JOENSUUN ASEMANSEUTU PIMA-TAUSTASELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi PIMA-taustaselvitys Päivämäärä 20/04/2016 JOENSUUN ASEMANSEUTU PIMA-TAUSTASELVITYS

2 JOENSUUN ASEMANSEUTU PIMA-TAUSTASELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Janne Kettunen/Ari Kolehmainen Antti Rissanen, Joensuun kaupunki Työnro Ramboll Kirjastokatu KUOPIO P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 1 3. SUUNNITTELUALUEEN PIMA-KOHTEET Tiedossa olevat PIMA-kohteet ja tapahtumat Ilmakuva- ja peruskarttatarkastelu Haastattelut ja kohdekäynnit 5 4. SUUNNITTELUALUEEN LÄHIALUEEN PIMA-KOHTEET 5 5. TUNNISTETUT RISKIKOHTEET 7 6. TUTKIMUSTARVE 8 3

4 1. JOHDANTO Osana Joensuun kaupungin Asemanseudun yleissuunnitelmaa Ramboll Finland Oy on selvittänyt suunnittelualueella sijaitsevat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Selvityksen yhteydessä on huomioitu nykyisten toimintojen sekä alueella aiemmin harjoitetun toiminnan tai tapahtuneiden vahinkojen mahdollisesti aiheuttama maaperän pilaantuneisuus. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Selvityksestä ovat vastanneet Ramboll Finland Oy:ssä Ari Kolehmainen ja Janne Kettunen. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Tässä pilaantuneiden maiden historiaselvityksessä selvitettiin Kettuvaarantien, Itärannan, Vanhan Raitin ja radan länsireunan rajaamalla alueella sijaitsevat ja sijainneet maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttaneet kohteet, toiminnot ja tapahtumat. Selvityksessä koottiin tietoja mm: karttatarkastelulla (eri vuosikymmenillä tehdyt kartat ja nykytilanne) ilmavalokuvatarkastelulla (alueelta eri aikoina otetut ilmakuvat) viranomaisten rekisterien tietosisällön selvittämisellä (Maaperän tilan tietojärjestelmä) nettihaulla ympäristöviranomaisten ja mahdollisesti alueella toimineiden haastatteluilla (puhelin/sähköposti/hlö-kohtainen) alueen katselmoinnilla (nykyiset toiminnot ja rakenteet) Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty aluetta ja sen ympäristöä koskevia maaperän tilan tutkimusraportteja niiltä osin kuin raportteja on ollut saatavilla.

5 3. SUUNNITTELUALUEEN PIMA-KOHTEET 3.1 Tiedossa olevat PIMA-kohteet ja tapahtumat Suunnittelualueelle sijoittuu yksi ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään (ns. MATTI-rekisteri) rekisteröity kohde: Automaattiasema ST 1 Asemakatu (ID-numero ). Kohde on merkitty tietokantaan statuksella Polttonesteiden jakelu Toimiva kohde. Kohteessa on harjoitettu polttonesteiden jakelua vuodesta 1980 saakka. Alkuun jakelutoimintaa harjoitettiin Union- ja Neste- liikemerkeillä. Nesteen A24-jakelupisteen toiminta lakkasi vuonna 1999, ja kohteen maaperä puhdistettiin kesällä Massanvaihdolla toteutetussa maaperän kunnostuksessa poistettiin 740 t öljyisiä maita, jonka lopputilanteessa maaperän jäännöspitoisuudet alittivat työtä koskevan ympäristölupapäätöksen (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ) mukaiset tavoitetasot (bensiinihiilivedyt 100 mg/kg, mineraaliöljyt 300 mg/kg). Maaperän kunnostustoimenpiteet on kuvattu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatimassa loppuraportissa (päivätty ). Nykyinen jakeluasema on toteutettu nykyaikaisilla suojausrakenteilla. Tämän selvityksen yhteydessä ei tullut esiin suunnittelualueelle sijoittuneita muita tiedossa olevia maaperän pilaantuneisuutta aiheuttavia toimintoja. Selvitysalueella ei ole ollut varsinaista teollista toimintaa. Maaperän mahdollista pilaantumista aiheuttaneiden tapahtumien tai vahinkojen osalta esiin nousi syksyllä 2012 tapahtunut, suunnittelualueen eteläosaan sijoittuneen entisen VR:n makasiinirakennuksen tulipalo. Makasiinirakennus tuhoutui tahallaan sytytetyn tulipalon seurauksena lokakuussa Makasiinirakennuksessa oli VR:n omien tilojen lisäksi vuokralaisina mm. antiikkitavaroiden erikoisliike sekä tietoliikennealan yritys. Varsinaista maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa rakennuksessa ei harjoitettu, mutta tulipalon yhteydessä maaperään on voinut aiheutua pilaantumista palojätteiden tai sammutusvesien johdosta. 3.2 Ilmakuva- ja peruskarttatarkastelu Maaperää mahdollisesti pilanneita toimintoja voidaan tarkastella vanhoista ilmakuvista ja peruskartoista. Kuvissa 2-4 on esitetty Joensuun kaupungin toimittamia viistoilmakuvia selvitysalueesta vuodelta 1964 ja kuvissa 5 ja 6 on Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta poimitut peruskarttaotteet selvitysalueesta vuosilta 1974 ja Kuva 2. Viistoilmakuvanäkymä selvitysalueelle lännestä (1964). Oikealla makasiinirakennukset, jotka paloivat syksyllä 2012.

6 Kuva 3. Viistoilmakuvanäkymä selvitysalueen pohjoisosaan lännestä (1964). Keskellä havaittavissa asema-alueelle sijoittuva savupiipullinen (mahdollinen öljylämmitys) vaalea rakennus, joka on edelleen olemassa. Vasemmalla entistä Varasojan tulvauomaa, joka on nykyisin täytetty. Kuva 4. Viistoilmakuvanäkymä selvitysalueen luoteisosaan etelästä (1964). Vasemmalla on erotettavissa kaksi kasvihuonetta ja niiden ympäristössä olevat viljelyalueet. Oikealla entinen Varasojan tulvauoma.

7 Kuva 5. Peruskarttaote alueesta vuodelta 1974 Kuva 6. Peruskarttaote alueesta vuodelta 1980

8 Vanhan ilmakuva- ja peruskartta-aineiston (kuvat 2-6) perusteella selvitysalueella on havaittavissa seuraavat mahdolliset PIMA-kohteet: - vanha kasvihuone/puutarha-alue alueen luoteisosassa o torjunta-aineet o mahdollinen kasvihuoneiden lämmitykseen käytetty öljy - nykyisen asema-alueen pohjoispuolelle sijoittuva entinen Varasojan tulvauoma o täyttömassojen laatu; usein vastaavilla alueilla täytöissä jätettä ja/tai haittaaineita - asema-alueella olevan rakennuksen lämmitysjärjestelmä o mahdollinen öljylämmitys ja siten mahdollisesti polttoöljyn varastointia 3.3 Haastattelut ja kohdekäynnit Asemarakennusten lämmitysjärjestelmän selvittämiseksi haastateltiin puhelimitse VR-Yhtymä Oy:n Kiinteistöyksikön Timo Savolaista. Kyselyssä selvisi, että osassa asema-alueen rakennuksissa on ollut käytössä öljylämmitys. Asiaa tarkennettiin toteutetulla rakennusten katselmoinnilla (Janne Kettunen, Ramboll). Katselmoinnissa selvisi, että asemaalueen rakennuksissa (ml. Matkahuollon rakennus) alueella ei nykyisellään ole öljylämmitystä, vaan ne ovat kaukolämmössä. Palaneessa makasiinirakennuksessa sekä asemarakennuksen pohjoispuolisessa rakennuksessa on tiettävästi aiemmin ollut öljylämmitys. Jälkimmäisen rakennuksen teknisissä tiloissa öljylämmitysjärjestelmän rakenteita ei kuitenkaan nykyisellään ole jäljellä, mutta mahdollisen maanalaisen lämmitysöljysäiliön olemassa oloa ei voida pois sulkea. Muita suunnittelualueella mahdollisesti olevia PIMA-kohteita selvitettiin lisäksi sähköpostikyselyllä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Petri Naumaselta. Vastauksessa tuli esille lisänä edellä esitettyihin asioihin se, että asemarakennuksen edustalla on aikoinaan infratöiden yhteydessä havaittu maaperässä noin 1,5 3 metrin syvyydellä hiiltä (ilmeisesti höyryveturin koksia tai muuta hiilikuonaa). Maaperän haitta-ainepitoisuuksia alueella ei tiettävästi ole selvitetty eikä hiiliesiintymän laajuutta tarkennettu. 4. SUUNNITTELUALUEEN LÄHIALUEEN PIMA-KOHTEET Suunnittelualuetta reunustaa sen itäpuolella Joensuun ratapiha-alue, jolla on toteutettu lukuisia maaperän ja pohjaveden haitta-ainetutkimuksia sekä maaperän kunnostuksia. Viimeisin laajaalainen maaperän pilaantuneisuustutkimus on toteutettu heinäkuussa 2011, jonka tulokset on esitetty tutkimusraportissa Liikennevirasto, Ympäristöarviointi, Joensuu ratapiha, yleissuunnittelu (Golder Associates Oy ). Tutkimuksessa ratapihan alueelle suunnittelualuetta reunustavalle osuudelle sijoittui 19 tutkimuspistettä, joista neljässä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (kuva 7). Ko. pisteissä todettiin haitta-aineita seuraavasti: - Tutkimuspiste 49, keskiraskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet ( mg/kg) ylittävät ylemmän ohjearvon syvyyksillä 0,4-1,0 m; raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus (1110 mg/kg) ylittää alemman ohjearvon syvyydellä 0,4-0,6 m - Tutkimuspiste 51, kuparin pitoisuus (212 mg/kg) ylittää ylemmän ohjearvon syvyydellä 0-0,7 m - Tutkimuspiste 59, sinkin pitoisuus (252 mg/kg) ylittää alemman ohjearvon syvyydellä 0-0,6 m - Tutkimuspiste 61, raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus (920 mg/kg) sekä kuparin pitoisuus (168 mg/kg) ylittää alemman ohjearvon ja sinkin pitoisuus (405 mg/kg) ylittää ylemmän ohjearvon syvyydellä 0,4-0,6 m

9 Zn 402 mg/kg Cu 168 mg/kg C21-C mg/kg Zn 252 mg/kg Cu 212 mg/kg C10-C mg/kg C21-C mg/kg Kuva 7. Ympäristötekniset tutkimukset Joensuun ratapiha-alueella 2011; tutkimuspisteet ja todetut haitta-aineiden pitoisuustasot (oranssi = alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus; punainen = ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus) Tutkimuksessa ratapiha-alueella ei tullut esiin yhtenäistä laaja-alaista pilaantuneisuutta. Todettujen paikallisten maaperän pilaantuneisuuksien ei arvioida kyseisten haitta-aineiden ominaisuudet tai pilaantuneisuuksien sijainnit huomioiden levinneen suunnittelualueen puolelle.

10 Muita erityisiä maaperän pilaantuneisuutta aiheuttavia toimintoja suunnittelualueen lähiympäristössä ei selvityksessä tullut esille. 5. TUNNISTETUT RISKIKOHTEET Yhteenvetona selvityksestä suunnittelualueella tuli esiin seuraavat kohteet, joissa maaperän pilaantuminen on mahdollista (suluissa olennaisimmat mahdolliset haitta-aineet): 1. ST1 kylmäasema o öljyhiilivedyt 2. Palanut makasiinirakennus o öljyhiilivedyt, raskasmetallit, PAH-yhdisteet 3. Vanha kauppapuutarha o torjunta-aineet, öljyhiilivedyt 4. Asemarakennusten mahdollinen lämmitysöljysäiliö o öljyhiilivedyt 5. Asemarakennuksen alueella todettu hiilikuonatäyttö o PAH-yhdisteet 6. Täytetty vanha Varasojan tulvauoma o jätteet Kohteiden sijainnit on esitetty kuvassa Kuva 8. Selvitysalueen tunnistetut maaperän pilaantuneisuuden riskikohteet

11 6. TUTKIMUSTARVE Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät välitöntä maaperän pilaantuneisuutta koskevaa tutkimus- tai lisäselvitystarvetta käynnissä olevaa yleissuunnittelua varten. Riskikohteet tulee kuitenkin huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Ramboll Finland Oy Janne Kettunen Ari Kolehmainen