Lausunto selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän muuttamiseksi

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Lausunto selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän muuttamiseksi KH 8 Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) on hyväksynyt val tion osuus uu dis tuk sen pääperiaatteet ja uudistuksessa käytettävät kritee rit. Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus uudesta val tion osuus järjes tel mäs tä kuntakohtaisine koelaskelmineen lähetetään kom men toin tikier rok sel le. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa kom men toin tikier rok sen jälkeen tammikuussa. Kuntakohtaiset laskelmat eivät ole lopul li sia, vaan tulevat vielä muuttumaan. Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja alue ke hi tyksen ministerityöryhmä linjasi, että uudistukseen sovelletaan vähintään vii den vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensim mäi si nä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asu kas ta kohti. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikä raken tee seen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusim man tilastotiedon pohjalta. Valtionosuuksien laskemisessa käy tet tävät ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat THL:n ja VATTin selvityksiin. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Alustava ehdotus ja kuntakohtaiset koelaskelmat lähetetään kuntiin lyhyel le kommentointikierrokselle, jonka aikana pyydetään kuntien kannan ot to ja muun muassa kriteereihin, laskentaperusteisiin sekä val tionosuus jär jes tel män uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Kun ta kohtai set laskelmat ovat suuntaa-antavia, sillä jatkossa laskennan pohjina käy te tään aina uusimpia, saatavilla olevia tunnuslukuja. Selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen ehdotuksensa val tionosuus jär jes tel män uudistamisesta tammikuun loppuun mennessä. Vi ralli nen kuulemiskierros järjestetään tämän jälkeen. Hallituksen esitys anne taan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 ja uuden lain sää dän nön siirtymäaikoineen on tarkoitus tulla voimaan alkaen.

2 Selvitysmiehen alustava ehdotus pohjautuu Hallinnon ja aluekehityksen mi nis te ri työ ryh män keväällä 2013 hyväksymiin alustaviin linjauksiin, joiden mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi las ken ta kri tee re jä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Pe rus pal ve lujen valtionosuuksissa olisi jatkossa 8 kriteeriä ja lisäosissa 3 kriteeriä. Ny kyi ses sä järjestelmässä on noin 48 kriteeriä, joista osa on keskenään pääl lek käi siä ja vanhentuneita. Kunnanjohtajan ehdotus: Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta ja Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta mennessä sähköisesti www-linkkiä hyväksi käyttäen. Kommentit on myös mahdollista toimittaa paperilla valtionvarainministeriöön, Kunta- ja aluehallinto-osasto, PL 28, VAL TIO NEU VOS TO. Oheismateriaalina on taustamuistio ja Kainuuta koskevat kun ta koh tai set tulokset. Kainuun yhteenlasketut valtionosuudet pienenisivät vuo si ta solla noin 1,7 milj. eu roa. Koko materiaali löytyy sivulta: altio/name.jsp Esittelijä: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, puh Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan valtionosuusuudistuksen pe rus teista, että järjestelmän yksinkertaistaminen on oikean suuntainen ta voi te. Tasausrajan nostaminen on oikea toimenpide. Tasauslisän pu dot ta minen 80 %:iin kuitenkin suosii keskisuuria kuntia usein heikoimmassa talou del li ses sa asemassa olevien (ja joidenkin erittäin korkean ve ro tu lo tason) kuntien kustannuksella. Omaan käyttöön jäävän verotulon mah dolli sen kasvun lisäyksellä noin 8 %:sta 20 %:iin ei ole merkittävää kan nustin vai ku tus ta. Asukastiheys ja syrjäisyys mittaavat edelleen pitkälle samaa asiaa päällek käin. Syrjäisyysluku pitäisi määritellä kuljettavien tietäisyyksien mukaan eikä linnuntietä pitkin. Näin eliminoitaisiin esimerkiksi ve sis tö jen jos kus huomattavastikin vääristävä vaikutus. Tämä olisi hyvin mah dol lista ny kyi sin paikkatietoaineiston pohjalta. Se, että syrjäisyysluvun ylittäessä luvun1,5 on kerroin kolminkertainen ei ole linjassa kuntaliitosneutraliteetin kanssa.

3 Toisaalta merkittävät menetykset koskevat usein juuri sellaisia kuntia, joiden palvelut ovat pitkien etäisyyksien vuoksi keskimääräistä kalliimpia järjestää. Tämä ei voine olla uudistuksen tavoite kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. THL:n laskelmien mukaan sairastavuuden paino olisi lähes yhtä suuri kuin ikärakenteen. Jotta muutokset eivät olisi liian suuria, on las ken taole tus kuitenkin sellainen, että ikärakenne vaikuttaa noin 70 % ja sai rasta vuus noin 24 %. Tätä suhdetta tulee vielä harkita lähemmäksi THL:n alkuperäistä tutkimukseen perustuvaa suhdetta.. Keskiasteen koulutukseen ei ole kiinnitetty huomiota riittävästi. Jos esimerkiksi lukio tai ammatillinen koulutus loppuu kunnasta, muuttavat oppilaat toiseen kuntaan. Tällöin kunnan asukaspohjainen valtionosuus laskee samalla kun uutena kunnalle tulee oppilaskohtainen kustannus koulutuksen ylläpitäjälle. Siis tulee kaksinkertainen menetys. Sama koskee työpaikkaomavaraisuutta. Jos esimerkiksi merkittävän yrityksen konkurssin vuoksi verotulot laskevat merkittävästi, kärsii kunta samaan aikaan työpaikkaomavaraisuuden heikentymisestä johtuen valtionosuuden menetyksestä. Voimalaitosten kiinteistöveron osittainen palauttaminen osaksi verotulotasausta ei ole perusteltua. Sen sijaan kiinteistöveron tuoton kohdentaminen myös allasalueen mahdollisille muille kunnille olisi perusteltua haittojen korvaamisen näkökulmasta. Jos lähtökohtana on, että uusi järjestelmä on oikeudenmukaisempi, on vii den vuoden siirtymäaika pitkä, vaikka kuntakohtaiset muutokset joskus ovatkin suuria. Kohtuullinen siirtymäaika toki tarvitaan so peu tu mis ta var ten. Muiden valtionosuuksiin tehtävien lisäysten/vähennysten ja siir ty mä tasauk sien kokonaisuus kaipaa vielä tarkempaa avaamista, varsinkin jos nii tä aiotaan yhdistellä/karsia, ennen kuin muutosten si säl töä/vai ku tus ta voi arvioida. Kunnanhallitus: Hyväksyi kunnanjohtajan kokouksessa täydennetyn päätösehdotuksen. Tiedoksi Valtionvarainministeriö, kunta- ja aluehallinto-osasto. Muutoksenhakukielto KH Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p Valtiovarainministeriö pyytää mm. kuntien lausuntoa selvitysmiehen

4 Kunnanjohtajan ehdotus: luon nok ses ta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uu dis tami ses ta. Lausunnot pyydetään toimittamaan klo 16:00 mennes sä sähköpostitse valtionvarainministeriöön. Lausuntopyyntö, luonnos hallituksen esitykseksi kunnan pe rus pal ve lujen valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi, kuntakohtaiset las kelmat ja muu esitykseen liittyvä materiaali ovat osoitteessa: Valtio/name.jsp Tammikuun kommenttikierroksen pohjana olleissa THL:n laskelmissa ha vai tut virheet on oikaistu. Koelaskelmat on myös tehty vuoden 2014 ta sol la, kun tammikuun kommenttikierroksen luvut olivat vuoden 2013 ta sol la. Tämä on muuttanut hieman kuntien lukuja. Esityksen perusrakenne on säilynyt ennallaan. Paltamon kohdalla uudistus merkitsisi vuositasolla 111 euroa/asukas lisäys tä, joka on n euroa vuodessa. Suurimmat voittajat oli si vat Puolanka, Kajaani ja Sotkamo. Suurimmat menettäjät taas olisivat Suomus sal mi, Vaala ja Hyrynsalmi. Myös Kuhmo ja Ristijärvi me net täi si vät valtionosuuksia. Esittelijä: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, puh Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan seu raa vaa: Järjestelmän saaminen yksinkertaisemmaksi on oikean suuntainen tavoi te. Tasausrajan nostaminen on oikea toimenpide. Tasauslisän pu dot ta minen 80 %:iin kuitenkin suosii keskisuuria kuntia usein heikoimmassa talou del li ses sa asemassa olevien (ja joidenkin erittäin korkean ve ro tu lo tason) kuntien kustannuksella. Omaan käyttöön jäävän verotulon mah dolli sen kasvun lisäyksellä noin 8 prosentista 20 %:iin ei ole merkittävää kan nus tin vai ku tus ta. Asukastiheys ja syrjäisyys mittaavat edelleen pitkälle samaa asiaa päällek käin. Syrjäisyysluku pitäisi määritellä kuljettavien tietäisyyksien mukaan eikä linnuntietä pitkin. Näin eliminoitaisiin esimerkiksi ve sis tö jen jos kus huomattavastikin vääristävä vaikutus. Tämä olisi hyvin mah dol lista ny kyi sin paikkatietoaineiston pohjalta. Se, että syrjäisyysluvun ylittäes sä luvun1,5 on kerroin kolminkertainen ei ole linjassa kun ta lii tosneut ra li tee tin kanssa.

5 Toisaalta merkittävät menetykset koskevat usein juuri sellaisia kuntia, joiden palvelut ovat pitkien etäisyyksien vuoksi keskimääräistä kalliimpia järjestää. Tämä ei voine olla uudistuksen tavoite kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Keskiasteen koulutukseen ei ole kiinnitetty huomiota riittävästi. Jos esimerkiksi lukio tai ammatillinen koulutus loppuu kunnasta, muuttavat oppilaat toiseen kuntaan. Tällöin kunnan asukaspohjainen valtionosuus laskee samalla kun uutena kunnalle tulee oppilaskohtainen kustannus koulutuksen ylläpitäjälle. Siis tulee kaksinkertainen menetys. Sama koskee työpaikkaomavaraisuutta. Jos esimerkiksi merkittävän yrityksen konkurssin vuoksi verotulot laskevat merkittävästi, kärsii kunta samaan aikaan työpaikkaomavaraisuuden heikentymisestä johtuen valtionosuuden menetyksestä. Voimalaitosten kiinteistöveron osittainen palauttaminen osaksi verotulotasausta ei ole perusteltua. Sen sijaan kiinteistöveron tuoton kohdentaminen myös allasalueen mahdollisille muille kunnille olisi perusteltua haittojen korvaamisen näkökulmasta. Jos lähtökohtana on, että uusi järjestelmä on oikeudenmukaisempi, on vii den vuoden siirtymäaika pitkä, vaikka kuntakohtaiset muutokset joskus ovatkin suuria. Kohtuullinen siirtymäaika toki tarvitaan so peu tu mis ta var ten. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan delegoida lausunnon antamisen kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja muutti ehdotustaan kokouksessa: Kunnanjohtajan muutettu ehdotus kokouksessa: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seu raa vaa: Järjestelmän saaminen yksinkertaisemmaksi on oikean suuntainen tavoi te. Tasausrajan nostaminen on oikea toimenpide. Tasauslisän pu dot ta minen 80 %:iin kuitenkin suosii keskisuuria kuntia usein heikoimmassa talou del li ses sa asemassa olevien (ja joidenkin erittäin korkean ve ro tu lo tason) kuntien kustannuksella. Omaan käyttöön jäävän verotulon mah dolli sen kasvun lisäyksellä noin 8 prosentista 20 %:iin ei ole merkittävää kan nus tin vai ku tus ta. Asukastiheys ja syrjäisyys mittaavat edelleen pitkälle samaa asiaa päällek käin. Syrjäisyysluku pitäisi määritellä kuljettavien tietäisyyksien mukaan eikä linnuntietä pitkin. Näin eliminoitaisiin esimerkiksi ve sis tö jen jos kus huomattavastikin vääristävä vaikutus. Tämä olisi hyvin mah dol lista ny kyi sin paikkatietoaineiston pohjalta. Se, että syrjäisyysluvun ylit-

6 täes sä luvun1,5 on kerroin kolminkertainen ei ole linjassa kun ta lii tosneut ra li tee tin kanssa. Toisaalta merkittävät menetykset koskevat usein juuri sellaisia kuntia, joiden palvelut ovat pitkien etäisyyksien vuoksi keskimääräistä kalliimpia järjestää. Tämä ei voine olla uudistuksen tavoite kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Keskiasteen koulutukseen ei ole kiinnitetty huomiota riittävästi. Jos esimerkiksi lukio tai ammatillinen koulutus loppuu kunnasta, muuttavat oppilaat toiseen kuntaan. Tällöin kunnan asukaspohjainen valtionosuus laskee samalla kun uutena kunnalle tulee oppilaskohtainen kustannus koulutuksen ylläpitäjälle. Siis tulee kaksinkertainen menetys. Sama koskee työpaikkaomavaraisuutta. Jos esimerkiksi merkittävän yrityksen konkurssin vuoksi verotulot laskevat merkittävästi, kärsii kunta samaan aikaan työpaikkaomavaraisuuden heikentymisestä johtuen valtionosuuden menetyksestä. Voimalaitosten kiinteistöveron osittainen palauttaminen osaksi verotulotasausta ei ole perusteltua. Sen sijaan kiinteistöveron tuoton kohdentaminen myös allasalueen mahdollisille muille kunnille olisi perusteltua haittojen korvaamisen näkökulmasta. Jos lähtökohtana on, että uusi järjestelmä on oikeudenmukaisempi, on vii den vuoden siirtymäaika pitkä, vaikka kuntakohtaiset muutokset joskus ovatkin suuria. Kohtuullinen siirtymäaika toki tarvitaan so peu tu mis ta var ten. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Toimeenpano: tiedoksi Valtiovarainministeriö, kunta- ja alue hal linto-osas to Muutoksenhakukielto