Taulukkoliite. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 20. Taulukko 21. Taulukko 22.

Transkriptio

1 1 ENNRA701.TLI Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 20. Taulukko 21. Taulukko 22. Taulukko 23. Taulukko 24. Taulukko 25. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät Huoltotase, käyvin hinnoin Huoltotase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkomaankauppa, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Kiinteät investoinnit Tuotanto sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätoiminta: tuotanto, investoinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Kotitalouksien tulot, kysyntä ja säästäminen Valtion menot Valtion tulot Valtion kassa-alijäämä ja rahoitus Kansantulo Veroasteet Maksutase Suomen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Korot Julkisen talouden velka Ennustetaulukot ovat luettavissa myös sähköisessä muodossa. Lukuoikeuksien saamiseksi voit ottaa yhteyden Hanna-Leena Männistöön, puh tai sähköpostiosoitteella MANNISTOHA

2 Luottam uksellinen 2 ENNRA701.TLI 1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA BKT, %-muutos Työlliset, %-muutos T:töttöm~saste, % Kuluttajahinnat, %-muutos (defl.) Asuntojen hintaindeksi z %-m uutos Sopimuspalkat, (yksityinen sektori), %-m. Ansiotaso, %-muutos Reaaliansiotaso, %-m uutos T:tön tuottavuust/o-muutos Tavaraviennin deflaattori, %-muutos Tavaratuonnin deflaattori z %-muutos Vaihtosuhde, %-muutos Suhteelliset vientihinnat, %-muutos M2, %-m uutos Markkinarahan korko (3 kk) JVK-korko {5v.} Veroaste, % BKT:sta (SNA) Valtion nettoluotoanto, % BKT:sta Julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta Kotitalouksien kulutusalttius, % Pääomatulojen osuus jalostusarvosta z teoll., % Vaihtotase z % BKT:sta

3 3 ENNRA701.TLI 2. HUOL TOT ASE 1990-Mmk, määrät ja % muutokset Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti Kokonaistarjonta Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit Varastojen muutos ja tilastovirhe Varastojen muutos Tilastovirhe Var.muutos+til.v % ed.v.kok.k~s~nästä Kokonaiskysyntä Kotimanen kokonaiskysyntä

4 4 ENNRA701.TLI 3. HUOL TOT ASE, käypiin hintoihin, Mmk ja %.. muutokset Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti Kokonaistarjonta Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit Varastojen muutos ja tilastovirhe Var.muutos+til.v % ed.v.kok.k~s:i!]nästä Kokonaiskysyntä Kotimainen kokonaiskysyntä

5 Luottam uksellinen 5 ENNRA701.TLI 4. HUOLTOTASE, HINNAT, indeksi 1990 = 100 ja o/crmuutokset Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti Kokonaistarjonta Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit Kokonaiskysyntä Kotimainen kokonaiskysyntä KANSAINVÄLINEN KEHITYS, ind.1990 = 100 ja o/crmuutokset Vientimarkkinoiden kasvu Kilpailevat maailmanmarkkinahinnat Kilpailijoiden teoll. tuott. vientihinta HWWA Teoll. raaka-ainehinnat (pl. energia), FIM HWWA Energia raaka-aineet, USD Suomen Pankin valuuttaindeksi, 1982 = USD-avistakurssi, FIM/USD SP:n ulkom. nettos. valuuttaindeksin muutos

6 6 ENNRA701.TlI 6. ULKOMAANKAUPPA, HINNAT, ind = 100 ja o/crmuutokset Vientihinnat Tavaroiden viennin hinta (SNA) Palvelusten viennin hinta (SNA) Tavaroiden ja palvelusten viennin hinta (SNA) Tuontihinnat Investointitavarat (PNO =.1912) Kulutustavarat (PNO =.2778) Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (PNO =.5310) Tavaroiden tuonnin hinta (SNA) Palvelusten tuonnin hinta (SNA) Tavaroiden ja palvelusten tuonnin hinta (SNA) Vaihtosuhde (SNA) ULKOMAANKAUPPA, määrän o/o-muutokset Vienti Tavaroiden vienti (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten vienti (SNA) Tuonti Tavaroiden tuonti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten tuonti (SNA) Suhteellinen vientihinta Vientimarkkinat

7 7 ENNRA701.TLI 8. KULUTUS, 1990-Mmk ja o/o-muutokset KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUSALTTIUS Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Valtion kulutusmenot Kuntien kulutusmenot Sosiaaliturvarahastojen kulutusmenot Kulutusmenot Kotitalouksien (sis. VTV :t) käytettävissä oleva tulo Käytettävissä oleva oleva reaalitulo Kulutusalttius z % KIINTEÄT INVESTOINNIT, määrät, 1990-Mmk ja o/o-muutokset Yksityiset investoinnit Yksityiset tuotannolliset investoinnit Teollisuus Muu yksityinen sektori Asuinrakennusinvestoinnit Julkiset investoinnit Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Kiinteät investoinnit

8 8 ENNRA701.TLI 10. TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITT A1N (ARVONLISÄ VS), 1990-Mmk Teollisuus Muu yksityinen sektori Julkinen toiminta Bruttokansantuote, th Välilliset verot miinus tukipalkkiot Bruttokansantuote, mh TVÖVOIMAT ASE, tuhatta henkeä, o/o-muutos (Työvoimatiedustelun mukainen) Työlliset Työtömät Työvoima Työikäinen väestö Työvoimaosuus, % Työttömyysaste, %

9 9 ENNRA701.TLI 12. ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS, o/crmuutokset Ansiotasoindeksi Sopimuspalkat, yksityinen sektori Teollisuus Muu yksityinen sektori Reaaliansiotaso Koko talous Ansiotaso Yksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuottavuus Teollisuus Ansiotaso Keskipalkka 1) Yksikkötyökustannukset Työajan yksikköhinta 2) Tuottavuus T~öntuoHavuus Koko talous Teollisuus Muu yksityinen sektori Julkinen sektori Yksikköt~ökustannukset Koko talous Teo"isuus Muu yksityinen sektori Julkinen sektori KeskiE!alkka 1} Teollisuus Muu yksityinen sektori Julkinen Ansiotaso Teollisuus Muu yksityinen sektori Julkinen ) Keskipalkka = palkkasumma / palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + sos.vak. maksut / palkansaajien tehdyt työtunnit

10 10 ENNRA701.TLI 13. KESKEISET HINNAT, 1990 = 100 Yksityisen kulutuksen hinta Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioindikaattori Asuntojen hintaindeksi Asumiskust. hinta kuluttajahintaindeksissä Nettohintaindeksi Verotariffi-indeksi Verotariffi-indeksi, välilliset verot Verotariffi-indeksi, tukipalkkiot Tuotannon hintaindeksit Yksityinen sektori - palvelukset - palvelukset plo asuntojen hall. ja vuokraus - kotimarkkinoilla myyty teollisuustuotanto - teollisuus Arvonlisäyksen deflaattorit BKT:n hinta, th Teollisuus Muu yksityinen sektori - josta asuntojen hall. ja vuokraus Julkinen toiminta

11 11 ENNRA701.TLI 14. YRITTÄJÄTOIMINTA Yksit~isen sektorin tuotanto, määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Kiinteät investoinnit z määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Bruttotoiminta~liiäämäz % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Yri~sten bruttokassavirta z % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Toiminta~liiäämä, % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoim inta Yrit~sten luotot z % BKT:sta Luotot arvonlisävksestä Teollisuus mk-määräiset valuuttamääräiset Muu yrittäjätoiminta mk-määräiset valuuttamääräiset KOTITALOUKSIEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMINEN Käytettävissä oleva reaalitulo, %-muutos Yksityinen kulutus, %-muutos Asuntoinvestoinnit, %-m uutos Pankkiluotot, %-muutos Su[;![;!ea nettovarallisuus z %-muutos Nettosäästämisaste, % Pankkiluotot, % käytettävistä olevista tuloista Pankkiluotot z % su[;![;!easta nettovarallisuudesta

12 12 ENNRA701.TLI 16. VALTION MENOT, Mmk ja o/o-muutokset 1995 Korkomenot Tukipalkkiot Tulonsiirrot kotitalouksille Tulonsiirrot kunnille Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille Tulonsiirrot ulkomaille Käytettävissä oleva tulo Kulutusmenot Investointimenot Kiinteän pääoman poistot Valtion pääomansiirrot Nettoluotonanto = Valtion menot

13 13 ENNRA701.TLI 17. VALTION TULOT, MMK ja %-muutokset Tuotannontekijätulot tulot Välilliset verot Arvonlisävero Välittömät verot Pakolliset maksut ja sakot Työnantajain todelliset ja laskennalliset sotumaksut Vakuutettujen todelliset sotumaksut Muut tulonssiirrot Tulot yhteensä VALTION KASSA-ALIJÄÄMÄ JA RAHOITUSLIIKETOIMET, Mmk Valtion tulot Valtion menot Valtion nettoluotonanto Tuloylijäämä (kassaperusteinen) josta korjaustermi Finanssisijoitukset, netto Valtion asuntolainat, nostetut Asuntolainat, takaisinm aksetut (-) Pankkituki, netto Muut finanssisijoitukset z netto Nettorahoitustarve (-) Valuuttaluotot Valtion kassa-aseman muutos Markkal uotot

14 14 ENNRA701.TLI 19. KANSANTULO, Mmk ja o/o-muutokset 1995 Kotim aiset tuotannontekijätulot Palkat kotimaasta Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut Toimintaylijäämä Tuotannontekijätulot ulkomailta, netto Palkat ja sos.vakuutusmaksut. 36 ulkomailta, netto Välilliset verot miinus tukipalkkiot Kansantulo Nettotulonsiirrot ulkomailta Kansantalouden käytettävissä oleva tulo Kotitaloudet Valtio Kunnat Sosiaal iturvarahastot Yritykset Rahoituslaitokset

15 15 ENNRA701.TLI 20. VEROASTEET Välittömät verot, % BKT:sta Välilliset verot,% BKT:sta SOTU-maksut, % BKT:sta Pakolliset maksut ja sakot, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta!SNAl Ansiotulonsaajien Valtion keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Yhteensä keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Kunnallisveroäyrin keskihinta, p Yhtiöverokanta ALV-% Efektiivinen veroaste, muut hyödykeverot Efektiivinen veroaste z h:töd:tketuki(;!alkkiot Tukipalkkiot, % BKT:sta Valtion tulonsiirrot kotitalouksille, % BKT:sta Soturahastojen tulons. kotitalouksille z % BKT:sta

16 16 ENNRA701. TLI 21. MAKSUTASE, Mmk Tavaroiden vienti (SNA) Tavaroiden tuonti (SNA) Kauppatase (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Palvelusten tase (SNA) Tavaroiden ja palvelusten tase (SNA} TUulot ja tulonsiirrot, netto - pääomakorvaukset ulkomailta, netto, mmk (SNA) - nettotulonsiirrot ulkomailta, mmk (SNA) Vaihtotase Yksityisen pääom an nettotuonti Valtion ulkomainen lainanotto, netto SP:n valuuttavarannon muutos (lisäys -) Rahoitusjäämät Kotitaloudet ja VTY:t Yritykset Rahoituslaitokset Valtio Kunnat Sosiaal itu rvarahastot Rahoitusjäämät, % BKT:sta Kotitaloudet ja VTY:t Yritykset Rahoituslaitokset Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Vaihtotase

17 17 ENNRA701.TLI 22. KESKUSPANKKIRAHA-ASETELMA 1995 Ulkomaiset netto saatavat Valuuttavaranto Muut ulkomaiset nettosaatavat Sijoitustodistukset Nettosaam iset rahoituslaitoksilta Nettosaam iset julkiselta sektorilta 1807 Yr~sten nettovelka Suomen Pankille 1892 Keskuspankkiraha Liikkeessä oleva raha Pakolliset reservit 6530 Vapaat reservit 0 SP:n oma Eääoma ja muut erät netto Keskuspankkiraha Yleisön käteissuhde (c) Pankkien varantosuhde (r) Vähim mäisvarantovelvoitteet, % - likvideistä talletuksista muista talletuksista muusta kotim ~o:sta 1.0 Rahakerroin l/(c+r(l-c» Raha-aggregaatit, Mmk Ml, Mmk %-muutos 14.0 M2,Mmk %-muutos josta pankkitalletukset, Mmk %-muutos 5.6 M3,Mmk %-muutos 0.4 yleisöllä olevat sijoitustodistukset %-muutos

18 18 ENNRA701.TLI 23. PANKIT Yleisön pankkiluotot yhteensä Pankkiluotot kotitalouksille Pankkiluotot yrityksille Markkaluotot Valuuttamääräiset Pankkien kassat Valtion obligaatio- ja velkasit. lainat Pankkien reservit (pakolliset + vapaat) Yleisön markkatalletukset Yleisön hallussa olevat sijoitustodistukset Valtion kassa SP:n muut nettosaamiset rahoituslaitoksilta KOROT, % 3 kk korikorko (1) Markkinarahan korko {3 kk heliborl 5 v. markkinakorko (2) Valtion verollisen obligaation 4-5 v. korko {3l Pankkien keskimääräinen antolainauskorko Talletuspankkien uusien luottojen keskikorko Pankkitalletusten keskikorko Peruskorko (1) ecun korikorko, ennusteperiodilla Saksan 3 kk markkinakorko (2) korko S6015.MY, ennen vuotta 1988 verollisten kiinteäkorkoisten JVK:iden pörssituotto (pl. valtio, mat. 3-6 v.) (3) korko PV45.M, ennen vuotta 1986 RDEB

19 19 ENNRA701.TLI 25. JULKINEN VELKA 1995 Julkisen sektorin EMU-VELKA (ESA-määr.), Mmk - muutos, Mmk % BKT:sta Sulautuserä yhteensä, Mmk muutos. Mmk Valtion velka, Mmk muutos, Mmk % BKT:sta Valtion velka, pl. budjettitai. velka valtion eläkerah. - muutos, Mmk % BKT:sta Valtion valuuttamääräinen velka, Mmk muutos, Mmk Valtion markkamääräinen velka, Mmk muutosi Mmk

20 1 Kuvioliite Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 10. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Kuvio 17. Kuvio 18. Kuvio 19. Kuvio 20. Kuvio 21. Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. Kuvio 25. Kuvio 26. Talouden keskeiset tasapainoluvut Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Tuotanto toimialoittain Työvoimatase Vienti ja tuonti Ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit toimialoittain Investointiaste toimialoittain Pääomakanta Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talous Kustannukset ja hinnat Ansiotaso Työkustannukset ja tuotannon hinnat Kuluttajahinnat Vaihtotase ja ulkomainen velka Säästämis- ja investointiaste Markkinakorot Pankkikorkoja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus

21 Kuvio 1. Talouden keskeiset tasapainoluvut Bruttokansantuote Työttömyysaste Vaihtotase % BKT:sta 6 6 Pohjainflaatio Julkisen sektorin rahoitusjäämä Julkisen sektorin emu-velka %BKT:sta

22 140 Kuvio 2. Kansainvälinen talous ja Suomi Bruttokansantuote Määrän indeksi, 1986= Suomi EU Bruttokansantuote Määrän prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä (tasoitus: 2 neljänneksen liu kuva keskiarvo) 5 o Suomi EU

23 240 Kuvio 3. Kansainvälinen talous ja Suomi Määrän indeksi, 1986= ~ V :""., ~ ~ Kilpailijamaiden tuonti (=kysynnän määrä),,"w. ~""':'""",,,' 92.:' /,"./,I',f"""'/"./" " V,p,e ~ /. ",.j' Tavaravienti L e ",,,,4 " F 16 Suomen vientimarkkinat, kysynnän (=tuonnin) määrä Prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä o Kaikki alueet Suomen viennille tärkeät maat

24 8 Kuvio 4. Kansainvälinen talous ja Suomi Kuluttajahinnat Prosenttim uutos edellisestä vuodesta o EU Suomi 120 Suhteelliset yksikkötyökustann ukset, Suom i/kilpailijam aat Indeksi 1982= Samassa valuutassa Kansallisissa valuutoissa

25 Kuvio 5. Kysyntä ja tarjonta, volyymi-indeksi 1990= neljänneksen liukuva sum ma, indeksi 1990=100 Indeksi 1990=100 %-yks. '/ 12 9 v 6 3 o Vienti (vas. ast.) M_~'~'~"Yksityiset investoinnit (vas. ast.) - - Varastojen muutoksen vaikutus kok.kysynnän kasvuun (oik. ast.) 110 Indeksi 1990= bt ~ V'....",.,... ~./ b... j~ V """\."'\ \ A (f" '\'\'",,,, \,Af':# ',, 1 ' :f< r /"., /',/",../""'" Julkinen kysyntä Indeksi 1990= BKT 92 """Tuonti

26 Kuvio 6. Tuotanto toimialoittain neljänneksen liukuva summa, indeksi 1990= ,,,... 4'... ~.... ~ ~ ~ I. ~. ~. ~ BKT tuotantokustannushintaan Teollisuus -Muu yksityinen sektori -Julkiset palvelut Tuotannon määrä, olo-muutos vuosittain BKTth

27 Kuvio 7. Työllisyys, työvoima ja työttömyysaste Työlliset 1000 henkilöä, neljän neljänneksen liukuva keskiarvo./ r\ \ ~ \ \ / r \ ~ ""., Työvoim aosuus 7~kr r , TyöUöm yysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo 20% J ~ ~ V / / ~ "" 1"--- o

28 Kuvio 8. Vienti ja tuonti Tavaroiden ja palvelusten määrä Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 1990= " - I l'.. / "...&. ~ l' I. '=-: V.. -~ /' / V j.. -.,.., Vienti - - Tuonti " % BKT:sta, käyvin hinnoin ~ ~ / V o Vienti Tuonti

29 Kuvio 9. U Ikom aankauppahinnat Indeksi 1990= ,, Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1). -Tava ratu on n in h intain de ksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liukuva k.a. Kuvio 10. Vaihtosuhde 110 Indeksi 1990=100, kahden neljänneksen liukuva keskiarvo Tavarakaupan hintaindekseistä (TK)

30 Kuvio 11. Kiinteät investoin n it toim ialoittain 140 Neljän neljänneksen liukuva k.a., 1990= Teollisuus --Asuntoinvestoinnit '""'''=. Muu yksit. yrittäjätoiminta - - Julkiset palvelut Kuvio 12. Investointiaste toim ialoittain % BKT:sta kiintein hinnoin 15 Neljän neljänneksen liu kuva summa 10 5 o Teollisuus --Asuntoinvestoin nit "»'*'M~ Muu yksit. yrittäjätoim inta - - Julkiset palvelut

31 Kuvio 13. Pääomakanta Nettopääom akanta 110 Indeksi 1990= / ~... ~ Y ~ " Teollisuus Muu yksityinen sektori 160 Tuotannon määrä suhteessa nettopääomakantaan Indeksi 1990= Teollisuus Muu yksityinen sektori

32 Kuvio 14. Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen %-muutos 8 Käytettävissä oleva reaalitulo, netto o leliii Kulutusmenot, määrä %-muutos 8 -Säästämisaste o % muutos 30 IEliiIAsuntoinvestoinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (oik. ast.) o

33 Kuvio 15. Yritykset Pääom atulojen osuus jalostusarvosta 55 % ~ I, Teollisuus - - Muu yksityinen sektori 95 BruUovelat suhteessa tuotannon jalostusarvoon 220 % ~/ r--... I \. ----/..., \ ~ ~ ~......, ".. ~ ~ Teollisuus Muu yritystoiminta o Kiinteät investoinnit suhteessa BKT:hen %,....., , , "'-,. '..... ~ ~ Teollisuus Muu yritystoiminta

34 Kuvio 16. Julkinen talous Rahoitusjäämä 10 % BKT:sta " -, I Koko julkinen sektori Valtiontalous Velka 80 % BKT:sta 60 f-, ~ " " o.... -~ ::---./, , j' Koko julkinen sektori (EMU-velka) 95 Valtiontalous

35 Kuvio 17. Kustannukset ja hinnat 15 Tuontihinnat, kahden neljänneksen liukuva k.a. % 10 5 o % Ansiotasoindeksi '#,<w<'yksikkötyökustannukset. neljän nelj. liukuva k.a. 10 % Kuluttajahintaindeksi ww, Pohjainflaatioind ikaattori

36 Kuvio 18. Yksityisen sektorin ansiotaso Muun yksityisen sektorin ansiotaso 15 _Liukuma fill lij Sopim uspalkkaindeksi, %-m uutos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % 10 5 o leo llisuuden ansiotaso _Liukuma l1llelj Sopim uspalkkaindeksi, %-m u utos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % 10 5 o

37 Kuvio 19. Työkustannukset ja tuotannon hinnat Teollisuus 15 %-muutos ed. vuoden vast. nelj., 4 nelj. liu kuva k.a o Yksikkötyökust. - - Arvonlis. deflaattori -Tuotannon hinta Palvelu sektori 15 %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a o Yksikkötyökust. - - Arvonlis. deflaattori -Tuotannon hinta

38 Kuvio 20. Kuluttajahinnat Pohja inflaatio in d ikaatto ri 8 % -m u utos edellisen vuoden vastaavasta ne Ijän neksestä o K u luttajah intaindeksi %-m uutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä o

39 Kuvio 21. Vaihtotase ja ulkomainen velka Vaihtotaseen pääerät, m rd. mk 60 Neljän neljänneksen liukuva summa o "',1 Vaihtotase --Kauppatase - - Palvelutase -Pääomankorvaukset ja tulonsiirrot Vaihtotase ja kauppatase % BKT:sta 10%r ~ o Vaihtotase Kauppatase 200' o U Ikom ainen velkaantuneisuus.. I... "......,.. I... I... - ~ ~... I.... I I ,.. v Ulkomainen nettovelka I BKT Ulkomainen nettovelka I vienti

40 Kuvio 22. SÄÄST ÄM1S- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BAUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA, % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = AAHOITUSJÄÄMÄ okr r r-~% 32 ~KOJO KANS~NTALOUJ -= 32 - VAIHTOTASEEN AUJÄÄMÄ - ~ \ - 2a~----~+-~~~~----~~--~ a =- ~.' INVESTOINNIT -= 24~h=--~HW~+-~**ft ;-----~-----r~24 20 ~11llJnrr ~.I.1JI.I.I SÄÄSTÖ" '4flTffHITIl,lll-= =- YRIJYKSET " ;111' ~1l irirrrrm ~ 16 =--_ INVESTOINNI1f I r ~ -= br1fHAI'1+HH+ 11I IHHH-H+l+PrI----.:, J.!:.::1.l~I.I.lJ_ F -.+,'1+11' 1H+H+~~.,f.HHH.,1TTrrr#H+f.lrrlml--l- 12 ~jlllm nl.l.ljjpll~l1.~~.lli, ;1"111 IIJJJ 1ll11111Hlll-= 8~~~r-----~~ffffi~~~'*~~~~=;----~~8 ~ SAÄSTÖ ffilw ~ -= t r- KOTITALOUDET I INVESTOINNIT - 8::-l'Th ' llh ~illnnnn rlll' -= a 1- IJJ11~1!tLll.[~ tili' ~lil1llll1l1h, Irrfn' - 4r l-~s~ml~~ö~~~v~ -~~1~~~~hTfmwfll1il~III1~1IlTlII~,u~=~~rI~1ff-3 r LLO t t- JULKINEN SEKTORI (ML SOTU-RAHASTOT) - 12~ ~------r ~ ~ t- - al Fffllllllrr rnfrrll rl-~säästö -= t 4 INVESTOINNIT 'lll1j ID.II UllllllUJlW-= 0 f-- - _ _ - f-- - -a~i ~----~-----+~- -8 1_ f-- 4f- - RAHOITUSLAITOKSET - -4, ', ' 'LlJllTTrT' '..a.:11lft rr II ',,, INVESTOINNIT SÄÄSTÖ... r=, ' ' lhlhiill 1'1' -rnlltttt ITITlrrnllH IH\ - 0 I

41 16 Kuvio 23. Markkinakorot %,. ~~... " " A 14 "., " o ~ V \ \, 1\ j "'... " ~ " " " " Valtion pitkä obligaatiokorko - - Markkinarahan korko Kuvio 24. Pan kkikorkoja % 14 # o ,. Ä ti!6 ",l~'~~#%<"";//" '\\\ "~ ~f/'m4 '\""."",,,,,,, I!"~,\: ", ~,),,\ ~ I""'~:~h'~,,;~ ""V;~' W '\"""'\'~, h,., Antolainauksen keskikorko - - Uusien luottojen korko '="'~"'" Uusien luottojen korko reaalisena 1) 1) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä,.,,,m,,,,

42 Kuvio % Ra h a-agg regaatit o M1 M2 -M3 Kuvio 26. Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus 40 r~.-.- ~ r- -,r- -, ~ 30,., o Markkatalletu kset Markkaluotot

43 Ennusteraportti 1/97:8 Kansainvälinen talous vuosina Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.

44 1 ENRA701 B.wpd Kansainvälinen talous vuosina Yhteenveto talouskasvu USA:n talouskasvu jatkuu potentiaalisen kasvun uralla Japanin talous notkahtaa tilapäisesti kuluvana vuonna finanssipolitiikan kiristämisen seurauksena Euroopassa talouskasvu elpyy vuonna 1997 edellisen vuoden hitaan kasvun jälkeen. Kasvua tukee keveähkönä säilyvä rahapolitiikka ja valuuttakurssimuutokset inflaatio pysyy hallituna tärkeimmissä teollisuusmaissa. Euroopassa inflaatio vaimenee lievästi kuluvana vuonna, mutta kiihtyy hieman vuosina 1998 ja Lievä hintojen nousun kiihtyminen kuluvana vuonna USA:ssa aikaansaa paineita rahapolitiikan kiristämiseen EMU-konvergenssi on korkojen ja inflaation osalta hallinnassa. Sen sijaan julkisen talouden kriteerien täyttämisessä on suuria vaikeuksia useimmilla EU-mailla. Kansainvälisen talouden suhdannenäkymät ovat kaikkiaan varsin valoisat. USA:ssa kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisen vahvana. Samalla työttömyysaste alenee edelleen ja kapasiteetin käyttö aste nousee. Inflaation odotetaan kiihtyvän lievästi kuluvana vuonna, jolloin rahapolitiikkaa kiristetään. Julkisen talouden alijäämä supistuu voimakkaasti ennustevuosien kuluessa. Japanin talouskasvu hidastuu tuntuvasti kuluvana vuonna finanssipolitiikan kiristämisen vuoksi. Kasvua tukee kuitenkin dollarin suhteen heikentynyt jeni. Kasvu kiihtyy selvästi vuosina 1998 ja 1999 osaltaan Japanin pankkisektorin vaikeuksien väistyessä ja rakenteellisten uudistusten parantaessa sektorin kilpailukykyä. Euroopan suurissa maissa suhdannenäkymät ovat selkeästi parantuneet viime vuoden lopulta alkaen. Saksassa ja Ranskassa kasvu voimistuu kuluvana vuonna 2.5 prosentin tuntumaan, jolla tasolla se jatkuu vuosina 1998 ja Isossa Britanniassa talouden kasvu jatkuu myönteisenä ennustehorisontin loppuun. EMU-Iähestymiskriteerien mukainen julkisen talouden tasapainon saavuttaminen kuluvana vuonna on kuitenkin ongelmallista useimmissa EU-maissa. Varsinkin Saksalla on suuria vaikeuksia täyttää sekä julkisen sektorin alijäämää että velkaa koskevat kriteerit.

45 2 ENRA701 B.wpd Hintojen nousu on ennusteperiodilla rauhallista Euroopassa ja Japanissa, mutta kiihtyy lievästi USA:ssa ja myöhemmin myös Euroopassa. Maltillisista inflaationäkymistä huolimatta lyhyiden korkojen ei enää odoteta laskevan, vaan nousevan lievästi kuluvan vuoden loppupuolella ja vuonna Edellytykset teollisuusmaiden vakaalie talouskasvulie ennusteperiodin aikana ovat suotuisat. Lyhyiden korkojen lievästä noususta huolimatta pitkät reaalikorot ovat kuitenkin ennusteperiodilla historiallisesti verrattain alhaisella kasvua tukevalla tasolla. Julkisen talouden vakauttaminen paitsi EU-maissa myös USA:ssa ja Japanissa vähentää paineita rahapolitiikan kiristämiseen. Kireänä pysyvän finassipolitiikan seurauksena teollisuusmaiden julkisen talouden alijäämät supistuvat tuntuvasti. Viime kuukausina voimakkaasti Saksassa ja Ranskassa kasvaneen työttömyyden odotetaan alenevan hitaasti ennusteperiodilla. 2 Lähtökohtatilanne Kansainvälisen talouden suhdanteita leimasi vuonna 1996 kaksijakoisuus. Yhdysvalloissa talouskasvu jatkui jo pitkään suhteellisen voimakkaana samalla kun inflaatio pysyi maltillisena. Japanin talous sen sijaan alkoi osoittaa vuoden 1996 loppupuolella huomattavia heikkouden merkkejä, jotka suureksi osaksi johtuivat laimeasta kotimaisesta kysynnästä. Myös Euroopassa talouskasvu oli heikkoa viime vuonna ja erityisesti vuoden lopulla. Kuluvan vuoden alussa kasvu USA:ssa on jatkunut potentiaalisella urallaan samalla kun inflaatio on pysynyt maltillisena. Viimeaikainen dollarin vahvistuminen lisää kasvua Euroopassa ja Japanissa ennusteperiodilla. Euroopassa vientivetoisen talouskasvun ennustetaan nopeutuvan tänä vuonna koko alueella. Nopeinta kasvua ennustetaan Irlannille ja Suomelle, kun taas Italia ja Sveitsi kasvavat EU:n keskimääräistä kasvua hitaammin ennusteperiodilla. Talouden suhdanneodotukset ovat kohentuneet tuntuvasti viime vuoden keväästä lähtien sekä EU-maissa että niiden ulkopuolisissa maissa (kuvio 1.) Kuluttajien luottamus on parantunut selvästi niin USA:ssa kuin EU-maissa keskimäärin (kuvio 2). EU-maiden odotukset ovat olleet optimistisempia ns. reuna-alueilla kuten Suomessa ja Irlannissa ja vähemmän optimistisia suurissa maissa Saksassa ja Ranskassa. Näyttääkin siltä, että mm. Saksan viimeaikaiset talousindikaattorit kuten kasvava työttömyys (viiveinen suhdanneindikaattori) ja teollisuustuotannon notkahdus loppuvuodesta antavat hieman liian synkän kuvan talouden tilasta.

46 3 ENRA701 B.wpd Kuvio 1. G3-maiden suhdanneindikaattorit 120 -Japani, 90=100 (vasen asteikko) - - USA, 90=100 (vasen asteikko) --Saksa, 1 OO=normaali (oikea asteikko) ~------~------~------~~------~ r------~ ~ ~~~~--~~~~~ ~... \ II ~--~ ~~------~ =-~ ~----~ ~ Kuvio 2. Kuluttajien luouam usindeksi 40 - USA (vasen ast.) - - EU (oikea ast.) 1990=100 % ,

47 4 ENRA701 B.wpd 3 Ennusteoletukset Lyhyiden korkojen ennusteet (taulukko 1) perustuvat arvioihin rahapolitiikan reaktioista talouden tasapainottomuuksiin ja erityisesti inflaatioon. USA:n tasaisen talouskasvun vuoksi Fedin odotetaan nostavan lievästi Fed Funds ohjauskorkoaan (helmikuussa 5.25 %) vasta kuluvan vuoden loppupuolella ja vielä marginaalisesti vuoden 1998 alussa. Japanissa lyhyiden korkojen oletetaan niinikään nousevan tämän vuoden lopulta alkaen taloudellisen kasvun alkaessa kiihtyä. Manner-Euroopassa ja erityisesti Saksassa rahapolitiikkaan ei oleteta muutoksia kuluvan vuoden aikana, koska kasvunäkymät ovat vakaat eikä inflaation odoteta kiihtyvän. Vasta vuoden 1998 aikana Saksan lyhyiden korkojen odotetaan nousevan, mutta hyvin hitaasti. Ennusteessa oletetaan nimellisten valuuttakurssien vahvistuvan suhteessa USA:n dollariin. Dollarin oletetaan heikkenevän korkoeron seurauksena vuoden 1997 ensimmäisen neljänneksen jälkeen noin 6 % suhteessa Saksan markkaan ja noin 12 % suhteessa Japanin jeniin vuoden 1999 viimeiseen neljännekseen mentäessä. Taulukko 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eurokorko ka USA Saksa Japani Ranska Englanti Ruotsi Suomi PITKÄ NIMELLlSKORKO va II' lon 0 br II!laatlo 'krk 0 0 USA Saksa Japani Ranska Englanti Ruotsi Suomi VALUUTTAKURSSIT SUHTEESSA USA'n DOLLARIIN DEM Jpy FRF GBP SEK FIM

48 5 ENRA701 B.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vuosina Talouden kasvun ennustetaan elpyvän Euroopassa noin 2.5 prosenttiin kuluvana vuonna edellisen vuoden hitaan jakson jälkeen (taulukko 2). Vuosina EU-maiden kasvu vielä hieman nopeutuu. Talouden kasvua tukevat alhainen korkotaso ja valuuttakurssien muutokset. EU-maissa ja erityisesti Saksassa ja Ranskassa inflaatio pysyy maltillisena kuluvana vuonna, mutta ennusteperiodin loppuvuosina hintojen nousuvauhdin ennustetaan kiihtyvän erityisesti EU:n reunavaltioissa. Maailmantalouden suhdanteet jatkuvat ennusteperiodilla suotuisina. Euroopan ulkopuolisten alueiden, kuten Pohjois-Amerikan, Aasian ja useiden kehitysmaiden kasvu on Euroopan keskimääräistä kasvua nopeampaa. Myös monissa Suomelle tärkeissä idäntalouksissa kasvu on lähtenyt tai on lähtemässä käytiin. Taulukko 2. Ennusteen keskeiset muuttujat Bruttokansantuote Inflaatio (1) USA Japani Saksa Ranska Italia UK USA Japani Saksa Ranska Italia G7 EU OECD UK Maailman- Teollisuus Suomen BKT YKD (1) BKT YKD (1) BKT YKD (1) Teollisuus- Raakakauppa tuotteiden vienti- tuotteiden öljyn hinta viennin markkinat vientihinta USDIb määrä dollareina ) YKD = yksityisen kulutuksen deflaattori.

49 6 ENRA701 B.wpd Kuvio 3. Bruttokansantuote G7-maissa, Määrän prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta 4.5,------,----., r---...,-----,------, 4 ~--~~+_ ~------~ ~ 3.5 I------J-----I-cib+--\-----+_---- j------_+_------_+ --- j 3 ~~~~~ j-~-=~~ j 2.5 PA~---+~r--+_P\;;:_/_fJ.:j.~~_*~~;t:;;;;;~... 2 ~~--_+-4~~~~~~---~_r~---_+ --- j 1.5 I _+----+"'-""'+--'--I- j-----_+_----_+ --- j 1 I ~~~~--j j 0.5 I _+-----\-i~'--- j----_+_-----_+ --- j G7 -USA Saksa -Ranska Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Maailmankauppa kasvoi viime vuonna arviolta 5.3 %, mikä on 2.5 %-yksikköä alempi kuin syksyn 1996 ennusteessa oletettiin (kuvio 4). Kaupan kasvu hidastui varsinkin Kaakkois-Aasian maissa Kiinassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Syitä hidastumiseen olivat näiden maiden kireä rahapolitiikka sekä EU-maiden heikko kysyntä. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan lähes 9 % tänä vuonna ja hieman hitaammin ennusteperiodin loppupuolella. Kauppaa vauhdittavat kehittyvien maiden nopea bkt:n ja ulkomaankaupan kasvu. Teollisuustuotteiden maailmankaupan kasvu jää hieman alle koko maailmankaupan kasvun Teollisuustuotteiden USD-määräisten vientihintojen ennustetaan laskevan edelleen tänä vuonna, mutta kääntyvän nousuun vuonna 1998 US-dollarin arvon heikkenemisen myötä. US-dollarimääräiset teollisuuden raaka-ainehinnat (pl. energiatuotteet) laskivat viime -vuonna 11.3 %. Lasku johtui mm. dollarin vahvistumisesta suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin ja selluhinnan 20 % pudotuksesta vuoteen 1995 nähden (kuvio 5). Tänä vuonna hintojen ennustetaan nousevan noin 1 % ja runsaat 2 % vuosina Raaka-öljyn dollarimääräinen hinta pysyy vuonna 1997 ennusteessa vuoden 1996 keskimääräisellä tasolla, joka oli 20 USD per tynnyri ja laskee yli 6 % vuonna 1998, jonka jälkeen se nousee jälleen noin 4 % kysynnän voimistuessa.

50 7 ENRA701 B.wpd Kuvio 4. Kansainvälinen kauppa, Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 5 o,,. " Maailmankauppa - - Suomen vientimarkkinat.. -- Kuvio 5. Raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden maailmanm arkkinahinnat dollareina, = ,,,,,,..,, -, Teollisuustuotteiden vientihinta - - Teollisuustuotteiden raaka-aine hinta (pl. energia)

51 8 ENRA701 B.wpd USA Viimeisimpien talousindikaattoreiden mukaan USA:n talouskasvu kiihtyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällöin bkt kasvoi 3.9 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kasvun taustalla oli sekä viennin että kulutuskysynnän lisääntyminen. Kolmannella neljänneksellä vastaava kasvu oli 2.1 %. Huolimatta kasvun kiihtymisestä Yhdysvaltain talouskasvu näyttää jatkuvan tasapainoisena, mihin viittaa työvoimakustannusten ja hintojen maltillinen nousu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sekä kuluvan vuoden alussa. USA:n tuottajahinnat laskivat tammikuussa 0.3 % ja edelleen helmikuussa 0.4 % edellisestä kuukaudesta. Vastaavasti kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 0.1 %. Kuluttajahintojen vuosimuutos tammikuussa oli 2.5 %. Dollarin viimeaikainen vahvistuminen vähentänee inflaatiopaineita lähiaikoina. Maan rahapolitiikassa ei odotetusti tapahtunut kiristymistä helmikuussa ja yliyön korko pidettiin ennallaan. USA:n vuoden 1997 kasvuennustetta on laskettu hieman verrattuna osaston syksyn ennusteeseen (taulukko 3). Sen sijaan vuosina 1998 ja 1999 kasvun ennustetaan olevan ripeämpää. USA:n kasvun odotetaan jatkuvan hallittuna lähellä potentiaalisen kasvun uraa, jonka arvioidaan olevan runsas 2 %. USA:n työttömyysaste aleni hitaasti viime vuoden loppupuolella 5.5 prosentin tasolta alimmillaan 5.2 prosenttiin syys-lokakuussa. Samalla kapasiteetin käyttöaste on kohonnut verrattain korkeaksi viime vuosiin nähden, mutta vain lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa. Vaikka palkkakustannusten kasvu kiihtyi viime vuoden aikana ei tämä ole heijastunut inflaation kiihtymisenä, mikä viittaa siihen, että vakaa inflaatio saattaa olla saavutettavissa korkeamman kapasiteetin käyttöasteen vallitessa kuin lähimenneisyydessä. Hintojen (yksityisen kulutuksen deflaattori) nousun odotetaan kiihtyvän 2.1 prosentista vuonna prosenttiin vuonna 1997, mikä on rahapolitiikan kiristymisoletuksen taustalla. USA:n julkisen talouden alijäämän supistumisen odotetaan jatkuvan ennustehorisontin kuluessa. Jo ensi vuonna alijäämä olisi alle 1 prosentin bkt:sta, kun vielä vuonna 1992 se oli lähes 5 %. Mikäli budjetin tasapainoa koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan merkitsisi tämä finanssipolitiikan kiristämistä ennusteperiodin loppupuolella. Vaihtotaseen alijäämä puolestaan supistuu hitaasti pysytellen kuitenkin sitkeästi vajaan 2 prosentin tasolla bkt:sta.