1 Luottamuksellinen Kansantalouden osasto ENNRA602.TLI

Transkriptio

1 1 ENNRA602.TLI Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 20. Taulukko 21. Taulukko 22. Taulukko 23. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät Huoltotase, hinnat Ulkomaankauppa, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Kiinteät investoinnit Tuotanto sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätoiminta: tuotanto, investoinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Kotitalouksien tulot, kysyntä ja säästäminen Valtion menot Valtion tulot Valtion kassa-alijäämä ja rahoitus Kansantulo Veroasteet Maksutase Suomen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Korot Julkisen talouden velka Ennustetaulukot ovat luettavissa myös sähköisessä muodossa. Viikon 38 alussa tiedoston nimi ilmoitetaan sähköpostilla. Lukuoikeuksien saamiseksi voit ottaa yhteyden Hanna-Leena Männistöön, puh tai sähköpostiosoitteella MANNISTOHA

2 2 ENNRA602.TLI 1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA ==================================================================================== ==================================================================================== BKT, %-muutos Työlliset, %-muutos Työttömyysaste, % Kuluttajahinnat, %-muutos, (defl.) Asuntojen hintaind., %-muutos Sopimuspalkat, yksit.%-m. Ansiotaso, %-muutos Reaaliansiotaso, %-muutos Työn tuottavuus, %-muutos Tavaraviennin defl., %-muutos Tavaratuonnin defl., %-muutos Vaihtosuhde, %-muutos Hintakilpailukyky (suht. vientihinnat), %-muutos M2, %-muutos Markkinarahan korko (3 kk) * JVK-korko (5 v.),% Veroaste, % BKT:sta (SNA) Valtion nettoluotonotto, % BKT:sta Julkisen sektorin nettoluotonotto, % Kotitalouksien kulutusalttius, % Pääomatulojen osuus jalostusarvosta, teollisuus, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta ====================================================================================

3 3 ENNRA602.TLI 2. HUOLTOTASE 1990-Mmk, määrät ja %-muutokset ===================================================================================== ===================================================================================== Bruttokansantuote mh % 4.2% 2.5% 4.0% 3.4% Tavaroiden ja palvelusten tuonti % 6.3% 2.0% 5.6% 3.8% KOKONAISTARJONTA % 4.7% 2.4% 4.4% 3.5% Tavaroiden ja palvelusten vienti % 8.3% 1.3% 5.0% 4.7% Kulutus % 3.1% 3.0% 2.1% 1.4% Yksityinen kulutus % 3.8% 3.8% 3.3% 2.2% Julkinen kulutus % 1.3% 1.1% -.9% -.6% Kiinteät investoinnit % 7.7% 7.2% 11.4% 10.8% Yksityiset kiinteät investoinnit % 10.9% 7.0% 11.3% 12.1% Julkiset kiinteät investoinnit % -6.1% 8.3% 11.7% 3.9% Varastojen muutos ja tilastovirhe % -6.7% -17.8% 11.3% -4.0% Varastojen muutos % -6.2% -56.0% 66.2% -15.8% Tilastovirhe % -6.9%.0%.0%.0% Varo muutos + til.v % ed.v.kok.kysynnästä KOKONAISKYSYNTÄ % 4.7% 2.4% 4.4% 3.5% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ % 3.4% 2.8% 4.1% 3.0% ===================================================================================== Memorandum: Bruttokansantuote käyvin hinnoin Mmk HUOLTOTASE, HINNAT ====================================================================================== ====================================================================================== Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti KOKONAISTARJONTA Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit KOKONAISKYSYNTÄ % % % % % % % % % % % 2.2% 2.0% 2.0% 2.1% % 5.0%.9% -.5% 1.5% % 1.1% 2.1% 2.2% 2.5% %.2% 1.6% 2.2% 2.3% % 3.2% 3.4% 2.2% 3.0% % 3.4% 1. 0% 1.5% 2.3% % 2.6% 1.2% 1.4% 2.3% % 7.4%.4% 1.9% 2.2% % 2.2% 2.0% 2.0% 2.1% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ % 1.0% 2.4% 3.0% 2.3% ======================================================================================

4 4 ENNRA602.TLI 4. ULKOMAANKAUPPA, HINNAT ===================================================================================== ===================================================================================== VIENTIHINNAT TAVAROIDEN VIENNIN HINTA (SNA) % 5.8%.8% -1.0% 1. 3% PALVELUSTEN VIENNIN HINTA (SNA) % 1.6% 1.8% 1.5% 2.5% TAV. JA PALVo VIENNIN HINTA (SNA) % 5.0%.9% -.5% 1.5% TUONTIHINNAT Investointitavarat, (PNO =.1912) % -4.7%.9% 2.0% 2.0% Kulutus tavarat, (PNO =.2778) % -1. 5% 1.3% 2.0% 2.0% Raaka-ain.& tuot.hyöd., (PNO =.5310) % 2.4% 1. 8% 1.6% 2.0% TAVAROIDEN TUONNIN HINTA (SNA) %.5% 1.5% 1.9% 2.1% PALVELUSTEN TUONNIN HINTA (SNA) % -.1% 3.8% 1.5% 2.4% TAV. JA PALVo TUONNIN HINTA (SNA) %.4% 1.9% 1.9% 2.1% ===================================================================================== VAIHTO SUHDE (SNA) % 5.1% -.8% -2.8% -.7% ===================================================================================== 5. ULKOMAANKAUPPA, MÄÄRÄT ===================================================================================== ===================================================================================== VIENNIN MÄÄRÄ, 1990-Mmk TAVAROIDEN VIENTI (SNA) PALVELUSTEN VIENTI (SNA) 13.0% 15.0% 7.6% 12.3% 1. 8% -.9% 4.8% 5.8% 4.4% 5.9% TAV. JA PALVo VIENTI (SNA) 13.3% 8.3% 1. 3% 5.0% 4.7% TUONNIN MÄÄRÄ, 1990-Mmk TAVAROIDEN TUONTI (SNA) PALVELUSTEN TUONTI (SNA) 17.3% -1.9% 4.4% 13.8% 4.1% -5.6% 4.5% 9.9% 4.0% 3.0% TAV. JA PALVo TUONTI (SNA) 12.8% 6.3% 2.0% 5.6% 3.8% KILPAILUKYKY -1.8% -7.0% -3.3%.6% 1.1% VIENTIMARKKINAT 11.8% 6.9% 5.4% 6.0% 6.0% =====================================================================================

5 5 ENNRA602.TLI 6. KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUS, 1990-Mmk ===================================================================================== ===================================================================================== Yksityiset kulutusmenot % 3.8% 3.8% 3.3% 2.2% Kestokulutustavarat % 12.7% 14.7% 11.8% 6.3% Muut tavarat l % 3.0% 2.8% 2.2% 1.7% Palvelukset % 3.2% 2.8% 2.8% 1.7% Julkiset kulutusmenot % 1.3% 1.1% -.9% -.6% Valtion kulutusmenot % -.9% -.2% -1.5% -.8% Kuntien kulutusmenot % 2.6% 1. 6% -.8% -.6% Sos.turvarahast. kulutusmenot % -4.0% 2.5% 1. 7%.7% KULUTUSMENOT % 3.1% 3.0% 2.1% 1.4% ===================================================================================== KOTITALOUKSIEN (sis. VTY:t) Käytettävissä oleva tulo, Mmk % 7.6% 4.5% 5.2% 3.9% Käyt. oleva reaalitulo, Mmk % 7.4% 2.9% 3.0% 1.5% Kulutusalttius, % ===================================================================================== 7. KIINTEÄT INVESTOINNIT, MÄÄRÄT, 1990-Mmk ======================================================================================= ======================================================================================= Yksityiset investoinnit Yksityiset tuotannolliset inv. - teollisuus - muu yksityinen sektori Asuinrakennus investoinnit Julkiset investoinnit Valtion investointimenot Kuntien investointimenot Sos.turvarahast. inv.menot % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 12.1% % 12.6% % 12.1% % % % % % 3.9% % 2.3% % 5.4% % 1.4% KIINTEÄT INVESTOINNIT % 7.7% 7.2% 11.4% 10.8% =======================================================================================

6 6 ENNRA602.TLI 8. TUOTANTO SEKTOREITTAIN, 1990-Mmk ===================================================================================== ===================================================================================== Teollisuus Muu yksityinen sektori Julkinen toiminta BRUTTOKANSANTUOTE, TH Välilliset verot miinus tukipalkkiot % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % BRUTTOKANSANTUOTE, MH % 4.2% 2.5% 4.0% 3.4% ===================================================================================== 9. TYÖVOIMATASE, tuhat henkeä, %-muutos ======================================================================================= ======================================================================================= (työvoimatiedustelun mukainen) Työlliset Työttömät Työvoima Työikäinen väestö Työvoimaosuus, % % % % % % % % % % Työttömyysaste, % % -6.4% -4.4% -7.2% -3.4% ======================================================================================= % % % % % % % % % % % % % % % %

7 7 ENNRA602.TLI 10. ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS ==================================================================================== ==================================================================================== Ansiotasoindeksi teollisuus muu yksityinen sekt. julkinen 2.0% 4.5% 1. 5%.8% 4.7% 7.1% 4.2% 3.3% 3.9% 3.7% 4.1% 3.9% 2.8% 3.0% 2.7% 2.8% 4.0% 3.6% 4.0% 4.3% Sopimuspalkat, yksit. teollisuus muu yksityinen sekt. 1.0% 2.2%.5% 4.0% 5.1% 3.5% 3.1% 2.5% 3.4% 1.3% 1.3% 1.3% 2.1% 1. 7% 2.2% Reaaliansiotaso.6% 4.5% 2.2%.6% 1. 6% Koko talouden ansiotaso yksikkötyökustannukset työajan yksikköhinta tuottavuus 2.0% -2.5% 2.5% 5.2% 4.7% 2.6% 4.5% 2.8% 3.9% 2.4% 3.1% 1.1% 2.8%.5% 3.1% 2.3% 4.0% 1.5% 4.4% 2.8% Teollisuuden ansiotaso keskipalkka 1) yksikkötyökustannukset työajan yksikköhinta tuottavuus Työn tuottavuus koko talous teollisuus muu yksityinen sektori julkinen sektori Yksikkötyökustannukset koko talous teollisuus muu yksityinen sektori julkinen sektori Keskipalkka 1) teollisuus muu yksityinen sekt. julkinen 4.5% 2.8% -4.8% 4.0% 9.7% 5.2% 9.7% 4.6% -.5% -2.5% -4.8% -1. 6%.2% 2.8% 1.1% -.7% 7.1% 8.2% 3.2% 8.3% 5.1% 2.8% 5.1% 2.0% -.3% 2.6% 3.2% 2.7% 3.4% 8.2% 3.9% 2.9% 3.7% 5.0% 2.7% 3.9% 1.2% 1.1% 1.2%.8% 1.5% 2.4% 2.7% 2.5% 1. 7% 5.0% 3.7% 3.8% 3.0% 3.9% -.6% 3.9% 4.4% 2.3% 4.4% 2.1%.4%.5% -.6% 1.5% 2.3% 3.9% 3.3% 2.8% 3.6% 4.0% -.9% 3.8% 4.7% 2.8% 4.7% 2.7%.3% 1.5% -.9% 2.1% 4.5% 4.0% 4.8% 4.3% ==================================================================================== 1) Keskipalkka = palkkasumma / palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + sos.vak.maksut / palkansaajien tehdyt työtunnit ==================================================================================== 11. KESKEISET HINNAT, 1990 = 100 ==================================================================================== ===================================================================================== Yksityisen kulutuksen hinta %.2% 1. 6% 2.2% 2.3% Asuntojen hintaindeksi % -3.6% 4.4% 9.6% 7.7% Tuotannon hintaindeksit Yksityinen sektori % 1.8%.0% 1.5% 2.1% -palvelukset ym %.9% -.1% 2.0% 2.6% -palvelukset pl. asuntojen hall. ja vuokraus 1.1%.9% -.4% 2.0% 2.6% -kotimarkkinoilla myyty teoll.tuot % 1.1% -.4% 1. 0% 1.3% -teollisuus % 3.2%.3%.6% 1.3% Arvonlisäyksen deflaattorit BKT:n hinta, th % 3.0% 1.2% 1.5% 2.0% Teollisuus % 3.9% 2.2% -1.1% -.2% Muu yksityinen sekt % 2.5%.6% 2.3% 2.9% - josta asuntojen hall. ja vuokraus % 1.4% 3.2% 2.2% 2.6% Julkinen toiminta % 3.8% 2.5% 2.2% 3.2% =====================================================================================

8 8 ENNRA602.TLI 12. YRITTÄJÄTOIMINTA: tuotanto, investoinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus ==================================================================================== ==================================================================================== Yksit. sektorin tuotanto, määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Kiinteät investoinnit, määrän %-muutos Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Bruttotoimintaylijäämä, % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Yritysten bruttokassavirta, % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Toimintaylijäämä, % jalostusarvosta Teollisuus Muu yrittäjätoiminta Yritysten luotot, % BKT:sta Luotot arvonlisäyksestä Teollisuus mk-määr. val.määr. Muu yritystoiminta mk-määr. val.määr ==================================================================================== KOTITALOUKSIEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMINEN ==================================================================================== ==================================================================================== Käytettävissä oleva reaalitulo, %-muutos Yksityinen kulutus, %-muutos Asuntoinvestoinnit, %-muutos Pankki luotot, %-muutos Suppea nettovarallisuus, %-muutos Nettosäästämisaste, % Pankki luotot, % käytett. olevista tuloista Pankkiluotot, % suppeasta nettovarallisuudesta ====================================================================================

9 9 ENNRA602.TLI 14. VALTION MENOT, MMK ====================================================================================== ====================================================================================== Korkomenot % 15.7% 12.8% 7.6% 6.8% Tukipalkkiot % -6.0% 8.8% -6.4% -3.6% Tulonsiirrot kotitalouksille % -2.2% 1.4% 1. 7% 1.7% Tulonsiirrot kunnille % -.2% -18.4% -6.8% 1.5% Tulonsiirrot sos.turvarahastoille % 1.4% 6.5% -3.1% -3.6% Ts. ulkomaille % 186.1% 7.8% 16.0% 4.2% Käytett. oleva tulo, mmk % -54.2% % 67.1% 45.0% Kulutusmenot, mmk %.9% 3.0% 1.4% 3.4% Investointimenot % -.8% 3.8% 3.3% 4.5% Kiinteän po. poistot, mmk % 9.6% 1. 6% 3.0% 3.7% Valtion pääomansiirrot % 78.7% -50.0% 4.7% 4.3% Nettoluotonanto % -6.7% -31.1% -14.5% -16.6% Valtion menot % 5.1% -.6%.1% 1. 6% ====================================================================================== 15. VALTION TULOT, MMK ======================================================================================= ======================================================================================= Tuotannontekijätulot % 32.1% -8.6% -19.6% -.7% Välilliset verot %.1% 14.6% 11.4% 5.4% - siitä arvonlisävero % -1.9% 16.9% 12.4% 5.4% Välittömät verot % 16.5% 13.7% -4.1% 5.3% PakolI. maksut ja sakot % 6.9% 6.4% 6.1% 5.5% Työnant. tod.+ lask. sotumaksut % -9.5% -6.6% 1. 8% 5.0% Vakuutettujen tod. sotumaksut % 53.6% 4.3% 4.3% 6.6% Muut tulonsiirrot % 529.2% 4.3% -15.0% 8.1% Tulot yhteensä % 10.7% 11.3% 3.6% 5.2% =======================================================================================

10 10 ENNRA602.TLI 16. VALTION KASSA-ALIJÄÄMÄ JA RAHOITUSLIIKETOIMET, Mmk ==================================================================================== ==================================================================================== VALTION NETTOLUOTONANTO, MMK TULOYLIJÄÄMÄ (kassaperusteinen) - josta korjaustermi FINANSSISIJOITUKSET, NETTO Valtion asuntolainat, nostetut Asuntolainat, takaisinmaks. (-) Pankki tuki, netto Muut finanssisij., netto O O NETTORAHOITUSTARVE (-) Valuuttaluotot, mmk O. O. Valtion kassa-aseman muutos, mmk O. O. Markkaluotot, mmk ==================================================================================== 17. KANSANTULO, käypiin hintoihin, Mmk ==================================================================================== ==================================================================================== Kotim. tuotannontekijätulot % 9.0% 3.9% 5.6% 5.8% - palkat kotimaasta % 6.8% 5.6% 4.4% 4.9% - työnantajain sosiaalivakuutusmaksut % 6.0% 1. 0% 4.6% 5.0% - toimintaylijäämä % 15.1% 2.3% 8.5% 8.0% Tuotannontekijätulot ulkomailta, netto palkat ja sos.vak.m. ulkom.,netto -21.3% -8.6% -6.4% -12.4% -18.5% % % 36..0% 36..0% 36..0% Välilliset verot miinus tukipa1kk % 1. 6% 16.2% 15.5% 7.1% KANSANTULO % 9.0% 6.1% 7.8% 6.9% Nettotulonsiirrot ulkomailta % -37.7% 197.8% 13.9% 8.9% KANSANTALOUDEN KÄYT.OL. TULO % 9.2% 5.4% 7.8% 6.9% - Kotitaloudet % 7.6% 4.5% 5.2% 3.9% - Valtio % -54.2% % 67.1% 45.0% - Kunnat % 2.5% 2.2% -1.5% 3.4% - Sos. turvarahastot % 6.5% -11.8% 18.2% 8.8% - Yritykset % 23.5% -10.9% 39.7% 20.6% - Rahoituslaitokset % 11.3% -41.5% 71.0% 80.1% ====================================================================================

11 11 ENNRA602.TLI 18. VEROASTEET ===================================================================================== ===================================================================================== Välittömät verot. % BKT:sta Välilliset verot SOTU-maksut, % BKT:sta Pakolliset maksut ja sakot, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta (SNA) ===================================================================================== Ansiotulonsaajien veroasteet Valtion keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Yhteensä keskimääräinen veroaste, % rajaveroaste (estimaatti), % Kunnallisveroäyrin keskihinta, p Yhtiöverokanta ALV-% Efektiivinen veroaste, muut hyödykeverot Efektiivinen veroaste, hyödyke tuki palkkiot Tukipalkkiot, % BKT:sta Valtion tulons. kotitalouksille, % BKT:sta Soturah. tulons. kotitalouksille, % BKT:sta ===================================================================================== 19. MAKSUTASE, Mmk ======================================================================================= ======================================================================================= Tavaroiden vienti (SNA) Tavaroiden tuonti (SNA) KAUPPATASE (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Palvelusten tase (SNA) TAVAROIDEN JA PALVELUSTEN TASE (SNA) Tt.tulot ja tulonsiirrot, netto pääornakorvaukset ulkomailta, netto, rnrnk (SNA) - nettotulonsiirrot ulkomailta, rnrnk (SNA) ======================================================================================= VAIHTOTASE Yksit. po:n nettotuonti Valtion ulkom. lainanotto, netto O. O. ======================================================================================= SP:N VALUUTTAVARANNON MUUTOS (lisäys -) o. o. ======================================================================================= Kotitalouksien rahoitusjäärnä Yritysten rahoitusjäärnä Rahoituslaitosten rahoitusjäärnä Valtion rahoitusjäärnä Kuntien rahoitusjäämä Sosiaaliturvarahastojen rah.jäärnä Rahoitusjäärnät, % bkt:sta kotitaloudet ja VTY:t yritykset rahoituslaitokset valtio kunnat sosiaaliturvarahastot VAIHTOTASE =======================================================================================

12 12 ENNRA602.TLI 20. SUOMEN PANKIN TASE JA RAHA-AGGREGAATIT ======================================================================================= ======================================================================================= ULKOMAISET NETTO SAATAVAT VALUUTTAVARANTO MUUT ULKOM. NETTO SAATAVAT SIJOITUSTODISTUKSET NETTOSAAMISET RAHOITUSLAITOKSILTA NETTOSAAMISET JULK. SEKTORILTA YRITYSTEN NETTOVELKA SP:LLE KESKUSPANKKIRAHA ======================================================================================= LIIKKEESSÄ OLEVA RAHA PAKOLLISET RESERVIT VAPAAT RESERVIT o. o. o. o. SP: n OMA PÄÄOMA JA MUUT ERÄT NETTO KESKUSPANKKIRAHA ======================================================================================= Yleisön käteissuhde (e) Pankkien varantosuhde (r) Vähimmäisvarantovelvoitteet, % (93Q3 alko ) - likvideistä tali muista talletuksista muusta kotim. vpo:sta Rahakerroin l/(e+r(l-e)) RAHA-AGGREGAATIT, Mmk Ml, Mmk %-muutos M2, Mmk %-muutos O josta pankki talletukset, Mmk %-muutos O. 3. M3, Mmk %-muutos 2. O yleisöllä olevat sij.todistukset %-muutos ======================================================================================= 21. PANKKIEN TASE ======================================================================================= ======================================================================================= Yleisön pankkiluotot yht % -6.8%.6% 2.4% 4.1% pankkiluotot kotitalouksille % -4.4% -.8% 3.3% 4.9% Pankkiluotot yrityksille % -10.5% 3.0%.9% 2.6% - markkaluotot % -.6% 9.7% 4.8% 4.6% - valuuttamääräiset % -27.6% -12.7% -10.7% -4.2% Pankkien kassat % -8.4% -23.9% -.2% 1.3% Valtion ohi. ja velkasit. lainat % 48.5% -1.7% -.7% -.2% Pankkien reservit (pakoll. + vapaat) % -18.0% 3.9%.9% 2.6% ======================================================================================= Yleisön markkatalletukset % 5.6% -3.0% -.4% 2.6% =======================================================================================

13 13 ENNRA602.TLI 22. KOROT, % ======================================================================================= ======================================================================================= 3 kk korikorko (1) Markkinarahan korko (3 kk helibor) 5 v. markkinakorko, % (2) Valtion veroli. obligaation 4-5 v. korko (3) Pankkien keskim. antolainauskorko Talletuspankk. uusien luottojen keski korko Pankkitalletusten keski korko, % Peruskorko ======================================================================================= (1) 4 valuutan, kesäkuusta 1991 lähtien ecun kori korko, (2) korko S6015.MY, ennen vuotta 1988 veroli. kiinteäkork. JVK:iden pörssituotto (pl. valtio, mato 3-6 v.) (3) korko PV45.M, ennen vuotta 1986 RDEB ======================================================================================= JULKISEN TALOUDEN VELKA ======================================================================================= ======================================================================================= Julkisen sektorin EMO-VELKA, Mmk muutos, Mmk % BKT:sta ======================================================================================= Sulautuserä valtiolta TEL-rahastoille, Mmk - muutos, Mmk ======================================================================================= Valtion velka, Mmk muutos, Mmk % BKT:sta ======================================================================================= Valtion velka, plo budjettitai. velka valtion eläkerah. - muutos, Mmk % BKT:sta ======================================================================================= Budjettitalouden velka valtion Eläkerahastoille, Mmk ======================================================================================= Valtion valuuttamääräinen velka, Mmk muutos, Mmk ======================================================================================= Valtion markkamääräinen velka, Mmk muutos, Mmk =======================================================================================

14 1 Kuvioliite Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 10. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Kuvio 17. Kuvio 18. Kuvio 19. Kuvio 20. Kuvio 21. Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. Kuvio 25. Kuvio 26. Kuvio 27. Talouden keskeiset tasapainoluvut Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Tuotanto toimialoittain Työvoimatase Vienti Tuonti Ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit toimialoittain Investointiaste toimialoittain Pääomakanta Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talous Kustannukset ja hinnat Ansiotaso Työkustannukset ja tuotannon hinnat Kuluttajahinnat Vaihtotase ja ulkomainen velka Säästämis- ja investointiaste Markkinakorot Pankkikorkoja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus

15 2 Kuvio 1. Talouden keskeiset tasapainoluvut Bruttokansantuote Työttömyysaste Vaihtotase Pohjainflaatio % BKT:sta % Julkisen sektorin rahoitusjäämä Julkisen sektorin emu-velka % BKT:sta %BKT:sta

16 3 140 Kuvio 2. Kansainvälinen talous ja Suomi Bruttokansantuote Määrän indeksi, 1986= Bruttokansantuote Määrän prosenttim uutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä (tasoitus: 2 neljänneksen liukuva keskiarvo) 5 o

17 4 Kuvio 3. Kansainvälinen talous ja Suomi 220 Määrän indeksi, 1986= Kilpailijamaiden tuonti (=kysynnän määrä) "'"'Tavara vienti Suomen vientimarkkinat, kysynnän (=tuonnin) määrä Prosenttimuutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä o Kaikki alueet """''''Suomen viennille tärkeät länsimaat

18 5 Kuvio 4. Kansainvälinen talous ja Suomi 8 Ku luttajah in nat Prosenttim u utos ede liisestä vu odesta o EU Suhteelliset yksikkötyöku stan n u kset, Suom i/kilpailijam aat Indeksi 1982= Samassa valuutassa 98

19 6 Kuvio 5. Kysyntä ja tarjonta, volyymi-indeksi 1990= neljänneksen liu kuva summa, indeksi 1990=100 Indeksi 1990=100 %-yks , '"..,.... '-' Vienti (vas. ast.) 'W"'~""Yksityiset investoinnit (vas. ast.) - - Varastojen muutoksen vaikutus kok.kysynnän kasvuun (oik. ast.) Indeksi 1990=100, , , , ,11o 100 ~ ~ *~~~~~~--~----_?'L- +l00 90 ~ ~fl-----+_------~%~~ r ~~~t _ ~ ~ _ ~ Julkinen kysyntä Yksityinen kulutus 140 Indeksi 1990= BKT

20 7 Kuvio 6. Tuotanto toimialoittain neljänneksen liukuva summa, indeksi 1990= BKT tuotantokustannushintaan --Teollisuus '""m"' M uu yksityinen sektori - - Julkiset palvelut Tuotannon määrä, %-muutos vuosittain BKTth -s S BO

21 8 Kuvio 7. Työllisyys, työvoima, työttömyysaste 2500 Työlliset 1000 henkilöä, neljän neljänneksen liu kuva keskiarvo Työvoim aosuus 7~k , , TyöUö m yysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo 20% 15 r 10 5 ~ - / -... ~ ~ / o

22 9 Kuvio 8. Vienti Vien n in määrä, tavarat ja palvelut 180 Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 1990= V -- ~.-- "' - 7 '-/ I -' ~ Vienti, % BKT:sta /- -.../ i o Käyvin hinnoin hinnoin 95

23 10 Kuvio 9. Tuonti Tuonnin määrä, tavarat ja palvelut 140 Neljän neljänneksen liukuva k.a, indeksi 1990= ~ - ~... ~ 1"-./ '\. - - /./ " Tuontiosuudet """...- _J ~ Kulutustavaroiden tuonti / yksit. kulutus --Investointitavaroiden tuonti / tuotann. investoinnit... Raaka-aineiden tuonti / teolltuotanto '""''"'''''~Tavaroiden tuonti / kokonaiskysyntä 95

24 11 Kuvio 10. Ulkomaankauppahinnat U Ikom aankauppah innat Indeksi 1990=100 r. " " Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1) --Tavaratuonnin hintaindeksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liukuva k.a Kuvio 11. Vaihtosu hde Indeksi 1990=100. kahden neliänneksen liukuva k.a Tavarakaupan hintaindekseistä (TK) 95

25 12 Kuvio 12. Kiinteät investoin n it toim ialoittain 140 Neljän neljänneksen liukuva k.a., 1990= Teollisuus --Asuntoinvestoinnit """"'~'Muu yksit. yrittäjätoiminta - - Julkiset palvelut Kuvio 13. Investointiaste toim ialoittain 15 % BKT:sta kiintein hinnoin Neljän neljänneksen liukuva summa 10 5 o Teollisuus --Asuntoinvestoinnit ~ä'"'w"," Muu yksit. yrittäjätoim inta - - Julkiset palvelut

26 13 Kuvio 14. Pääoma kanta Tuotannon määrä suhteessa nettopääomakantaan 140 Indeksi 1990= Teollisuus Muu yksityinen sektori Pääom akanta 110 Indeksi 1990= Teollisuus Muu yksityinen sektori

27 14 Kuvio 15. Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen % muutos 8 Käytettävissä oleva reaalitulo, netto o %-muutos 8 le!!ii Kulutusmenot, määrä -Säästämisaste IIliIDIAsuntoinvestoinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (oik. ast.) %-muutos

28 15 Kuvio 16. Yritykset Pääom atulojen osuus jalostusarvosta 55 % Teollisuus Muu yksityinen sektori 95 Bruttovelat suhteessa tuotannon jalostusarvoon % ~,,/ / r---. / '\ -- \, ~.... ~ -. ~,,..,,, Teollisuus Muu yritystoiminta o Kiinteät investoinnit suhteessa BKT:hen %.. ~.... ~, , ~... "" " ""'" Teollisuus Muu yritystoiminta

29 16 Kuvio 17. Julkinen talous Rahoitusjäämä 10 % BKT:sta 5 o Koko julkinen sektori ""'W~'" Valtiontalous Julkinen talous 80 % BKT:sta o Koko julkinen sektori (EMU-velka) '''"''''Valtiontalo us

30 17 Kuvio 18. Kustannukset ja hinnat Tuontihinnat, kahden neljänneksen liukuva k.a. % % Ansiotasoindeksi,.",."RYksikkötyökustannukset, neljän nelj. liu kuva k.a. 14 % w Kuluttajah intaindeksi -Pohjainflaatioindikaattori

31 18 Kuvio 19. Yksityisen sektorin ansiotaso 20 CJ Liukuma _ Sopimuspalkkaindeksi, %-m uutos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % o Teollisuuden ansiotaso 20 CJLiukuma &1 Sopim uspalkkaindeksi, % -m uutos ed. v:sta - Reaaliansiotaso % o

32 19 Kuvio 20. Työkustannukset ja tuotannon hinnat Teollisuus 20 %-muutos ed. vuoden vast. nelj., 4 nelj. liu kuva k.a Yksikkötyökust. ""Arvonlis. deflaattori - - Tuotannon hinta Palvelusektori 20 %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liu kuva k.a Yksikkötyökust. '''~~'"'''*'''Arvonlis. deflaattori - - Tuotannon hinta

33 20 Kuvio 21. Kuluttajahinnat Pohja inflaatio in d ikaatto ri 3 12 kuukauden %-muutos 2 o Kulu ttaja h in tain deks i 12 kuukauden % -m uutos 2 1 o

34 21 Kuvio 22. Vaihtotase ja ulkomainen velka 60 Vaihtotaseen pääerät, m rd. mk Neljän neljänneksen liukuva summa o ".,.".""...] V a ih to ta s e --Kauppatase - - Palvelutase -Pääomankorvaukset ja tulonsiirrot Vaihtotase ja kauppatase % 8 KT:sta Vaihtotase ~"~h"kauppatase Ulkomainen velkaantuneisuus 200%r , ~ o u Ikom ainen nettovelka I B KT "","'" U Ikom ainen nettovelka I vienti

35 22 Kuvio 23. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BAUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ %1- ~ KOKO kansm TALOUS 32 f-- VAIHTO ASEEN ~LIJÄÄ~ Ä I -% - -, INVESTOINNIT.ilf ~HllI~~ ~ YRITY~SET 16~ Ir~ NVES OINNIl A IllW l...".,trr l I ~Tmill 11: ;;:1111 m::;tirll rrrmrim runtnll: UUmmtl11 ttltl1l;"--r.-:nt11t t11 mtmn1 1 ill 12 r=rr~ ti1ltih: WJrmtll U1U..tft.:1= 12 8 i=- UIU.~,- SÄÄSTÖ llw~ ~ :=- KOT 1 T ~LOUOE T 8 1- r'4 j UUJT n::a 1111 :=- SÄÄS Ö ~ _ 12 1ll1~1 rrrti 11 rr, -= 01- :=- JULKI NEN SE KTORI (ML. SOTU-RAHAS OT) -41- _ _ 8 ~ RAHOr""USLA TOKSE -= 4f-- _4 ~. ~ _I~# ~ :... Ö..., I milr TTTUnTtJ 1TTT1\ rr=

36 23 Kuvio 24. Markkinakorot 16 % 14 I A tj\-, _ ~,f/ '-~ t ~ " A ~\:I\\f V",...,. I \ \,... \ v--', \ o Valtion pitkä obligaatiokorko -M arkkinarahan korko Kuvio 25. Pankkikorkoja % ~ :\_--, 1- / ~ V iooo.. I "----',. "..., '",...., 't, 1" _'" I r - 1\\.. \, ~~ ---,"" ~ "'- "V'" ~ o 'Antolainauksen keskikorko - - Uusien luottojen korko -Uusien luottojen korko reaalisena 1) ) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä

37 24 Kuvio 26. Rah a-agg reg aatit 30 % M1 '''",'WYH=, M M Kuvio 27. Pankkien m arkkam ääräinen anto- ja ottolainaus % Markkatalletukset -Markkaluotot

38 Ennusteraportti 2/96:8 Kansainvälinen talous vuosina Suomen Pankki Vain virkakäytlöön Suomen Pankissa.

39

40 1 ENRA602B.wpd Kansainvälinen talous vuosina Yhteenveto talouskasvu USA:n talouskasvu jatkuu vahvana Japanin talouden elpyminen pitkän taantuman jälkeen jatkuu mutta hidastuvalla vauhdilla Euroopassa kevyt rahapolitiikka tukee kasvua, mutta ylisuuret julkisen sektorin alijäämät, kuluttajien varovai~uus ja korkea työttömyys hillitsevät kysynnän ja tuotannon kasvua hintojen nousu pysyy hitaana Euroopassa ja Japanissa, mutta nopeutuu hieman USA:ssa, missä on paineita korkotason nousuun EMU-konvergenssi inflaation ja korkojen suhteen tavoiteuralla; julkisen sektorin alijäämien supistuminen tavoitetasolle avainasemassa oleville maille Saksalle ja Ranskalle epätodennäköistä aikataulun mukaisesti Kansainvälisen talouden suhdannenäkymät ovat USA:n osalta edelleen myönteiset; talouskasvu on vahvaa, julkisen talouden tasapainottuminen jatkuu, työttömyysaste on erittäin alhainen ja inflaatio näyttää olevan hallittavissa. Japanin talouskasvu on vahvistunut erittäin kevyen rahapolitiikan ja suurten elvytysbudjettien tuloksena. Pankkisektorin tervehdyttäminen kestää kuitenkin vielä vuosia, mikä aiheuttaa epävarmuutta, jonka vuoksi riski kasvun taittumisesta on olemassa. Euroopassa suhdannenäkymät ovat etenkin suurissa maissa, Saksassa ja Ranskassa, edelleen vaatimattomat. Saksan talouskasvu on kuitenkin käynnistynyt ja sen ennustetaan jatkuvan lievästi nopeutuvana vuosina 1997 ja Myös Ranskassa talouskasvun odotetaan voimistuvan, mikä kuitenkin edellyttää finanssipolitiikan uskottavuuden kohenemista. EMU-Iähentymistavoitteen mukainen julkisen sektorin rahoitusalijäämien supistuminen alle 3 prosentin ei näytä toteutuvan Saksassa ja Ranskassa vielä ensi vuonnakaan. Ennusteessa ko. maiden finanssi politiikkaan ei ole oletettu lisätoimenpiteitä alijäämien supistamiseksi. Korkean työttömyyden ja heikon kulutuskysynnän vallitessa finanssipolitiikan lisäkiristäminen on poliittisesti vaikeata.

41 2 ENRA602B.wpd Inflaatio pysyy ennusteperiodilla hitaana Euroopassa ja Japanissa, mutta kiihtyy hieman USA:ssa. Maltillisen inflaation seurauksena lyhyet korot ovat laskeneet tuntuvasti Euroopassa ja korkotason ennustetaan pysyvän alhaisena, joskin nousevan hieman vuoden 1997 jälkipuolella. Edellytykset teollisuusmaiden talouskasvun vahvistumiselle ennusteperiodilla ovat hyvät. Useimmissa maissa reaalikorkojen taso on laskenut viime vuodesta ja reaalikorkojen ennustetaan pysyvän lähes nykytasoillaan alhaisen inflaation vuoksi. Vakauttamistoimenpiteet julkisen sektorin rahoituksen tasapainottamiseksi vähentävät paineita korkotason nousuun. EU-maiden työttömyys on noussut 90-luvun alusta lähtien ja sen ennustetaan olevan yli 12 % vuonna Vuosina 1997 ja 1998 työttömyyden ennustetaan kääntyvän loivaan laskuun talouskasvun vahvistuessa (ks. liite). 2 Lähtökohtatilanne Kansainvälisen talouden suhdanteita koskeva epävarmuus on vähentynyt. USA:ssa talouskasvu on ollut viime vuoden lopulta lähtien odotettua voimakkaampaa. Samalla inflaatio (kuluttajahintojen nousu) on nopeutunut. Japanin talouden elpyminen pitkästä taantumasta on jatkunut noin vuoden verran. Alkuvuoden voimakkaan nousun jälkeen talouskasvu on normalisoitumassa; BKT oli toisella neljänneksellä runsaat 3 % edellisvuotta korkeampi. Kehitys Manner Euroopassa on ollut odotusten mukaista. Saksassa kokonaistuotannon kasvu oli pysähdyksissä viime vuoden toisesta neljänneksestä vuoden loppuun ja tuotanto supistui lievästi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä aktiviteetti on jälleen vilkastunut ja BKT on kasvanut noin yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Ranskassa suhdannenäkymät ovat edelleen varsin epävarmat; kokonaistuotanto supistui hieman toisella neljänneksellä. Keski Euroopan suurten maiden talouskasvun hitaus heijastuu myös niiden kauppakumppaneihin. Ruotsissa kokonaistuotannon kehitys on ollut odotettua myönteisempi; kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla BKT oli 1 %-2 % edellisvuotista korkeampi. Kasvua ovat vauhdittaneet vilkas investointitoiminta ja vienti. Myös Englannin talouskasvu on jatkunut myönteisesti ja työttömyys laskenut edelleen. Suhdanneindikaattorien mukaan luottamus USA:n talouteen pysyy edelleen korkeana. Japanin suhteen odotukset viittaavat kasvuvauhdin hidastumiseen ja Saksassa talouden elpymiseen (kuvio 1).

42 3 ENRA602B.wpd Kuvio 1. G3-maiden suhdanneindikaattorit, Japani,90=100 - Saksa, 100=normaali - - USA,90= ,------,r------, , , ,---, Ennusteoletukset Lyhyiden korkojen ennusteet (taulukko 1) perustuvat arvioihin talouden tasapainon, erityisesti inflaation kehityksestä ja rahapolitiikan reaktioita koskeviin oletuksiin. USA:n vahvan talouskasvun vuoksi FEDin oletetaan nostavan Fed Funds korkoa (elokuussa 5.25 %) vielä tämän vuoden aikana ja jatkavan lievästi kiristävää rahapolitiikkaa vuosina 1997 ja Saksassa rahapolitiikkaan ei oleteta muutoksia lähitulevaisuudessa. Talouskasvun käynnistyminen ja maltillinen inflaatio perustelevat arviota politiikkakorkojen pitämisestä ennallaan. Vuoden 1997 jälkipuolelta alkaen Saksan lyhyiden korkojen oletetaan kohoavan erittäin hitaasti. Japanin lyhyiden korkojen oletetaan pysyvän ennallaan kuluvan vuoden loppuun ja nousevan vain vähän seuraavina vuosina.

43 4 ENRA602B.wpd Taulukko 1. Korot ja valuuttakurssit LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eurokorko ka USA Saksa Japani Ranska Englanti Ruotsi Suomi PITKÄ NIMELLlSKORKO valtion obligaatiokorko 10-vuotta ka USA Saksa Japani Ranska Englanti Ruotsi Suomi VALUUTTAKURSSIT SUHTEESSA USA:N DOLLARIIN DEM Jpy FRF GBP

44 5 ENRA602B.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vuosina Länsi-Euroopassa talouden kasvun ennustetaan jäävän kuluvan vuoden alun vaisun kehityksen vuoksi noin 1.5 prosenttiin koko vuonna (taulukko 2). Ensi vuonna kasvu nopeutuu. Alentuneet korot, työttömyyden nousun taittuminen ja luottamuksen asteittainen vahvistuminen tukevat talouden nousua. Kuitenkin Saksan ja varsinkin Ranskan talouskehitykselle jälkeen jääminen julkisen talouden tasapainottumistavoitteista pitää yllä ennustettua heikomman kasvun riskiä. Maailmantalouden suhdanteet ovat ennustejaksolla suotuisat, sillä Euroopan ulkopuolisten alueiden, kuten Aasian, Pohjois-Amerikan ja useimpien kehitysmaiden talouksien kasvu on Euroopan keskimääräistä kasvua nopeampaa. Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Maailmankaupan ennustetaan kasvavan vuonna 1996 noin 8 % (kuvio 3). Kaupan laajeneminen on nopeinta OECD:n ulkopuolisilla alueilla. Suomen kauppakumppanimaiden tuonnin kasvun ennustetaan olevan 5.4 % vuonna 1996 ja hieman nopeampaa, arviolta 6 prosentin luokkaa vuosina 1997 ja Maatalousperäisten raaka-aineiden (puuvilla, sellu ja sahatavara) dollarimääräiset maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet viime vuoden puolivälistä lähtien. Kuluvan vuoden aikana hintojen ennustetaan laskevan noin 11 %. Hintojen laskun arvioidaan päättyvän kuitenkin ennen vuoden vaihdetta varastosopeutuksen jälkeen ja nousevan noin 4.5 % vuonna 1997 ja lähes 5 % vuonna 1998 globaalin talouskasvun vahvistuessa (kuvio 4). Raaka-öljyn hinta on noussut trendinomaisesti noin vuoden verran ja oli elokuussa lähes 23 % viimevuotista korkeammalla tasolla, mikä on johtunut öljyvarastojen kasvattamisesta mm. pitkään jatkuneen Irakin öljynmyyntikiellon seurauksena. Öljyn maailmanmarkkinahinnan ennustetaan pysyvän nykytasoillaan, arviolta USD tynnyriltä vuoden 1996 loppuun asti. Sen jälkeen hinnan ennustetaan laskevan 21 dollariin tynnyriltä ja pysyvän muuttumattomana vuoden 1998 loppuun saakka.