Ranska. uskoo omaan malliinsa
|
|
- Johannes Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4/ ERIKOISREPORTAASI Ranska uskoo omaan malliinsa Ranska uskoo omaan malliinsa Omalääkäri tuntee potilaat, jonoja on vähän, potilas saa valita hoitopaikkansa ja maksaa vain minimaalisen hinnan. Liian hyvää ollakseen totta? TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT STÉPHANE CANDÉ
2 Omalääkärit tekevät myös pieniä toimenpiteitä, jotka Suomessa hoitaisi sairaanhoitaja. Tässä poistetaan tikkejä. 9 4/2013
3 4/ ERIKOISREPORTAASI Ranska uskoo omaan malliinsa Auto on välttämätön kylästä toiseen liikkuvalle omalääkärille. Kuopiolaissyntyinen lääkäri Hanna Laukka käynnistää autonsa Béziersin pikkukaupungissa Etelä- Ranskassa. Tie vie kohti Cessenon-sur-Orbin pikkukylää ja siellä iäkkään ranskalaisrouvan kotia. Rouva on ollut vasta vähän aikaa Laukan potilaana, sillä edellinen omalääkäri lopetti hiljattain toimintansa. Laukka hoitaa käynnin nopean kohteliaasti. Vaivalloisesti liikkuva ja hiukan huonomuistinen rouva saa reseptinsä ja jää odottelemaan sairaanhoitajan tuloa. Kotikäynnit kuuluvat Ranskassa yleislääkärin perustyöhön. Suomessa taisin hoitaa potilasta kotona yhden ainoan kerran, Laukka naurahtaa. Hän on asunut Ranskassa vakituisesti vuodesta Hanna Laukka teki ensin sijaisuuksia vastaanotolla, jossa hän nykyisin työskentelee yrittäjälääkärinä. Lääkärinpaperit Laukka sai Oulun yliopistosta, ja Suomessa hän ehti hankkia eurolääkärin pätevyyden. Lääkärinuran luominen Ranskassa on vaatinut monenlaista sinnikkyyttä ja oppimishalua. Koko terveydenhuollon ajatusmaailma on täällä erilainen kuin Suomessa. Ei pelkästään järjestelmä, vaan jo potilassuhde ja asenteet lääkärissäkäyntiin, Laukka miettii. YLEISLÄÄKÄRIT AMMATIN- HARJOITTAJINA Ranskan järjestelmää on kehuttu useasti kansainvälisissä vertailuissa. Tunnetuin lienee Maailman terveysjärjestön WHO:n raportti vuodelta Siinä Ranska saavutti ykkössijan eri indikaattorien yhteistuloksissa. Sittemmin mallia on ylistänyt esimerkiksi amerikkalainen kansalaisjärjestö The Commonwealth Fund. Vuoden 2008 Euro Health Con-
4 Saint-Chinianin kylä sijaitsee viiniviljelmien keskellä. 11 4/2013
5 4/ ERIKOISREPORTAASI Ranska uskoo omaan malliinsa Hanna Laukka ja sairaanhoitaja Alexia Imbaud kiertävät yhdessä tarkistamassa vanhainkodin asukkaiden voinnin.
6 13 4/2013 sumer Index -selvityksessä ranskalainen hoito todettiin korkeatasoiseksi, joskin järjestelmän toimivuudesta löydettiin myös puutteita. Suurin ero Suomen kuntavetoiseen malliin on se, että Ranskassa perusterveydenhuolto pohjautuu yrittäjinä toimiviin omalääkäreihin (médecin traitant, suoraan suomennettuna hoitava lääkäri). Sellainen on myös Hanna Laukka. Ensimmäisen Ranskan-vuoteni tein yleislääkärien sijaisuuksia. Kun kollegani Philippe Courtade etsi uutta työparia, päädyin itsekin ammatinharjoittajaksi. Philippe omistaa vastaanottomme tilat, ja maksan hänelle niistä vuokraa. Muuten toimimme tasavertaisina kollegoina, Laukka kertoo. Saint-Chinianin vanhainkoti kuuluu julkiseen järjestelmään. Kolmantena pienellä vastaanotolla Cessenonissa työskentelee Elodie Brandon. Hän pääsee viralliseksi omalääkäriksi ja ammatinharjoittajaksi ensi vuoden alussa valmistuttuaan yliopistosta. JULKINEN JA YKSITYINEN RINNAKKAIN Suomalaistyyppisiä terveyskeskuksia ei Ranskassa ole. Kunnilla olisi periaatteessa vapaus perustaa omia yksiköitä, mutta käytännössä ranskalaiset käyvät yleis- ja erikoislääkärissä yksityisvastaanotoilla ja kustannukset korvataan valtaosin sosiaaliturvasta. Julkinen terveydenhuolto muodostuu sairaaloista sekä tiettyjen alojen hoitolaitoksista, kuten vanhustentaloista ja lastenkodeista. Julkisia sairaaloita on kolmentasoisia. Vanhainkodit täydentävät kotihoitoa Vanhustyö on olennainen osa lääkärin arkea kylissä, joiden väestö ikääntyy. Ranskalaisvanhukset asuvat kotona keskimäärin selvästi pidempään kuin suomalaiset. Hanna Laukan kotikäyntipotilaista moni on huonomuistinen tai makaa vuoteessa. Tapaan kaikki vanhuspotilaani vähintään kerran kuussa. Monen luona käy kotisairaanhoitaja päivittäin, usein montakin kertaa päivässä, hän kertoo. Laukka mittaa peruskäynnillä potilaalta verenpaineen ja sokerit, kirjoittaa reseptejä tai tilaa puhelimitse hoitajan ottamaan näytteitä. Huonokuntoisimmille voidaan järjestää kotiin sairaalasänky, erikoisistuin vessaan ja muut kotihoitovälineet. Myös vaikeasti sairaat, kuten hoitoja saavat syöpäpotilaat, saavat monesti asua kotona. Omalääkärillä on suuri valta ja vastuu päättää potilaan hoitomuodosta ja -paikasta, Laukka mainitsee. OMALÄÄKÄRIT OSTOSOPIMUKSIN Vanhuspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu Ranskassakin julkiselle sektorille. Julkiset ja yksityiset vanhainkodit toimivat rinnakkain, eikä hinnoissa ole kalleimpia yksityislaitoksia lukuun ottamatta suuria eroja. Vanhus perheineen osallistuu maksuihin varallisuutensa mukaan. Hanna Laukan ja hänen kollegoidensa vastaanotolla on sopimus Cessenon-sur-Orbin ja Saint-Chinianin kylissä sijaitsevien vanhainkotien kanssa. Ne ovat hallinnollisesti samaa julkista yksikköä, ja tilaa on kaikkiaan 135 asukkaalle. Palkkasuhteisena niissä on töissä vain yksi lääkäri, Thierry Faure. Hänen virkanimikkeensä on médecin coordinateur eli koordinoiva lääkäri. Meillä työskentelee noin 120 henkeä, mutta vain osa on talon palkkalistoilla. Esimerkiksi omia sairaanhoitajia on kymmenen. Kaikki asukkaiden omalääkärit sekä fysio-, psyko-, musiikki- ja liikuntaterapeutit ostetaan ulkoa, Faure luettelee. PALKKALÄÄKÄRIN RAJATTU TONTTI Koordinoivan lääkärin työkuva on rajallinen. Hänellä ei esimerkiksi ole reseptinkirjoitusoikeutta kuin hätätapauksissa. Hän ei varsinaisesti hoida potilaita vaan toimii linkkinä ostettujen palveluntuottajien ja hallinnon välissä. Kerron näkemyksiäni yksikön johdolle, arvioin asukkaiden ja asukkaiksi hakevien terveydentilaa, suunnittelen hoitoa ja laadin ohjeistuksia. Olen eräänlainen henkilökunnan lääketieteellinen äänitorvi, Thierry Faure kuvaa. Käytännön vastuun hoidosta kantavat omalääkärit, Hanna Laukka yhtenä heistä. Vanhainkoti maksaa heille sopimukseen kirjatut palkkiot käyntien mukaan. Kierrän tapaamassa vanhainkodin asukkaita yhdessä talon sairaanhoitajan kanssa. Kerralla hoidan viitisentoista omaa potilastani, Laukka kertoo. Yhteensä Laukalla on kahdessa vanhainkodissa noin 65 omapotilasta.
7 4/ ERIKOISREPORTAASI Ranska uskoo omaan malliinsa Hanna Laukka tapaa yhdellä vanhainkotikäynnillä viitisentoista potilasta. Laukan työajasta suuri osa menee reseptien kirjoittamiseen ja muihin paperitöihin. Tabletti auttaa tiedonhaussa. Niiden rinnalla tasavertaisesti toimivat voittoa tavoittelemattomat yksityiset sairaalat sekä kaupalliset yksityissairaalat eli klinikat (cliniques privées). Myös sairaankuljetuspalveluissa ja päivystystoiminnassa julkinen ja yksityinen elävät rinnakkain. Suurin osa yleislääkärien vastaanotoista on parin kolmen lääkärin yhteenliittymiä, kuten meillä. Myös erikoislääkärien kannattaa taloudellisista ja käytännön syistä usein yhdistää voimansa, Hanna Laukka kertoo. Médecin traitant -järjestelmä tuli nykymuodossaan voimaan vuonna Sen mukaan jokaisen 16 vuotta täyttäneen on ilmoitettava viranomaisille valitsemansa omalääkäri. Hänen kauttaan hakeudutaan tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta jatkohoitoon ja erikoislääkäreille. Potilas voi etsiytyä myös suoraan haluamaansa paikkaan. Ilman omalääkärin lähetettä pakollinen sairausvakuutus korvaa kuitenkin käynnistä vain 30 prosenttia, kun korvaus omalääkärin kautta on 70 prosenttia. TURHAT KÄYNNIT JÄÄVÄT POIS Järjestelmän yksi selvä hyöty on päällekkäisyyksien karsiminen. Omalääkäri tuntee potilaansa, ja lääkäriin on helppo tulla. Kun aina sama lääkäri lähettää potilaan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon, turhia erikoislääkärikäyntejä jää pois, Hanna Laukka kuvaa. Suomalaisen silmissä malli voi tosin tuntua myös kankealta. Useimmilla yksityisvastaanotoilla ei työskentele sairaanhoitajia tai sihteeriä, laboratorio puuttuu ja tutkimuslaitteita on rajallisesti. Olemme yksityisyrittäjiä, eli hankimme kaiken omalla rahalla tai teemme itse. Esimerkiksi minulla on EKG-laite, mutta se on pienillä vastaanotoilla harvinainen. Ajanvarauspalvelut ostamme ulkoa, Laukka kertoo. Myös sairaanhoitajat toimivat omilla yksityisvastaanotoillaan. Kun lääkäri tarvitsee kokeita, hän lähettää joko potilaan laboratorioon tai tutun kotisairaanhoitajan potilaan luo. Tuloksia joutuu joskus odottamaan. Toisaalta lääkäreiden
8 15 4/2013 Jonoja on Ranskassa lähinnä päivystykseen, ei leikkauksiin, Thierry Faure toteaa. Hän on työskennellyt lääkärinä myös Britanniassa. Philippe Courtade (vas.) omistaa vastaanoton tilat. Elodie Brandon ja Hanna Laukka maksavat hänelle vuokraa. ja sairaanhoitajien verkostot toimivat täällä hyvin. Melkein kaikki perustuu suhdetoimintaan, Laukka toteaa. Suomeen vasta suunniteltava potilaan valinnanvapaus on arkea Ranskassa. Potilas saa esittää toiveensa myös erikoislääkäristä tai sairaalasta. Muutoin omalääkäri valitsee hyvämaineiseksi tietämänsä jatkohoidon. Yleislääkärillä on iso henkilökohtainen vastuu. Julkisen ja yksityisen sektorin rinnakkaisjärjestelmässä pitää vain tietää, kuka tai mikä taho hoitaa mitäkin ja mikä paikka on milloin auki, Laukka selittää. RAHA OHJAA SIJOITTUMISTA Mallin hyviin puoliin kuuluu se, että lääkäriin pääsee nopeasti: omalääkärille lähes heti ja erikoislääkärille tai leikkaukseenkin pian. Jonoja on lähinnä tietyillä aloilla, joilla on erikoislääkäripulaa. Silmälääkärit ovat yksi tällainen ryhmä. Toisaalta Ranskassakin palvelujen saatavuuserot kasvavat. Järjestelmää kontrolloivat alueelliset virastot eli ARSit (agences régionales de santé). Toinen koordinoiva taho on lääkäriliitto alaosastoineen (conseils de l ordre). Viranomaiset eivät osoita lääkäreitä tietylle alueelle. Sijoittumista ohjataan esimerkiksi verohelpotuksin. Lisäksi erikoislääkärien koulutus on kontrolloitua. Opiskelijat eivät saa valita erikoistumisalaansa yhtä vapaasti kuin Suomessa, Hanna Laukka selittää. Toinen ohjaava seikka on bisnesvetoisuus selkokielellä sanottuna raha. Jos potilas ei ole lääkäriinsä tyytyväinen, hänellä on vapaus vaihtaa. Yrittäjämalli saa kuitenkin aikaan sen, että lääkäreitä on joka lähtöön. Suomalaisesta näkökulmasta laatu- ja työmoraalierot ovat suuret, Laukka myöntää. LIIAN HELPOSTI LÄÄKÄRIIN? Ranskalaislääkärit tuntuvat tyytyväisiltä järjestelmäänsä. Yleinen arvio on se, että potilaan kannalta malli toimii jopa erit-
9 4/ ERIKOISREPORTAASI Ranska uskoo omaan malliinsa Kalenteri kertoo, keitä vanhuspotilaita tavataan tänään. Puhelin on yksityisen omalääkärin keskeisimpiä työvälineitä. täin hyvin. Lääkärin kannalta asiaa pohdittaessa löytyy enemmän näkemyseroja. Yrittäjyys vie toki paljon aikaa ja energiaa. Minulla on noin tuhat omaa potilasta, jotka lääkärin vastuun mukaisesti pitää hoitaa. Toisaalta se on oma valintani ja pidän työstäni, 17 vuotta yleislääkärinä työskennellyt Philippe Courtade pohtii. Nuorta Elodie Brandonia yrittäjyys hiukan pelottaa. Hänkin pitää silti mallia hyvänä. Viime kädessä kyse on valinnasta. Voisin hakeutua myös sairaalaan töihin, mutta siellä joutuisin tekemään esimerkiksi päivystyksiä. Työn luonne olisi toinen, hän miettii. Kolmikon vastaanotolla on omapotilaita parituhatta, lapset mukaan lukien Se merkitsee pitkiä työpäiviä ja venymistä. Kun Suomessa lääkäri näkee potilasta päivässä, täällä luku on noin 20 tai joskus jopa 35, Hanna Laukka vertaa. Ajan pitkiä matkoja kotikäynneille, syön autossa enkä pidä taukoja. Sairausvakuutusjärjestelmän korkea korvaustaso ja omalääkärin läheisyys tekevät sen, että joskus lääkäriin tullaan kovin pienestä syystä. Systeemiä käytetään jossain määrin hyväksi. Ranskalaiset ovat tottuneet saamaan lääkkeensä lähes kuluitta, ja lääkäriin saatetaan tulla liiankin helposti. Hyvää on toki se, että näin saadaan ajoissa jäljitettyä myös vakavammat vaivat ja yksittäiset käynnit sujuvat nopeasti, kollegakolmikko miettii. Mielipidekyselyissä ranskalaiset ilmoittavat pitävänsä omaa malliaan arvossa. Huoli on vain siitä, pystyykö valtio rahoittamaan yhä kalliimmaksi käyvän järjestelmän tulevaisuudessakin. Pakollinen sairausvakuutus pääosassa Ranskan terveydenhuoltomalli kuuluu niin sanottuihin vakuutuspohjaisiin järjestelmiin. Kaikista maan terveysmenoista leijonanosa, noin 76 prosenttia, rahoitetaan pakollisesta sairausvakuutuksesta (assurance maladie). Vapaaehtoiset lisävakuutukset (complémentaires tai mutuelles) kattavat kuluista noin 14 prosenttia, ja kotitalouksille jää noin 9 prosenttia. Kaikkein pienituloisimmille maksettavan valtiollisen tuen osuus on reilu prosentti. Pakollinen sairausvakuutus hyvittää yleislääkärikäyntien kuluista potilaalle 70 prosenttia, sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kuluista 60 prosenttia ja lääkkeistä prosenttia. Tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoidot ja esimerkiksi raskauteen liittyvät kulut korvataan sataprosenttisesti. Lääkekorvauksia on jouduttu viime vuosina karsimaan järjestelmän kalleuden vuoksi. Yleislääkärien perustaksa on 23 euroa käynniltä ja erikoislääkärin 28 euroa, jos lääkäri kuuluu valtion sopimusjärjestelmään. Sen ulkopuolisten lääkäreiden taksat voivat olla reilusti korkeampia. Yli 90 prosenttia ranskalaisista on ottanut sairauskuluihinsa lisävakuutuksen. Näiden vakuutusten hinta ja laajuus vaihtelevat. Usein maksajana on työnantaja. Jos nelihenkinen perhe maksaa lisävakuutuksensa itse, keskivertohinta on noin sata euroa kuussa. Jos korvausten piiriin halutaan myös vaikkapa silmälasit ja hampaiden oikomishoidot, hinta nousee noin 160 euroon. Lisävakuutuksen myötä ranskalaisen omavastuuosuus terveydenhuollostaan jää lähelle nollaa. Maksettavaksi jää usein vain euron suuruinen käsittelymaksu. Vakuutushinnat ovat kuitenkin nousseet, ja keskustelua käydään siitä, muuttuuko terveydenhuolto pikkuhiljaa hyväosaisten luksukseksi.
10 17 4/2013 Viinialue Orb-joen varrella Cessenon-sur-Orb
VEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
Lisätiedotwww.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015
www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotEU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?
EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotTyöntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle
Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle
LisätiedotJonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1
Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotLääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu lokakuussa 2016, n = 533
Lääkäripaneelin tuloksia Tiedonkeruu lokakuussa 201, n = 5 Mikä on Lääkäripaneeli? Sähköinen kysely jäsenille 2 kertaa vuodessa Noin 000 jäsentä kerrallaan Työikäinen lääkärikunta pienoiskoossa Kuinka
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lean periaatteet Arvon tuottaminen asiakkaalle Sellaisten turhien vaiheiden havaitseminen ja poistaminen, jotka eivät tuota lisäarvoa
LisätiedotKyläkierroksella nousseita teemoja
Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotHeinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotAki Lindén Vallitseeko laiton tila?
Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotRuotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus
LisätiedotMistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?
Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja
LisätiedotSosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS
Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotPohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta
Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla
LisätiedotKelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013
Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä
LisätiedotPorin perusturvan mobiilitoiminta
Porin perusturvan mobiilitoiminta YL Katriina Lähteenmäki Akuuttilääketieteen el Yleislääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys Porin perusturvan yhteistoiminta-alue
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?
Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori
Työmarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori Työmarkkinatutkimus 2017 Tutkimus toteutettiin internetkyselynä joulukuussa 2017. Vastaajat kutsuttiin tutkimukseen mukaan sähköpostitse ja/tai tekstiviestillä.
LisätiedotPotilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus
Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun
LisätiedotVakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman
LisätiedotVALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?
VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
LisätiedotVaihtaa vai ei? Kysely Jyväskylän kaupungin terveyspalveluista. Kyselyaika Vastaajia yhteensä 248
Vaihtaa vai ei? Kysely Jyväskylän kaupungin terveyspalveluista Kyselyaika 11. 22.5.2017 Vastaajia yhteensä 248 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 237 Nainen 81% Mies 19% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 11/2018
N=892 3 % 1. Miten teit valinnan? 6% 68 % 24% Tyhjiä Julkisella terveysasemalla Yksityisen palveluntuottajan toimipisteessä Palse.fi-sivustolla portaalissa N=892 (tyhjiä 238) 2. Mikäli teit valinnan Palse.fi-sivustolla,
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotOikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016
Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti
VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän
LisätiedotKokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä
18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotEU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotTE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta
TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotTerveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste
Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste 15.1.2019 Tarja Pajunen sosiaalipoliittinen asiantuntija Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Perustuslain turva Perustuslaki edellyttää, että sairauden
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä
LisätiedotLÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS
LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi
Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotTERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo
LIITE 6 1(2) Taulukko 2. Aloitusvaiheen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat. TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo keskihajonta Henkilökunnan riittävyys 32 2,99 6,75 Henkilökuntaa on riittävästi 32
LisätiedotVäestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto
n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotAsiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta
Asiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta case: Porin perusturvan mobiilitoiminta YL Katriina Lähteenmäki Akuuttilääketieteen el Yleislääketieteen el Ensihoitolääketieteen
LisätiedotOireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?
Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen (22.1.2018) mukaisesti 1 - Keskeisimmät muutokset lausuntokierroksen jälkeen Sote-keskuksen erikoisalojen mukaiset konsultaatio- ja vastaanottopalvelut
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotPalvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009
Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotUlkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Joona Rissanen Toukokuu 2017 Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (6) 41 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ammatinharjoittajamallin kokeilua terveysasemilla koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2012-014523 T 00 00 03 Päätös
LisätiedotMDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotPerusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto
Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotKeski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten minä valitsen palveluideni tuottajan? Poliittinen näkemys ja yksilön oma ideologia Ajanvarauksen
LisätiedotMITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA
MITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA Asiakkaat ja sote: kohtaamisten kehässä 7.2.2019 KANSALLISTEN ASIAKASPALAUTEKYSELYJEN HYÖDYT THL-kyselyt: terveyskeskusten vastaanotot, hammashoitolat,
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
Lisätiedot