1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa"

Transkriptio

1 1. JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön taustaa Ajatus bioenergian korjuun kannattavuustutkimuksesta maisemanhoitokohteilla sai alkunsa vuonna 2006 kun Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergiahanke käynnistyi. Hankkeen toteutusvuosi on 2007 ja sen hallinnoijana toimii ProAgria Oulu. Opinnäytetyön kohdekuntien Siikajoen ja Rantsilan taajamissa sekä muilla näkyvillä alueilla oli paljon kunnostusta kaipaavia peltoja, vesistöjen reunamia sekä tienvarsia, jotka olivat rehevöityneet ja kasvaneet paikoitellen umpeen. Aikaisemmin vastaavanlaisista maisemanhoitokohteista saatu puuaines oli kerätty kasoihin ja poltettu paikanpäällä. Puuainesta oli kertynyt joissakin tapauksissa huomattaviakin määriä ja sen käyttöön ottamisen kannattavuutta bioenergiaksi eli hakkeen raaka-aineeksi haluttiin selvittää. Saatavan energiamäärän ei tarvitse kattaa välttämättä hoidosta aiheutuneita kustannuksia, sillä kohentuneella maisemalla on arvo. Maisema käsitteenä on kovin moniulotteinen, mutta yleensä sillä käsitetään kaunista näkymää tai näköalaa joka avautuu esimerkiksi vesistön rannalta. Maisema on ympäristökokonaisuus eli ekosysteemien joukko. Maiseman synty tapahtuu kun ihminen kokee sen. Maiseman koetaan sekä henkisenä että fyysisenä ja sen perusteella muodostuu mielikuva. Maisema koetaan henkilökohtaisesti ja sen vuoksi ihmiset kokevat sen aina hieman erillä tavalla. Esimerkiksi metsätalouden toimenpiteitä arvioidaan usein maisemavaikutusten perusteella. Maiseman päätyyppejä voidaan karkeasti jaotella luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin sekä maaseudun kulttuurimaisemiin. Maatalouden tuotantomaisemaan kuuluvat nykyisin hoidetut pellot, laitumet ja tuotantorakennukset. Hoidettu ympäristö on tärkeä osa yksittäisen tilan ja koko maaseutukunnan imagoa. Maisemahoidolla voidaankin vaikuttaa ratkaisevasti,

2 millaisen kuvan oman kunnan asukkaat sekä erityisesti vierailevat ihmiset saavat asuinympäristöstä. Esimerkiksi laiduntavat eläimet ja hyvin hoidetut tuotantorakennukset ovat omiaan luomaan positiivista kuvaa maaseudusta, maataloudesta, taajamista ja kunnan ihmisistä. Energiapuunkorjuu on ollut viime vuosina yhä enemmän kehityksen kohteena. Sen korjuusta sekä käytöstä on pyritty saamaan tehokkaampaa ja kannattavampaa. Suomen metsissä on runsaasti nuorta puuta, alikasvosta sekä hakkuutähdettä, jotka ovat puhdasta kotimaista energiaraaka-ainetta. Energiapuun ja yleensä bioenergian korjuun tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen ei rajoitu pelkästään metsiin. Sopivaa raaka-ainetta bioenergiaksi on saatavilla pelloilta sekä erilaisilta raivausta ja kunnostamista vaativilta alueilta Bioenergian korjuu lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja sillä on työllistävä vaikutus. Bioenergiaa käyttämällä on mahdollista pitää energiasta saatavat varat sekä hyödyt omassa maakunnassa ja sillä on elinkeinoelämää piristävä vaikutus. 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tutkia millaisilta maisemanhoitokohteilta kannattaa kaadettu puuaines kerätä talteen ja kuljettaa energiakäyttöön. Kannattavuutta tutkitaan saadun puuaineksen määrällä, siitä saatavalla lämpöarvolla sekä sen korjuusta ja kuljetuksesta aiheutuvilla kustannuksilla. Toisena tavoitteena on kehittää käyttökelpoinen ohje helpottamaan bioenergian korjuuta siitä saatavan hyödyn määrittelemisessä. Korjuusta saatavan tuoton hyödyntämisellä oletetaan olevan positiivinen vaikutus maanomistajien haluun kunnostaa ja edelleen hoitaa maisemalle merkittäviä alueita.

3 1.3 Tutkimuksen rajaus Tässä tutkimuksessa tarkastellaan energiapuun korjuun kannattavuutta maisemanhoidon kannalta. Tutkimus poikkeaa tavanomaisesta energiapuun korjuun kannattavuuden selvityksestä ensisijaisesti sen perusteella, että huomio kiinnitetään pieniläpimittaiseen puustoon jolle ei yleensä tutkimuksissa anneta arvoa. Energiapuun korjuun kannattavuutta yleisesti on pyritty parantamaan erityisesti kehittelemällä joukkokäsittelymenetelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on energiapuukoura, joka kerää ja katkaisee samanaikaisesti useita lähekkäin kasvavia runkoja. Opinnäytetyön maisemanhoitokohteiden poistettava puusto on useassa tapauksessa pieniläpimittaista pajua sekä lehtipuuta jolloin koneellisen korjuun suorittaminen ei ole kannattavaa alueiden pienestä koosta johtuen. Pieniläpimittainen hajanaisesti kasvava puusto on maiseman parantamisen kannalta merkittävistä paikoista korjattava yleensä miestyönä, joten eri hakkuutapojen kannattavuutta ei tässä tutkimuksessa vertailla. Maisemanhoidon kannalta tehtävät hakkuut rajoittuvat yleisesti asutuskeskuksien, teiden, vesistöjen sekä liikuntareittien läheisyyteen, hakkuiden tavoitteet ovat näin moniulotteisempia ja toimenpidealueet pintaalaltaan pienempiä kuin tavanomaisessa metsänhoidossa. Tutkimuksessa otetaan huomioon hakkuiden tuottavuus sekä kannattavuus kun käsitellään puustoa maisemanhoidon kannalta eikä niinkään metsätaloudellisista näkökulmista. Pienialaisten hoitokohteiden korjuun kannattavuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon suurempien aluekokonaisuuksien hoitotarpeet yhteisesti ja suunnittelemalla korjatun puuaineksen kuljetusmatkat sekä reitit huolellisesti.

4 2 Taajamametsien hoito 2.1 Yleistä Taajamametsät tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia sekä muita aineettomia arvoa kuten erityisesti maiseman kokemisen. Taajametsien pääasiallinen tarkoitus on toimia rakennetun yhteiskunnan suoja-, puisto sekä ulkoilumetsinä. Taajamametsien hoidon tarkoituksena on ylläpitää viihtyisä, kaunis, elinvoimainen sekä turvallinen työ- ja asuinympäristö. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001, 24.) 2.2 Taajametsien hoito Taajametsien hoidossa on otettava etenkin kaavoitustilanne huomioon. Yleis- ja asemakaava-alueilla on otettava kaavamääräykset huomioon metsänkäsittelyssä jos ne ovat saaneet lain voiman tai ovat laadittavina. Maisemaa selvästi muuttavat toimenpiteet kuten useiden puiden kaataminen ovat kiellettyjä ilman kunnan myöntämää toimenpide eli maisematyölupaa. Toimenpiteiden vaikutusten ollessa hyvin vähäisiä, voidaan toimia ilman toimenpidelupaa. Maisemalla sekä kulkuväylien kuten teiden ja vesistöjen sijainnilla on usein ollut merkittävä vaikutus yhdyskuntien syntymiseen. Taajametsien käsittelyssä pyritään ottamaan huomioon kulttuurihistorialliset perinteet sekä pitämään yhtenäisenä säilyneet metsäalueet kokonaisia sekä käsittelyn voimakkuutta muuttamalla luomaan puisto-, suoja-, sekä virkistysmetsiä. Taajametsien joukkoon lasketaan myös varsinaisia metsätalousmetsiä. Kuitenkin taajaman läheisyydessä toimitaan talousmetsissäkin maltillisemmin kuin kauempana asutuksesta. Asutuksen läheisyydessä talousmetsissä

5 käytetään usein pidennettyä kiertoaikaa, hakataan pienempiä uudistusaukkoja, käytetään luontaista uudistamista sekä kevyttä maanmuokkausta. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001, 24.) 3 Kestävän metsätalouden rahoituslaki 3.1 Yleistä Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella voi yksityinen metsänomistaja saada valtion tukea metsänparannustöihin. Tuen tarkoituksena on parantaa töiden kannattavuutta ja se on metsänomistajalle täysin verotonta. Metsäkeskukset vastaavat tuen myöntämisestä. Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen ja tuen suuruus vaihtelee aluejaon myötä. Siikajoen ja Rantsilan kunnat kuuluvat II- tukivyöhykkeeseen. Nuoren metsän hoidolla on tulevien hakkuumahdollisuuksien kannalta suuri merkitys. Kestävän metsätalouden rahoituslailla (kemera) valtio tukee ja parantaa työn kannattavuutta. Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus ja siihen kuuluva energia-puunkorjuu ovat tuettavia nuoren metsän hoitotöitä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on alueen oltava vähintään yhden hehtaarin kokoinen. Alue voi koostua myös useammasta metsikkökuviosta ja yhdelle alueelle tukea saa vain kerran. (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 2,4.)

6 3.2 Taimikonhoito Taimikonhoidolla tavoitellaan vuoden kuluttua taloudellisesti kannattavaa ensiharvennusta. Poistuma tulee olla vähintään 2000 kpl/ha. Jos taimikko on hyvin tiheä tai alueella on huomattavia riskejä hirvi-, lumi-, tai muun luonnontuhon vuoksi, voidaan taimikko jättää enimmäistiheyteen 3000 kpl/ha. Pinta-ala perusteinen taimikonhoidon suorittamiseen myönnettävä toteutustuki on Siikajoella ja Rantsilassa teetettynä 151,8 /ha ja itse tehtynä 101,4 /ha. Tuki alenee 10 % ilman voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, mutta vaikutusta ei ole jos työ tehdään yhteishankkeena tai työllisyystyönä. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 5.) 3.3 Nuoren metsän hoito Nuoren kasvatusmetsän hoidolla tarkoitetaan liian tiheäksi jääneen taimikonhoitovaiheen ohittaneen metsän kunnostamista ennen varsinaista ensiharvennusta. Jäljelle jäävä kasvatettava puusto ei saa olla rinnankorkeusläpimitaltaan kuin alle 16cm. 4cm kantoläpimitaltaan olevia puita pitää hehtaarilta poistaa vähintään 1000kpl. Käsittelyn jälkeen jäävä puusto ei saa olla lehtimetsiköissä yli 15 metriä eikä havupuumetsiköissä yli 14 metriä. Jos käsittelyssä poistuvat puut menevät kokonaan energiakäyttöön, voivat puut olla pitempiä. Pinta-ala perusteinen nuoren metsän kunnostukseen myönnettävä toteutustuki on Siikajoella ja Rantsilassa teetettynä 252,6 /ha ja itse tehtynä 162 /ha. Tuki alenee 10 % ilman voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, mutta vaikutusta ei ole jos työ tehdään yhteishankkeena tai työllisyystyönä. (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 6.)

7 3.4 Energiapuun korjuu Ulkopuoliselle luovutettu, nuoren metsän hoidossa kaadettu energiakäyttöön tarkoitetulle puulle maksetaan tukea kasauksesta ja metsäkuljetuksesta 7 /kuutiometri. Jos korjuu tehdään työllisyystyönä, maksetaan lisätukea 1,7 /kuutiometri. Puuerän suuruus tulee olla vähintään 20 kuutiometriä ja erän tulee olla kaukokuljetusreitin varressa. Tukea saavan on annettava sitoumus metsäkeskukselle puun energiakäyttöön luovutuksesta. Haketettavan energiapuun tuki on 1,7 /haketettu irto-kuutiometri. Tuki maksetaan energiakäyttöön haketta toimittavalle. 3.5 Pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena Käytetyn metsähakkeen määrä Suomessa vuonna 2005 lämpö- ja voimalaitoksissa oli 2,6 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 13 prosenttia enemmän kuin vuonna Keskimääräisesti metsähakkeen kasvu on ollut ennen vuotta 2005 noin 30 prosentin luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla metsähaketta käytettiin 129 tuhatta kuutiometriä ja se oli 1 prosentti vähemmän kuin vuonna Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on saavuttaa metsähakkeen käytössä 5 miljoonan kuutiometrin raja vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen käyttö polttoon on suurinta Keski-Suomen sekä Pohjanmaan metsäkeskusten alueella. Metsähake koostui vuonna 2005 seuraavista raaka-ainelähteistä: karsittu ranka 4 prosenttia, karsimaton pienpuu 17 prosenttia, hakkuutähde 57 prosenttia, järeä runkopuu 7 prosenttia, kannot ja juurakot 14 prosenttia. (Metsäntutkimuslaitos 2006.)

8 3.6 Energiapuun varastointi Nurmen (2004) mukaan energiapuun varastointi kannattaa suorittaa kasaamalla rangat korkeisiin kasoihin peitettynä tien varteen aukealle paikalle. Oikean tyyppisellä varastoinnilla tavoitellaan energiapuun kosteusprosentin laskua. Energiapuun alkukosteus on yli 50 prosenttia ja peittämättömän kasan kosteusprosentti ei laske kesän kuivumisen aikana kuin vajaan 10 prosenttia. Aukealle paikalle varastoidun kasan kosteusprosentti peitettynä on 35 prosenttia. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin Siikajoen sekä Rantsilan kuntien alueelta. Aineiston perusjoukkona oli maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valitut maisemanhoitokohteet. Tutkimukseen otettiin mukaan toisistaan poikkeavia kohteita sijainnin, koon ja ominaisuuksien perusteella yhteensä viidestätoista paikasta. Tutkimuksen kohteiden valintaan vaikutti myös erityisesti maanomistajilta hankitut suostumukset, joiden avulla saatiin kohteiden tarkastelu luvanvaraiseksi. Tutkimus pitää sisällään seuraavanlaisia kohteita: kolme kappaletta vesistöjen rantoja yhteensä noin 1, 9 hehtaaria, tienvarsia kaksi kappaletta yhteensä noin 0,5 hehtaaria, metsitettyjä tai metsittyneitä peltoja ja niihin välittömästi liittyviä alueita 9 kappaletta yhteensä noin 16 hehtaaria, taajamakohteita 4 kappaletta yhteensä noin 8,5 hehtaaria. 4.2 Inventointimenetelmä Tutkimuksen inventointimenetelminä käytettiin systemaattista linjoittaista ympyräkoealainventointia ja satunnaisotantaa. Systemaattinen linjoittainen ympyräkoealainventointi on menetelmänä luotettava, helppokäyttöinen sekä

9 tähän tutkimukseen tarkkuudeltaan riittävä. Systemaattinen otanta antaa yleensä tarkempia tuloksia kuin vastaavankokoinen otos satunnaisotannalla, mutta kaikilla kohteilla kasvustosta sekä kohteen koosta johtuen satunnaisotantaa jouduttiin käyttämään (Poso 1997, 101). Tutkittavan alueen koealaverkostojen linja- ja koealavälit määräytyivät kohteen pinta-alan perusteella siten, että 2 hehtaarin laajuisille ja sitä pienemmille aloille koealoja muodostuu 15. Yli kahden hehtaarin laajuisille kohteille koealoja muodostuu puolestaan 20. Ensimmäinen koeala sijoitetaan puolen koealavälin päähän tutkimusalueen reunasta. Loput koealat kohteilla sijoitetaan koealavälin mukaisesti pääilmansuuntiin, tai vaihtoehtoisesti väli-ilmansuuntiin riippuen siitä kumpi tapa antaa tasaisemman koealaverkoston peiton. Jos koeala osuu jonkin pysyvän esteen, esimerkiksi suuren kiven kohdalle, siirretään koealaa 5 metriä linjalla eteenpäin tai taaksepäin niin että esteen vaikutuksesta päästään eroon. Jonkin koealan siirto ei vaikuta muiden verkoston koealojen sijoitteluun. 4.3 Puustotietojen mittaus Koealoina käytettiin ympyräkoealoja joiden säde on 2,52 metriä tai 3,99 metriä. 2,52 metrin säteellä olevan koealan koko on 20 neliömetriä ja 3,99 metrin säteellä olevan koealan koko on 50 neliömetriä. Käytettävä säde valittiin puuston kasvutiheydestä riippuen. Lukupuiksi valittiin kaikki koealaan sattuneet rinnankorkeudeltaan vähintään 3 cm:n luokkaan kuuluneet puut tasaavaa yhden senttimetrin luokitusta käyttäen. Minimiläpimitaksi valittiin 3 cm: n luokka, sillä tutkimuksen kannalta oli tärkeää ottaa pieniläpimittainenkin puusto huomioon. Jokaisesta puulajista pyrittiin ottamaan koepuiksi läpimitaltaan pienin, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili sekä suurin puu. Sen lisäksi mitattiin koepuista pituus puolen metrin tarkkuudella. Muita tunnuksia kuten yläläpimittaa ei mitattu, koska sen siitä saatava hyöty katsottiin liian vähäiseksi. Kaikilla kohteilla ei voitu käyttää edellä mainittuja perinteisiä metsänmittauksen keinoja puustotietojen keruuta varten. Eräät tutkimuskohteet kasvoivat

10 pelkästään pajua ja/tai pieniläpimittaista lehtipuuta. Eräiden tutkimuskohteiden metsikön selvästä kaksijakoisesta luonteesta johtuen päätettiin poistuman arvioinnissa ja esittämisessä ottaa huomioon latvuskerros sekä alikasvusto erikseen. Pajun tilavuuden arvioinnissa käytin apuna kaavaa, jonka sain Silva Carelica- sarjan teoksesta: Pajun viljelyn perusteet, jonka kirjoittajana on Liisa Tahvainen Joensuun Yliopistosta. Kaava on laadittu pajuklooneille, mutta nähdäkseni sen tuoma tarkkuus tässä tutkimuksessa on riittävä. Kaavalla saadaan kuivamassaan ennustamiseen läpimittaan perustuvia malleja. Pajun läpimitta mitataan 30 cm: korkeudelta vesan tyvestä sekä syötetään yhtälöön m = 0,126 * D.30 potenssiin 2,54, jossa D. 30 on vesan läpimitta millimetreinä mitattuna 30 cm:n korkeudella vesan tyvestä (Tahvanainen 1995, 54). Kaavan antamien tulosten perusteella arvioidaan biomassan tuotos hehtaarilla laskettujen runkojen avulla. 4.4 Tiedon analysointi Yleistä Hakkuukertymän arvioinnissa kiinnitettiin huomio pääasiassa kokonaispuustoon. Poistuman selittäminen kokonaispuuston tunnusten avulla saattaa johtaa virhearvioihin, mutta voidaan olettaa sen avulla olevan helpompi arvioida saatavan bioenergian määrää eräillä tutkimuksen kohteilla koska käsittelyn voimakkuudet vaihtelevat maisemanhoidon ehdoilla eli todellisen hakkuukertymän määrittämisen kannalta on välttämätön tietää, millainen puusto maisemanhoitokohteille halutaan jättää hakkuun ja/tai raivauksen jälkeen. Tutkimuskohteet olivat pääasiassa luonteeltaan sellaisia, että normaaleja metsikön käsittelyn ohjeita ja asetuksia ei voitu käyttää.

11 4.4.2 Kannattavuuslaskelmien perusteet Tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden hoidon taloudellista kannattavuutta laskettiin vähentämällä nettomääräinen hankintatulo korjuun sekä kuljetuksen aiheuttamista kustannuksista. Hankintatulo määräytyi keskimääräisistä hakkeen hinnoista käyttöpaikalle tuotuna sekä keskimääräisistä metsälehden kuukausittain julkaisemista puutavaralajien keskihinnoista. Korjuukustannukset muodostuivat miestyönä suoritettavasta kaadosta ja kasauksesta tai miestyönä suoritettavasta kaadosta ja kasauksesta sekä kuormatraktorilla suoritettavasta kuljetuksesta tienvarteen varastohaketukseen. Korjuukustannuksia arvioitaessa on otettu huomioon mahdolliset saatavat Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaiset tuet. Korjuukustannusten yksikköhintoina käytettiin hakkuun osalta Metsäalan työehtosopimukseen ja sen palkkamääräyksiin perustuvia työkohtaisia palkkoja sekä korvauksia. Tutkimuksessa olleiden kohteiden läheisestä sijainnista tiestä sekä poistettavan puuston määrästä sekä järeydestä johtuen kuormatraktorilla suoritettavaa lähikuljetusta ei tarvitse toteuttaa välttämättä. Kuormatraktorin käyttö pieniläpimittaisen karsimattoman rangan kuljetukseen on Hämäläisen sekä Korpilahden (1998, 7) mukaan työaikamenekiltään suurta johtuen koneen vaatimista selkeistä ajourista, karsimattoman rungon tehottomasta kuljetuksesta ilman kuorman tiivistystä sekä runkojen katkonnasta kuljetuspituuteen. Lähikuljetuksen kustannuksien arvioidaan olevan noin puolet hakkuusta aiheutuvista kustannuksista. Tienvarsi haketuksen kustannuksia on arvioitu metsätehon raportissa 122. Korpilahden ja Suuriniemen (2001, 36) mukaan tuottavuus julkaistussa bioenergian tutkimusohjelmassa on tienvarsihaketusketjulla seuraavanlainen:

12 46 hakekuutiota tuotettiin rumpuhakkurilla yhdessä käyttötunnissa. Tiiveyden ollessa 40 prosentin luokkaa saadaan tehotuntia kohden rumpuhakkurin tuottavuudeksi 18,4 kiintokuutiometriä. Tuotantokustannukset olivat kuutiometriä kohden noin 5 euroa (Korpilahti Suuriniemi 2001, 36). Hämäläisen, Poikelan sekä Riepon (2001, 4) mukaan hakekuutiota kohden muodostuu kaukokuljetuksen osalta 50 kilometrin matkalla kustannuksia 4,04 euroa. Kuljetusmatkan noustessa 100 kilometriin nousee kustannus 5,89 euroon. Opinnäytetyön tutkimuskohteiden kaukokuljetuskustannusten suuruutta arvioitaessa ongelmaksi muodostuu usean kohteen pieni hakkeen saanto. Hämäläisen ym. (2001) tutkimuksessa kaukokuljetuskustannuksia on arvioitu puutavara-autojen kuormatilojen ollessa täynnä. Metlan työraportissa 42 (2007, 24) kaukokuljetuskustannuksiksi on hakkuutähdehakkeen osalta arvioitu 10 kilometrin matkalta noin 16 euroa hakekuutio kohden sekä matkan noustessa 10 kilometristä 100 kilometriin on kustannuksen nousu reilut 5 euroa hakekuutio kohden. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laatimassa puuenergian teknologian vuosikirjassa 2002 (2002, 61), kaukokuljetuksen kustannukseksi on arvioitu 50 kilometrillä 5,5 euroa kiintokuutiometri. Tutkimuskohteiden kaukokuljetuskustannuksia laskettaessa päädyttiin käyttämään taksana kiintokuutiometriä kohden 5 euroa ottamatta huomioon kuljetusmatkan pituutta kun haketta on täyden kuorman verran eli irtokuutiometriä. Kaukokuljetukselle ei laskettu kustannuksia jos saatava hakemäärä on huomattavan pieni ja suhteellisen kaukana > 10 kilometriä Puuston latvusmassan määrittäminen Energiakäyttöön menevä puu kerätään pääsääntöisesti karsimattomana kokopuuna, joten myös latvusmassan määrittämisellä on merkitystä kokonaiskertymää arvioitaessa. Latvuksen muoto, määrä sekä koostumus määräytyvät usean osatekijän summana joten yksiselitteistä laskentatapaa sen tilavuuden määrittämiseksi ei ole olemassa.

13 Tutkimuksen kohteiden puusto on pääasiassa lehtipuuvaltaista. Hakkilan (1992, 15) mukaan Etelä-Suomessa ensiharvennuskoivikossa latvuksen osuus on 20 prosenttia puun kuivamassatilavuudesta kun se korjataan kokonaisena runkona, jolloin kuitenkin kaadon sekä kuljetuksen aikana tapahtuu varisemista sekä vaurioitumista jolloin lopullinen tilavuus latvuksen osalta on noin 13 prosenttia. Tässä tutkimuksessa päädyttiin käyttämään latvusmassan tilavuuden osalta 12 prosentin osuutta. 6. Johtopäätöksiä Tämän tutkimuksen energiapuukohteiden korjuusta saatava hankintahinta oli lähes kaikissa kohteissa suurempi. Lopputulos oli odotettavissa jo tutkimuksen valittuja kohteita inventoitaessa. Toisella tavalla ajateltuna tutkimuksen kohteiden hankintahinta ei ollut pääsääntöisesti kaukana korjuukustannuksista joten maisemanhoitokohteilta kannattaa kerätä lähtevä bioenergia talteen sekä kuljettaa haketta käyttäviin polttolaitoksiin kunhan kuljetettava matka ei kasva kohtuuttoman suureksi. Kuljetusten huolellisella suunnittelulla saadaan pienimmätkin kohteet hankintatuloon katsottuna kannattavaksi korjata talteen kun yhdistellään ne suurempien ja kannattavien kuljetusten joukkoon. Maisemanhoitokohteiden korjuun kannattavuutta parantavat huomattavasti myönnettävät erityisympäristötuet. Kemera-tuen merkitys tyypillisille nuorten metsien ensiharvennus- ja kunnostuskohteille on suuri. Tämän tutkimuksen kohteet olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kemera-tuki kelvottomia ja se selittää osan tappiollisesta korjuusta aiheutuneista kustannuksista. Tutkimuksen kohteiden kustannusten ja hankintatulojen määrää vääristää puuston keskitunnusten avulla arvioitu puuston kokonaiskertymä. Täysin paikkaa pitävää laskelmaa on mahdoton tehdä kohteiden ominaisuuksista sekä puuston pienestä tilavuudesta johtuen. Hakkuukertymän määrittäminen olisi todennäköisesti helpompaa jos se tehtäisiin kaadon ja kasauksen tai haketuksen jälkeen, mutta hakkuu kertymän arviointi olisi silloinkin ongelmallista. Puuston keskitunnusten määrittäminen tiheässä pieniläpimittaista puuta kasvavissa kohteissa on vaikeaa sekä puuston hajanaiset kasvupaikat

14 kohteen alalla tuovat omat haasteensa kokonaismäärän arviointiin. Todennäköisesti hankintatulot ja korjuukustannukset eivät ole täysin vertailukelpoiset kun suhteutetaan ne 100 prosenttiseen poistumaan sekä 50 prosenttiseen poistumaan samalla kohteella. Maisemanhoitokohteet lähes poikkeuksetta käsitellään eri tavalla kuin perinteisen metsätalouden kohteet. Ilman tarkempaa maisemanhoitokohteiden käsittelyn voimakkuuden arviointia, voidaan hakkuukertymää arvioida kokonaiskertymän avulla. Kuitenkin tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tämän tyyppisen tutkimuksen tutkimusjoukko tulisi olla paljon suurempi jotta luotettaviin tuloksiin päästäisiin. Tarkennusta tuloksiin saadaan kun käytössä on resurssit toteuttaa arvioidut kohteet, suoritetaan tarkat mittaukset ja näin saadaan mahdollisuus arvioida saadut määrät ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen sekä voidaan vertailla myös erilaisia joukkokäsittelymenetelmiä.

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Energiapuun hankinta nuorista metsistä Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Konsortiohanke:

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

KAUPIN METSÄTAITORATA

KAUPIN METSÄTAITORATA KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot