Selvitystyö Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 1 Dno HA 1699/2009 Selvitys Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista MJP/TL/EL/PH Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan pääkaupunkiseudun yhteistyötä ja mahdollisen kuntaliitosselvityksen tekemistä. Taustana käsittelylle oli kaupunginvaltuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman vuoden 2009 sitova tavoite, että kaupunginvaltuusto ottaa kantaa maaliskuun loppuun mennessä pääkaupunkiseudun yhteistyöhön sekä mahdolliseen kuntaliitosselvityksen tekemiseen, ja Helsingin kaupunginhallituksen tekemä esitys Vantaan kaupungille, että kaupungit ryhtyvät yhdessä laatimaan selvitystä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etujen ja haittojen arvioimiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti a) todeta, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus , b) että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista kuntaliitosselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai sen liittämiseksi toiseen kuntaan, c) edellyttää, että yhdessä Helsingin ja muiden halukkaiden kuntien kanssa selvitetään 4-14 kunnan kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostaminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus, d) todeta, että edellä kohdassa c) mainitulla edellytyksellä Vantaa on valmis olemaan mukana selvityksen laatimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista, ja e) että valtuuston pidettävään kokoukseen tuodaan hyväksyttäväksi c)- ja d)- kohdissa todettujen selvitysten toimeksianto, organisointi ja aikataulu sekä ehdotus valmisteltavien selvitysten käsittelyaikataulusta, missä yhteydessä tehdään selvitysten tekemistä koskeva päätös. Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä selvityksen ohjeellisen toteuttamissuunnitelman ja kustannusarvion, ja oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään selvityksen tekemiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa on vuodelle 2011 sitovana tavoitteena, että selvitys Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista käsitellään kaupunginvaltuustossa tammikuussa Selvitystyö Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista on tehty Helsingin ja Vantaan kaupunkien vuonna 2009 tekemien päätösten mukainen selvitys. Selvitystyö tehtiin kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin yhteistyössä selvitystyön sisällöllinen laajuus sekä kaupunkien yhdistämisen etujen ja haittojen arviointia varten valittavat tarkastelukohteet ja näkökulmat. Toisessa vaiheessa tuotettiin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja koskeva selvitys työryhmissä. Kaksivaiheisen valmistelun tulokset koottiin kolmannessa vaiheessa Helsinki- Vantaa-selvitykseksi. Loppuraportti valmistui aikataulun mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä.

2 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 2 Toimintaympäristöteematyöryhmä tuotti laajan tilastollisen toimintaympäristön pohja-aineiston teemaryhmien käytettäväksi. Toimintaympäristön nykytilan kuvaus ja kehitys raportti valmistui huhtikuussa Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Asta Manninen Helsingistä. Selvitystyötä tehtiin seitsemässä teemaryhmässä virkatyönä. Teemaryhmissä oli yhtä monta (3-6) jäsentä molemmista kaupungeista ja puheenjohtajuudet jaettiin kaupunkien kesken. Teemaryhmien teemat olivat: 1. Demokratia (asukasvaikuttaminen, päätöksenteko, organisaatiorakenne) / puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Helsinki 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut / puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen, Vantaa 3. Sivistystoimen palvelut (varhaiskasvatus, opetus, liikunta, kulttuuri, vapaa-aika) / puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Vantaa 4. Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö / puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki, Vantaa 5. Kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut (tilahallinta, taloushallinto, tietohallinto, hankinta, energia) / puheenjohtaja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, Helsinki 6. Henkilöstö (henkilöstörakenne, eläköityminen, palkkausjärjestelmät, hyvinvointi, saatavuus) / puheenjohtaja henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, Helsinki 7. Kilpailukyky (elinkeinopolitiikka, markkinointi, tapahtumat) / puheenjohtaja yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo, Vantaa Teemaryhmät arvioivat kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus, palveluverkko - palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet - palvelujen tuotantomalli - henkilöstön saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - kilpailukyky - ympäristövaikutukset - segregaatio ja sosiaalinen eheys (mukaan lukien maahanmuuttajakysymykset) - asukasvaikuttaminen - asukas- ja asiakasnäkökulmat - seutunäkökulma. Teemaryhmien työt valmistuivat elo- syyskuussa Kuntatalousteemaan pyydettiin teemaryhmiltä lisäselvityksiä, joiden pohjalta kuntatalousryhmä sai raporttinsa valmiiksi joulukuun alussa. Teemaryhmien arviot kaupunkien mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista on koottu selvityksen loppuraporttiin. Edut ja haitat on kirjattu sellaisina kuin teemaryhmät ovat ne esittäneet. Tiivistetysti arviot eduista ja haitoista on kirjattu raportin liitetaulukkoon 4. (s ). Selvitystyön ohjaus ja seuranta Seurantaryhmä vastasi ja ohjasi selvitystyön tekemistä. Ryhmässä oli kahdeksan luottamushenkilöä kummastakin kaupungista. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi Vantaan kaupunginhallituksen pu-

3 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 3 heenjohtaja Tapani Mäkinen ja varapuheenjohtajana Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu. Ohjausryhmä ohjasi ja seurasi selvityksen toteutusta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Selvityksen sihteeristö on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Vantaan kaupunginhallitus perusti oman vantaalaisista poliitikoista koostuvan 14- jäsenisen seurantaryhmän, joka on seurannut selvityksen toteutumista. Vantaan seurantaryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Yhteistyö henkilöstön kanssa Selvitystyötä varten nimettiin molemmista kaupungeista pääsopijajärjestöjen edustajista ja kaupunkien edustajista koostuva ryhmä (yhteistyöryhmä), joka toimi yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Selvitystyössä noudatettiin kaupungin yhteistoimintamenettelyä. Selvitystyön etenemisestä ja tuloksista tiedotettiin myös pääkaupunkiseudun henkilöstöseurantaryhmälle. Viestintä Selvitystyöhön laadittiin erikseen viestintäsuunnitelma. Viestintä koski ulkoista tiedottamista erityisesti kuntalaisille ja sidosryhmille. Selvityksen etenemisestä tiedotettiin seudun kuntien yhteisillä verkkosivuilla. Selvitystyössä tuotettu aineisto on julkaistu portaalissa. Kaupungit noudattivat omia viestintäperiaatteitaan viestinnässä luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Vantaalla tietoa selvityksen etenemisestä ja valmistuneista raporteista on ollut saatavilla kaupungin internet-sivujen sekä intranetin ja luottamushenkilöiden extranetin kautta. Molempien kaupunkien valtuustoille järjestettiin yhteinen informaatiotilaisuus 4. marraskuuta 2010 Vantaalla. Tilaisuus oli avoin yleisölle. Kustannukset Kustannukset muodostuivat valtuustojen infotilaisuuden järjestämisestä, raporttien painatuksesta ja työryhmien asiantuntijapalveluista. Valtiovarainministeriö myönsi kaupungeille kuntien yhdistymisen selvitystyöhön varatuista määrärahoista esiselvitysavustuksen. Seurantaryhmän johtopäätökset Toimeksiannon mukaan tavoitteena on ollut selvittää Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat. Selvitys on tehty kaupunkien asiantuntijanatyönä erikseen nimetyissä teemaryhmissä. Teemaryhmät ovat kartoittaneet palvelujen ja tehtävien hoitoa nykytilanteessa ja harkitsemassaan laajuudessa yhdistyneen kaupungin tilanteessa, minkä pohjalta ne arvioineet kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat. Selvityksen toimeksiannossa tai työn aikana ei määritelty tai valittu yhdistyneen kaupungin toimintamallia. Seurantaryhmä toteaa, että selvitys on tehty toimeksiannon ja työsuunnitelman mukaisesti ja selvitys on tässä vaiheessa saatu valmiiksi. Tehty selvitys vastaa pitkälti laajuudeltaan Suomessa tehtyjä kuntaliitosselvityksiä. Teemaryhmien arviot on sisällytetty loppuraporttiin sellaisenaan. Seurantaryhmä on niitä käsiteltyään merkinnyt ne tiedoksi. Seurantaryhmä totesi työnsä tässä vaiheessa päättyneeksi.

4 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 4 Mikäli kaupungit päättävät käynnistää kuntajakolain mukaisen jatkovalmisteluprosessin, tulee yhdistymissopimuksessa ja sitä täydentävissä suunnitelmissa määritellä tavoitetila uudesta kaupungista ja sen tulevasta palvelurakenteesta ja tasosta sekä muista tämän selvityksen ulkopuolelle jääneistä tärkeistä reunaehdoista kuten demokratian ja osallistumisen kehittämisestä. Samalla on tarkoitus tehdä esitys kaupunkien yhdistymistä koskevasta yksityiskohtaisesta toteuttamissuunnitelmasta. Seurantaryhmä katsoi, että päätös selvitystyön päättämisestä tai kuntajakolain mukaisen kuntaliitosprosessin käynnistämisestä tulee tehdä Helsingin ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Seurantaryhmä katsoi, että Helsinki-Vantaa-selvityksen ja sen tulosten pohjalta voidaan todeta selvitystyö päättyneeksi, ja vaihtoehtoehtoisesti 1) samalla päättää, ettei kuntajakolain mukaista kuntien yhdistymisen valmistelua käynnistetä tai 2) samalla päättää, että käynnistetään kuntajakolain mukaisen kuntien yhdistymisen ja yhdistymissopimuksen valmistelu." Seurantaryhmän esittämien vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehto 1) Kuntajakolain mukaista kuntien yhdistymisen valmistelua ei käynnistetä Mikäli Helsinkiä ja Vantaata ei yhdistetä, jatkuu niiden yhteistyö olemassa olevien sopimusten sekä voimassaolevan lainsäädännön pohjalta. Kaupunginvaltuuston hyväksymän pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien tavoitteena on kaupunkien välisen yhteistyön kehittäminen, sen tiivistäminen Helsingin seudun kuntien kanssa sekä edunvalvonta ja yhteistyö valtion suuntaan. Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sopimuksen perusteella pääkaupunkiseudun luottamushenkilöfoorumeina toimivat pääkaupunginseudun neuvottelukunta ja koordinaatioryhmä. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laiksi selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla. Lakiesityksen 2 :n 1 momentissa on lueteltu neljätoista kaupunkiseutua, jotka voivat olla lakiesityksen mukaisen selvitysmenettelyn kohteena. Mainitun lainkohdan 1)-kohdassa on yhtenä kaupunkiseutuna Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Lain tavoitteena on sen perustelujen mukaan luoda menettely, jonka avulla voidaan kaupunkiseutujen elinvoiman, kilpailukyvyn ja toimivuuden turvaamiseksi edistää seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palveluiden käyttöä kuntarajoista riippumatta. Menettelyn tavoitteena on kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön tukeminen ja vahvistaminen. Kaupunkiseutuselvittäjän tehtävänä olisi kartoittaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen sekä palveluiden käytön kehittämistarpeet seudulla. Lakiesityksessä asetetut tavoitteet ovat jo pitkälle toteutuneet pääkaupunkiseudulla joko lakisääteisin tai vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvin toimenpitein. Yhteistyössä kuntayhtymä-, osakeyhtiö tai yhdistyspohjalta hoidetaan jo nyt mm. kaupunkien vesi- ja viemärilaitostoimintoja sekä jätehuollon tehtäviä (HSY); joukkoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä (HSL); erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja (HUS), ammattikorkeakoulutusta (Metropolia); maakunnan strategista suunnittelua, aluekehitystoimintaa, maakuntakaavan laatimista ja edun-

5 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 5 valvontaa (Uudenmaan liitto); sekä virkistysmahdollisuuksia, luonnon ja maiseman omaleimaisuuden säilyttämistä ja vaalimista (Uudenmaan virkistysalueyhdistys). Helsinki ja Vantaa ovat molemmat osa seudun laajempaa yhteistyötä. Helsingin seudun yhteistyön tavoitteena on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö perustuu Helsingin seudun kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Seutuyhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyötä tehdään neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelimen, Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) kautta. Vantaan käynnistämä kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys on myös tehty Helsingin seudun yhteistyönä. Sen selvityksen seurantaryhmä totesi loppuraportin johtopäätöksissään, että "se pitää tärkeänä, että Helsingin seudun 14 kuntaa valmistellessaan 2011 yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita ottavat kantaa maankäytön, asumisen, liikenteen, ympäristöasioiden ja muiden mahdollisten seututasolla valmisteltavien ja käsiteltävien asioiden laajuuteen, uuden seudullisen toimielimen tarpeeseen tai olemassa olevien toimielimien tehtävien laajentamiseen." Lisäksi kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen eri teemaryhmissä esitettiin seudun kuntien tiiviin yhteistyön lisäämistä mm. sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen, maahanmuuttajapalveluiden sekä elinkeinopalveluiden ja erilaisten neuvontapalveluiden osalta. Vaihtoehto 2. Käynnistetään kuntajakolain mukaisen kuntien yhdistymisen ja yhdistymissopimuksen valmistelu 2.1. Yhdistyminen kuntien esityksestä Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen kuntajakolain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Uudessa laissa kunnilla on ratkaiseva rooli kuntien yhdistämisen vireillepanossa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Kuntajakolaki on esityslistan liitteenä. Kuntien tehdessä esityksen yhdistymisestä on niiden perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten laissa säädetyt kuntajaon muuttamisen tavoitteet ja edellytykset täyttyvät. Kuntajaon muuttamisen edellytyksenä ovat kuntien toimintakyvyn, talouden ja palvelujen järjestämisen, asukkaiden elinolosuhteiden sekä elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyvien tekijöiden toteutuminen. Kuntajakolaki edellyttää, että yhdistyvien kuntien tulee tehdä sopimus hallinnon ja palvelujen järjestämisestä (yhdistymissopimus). Yhdistymissopimuksessa on kuntajakolain 8 :n mukaan sovittava ainakin: 1) kuntajaon muuttamisen 3 :n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) 10 :ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta; 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista; sekä 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista.

6 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 6 Jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, kuntien on sovittava yhdistymissopimuksessa uuden kunnan valtuuston muodostamisesta siten kuin 24 :ssä säädetään. Jos uudessa kunnassa on 25 :n mukaisesti tarkoitus valita valtuutettuja enemmän kuin kuntalain 10 :ssä säädetään, kuntien on sovittava siitä yhdistymissopimuksessa. Yhdistymissopimuksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Yhdistymissopimusta on nykyisin noudatettava kolmen vuoden ajan sopimuksen voimaantulosta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jolleivät olosuhteet ovat muuttuneet. Laissa henkilöstön asema turvataan viideksi vuodeksi. Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Uuden kunnan strategiset tavoitteet linjataan sopimukseen sekä sitä täydentäviin suunnitelmiin. Lisäksi yhdistymissopimukseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Erityinen kuntajakoselvitys Kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä valtiovarainministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on aina poikkeusmenettely. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistymistä koskevasta ehdotuksestaan. Jos selvittäjä ehdottaa kansanäänestyksen toimittamista, ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntien yhdistymisestä. Selvityksen toimittamisesta ja ministeriön määräämistä kunnallisista kansanäänestyksistä aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. Erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen ei siis sinänsä vielä merkitse yhdistymistä, sillä kuntajakoselvittäjä muodostaa kantansa selvityksen perusteella. Jos selvittäjä kuitenkin katsoo yhdistymisen tarpeelliseksi, menee selvittäjän esitys joka tapauksessa ministeriölle siinäkin tapauksessa että jomman kumman kaupungin valtuusto vastustaisi yhdistymistä. Valtuuston kielteisestä kannasta huolimatta ministeriö voi selvittäjän ehdotuksesta määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä.

7 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 7 Kaupunginjohtajan esitys perusteluineen Kaupunginjohtaja toteaa, että tehty selvitystyö vastaa kaupunginvaltuuston antamaa toimeksiantoa ja hyväksymää toteuttamissuunnitelmaa. Kaupunginvaltuuston edellyttämä kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskeva selvitys on valmistunut. Se käsitellään erillisenä asiana. Helsingin ja Vantaan mahdollista yhdistämistä koskeva selvitys on erittäin laaja ja ansiokas tietopaketti, jota molemmat kaupungit voivat hyödyntää sekä yhteistyön että omien toimintojensa kehittämisessä. Vantaan kannalta ei ole kuitenkaan perusteltua käynnistää kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi. Vantaa on vahva työpaikkakaupunki ja aktiivinen elinkeinopoliittinen toimija, joka on tehnyt laajoja pitkän tähtäimen strategisia suunnitelmia ja investointeja vantaalaisten palvelujen ja elinympäristön parantamiseksi. Yhteistyötä voidaan jatkaa pääkaupunkiseudun nykyisen yhteistyösopimusmallin mukaisesti. Helsingin seututason palvelujen organisointia ja päätöksentekoa tulee edelleen kehittää pyrkien samalla Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien mahdollisimman laajaan yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen seudun kehittämisen suunnista. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että koko Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyörakenteiden tehostamiseen panostetaan. Seutuhallintoselvitys käynnisti seudullisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämisen prosessin, ja siinä nousi esille useita Helsingin seudun kuntien yhteistyön tiivistämisen kehittämistarpeita. Seututason palvelujen organisoinnin ja päätöksenteon kehittämistä onkin jatkettava Helsingin seudun kansantaloudellisen merkityksen, seudullisen päätöksenteon läpinäkyvyyden sekä kuntalaisten oman elinpiirinsä asioihin vaikuttamisen lisäämiseksi. Seudun kaupunkien ja kehysalueiden kehityksen eriyttäminen ei ole tavoiteltavaa, koska myös metropolialueen reuna-alueiden vastuu liikenteellisen, kaavoituksellisen ja ympäristöllisen kehityksen osalta on tulevaisuudessa suuri. Helsingin ja Vantaan kaupunkien liitos ja yhdistyneen kaupungin suuri kokoero muihin seudun kuntiin toisi Helsingin seudun yhteistyöhön suuria vaikeuksia. Suomen noin viiden miljoonan asukkaan maassa olisi yksi noin asukkaan kunta. Noin työntekijän uuden organisaation rakentaminen yhdistämällä kaksi toimintakulttuuriltaan suuresti toisistaan eroavaa organisaatiota toisi epätietoisuuden ja pysähdyksen ajan koko seudun kilpailukykyyn, aluetaloudelliseen ja elinkeinopoliittiseen kehitykseen. Samaan aikaan seudun kansainvälistä kilpailukykyä tulisi kuitenkin entisestään vahvistaa, jotta maan ainoa metropolialue pystyisi kilpailemaan muiden kansainvälisten metropolien kanssa. Vantaa on pystynyt nopeasti kasvavana nuorena kaupunkina vastaamaan palvelutarpeiden muutoksiin ja uudistustarpeisin. Vielä 1950-luvulla asukkaita oli noin Näköpiirissä ovat nyt tasaisen väestönkasvun vuosikymmenet. Seudun väestönkasvu, väestön ikärakenne tai niistä seuraavat palvelutarpeet eivät ole sidoksissa Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseen. Vantaasta on myös kehittynyt työpaikkamäärältään omavarainen työssäkäyntikunta. Helsingin seudun kauppakamarin julkaiseman Helsingin seudun toimialakatsauksen ( ) mukaan työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2010 on ollut nopeinta Vantaalla ja hitainta Helsingissä. Vantaan työpaikkojen kasvu on ollut 20 %, ja työpaikkaomavaraisuus on noussut 88 %:sta 105 %:iin. Maankäytön ja elinkeinotoiminnan osalta ei kaupunkien yhdistämisestä ole saavutettavissa hyötyjä. Vantaan kaupungin maankäyttö tukeutuu voimakkaasti radanvarsialueiden hyödyntämiseen sekä rakennetun

8 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 8 ympäristön täydennysrakentamiseen. Uusina alueina Marja-Vantaa ja Leinelä mahdollistavat asuntojen rakentamisen yli uudelle asukkaalle. Kaupunkien yhdistäminen saattaa vaarantaa näiden toteuttamisen sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Raja-alueiden maankäytön tehostaminen ei edellytä kaupunkien yhdistämistä, vaan pikemminkin Helsingin kaupunkisuunnittelun suunnitteluperiaatteiden uudelleen arviointia kaupunkien raja-alueilla. Ennustettavissa olevan aikajänteen puitteissa olisi kaupunkien yhdistämisellä maankäytön näkökulmasta pikemminkin haittavaikutuksia niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän kannalta. Vantaan kaupunki on usean elinkeinoelämän järjestön arvioissa todettu suurten kaupunkien parhaaksi elinkeinopolitiikan toimijaksi. Elinkeinoelämän Keskusliiton yritysilmastotutkimuksessa Vantaa sijoittui suurista kaupungeista parhaiten, ja Vantaa sai erityisesti kehuja pääkaupunkiseudulla ylivoimaisesta elinkeinopolitiikasta ja sen osaamisesta. Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa kyselyssä Vantaa on vuosina 2008 ja 2010 ollut suurten kaupunkien joukossa valtakunnan ykkönen "yrittäjälähestyttävällä" organisaatiollaan sekä hyvällä ja nopealla politiikallaan elinkeinoasioiden valmistelussa sekä hoidossa. Kaupunkien yhdistäminen poistaisi metropolialueelta elinkeinopolitiikan aktiivisen toimijan. Tällä olisi negatiivinen vaikutus paitsi Vantaan alueen myös koko seudun elinkeinopolitiikan kehittymiseen. Seudulla on suunnitelmissa useita valtion infrastruktuurihankkeita: Kehä III, Kehä II, Kehärata, Pisararata ja pääradan ohjaaminen lentoaseman kautta. Vantaan kaupunki on myös omin rahoitusjärjestelyin ollut edesauttamassa seudullisesti ja valtakunnallisestikin tärkeiden Kehä III:n ja Kehäradan toteuttamista. Vantaa on harkitusti ja pidemmällä tähtäimellä, myös lainarahalla, investoinut tulevaisuuteen. Lainoitus mahdollistaa suurten investointikohteiden kustannusten jaksotuksen koko niiden taloudelliselle käyttöiälle. Toisaalta kaupungin lainamäärää voidaan tarvittaessa pikaisestikin alentaa kaupungin taseessa olevan omaisuuden järjestelyillä. Vantaan käyttötalouden kehitys on tasapainossa ja kaupunki pystyy verotuloilla ja maksuilla kattamaan käyttötalouden kustannukset. Vantaan kuntalaisia lähellä olevat arjen asiat, kuten hyvät ja toimivat koulu-, päivähoito-, terveydenhoitoja joukkoliikennepalvelut sekä kohtuuhintainen asuminen, eivät edellytä yhdistynyttä kaupunkia. Helsingin ja Vantaan kaupunkien palveluverkot, palvelutasot sekä palvelujen hallinto- ja tuotantorakenteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Helsingin isot virasto-organisaatiot eivät ole sovitettavissa yhteen Vantaan joustavaan ja tehokkaaseen organisaatiorakenteeseen. Vantaa on pystynyt tuottamaan palvelujaan taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin Helsinki. Palvelujen yksikköhintakustannukset ovat Vantaalla huomattavasti alhaisemmat kuin Helsingissä. Kaupunkien yhdistyessä syntyisi mammuttimaisia hallinto-organisaatioita, joiden on entistä vaikeampi luoda tehokkuuden ja tuottavuuden edellyttämiä joustavia ja yksilöllisiä tulevaisuuden kuntapalveluja asukkaille. Vantaa pystyy itsenäisenä, joustavana ja tehokkaana kaupunkina paremmin kuin Helsingin osana vastaamaan tulevaisuuden kuntapalvelujen tuotannon kasvaviin tehostamisen ja uudistamisen haasteisiin. Lisäksi ympäristön kuormitusta vähentävät toimet ovat saavutettavissa joustavammin ja kuntalaisia lähempänä olevin ratkaisuin nykyisissä kaupungeissa. Kuuden kunnan yhteinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä ja hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat. Kaupunkien yhdistäminen sinänsä ei tuo Vantaalle Helsingin sisäisen liikenteen matkalippujen hintatasoa. Kuntayhtymän päätöksellä on mahdollista, että Helsingissä ja Vantaalla ilman kaupunkien yhdistämistäkin siirrytään yhteen, esim. Helsingin sisäisen liikenteen, tariffivyöhykkeeseen. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että näin vähenevät lipputulot tulee kattaa joko verovaroin tai lippujen hintoja korottamalla.

9 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 9 Helsingin ja Vantaan yhdistäminen tuo seudulle sekä myös yhdistyneen kaupungin sisälle voimistuvan segregaatiokierteen ja vaikeuksia mm. köyhyysongelmien ratkaisuun. Yksipuolinen vuokraasuntotuotanto on vaarassa keskittyä halvemman rakennusmaan alueille eli nykyisen Vantaan alueelle. Palvelujen kohdentumisessa Vantaa liitosalueena jää väistämättä uuden kaupungin takamaaksi. Haasteen tulevaisuuteen tuo myös se, että pelkästään Helsingin ja Vantaan alueelle arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavan noin uutta maahanmuuttajaa. Kotouttamisen kannalta on tärkeää, että asuinalueet kehittyvät sosiaalisesti vastuullisella ja tasapuolisella tavalla. Vantaalla on määrätietoisesti pyritty kehittämään alueellista osallisuutta esim. aluetoimikuntien avulla. Helsingissä vastaavaa järjestelmää ei ole. Asukas- ja lähidemokratia ei voimistu, jos toimintakulttuuriltaan erilaiset kaupungit yhdistetään ja muodostetaan entistäkin suurempia palvelujen tuotantoorganisaatioita. Myös kuntayhtymissä Vantaan nykyisten alueiden kehittämisen painoarvo heikkenee. Vantaan nykyisten valtuutettujen kuntalaisilta saamien äänimäärien ja äänestyskäyttäytymisen perusteella voidaan ennakoida, ettei yhdistyneen kaupungin valtuustossa olisi montakaan sen reuna-alueiden puolustajaa eli nykyisen Vantaan luottamushenkilöedustajaa. Yhdistyminen on kuntalaisille kallis ratkaisu. Yhdistymisestä seuraa maksujen ja tariffien yhdenmukaistamista ja siten myös niiden korotuspaineita asukkaille. Lisäksi yhdistämisen seurauksena on kertaluonteisia kustannuksia kaupungille kuten mittavat tietojärjestelmien yhdenmukaistamiskustannukset ja henkilöstön uudelleen sijoittelut ja palkkojen harmonisointikulut. Merkittäviä henkilöstömenojen säästöjä ei henkilöstön uudelleensijoittamisesta tai tehtävien uudelleenarvioinnista yhdistymisestä seuraa, koska irtisanomissuoja on Paras-lainsäädännön pohjalta viisi vuotta kuntajaon muutoksesta. Näköpiirissä ei ole sellaisia kehittämistoimia, joita Vantaa itsenäisenä kaupunkina tai seudullisella yhteistyöllä ei pystyisi tulevaisuudessa toteuttamaan. Kaupunkien yhdistyminen ei tuo lisää resursseja ja palveluja ilman merkittäviä asukkaille koituvia kustannuksia. Tehdyissä selvityksissä ja eräissä ulkopuolisissa arvioissa esitetyt hyödyt kaupunkien yhdistämisestä perustuvat mielikuviin ja arvioihin. Hyödyt ovat rakenteellisen ja toiminnallisen rationalisoinnin avulla saavutettavissa ilman kaupunkien yhdistämistäkin, jos kaupunkien valtuustot niin päättävät. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään esittää kaupunginvaltuustolle a) merkittäväksi tiedoksi Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista tehdyt liitteenä olevat teemaryhmien loppuraportit ja selvityksen loppuraportti, b) todettavaksi, että tehty selvitystyö vastaa sisällöllisesti kaupunginvaltuuston antamaa toimeksiantoa ja hyväksymää toteuttamissuunnitelmaa, c) todettavaksi selvitystyö päättyneeksi, d) päätettäväksi, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi, ja e) todettavaksi, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus Käsittely: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen esitti jäsen Markku Weckmanin kannattamana muutettavaksi esityksen d)-kohdan kuulumaan siten, että esitetään kaupunginvaltuustolle d) päätettäväksi, että käynnistetään kuntajakolain mukainen selvitys Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisestä.

10 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 10 Puheenjohtajan esittämän mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys (jaa) sai 12 ääntä ja puheenjohtajan muutosesitys (ei) 5 ääntä. Päätös: Päätettiin äänestyksen jälkeen hyväksyä kaupunginjohtajan esitys. Kaupunginvaltuusto 23 Kaupunginhallituksen esitys: Päätetään a) merkitä tiedoksi Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista tehdyt liitteenä olevat teemaryhmien loppuraportit ja selvityksen loppuraportti, b) todeta, että tehty selvitystyö vastaa sisällöllisesti kaupunginvaltuuston antamaa toimeksiantoa ja hyväksymää toteuttamissuunnitelmaa, c) todeta selvitystyö päättyneeksi, d) että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi, ja e) todeta, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus Käsittely: Merkittiin, että kaupunginvaltuustolle oli jaettu korjattu versio liitteenä olevan selvityksen loppuraportin sivuista 24 ja 25. Liite on korjattu pöytäkirjaan. Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen teki seuraavan muutosesityksen, jota muun muassa valtuutetut Markku Weckman ja Seija Puha kannattivat: "a) Kaupunginvaltuusto päättää esittää valtiovarainministeriölle kuntajakolain 4 luvun tarkoittaman erityisen kuntajakoselvityksen tekemistä Helsingin ja Vantaan liitoksesta niin, että ministeriö asettaa selvitysmiehen. Selvityshenkilön tulee yhdistymissopimuksessa ja sitä täydentävissä suunnitelmissa tehdä esitys uudesta kaupungista ja sen tulevasta palvelurakenteesta ja -tasosta sekä lähidemokratian ja osallisuuden järjestämisestä. Selvityshenkilön tulee tehdä myös esitys kaupunkien yhdistymistä koskevasta yksityiskohtaisesta toteuttamissuunnitelmasta. Selvityksestä tulee käydä ilmi myös tarvittavat lainmuutosehdotukset. Selvityshenkilön esityksestä tulee järjestää kansanäänestys ennen asian käsittelyä valtuustossa. b) Helsinki-Vantaan kuntajakoselvityksen tekemisen kuluessa tulee selvittää myös vähintään seudun neljän kaupungin suoraan kansanvaaliin perustuva metropolin hallinnointimalli." Puheenjohtaja totesi asiasta jouduttavan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: He, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 45 jaa-ääntä ja 22 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginhallituksen esitys.

11 PÖYTÄKIRJAOTE 23 Sivu 11 Lisäksi pöytäkirjaan liitettiin valtuutettu Kimmo Kiljusen pöytäkirjalausuma, johon valtuutettu Ilmari Heinonen yhtyi. Liitteet 23 Selvityksen loppuraportti 24 Teemaryhmien loppuraportit 25 Kuntajakolaki 26 Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus 27 valtuutettu Kimmo Kiljusen pöytäkirjalausuma (kaupunginjohtaja Juhani Paajanen, puh , kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi, puh , hallintojohtaja Erkki Laakkonen, puh )