1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa"

Transkriptio

1 1. JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön taustaa Ajatus bioenergian korjuun kannattavuustutkimuksesta maisemanhoitokohteilla sai alkunsa vuonna 2006 kun Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergiahanke käynnistyi. Hankkeen toteutusvuosi on 2007 ja sen hallinnoijana toimii ProAgria Oulu. Opinnäytetyön kohdekuntien Siikajoen ja Rantsilan taajamissa sekä muilla näkyvillä alueilla oli paljon kunnostusta kaipaavia peltoja, vesistöjen reunamia sekä tienvarsia, jotka olivat rehevöityneet ja kasvaneet paikoitellen umpeen. Aikaisemmin vastaavanlaisista maisemanhoitokohteista saatu puuaines oli kerätty kasoihin ja poltettu paikanpäällä. Puuainesta oli kertynyt joissakin tapauksissa huomattaviakin määriä ja sen käyttöön ottamisen kannattavuutta bioenergiaksi eli hakkeen raaka-aineeksi haluttiin selvittää. Saatavan energiamäärän ei tarvitse kattaa välttämättä hoidosta aiheutuneita kustannuksia, sillä kohentuneella maisemalla on arvo. Maisema käsitteenä on kovin moniulotteinen, mutta yleensä sillä käsitetään kaunista näkymää tai näköalaa joka avautuu esimerkiksi vesistön rannalta. Maisema on ympäristökokonaisuus eli ekosysteemien joukko. Maiseman synty tapahtuu kun ihminen kokee sen. Maiseman koetaan sekä henkisenä että fyysisenä ja sen perusteella muodostuu mielikuva. Maisema koetaan henkilökohtaisesti ja sen vuoksi ihmiset kokevat sen aina hieman erillä tavalla. Esimerkiksi metsätalouden toimenpiteitä arvioidaan usein maisemavaikutusten perusteella. Maiseman päätyyppejä voidaan karkeasti jaotella luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin sekä maaseudun kulttuurimaisemiin. Maatalouden tuotantomaisemaan kuuluvat nykyisin hoidetut pellot, laitumet ja tuotantorakennukset. Hoidettu ympäristö on tärkeä osa yksittäisen tilan ja koko maaseutukunnan imagoa. Maisemahoidolla voidaankin vaikuttaa ratkaisevasti,

2 millaisen kuvan oman kunnan asukkaat sekä erityisesti vierailevat ihmiset saavat asuinympäristöstä. Esimerkiksi laiduntavat eläimet ja hyvin hoidetut tuotantorakennukset ovat omiaan luomaan positiivista kuvaa maaseudusta, maataloudesta, taajamista ja kunnan ihmisistä. Energiapuunkorjuu on ollut viime vuosina yhä enemmän kehityksen kohteena. Sen korjuusta sekä käytöstä on pyritty saamaan tehokkaampaa ja kannattavampaa. Suomen metsissä on runsaasti nuorta puuta, alikasvosta sekä hakkuutähdettä, jotka ovat puhdasta kotimaista energiaraaka-ainetta. Energiapuun ja yleensä bioenergian korjuun tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen ei rajoitu pelkästään metsiin. Sopivaa raaka-ainetta bioenergiaksi on saatavilla pelloilta sekä erilaisilta raivausta ja kunnostamista vaativilta alueilta Bioenergian korjuu lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja sillä on työllistävä vaikutus. Bioenergiaa käyttämällä on mahdollista pitää energiasta saatavat varat sekä hyödyt omassa maakunnassa ja sillä on elinkeinoelämää piristävä vaikutus. 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tutkia millaisilta maisemanhoitokohteilta kannattaa kaadettu puuaines kerätä talteen ja kuljettaa energiakäyttöön. Kannattavuutta tutkitaan saadun puuaineksen määrällä, siitä saatavalla lämpöarvolla sekä sen korjuusta ja kuljetuksesta aiheutuvilla kustannuksilla. Toisena tavoitteena on kehittää käyttökelpoinen ohje helpottamaan bioenergian korjuuta siitä saatavan hyödyn määrittelemisessä. Korjuusta saatavan tuoton hyödyntämisellä oletetaan olevan positiivinen vaikutus maanomistajien haluun kunnostaa ja edelleen hoitaa maisemalle merkittäviä alueita.

3 1.3 Tutkimuksen rajaus Tässä tutkimuksessa tarkastellaan energiapuun korjuun kannattavuutta maisemanhoidon kannalta. Tutkimus poikkeaa tavanomaisesta energiapuun korjuun kannattavuuden selvityksestä ensisijaisesti sen perusteella, että huomio kiinnitetään pieniläpimittaiseen puustoon jolle ei yleensä tutkimuksissa anneta arvoa. Energiapuun korjuun kannattavuutta yleisesti on pyritty parantamaan erityisesti kehittelemällä joukkokäsittelymenetelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on energiapuukoura, joka kerää ja katkaisee samanaikaisesti useita lähekkäin kasvavia runkoja. Opinnäytetyön maisemanhoitokohteiden poistettava puusto on useassa tapauksessa pieniläpimittaista pajua sekä lehtipuuta jolloin koneellisen korjuun suorittaminen ei ole kannattavaa alueiden pienestä koosta johtuen. Pieniläpimittainen hajanaisesti kasvava puusto on maiseman parantamisen kannalta merkittävistä paikoista korjattava yleensä miestyönä, joten eri hakkuutapojen kannattavuutta ei tässä tutkimuksessa vertailla. Maisemanhoidon kannalta tehtävät hakkuut rajoittuvat yleisesti asutuskeskuksien, teiden, vesistöjen sekä liikuntareittien läheisyyteen, hakkuiden tavoitteet ovat näin moniulotteisempia ja toimenpidealueet pintaalaltaan pienempiä kuin tavanomaisessa metsänhoidossa. Tutkimuksessa otetaan huomioon hakkuiden tuottavuus sekä kannattavuus kun käsitellään puustoa maisemanhoidon kannalta eikä niinkään metsätaloudellisista näkökulmista. Pienialaisten hoitokohteiden korjuun kannattavuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon suurempien aluekokonaisuuksien hoitotarpeet yhteisesti ja suunnittelemalla korjatun puuaineksen kuljetusmatkat sekä reitit huolellisesti.

4 2 Taajamametsien hoito 2.1 Yleistä Taajamametsät tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia sekä muita aineettomia arvoa kuten erityisesti maiseman kokemisen. Taajametsien pääasiallinen tarkoitus on toimia rakennetun yhteiskunnan suoja-, puisto sekä ulkoilumetsinä. Taajamametsien hoidon tarkoituksena on ylläpitää viihtyisä, kaunis, elinvoimainen sekä turvallinen työ- ja asuinympäristö. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001, 24.) 2.2 Taajametsien hoito Taajametsien hoidossa on otettava etenkin kaavoitustilanne huomioon. Yleis- ja asemakaava-alueilla on otettava kaavamääräykset huomioon metsänkäsittelyssä jos ne ovat saaneet lain voiman tai ovat laadittavina. Maisemaa selvästi muuttavat toimenpiteet kuten useiden puiden kaataminen ovat kiellettyjä ilman kunnan myöntämää toimenpide eli maisematyölupaa. Toimenpiteiden vaikutusten ollessa hyvin vähäisiä, voidaan toimia ilman toimenpidelupaa. Maisemalla sekä kulkuväylien kuten teiden ja vesistöjen sijainnilla on usein ollut merkittävä vaikutus yhdyskuntien syntymiseen. Taajametsien käsittelyssä pyritään ottamaan huomioon kulttuurihistorialliset perinteet sekä pitämään yhtenäisenä säilyneet metsäalueet kokonaisia sekä käsittelyn voimakkuutta muuttamalla luomaan puisto-, suoja-, sekä virkistysmetsiä. Taajametsien joukkoon lasketaan myös varsinaisia metsätalousmetsiä. Kuitenkin taajaman läheisyydessä toimitaan talousmetsissäkin maltillisemmin kuin kauempana asutuksesta. Asutuksen läheisyydessä talousmetsissä

5 käytetään usein pidennettyä kiertoaikaa, hakataan pienempiä uudistusaukkoja, käytetään luontaista uudistamista sekä kevyttä maanmuokkausta. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001, 24.) 3 Kestävän metsätalouden rahoituslaki 3.1 Yleistä Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella voi yksityinen metsänomistaja saada valtion tukea metsänparannustöihin. Tuen tarkoituksena on parantaa töiden kannattavuutta ja se on metsänomistajalle täysin verotonta. Metsäkeskukset vastaavat tuen myöntämisestä. Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen ja tuen suuruus vaihtelee aluejaon myötä. Siikajoen ja Rantsilan kunnat kuuluvat II- tukivyöhykkeeseen. Nuoren metsän hoidolla on tulevien hakkuumahdollisuuksien kannalta suuri merkitys. Kestävän metsätalouden rahoituslailla (kemera) valtio tukee ja parantaa työn kannattavuutta. Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus ja siihen kuuluva energia-puunkorjuu ovat tuettavia nuoren metsän hoitotöitä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on alueen oltava vähintään yhden hehtaarin kokoinen. Alue voi koostua myös useammasta metsikkökuviosta ja yhdelle alueelle tukea saa vain kerran. (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 2,4.)

6 3.2 Taimikonhoito Taimikonhoidolla tavoitellaan vuoden kuluttua taloudellisesti kannattavaa ensiharvennusta. Poistuma tulee olla vähintään 2000 kpl/ha. Jos taimikko on hyvin tiheä tai alueella on huomattavia riskejä hirvi-, lumi-, tai muun luonnontuhon vuoksi, voidaan taimikko jättää enimmäistiheyteen 3000 kpl/ha. Pinta-ala perusteinen taimikonhoidon suorittamiseen myönnettävä toteutustuki on Siikajoella ja Rantsilassa teetettynä 151,8 /ha ja itse tehtynä 101,4 /ha. Tuki alenee 10 % ilman voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, mutta vaikutusta ei ole jos työ tehdään yhteishankkeena tai työllisyystyönä. ( Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 5.) 3.3 Nuoren metsän hoito Nuoren kasvatusmetsän hoidolla tarkoitetaan liian tiheäksi jääneen taimikonhoitovaiheen ohittaneen metsän kunnostamista ennen varsinaista ensiharvennusta. Jäljelle jäävä kasvatettava puusto ei saa olla rinnankorkeusläpimitaltaan kuin alle 16cm. 4cm kantoläpimitaltaan olevia puita pitää hehtaarilta poistaa vähintään 1000kpl. Käsittelyn jälkeen jäävä puusto ei saa olla lehtimetsiköissä yli 15 metriä eikä havupuumetsiköissä yli 14 metriä. Jos käsittelyssä poistuvat puut menevät kokonaan energiakäyttöön, voivat puut olla pitempiä. Pinta-ala perusteinen nuoren metsän kunnostukseen myönnettävä toteutustuki on Siikajoella ja Rantsilassa teetettynä 252,6 /ha ja itse tehtynä 162 /ha. Tuki alenee 10 % ilman voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, mutta vaikutusta ei ole jos työ tehdään yhteishankkeena tai työllisyystyönä. (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 6.)

7 3.4 Energiapuun korjuu Ulkopuoliselle luovutettu, nuoren metsän hoidossa kaadettu energiakäyttöön tarkoitetulle puulle maksetaan tukea kasauksesta ja metsäkuljetuksesta 7 /kuutiometri. Jos korjuu tehdään työllisyystyönä, maksetaan lisätukea 1,7 /kuutiometri. Puuerän suuruus tulee olla vähintään 20 kuutiometriä ja erän tulee olla kaukokuljetusreitin varressa. Tukea saavan on annettava sitoumus metsäkeskukselle puun energiakäyttöön luovutuksesta. Haketettavan energiapuun tuki on 1,7 /haketettu irto-kuutiometri. Tuki maksetaan energiakäyttöön haketta toimittavalle. 3.5 Pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena Käytetyn metsähakkeen määrä Suomessa vuonna 2005 lämpö- ja voimalaitoksissa oli 2,6 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 13 prosenttia enemmän kuin vuonna Keskimääräisesti metsähakkeen kasvu on ollut ennen vuotta 2005 noin 30 prosentin luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla metsähaketta käytettiin 129 tuhatta kuutiometriä ja se oli 1 prosentti vähemmän kuin vuonna Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on saavuttaa metsähakkeen käytössä 5 miljoonan kuutiometrin raja vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen käyttö polttoon on suurinta Keski-Suomen sekä Pohjanmaan metsäkeskusten alueella. Metsähake koostui vuonna 2005 seuraavista raaka-ainelähteistä: karsittu ranka 4 prosenttia, karsimaton pienpuu 17 prosenttia, hakkuutähde 57 prosenttia, järeä runkopuu 7 prosenttia, kannot ja juurakot 14 prosenttia. (Metsäntutkimuslaitos 2006.)

8 3.6 Energiapuun varastointi Nurmen (2004) mukaan energiapuun varastointi kannattaa suorittaa kasaamalla rangat korkeisiin kasoihin peitettynä tien varteen aukealle paikalle. Oikean tyyppisellä varastoinnilla tavoitellaan energiapuun kosteusprosentin laskua. Energiapuun alkukosteus on yli 50 prosenttia ja peittämättömän kasan kosteusprosentti ei laske kesän kuivumisen aikana kuin vajaan 10 prosenttia. Aukealle paikalle varastoidun kasan kosteusprosentti peitettynä on 35 prosenttia. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin Siikajoen sekä Rantsilan kuntien alueelta. Aineiston perusjoukkona oli maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valitut maisemanhoitokohteet. Tutkimukseen otettiin mukaan toisistaan poikkeavia kohteita sijainnin, koon ja ominaisuuksien perusteella yhteensä viidestätoista paikasta. Tutkimuksen kohteiden valintaan vaikutti myös erityisesti maanomistajilta hankitut suostumukset, joiden avulla saatiin kohteiden tarkastelu luvanvaraiseksi. Tutkimus pitää sisällään seuraavanlaisia kohteita: kolme kappaletta vesistöjen rantoja yhteensä noin 1, 9 hehtaaria, tienvarsia kaksi kappaletta yhteensä noin 0,5 hehtaaria, metsitettyjä tai metsittyneitä peltoja ja niihin välittömästi liittyviä alueita 9 kappaletta yhteensä noin 16 hehtaaria, taajamakohteita 4 kappaletta yhteensä noin 8,5 hehtaaria. 4.2 Inventointimenetelmä Tutkimuksen inventointimenetelminä käytettiin systemaattista linjoittaista ympyräkoealainventointia ja satunnaisotantaa. Systemaattinen linjoittainen ympyräkoealainventointi on menetelmänä luotettava, helppokäyttöinen sekä

9 tähän tutkimukseen tarkkuudeltaan riittävä. Systemaattinen otanta antaa yleensä tarkempia tuloksia kuin vastaavankokoinen otos satunnaisotannalla, mutta kaikilla kohteilla kasvustosta sekä kohteen koosta johtuen satunnaisotantaa jouduttiin käyttämään (Poso 1997, 101). Tutkittavan alueen koealaverkostojen linja- ja koealavälit määräytyivät kohteen pinta-alan perusteella siten, että 2 hehtaarin laajuisille ja sitä pienemmille aloille koealoja muodostuu 15. Yli kahden hehtaarin laajuisille kohteille koealoja muodostuu puolestaan 20. Ensimmäinen koeala sijoitetaan puolen koealavälin päähän tutkimusalueen reunasta. Loput koealat kohteilla sijoitetaan koealavälin mukaisesti pääilmansuuntiin, tai vaihtoehtoisesti väli-ilmansuuntiin riippuen siitä kumpi tapa antaa tasaisemman koealaverkoston peiton. Jos koeala osuu jonkin pysyvän esteen, esimerkiksi suuren kiven kohdalle, siirretään koealaa 5 metriä linjalla eteenpäin tai taaksepäin niin että esteen vaikutuksesta päästään eroon. Jonkin koealan siirto ei vaikuta muiden verkoston koealojen sijoitteluun. 4.3 Puustotietojen mittaus Koealoina käytettiin ympyräkoealoja joiden säde on 2,52 metriä tai 3,99 metriä. 2,52 metrin säteellä olevan koealan koko on 20 neliömetriä ja 3,99 metrin säteellä olevan koealan koko on 50 neliömetriä. Käytettävä säde valittiin puuston kasvutiheydestä riippuen. Lukupuiksi valittiin kaikki koealaan sattuneet rinnankorkeudeltaan vähintään 3 cm:n luokkaan kuuluneet puut tasaavaa yhden senttimetrin luokitusta käyttäen. Minimiläpimitaksi valittiin 3 cm: n luokka, sillä tutkimuksen kannalta oli tärkeää ottaa pieniläpimittainenkin puusto huomioon. Jokaisesta puulajista pyrittiin ottamaan koepuiksi läpimitaltaan pienin, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili sekä suurin puu. Sen lisäksi mitattiin koepuista pituus puolen metrin tarkkuudella. Muita tunnuksia kuten yläläpimittaa ei mitattu, koska sen siitä saatava hyöty katsottiin liian vähäiseksi. Kaikilla kohteilla ei voitu käyttää edellä mainittuja perinteisiä metsänmittauksen keinoja puustotietojen keruuta varten. Eräät tutkimuskohteet kasvoivat

10 pelkästään pajua ja/tai pieniläpimittaista lehtipuuta. Eräiden tutkimuskohteiden metsikön selvästä kaksijakoisesta luonteesta johtuen päätettiin poistuman arvioinnissa ja esittämisessä ottaa huomioon latvuskerros sekä alikasvusto erikseen. Pajun tilavuuden arvioinnissa käytin apuna kaavaa, jonka sain Silva Carelica- sarjan teoksesta: Pajun viljelyn perusteet, jonka kirjoittajana on Liisa Tahvainen Joensuun Yliopistosta. Kaava on laadittu pajuklooneille, mutta nähdäkseni sen tuoma tarkkuus tässä tutkimuksessa on riittävä. Kaavalla saadaan kuivamassaan ennustamiseen läpimittaan perustuvia malleja. Pajun läpimitta mitataan 30 cm: korkeudelta vesan tyvestä sekä syötetään yhtälöön m = 0,126 * D.30 potenssiin 2,54, jossa D. 30 on vesan läpimitta millimetreinä mitattuna 30 cm:n korkeudella vesan tyvestä (Tahvanainen 1995, 54). Kaavan antamien tulosten perusteella arvioidaan biomassan tuotos hehtaarilla laskettujen runkojen avulla. 4.4 Tiedon analysointi Yleistä Hakkuukertymän arvioinnissa kiinnitettiin huomio pääasiassa kokonaispuustoon. Poistuman selittäminen kokonaispuuston tunnusten avulla saattaa johtaa virhearvioihin, mutta voidaan olettaa sen avulla olevan helpompi arvioida saatavan bioenergian määrää eräillä tutkimuksen kohteilla koska käsittelyn voimakkuudet vaihtelevat maisemanhoidon ehdoilla eli todellisen hakkuukertymän määrittämisen kannalta on välttämätön tietää, millainen puusto maisemanhoitokohteille halutaan jättää hakkuun ja/tai raivauksen jälkeen. Tutkimuskohteet olivat pääasiassa luonteeltaan sellaisia, että normaaleja metsikön käsittelyn ohjeita ja asetuksia ei voitu käyttää.

11 4.4.2 Kannattavuuslaskelmien perusteet Tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden hoidon taloudellista kannattavuutta laskettiin vähentämällä nettomääräinen hankintatulo korjuun sekä kuljetuksen aiheuttamista kustannuksista. Hankintatulo määräytyi keskimääräisistä hakkeen hinnoista käyttöpaikalle tuotuna sekä keskimääräisistä metsälehden kuukausittain julkaisemista puutavaralajien keskihinnoista. Korjuukustannukset muodostuivat miestyönä suoritettavasta kaadosta ja kasauksesta tai miestyönä suoritettavasta kaadosta ja kasauksesta sekä kuormatraktorilla suoritettavasta kuljetuksesta tienvarteen varastohaketukseen. Korjuukustannuksia arvioitaessa on otettu huomioon mahdolliset saatavat Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaiset tuet. Korjuukustannusten yksikköhintoina käytettiin hakkuun osalta Metsäalan työehtosopimukseen ja sen palkkamääräyksiin perustuvia työkohtaisia palkkoja sekä korvauksia. Tutkimuksessa olleiden kohteiden läheisestä sijainnista tiestä sekä poistettavan puuston määrästä sekä järeydestä johtuen kuormatraktorilla suoritettavaa lähikuljetusta ei tarvitse toteuttaa välttämättä. Kuormatraktorin käyttö pieniläpimittaisen karsimattoman rangan kuljetukseen on Hämäläisen sekä Korpilahden (1998, 7) mukaan työaikamenekiltään suurta johtuen koneen vaatimista selkeistä ajourista, karsimattoman rungon tehottomasta kuljetuksesta ilman kuorman tiivistystä sekä runkojen katkonnasta kuljetuspituuteen. Lähikuljetuksen kustannuksien arvioidaan olevan noin puolet hakkuusta aiheutuvista kustannuksista. Tienvarsi haketuksen kustannuksia on arvioitu metsätehon raportissa 122. Korpilahden ja Suuriniemen (2001, 36) mukaan tuottavuus julkaistussa bioenergian tutkimusohjelmassa on tienvarsihaketusketjulla seuraavanlainen:

12 46 hakekuutiota tuotettiin rumpuhakkurilla yhdessä käyttötunnissa. Tiiveyden ollessa 40 prosentin luokkaa saadaan tehotuntia kohden rumpuhakkurin tuottavuudeksi 18,4 kiintokuutiometriä. Tuotantokustannukset olivat kuutiometriä kohden noin 5 euroa (Korpilahti Suuriniemi 2001, 36). Hämäläisen, Poikelan sekä Riepon (2001, 4) mukaan hakekuutiota kohden muodostuu kaukokuljetuksen osalta 50 kilometrin matkalla kustannuksia 4,04 euroa. Kuljetusmatkan noustessa 100 kilometriin nousee kustannus 5,89 euroon. Opinnäytetyön tutkimuskohteiden kaukokuljetuskustannusten suuruutta arvioitaessa ongelmaksi muodostuu usean kohteen pieni hakkeen saanto. Hämäläisen ym. (2001) tutkimuksessa kaukokuljetuskustannuksia on arvioitu puutavara-autojen kuormatilojen ollessa täynnä. Metlan työraportissa 42 (2007, 24) kaukokuljetuskustannuksiksi on hakkuutähdehakkeen osalta arvioitu 10 kilometrin matkalta noin 16 euroa hakekuutio kohden sekä matkan noustessa 10 kilometristä 100 kilometriin on kustannuksen nousu reilut 5 euroa hakekuutio kohden. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laatimassa puuenergian teknologian vuosikirjassa 2002 (2002, 61), kaukokuljetuksen kustannukseksi on arvioitu 50 kilometrillä 5,5 euroa kiintokuutiometri. Tutkimuskohteiden kaukokuljetuskustannuksia laskettaessa päädyttiin käyttämään taksana kiintokuutiometriä kohden 5 euroa ottamatta huomioon kuljetusmatkan pituutta kun haketta on täyden kuorman verran eli irtokuutiometriä. Kaukokuljetukselle ei laskettu kustannuksia jos saatava hakemäärä on huomattavan pieni ja suhteellisen kaukana > 10 kilometriä Puuston latvusmassan määrittäminen Energiakäyttöön menevä puu kerätään pääsääntöisesti karsimattomana kokopuuna, joten myös latvusmassan määrittämisellä on merkitystä kokonaiskertymää arvioitaessa. Latvuksen muoto, määrä sekä koostumus määräytyvät usean osatekijän summana joten yksiselitteistä laskentatapaa sen tilavuuden määrittämiseksi ei ole olemassa.

13 Tutkimuksen kohteiden puusto on pääasiassa lehtipuuvaltaista. Hakkilan (1992, 15) mukaan Etelä-Suomessa ensiharvennuskoivikossa latvuksen osuus on 20 prosenttia puun kuivamassatilavuudesta kun se korjataan kokonaisena runkona, jolloin kuitenkin kaadon sekä kuljetuksen aikana tapahtuu varisemista sekä vaurioitumista jolloin lopullinen tilavuus latvuksen osalta on noin 13 prosenttia. Tässä tutkimuksessa päädyttiin käyttämään latvusmassan tilavuuden osalta 12 prosentin osuutta. 6. Johtopäätöksiä Tämän tutkimuksen energiapuukohteiden korjuusta saatava hankintahinta oli lähes kaikissa kohteissa suurempi. Lopputulos oli odotettavissa jo tutkimuksen valittuja kohteita inventoitaessa. Toisella tavalla ajateltuna tutkimuksen kohteiden hankintahinta ei ollut pääsääntöisesti kaukana korjuukustannuksista joten maisemanhoitokohteilta kannattaa kerätä lähtevä bioenergia talteen sekä kuljettaa haketta käyttäviin polttolaitoksiin kunhan kuljetettava matka ei kasva kohtuuttoman suureksi. Kuljetusten huolellisella suunnittelulla saadaan pienimmätkin kohteet hankintatuloon katsottuna kannattavaksi korjata talteen kun yhdistellään ne suurempien ja kannattavien kuljetusten joukkoon. Maisemanhoitokohteiden korjuun kannattavuutta parantavat huomattavasti myönnettävät erityisympäristötuet. Kemera-tuen merkitys tyypillisille nuorten metsien ensiharvennus- ja kunnostuskohteille on suuri. Tämän tutkimuksen kohteet olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kemera-tuki kelvottomia ja se selittää osan tappiollisesta korjuusta aiheutuneista kustannuksista. Tutkimuksen kohteiden kustannusten ja hankintatulojen määrää vääristää puuston keskitunnusten avulla arvioitu puuston kokonaiskertymä. Täysin paikkaa pitävää laskelmaa on mahdoton tehdä kohteiden ominaisuuksista sekä puuston pienestä tilavuudesta johtuen. Hakkuukertymän määrittäminen olisi todennäköisesti helpompaa jos se tehtäisiin kaadon ja kasauksen tai haketuksen jälkeen, mutta hakkuu kertymän arviointi olisi silloinkin ongelmallista. Puuston keskitunnusten määrittäminen tiheässä pieniläpimittaista puuta kasvavissa kohteissa on vaikeaa sekä puuston hajanaiset kasvupaikat

14 kohteen alalla tuovat omat haasteensa kokonaismäärän arviointiin. Todennäköisesti hankintatulot ja korjuukustannukset eivät ole täysin vertailukelpoiset kun suhteutetaan ne 100 prosenttiseen poistumaan sekä 50 prosenttiseen poistumaan samalla kohteella. Maisemanhoitokohteet lähes poikkeuksetta käsitellään eri tavalla kuin perinteisen metsätalouden kohteet. Ilman tarkempaa maisemanhoitokohteiden käsittelyn voimakkuuden arviointia, voidaan hakkuukertymää arvioida kokonaiskertymän avulla. Kuitenkin tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tämän tyyppisen tutkimuksen tutkimusjoukko tulisi olla paljon suurempi jotta luotettaviin tuloksiin päästäisiin. Tarkennusta tuloksiin saadaan kun käytössä on resurssit toteuttaa arvioidut kohteet, suoritetaan tarkat mittaukset ja näin saadaan mahdollisuus arvioida saadut määrät ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen sekä voidaan vertailla myös erilaisia joukkokäsittelymenetelmiä.

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä 13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat. Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2.

Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat. Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2. Metsäenergia-alan tulevaisuuden teknologiat Juha Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Joensuu Koneyrittäjien Energiapäivä 2015 Helsinki 5.2.2015 Esityksen sisältö Katsaus nykytilaan Harvennuspuun korjuun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet 1 (6) Tuen myöntämisen, maksamisen, muut perusteet Toteutusilmoituksen sisältö Työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskukselle toimitettavassa toteutusilmoituksessa on ilmoitettava: hanketta koskevan rahoituspäätöksen

Lisätiedot

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.09.2007 Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot