Tervetuloa työelämään! Työelämän ABC. Kaikki mitä sinun tulee tietää työelämästä.

Transkriptio

1 Tervetuloa työelämään! Työelämän ABC Kaikki mitä sinun tulee tietää työelämästä.

2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tervetuloa työelämään! Toimihenkilökeskusjärjestö STTK käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. krs postiosoite PL Helsinki puhelin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on koulutettujen ammattilaisten ja asiantuntijoiden eli toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 20 jäsenliittoa. Toimihenkilöt ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia, insinöörejä, toimistosihteereitä, pankkitoimihenkilöitä, it-konsultteja, poliiseja, palomiehiä, merkonomeja jne. Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK on paitsi edunvalvoja, myös ennakkoluuloton työelämän uudistaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Työelämässä pärjää, kun osaa sen pelisäännöt. Tämä opas tarjoaa työelämätiedon perusteet yksissä kansissa. Oppaassa käydään läpi työelämän termejä ja perustietoa työsuhteeseen liittyvistä asioista. Oppaan tekstit perustuvat voimassaolevaan lainsäädäntöön. On myös tärkeätä muistaa, että yksin ei tarvitse pärjätä. Omista oikeuksista kannattaa pitää kiinni työelämässä. Jos jotain asiaa ei ymmärrä tai osaa, niin apua saa esimerkiksi työpaikan luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. Ammattiliittoon kannattaa liittyä jo opiskeluaikana. Jäikö jokin asia oppaasta uupumaan? Etkö löytänyt tästä oppaasta tarvitsemaasi tietoa työelämästä? Lisää tietoa löydät -sivustolta. Sinne on koottu tätä opasta laajemmin tietoa työelämän pelisäännöistä sekä käyty niitä läpi kattavammin. Työelämään.fi sivuilta löydät myös mm. videoleikkeitä työhaastatteluista ja luottamusmiehen tehtävistä sekä hyödyllisiä muistilistoja työsuhteen solmimiseen liittyen. sähköposti etunimi.sukunimi@sttk.fi Tilaa maksuton työelämän uutiskirje! Liittymällä STTK-Opiskelijoiden postituslistalle, saat noin kerran kuukaudessa sähköisen uutiskirjeen, jossa on hyödyllistä tietoa työelämän pelisäännöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Liittyminen postituslistalle ei velvoita sinua mihinkään. Luovuttamiasi STTK:n jäsenliitot tarjoavat järjestäytymisvaihtoehdon kaikille toimihenkilöille koulutustasosta riippumatta. STTK edustaa kaikkia koulutettuja ryhmiä: tiede- ja ammattikorkeakoulusta, toisen asteen oppilaitoksista, ammattikoulusta sekä opistotason oppilaitoksista valmistuneita ja niissä opiskelevia. STTK:n jäsenliitoissa on yhteensä noin jäsentä. STTK-Opiskelijat toimii opiskelun ja työelämän rajapinnalla tuoden opiskelijanäkökulmaa STTK:n toimintaan ja työelämänäkökulmaa opiskeluun. STTK-Opiskelijat järjestää vuosittain tapahtumia STTK:laisten liiittojen opiskelijajäsenille ja pyrkii levittämään työelämätietoa opiskelijoille monin eri tavoin. Monissa STTK:laisissa liitoissa on vireää opiskelijatoimintaa ja mukaan pääsee helposti. Liittymällä ammattiliiton jäseneksi jo opiskeluaikana, saat monia rahanarvoisia etuja sekä turvaa työelämässä. tietoja käytetään ainoastaan STTK-Opiskelijoiden toiminnassa, tiedotuksessa ja edunvalvonnassa. Tietojasi ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Liittyä voit osoitteessa Sisällysluettelo Yhteystiedot 2 Tervetuloa työelämään! 3 Työnhakuun valmistautuminen 4 Miten ja mistä hakea? 4 Työhakemus 4 5 Ansioluettelo 5 Työhaastattelu 6 7 Työnhakijan muistilista 7 Työsuhde 8 Työsopimus 8 9 Mallityösopimus 8 Työn eri muodot 9 Vakituinen työ 9 Määräaikainen työ 9 10 Vuokratyö 10 Keikkatyö 10 Koeaika 10 Työaika Jaksotyöaika 11 Liukuva työaika 11 Sunnuntaityö 11 Lisä- ja ylityö 11 Ylityön enimmäismäärät 11 Lisä- ja ylityön korvaaminen 12 Yö- ja vuorotyö 12 Palkka Palkanmaksu 13 Verovapaat korvaukset 13 Päivärahat 13 Ateriakorvaus 13 Kilometrikorvaukset 13 Vuosiloma Vuosiloman ansainta ja loman antaminen 14 Vuosilomapalkka 14 Sairausloma 14 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet 15 Työntekijän oikeudet 15 Työntekijän velvollisuudet 15 Työelämään tulevan muistilista! 15 Apua ja turvaa työelämässä 16 Ammattiliitto 16 Kuka voi liittyä ammattiliiton jäseneksi? 16 Ammatillisen järjestäytymisen merkitys 16 Luottamusmies Luottamusmiehen tehtävät 17 Luottamusmiehen merkitys työntekijän kannalta 17 Miten luottamusmieheksi tullaan? hyvää syytä kuulua liittoon! 17 Luottamusvaltuutettu 18 Työehtosopimus, virkaehtosopimus 18 Työehtosopimuksen sitovuus 18 Paikallinen sopiminen 18 Työsuhteen päättyminen 19 Irtisanominen 19 Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen 19 Irtisanomisajat 19 Irtisanomiset edellyttävät YT-neuvotteluja Takaisinottovelvollisuus 20 Työsopimuksen purkaminen 20 Palkanmaksu työnteon päättyessä 20 Työtodistus 20 Turvaa työttömyyden varalle 20 Työssäoloehto 21 Työttömyysetuudet 21 Työmarkkinatuki 21 Peruspäiväraha 21 Ansiosidonnainen päiväraha 21 Työttömäksi jäävän muistilista 22 Mitä nuorten pitäisi tietää työeläkkeistä? Aakkosellinen asiahakemisto 23 STTK:n jäsenliitot

3 Työnhakuun valmistautuminen Ennen kuin alat etsiä töitä, käytä hetki aikaa seuraavien kysymysten pohtimiseen: a Millaisesta työstä olet kiinnostunut? a Haluatko työskennellä ihmisten vai koneiden kanssa, teetkö mieluiten töitä käsillä vai koneilla? a Millainen koulutus sinulla on, ja millaisiin työtehtäviin se soveltuu? a Millainen työ sinulle sopii? Onko sinulla esim. terveydellisiä syitä, jotka vaikeuttavat työskentelyä tietyillä aloilla? a Mitkä ovat vahvuuksiasi työntekijänä? Entä heikkouksia? a Millainen tilanne työmarkkinoilla on; millaisia tehtäviä siellä on tarjolla? Työnhaussa kannattaa keskittyä vain niihin työtehtäviin, joista oikeasti ja aidosti olet kiinnostunut. Keskity hakemiisi tehtäviin perusteellisesti sen sijaan, että laittaisit hakemuksia sinne ja tänne. Työnantaja kyllä huomaa, jos olet aidosti kiinnostunut hakemastasi työtehtävästä ja päinvastoin. Työhakemuksen tulee olla sisällöltään asiallinen, looginen ja kirjoitusvirheetön. Hakemuksen suosituspituus on yksi paperiliuska (A4). On hyvä luetuttaa hakemus jollakulla toisella henkilöllä (esim. äiti tai isä, sisar, ystävä, opettaja) ennen sen lähettämistä. Oma silmä saattaa sokeutua kirjoitus- ja asiavirheille, jotka taas toinen lukija huomaa helpommin. Samalla voit pyytää palautetta siitä, saisiko hakemuksesi lukijan kiinnostumaan sinusta työnhakijana. Ansioluettelo Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) täydentää työhakemusta. Siitä ilmenee hakijan osaaminen, koulutus ja työkokemus. Myös ansioluettelo tulee laatia jokaiseen haettavaan tehtävään erikseen. Tällöin ansioluettelon sisältöä voi painottaa sopivalla tavalla. Ansioluettelon tiedot esitetään uusimmasta vanhimpaan eli järjestyksessä tuorein tieto ensin. Ansioluettelon tulee olla selkeä ja ytimekäs sekä korostaa haettavan tehtävän kannalta olennaisia asioita. Myös ansioluettelo on hyvä luetuttaa jollakulla toisella ennen lähettämistä. Ansioluettelon suosituspituus on korkeintaan kaksi paperiliuskaa (A4). Nuoren työnhakijan kannattaa mainita työkokemuksen osalta kaikki mahdollinen, vaikka se olisikin vain naapurin nurmikonleikkuutta tai lastenvahtina toimimista. Silloin, kun iän puolesta ei ole mahdollista omata pitkää työhistoriaa, arvostetaan taatusti kaikkea mitä on tehnyt. Luottamustehtävien kohdalla voi mainita esim. toiminnan oppilas-/ opiskelijakunnassa tai harrastuskerhoissa. Mainitse ansioluettelossa myös, mikäli olet esimerkiksi tehnyt vapaaehtoistyötä tai osallistunut kielikurssille. Suosittelijaksi voit nimetä esimerkiksi entisen työnantajan tai esimiehen, työkaverin, opettajan tai harrastuskerhon ohjaajan. Muista aina pyytää kyseiseltä henkilöltä etukäteen lupa mainita hänet suosittelijanasi. Ansioluettelon tietojen tulee olla totuudenmukaisia ja virheettömiä. Työ-/ koulutushistorian tulisi olla aukoton. Jos siis olet viettänyt vaikkapa välivuotta peruskoulun tai lukion jälkeen, tuo jollain tapaa esiin se, mitä sen vuoden aikana teit. Työhakemuksen ja ansioluettelon lisäksi ei lähetetä muita liitteitä, esim. todistusjäljennöksiä, ellei niitä ole erikseen pyydetty. Työhakemus ja ansioluettelo muodostavat myyntikirjeesi: niiden perusteella sinut joko kutsutaan tai ei kutsuta työhaastatteluun. Niihin kannattaa siis käyttää aikaa ja huolellisuutta! Miten ja mistä hakea? Kun tiedät, mikä toimiala ja minkä tyyppiset työtehtävät sinua kiinnostavat, ala etsiä tietoa sinulle sopivista avoimista työpaikoista. Käytä hyväksesi kaikki mahdolliset tietolähteet: sanoma- ja ilmaisjakelulehdet, työ- ja elinkeinotoimistot, internetin työnvälityspalvelut, vuokratyönvälittäjät, yritysten omat kotisivut, jne. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä sinua kiinnostavaan yritykseen ja tiedustella, olisiko heillä avoimia työpaikkoja tarjolla. Muista, että kaikki avoimet työpaikat eivät ole julkisessa haussa. Yhteen avoimeen työpaikkaan saattaa tulla jopa satoja hakemuksia, joiden läpikäymisessä on valtava työ. Välttääkseen sen, yritys ei välttämättä kerro avoimesta työpaikasta julkisesti, vaan sana laitetaan kiertoon puskaradion kautta. Nämä niin sanotut piilotyöpaikat täytetään yleensä henkilökohtaisten suhdeverkostojen kautta. Kannattaa siis kertoa työnhaustasi sukulaisille ja ystäville; ties vaikka heillä olisi tietoa sinua kiinnostavasta työpaikasta! Työhakemus Työhakemus on vastaus työpaikkailmoitukseen. Aloita hakemuksesi laadinta lukemalla työpaikkailmoitus vielä kertaalleen läpi ja tarkista mitä ominaisuuksia (koulutus, kielitaito, muut ominaisuudet) työhön valittavalta edellytetään. Hakemuksessasi sinun tulee osoittaa omaavasi vaaditut ominaisuudet. Jollet omaa niistä kaikkia, tuo sekin reilusti ilmi. Nuorelta työnhakijalta puuttuvan laajan työkokemuksen voi onneksi korvata monissa tehtävissä oikeanlaisella asenteella ja innolla uuden oppimiseen. Laadi työhakemus kuhunkin hakemaasi paikkaan erikseen älä siis monista yhtä ja samaa hakemusta kaikkialle. Copypastaus ei ole suositeltavaa, koska tekstiin voi helposti jäädä kohta, joka paljastaa hakemuksen olevan alun perin jonnekin toisaalle kirjoitettu, eikä se luo hakemuksen lukijalle hyvää kuvaa hakijasta. Perustele hakemuksessasi, miksi haluat töihin kyseiseen tehtävään/ yritykseen. Kerro, millainen työ- ja koulutushistoria sinulla on, millaisissa tehtävissä viihdyt ja millainen työntekijä olet. Perustele miksi juuri sinut tulisi valita kyseiseen tehtävään. Älä ole turhan vaatimaton, mutta muista kuitenkin pysyä totuudessa. Ansioluettelon tavanomaisimmat otsikot ovat: ahenkilötiedot akoulutus atyökokemus aosaaminen aerityisosaaminen aluottamustehtävät akielitaito aharrastukset asuosittelijat/lähempiä tietoja antavat Ansioluettelo? CV? Onko niillä eroa?

4 Työhaastattelu Mikäli työhakemuksesi on saanut työnantajan kiinnostumaan sinusta, on seurauksena tavallisesti kutsu työhaastatteluun. Työhaastatteluun tulee valmistautua huolella. Tutustu työpaikan taustoihin viimeistään tässä vaiheessa, jollet tehnyt sitä vielä hakemusta kirjoittaessasi. Tutustu työpaikan internetsivuihin. Mikäli tunnet jonkun, joka työskentelee tai on työskennellyt kyseisessä työpaikassa, kysele häneltä perustietoja paikasta. Muista selvittää yrityksen sijainti etukäteen, jotta tiedät tarkalleen minne sinun tulee mennä haastattelupäivänä. Saavu haastatteluun ajoissa ja pirteänä. Mikäli olet jostain syystä myöhästymässä, ilmoita siitä haastattelijalle välittömästi! On epäkohteliasta pitää haastattelijaa odottamassa turhaan. Muista myös pahoitella myöhästymistäsi. siä, kannattaa ehkä miettiä niiden poistamista haastattelun ajaksi riippuen haettavasta tehtävästä. Haastattelutilanteessa kannattaa muistaa ensivaikutelman suuri merkitys. Haastattelija luo sinusta ensimmäisen mielikuvan jo kättelyn perusteella. Ensivaikutelmaa voi joskus olla vaikea muuttaa. Myös sanaton viestintä, eli ilmeet, eleet ja ulkoinen olemus, vaikuttavat siihen, millaisen mielikuvan haastattelija sinusta muodostaa. Muista koko haastattelutilanteen ajan hyvät käytöstavat ja reippaus. Kuuntele kun sinulle puhutaan, ja vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin selkeästi, reippaasti ja totuudenmukaisesti. Katso haastattelijaa silmiin puhuessasi hänelle. Vaikka kysymys olisikin sellainen, johon löytyy vastaus hakemuksesta ja/tai ansioluettelosta, vastaa siihen silti asianmukaisesti äläkä missään tapauksessa kehota haastattelijaa tylysti katsomaan papereista. Ota haastatteluun mukaan todistuksista ja muista osaamisnäytteistäsi koottu portfolio, johon on päällimmäiseksi laitettu tärkeimmät ja työn kannalta oleellisimmat paperit. Muista, että työhaastattelussa voi pärjätä hyvin monella tavalla, joten ole reippaasti oma itsesi ja yritä olla jännittämättä liikaa! Mahdollisia haastattelukysymyksiä Haastattelutilannetta on hyvä harjoitella etukäteen miettimällä vastauksia mahdollisiin haastattelukysymyksiin. Esitettävien kysymysten tulisi aina liittyä jollain tapaa haettavissa olevaan työtehtävään tai työtehtävän hoitamiseen. * Huonoja puolia voi ajatella myös kehittymiskohteina, ja niitä voi peilata juuri haettavan tehtävän kautta. Jos esimerkiksi tehtävään valittavalta toivotaan hyvää saksan kielen taitoa, voit sanoa että tällä hetkellä hallitset kielen kohtalaisesti, mutta olet valmis kehittämään taitojasi. Liian ankarasti ei kannata itseään kritisoida. Kysymykset, joita haastattelussa ei saa kysyä ** Kielitaitoasi voidaan testata kysymällä osa kysymyksistä vieraalla kielellä. Tällöin on fiksua vastata kysymykseen samalla kielellä. Vaikka et kieltä hyvin hallitsisikaan, osoitat sillä kuitenkin valmiutesi yrittää tulla toimeen kielellä kuin kielellä. On olemassa myös kysymyksiä, joita työhaastattelutilanteessa ei saa kysyä. Näitä ovat esimerkiksi: aonko sinulla lapsia? Aiotko hankkia lapsia lähitulevaisuudessa? amitä uskontoa edustat? aoletko poliittisesti aktiivinen/jonkin puolueen jäsen? aoletko ammattiliiton jäsen? amillaiset omistus-, liike- tai yrityssuhteet perheelläsi on? aonko sinulla jokin vakava sairaus? (*) aasutko parisuhteessa? *** Kannattaa valmistella muutama kysymys etukäteen haastattelutilanteessa esitettäväksi. * Joskus terveydentilaan liittyvät kysymykset voivat olla sallittuja, jos ne liittyvät työtehtävän erityispiirteisiin ja työstä suoriutumiseen. Jos tuntuu, että sinun on haastattelutilanteessa käytännössä pakko vastata kiellettyyn kysymykseen, esimerkiksi perheen suunnittelun osalta, ei vastauksen paikkansapitävyydestä tarvitse olla huolissaan. Tasa-arvolain perusteella raskauden tai raskauden suunnittelun kysyminen ei ole sallittua. Lisäksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain mukaan työnhakijoita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden perusteella. Pukeudu haastatteluun asianmukaisesti. Vaatteiden valinta voi helposti aiheuttaa päänvaivaa, joten tässä siihen muutama niksi: Mikäli sinun on mahdollista vierailla yrityksessä paikan päällä etukäteen, tarkkaile samalla miten muut työntekijät ovat pukeutuneet ja ota mallia heistä. Myös haettava tehtävä määrittelee pukeutumista jossain määrin: haetko esimerkiksi asiakaspalvelijan, toimistotyöntekijän, tehdastyöläisen vai johtajan paikkaa pukeudu hakemasi tehtävän mukaan. Yleisesti ottaen on parempi pukeutua hieman yli kuin reippaasti ali. Tärkeintä kuitenkin on, että vaatteesi ovat puhtaat ja siistit. Muista aina henkilökohtaisen hygienian tärkeys. Likainen ja epäsiisti olemus ei sovi työhaastatteluun milloinkaan. Mikäli sinulla on kasvojen alueella huomiota herättäviä lävistyk- Sinulta saatetaan kysyä esimerkiksi seuraavia asioita: amiksi haet tätä paikkaa/tälle alalle? amiten hyvin tunnet yrityksemme/organisaatiomme? amillainen käsitys sinulla on hakemastasi työtehtävästä? amitä odotat kyseiseltä työtehtävältä? amillainen työkokemus sinulla on? amillaisissa työtehtävissä viihdyt? amillainen koulutus sinulla on? akerro kolme hyvää ja kolme huonoa puolta itsessäsi? (*) amiksi meidän tulisi valita juuri sinut? amillainen työntekijä olet? amitä harrastat? atalar du svenska? Do you speak English? (**) aonko sinulla jotain kysyttävää meiltä? (***) TYÖNHAKIJAN MUISTILISTA Työhakemus atutustu työpaikan taustatietoihin amieti, mitä sinä tarjoat työntekijänä apersoonallinen työhakemus erottuu, mutta ylilyönnit eivät yleensä toimi akäytä aikaa CV:n tekemiseen. atestaa työhakemuksesi ja CV:si jollakin tutulla akerro, mitä osaat ja ole ylpeä siitä alaita todistukset mukaan vain pyydettäessä apyydä suosittelijoita, esim. entisiä työnantajia tai esimiehiä Työhaastattelu atutustu työpaikan taustatietoihin, jotta tiedät millaiseen paikkaan olet pyrkimässä töihin aota pyydettäessä työ- ja opiskelutodistukset mukaan aharjoittele haastattelutilannetta etukäteen amieti etukäteen mahdollisia haastattelukysymyksiä ja mieti vastauksia niihin avalmistaudu siihen että työnantaja saattaa haastattelun lopuksi kysyä, onko sinulla jotain kysyttävää amuista siisti ja asianmukainen pukeutuminen amuista kohteliaat käytöstavat

5 Työsuhde Työsopimus Työsopimus on työelämän perussopimus. Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle määrättyjä töitä sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Se voidaan tehdä myös suullisesti tai sähköisesti, jolloin työnantajan tulee antaa kirjallinen selvitys yli kuukauden kestävän työnteon keskeisistä ehdoista. Kirjallinen työsopimus on kuitenkin sekä työntekijän että työnantajan etu: kirjallisesta sopimuksesta voidaan aina tarvittaessa tarkistaa, mitä asioista on sovittu. Suullisessa sopimuksessa vastaava ei ole mahdollista. Pyydä siis aina työnantajaa tekemään kanssasi kirjallinen sopimus. Työsopimuksessa tulisi sopia, joko viittaamalla alan työehtosopimukseen tai nimenomaisesti, ainakin seuraavat asiat: Työnteon alkamisajankohta Työntekopaikka Työsuhteen muoto ja kesto Mahdollinen koeaika Pääasialliset työtehtävät Työaika Sovellettava työehtosopimus Palkka ja palkanmaksukausi Vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika ja sen määräytyminen Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste Työnteon alkamisajankohdan suhteen on hyvä tietää, että mikäli työsopimus allekirjoitetaan tai työstä muutoin sitovasti sovitaan hyvissä ajoin ennen varsinaisen työnteon alkua, pitää työ aloittaa sovittuna päivänä. Työn aloittamisvelvollisuudesta pääsee eroon ainoastaan joko sopimalla asiasta työnantajan kanssa tai irtisanomalla sopimuksen päättymään ennen työnteon alkua. Jos töihin ei halua mennä, on suositeltavaa ilmoittaa asiasta työnantajalle mahdollisimman aikaisin. Tarkoituksenmukaista on tällöin noudattaa vähintään työsopimuksen normaaleja irtisanomisaikoja, jotka koskevat kuitenkin ainoastaan vakituisia työsuhteita. Määräaikaista työsopimusta ei työsuhteen aikana voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu työsopimuksessa. Työsuhteen koeaikapurku on mahdollinen, mutta vasta työnteon alettua. Työn eri muodot Vakituinen työ Vakituinen työ tarkoittaa työsuhdetta, joka on voimassa toistaiseksi. Kyseessä on tällöin vakituinen ja pysyvä työpaikka. Vakituinen ja kokoaikainen työ on yleisin työsuhteen muoto. Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy irtisanomisella, joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen asiallisen ja painavan syyn, kun taas työntekijä voi irtisanoa itsensä ilman perustetta. Työsuhde voi päättyä myös työsuhteen purkuun, jolloin työnteko ja palkanmaksu päättyvät heti. Purku vaatii kuitenkin erittäin painavat syyt ja molempien osapuolien suostumuksen. Kokoaikainen ja osa-aikainen työ Kokoaikaisessa työsuhteessa on käytössä normaali työaika, mikä tavallisesti tarkoittaa viittä työpäivää ja joko 37,5 tai 40 työtuntia viikossa. Työntekopaikan määrittely työsopimuksessa on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on työpaikka, jolla on useita eri toimipisteitä. Mitä tarkemmin työntekopaikka on työsopimuksessa määritelty, sitä paremmin se suojaa työtekijää. Mikäli työntekopaikaksi on kirjattu vain esim. Helsinki, ja yrityksellä on useita toimipisteitä Helsingin alueella, on työntekijän mahdollista joutua työskentelemään eri puolilla kaupunkia eri toimipisteissä. Työtehtäviin voi kuulua matkustelua, joten kaikissa tilanteissa tosiasiallista työntekopaikkaa ei voida määritellä. Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle laissa tai työ- tai virkaehtosopimuksessa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan. Tässä tapauksessa myös palkka on suhteutettu työaikaan. Yleensä osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Jos työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoimaan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaisille työntekijöille. Osa-aikaisella voi olla useampi työsuhde eri työnantajiin. Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa kokoaikaista työsuhdetta huonompia työehtoja, mutta edut voidaan suhteuttaa työaikaa vastaavaksi. Määräaikainen työ Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jolloin työsuhde päättyy ennalta määrättynä ajankohtana. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Työsopimukseen (tai Pääasialliset työtehtävät on myös syytä määritellä sopimuksessa. Jos työtehtävät on määritelty epämääräisesti, voi työntekijä joutua tekemään myös sellaisia työtehtäviä, joihin häntä ei varsinaisesti ole palkattu. Työsopimuksessa sovittuja ehtoja ei kumpikaan osapuoli voi muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Työsopimus kannattaa siis lukea tarkkaan läpi ennen sen allekirjoittamista. Voit vaikka pyytää sopimuksen mukaasi perehtyäksesi siihen huolella. Jos olet ammattiliiton jäsen, voit myös pyytää työpaikkasi luottamusmiestä katsomaan työsopimusta yhdessä kanssasi. työehdoista annettavaan kirjalliseen selvitykseen) tulee kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto. Mikäli tätä ei ole tehty, voidaan työnantajalle määrätä sakkorangaistus. Määräaikaisuuden syy voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän sijaisena toimiminen, kiire-/sesonkiapulaisena toimiminen (esim. kesätyöntekijä), työn luonne, työharjoittelun suorittaminen tai muu vastaava työn tilapäisyyttä osoittava seikka. Mikäli olet epävarma siitä, onko määräaikaisen työsuhteesi peruste laillinen, voit ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoosi. Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, jos jokaiselle määräaikaisuudelle ei ole erillistä perustetta. Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut

6 Lähtökohtaisesti määräaikaista työsopimusta ei voi päättää ennen määräajan päättymistä. Määräaikaiseen työsopimukseen on kuitenkin mahdollista sopia irtisanomisaika, jolloin irtisanominen on mahdollista samoin perustein kuin vakituisessakin työsuhteessa (ks. Irtisanominen s. 19). Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin päättää purkamisella heti, samoin kuin vakituinenkin työsopimus (ks. Työsopimuksen purkaminen s. 20). Määräaikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa muita huonompia työehtoja. Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti riippumatta siitä, millaisessa työsuhteessa kukin työskentelee. Vuokratyö Työsopimuksen voi tehdä myös työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijä on tällöin työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työntekopaikka vaihtelee ja palkkakin voi määräytyä työntekopaikan mukaan. Myös vuokratyössä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää lain mukaista perustetta, ellei määräaikaisuus ole työntekijän oma toivomus. Vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa ensisijaisesti vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos vuokratyönantajaa ei sido mikään työehtosopimus, työntekijälle Miksi työsopimukseni on määräaikainen? on maksettava käyttäjäyritystä (työntekopaikkaa) sitovan työehtosopimuksen mukainen palkka. Vuokratyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin, mutta vuokratyössä on kuitenkin joitakin erityispiirteitä, joiden takia säännösten soveltaminen on joskus hankalaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut vuokratyöstä oppaan, jossa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista on kattavasti kerrottu. Oppaan löydät osoitteesta Keikkatyö Työnantaja voi haluta työntekijän tekemään lyhyen keikkatyön tai lyhytkestoisen projektin. Tällöinkin on kysymys määräaikaisesta työstä ja sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Kyseessä on työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa ja sitä tehtäisiin esimerkiksi työntekijän kotona omalla tietokoneella. Jos olet epävarma, onko kyseessä työsuhde vai itsenäisen ammatinharjoittajan ja toimeksiantajan välinen toimeksiantosuhde, ota yhteyttä omaan ammattiliittoosi. Työntekomuoto vaikuttaa niihin ehtoihin ja etuihin, joita työhön liittyy. Koeaika Työsuhteen alkaessa voidaan työsopimuksessa sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikaa koskeva määräys, työnantajan tulee ilmoittaa asiasta työntekijälle. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen yli neljä kuukautta kestävän koulutuksen, koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaan myös sopia koeaika. Kuitenkin alle kahdeksan kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuotta, koeaika voi olla korkeintaan kolme kuukautta. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työaika Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Työmatkaan (koti-työpaikka) käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on työehtosopimuksilla sovittu lyhyemmäksi, esimerkiksi 37,5 tunniksi viikossa. Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain ja työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti. Työajan tasoittumisjärjestelmä on laadittava etukäteen. Jaksotyöaika Säännöllinen työaika voidaan tietyillä aloilla järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Nämä alat ovat esimerkiksi: poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelinja radiolaitokset (lukuun ottamatta näiden laitosten kone- ja korjauspajoja tai rakennustöitä) sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit ja vankilat henkilö- ja tavarankuljetukset, kanavat, kääntösillat ja lossit aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyöt vartiointityöt majoitus- ja ravitsemusliikkeet Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijälle epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi voidaan edellä mainittu säännöllinen työaika järjestää myös niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia. Liukuva työaika Työntekijä ja työnantaja voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Tällöin on sovittava siitä, mikä on vuorokautinen kiinteä työaika, paljonko työaika voi liukua vuorokaudessa sekä siitä, paljonko säännöllisen työajan ylityksiä ja alituksia voi enintään kertyä. Onko ylitöihin pakko suostua? Sunnuntaityö Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuna päivänä. Sunnuntaityötä voi teettää myös silloin, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työnantaja antaa siihen erikseen suostumuksensa. Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettua palkkaa. Jos työ on samalla lisä- tai ylityötä, on myös siitä suoritettava korvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta. Lisä- ja ylityö Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä lain mukaista säännöllistä työaikaa. Esimerkiksi jos työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, on sen päälle tehtävät 2,5 tuntia lisätyötä (37,5+2,5=40). Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta lain mukaisen säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityötä saa teettää vain työntekijän erikseen antamalla suostumuksella. Suostumus tulee pyytää joka kerta erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa ylityöhön määrätyksi lyhyeksi ajaksi kerrallaan, jos se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä. Yleisesti ottaen lisä- tai ylitöihin ei ole pakko suostua. Ylityön enimmäismäärät Ylityötä saa tehdä enintään 250 tuntia vuodessa. Jos luottamusmies ja työnantaja asiasta sopivat voidaan lisäksi tehdä enintään 80 tuntia lisäylityötä vuodessa (250h+80h =330h/v). Työt on kuitenkin aina järjestettävä niin, että neljän kuukauden aikana ylityötä tehdään enintään 138 tuntia

7 Lisä- ja ylityön korvaaminen Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus. Työaikalain mukaan ylityöstä maksettava korvaus on vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosenttia ja niitä seuraavilta työtunneilta 100 prosenttia korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosenttia korotettu palkka. Jaksotyössä korvaukset maksetaan jakson työajan ylittäviltä tunneilta. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan myös sopia vaihdettavaksi kokonaan tai osittain vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaan ajankohdasta yhdessä. Mikäli se ei onnistu, määrää työnantaja ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahana. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleensä sovittu ylityön korvaamisesta lain säännöksiä kattavammin. Paljonko yötyöstä maksetaan? Työntekijä ei voi pätevästi luopua oikeudestaan ylityökorvauksiin edes työsopimuksessaan. Yö- ja vuorotyö Työaikalain mukaan kello 23:n ja 6:n välillä tehty työ on yötyötä. Yötyötä saa teettää vain työaikalain tarkoin määrittelemissä rajoissa ja tehtävissä. Yötyötä saa teettää mm. jaksotyössä yleisten teiden, katujen ja lentokenttien kunnossapito- ja puhtaanapitotyössä apteekeissa sanoma- ja aikakauslehdissä, uutis- ja kuvatoimistoissa sekä sanomalehtien jakelutöissä työssä, jota sen luonteen vuoksi tehdään lähes yksinomaan yöllä. Yötyö on sallittu työaikalain 5 luvun 26 :ssä säännellyissä tehtävissä. Jos yötyö on hyvin vaarallista tai henkisesti tai ruumiillisesti raskasta, on työaika enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Työ- ja virkaehtoehtosopimuksissa on määritelty, milloin yötyöstä maksetaan erillinen korvaus. Sopimuksissa yötyöstä on usein sovittu työntekijän kannalta lain säännöksiä kattavammin, jolloin yötyökorvausta saatetaan maksaa esimerkiksi jo kello 21 alkaen. Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti. Myös vuorotyön vuorolistojen on muututtava eli yövuoroja ei saa teettää samalla työntekijällä pitkiä aikoja peräkkäin. Ohjeita vuorotyöstä löytyy alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Jaksotyössä työntekijällä saa teettää enintään seitsemän työvuoroa yötyötä peräkkäin. Yövuorolla tarkoitetaan jaksotyössä työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu klo 23:n ja 6:n väliseen aikaan. Palkka Suoritetusta työstä maksetaan palkkaa, joka voi olla mitä tahansa vastiketta, jolla on taloudellista arvoa yleensä kuitenkin rahaa. Palkka voi olla aikapalkkaa, eli tuntitai kuukausipalkkaa. Palkka voi myös perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytyminen on syytä kirjata työsopimukseen. Alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on määritelty vähimmäispalkat eri tehtävä- ja vaativuusryhmille. Palkka ei saa olla pienempi kuin mitä työ- tai virkaehtosopimus määrittelee, mutta se voi toki olla suurempi. Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia erillisestä henkilökohtaisesta lisästä, joka määritellään työntekijän taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan. Ennen omasta palkastaan sopimista kannattaa tutustua alan työehtosopimukseen. Ammattiliiton jäsenenä saa myös liitolta apua oman palkkatasonsa määrittelemiseen. Palkkaa korotetaan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Työnantaja voi toki korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa ei sen sijaan voida alentaa ilman työntekijän suostumusta. Palkkaa ei voida edes työntekijän suostumuksella alentaa alle työehtosopimuksen minimin. Jos toimialalla ei ole työehtosopimusta, eikä palkasta ole muuta sovittu, tulee työntekijälle maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa työstä, jota hän on tehnyt. Palkanmaksu Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa. Tuntipalkkalaisille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkanmaksukausi ja -päivämäärä on syytä kirjata työsopimukseen. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu. Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, kirkollinen juhlapyhä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto, tai arkilauantai, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäivää. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Lisäksi siinä näkyy mahdolliset palkan lisät, suoritetut verovapaat korvaukset sekä palkasta peritty ennakonpidätys ja muut maksut. Tarkista aina, että palkkalaskelmassasi näkyvät kaikki tarvittavat suoritukset. Työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Esimerkiksi työsopimuksessa on voitu sopia, että loppupalkka maksetaan yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Verovapaat korvaukset Työntekijälle maksettavat verovapaat korvaukset liittyvät työaikaan sisältyviin työmatkoihin, joita tehdään työnantajan määräyksestä. Työmatkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä matkaa kodin ja erityisen työntekopaikan välillä. Siten matkaa kodin ja normaalin työntekopaikan välillä ei korvata. Päivärahat Työnantaja maksaa työmatkoilta päivärahaa, mikäli erityinen työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta. Päivärahaa ei makseta, vaikka kodin ja normaalin työpaikan etäisyys olisi yli 15 kilometriä. Työmatkojen ajalta maksettavista päivärahojen määristä määrätään Verohallituksen vuotuisessa päätöksessä. Löydät kulloinkin voimassa olevan päätöksen Verohallituksen verkkosivuilta. Päiväraha on verovapaata tuloa. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 prosentilla, jos yli kymmenen tunnin työmatkan aikana on tarjottu kaksi lämmintä ateriaa ja yli kuuden tunnin aikana yksi ateria. Kertyykö osa-aikaiselle työntekijälle vuosilomaa? Valtion palveluksissa oleviin sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta. Muiden kuin valtion alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia päivärahoista myös toisin. Verohallituksen päätöksen määriä suuremmat päivärahat ja kulukorvaukset ovat rajan ylittävältä osin verotettavaa tuloa. Ateriakorvaus Jos työmatkalta ei sen lyhyen keston vuoksi makseta päivärahaa, saa työntekijä ateriakorvauksen. Päivitetyt tiedot ateriakorvauksien summista löytyvät Verohallituksen sivuilta. Kilometrikorvaukset Jos työntekijä käyttää työmatkalla omaa autoaan, on hänellä oikeus saada kilometrikorvaus. Jos hän kuljettaa autossaan myös työtovereita, korvausta korotetaan kyydissä olijoiden määrän mukaan. Kilometrikorvausta ei makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta, vaikka se kuljettaisiinkin omalla autolla. Päivitetyt tiedot kilometrikorvauksista löytyvät Verohallituksen sivuilta. Vuosiloma Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien mukaan. Työssäolokuukausi tarkoittaa sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työtä on tehty vähintään 14 vuorokautta tai 35 työtuntia. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolopäivien veroisena pidetään muun muassa myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esim. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), tai lomauttamisen takia (enintään kuiten

8 kin 30 työpäivää kerrallaan). Työssäoloon verrattavasta ajasta on säädetty vuosilomalain 2 luvun 7 :ssä. Vuosiloman ansainta ja loman antaminen Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestoisessa työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, ja yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukautta kohti. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu laissa säänneltyä suuremmista vuosiloman kertymismääristä. Tulevaa vuosilomaa ansaitaan välisenä ajanjaksona, jota kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneestä lomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle eli ajalle 2. toukokuuta 30. syyskuuta. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Kesä- ja talviloma tulee pääsääntöisesti antaa yhdenjaksoisena. Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin vuosilomalain sallimissa rajoissa. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on myös varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on otettava työntekijöiden toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon, ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei se ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (lomakorvaus). Vuosilomapalkka Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä, ja ne luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahana. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa normaalisti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (lomakorvaus). Sairausloma Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkan Saako sairausloman ajalta palkkaa? kymmeneltä päivältä (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan täysi palkka ja alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa puolet normaalista palkasta. Tämän jälkeen Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia huomattavastikin pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista. Työnantajalle on ilmoitettava poissaolosta viipymättä. Työntekijän tulee lisäksi esittää luotettava selvitys (esim. lääkärintodistus) työkyvyttömyydestä, jos työnantaja sitä vaatii. Sopimuksissa tai työpaikalla on usein sovittu myös siitä, miten poissaoloista ilmoitetaan ja montako päivää voi olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työntekijän oikeudet Työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen (esim. ammattiliitto) sekä osallistua yhdistyksen toimintaan. Työntekijällä on yhtälailla oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Työntekijöillä ja heidän järjestöillään (kuten ammattiliitoilla) on oikeus käyttää maksutta työnantajan tiloja tauoilla ja työajan ulkopuolella työsuhdeasioiden ja ammattiliittojen toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten. Tämän kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle. Työntekijällä on myös oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus, josta käy ilmi työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Todistuksessa on mainittava myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä, jos työntekijä erikseen sitä pyytää. Työtodistusta tulee pyytää 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli työtodistukseen haluaa arvion työtaidoista ja käytöksestä, tulee todistus pyytää viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan on annettava turmeltuneen tai kadonneen työtodistuksen tilalle uusi todistus, jollei siitä aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Työntekijän velvollisuudet Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita, joita työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa antaa. Hänen tulee myös noudattaa sovittuja työaikoja ja käytettävä hänelle määrättyjä suojavälineitä. Omasta sekä muiden työntekijöiden Mikä ihmeen ammattiliitto? turvallisuudesta ja terveydestä tulee huolehtia mahdollisuuksien mukaan. Työntekijä ei saa vahingoittaa työnantajaansa harjoittamalla hyvän tavan vastaista kilpailevaa toimintaa joko itse TYÖELÄMÄÄN TULEVAN MUISTILISTA! atee työsopimus kirjallisena. aselvitä mikä on ammattiliittosi ja onko työpaikallasi luottamusmies. aota selvää alan työehtosopimuksesta. amuista, että määräaikaiselle työsopimukselle täytyy olla perusteltu syy ja määräaikaisuuden kesto selvillä. akoeaikaa ei ole, ellei siitä ole sovittu työsuhteen alkaessa. Jos koeajasta on sovittu, sen tulee näkyä kirjallisessa työsopimuksessa tai työnantajan työsuhteen ehdoista antamassa kirjallisessa selvityksessä. atyöehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa, ylittää sen saa. aylitöistä kuuluu lain mukaan maksaa erillinen korvaus. Ylitöihin ei ole pakko suostua. apyhäpäivistä on oikeus saada pyhäkorvausta. tai toisen työnantajan palveluksessa. Työntekijä ei myöskään saa käyttää hyödykseen tai ilmaista ulkopuolisille tahoille työnantajansa liike- tai ammattisalaisuuksia. Mikäli työntekijä on saanut tiedot haltuunsa ilman varsinaista oikeutta niihin, jatkuu kielto työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa aiemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, voidaan rajoittaa kilpailukieltosopimuksella. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, ja vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. alomaa ansaitaan vähintään vuosilomalain mukaan, lomarahaa maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. apäihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla voi johtaa työsuhteen purkuun ilman irtisanomisaikoja

9 Apua ja turvaa työelämässä Ammattiliitto Suurin osa suomalaisista palkansaajista kuuluu ammattiliittoon ja oman alansa työttömyyskassaan. Järjestäytymisaste on lähes 75 prosenttia, ja ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten piirissä on 95 prosenttia kaikista suomalaista palkansaajista. Luku on yksi maailman korkeimpia. Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Ammattiliitot lisäksi valvovat työehtosopimusten noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa jäsentensä apuna. Työttömyyskassa on yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä tai yrittäjiä. Suomessa on yhteensä 34 palkansaajien työttömyyskassaa sekä kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisen ansiotuen ja siihen liittyvien muiden opintososiaalisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen. Käytännössä siis työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansioturvaa työttömyyden ajalta silloin, kun määrätyt ehdot täyttyvät. Tavallisesti ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys kulkee käsi kädessä, mutta on toki mahdollista olla jäsenenä vain ammattiliitossa tai vain työttömyyskassassa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saadakseen, on kuuluttava työttömyyskassaan. Kuka voi liittyä ammattiliiton jäseneksi? Ammattiliiton jäseneksi voi liittyä työntekijä, joka työskentelee kyseisen ammattiliiton edustamalla toimialalla. Päätoimiset opiskelijat voivat olla useimmissa ammattiliitoissa myös opiskelijajäseninä. Opiskelijajäsenen ei kuitenkaan tarvitse työskennellä kyseisellä alalla. Opiskelijajäsenyys on useimmiten ilmainen kuitenkin niin, että työssäolon ajalta tulee maksaa jäsenmaksua, mikäli haluaa kartuttaa ansiosidonnaista päivärahaoikeutta työttömyyskassan jäsenenä. Ammattilinen järjestäytyminen on työntekijän tunnustettu oikeus. Lain mukaan ammattiosastot tai työpaikkayhdistykset saavat kokoontua vapaaajalla työnantajan tiloissa ja käsitellä työelämään liittyviä asioita. Ammattiliittoon ei ole pakko kuulua, mutta siihen kuuluminen tuo työtekijälle monenlaista turvaa ja etuja. Ammatillisen järjestäytymisen merkitys Ammattiliiton neuvotteluoikeus suhteessa työ- tai virkaehtosopimukseen perustuu siihen, että liitto edustaa alan työntekijöitä riittävissä määrin. Mikäli työntekijät eivät järjestäydy toimialansa ammattiliittoon, saattaa pahimmassa tapauksessa käydä niin, että ammattiliitto menettää oikeutensa edustaa kyseistä työntekijäkuntaa, jolloin menetetään myös neuvotteluoikeus työehto- ja muissa sopimuksissa. Ammattiliittojen vahvuus on joukkovoimassa: tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden edustajalla on paljon suurempi vaikutus kun yksittäisellä työntekijällä työehdoista neuvotellessa. Ammattiliittojen vastatessa työehtoneuvotteluista voidaan taata se, että kaikki työntekijät saavat vähintään tietyn tason mukaiset edut tasa-arvoisesti. Jos jokainen työntekijä alkaisi neuvotella työehdoistaan itsenäisesti, olisi lopputulos helposti monenkirjava ja epätasa-arvoinen. Työehtosopimusten ollessa alakohtaisia, on kannattavinta liittyä siihen ammattiliittoon, joka on neuvotellut työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen. Tällöin voi varmistua siitä, että liitto ajaa juuri sinun etujasi, ja tuntee sinun alasi työehdot. On myös huomattavaa, että mahdollisissa ristiriitatilanteissa ainoastaan sopimuksesta neuvotellut ammattiliitto voi viedä riidan työtuomioistuimen käsittelyyn. Muussa tapauksessa asia täytyy ratkaista käräjäoikeuden kautta, mikä on prosessina työtuomioistuinta pidempi. Työehtosopimuksen osapuolet mainitaan työehtosopimuksen alussa. Ammattiliitot ovat saavuttaneet sopimalla useita parannuksia työntekijöiden työehtoihin, kuten 8 tunnin työpäivä, palkallinen vuosiloma, arkipyhävapaat jne. Nämä asiat eivät ole itsestään selviä, vaan ne vaativat ammattiliittojen kaltaisia toimijoita puolustajikseen. Luottamusmies Ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikoilla työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies, joka toimii työntekijöiden ensisijaisena edustajana. Luottamusmiehen palvelut ovat tarjolla vain ammattiliiton jäsenille. Luottamusmiehen asema perustuu yhteistoimintalakiin ja luottamusmiessopimuksiin, jotka ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat keskenään neuvotelleet. Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies edustaa neuvotteluissa vain järjestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä. Yhteistoimintaneuvotteluissa luottamusmies voi kuitenkin edustaa myös koko henkilöstöä. Luottamusmies toimii pääsääntöisesti oman toimensa ohella. Kokopäiväistä luottamusmiestä nimitetään pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmies löytyy yleensä suurimmilta työpaikoilta. Luottamusmiehen tehtävät Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla, ja tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa, ja on osaltaan mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden sekä työnantajan kanssa. Luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä ja sen muutostilanteissa. Luottamusmies myös auttaa mahdollisten työsuhteeseen liittyvien ongelmatilanteiden selvittämisessä. Luottamusmiestä voidaan myös kutsua ammattiliiton kouluttamaksi oman alan tietopankiksi, sillä liitot tarjoavat luottamusmiehille monenlaista koulutusta. Luottamusmies myös edustaa ammattiliittoa työpaikalla, esimerkiksi tiedottamalla jäsenistölle liiton ajankohtaisista asioista. Luottamusmiehen merkitys työntekijän kannalta Luottamusmies neuvoo jäsenistöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, joten yksittäisen työntekijän ei itse tarvitse yrittää selvittää esimerkiksi työlainsäädännön tai työehtosopimusten määräyksiä. Mikäli työntekijää kohtaa ristiriitatilanne työnantajan kanssa, ei siitä tarvitse selviytyä yksin, vaan apuun tulevat luottamusmies ja ammattiliitto. Miten luottamusmieheksi tullaan? 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Luottamusmiehen valitsevat liiton jäsenet työpaikalla, useimmiten vaaleilla. Valintatapa on määrätty joko työehtosopimuksessa tai luottamusmiessopimuksessa. Luottamusmies valitaan aina määräajaksi, yleinen toimintakauden pituus on kaksi vuotta. Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa henkilö, joka on kyseisen ammattiliiton jäsen ja joka tuntee oman työpaikkansa toimintatapoja. Luottamusmies saa ammattiliitolta koulutusta tehtäviinsä. 1. Liitto valvoo mm. työaikaan ja palkkaan liittyviä etujasi. 2. Liiton luottamusmies auttaa sinua työpaikallasi mm. paikalliseen sopimiseen liittyvissä kysymyksissä. 3. Saat oikeusturvan ja ilmaista oikeusapua esim. ristiriitatilanteissa työnantajan kanssa. 4. Liitto neuvoo sinua työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. 5. Jos joudut lomautetuksi tai työttömäksi, saat ansiosidonnaisen työttömyysturvan. 6. Liitto tarjoaa minipuolista koulutusta, jonka avulla voit kehittää omaa osaamistasi. 7. Saat vakuutusturvan ja muita rahanarvoisia jäsenetuja. 8. Pääset verkostoitumaan muiden alan ammattilaisten kanssa. 9. Liiton jäsenlehden kautta saat ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa omasta toimialastasi. 10. Pääset vaikuttamaan työelämän lainsäädäntöön ja sopimuksiin

10 Luottamusvaltuutettu Mikäli työpaikalla ei ole työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä, voivat työntekijät valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslain ja muun työlainsäädännön perusteella, mutta käytännössä ne ovat samankaltaiset kuin luottamusmiehellä. Työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Työehtosopimus, virkaehtosopimus Työehtosopimus on ammattiliiton (tai liittojen) ja työnantajan tai työnantajaliiton välillä neuvoteltu sopimus kyseisen alan työntekijöihin noudatettavista työnteon ehdoista. Työehtosopimukset ovat yleensä toimialakohtaisia, ja ne voidaan sopia kullekin työntekijäryhmälle (työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) erikseen. Virkaehtosopimukseksi kutsutaan kunta- ja valtiosektorin työehtosopimusta. Virkaehtosopimus on sisällöltään ja merkitykseltään työehtosopimusta vastaava. Se mitä tässä tekstissä on kerrottu työehtosopimuksesta, koskee myös virkaehtosopimusta. Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa alan palkoista, palkankorotuksista ja laissa säädettyjä paremmista ehdoista esimerkiksi vuosilomien ja työaikojen osalta. Lisäksi työehtosopimuksessa on sovittu siitä, missä määrin työsuhdeasioista voidaan sopia paikallisella tasolla yrityksessä. Työehtosopimuksessa sovitut palk- ka- ja muut ehdot ovat aina vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa, mutta niitä paremmista eduista voidaan toki työsopimuksessa, työpaikan käytännöissä tai paikallisissa sopimuksissa sopia. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä työsopimuksessa on ehto, joka on työntekijälle huonompi kuin työehtosopimuksen määräys, on työsopimuksen ehto mitätön ja sen sijasta noudatetaan työehtosopimuksen ehtoa. Työehtosopimus tehdään yleensä määräajaksi, yleensä 1 3 vuodeksi kerrallaan. Sopimuskauden aikana vallitsee työrauha, mikä tarkoittaa sitä, että sopimuskauden aikana sopimukseen tai sen osiin kohdistuvat työnseisaukset eli lakot ovat kiellettyjä. Suomessa on noin 200 valtakunnallista työehtosopimusta sekä lisäksi talokohtaisia sopimuksia, jotka neuvotellaan ammattiliiton ja yksittäisen yrityksen kesken. STTK:laiset ammattiliitot sopivat yhteensä noin 250 työ- ja virkaehtosopimusta. Työehtosopimuksen sitovuus Työ- ja virkaehtosopimus sitoo työnantajaa, työantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä. Jos sopimus on yleissitova, se sitoo sopimusalan kaikkia työnantajia (sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä) riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneet sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta päättää yleissitovuuden vahvistamislautakunta, joka toimii työ- ja elinekeinoministeriön yhteydessä. Työehtosopimusta on yleensä pidetty kattavana silloin, kun allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Yleissitovan työehtosopimuksen käsitettä ei ole määritelty laissa. Normaalisitova työehtosopimus taas sitoo sopimuksen tehneiden ammattiliitojen jäseniä sekä niitä työnantajia, jotka kuuluvat työnantajaliittoon. Suurin osa suomalaisista työnantajista on järjestäytynyt, joten he noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankista, Paikallinen sopiminen Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia sopia työehtosopimukseen sisältyvistä asioista myös paikallisesti yritys- tai työpaikkatasolla sekä virastoissa ja laitoksissa. Myös työaikalaki tarjoaa siihen laajat mahdollisuudet. Paikallinen sopiminen on yleistä työaikojen, henkilöstön aseman ja toimenkuvien sekä koulutuksen osalta. Lisäksi esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, työn vaativuuden arvioinnista sekä tulospalkkauksesta voidaan osittain sopia paikallisesti. Samoin osa työehtosopimuksissa tai TUPO:ssa (tulopoliittinen kokonaisratkaisu) sovituista palkankorotuksista on voitu jättää työpaikkatasolle sovittavaksi. Paikallisissa sopimusneuvotteluissa luottamusmies neuvottelee työnantajan edustajan kanssa avoinna olevista eduista tai työehtosopimuksen soveltamisesta. Paikallinen sopiminen tulee tehdä työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Työsuhteen päättyminen Irtisanominen Työsopimuslaissa on määritelty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanominen on mahdollista vain toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten osalta. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä sitten ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Poikkeuksen muodostaa viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus, joka on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tavallisin irtisanomissyy on työnantajan taloudellisen tilanteen heikentyminen ja/tai tuotannon uudelleenjärjestelyt, minkä vuoksi työnantajalla ei ole enää tarjota työtä. Töiden vähentyessä työnantajan on kuitenkin ensin ennen irtisanomista yritettävä järjestää työntekijälle muuta työtä tai koulutusta uusiin tehtäviin. Työnantaja voi myös yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi tuotannollisten ja taloudellisten perusteiden nojalla irtisanomisaikaa noudattaen. Yritys tai sen osa on mahdollista luovuttaa uudelle työnantajalle. Liikkeenluovutus ei ole irtisanomisperuste, vaan irtisanomisperusteiden tulee tuolloinkin perustua lainsäädäntöön. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molemmin puolin irtisanoa päättymään. Vastaavasti työnantajan menehtyessä on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta. Työnantaja voi irtisanoa vakituisen työsopimuksen myös työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, jonka on oltava asiallinen ja painava. Tällaisena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Työnantajalla voi esimerkiksi olla irtisanomisoikeus silloin, jos työntekijä saamistaan varoituksista huolimatta myöhästelee olennaisesti työstä. Työntekijää ei kuitenkaan voi irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata tapansa. Työntekijä ei tarvitse perustetta työsopimuksensa irtisanomiseen. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden vuoksi eikä sillä perusteella, että työntekijä on työsopimuslain mukaisella perhevapaalla. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen aiheutuneen raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa irtisanomisen perustuvan muuhun seikkaan. Työnantaja voi irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Irtisanomisajat Työnantajan on noudatettava lain määräämiä irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu. Irtisanomisajat ovat: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta sovita, työntekijän noudatettava irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Irtisanomiset edellyttävät YT-neuvotteluja Yli 20 hengen yrityksissä työnantaja ei saa päättää irtisanomisista ennen henkilöstön kanssa käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja. Yhteistoimintamenettelyssä pyritään löytämään keinoja irtisanomisten välttämiseksi esim. koulutuksen tai uudelleensijoituksen avulla. Neuvotteluissa henkilöstöä edustaa luottamusmies. Työnantajan, luottamusmiesten ja työ- ja elinkeinoviranomaisten yhteistoimin varau

11 dutaan myös auttamaan mahdollisesti irtisanottavia uuden työn tai koulutuspaikan löytämisessä. Takaisinottovelvollisuus Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanomalleen työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työsopimuksen purkaminen Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde voi päättyä myös välittömästi ilman irtisanomisaikaa silloin, kun työsopimus puretaan. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen, jos työntekijä on erittäin vakavasti laiminlyönyt tai rikkonut työsuhteesta tai laista johtuvia velvollisuuksiaan, esimerkiksi vaarantamalla muiden turvallisuutta tai varastamalla työnantajan omaisuutta. Vastaavasti työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti omia velvoitteitaan. Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun osapuoli sai tiedon edellä mainitun purkamisperusteen täyttymisestä. Työsopimusta voidaan lisäksi pitää purkautuneena, jos työntekijä on poissa töistä vähintään viikon (seitsemän päivää) ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen. Samoin jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään viikon (seitsemän päivää) ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, saa työntekijä katsoa työsopimuksen purkautuneen. Mikäli poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle osapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. Työsopimuksen purkamistilanteessa ei noudateta irtisanomisaikoja. Palkanmaksu työnteon päättyessä Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Esimerkiksi työsopimuksessa on voitu sopia, että loppupalkka maksetaan yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Mikäli työntekijällä on työsuhteen päättymishetkellä pitämättömiä vuosilomapäiviä, korvataan ne hänelle rahana palkanmaksun yhteydessä. Mikäli loppupalkan suoritus viivästyy sovitusta maksupäivästä, on työntekijällä oikeus saada korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Mikäli työstä johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on aiheutunut laskuvirheestä tai vastaavasta, on työntekijällä oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus, josta käy ilmi työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työntekijän erikseen sitä pyytäessä, todistuksessa on mainittava myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä. Työtodistusta tulee pyytää 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli työtodistukseen haluaa arvion työtaidoista ja käytöksestä, tulee todistus pyytää viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan on annettava turmeltuneen tai kadonneen työtodistuksen tilalle uusi todistus, jollei siitä aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Työtodistus kannattaa aina muistaa pyytää, sillä se on tärkeä paperi asiakirja seuraavaa työpaikkaa hakiessa. Samoin työtodistusta tarvitaan, mikäli joutuu työttömäksi ja hakee työttömyysetuutta. Turvaa työttömyyden varalle Työttömyys tuskin kuuluu kenenkään päällimmäisiin suunnitelmiin, mutta joskus se saattaa tulla eteen itsestäkin riippumattomista syistä. Jos joudut työttömäksi ja haluat työttömyysetuutta, ilmoittaudu heti työ- ja elinkeinotoimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Ellet ole työttömyyskassan jäsen, Kela maksaa sinulle työmarkkinatukea tai työssäoloehdon täytettyäsi peruspäivärahaa. Työttömän työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyysetuutta. Jos kieltäydyt ilman pätevää syytä työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamasta työstä tai eroat työstäsi, seurauksena on yleensä kahden tai kolmen kuukauden pituinen korvaukseton määräaika, jonka aikana sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työssäoloehto Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut palkkatyössä 34 kalenteriviikkoa (n. 8 kuukautta) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 40-kertaisen peruspäivärahan suuruinen. Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa, vaikka henkilö työttömyysjaksojen välillä olisi työssä. Pitää kuitenkin huolehtia siitä, että ensimmäistä kertaa etuutta haettaessa työssäoloehto täyttyy tarkastelujakson aikana. Työssäolo voi myös vanhentua. Jos henkilö on välillä poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on uudelleen täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät mm. päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus, siviilipalvelus, sairaus ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito. Pidennys voi olla enintään seitsemän vuotta. Työttömyysetuudet Työttömyysetuuksilla tarkoitetaan Kelan maksamaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa sekä työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työttömyysetuuksiin kuuluu myös lapsikorotus. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on tarkoitettu ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneille, jotka eivät ole täyttäneet työssäoloehtoa ja siten eivät ole oikeutettuja perus- tai ansiopäivärahaan. Työmarkkinatuen maksamisen edellytyksenä alle 25-vuotiaan osalta on hakeminen ammatilliseen koulutukseen. Työmarkkinatuessa on lisäksi viiden kuukauden odotusaika, mikäli työmarkkinoille tulevalla hakijalla ei ole ammatillista koulutusta. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen, eli työttömän ja tämän puolison/avopuolison saamat tulot vaikuttavat etuuden määrään. Työmarkkinatukea maksetaan viiden omavastuupäivän jälkeen. Peruspäiväraha Peruspäivärahaa maksetaan työttömälle, joka on täyttänyt työssäoloehdon, mutta ei ole ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa. KELA:n maksaman peruspäivärahan suuruus vuonna 2010 on 25,63 päivässä. Peruspäivärahaan lisätään lapsikorotus, jos hakijalla on alle 18-vuotiaita lapsia. Peruspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa enintään 500 päivältä. Peruspäiväraha on veronalaista tuloa, josta tehdään 20 %:n ennakonpidätys tai sosiaalietuuden verotusta varten annetun muutosverokortin mukainen ennakonpidätys. Peruspäivärahaa maksetaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Työttömyysturvalain mukaista osaaikatyötä ja keikkatyötä tekevä sekä lain määrittämässä lomautustilanteessa oleva henkilö voi saada soviteltua päivärahaa. Siten työttömyysaikaiset työtulot vähentävät maksettavaa peruspäivärahan määrää, kuten myös tietyt laissa säädetyt sosiaalietuudet. Ansiosidonnainen päiväraha Mikäli et heti valmistumisen jälkeen löydä töitä, voit hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta, edellyttäen että olet opiskeluaikana ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työttömyysturvalaissa säännellyt työttömyysetuuden saamisen edellytykset. Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu peruspäivärahasta eli perusosasta (25,63 /päivä vuonna 2009) ja tulojen perusteella laskettavasta ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 691,15 euroa (= 105 x peruspäivärahan määrä), ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Ansiosidonnaiseen päivärahaan kuuluu myös lapsikorotus. Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan työttömyyttä edeltävän vähintään työssäoloehtoon vaadittavan ajanjakson vakiintuneista, veron ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Kausiluonteisessa tai epäsäännöllisessä työssä huomioidaan työttömyyttä edeltäneen 12 kalenterikuukauden tulot. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset, muut työhön perustumattomat tulot sekä tulot, joita ei voida pitää vakiintuneina. Näiden erien vähentämisen jälkeen työtulosta tehdään palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuvähennys, joka on enintään -4,5 prosenttia. Veronalaista ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa enintään 500 päivältä. Työttömyysturvalaissa tarkoitettua osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevä sekä lain määrittämässä lomautustilanteessa oleva henkilö voi saada soviteltua päivärahaa. Lisätietoja ansiosidonnaisesta päivärahasta saat työttömyyskassastasi sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n verkkosivuilta TYJ:n sivuilta löydät myös laskurin, jolla voit arvioida oman ansiopäivärahasi

12 Työttömäksi jäävän muistilista 1. Varmista, että työsuhteesi päättymisen syy on laillinen. 2. Pyydä työnantajaltasi kirjallinen työtodistus. Halutessasi voit pyytää siihen maininnan työsuhteen päättymisen syystä sekä arvion työtaidoistasi ja käytöksestäsi. 3. Pyydä työnantajaltasi palkkatodistus 43 työssäoloviikolta. 4. Ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Voit ilmoittautua myös internetissä sivulla 5. KELA maksaa sinulle peruspäivärahaa, mikäli täytät ns. työssäoloehdon (ks. Työsuhteen päättyminen, Työttömyysturva). Mikäli olet ollut työttömyyskassan jäsen 10 kuukauden ajan, saat ansiosidonnaista päivärahaa omalta työttömyyskassaltasi. 6. Työvoimatoimistosta saat päivärahahakemuksen, joka tulee lähettää viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden siirtymisestä joko KELA:lle tai työttömyyskassalle. Hakemus tehdään neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Muista liittää tarvittavat liitteet hakemukseen. 7. Noudata työvoimatoimiston ohjeita siitä, miten työnhaku pidetään voimassa. Osallistu sinulle määrättyihin neuvontayms. tilaisuuksiin. 8. Hyödynnä työvoimatoimiston palveluja, joista saat tarkempaa tietoa jo ensimmäisellä käynnilläsi. 9. Ilmoita olosuhteissasi tapahtuvista muutoksista sekä työvoimatoimistoon että työttömyyskassaa. 10. Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat päivärahapäätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen. Palkasta maksettava työeläkevakuutusmaksu on kirjaimellisesti vakuutusmaksu, eikä vero. Se vakuuttaa meidät monia asioita varten. Aina eivät asiat suju niin kuin suunnittelemme. Sen lisäksi, että järjestelmä takaa toimeentulon vanhuusiässä, olemme vakuutettuja erilaisten sosiaalisten riskien, kuten työkyvyttömyyden varalle. Monet nuoret joutuvat siirtymään pois työelämästä vammautumisen ja yhä useammin myös mielenterveysongelmien, kuten masennuksen vuoksi. Valitettavasti eläke voi tätäkin kautta tulla nuorelle ajankohtaiseksi. Tarkista työeläkeotteesi - huolehdi etuuksistasi! Kertyneen työeläkkeen saa vuosittain tietää kotiin postitetusta työeläkeotteesta. Siitä puuttuvat julkisen sektorin (kunta ja valtio) tiedot toistaiseksi. Muista tarkistaa työeläkeotteesta, että työsuhdetietosi pitävät paikkansa esim. kesätöiden osalta. Työhistorian selvittämisvastuu työeläkkeiden kohdalla siirtyy jatkossa yhä enemmän työeläkevakuuttajilta työntekijöille ja yrittäjille itselleen. Kannamme itse vastuuta tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Paljon melua elinaikakertoimesta Elinaikakerroin alkaa vaikuttaa eläkkeen määrään vuodesta 2010 alkaen. Se lasketaan jokaisen ikäluokan odotettavissa olevan eliniän perusteella ja sen tarkoituksena on pitää eläkemenomme kurissa. Jos odotettavissa oleva elinaika pitenee, niin eläkettä myös maksetaan pidempään, jolloin elinaikakerroin leikkaa jonkin verran alkavia eläkkeitä. Elinaikakertoimen vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työssä pidempään. Lisätietoja eläkeasioista löydät seuraavilta sivuilta: Eläke infoa työeläkejärjestelmän yhteisestä Työeläke.fi -palvelusta! Täältä voit myös tarkastaa työeläkeotteesi oman pankkisi verkkopankkitunnuksilla. Tietoa työeläkkeiden kehittämisestä, toimeenpanosta sekä tutkimuksesta löydät myös Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta: Mitä nuorten pitäisi tietää työeläkkeistä? Tekstin on tuottanut Työeläkevakuuttajat TELA ry. Äkkiseltään voisi luulla, ettei nuorten tarvitse tietää sen hetkisessä elämäntilanteessaan eläkkeistä mitään eikä huolehtia omasta työeläketurvastaan. Vaikka vanhuuseläkkeelle siirtyminen onkin kaukaista tulevaisuutta opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle nuorelle, me kaikki olemme mukana lakisääteisen työeläkejärjestelmän taustalla vaikuttavassa sukupolvisopimuksessa. Nuorilla on aina oma intressinsä tietää millainen työeläkejärjestelmä on nyt ja miten se toimii tulevaisuudessa. Tiedontarve nousee osaltaan järjestelmän rahoituksesta: Suomessa on käytössä pääasiassa jakojärjestelmä, jossa on osittain rahastoiva elementti mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työssä käyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Noin neljännes eläkkeitä varten vuosittain kerätyistä rahoista kuitenkin rahastoidaan tulevaisuutta ja erityisesti väestön vanhenemista silmällä pitäen. Työeläke turvaa eri elämäntilanteissa Työeläkettä kertyy nykyisin 18 ikävuodesta alkaen aina 68:aan ikävuoteen asti. Eläkettä on vuoden 2005 jälkeen voinut kertyä työn lisäksi palkattomilta jaksoilta, kuten opiskelusta, lasten hoidosta, työttömyysajalta, vuorotteluvapaasta sekä sairausjaksoilta. Opiskelu tai perheen perustaminen eivät vaikuta alentavasti tulevan eläkkeen määrään niin paljon kuin ennen. Työeläkkeet rahoitetaan ansiotuloista perittävällä työeläkevakuutusmaksulla, jota maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaat maksoivat palkastaan 4,5 prosenttia TyEL-maksua. Kun työantajan osuus otetaan huomioon, niin jokaisesta ansaitsemastamme palkasta maksetaan keskimäärin n. 22 prosenttia eläkevakuutusmaksua. Harmaata taloutta ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä, josta ei myöskään kerry eläkettä! Aakkosellinen asiahakemisto 10 hyvää syytä kuulua liittoon! 17 Ammattiliitto 16 Ansioluettelo 5 Ansiosidonnainen päiväraha 21 Ateriakorvaus 13 CV 5 Eläke Irtisanominen 19 Irtisanomisajat 19 Jaksotyöaika 11 Keikkatyö 10 Kilometrikorvaukset 13 Koeaika 10 Lisä- ja ylityö 11 Luottamusmies Luottamusvaltuutettu 18 Määräaikainen työ 9 10 Paikallinen sopiminen 18 Palkanmaksu 13 Palkka Peruspäiväraha 21 Päivärahat 13 Sairausloma 14 Sunnuntaityö 11 Takaisinottovelvollisuus 20 Työaika Työehtosopimus 18 Työeläke Työelämään tulevan muistilista 15 Työhaastattelu 6 7 Työhakemus 4 5 Työmarkkinatuki 21 Työnhakijan muistilista 7 Työnhaku 4 Työntekijän oikeudet 15 Työntekijän velvollisuudet 15 Työsopimuksen purkaminen 20 Työsopimus 8 9 Työssäoloehto 21 Työsuhde 8 Työtodistus 20 Työttömäksi jäävän muistilista 22 Vakituinen työ 9 Verovapaat korvaukset 13 Virkaehtosopimus 18 Vuokratyö 10 Vuosiloma Vuosilomapalkka 14 Yö- ja vuorotyö

13 STTK ja ammattiliitot Ammattiliitto Pro Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Kirkon alat ry Liiketalouden Liitto LTA Mediaunioni MDU Meijerialan Ammattilaiset MVL METO - Metsäalan Asiantuntijat Nordea Unioni Suomi Nousu Palkansaajajärjestö Pardia Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI Suomen Konepäällystöliitto SKL Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Palomiesliitto SPAL Tehy Vakuutusväen Liitto VvL Yhteistyöjäsen Agrologien Liitto