Vuosikertomus. Svensk resumé 2014

Transkriptio

1 Vuosikertomus Svensk resumé 2014

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Energiateollisuuden vuosikertomus 2014 Toimitusjohtajan katsaus...2 Hallituksen kertomus...4 Tilinpäätös...12 Tilinpäätöksen allekirjoitus...24 Tilintarkastuskertomus...26 Hallitus...27 Valiokunnat...28 Varsinaiset jäsenet...32 Yhteistoimintajäsenet...34 Svensk resumé...35

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n 10 toimintavuosi. Energiateollisuus ry muodostettiin Energia-alan Keskusliitto Finergyn, Sähköenergialiitto Senerin, Suomen Kaukolämpö Skyn ja Energia-alan työnantajayhdistys Enertan toiminnat yhdistämällä. Energiateollisuus ry on etujärjestö, joka haluaa katsoa tulevaisuuteen. Vuosina laadimme alalle varsin pitkälle, eli vuoteen 2050 ulottuvan vision. Visiossa totesimme, että hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja käyttö on mahdollista saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Vision esittämällä tavalla pystymme samalla parantamaan merkittävästi energiatehokkuutta ja kasvattamaan omavaraisuutta. Oikein valituilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla pystymme saavuttamaan tavoitteemme niin, että sähkön ja kaukolämmön hinta kasvavat hitaammin kuin kansalaistemme ostovoima. Energia-alalla, jossa toimintaan sitoutuneet pääomat ovat varsin suuria ja investointien käyttöajat vuosikymmenien mittaisia, pitääkin katsoa kauaksi ja pohtia eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Olemme Suomessa saavuttaneet jo kohtuullisen hyvän tilanteen. Päästöttömän tuotannon osuus sähköntuotannosta on jo noin 75 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannostamme on noin 40 prosenttia ja kotimaisten energialähteiden osuus noin 45 prosenttia. Sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt ovat vähäisyydessään EU:n kärkikastia. Meillä on monipuolinen sähköntuotantopaletti, energia on hinnaltaan kilpailukykyistä ja edullista niin teollisuudelle kuin kuluttajille. Kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa uusiutuva kotimainen metsäenergia on suurin yksittäinen energianlähde. Kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tehokkuus ja laaja käyttö herättävät mielenkiintoa myös muualla. Suomea voidaankin perustellusti pitää sähkön ja kaukolämmön tuotannon ja käytön kannalta hyvänä mallimaana Euroopassa. Energiateollisuus on jo pitkään puhunut kolmen tärkeän tekijän eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, toimivien markkinoiden sekä turvatun energiansaannin ja samalla riittävän omavaraisuuden tasapainoisesta yhteydestä. Näitä kolmea tavoitetta pitää mielestämme tarkastella samanaikaisesti rinnakkain ja yhtenä kokonaisuutena. Politiikkatoimet, jotka painottuvat vain johonkin näistä tavoitteista, johtavat helposti vääristymiin muilla osa-alueilla. Kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoista tärkein on päästökauppajärjestelmä. Nyt tätä järjestelmää ovat rapauttaneet sen kanssa päällekkäiset ja ristikkäiset, kansallisista lähtökohdista rakennetut ohjaustoimet. Tämä on johtanut monissa Euroopan maissa varsin kustannustehottomiin ja kalliisiin ratkaisuihin. Energiateollisuus korostaa, että päästövähennykset on tehtävä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti aina siellä, missä ne ovat pienimmin kustannuksin toteutettavissa. Uskomme vahvasti päästökaupan ja toimivien markkinoiden ohjaavaan vaikutukseen. Hyvin toimiva päästökauppajärjestelmä tukee myös ener- 2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

5 giatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä ja teknologiakehitystä. Kustannustehokkaat ratkaisut tukevat samalla myös kansalaisten hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Energia-alalle on oleellisen tärkeää, että markkinoiden toimivuutta parannetaan ja päästökauppajärjestelmä nostetaan sille kuuluvaan rooliin, eli keskeiseksi työkaluksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. EU:ssa on nyt määrätietoisesti toimeenpantava Eurooppa-neuvoston viime vuoden loppupuolella tekemät tähän liittyvät linjaukset. Energiateollisuudelle on myös tärkeätä se, että maamme hallitus ja kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat työssään parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean viime vuoden loppupuolella yksimielisesti hyväksymiin, yli hallituskausien ulottuviin tavoitteisiin. Tämä sitoutuminen luo alan kaipaamaa vakautta, toimintavarmuutta, edellytyksiä investoida ja edetä investointienkin kautta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Nyt 10 vuotta toimineella Energiateollisuudella on pitkälti samat haasteet edessään kuin mitä sillä oli toiminnan alkaessa. Kasvihuonekaasupäästöt on saatava murtoosaan nykyisestään. Hiilineutraali tulevaisuus on pystyttävä toteuttamaan. Energian hinnan on samalla pysyttävä kohtuullisena ja kilpailukykyisenä. Näin mahdollistamme hyvinvoinnin jatkumisen. Riittävästä energiaomavaraisuudesta ja -turvallisuudesta on huolehdittava. Tätä työtä olemme tehneet 10 vuotta. Tätä työtä haluamme edelleen jatkaa. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

6 HALLITUKSEN KERTOMUS 2014 Toimintaympäristö vuonna 2014 Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n kymmenes toimintavuosi. Vuosi 2014 oli haastava. Sähkön hinta pysyi alhaalla ja hinnan volatiliteetti kasvoi. Toimintaympäristö oli erittäin vaikea niin tuotannon kuin investointienkin osalta. Myös energiapolitiikassa tapahtui paljon. Vuoden keskeisimpiin edunvalvontakohteisiin lukeutuivat EU:n energia ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri kohti vuotta 2030 sekä Suomen kansallinen energia ja ilmastotiekartta Keskeinen tavoitteemme on ollut, että EU:n sähkömarkkinoiden toimivuutta voidaan nykyisestään parantaa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi asetimme EU:n 2030 energia ja ilmastopaketille kaksi tärkeää tavoitetta: 1) päästökauppajärjestelmää kehitetään EU:n yhteisenä tärkeimpänä ilmastopolitiikan ohjauskeinona ja 2) päästökaupalle päällekkäinen ilmastopoliittinen ohjaus poistuu. Nämä molemmat tavoitteet ottivat edistysaskeleen uudessa EU:n 2030 energia ja ilmastopaketissa. Eurooppa-neuvosto ei asettanut ilmastotavoitteen kanssa päällekkäisiä kansallisia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle vaan EU-tason tavoitteet, jotka ovat pääosin linjassa päästötavoitteen kanssa. Komissio pyrkii vahvistamaan päästökaupan roolia mm. markkinavakausmekanismilla. Hiilivuotoalojen kilpailukyvystä huolehditaan jatkossa vahvemmin siten, että myös päästökaupan epäsuorat vaikutukset sähkön hinnassa otetaan huomioon. Nämä ovat tärkeitä linjauksia alallemme. Kansalliselle energia- ja ilmastotiekartalle vuoteen 2050 asettamamme tavoite oli, että kartta loisi edellytykset kestävälle ja kustannustehokkaalle energiajärjestelmälle myös tulevaisuudessa. Tämä tavoite täyttyi varsin hyvin tiekarttaa valmistelleen parlamentaarisen komitean yksimielisissä poliittisissa linjauksissa. Poliittisiin prosesseihin vaikuttaakseen ET toteutti Polkuja hankkeen, jonka yhteydessä osallistutimme laajasti myös sidosryhmiä pohtimaan energia ja ilmastopoliittisten päätösten synnyttämiä kehityspolkuja. Vuonna 2014 Energiateollisuuden toiminnan painopistealueita olivat: Investointiedellytysten turvaaminen Energiamarkkinoiden kehitys Energiaverotus Kotimaiset polttoaineet Investointiedellytysten turvaaminen Epävarma taloustilanne ja sähkömarkkinoiden pohjoiseurooppalainen ylitarjonta ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita tuotannon investointiedellytyksille. ET ajoi esityksiä, joiden avulla investointiympäristöä parannettaisiin ja vältyttäisiin uusilta, investointeja vaarantavilta päätöksiltä. Keskeisenä tavoitteena on ollut selkeyttää ja vakauttaa politiikkaohjausta. Tähän toi mahdollisuuden parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea, joka antoi raporttinsa loppuvuodesta. Komitean yksimieliset linjaukset markkinaehtoisesta ja kustannustehokkaasta lähestymistavasta energiapoliittiseen ohjaukseen ja investointiedellytysten pa- 4 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

7 rantamisesta kotimaiseen tuotantoon olivat hyvin sopusoinnussa ET:n linjausten kanssa. Komitean linjaukset voivat luoda hyvän pohjan tulevien hallitusten toiminnalle. Uutena lakina säädetty ilmastolaki ei ET:n tavoitteen mukaisesti asettanut päästökauppatoimijoille uusia päällekkäisiä velvoitteita. ET:n yhtenä pääteemana on ollut kaavoitus-, lupa- ja valitusmenettelyjen selkeyttäminen ja nopeuttaminen. ET on osallistunut EK:n Sujuva-hankkeeseen, jossa asiaa on viety eteenpäin koko elinkeinoelämän yhteistyössä. Polttolaitosten säätelyn osalta ET vaikutti useissa työryhmissä. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa teollisuuspäästödirektiivin toimeenpano saatiin toteutettua ilman kansallisia kiristyksiä ja lakiin esitettyjä muita muutoksia saatiin lievennettyä. EU komission teknisessä työryhmässä viestittiin suomalaisen energiantuotannon erityispiirteistä, jotka vaikuttavat suurten polttolaitosten (yli 50 MW) parhaan käytettävissä olevan tekniikan referenssiasiakirjassa asetettaviin päästötasoihin. Keskisuurten polttolaitosten (1-50 MW) direktiiviehdotuksen sisältöön vaikutettiin ministeriön työryhmässä ja EU parlamentissa. ET puolusti myönteisten periaatepäätösten saaneita ydinvoimahankkeita yhtiöiden hakiessa täydennyksiä periaatepäätöshakemuksiinsa ja korosti vakaan, päästöttömän sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. ET toteutti ydinvoiman hyväksyttävyyttä edistävää viestintähanketta yhdessä ydinvoimayhtiöiden kanssa. Vesivoiman edistämiseksi ET korosti erityisesti kotimaisen säätövoiman lisätarvetta ja ajoi vesivoiman lisäysmahdollisuuksia jo rakennetuissa vesistöissä. ET on aktiivisesti hakenut yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa ratkaisuja, miten vaelluskalojen luontaista kiertoa kyettäisiin palauttamaan jokiin ilman merkittäviä voimataloustappioita. ET on osallistunut erityisesti tuulivoiman investointiedellytysten kehittämiseen ja investointiesteiden purkamiseen. Tuulivoiman melusääntelystä saavutettiin kohtuullinen kompromissi. Sähkömarkkinalain mukaisten sähköverkkoinvestointien toteuttamiseksi ET on aktiivisesti osallistunut verkkoregulaation kehittämiseen. Asiasta on keskusteltu Energiaviraston kanssa myös palveluyhtiöitten näkökulmasta. Palveluprosessien kehittämiseksi ja epäselvien sopimusehtojen vähentämiseksi on käyty keskustelua verkko- ja palvelutoimialojen kesken. Yhteistyöllä on lisäksi pyritty ratkaisemaan maakaapelointiin liittyvän kausiluonteisuuden aiheuttamia ongelmia. Palvelutoimialan edunvalvonnan vahvistamiseksi ET on lisännyt yhteistyötä muiden alan osapuolien ja yhdistysten kanssa. ET edisti kaukolämpöalan kilpailukykyä ja investointiedellytyksiä teettämällä selvityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttövalvonnan asettamista reunaehdoista kaukolämpöliiketoiminnan kehittämiselle sekä mahdollisuuksista kehittää liiketoimintaa määräävästä markkina-asemasta huolimatta. Kaukolämpöyritysten asiakastyytyväisyyttä ET edisti kehittämällä tapoja, joilla voidaan lisätä asiakkaan ymmärrystä kaukolämmön sekä siihen liittyvien palveluiden hinnoittelusta, hinnan muodostumisesta ja hinnalla saatavasta arvosta. Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntämistä kaukolämmityksessä ET edisti selvityksellä, jonka tavoitteena oli selvittää sekä asiakkaiden että kaukolämpöyritysten kiinnostusta lämmön pientuotantoa sekä ylijäämälämmön myyntiä ja ostoa kohtaan. Huoltovarmuuskeskus ja ET kartoittivat kyselytutkimuksella kaukolämpöyhtiöiden varautumista suurhäiriöihin. Tulosten pohjalta laadittiin tiekartta kaukolämpöyhtiöiden varautumissuunnittelun kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä. ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

8 ET ja Adato selvittivät kyselytutkimuksella ja toimikuntakeskusteluilla kaukolämpöyritysten osaamisen kehittämistarpeita. Selvityksen tulosten pohjalta kehitetään koulutus- ja palvelutarjontaa. Hankkeessa kehitettiin myös helppokäyttöinen osaamisen analysoinnin ja kehittämisen työkalu jäsenten käyttöön. Energiamarkkinoiden kehitys ET osallistui keskusteluun EU:n yhteisten sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta korostamalla ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten merkitystä markkinoiden tulevaisuudelle ja erityisesti energian hinnalle, kansalaisten hyvinvoinnille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle sekä toimitusvarmuudelle. ET:n viesti eurooppalaiseen keskusteluun on ollut, että erityisiä kapasiteettimarkkinoita ei tarvita, mikäli toimintaympäristön markkinaehtoisuus voidaan palauttaa vahvistamalla päästökaupan ohjausta ja purkamalla kansallisia tukijärjestelmiä. ET on tukenut päästökaupan toimivuuden kehittämistä ja vahvistamista ja siihen liittyvän markkinavakausvarannon käyttöönottoa. Kotimaassa ET on pitänyt esillä tuotantokapasiteetin riittävyyden, tuotannon säätökykyisyyden ja voimalaitosten investointiedellytysten haasteita nykyisessä markkinatilanteessa. ET järjesti sidosryhmät koonneen työpajan, jossa pohdittiin kapasiteettimarkkinoiden ja mekanismien kansallisia näkökulmia. Vuoden lopulla ET käynnisti yhdessä TEMin, Metsäteollisuus ry:n, ELFIn ja Fingridin kanssa selvityksen tuotantokapasiteetin riittävyydestä vuoteen 2030 asti. Huolena ovat olleet heikosta kannattavuudesta johtuva tuotantokapasiteetin poistuma ja sen vaikutus sähkön kansalliseen toimitusvarmuuteen ja toisaalta huonon investointiympäristön vaikutus sähkömarkkinoihin ja sähköjärjestelmän luotettavuuteen pidemmällä ajalla. myös komissiolle. Komiteakäsittelyn aikana ET on ollut mukana muodostamassa Suomen kantaa verkkosääntöjen yksityiskohtiin TEMin järjestämissä sidosryhmäpalavereissa. Sähkönsiirtokapasiteetin laskentaa ja sen markkinaehtoista käyttöä sääntelevät CACMsäännöt (Capacity Allocation and Congestion Management, suomeksi kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevat suuntaviivat) hyväksyttiin joulukuussa 2014 jäsenvaltioiden rajat ylittävää energiakauppaa käsittelevässä komiteassa. Tuotannon ja kulutuksen verkkoon liittämisen sääntöjen komitologiakäsittely on myös alkanut. Komissio on ilmoittanut tavoitteeksensa saada kaikkien valmisteilla olevien verkkosääntöjen ja puiteohjeiden komitologiakäsittelyt päätökseen vuoden 2015 aikana. Jäsenille on tiedotettu käsittelyvaiheista ja odotuksista sääntöjen sisällön suhteen. ET on yhteistoiminnassa lähinnä pohjoismaisten sidostahojen kanssa vaatinut komissiota tekemään aloitteen, jolla vuodesta 2016 alkaen uhkaava pankkitakausten käytön rajoittaminen sähkön pörssikaupassa peruttaisiin. ET on tukenut Fingridiä sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa koskevassa selvityshankkeessa. ET:ssä on laadittu toimintavuoden aikana selvityksiä pitkän aikavälin laskutusmallin päätöksenteonperusteiksi. ET tuki Suomen Omakotiliiton kansalaisaloitetta energiatodistuksen muuttamiseksi paremmin yleisöä palvelevaksi. Aloite tuli virallisesti hylätyksi, mutta asian käsittely jatkuu ympäristöministeriössä. ET on osallistunut ns. lähes nollaenergiatalon määrittelyä koskeviin valmisteluihin, mutta selkeää yhteistä kantaa tavoitteista ei pystytty muodostamaan. ET on osallistunut EU:n verkkosääntöprosessiin kommentoimalla sääntöjä eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen kautta sekä suoraan 6 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

9 Energiaverotus ET piti esillä Suomen korkeaa energiaverotuksen tasoa ja priorisoi veroedunvalvontaansa siten, että ensisijaisesti pyritään torjumaan windfall-vero ja polttoaineverojen korotukset sekä palauttamaan turpeen vero vuoden 2012 tasolle. Lisäksi pyrittiin välttämään muiden verojen korotukset ja mahdollisuuksien mukaan kohtuullistamaan niitä. Eduskunnan jo säätämä vesi-, ydin- ja tuulivoimalaitosten windfall-vero onnistuttiinkin torjumaan. ET toimi veroedunvalvonnassa yhteistyössä EK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n sekä isoimpien veron kohteena olevien yritysten kanssa. Hallitus alensi ensin windfall-veron tavoitetasoa 170 miljoonasta eurosta vuodessa 50 miljoonaan ja luopui lopulta verosta kokonaan. Eduskunta hyväksyi lopulta lain, jolla aiempi laki kumottiin. Turpeen aiemmin päätetty energiaveron korotus vuoden 2015 alusta peruutettiin ja turpeen veroa päätettiin alentaa kahdessa vaiheessa vuoden 2012 tasolle. ET edisti turveveron alennusta erityisesti Bioenergia ry:n kanssa. ET:n muut tavoitteet eivät täysin onnistuneet, koska lämmityspolttoaineiden veroja nostettiin korottamalla hiilidioksidiveron osuutta ja 1. veroluokan sähköveroa korotettiin 0,35 c/kwh. Kotimaiset polttoaineet ET teki EU:n kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerien valmisteluun liittyvää edunvalvontaa yhteistyössä muiden suomalaistoimijoiden kanssa. Lopulta EU:n komissio päätyi siihen, että kriteereille ei tässä vaiheessa ole erityistä tarvetta. Tämä oli helpottava päätös, koska valmistelussa olleet esitykset vaikuttivat suomalaisen metsäenergian energiakäytön näkökulmasta varsin byrokraattisilta ja ongelmallisilta. Asiaan palattaneen kuitenkin lähivuosina. Turpeen energiaveron alentamiseen liittyen metsähakkeen tuki sähköntuotannossa nousee. Loppuvuodesta hallitus alkoi valmistella metsähakkeen tuotantotukeen rajausta, jotta tuki ei vääristäisi ainespuumarkkinoita. ET pyrki torjumaan rajaukset aiheettomina ja tarpeettomina ja korosti rajauksen aiheuttamia mittavia ongelmia metsäenergian käytön kasvulle, tukilakien jatkuvuudelle ja metsäenergiamarkkinoiden kehitykselle. Työmarkkinat Kattavan keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen nimellä olevan työmarkkinaratkaisun pohjalta sovittiin energia-alallekin loppusyksyllä 2013 uudet työehtosopimukset. Aikaisemman keskitetyn eli ns. raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset olivat voimassa vuoden 2014 syyskuun loppuun saakka. Uusien työehtosopimusten voimassaolokaudet näin ollen alkoivat Vuonna 2014 ei energia-alalla ollut yhtään ns. TES-korotusta. Työmarkkinatoimialan vuoden 2014 toiminnan painopistealueita ovat olleet: TES-toiminta, uusien työehtosopimusten julkaiseminen, käännökset ja työryhmien sekä selvitysten ja muiden toimeksiantojen käynnistäminen Yhteisen koulutuksen järjestäminen palkansaajaliittojen kanssa Työnantajapuolen oma koulutus ja tilaisuudet Työvoiman saannin varmistaminen, koulutukseen vaikuttaminen, alan maine Turvallisuus, työhyvinvointi, pitemmät työurat Työehtosopimukset julkaistiin ja käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Harmaan talouden torjuntaan liittyvä työntekijöiden työehtoja koskeva ohjeistus uusittiin ja käännettiin kuudelle eri kielelle. Työnantajille suunnattua ns. omaa koulutusta järjestettiin mm. yhteistoimintamenettelystä, työoikeuden perusteista ja työeh- ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

10 tosopimuksista. Avoimia tilaisuuksia olivat syksyllä järjestetyt Työmarkkinaseminaari ja Työturvallisuuspäivä. Palkansaajaliittojen kanssa järjestettiin mm. paikallista sopimista käsittelevää koulutusta. Myös muita uudistettujen työehtosopimusten edellyttämiä toimenpiteitä käynnistettiin, kuten työaikapankkeja koskeva selvityshanke sekä työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten yritysten tuottavuutta voidaan edistää tarkoituksenmukaisilla työaikajärjestelyillä ja muilla työolosuhteisiin liittyvillä keinoilla. Liittojen ratkaistavaksi alistettiin useita paikallisia erimielisyysasioita, joissa aiheina oli mm. TES-tulkintoja sekä työsuhderiitoja. Osassa erimielisyysasioita päästiin ratkaisuun, osassa jäätiin erimielisiksi. Näistä osan palkansaajapuoli on vienyt tai harkintansa mukaan tulee viemään oikeuden ratkaistavaksi. Työtuomioistuin ratkaisi ns. marginaalisääntöä koskevan riidan työnantajan eduksi. Jäsenten neuvonta ja konsultointi työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin, palkkaukseen, työturvallisuuteen ja rekrytointiin sekä nuoriin liittyvissä asioissa on ollut päivittäistä. Mm. YT-neuvotteluihin ja niihin liittyviin irtisanomisiin sekä liikelaitosten yhtiöittämisiin on annettu runsaasti neuvontapalveluja. Työvoiman saannin varmistamiseksi toteutettiin useita hankkeita. Vuoden näkyvin nuorisomarkkinointitoimi oli jäsenyritysten kanssa yhteistyössä toteutettu Sanoita itsellesi kesäduuni kisa. Kilpailun voittaneesta Energiaa räpistä tehtiin video, joka sai runsaasti myönteistä palautetta. Energia-alan ammatteja, ammattilaisia ja koulutusväyliä esiteltiin valtakunnallisissa tapahtumissa (mm. NextStep, Studia, Opinto-ohjaaja päivät, Taitaja-kilpailut, TeknologiaUra-messut). Jäsenyhtiöiden toteuttaman nuorisoviestinnän tueksi tuotettiin Tervetuloa energiaalalle perehdytysvideo, uusia esitteitä ja ammattiesittelyjä sisältäviä materiaaleja. Koulutuspoliittinen edunvalvonta painottui erityisesti näyttötutkintojärjestelmän, koulutuksen rahoitusjärjestelmän sekä koulutuksen järjestäjäverkon uudistamishankkeisiin ja näissä työelämätarpeiden esillä pitämiseen. Toimisto on ollut aloitteellinen myös voimalaitoskäyttäjän erikoisammattitutkinnon käynnistämisessä. Vuonna 2014 jatkettiin 0-tapaturmaa tavoitetta. Tätä tukemaan koottiin jäsenyhtiöiden käyttöön mm. korvaavan työn käytäntöjä sekä riskien arvioinnin säädöspohjaa koskevat materiaalit. Toiminta Brysselissä Brysselin toimistossa jatkui asiantuntijavaihto keväällä jäsenyrityksestä ja syksyllä ET:stä. Kesällä kesäharjoittelija teki selvityksen kriisitilanteiden vaikutuksesta Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan. Toimintavuonna Brysselissä vierailivat ET:n kaukolämpövaliokunta, sähköverkkovaliokunta, työmarkkinavaliokunta ja hallintoyksikkö. Maalis- ja marraskuussa järjestettiin tilaisuus Brysselin suomalaistoimittajille sekä marraskuussa lounastilaisuus suomalaisille europarlamentaarikoille ja heidän avustajilleen. Yhteistyössä EK:n kanssa järjestettiin myös tilaisuuksia MEP-avustajille. ET:n aloitteesta perustettiin Brysseliin suomalaisten energia- ja ilmastoverkosto, johon kuuluu jo yli 50 henkilöä. Energiateollisuus on jäsenenä Brysselissä toimivissa energia-alan etujärjestöissä varsin kattavasti. Toimintaa kehitettiin erityisesti Eurelectricin, Euroheat & Powerin, Foratomin ja GEODEn kanssa. Energiateollisuudella on lähetetty työntekijä Eurelectricissä. Lisäksi Energiateollisuus on jäsenenä EWEA:ssa (European Wind Energy Association) ja EEF:ssä (European Energy Forum) sekä eräissä muissa yleisemmällä tasolla EU-asioissa toimivissa järjestöissä. Brysselissä yhteistyö Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa on tiivistä ja sitä kautta myös BusinessEuropen suuntaan. 8 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

11 Viestintä Energiateollisuus viesti toiminnastaan ja kannoistaan noin 40 mediatiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuus sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimuksista ja sähkön pientuotannosta. Energiavuositiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa. Energiateollisuus järjesti maakunnalliset energiatapaamiset jäsenyrityksille huhtikuussa Vaasassa, kesäkuussa Rovaniemellä ja lokakuussa Tampereella. Samassa yhteydessä tavattiin alueiden keskeisiä medioita vierailemalla Pohjalaisen, Yle Lapin Radion ja Aamulehden toimituksissa. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaarit ja pidettiin tiedotustilaisuudet medialle. Turussa järjestettyyn Kevätseminaariin osallistui noin 260 henkeä ja Helsingissä järjestettyyn Syysseminaariin noin 270 henkeä. Syysseminaarin jälkeen juhlittiin Energiateollisuus ry:n 10-vuotista taivalta Vanhalla ylioppilastalolla järjestetyssä iltajuhlassa. Lisäksi toimialat järjestivät useita seminaareja, sidosryhmätapaamisia ja jäsentilaisuuksia. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat Tj-kirjeet, toimialojen jäsentiedotteet, jäsenekstranet ja sähköinen uutiskirje, joista jälkimmäistä lähetettiin myös medialle ja päättäjille. Painettu Energiauutiset-lehti ilmestyi seitsemän kertaa, jonka rinnalla julkaistiin säännöllisesti päivitettävää Energiauutisten verkkolehteä. Energia-akatemia toteutettiin toista kertaa. Osallistujia oli 40 henkeä ja lista oli jälleen korkeatasoinen ja monipuolinen. Seminaarijakso pidettiin huhtikuussa Majvikissa ja kenttäjakso toukokuussa Etelä-Karjalassa. Vuosikurssin ensimmäinen jälleentapaaminen järjestettiin heti lokakuun alussa Sitran isännöimänä. Heinäkuussa Energiateollisuus osallistui nyt kolmatta kertaa SuomiAreena-tapahtumaan Porissa. Siellä pidettyyn korkeatasoiseen keskustelutilaisuuteen osallistui runsaasti yleisöä. Yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden lisäksi Porissa järjestettiin SuomiAreena-viikon aikana myös muita eri kohderyhmille suunnattuja sidosryhmätilaisuuksia. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös viisi Naiset ja energia -hankkeen tiimoilta järjestettyä tapahtumaa, joiden kohderyhmänä olivat teekkaritytöt, naiskansanedustajat, naistoimittajat, naisyrittäjät sekä energiaalalla työskentelevät naiset. Vuoden ilmastoteko -tunnustus myönnettiin huhtikuun ilmastoseminaarissa Oulun Sähkönmyynti Oy:n Farmivirralle. Tutkimustoiminta ET osallistui EU:n energia-alan tutkimus- ja innovaatiostrategiaa päivittävän Integrated Roadmapin valmisteluun kansallisesti viranomaisten kanssa sekä Eurelectricin kautta. Komission joulukuussa julkaisema dokumentti painottaa samoja teemoja kuin ET:n energiatulevaisuusvisio. ET osallistui Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tutkimustoimintaan District Heating and Cooling & CHP sekä Hydropower Implementing Agreementien kautta. Vesivoimasopimuksen osalta Kemijoki Oy ja ET isännöivät kesällä myös seminaaria ja IEA:n vesivoimasopimuksen hallintokomitean kokousta. ET oli mukana tekemässä kansallista ydinenergia-alan tutkimusstrategiaa (YES), joka määrittää suuntaviivat suomalaiselle ydinenergia-alan tutkimukselle sisältäen mm. vision ja tiekartat vuoteen ET:n koordinoimat Sähkötutkimus- sekä ympäristötutkimuspooli järjestivät perinteiset seminaarit ja ET:n viestintää energia-alan innovaatio- ja tutkimusteemoista on lisätty mm. Energiauutisten ja toimittajatapaamisten kautta. Poolit käynnistivät ja rahoittivat vuonna 2014 useita hankkeita, joista osa on mit- ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

12 tavia yhteisyöhankkeita muiden rahoittajatahojen kanssa. Sähkötutkimuspooli sopi uudesta kolmivuotisesta toimintakaudesta vuosille Edellisellä kaudella STpooli rahoitti 18 tutkimushanketta. Ympäristöpooli rahoitti 15 tutkimushanketta vuonna Kaukolämpöteemasta ET rahoitti osittain tai kokonaan kuutta tutkimushanketta ja toimi aktiivisesti EU:n DHC+ Technology Platformissa. Hallinto ja talous Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen saakka Kevätkokous vahvisti tilikauden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokouksen yhteydessä järjestettiin Energiajärjestelmä murroksessa -seminaari. Syyskokouksessa mm. hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallituksella oli tilikauden aikana 10 kokousta. Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen. Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Antti Vilkuna (varapj) Sami Huusko Tapio Jalonen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Esa Lindholm Juha Lindholm Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Pori Energia Oy Fortum Oyj Kanteleen Voima Oy Voimatel Oy Rovakaira Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Kuopion Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Helsingin Energia Kauhavan Kaukolämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Vuoden 2014 lopussa varsinaisia jäseniä oli 257 ja yhteistoimintajäseniä 74. Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen jälkeen Antti Vilkuna (pj) Kanteleen Voima Oy Minna Korkeaoja (varapj) Pohjolan Voima Oy Esa Lindholm (varapj) Kuopion Energia Oy Sami Huusko Voimatel Oy Esa Hyvärinen Fortum Oyj Tapio Jalonen Rovakaira Oy Jukka Järvenpää Kokemäen Lämpö Oy Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Oy Reijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia Oy Hannu Kostiainen Vattenfall Oy Olli-Pekka Marttila Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Ari-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen Fingrid Oyj 10 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

13 Taloutta kuvaavia tunnuslukuja TEUR Konserni 2014 Energiateollisuus 2014 Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Vars. toiminnan tuotot Vars. toiminnan kulut Jäsenmaksutuotot Tilikauden tulos Taseen loppusumma Vuotta 2014 koskeva henkilöstökysely osoitti, että ET:n henkilöstötyytyväisyys on kiitettävää tasoa. ET:n tulospalkkiojärjestelmän toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista tehtiin sisäinen selvitys. Tulokset otetaan huomioon vuonna 2015 järjestelmässä. ET:n edunvalvontamenettelyjä ja henkilöstön toimintaa ohjaa dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka sertifiointi uusittiin jo toisen kerran. Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden Konserni 2014 Energiateollisuus 2014 Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni Energiateollisuus 2012 Palkat ja palkkiot (TEUR) Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/33 19/24 27/33 19/24 28/30 20/22 44,7 43,7 44,0 42,7 43,9 42,4 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

14 ENERGIATEOLLISUUS RY TILINPÄÄTÖS Konsernituloslaskelma Euroa VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä , , , , , , , , , ,00 Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä , , , , , , , , , , , ,20 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä , , , , , ,26 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä , , , , , , , ,96 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden yli/alijäämä 2 314, , , ,43 12 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

15 Konsernitase Euroa V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT 0,00 0, , , , , , , , , , , , , , ,40 Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä V a s t a a v a a y h t e e n s ä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,04 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

16 Konsernitase Euroa V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä , , , , , , , , , , , ,60 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , , , , , , , , , , , ,04 14 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

17 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt Emoyhtiö Tytäryhtiö Omistusosuus Energiateollisuus ry Adato Energia Oy 100,00 % kotipaikka Helsinki Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu B, 5. krs, HELSINKI Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , ,52 Yhteensä , ,71 Henkilökunnan keskim. lukumäärä Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista Koneista ja kalustosta , , , ,72 Yhteensä , ,72 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

18 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto, tytäryhtiö 25 % menojäännöspoisto Konserniliikearvo sekä konsernireservi Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa Lahjoituksen arvo oli ,47 euroa. Tästä syntyi konsernireserviä ,86 euroa. Toisessa vaiheessa yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa ,53 euroa. Kolmannessa vaiheessa osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa ,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa ,21 euroa tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi ,33 euroa, joka on poistettu kokonaan 5 vuoden tasapoistoina vuosina Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Rahoitus- ja sijoitustuotot Rahoitus- ja sijoituskulut , , , ,81 Yhteensä , ,30 16 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

19 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Kirjanpitoarvo Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6 090, ,00 0,00 0,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo ,18 0, , ,10 Moottoriajoneuvot ei alv Kirjanpitoarvo Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto yhteensä , , , ,92 Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä LEASINGVUOKRAVASTUUT Leasingvastuut yhteensä Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät 9 883, , ,00 0, , , , , , , , , , , , , , , ,51 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS

20 Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma Euroa VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Neuvonta- ja informaatiomaksut Vuokratuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,53 18 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014