Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon"

Transkriptio

1 1 Matti Parjanen Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2003

2 2 ISBN ISSN Kustantaja: Edita Publishing Oy Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2003

3 Esipuhe 3 Korkeakoulujen arviointineuvosto järjestää joka vuosi korkeakoulujen arviointiasiantuntijoille tarkoitettuja opintomatkoja. Opintomatkat ovat osa neuvoston koulutustoimintaa. Matkojen tarkoituksena on perehtyä eri kohdemaiden korkeakoulujärjestelmiin ja erityisesti niiden arviointitoimintaan ja laadunvarmistusmenetelmiin. Keväällä 2000 KKA:n opintomatka suuntautui Yhdysvaltoihin. Eräs vierailukohteista oli Indianan yliopisto, jossa ryhmälle esiteltiin laajan suosion saanutta ja mm. useissa USA:n osavaltioissa käytettyä National Study of Student Engagement (NSSE) -arviointimallia. NSSE-arviointimalli perustuu opiskelijoilta kerättävään palautteeseen. Matkan jälkeen heräsi keskustelu mallin soveltuvuudesta suomalaisiin korkeakouluihin. Seurauksena oli ns. Nysse-projektin käynnistäminen Tampereen yliopistossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko Yhdysvaltojen yliopistoissa vuosikymmeniä käytössä olleita opiskelijapalautteiden malleja soveltaa suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Arviointineuvosto osallistui projektin rahoitukseen. Tampereen yliopistossa toteutettu empiirinen kyselytutkimus osoittaa, että kolme neljäsosaa opiskelijoista katsoo NSSE-palautemallin olevan sovellettavissa myös suomalaisiin yliopistoihin. Suomalaiset opiskelijat vierastavat kuitenkin kysymyksiä, jotka koskevat yliopistotasoa. Opiskelijapalautteiden kerääminen ja palautteiden hyödyntäminen yliopisto-opetuksen ja oppimisen kehittämisessä on Suomessa vielä hyvin kirjavaa. Tampereen yliopiston Opetuksen laatu -projektin (OPLAA) yhteydessä kerätyn tiedon mukaan suurin osa Tampereen yliopiston laitosten opettajista harjoittaa säännöllistä kirjallista palautteiden keräämistä. Sen sijaan OPLAAn opiskelijoille kohdistaman tutkimuksen mukaan jopa 45 % opiskelijoista kertoi, ettei ole koskaan päässyt antamaan opetuksesta palautetta opettajalleen. Korkeakouluopettajia ja opiskelijoita tulisi rohkaista yhä enemmän opetuksen laadun arviointiin sekä palautteen keräämiseen ja antamiseen. Opiskelijapalautteen tulisi olla osa korkeakoulun säännöllistä laadunarviointijärjestelmää. Palautteen tulisi sulautua opetukseen ja oppimiseen siten, että sekä opiskelijat että opettajat voisivat kokea sekä oikeudekseen että velvollisuudekseen antaa ja vastaanottaa palautetta. Parhaimmassa tapauksessa palaute muodostuu tiiviiksi osaksi opetuksen kehittämisprosessia. Tässä mielessä raportti on mielenkiintoinen puheenvuoro korkeakoulujen arviointijärjestelmien kehittämisestä käytävässä keskustelussa. Korkeakoulukohtaisten järjestelmien kehittämisen lisäksi voisi pohtia, olisiko mahdollista kehittää korkeakoulujen yhteisiä opetuksen ja oppimisen laadunarviointijärjestelmiä, jotka tuottaisivat laaja-alaisempaa vertailutietoa korkeakoulutuksen tuloksista. Arviointineuvoston puolesta haluamme kiittää raportin kirjoittajaa ja kaikkia projektiin osallistuneita. Helsingissä Tapio Huttula pääsihteeri Hannele Seppälä projektisuunnittelija

4 4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Opiskelijapalautteet osana yliopisto-opintoja Suomessa 7 3 Opiskelijaevaluaatio amerikkalaisessa opintoympäristössä Opiskelija-arviointien puolustamista Opiskelija-arviointien vastustamista Opettajan ominaisuudet evaluaatiossa Opiskelijan ominaisuudet evaluaatiossa 17 4 NSSE-arviointimalli 18 5 Amerikkalainen palautemalli Tampereen yliopistossa NSSE-mallin soveltuvuus suomalaisessa yliopistossa Muita opiskelijaevaluaatioon liittyviä tutkimustuloksia 23 6 Keskustelua 33 Lähteet 40 Liitteet 1: Kyselylomake opiskelijoille 43 2: Kyselylomake opettajille 48

5 1 Johdanto 5 Tämän raportin tarkoituksena on selvittää, voitaisiinko Yhdysvaltojen yliopistoissa vuosikymmeniä käytössä olleita opiskelijapalautteiden malleja soveltaa suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Alkusysäyksen selvitykselle antoi Tampereen yliopiston opetuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen ulkoinen arviointi (AU- DIT-99), joka pantiin toimeen Korkeakoulujen arviointineuvoston valitsema suomalainen nelihenkinen arviointiryhmä sekä tunnettu amerikkalainen koulutuspolitiikan ja -sosiologian tutkija David D. Dill antoivat raporttinsa keväällä Dill havaitsi, miten Tampereella kuten muuallakin Suomessa yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden välisessä palautejärjestelmässä on paljon konkreettista parantamisen varaa. Hän toivoi toimenpide-ehdotuksissaan mm., että Tampereen yliopisto kokeilisi erästä amerikkalaista palautemallia, jota käytetään ainakin kuudessa Yhdysvaltain osavaltiossa. Tämä National Study of Student Engagement (NSSE) -niminen malli on kehitetty Indianan yliopistossa, jossa sen päämajakin sijaitsee. Mallin amerikkalainen lempinimi on Nessie, josta syntyi mutkattomasti tämän projektin tamperelainen työnimi Nysse-projekti. AUDIT-99 arvioinnin suunnittelusta vastanneen Tampereen yliopiston Opetuksen laatu -projektin (OPLAA) tehtäviin kuului tämän raportin kirjoittajan johtamana ryhtyä arvioinnin aiheuttamiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Tiedekunnille ja laitoksille lähetettiin 13-kohtainen suositus, miten AUDIT-99:n ehdotukset otettaisiin huomioon opetuksen ja oppimisen arkipäivässä. Sen lisäksi OPLAA esitti Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että se ryhtyisi osittain rahoittamaan David Dillin ehdottamaa Nysse-projektia. Arviointineuvosto suostui esitykseen ja OPLAA ryhtyi projektin toteutukseen. Sitä ennen sattumalta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen kehittämisyksikkö TyKKy (nykyisin nimeltään Eduta-instituutti) järjesti Arviointineuvoston osittain rahoittaman vuosittaisen opinto- ja koulutusmatkan Yhdysvaltoihin. Matkan ohjelmaan sisältyi myös vierailu Indiana University-Bloomingtonissa, jossa NSSE-mallin kehittäjä professori George Kuh esitteli tämän palautejärjestelmän teoreettista taustaa ja toteuttamista. Nysse-projektin synnyttämistä eittämättä on myös auttanut eräänlainen personaaliunioni: Kuusivuotisen OP- LAA-projektin johtajana toimi Matti Parjanen, joka toimi TyKKyssä koulutuksen arvioinnin professorina (ma) ja kaikkien Arviointineuvoston opintomatkojen (toistaiseksi kuusi) johtajana. Näiden matkojen apulaisjohtajana on toiminut Riikka Rahikainen, joka toimi myös OPLAAssa koulutussuunnittelijana ja sattumalta juuri Indianan yliopistossa tohtoriopiskelijana ja Asla-Fulbright-stipendiaattina opintomatkamme aikana.

6 6 Tämän prosessin seurauksena OPLAA ryhtyi etsimään vastauksia em. kysymyksiin empirian avulla. Tarkoituksena oli kyselylomakkeilla kerätyllä aineistolla analysoida Tampereen yliopiston opiskelijoiden ja opettajien mielipiteitä NSSE-mallin ja/tai muiden ulkomaalaisten (pääasiassa amerikkalaisten) palautemallien soveltamisen mahdollisuuksia suomalaisiin olosuhteisiin. Yliopistomaailmassa muutosvastarinnan käsite on arkista todellisuutta. Toisaalta taas opettajat ja opiskelijat tuntevat palautejärjestelmiin sisältyvät käytännön ongelmat parhaiten, joten mielipiteiden kartoitus tietyin varauksin katsottiin tarpeelliseksi. Eräs kiinnostava piirre palautejärjestelmien ja yleensäkin opetuksen ja oppimisen kehittämistyön muutosvastarinnassa on ollut, että juuri teoreettisen käsitemaailman ammattilaiset yliopistoissa ovat tunteneet periaatteellista vastenmielisyyttä erilaisia yliopistopedagogisia ja laajemminkin kasvatustieteellisiä käsitteitä ja teorioita kohtaan. He ikään kuin sairastavat neofobiaa, kaikenlaisen uuden pelkäämistä. Osittain siksi olen tässä raportissa vältellyt oppimiseen liittyvien teoreettisten viitekehyksien sommitteluja ja verifiointeja. Nysse-projektin aineiston keräämisessä ja analysoinnissa ovat toimineet projektisihteerinä PsM Satu Eerola ja tutkimusavustajana Psyo Tanja Häyrynen.

7 2 Opiskelijapalautteet osana suomalaisia yliopisto-opintoja 7 Ei ole osoitettavissa selvää ajankohtaa sille, milloin suomalaiset yliopisto-opettajat ryhtyivät laajemmin käyttämään opiskelijoilta kerättäviä palautteita oman opetuksensa suunnittelussa. Erimuotoista palautetta ja opiskelija-arviointia on esiintynyt jo yliopistolaitoksemme syntyajoilta lähtien. Klinge et al. (1987, ) kertovat, miten Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa jo 1600-luvulla opettajat ilmoittivat kirjallisessa opetusohjelmassaan, milloin he antavat julkisen opetuksen lisäksi maksullista yksityisopetusta. Tällainen järjestely takasi jatkuvan henkilökohtaisen vuorovaikutuksen opettajan ja opiskelijan välillä. Varsinkin kun tuohon aikaan opetusideologia perustui puhe- ja väittelytaidon opettamiseen. Sitä ehkä nykyisin kutsuttaisiin utilitaristiseksi tai työmarkkinaorientoituneeksi, koska siitä oli missä tahansa virassa hyötyä. Vielä 1960-luvun alussa yliopistomaailmassa käytettiin englanninkielisen feedback-termin suomennoksena suoraa käännöstä takaisinsyöttö, josta paikalleen jämähtäneen yliopistokulttuurin kyynisimmät arvostelijat uskalsivat käyttää enemmän tai vähemmän suoraa käännöstä peräruiske. Kuonanpoiston epämiellyttävä lääketieteellinen metodi tarjoaa pisteliään keinon kuvata opettajien yleistä vastenmielisyyttä tällaista oppimisen kehittämisen menetelmää kohtaan. Yliopistopedagogiikan asiantuntijat kokevat usein syöttävänsä pakosta opettajille kehittämisaatteitaan, ja opettajat puolestaan kokevat herkästi joutuvansa nielemään sellaista, mitä eivät haluaisi tai ehtisi. Kuinka säännöllistä opiskelijaevaluaatio suomalaisissa yliopistoissa on? Sen systemaattisuuden ja laadukkuuden asteen määrittely näyttää riippuvan paljonkin vastaajan omasta asennoitumisesta opiskeluilmastoa koskevaan kehittämistyöhön. Kun OPLAA-projekti tiedusteli Tampereen yliopiston laitoksilta, kuinka monta prosenttia laitoksen opettajista harjoittaa säännöllistä kirjallista palautteiden keräämistä, sijoittuivat vastaukset yleensä välille %. Sen sijaan OPLAAn opiskelijoille kohdistamassa tutkimuksessa kokonaista 45 % vastaajista (edustava otos, ei mukana ensimmäisen vuoden opiskelijoita) kertoi, ettei ole koskaan päässyt antamaan opetuksesta palautetta opettajalleen. Edelleen 62 % ei ollut kertaakaan osallistunut palautekeskusteluihin (Hiironniemi, Tuunanen 1995, 36 45). Näiden prosenttilukujen välillä vallitseva ristiriita kuvastaa räikeän selvästi suomalaisen yliopiston opintoympäristöä. Kumpi osapuoli, opettajat vai opiskelijat, siis muuntaa todellisuutta? Suomalaisissa yliopistoissa suoritetut tutkimukset 1970-luvulta lähtien osoittavat, että opettajien ja opiskelijoiden hahmottamat opintoympäristöt eivät tahdo millään kohdata. Opiskelijat ilmoittavat kysely- ja haastattelututkimuksissa vastauksenaan, että osa opettajista voi antaa mekaanisen palautelomakkeen täy-

8 8 tettäväksi, osa haluaa tehdä sen kurssin loppukuulustelun yhteydessä nimellisenä, osa toivoo vain suullisia eli julkisia palautteita. Suuri osa opettajista on niin kyynistynyt koko järjestelmään, ettei halua uhrata aikaa lainkaan koko palautteelle. Tämä opettajien ja opiskelijoiden välinen ristiriita on pyörinyt saman kehän sisällä jo vuosikymmeniä. Sitä voi kuvata karrikoiden seuraavalla dialogilla, joka on tutun jokapäiväistä kaikissa maamme yliopistoissa. 1. YLIOPISTON OPETTAJA: Olen aina kerännyt olosuhteet huomioiden opiskelijoiden palautetta ainakin suullisesti. 2. YLIOPISTON OPISKELIJA: En ole vielä kertaakaan saanut antaa palautetta. 3. YLIOPISTON OPETTAJA: Koska et ole ollut läsnä sillä luennolla, jolla palaute kerättiin. 4. YLIOPISTON OPISKELIJA: Kyllä olin, mutta palaute kerättiin nimellä varustettuna luennon loppukuulustelun yhteydessä. Kirjoitin niin perusteelliset vastaukset tenttikysymyksiin, ettei minulle jäänyt aikaa evaluoida, enkä myöskään halua arvioida opettajan laatua omalla nimelläni. ja niin edelleen Joka tapauksessa yksi selkeimpiä yleistyksiä oppimisen esteiden analysoinnissa yliopistolaitoksessamme on se, että kaiken kehityksen pullonkaulaksi on ahtautunut kysymys siitä, miten opettajan (tai laitoksen) keräämä palaute opiskelijoilta siirtyy opettajan pöydältä laajemmalle eli oppiaineen professorille, laitoksen johtajalle, laitokselle, opetuksen kehittämisen elimille, yliopiston johdosta puhumattakaan. Yliopisto-opiskelijat kokevat kuitenkin opetustilanteet nimenomaan yksilöllisinä oppimistapahtumina, eivätkä institutionaalisina laadunvarmistuksen kriteereinä. He haluavat nimenomaan tietää tarkemmin omasta henkilökohtaisesta edistymisestään opettajan yksilöllisesti arvioimana. Suomalainen opiskelujärjestelmä nähdään persoonattomana, jossa opiskelija ei saa selvää varmuutta siitä, miten hän todella on onnistunut ja mitä hänen pitäisi opiskeluprosessiin parantaa (Hakkola 2002, ). Viime vuosina yliopistoissa käyttöön otetut portfoliotkaan eivät ole tilannetta paljon muuttaneet. Portfoliohan ymmärretään kapeasti vain opettajan urakehityksen yhdeksi tekniseksi välineeksi. Silloin sen heijastuksista eivät hyödy muut oppimistapahtumaan liittyvät osatekijät ja intresentit, kuten opiskelija, laitos, oma koulutusala, tutkinto, opetuksen kehittämisyksiköt ja luottamuselimet tai ennen kaikkea oppimisen paikaksi valittu organisaatio eli yliopisto. Tämän raportin problematiikka pohjautuu juuri tähän opetuksen kehittämisen pullonkaulaan. Tämä akateemiselle opiskelulle ominainen ongelmavyyhti on periytymässä myös ammattikorkeakouluihin, vaikka niillä olisi ollut erinomainen tilaisuus osoittaa juuri tässä kohtaa olevansa kehityksessä yliopistojen edellä. Ammattikorkeakoulujen ulkoisten arviointien raportit kertovat, miten myös näissä korkeakouluissa opetuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen järjestelmät ovat tak-

9 9 kuisia (esim. Davies et al 2002, 17 18). Herää kysymys, onko palautejärjestelmän interaktiivisuus vain haavetta, jota ei voidakaan yliopistojen arkipäivässä käytännössä toteuttaa. Onneksi ulkomaalaiset, erityisesti amerikkalaiset, englantilaiset ja australialaiset esimerkit kumoavat tämän oletuksen. Näissä maissa palautejärjestelmät toimivat niin, että opiskelijat saavat tietää omien ehdotustensa kulkukaaviot. Myös sanktioinnilla (sekä palkinnoilla että rangaistuksilla) on tällöin avoimet ilmifunktiot. Suomessa sanktioinneille on ominaista latentit eli piilofunktiot. Niistä ei mielellään julkisesti keskustella. Seuraavalla kuviolla halutaan ilmaista ne yliopisto-organisaation kohdat, joiden välisissä suhteissa on havaittu ongelmia. Kuvio 1. Yliopiston opetuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen katkonaisia suhteita

10 10 Toiminnallista palauteyhteyttä kuvaavasta kahdestatoista nuoliviivasta vain yksi on vahvistettu eli se palautejärjestelmä käytännössä useimmiten toimii (ei siis aina). Kyseessä on opiskelijan antama palaute (pyynnöstä) opettajalleen. Sekin suhde on vain yksisuuntainen, sillä opettajalta se ei useinkaan palaa takaisin opiskelijalle. Kaikki muut 11 suhdenuolta ovat katkonaisia eli palautesuhteissa esiintyy ongelmia. Tällaisella yliopisto-organisaatiolla on taipumus muodostua dysfunktionaaliseksi. Siinä siis esiintyy monenlaisia häiriötekijöitä, jotka vaikeuttavat koko organisaation toimintaa. Eittämättä maastamme löytyy yliopistoja ja niiden laitoksia, joissa eräät näistä katkoviivoista muuttuisivatkin suoriksi nuoliksi. Perehdyttyäni joko ulkoisena arvioijana tai arviointiraporttien lukijana suomalaisten yliopistojen (ja myös ammattikorkeakoulujen) opiskelujärjestelmiin voin päätyä johtopäätökseen, että katkoviivaton yliopisto on perin harvinainen. Nimittäisin tätä kuviota jopa juhlallisesti suomalaisen yliopiston opetuksen ja oppimisen laadunvarmistusjärjestelmän klassiseksi ongelmavyyhdeksi! Kuviossa on suorakaiteen sisään rajattu yliopiston opetuksen ja opiskelun kenttä. Siinä oppimisprosessin ydintekijöitä ovat opettaja ja opiskelija. Kuitenkin myös muilla tekijöillä on varsin suuri merkitys. Opettaja ei ole yksin opiskelijaa kouluttamassa. Arvosanaan, koulutusohjelmaan ja tutkintoon ja niiden laatuun vaikuttavat myös muut opettajat. Akateemisen tutkinnon saavuttamisessa opiskelija ehtii kohdata niitä kymmenittäin. Kuten ammattijärjestöillä on valtaa yrityselämän laadunvarmistuksen järjestelmissä, niin myös ainejärjestöillä ja ylioppilaskunnilla (aina valtakunnallista Suomen Ylioppilaskuntien Liittoa myöten) on oma tehtävänsä yliopisto-opiskelussa. Erityisesti yksittäisen opiskelijan oikeusturva-asiat kuuluvat niihin. Pulmallisimmiksi kohdiksi opetuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen järjestelmän sujuvuudessa on osoittautunut yksittäisen opettajan suhde kollegoihinsa, laitoksensa johtoelimiin laitosjohtajineen sekä opetuksen kehittämistä varten perustettuihin epävirallisiin elimiin laitoksessa (ja osastossa/tiedekunnassa). Suomalaiseen yliopistokulttuuriin kuuluu amebamaisen kuuluisa akateeminen vapaus. Monet opettajat tietoisen vääristyneesti tulkitsevat sen tarkoittavan heidän vapauttaan opettaa mitä tahansa, milloin tahansa ja nimenomaan riippumatta kollegoiden opetuksesta. Suomalaisessa yliopistossa voi opettaja opettaa vuosikausia tietämättä paljoakaan siitä, mitä ja miten hänen saman oppiaineen kollegansa opettavat. Opetus on siis yksityisasia. Yliopistopedagogiikan koulutuksessa on havaittu, ettei ns. kollegapalaute ole lainkaan suosittu yliopisto-opettajien keskuudessa. Tutkimustyö voidaan ymmärtää yhteispeliksi kollegoiden kesken, mutta opetus nähdään privilegioksi, johon puuttuminen koetaan reviirin loukkaukseksi. Vasta opintojen loppuvaiheessa opiskelijat havahtuvat huomaamaan, että he ovatkin vuosikausia olleet pelinappuloina reviiritaisteluissa. Opettajan/tutkijan reviirien puolustaminen ja uusien valtaaminenhan tuottaa yliopistokentillä korkeampia virkoja. Yhä harvemmin muita motiiveja akateemisessa karriäärissä onkaan nähtävissä. Toisaalta on aina muistettava, ettei opetuksen ja oppimisen keskeinen suhde ole lainkaan yksiselitteinen. Geoffrey Squires (1997, 86 91) onkin esittänyt

11 suomalaisille arviointiasiantuntijoille yksinkertaisen kysymyksen: When we evaluate teaching, are we evaluating the right things? Hän kysyy edelleen, miten opetuksen arvioinnille yleensä voidaan löytää yhteinen perusta, kun tutkimukset osoittavat yliopisto-opettajien näkevän itse opetuksen funktiotkin varsin erilaisiksi. Nykyiseen oppimisen tutkimukseen perustuu uusi oppimiskäsitys, jota on ollut kovin vaikea saada ymmärretyksi akateemisessa koulutuksessa. Sen mukaan oppiminen ei ole tiedon passiivista vastaanottamista, vaan oppijan aktiivista kognitiivista toimintaa, jossa hän tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisemman tietonsa ja kokemuksensa pohjalta. Oppiminen edellyttää kykyä sietää asioiden ja ilmiöiden moniselitteisyyttä ja elämän yleistä ennakoimattomuutta. Oppiminen on tietyssä mielessä uudistumis- ja sopeutumiskykyä. Nykyiseen alan tutkijoiden keskuudessa vallitsevaan oppimiskäsitykseen perustuva arviointi ei kohdistu määrällisiin tai muistamista painottaviin tekijöihin. Keskeistä on oppimisprosessin tarkastelu: millaisia laadullisia muutoksia oppijan käsityksissä tapahtuu. Koulutus nähdään reflektiivisenä ja itseään korjaavana prosessina, jonka jokaiseen vaiheeseen sekä opettaja että opiskelija osallistuu aktiivisesti. (Rauste-von Wright 1996, Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999). Eräs palautejärjestelmien funktionaalisuuden tärkeimpiä tekijöitä on yliopiston johdon rooli opetuksen ja oppimisen laadunvarmistuksessa. Johdon tahto manifestoituu nykyisin yliopiston toiminnan strategiassa ja opetusministeriön kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa. Yliopisto ei toimi hyvin koulutusyhteisönä, jos sen johto ei saa palautteita opetuksen kentältä. Koska opetuksen yksityisyys on ollut perinteisesti arka asia, eivät yliopistojen rehtorit ole yleensä kovin innokkaasti puuttuneet palautteiden esiin tuomiin yksityiskohtaisiin ongelmiin. Ne on tavallisesti katsottu laitoksen sisäisiksi asioiksi. Näinhän ei ole Yhdysvalloissa, Englannissa tai Australiassa. Erityisesti yksityisten yliopistojen rehtorit ovat kovin sensitiivisiä opiskelijapalautteille. Suomalaisten yliopistojen rehtorien epämiellyttävää roolia ovat tulleet avustamaan monissa yliopistoissa hiljattain perustetut opetusneuvostot tai vastaavat elimet. Tampereen yliopiston laadunvarmistuksen ulkoiset arvioijat kuitenkin huomauttivat vakavasti, että opetusneuvoston kaltaisilla elimillä tulee olla neuvoa antavan roolinsa lisäksi myös todellista valtaa. Eräät yliopistot (esim. Helsingin yliopisto vuonna 2003) ovat päättäneet ryhtyä kirjoittamaan opetuksen ja oppimisen omaa strategiapaperia. Sellainen on tietenkin eräänä prosessin vaiheena hyödyllinen, mutta kehitystyöllä on aina ikävä taipumus unohtua tällaisten ohjelmien kansien väliin luvun suomalainen yliopisto tarvitsee ennen kaikkea opiskelijaevaluaation selkeän kirkkaita implementaatioita. 11

12 12 3 Opiskelijaevaluaatio amerikkalaisessa opintoympäristössä Tämän selvityksen tarkoitus on siis analysoida, voitaisiinko Yhdysvalloissa vuosikymmeniä käytössä olleita opiskelijapalautteiden malleja soveltaa myös suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Yhdysvallat on valittu vertailumaaksi ensinnäkin sen vuoksi, että sen yliopistoissa on pisin perinne opetuksen ja oppimisen kehittämistyössä, ja toiseksi siksi, että Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää arvioinut asiantuntija ehdotti tällaisen vertailuprojektin pystyttämistä. Raportin taustana on Tampereen yliopiston ulkoinen arviointi AUDIT-99. Arvioinnin tavoitteena oli saada selville, miten vuonna 1995 toimeen pannusta edellisestä ulkoisesta arvioinnista lähtien yliopisto oli onnistunut luomaan ja kehittämään opetuksen ja oppimisen laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Suomalainen ulkoinen arviointiryhmä antoi raporttinsa vuonna 2000, ja samana vuonna ilmestyi myös amerikkalaisen professori David D. Dillin raportti (Lehtinen et al. 2000, Dill 2000). Suomalaisen arviointiryhmän tiiviissä raportissa kiinnitettiin useassa kohdin huomiota myös opetuksen ja oppimisen palautejärjestelmiin. Arvioijat toteavat yhteenvedossaan mm: Opetuksen kehittämisen kannalta olisi päästävä selvittämään myös opiskelijoiden oppimista pitkällä aikavälillä. Tällainen tieto auttaisi opetussuunnitelmien kehittämisessä. Opiskelijoille oli erityisesti jäänyt epäselväksi se, miten saatua palautetta käytetään hyväksi opetussuunnitelmien, yleisten opetusjärjestelyiden ja yksittäisten opettajien antaman opetuksen laadun parantamisessa... Tampereen yliopistossakin opetus koetaan vielä paljolti opettajan henkilökohtaiseksi asiaksi. Tämä vaikeuttaa kollegapalautteeseen perustuvien opetuksen kehittämisen mallien yleistymistä. Tulevassa kehittämistyössä pitäisi pystyä muuttamaan kollektiivisen arvioinnin synnyttämä torjunta ja pelko rakentavaksi voimavaraksi. (Lehtinen et al. 2000, 40 41). Varsinaisen sysäyksen tälle selvitykselle antoi kansainvälisesti tunnetun koulutuspolitiikan ja -sosiologian tutkijan David D. Dillin raportissaan tekemä ehdotus. Hän toteaa arvioinnissaan Measuring progress in educational quality - otsikon alla, että Tampereen yliopistolle olisi tärkeää rohkaista laitoksia, tiedekuntia, koulutusohjelmia ja koko yliopistoa mittaamaan opiskelijoiden oppimista sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Hän ehdottaa, että yliopisto tutkisi mahdollisuutta käyttää hyväkseen jo vuosien ajan amerikkalaisessa Indiana Universityssä kehiteltyä National Study of Student Engagement (NSSE) -järjestelmää. Tähän malliin sisältyy kyselylomakkeita, joita käytetään sellaisenaan ympäri Yhdysvaltoja (www.indiana.edu~/nsse/).

13 13 Tämä ehdotus herätti Tampereen yliopiston OPLAA-projektin tutustumaan yksityiskohtaisemmin kyseiseen malliin. Aihetta koskeva empiirinen aineisto päätettiin kerätä vain Tampereen yliopistossa, mutta on tarkoitus myös pohtia, voisivatko saadut tulokset olla yleistettävissä myös muihin maamme yliopistoihin. Dill oli todennut suullisessa palautteessaan NSSEn tapaisten mallien olevan sovellettavissa myös jopa suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Tätä laajennusta ei tässä projektissa lainkaan käsitellä. Seuraavassa esitellään pääasiassa amerikkalaisia tutkimustuloksia, jotka käsittelevät opiskelija-arviointien merkitystä oppimisessa ja koulutuspolitiikassa. Esittelyn pääsanoma on, että jopa 1500 artikkelin ja kirjan meta-analyysit osoittavat osittain turhauttavastikin että opiskelijaevaluaatioiden merkityksestä ei olla vielä läheskään yksimielisiä, ei edes Yhdysvalloissa, jossa on jo vuosikymmenien kokemukset tämän alueen tieteellisestä tutkimustyöstä ja käytännön sovelluksista. Spencer ja Flyr (1992) ovat selvittäneet, että Yhdysvalloissa ensimmäinen opiskelijapalautteiden analyysi julkaistiin jo vuonna Centra (1993, 49) luokittelee Amerikan yliopistolaitoksen kehitysvaiheet neljään evaluoinnin vaiheeseen: 1) Aikakausi , jota hallitsivat USA:ssa Remmers (1928) ja hänen kollegansa Purduen yliopistossa. Heidän tutkimusjulkaisujensa sarjassa pohdittiin ja analysoitiin muun muassa opiskelijoiden palautteiden eroja alumnien ja opettajakollegoiden arvioinneissa. 2) 1960-luku, jolloin amerikkalaisten yliopistojen arviointitoiminta oli vielä kokonaan vapaaehtoista. 3) 1970-luku, jota kutsutaan opiskelija-arviointien kultaiseksi kaudeksi. Tällöin ryhdyttiin paneutumaan enemmän evaluaation validiteettiin ja tulosten hyväksikäyttöön sekä formatiivisessa että summatiivisessa tarkoituksessa. 4) 1980-luvulta vuoteen Evaluaatiot tulivat yhä syvällisemmiksi, ja yhä useammin tehtiin myös meta-analyyseja. Marsh ja Dunkin (1992) erittelivät evaluaation sukupolvia todeten, että 1970-luvulla vielä hyväksyttiin julkaistaviksi varsin epämääräisiä tutkimuksia luvulla laatu ja menetelmien luotettavuus olivat selvästi kohonneet. Wachtel (1998) on tehnyt yhteenvetoa niistä tutkimuksista, jotka ovat ensinnäkin nähneet ongelmista ja virheistä huolimatta myönteisiä puolia opiskelija-arviointien tekemisissä ja soveltamisissa. Toiseksi luetellaan sellaisia tutkimuksia, joissa selvästi epäillään ja vastustetaan tämän kaltaista toimintaa. Kolmanneksi ja neljänneksi kuvataan tiivistetysti niitä opettajan ja opiskelijan ominaisuuksia, joilla on todettu olevan vaikutusta opiskelijaevaluaatioon.

14 14 Puolustavia Vastustavia Opettajan Opiskelijan argumentteja argumentteja ominaisuuksia ominaisuuksia Opiskelijaevaluaatio Kuvio 2. Opiskelijaevaluaatioon vaikuttavia tekijöitä amerikkalaisessa opintoympäristössä 3.1 Opiskelija-arvioinnin puolustamista Amerikkalaisten yliopistojen opettajien käsitykset opiskelija-arviointien tarpeellisuudesta lukuisten tutkimusten mukaan vaihtelevat positiivisista määreistä luotettava, validi tai hyödyllinen kielteisiin adjektiiveihin eli epäluottava, epävalidi ja hyödytön. Kuitenkin tutkimukset 70 vuoden ajalta osoittavat, että selvä enemmistö tutkijoista on em. myönteisten adjektiivien takana (mm. Centra 1993, Koon & Murray 1995, Ramsden 1991). Oikeastaan opiskelijoiden arviot ovat sittenkin ainoita opetuksen tuloksellisuuden mittareita, joiden validius on monipuolisesti todennettu. Seuraavassa on viisi tyypillistä argumenttia opiskelija-arviointien puolustamiseksi. 1. Opiskelijoilta kerätty palaute todella auttaa opetuksen parantamista ja oppimisen edistymistä. Kuitenkin monet puolustajat toteavat, ettei opiskelijoiden arviointi automaattisesti tuo parannusta, vaan tarvitaan myös muita palautemuotoja (Wilson 1986). Toisaalta L Hommedieu et al. (1990) on olettanut, että nykyisten tutkimusten metodisten heikkouksien poistamisella opiskelijapalautteen painoarvo vain suurenisi. 2. Opiskelijapalautteiden käyttö lisää todennäköisyyttä, että hyvä opetus tullaan myös huomaamaan ja palkitsemaan (Aleamoni 1981). 3. Opiskelija-arviointien ja oppimisen välillä vallitsee positiivinen korrelaatio eli oppilaat antavat korkeimmat pisteet niille opettajille, joilta he ovat oppineet eniten. Kuitenkin McCallum (1984) on huomannut näiden riippuvuussuhteiden olevan melko laimeita, ja niissä esiintyy suuria vaihteluja. 4. Opiskelijat ja opettajat yleensä ovat yhtä mieltä tehokkaan opetuksen komponenteista ja niiden merkityksestä. Tätä argumenttia käytetään silloin, kun epäillään, ettei ole yksimielisyyttä hyvän opetuksen kriteereistä (Marsh & Dunkin 1992, 181).

15 15 5. Yliopisto-opiskelijoiden arvioinnit korreloivat positiivisesti alumnipalautteen kanssa (Feldman 1989). Tämä on siis vasta-argumentti väitteille, joiden mukaan tutkinnon suorittamisen jälkeinen elämänkokemus ja viisastuminen tuovat toisenlaiset näkökulmat opintoihin kuin paraikaa opiskelevilla (Wachtel 1994, 86). Tästä huolimatta alumnipalautteita opiskelija-arviointien rinnalla pidetään välttämättöminä. On olemassa sadoittain tutkimuksia, jotka voidaan sijoittaa puolustavaan joukkueeseen. Silti löytyy yhtä paljon niitä, jotka varoittavat opiskelija-arviointien käyttämistä päätöksenteossa henkilöstön lisäpalkkioina ja erityisesti USA:n yliopistolaitoksessa tenure-järjestelmässä eli viran vakinaistamisissa (Hills 1974). 3.2 Opiskelija-arviointien vastustamista On helposti löydettävissä lukemattomia anekdootin kaltaisia todisteita siitä, miten yliopisto-opettajat suhtautuvat vihamielisesti tai ainakin kyynisesti opiskelija-arviointeihin (Franklin & Theall 1989). Esimerkiksi usein kuulee väitettävän, ilman todisteita, että opiskelijaevaluaatioihin myönteisesti suhtautuvat tutkijat ovat samoja, jotka myyvät maksusta arviointipalveluja. Seuraavassa esitellään amerikkalaisia tutkimustuloksia, jotka osoittavat selviä epäkohtia opiskelijapalautteiden hyväksikäytössä. Nämäkään tutkijat eivät kuitenkaan aina ole opiskelijapalautteiden järkevän käyttämisen vastustajia. 1. Arvioinnin perusteet ovat vielä epäselviä, koska ei olemassa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä hyvä ja tehokas opetus on (Marques et al. 1979). 2. Opettaminen on taidetta ja tunnetta, ja se sisältää kasvatustehtävän, jolloin arvioinnin välineet eivät ole riittäviä (Ornstein 1990). 3. Opettajakunta voi tuskastua, kun opiskelijaevaluaatioiden kerääminen ja niistä palautteiden antaminen vie varsinaiselta opetukselta aikaa (Centra 1993, 93). 4. Yliopisto-opettajat ja opintoasian virkamiehet eivät ole kyllin hyvin perillä alan tieteellisistä tutkimuksista. Siksi arviointituloksia voidaan ymmärtää ja käyttää väärin (Franklin & Theall 1989). 5. Opiskelijoiden antamat arviot opetuksesta vaikuttavat opettajien työmoraaliin ja -tyytyvyyteen alentavasti (Ryan et al. 1980). Tällöin myös opintovaatimusten taso laskee, ja opiskelijoiden työmäärä vähenee. Spencerin ja Flyrin (1992) tutkimus osoitti, että vain 23 % amerikkalaisen yliopiston opettajista ilmoitti opiskelijapalautteen aiheuttaneen heidän opetuksessaan muutoksia. Silloinkin muutokset koskivat usein vain teknisiä seikkoja, kuten luentomonisteiden parantamisia, esitystekniikkaa ja harjoitustehtäviä. Yhdysvalloissa on sadoissa tutkimuksissa pyritty todentamaan myös ns. mielistelyhypoteesia (the lenience hypothesis). Siinä oletetaan, että ne opettajat, jotka noudattavat opetuksessaan lieviä standardeja, saavat oppilailtaan muita

16 16 parempia arvioita. Siis opettaja ikään kuin ostaa pisteensä. Muun muassa Chacko (1983) sekä Nimmer ja Stone (1991) ovat saanet tuloksia, jotka tukevat tätä hypoteesia. Vastakkaista mieltä ovat esimerkiksi Marsh (1987) sekä Theall ja Franklin (1991). Kaiken kaikkiaan tähän riippuvuussuhteeseen sisältyy niin monia väliintulevia muuttujia, ettei yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa ole helppo saavuttaa. 6. Opiskelijoiden asenteita ja arvomaailmaa hyvin ymmärtävät opettajat (tai ainakin ne, jotka sanovat ymmärtävänsä ) saavat tästä palkintona korkeammat pisteet palautteissa (Hofman & Kremer 1980). 7. Monet opiskelija-arvioinnit sisältävät osioita, jotka ovat epäselviä, moniselitteisiä, subjektiivisesti asetettuja tai sellaisia, jotka eivät korreloi opetustilanteissa esiintyvän todellisen käyttäytymisen kanssa (Tagomori & Bishop 1995). 3.3 Opettajan ominaisuudet evaluaatiossa Laaja osa-alue opiskelija-arviointien merkitysten analysoinnissa koskee opettajan roolia ja hänen ominaisuuksiaan. Seuraavassa on luettelomaisesti ryhmitelty eräitä tällaisia ominaisuuksia ilman, että mainitaan lähdeviitteitä. Jokaiselle näistä tuloksista löytyy runsaasti tukea tai vastustusta alan tutkijoiden keskuudessa. virka-asema ja kokemustausta tunnettuus tieteellinen produktiivisuus persoonallisuus sukupuoli fyysinen attraktiivisuus vähemmistöryhmään kuuluminen viehätysvoima eli Dr. Fox -efekti Viimeksi mainittu selittävä tekijä vaatinee hieman lisäselvitystä. Monet amerikkalaiset tutkijat ovat olleet kiinnostuneita selvittämään, saako sellainen opettaja oppilailtaan korkeampia pisteitä, joka harrastaa opetuksessaan viihteellisyyttä ja korostettua ekspressiivisyyttä. Alkuperäisen Dr. Fox -tutkimuksen tekivät Naftulin et al. (1973). Siinä ammattinäyttelijä (Dr. Fox) piti näyttävän ja huippuinnostavan, mutta täysin sisältököyhän luennon, jolle opiskelijat antoivat varsin korkeat pisteet palautteissaan. Tästä on tehty johtopäätös, että tämän kaltainen karismaattinen luennoitsija viettelee kuulijat antamaan loistavia arvioita. Tätä tutkimusta ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä on kuitenkin voimakkaasti kritisoitu (mm. Marsh 1987). Viime aikojen amerikkalaisessa alan tiedekirjallisuudessa hypoteesi saa vain vähän puoltajia. Abrami et al. (1982) on laatinut yhteenvedon opettajien viehätysvoimaa tai viettelemistaitoa (seductiveness) koskevista tutkimuksista ja toteaa, että yliopisto-opiskelijoiden arvioinnit ovat sensitiivisempiä ekspressiivisyydelle kuin luennon sisällölle. Tämä aiheuttaa menetelmällisiä vääristymiä alan arviointia koskevissa tutkimuksissa.

17 3.4 Opiskelijan ominaisuudet evaluaatiossa 17 Yhtä tärkeitä kuin opettajan ominaisuudet näyttävät tutkimusten mukaan olevan opiskelijan ominaisuudet. Tämä alue ei kuitenkaan ole kovin hyvin haravoitu tieteellisesti. Seuraavat selittävät tekijät ovat esiintyneet yleisimmin amerikkalaisissa tutkimuksissa: persoonalliset ominaisuudet kiinnostus oppiainetta kohtaan sukupuoli odotukset tunnetila ikä Näille tutkimuksille on ominaista sama ongelma kuin kaikille opiskelija-arviointeja koskeville. Mitään selkeää yhteistä selittävää ryvästä ei löydy. Väliintulevia muuttujia on liikaa.

18 18 4 NSSE-arviointimalli NSSE-arviointimallin ovat kehittäneet Indiana-Bloomingtonin yliopistossa professorit George D. Kuh ja C. Robert Pace. NSSE on alunperin luotu The Pew Charitable Trusts:in aloitteesta ja rahoittamana. Todettakoon tässä rahoitusmallissakin jo näkyvän se valtava ero, mikä esiintyy amerikkalaisen ja suomalaisen koulutuspolitiikan välillä. Pewin perheen Sun Oil -yrityksen varoilla on vuodesta 1948 lähtien pidetty yllä tuhansia organisaatioita ja projekteja. Esimerkiksi vuonna 2002 tämä säätiö lahjoitti yksinomaan koulutuksen ja kasvatuksen alueelle yli 20 milj. dollaria eli saman verran euroina. Silti muihin tarkoituksiin jäi vielä n.130 milj. dollaria vuodessa. NSSE-järjestelmää pitävät yllä hallinnollisesti kaksi Indianan yliopiston tutkimuslaitosta, University Center for Postsecondary Research and Planning ja Center for Survey Research. Ne ovat saaneet Pew-rahastolta NSSE projektia varten lahjoituksina 3.3 milj. dollaria. NSSE-malliin kuuluu mm. kaksi kyselylomaketta: a) The College Student Report b) College Student Experiences (CSEQ) Mallin tavoitteena on vuosittain kerätä amerikkalaisista korkeakouluista (universities & colleges) numerolliseen muotoon saatettua tietoa opiskelijoiden aktiviteeteista sekä oppimisen, persoonallisen kehittymisen että muilla alueilla. Survey-osiot edustavat pääasiassa hyvien käytänteiden (good practices) keräämistä. Tuloksilla halutaan mitata arvioita siitä, miten korkeakouluopiskelijat kuluttavat aikansa sekä mitä ja miten he hyötyvät opinnoistaan. Tällä projektilla halutaan yhdentää hyvät käytänteet ja oppilaitosten haluamat tulokset. Opiskelijoiden käyttäytymistä siis seurataan sekä luentosalien sisä- että ulkopuolella. Lomakkeilla kerätyt tulokset tulevat ensi sijassa opiskelijoiden, heidän vanhempiensa, korkeakoulujen neuvontahenkilöstön, opetuksen kehittämisyksiköiden sekä oppimisen tutkijoiden käyttöön. Indianan yliopisto on julkaissut 276 korkeakoulun oppilaan mielipiteitä kartoittaneen raportin vuonna 2000 (The NSSE Report, 2000). Raportti osoittaa monenlaisia eroavuuksia korkeakoulujen ja niiden koulutusalojen opiskelijoiden mielipiteiden välillä. Raportin julkaisemisen yhteydessä NSSEä osittain rahoittaneen, maailman suurimpiin säätiöihin kuuluvan The Carnegie Foundation for the Advancement of Teachingin presidentti Lee Schulman hehkutti: The development of NSSE is a first step toward opening the black box of higher education. Tällainen viittaus maahan syöksyneen lentokoneen mustaan laatikkoon osoittaa, miten huolestuneita amerikkalaisen yhteiskunnan päätök-

19 sentekijät ovat yliopistojensa tilasta. Perimmäisenä tarkoituksena on, että Yhdysvaltojen poliittinen johto saisi realistista tietoa maan korkeakoulutuksen tilasta mm. akkreditointia varten. Vaikka Suomessa tuskin kukaan vertaa maan yliopistolaitosta maahan törmänneeseen lentokoneeseen, niin kuitenkin meilläkin on jonkin verran putoiltu ilmakuoppiin. Tällöin monenlaiset kansalliset ja kansainväliset benchmarkingit antaisivat relevantteja vastauksia maamme koulutuspolitiikasta vastaaville tahoille niiden päättäessä siitä, onko Suomi edellä vai jäljessä tietyin koulutuksellisin kriteerein määritellyissä vertailuissa. Kansallinen NSSE-raportti ja projektiin osallistuneiden yliopistojen omat raportit houkuttelisivat vertailemaan niissä saatuja survey-tuloksia tässä Tampereen yliopiston koekyselyssä saatuihin. Olivathan kysymykset samoja. Se ei kuitenkaan ole tämän Nysse-projektimme tarkoitus. Poikkeavaa yleisestä, esim. suomalaisesta tavasta kerätä palautetta opiskelijoilta NSSE-mallissa on se, että osallistuvat korkeakoulut saavat maksusta käyttöönsä valmiit analyysit taulukoineen ja johtopäätöksineen, jopa vertailuja muihin korkeakouluihin. Monet analyysien ja raporttien tuloksista on nähtävissä internetissä. NSSE käyttää otantaa, jossa alle opiskelijan oppilaitoksen otos on 450 henkilöä, opiskelijalla otos on 700. Yli opiskelijan oppilaitokselta edellytetään 1000 hengen otosta. Otoksesta puolet on ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja toinen puolet vanhempia. Kaikki ovat ns. undergraduate-opiskelijoita. NSSE projektiin osallistuminen oli maksullista. Osallistumismaksu oli 275 $, jonka lisäksi laskutettiin 2 $ opiskelijaa kohden. Projektiin on otettu vain rajallinen määrä korkeakouluja. Muut ovat jonossa odottamassa vuoroaan. Jos Tampereen yliopisto olisi liittynyt projektiin mukaan, sen kustannukset 700 opiskelijan otoksella olisivat olleet n euroa, mutta minimimaksuksi on kuitenkin määrätty euroa. Sähköisessä muodossa (web) tehtyjen kyselyjen hinnat ovat selvästi halvempia. Vuoteen 2003 mennessä kolmen vuoden toimintakauden aikana NSSE-mallia on käyttänyt yhteensä 600 korkeakoulua. Projektiin osallistumisen maksut ovat myös nousseet. NSSE:n maksullisuudesta ja rekisteröitymisestä johtuu, että Tampereen yliopisto ei voinut kopioida suoraan NSSE:n The College Student Report:in kyselomaketta. Siitä otettiin mukaan vain sellaisia osioita, joita käytetään myös monissa muissa yliopistoissa. NSSE:n toisen lomakkeen College Student Experiences Quastionnairen käytölle saimme Indianan yliopiston luvan. 19

20 20 5 Amerikkalainen palautemalli Tampereen yliopistossa Tampereen yliopiston OPLAA-projekti halusi empiirisesti kokeilla, miten David D. Dillin ehdottama amerikkalainen opiskelijaevaluaatio onnistuisi Suomessa. On oletettavaa, että Tampereen yliopistossa kerätty aineisto olisi yleistettävissä myös muihin monialaisiin yliopistoihin, siksi homogeninen maamme yliopistolaitos on. Vuonna 2001 kerättiin yliopiston opiskelijoilta 59 kysymystä käsittelevällä lomakkeella tietoja heidän suhtautumisestaan eräisiin opetusta ja oppimista koskeviin ongelmiin. Otos oli 418 opiskelijaa (mukaan ei otettu lääketieteellistä tiedekuntaa). Lomakkeen kysymykset oli muokattu sekä Indianan yliopiston että monien muiden amerikkalaisten yliopistojen käyttämistä lomakkeista. Opiskelijalomake on liitteenä 1. Opiskelijalomakkeen olennaiset kysymykset olivat: 1) Kuinka hyvin tämä kyselylomake mielestäsi suo mahdollisuuden antaa palautetta yliopisto-opetuksesta ja -oppimisesta? 2) Soveltuisiko kyselylomake käytettäväksi Tampereen yliopiston opetuksen kehittämisessä? 3) Mitä muuta palautelomakkeessa pitäisi kysyä? 4) Kehittämisehdotus tämän lomakkeen suhteen? 5) Merkitse?-merkki sellaisen kysymyksen viereen, joka ei mielestäsi sovi opiskelujärjestelmäämme. Kaksi ensimmäistä olivat tämän tutkimusprojektin ydinkysymyksiä. Lisäksi empiirinen aineisto antoi vastauksia moniin yliopistopedagogiikkaan liittyviin kysymyksiin, jotka kuitenkin jätetään tässä raportissa pääasiassa käsittelemättä. (Koko aineistoa säilytetään Tampereen yliopiston opetuksen kehittämisyksikössä.) Tässä käsitellään tiivistetysti kahdeksaan teemaan sisältyviä tutkimustuloksia. Niiden käsittelyssä on elaboroitu satoja riippuvuussuhteita erilaisin metodein. Testeinä käytettiin seuraavia: Pearsonin Khin neliö -testi, t-testi, Npar-testi ja Kruskal-Wallis-testi. Tärkeimpiä selittäviä variaabeleita on etsitty nimenomaan sellaisista taustamuuttujista kuin opiskelijan ikä, sukupuoli, tiedekunta, opintojen vaihe ja opiskelun kokopäiväisyys. Erityisen tarkasti analysoitiin näitä teemoja suhteessa vastaajien suhtautumiseen sekä NSSE-mallin soveltuvuuteen Tampereen yliopiston opetuksen kehittämisessä että yleensäkin sen mahdollisuuksiin antaa palautetta yliopisto-opettamisesta ja -opiskelusta (lomakkeen kysymykset 56 ja 57).

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä Tämä kuvaus sisältää: 1. yleistietoa Aipal-palautejärjestelmästä ja käyttäjätasoista

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa

Opiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa Opiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa Kielikeskuksessa opiskelijapalautetta kerätään kattavasti kaikista kursseista. Osassa kursseista kerätään myös palautetta myös kurssin aikana (välipalaute).

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin

Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin apuna @jatellaan yhdessä -hanke (eeducation) Miika Marttunen & Carita Kiili Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Hankkeen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Kandipalaute: mitä se on? Suomalainen opiskelijapalautekysely CHE Quest:in pohjalta Varsinaisia

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot