2/402/ Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/402/ Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 2013"

Transkriptio

1 2/402/ Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 2013

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta Siirtohinnat Verkkoyhtiöiden kustannukset ja toiminnan tehostaminen Jakeluverkkoyhtiöiden maksuvalmius Operatiiviset kustannukset Tehostamistavoite Liikevaihto ja liikevoitto Investoinnit, jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo Tuotto ja voiton jaon kehittyminen Pääoman painotettu keskikustannus (WACC) Jakeluverkkoyhtiöiden yli- ja alijäämät Konserniavustukset Liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuotto Tekninen kehitys ja valvonta Sähköverkkojen, volyymin ja kapasiteetin kehitys Sähkön laatu ja toimitusvarmuus Yhteenveto... 45

3 3 1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan verkkoliiketoiminnan taloudellista ja teknistä kehitystä sekä valvonnan vaikutuksia siihen erityisesti toisella valvontajaksolla ( ) ja vuonna 2012 alkaneella kolmannella valvontajaksolla ( ). Aineisto perustuu sähköverkonhaltijoiden Energiaviraston valvontatietojärjestelmään ilmoittamiin sähköverkkoyhtiöiden valvontatietoihin sekä tilinpäätöksiin ja toimialaa koskeviin tilastoihin. Sähkönjakeluverkot toimivat luonnollisessa monopoliasemassa ja taloudellisesti tehokkain tilanne saavutetaan ainoastaan yhdellä toimijalla tietyllä markkina-alueella. Monopoliaseman seurauksena syntyvää hyvinvointitappiota voidaan sääntelyn ja sen mukaisen viranomaisvalvonnan keinoin vähentää sääntelemällä ja valvomalla hinnoittelua niin, että monopolin ei ole mahdollista ylihinnoitella palveluaan. Tämän lisäksi valvotaan verkkopalvelun ehtojen läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta ja laatua. Sääntelyllä on myös varmistettava, että liiketoiminnan kannustimet ovat tehokkaita ja että omistajilla on halukkuutta sijoittaa ja investoida verkkotoimintaan. Vuonna 2012 sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa siirryttiin kolmannen valvontajakson myötä uudistettuihin valvontamenetelmiin ja syyskuussa 2013 voimaan tuli uusi sähkömarkkinalaki, jonka yhtenä tarkoituksena on sähköverkon kehittämisen ja varautumisen kautta parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta verkonhaltijoiden valitsemilla parhailla ja kustannustehokkaimmilla keinoilla. Energiaviraston vahvistamat valvontamenetelmät (kuva 1.) sisältävät sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteet, sitoutuneen pääoman kohtuullisen tuoton ja verkkotoiminnan tuloksen määritystavat sekä verkkotoiminnan kannustimet, joita ovat investointikannustin, laatukannustin, tehostamiskannustin, ja innovaatiokannustin sekä toimitusvarmuuskannustin (tämä kannustin on käytössä vuosina 2014 ja 2015). Lähtökohtana on mahdollistaa riittävät investoinnit, jotka edistävät toimitusvarmuutta, sekä parantaa kustannustehokkuutta. Näiden tekijöiden pohjalta Energiavirasto määrittelee kunkin sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja vertaa sitä kyseisen sähköverkonhaltijan toteutuneeseen oikaistuun tulokseen.

4 Kuva 1. Kolmannen valvontajakson ( ) valvontamenetelmien keskeisimmät elementit ja valvontamenetelmien toimintaperiaate. 4

5 5 2 Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta Toisen valvontajakson jälkimmäisellä puoliskolla useat sähkönjakeluverkon haltijat kokivat myrskyjä, jotka vaikuttivat sähkön toimitusvarmuuden lisäksi joidenkin yhtiöiden taloudelliseen tulokseen. Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna 2012 verkonhaltijat eivät kohdanneet yhtä suuria haasteita, vaikka myrskytuhot ja lumikuormat vaikuttivat edelleen jossain määrin toimintaan. Viimeisten vuosien aikana sähköverkkoyhtiöt kohtasivat haasteita sekä taloudellisen että teknisen toimintaympäristön suhteen. Näistä tekijöistä huolimatta verkkoyhtiöiden taloudelliset toimintaedellytykset säilyivät hyvinä ja esimerkiksi liikevaihto, liikevoitot, voitonjaon erät sekä alijäämät kasvoivat vielä toisen valvontajakson aikana. Suurin osa yhtiöistä kykeni kehittämän toimintaansa, parantamaan sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä tekijöitä ja kasvattamaan liikevaihtoaan. Valvontamenetelmien vaikutuksia verkkoyhtiöiden toimintaan voidaan analysoida tutkimalla kehitystä taloudellisten tunnuslukujen ja tilastojen pohjalta. Tässä luvussa arvioidaan verkkoliiketoiminnan taloudellista kehitystä ja valvonnan vaikutuksia erityisesti toisella ja kolmannella vuonna 2012 alkaneella valvontajaksolla. Tämän lisäksi siirtohintoja tarkastellaan pidemmillä, aina vuoden 2013 syksyyn jatkuvilla aikasarjoilla. 2.1 Siirtohinnat Sähkön reaaliset siirtohinnat pysyivät vakaalla tasolla koko viime vuosikymmenen alkupuolen. Ensimmäisellä valvontajaksolla ( ) reaaliset hinnat laskivat tai pysyivät lähes muuttumattomina. Vuonna 2008 alkaneella toisella valvontajaksolla yhtiöt kompensoivat ensimmäisen valvontajakson alijäämiä ja siirtohinnat nousivat aina vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen hinnat ovat pysyneet reaalisesti lähes samalla tasolla. Kuvassa 2.1 on esitetty kolmen käyttäjäryhmän (kerrostalo 2000 kwh/v, pientalo 5000 kwh/v ja kwh/v) keskiarvona koko Suomen reaalinen verottomien siirtohintojen muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Reaaliset keskimääräiset siirtohinnat ovat pysyneet näillä kolmella alhaisemman kulutuksen käyttäjäryhmillä viimeisen kolmen vuoden aikana lähes muuttumattomina. Vuonna 2012 alkaneella kolmannella valvontajaksolla hinnat ovat hieman laskeneet.

6 /2003 1/2004 4/2004 7/ /2004 1/2005 4/2005 7/ /2005 1/2006 4/2006 7/ /2006 1/2007 4/2007 7/ /2007 1/2008 4/2008 7/ /2008 1/2009 4/2009 7/ /2009 1/2010 4/2010 7/ /2010 1/2011 4/2011 7/ /2011 1/2012 4/2012 7/ /2012 1/2013 4/2013 7/ /2013 Verottomat reaaliset siirtohinnat (kolmen käyttäjäryhmän keskiarvo) Kuva 2.1 Verottomien reaalisten siirtohintojen kehitys vuodesta 2003 (perusvuosi) kolmen käyttäjäryhmän keskiarvona (kerrostalo 2000 kwh/v, pientalo 5000 kwh/v ja kwh/v). Kuvassa 2.2 on kuvattu verollisen ja verottoman reaalisen siirtohinnan sekä sähkön kokonaishinnan kehitys keskimääräisen pientalon kwh:n vuosikulutuksella koko maan keskihintana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Veroton siirtohinta on noussut reaalisesti noin 11 prosenttia kymmenessä vuodessa. Nousu keskittyi vuosiin Vuoden 2010 jälkeen hinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Energiaverojen korotus näkyy voimakkaana verollisen siirtohinnan nousuna vuoden 2011 alussa ja verolliset siirtohinnat ovatkin nousseet yli 30 prosenttia kymmenen vuoden takaiselta tasolta. Myös sähkön kokonaishinta on noussut reaalisesti suunnilleen saman verran. Tämä nousu on jakautunut tasaisemmin kymmenen vuoden ajanjaksolla, mutta merkittävä osuus viime vuosien kokonaishinnan noususta on ollut seurausta energiaverojen korotuksista. Kolmen viimeisen vuoden aikana hinnat ovat reaalisesti laskeneet muutamia prosentteja. Kyseisellä käyttäjäprofiililla sähkön kokonaishinta on laskenut vuoden 2011 huipputasolta lähes 6 prosenttia. Verollinen ja veroton keskimääräinen siirtohinta on laskenut korkeimmalta tasolta kahdesta kolmeen prosenttia. Myöskään tällä kulutusprofiililla uuden valvontajakson alkaminen vuoden 2012 alussa ei näytä vaikuttaneen sähkön siirtohintaan koko maan keskimääräisten hintojen suhteen.

7 7 indeksi Verolliset reaaliset kokonaishinnat (siirto- ja energiahinnat) Verottomat reaaliset siirtohinnat Verolliset reaaliset siirtohinnat Kuva. 2.2 Sähkön reaaliset verottomat siirtohinnat, sekä verollinen kokonaishinta (pientalo kwh/v) Käyttäjäryhmien välisissä hinnoissa on suuria kulutettuun sähkön määrään liittyviä eroja. Kuvassa 2.4 on useiden tyyppikäyttäjien verottomat siirtohinnat vuodesta 2008 vuoden 2013 heinäkuuhun. Nimelliset hinnat pysyivät tasaisena vuoteen 2009, jolloin erityisesti pienempien kuluttajien hinnat nousivat. Nimellinen hintojen nousu näissä ryhmissä on ollut noin prosenttia, kun esimerkiksi keskisuurella teollisuudella alle 20 prosenttia. Siirtoverkon ylläpidon kustannukset eivät yleensä ole suoraan riippuvaisia siirretystä sähkön määrästä ja siksi kulutetulla sähkönmäärällä ei ole täysin kiinteää yhteyttä siirtohintoihin. Hinnoittelun pohjana on yleisesti käytössä yhtenäinen aikaperusteinen perusmaksu, jonka lisäksi tulee siirretyn sähkön määrästä riippuva maksu.

8 8 Keskihinta (snt/kwh) 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Kerrostalo 2000 kwh/v. Pientalo kwh/v Pientalo 5000 kwh/v. Keskisuuri teollisuus 2 milj. kwh/v 0,00 Kuva 2.4 Eräiden tyyppikäyttäjien sähkön verottoman siirtohinnan kehitys toisella valvontajaksolla (keskihinnat snt/kwh). Sähkön siirron kustannukset määräytyvätkin pääosin sähkön siirrossa käytettävän verkon pääoma-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten mukaan. Sähkön siirtohinnoittelu voi vaihdella huomattavasti eri yhtiöiden välillä. Kuvassa 2.5 on esitetty edellä mainitun kolmen käyttäjäryhmän verottoman keskihinnan keskiarvo jakeluverkkoyhtiöittäin toukokuussa Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Yhtiökohtainen vaihtelu siirtohinnoissa on suurta. Halvimmalla jakeluverkkoyhtiöllä hinta on noin 2,6 snt/kwh ja kalleimmalla yli 9 snt/kwh. Kaikkien yhtiöiden keskimääräinen keskihinta näiden käyttäjäryhmien keskiarvona on noin 4,4 snt/kwh. Siirtohinnoittelun suuren vaihtelun taustalla on usein jakelualueiden toimintaolosuhteiden eroavaisuudet. Pelkästään tiiviillä taajama-alueella toimivan verkonhaltijan kustannusrakenne poikkeaa harvaan asutulla maaseutualueilla toimivan verkonhaltijan kustannusrakenteesta. Harvempaan asutuilla maaseutumaisilla jakelualueilla verkonhaltijalla on hoidettavanaan selvästi suurempi verkkopituus asiakasta kohden kuin esimerkiksi tiiviisti asutuissa kaupungeissa.

9 9 snt/kwh 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Kuva 2.5 Sähkön siirron veroton verkonhaltijakohtainen keskihinta kolmen käyttäjäryhmän keskiarvona (kerrostalo 2000 kwh/v, pientalo 5000 kwh/v ja kwh/v) yhtiöittäin Verkkoyhtiöiden kustannukset ja toiminnan tehostaminen Yksi valvonnan tavoitteista on verkonhaltijan toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuus. Tässä luvussa tarkastellaan jakeluverkkoyhtiöiden kulurakennetta, maksuvalmiutta, operatiivisia kustannuksia ja toiminnan tehostamista erityisesti toisen ja alkaneen kolmannen valvontajakson tietojen perusteella Jakeluverkkoyhtiöiden kulurakenne Kuvassa 2.6 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden kuluerien suhde kokonaistuotoista vuonna Häviösähkön hankintakulut olivat vuonna 2012 yhteensä noin 105,2 (102,9) 1 miljoonaa euroa, alue- ja kantaverkkopalvelumaksut noin 223,5 (167,8) miljoonaa euroa ja muut ulkopuoliset palvelut noin 197,1 (204,7) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 124 (119,6) miljoonaa euroa. Poistoja ja arvonalentumisia tehtiin noin 262,5 (247,3) miljoonalla eurolla. Muiden kulujen yhteenlaskettu määrä oli noin 274,3 (267,8) miljoonaa euroa ja selvästi suurin osuus yhteensä 455,5 (397) miljoonaa euroa kokonaistuotoista kohdistui liikevoittoon. Verrattuna aikaisempiin vuosiin eri kuluerien suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla tarkasteltaessa kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden yhteenlaskettuja tietoja. Merkittävimpiä muutoksia olivat kantaverkkopalvelumaksujen osuuden 1 Suluissa edellisen vuoden luvut

10 10 nouseminen 11 prosentista 14 prosenttiin samoin kuin liikevoittojen ja muiden ulkopuolisten palveluiden suhteellisen osuuden nousu noin kahdella prosenttiyksiköllä. Häviösähkön hankintakulut nousivat suhteessa edelliseen vuoteen noin 2 prosenttia ja henkilöstökulut noin 3,7 prosenttia. Poistot ja arvonalentumiset nousivat lähes kuusi prosenttia, muut kulut noin 2,3 prosenttia ja kulut muista ulkopuolisista palveluista laskivat noin 3,8 prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Merkittävin muutos kulurakenteessa olivat alue- ja kantaverkkopalvelumaksujen nousu yli 24 prosenttia suhteessa edelliseen vuoteen. Kokonaisuudessaan jakeluverkkotoiminnan kulut nousivat noin 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Liikevoitto 28 % Häviösähkön hankintakulut 6 % Alue- ja kantaverkkopalvelumaksut 14 % Muut ulkopuoliset palvelut 12 % Muut kulut 17 % Henkilöstökulut 7 % Poistot ja arvonalentumiset 16 % Kuva 2.6 Jakeluverkkoyhtiöiden suhteellinen kulurakenne vuonna 2012

11 Jakeluverkkoyhtiöiden maksuvalmius Yrityksen maksuvalmiuden tunnuslukuna käytetään yleisesti current ratiota, joka mittaa yrityksen mahdollisuutta selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuudella ja vaihto-omaisuudella. Tunnusluvun yleisenä tavoitearvona voidaan pitää kahta. Kuvassa 2.7 on esitetty tunnusluvun keskiarvon ja mediaanin kehitys jakeluverkkoyhtiöillä toisen valvontajakson ja kolmannen valvontajakson ensimmäisen vuoden aikana. Tunnusluvun mediaani on laskenut jakson alun tasolta noin kahteen prosenttiin ja keskiarvo noin 3,5 prosenttiin vuonna 2011 ja on pysynyt lähes samalla tai hiukan korkeammalla tasolla myös vuonna Maksuvalmiuden tunnusluku näyttää keskimäärin heikentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana vaikka keskimääräinen taso on säilynyt edelleen erittäin hyvällä tasolla. Vähän yli puolella 83 jakeluverkkoyhtiöstä tunnusluku saa vähintään tavoitearvon 2 ja yli kymmenellä yhtiöllä ollaan alle yhden tasolla. Erot yhtiöiden välillä ovat hyvin suuria ja niiden taustalla on joissakin tapauksissa myös laskennallisia tekijöitä. Alhaisimmalla neljänneksellä current ratio tunnusluvun keskiarvo on yhden tuntumassa ja parhaalla neljänneksellä se saa keskimäärin yli yhdeksän prosentin arvon. 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% keskiarvo mediaani Kuva 2.7 Jakeluverkkoyhtiöiden current ratio tunnusluku toisella ja kolmannella valvontajaksolla

12 Operatiiviset kustannukset Kolmannen jakson valvontamenetelmissä tehokkuuden mittaamiseksi määritellään sähköverkkotoimialan tuottavuuden kasvumahdollisuus ja selvitetään erot verkonhaltijoiden välisessä kustannustehokkuudessa, sekä määritellään yrityskohtainen tehostamispotentiaali suhteessa tehokkaimpiin verkonhaltijoihin. Yleisen tehostamistavoitteen tarkoituksena on kannustaa kaikkia, myös tehokkuusmittauksessa tehokkaaksi havaittua, verkonhaltijaa tehostamaan toimintaansa yleisen tuottavuuskehityksen mukaisesti Valvontamenetelmissä tehostamiskannustin muodostuu verkonhaltijalle asetettavasta verkonhaltijakohtaisesta tehostamistavoitteesta sekä verkonhaltijalle määritettävistä kohtuullisista tehostamiskustannuksista. Yrityskohtainen tehostamistavoite lasketaan StoNED 2 -menetelmällä ja otetaan huomioon verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Yhtiön toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana, kun toimintaan käytetyt panokset ovat pienet suhteessa toiminnasta saataviin tuotoksiin. Panosmuuttujina käytetään verkonhaltijan tehostamiskustannuksia, jotka muodostuvat kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten ja keskeytyskustannusten puolikkaan summasta. Kolmannella valvontajaksolla panosmuuttujaan ei enää sisälly sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua tasapoistoa, joka edelleen kannustaa verkonhaltijoita kasvattamaan investointitasoaan. Tuotosmuuttujina käytetään edelleen verkonhaltijan kulutukseen ja verkkoihin siirretyn energian määrää, sähköverkon kokonaispituutta ja asiakasmäärää. Toteutuneiden koko sähköverkkotoiminnan operatiivisten kustannusten indeksikorjattukehitys vuodesta 2005 vuoteen 2012 on esitetty kuvassa 2.8. Jakeluverkkoyhtiöiden kustannukset ovat pysyneet vakaalla alle 400 miljoonan euron tasolla vuoteen 2009 asti. Vuonna 2010 kustannukset nousivat lähes 420 miljoonaan euroon ja vuonna 2011 edelleen yli 490 miljoonaan euroon. Operatiivisten kustannusten reaalinen nousu jakeluverkkoyhtiöillä toisen valvontajakson ensimmäisestä vuodesta kolmannen jakson ensimmäiseen vuoteen on ollut yli 29 prosenttia. Kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden yhteenlaskettuun operatiivisten kustannusten kasvuun on vaikuttanut monien yhtiöiden jakelualueella vuosina toisen valvontajakson loppupuolella tapahtuneet myrskyt, jotka vaikuttivat osittain kustannuksiin yli vuodenvaihteen myös vuoden 2012 puolelle. 2 Stochastic Non-smooth Envelopment of Data

13 Toteutuneet kontrolloitavat operatiiviset kustannukset (tuhatta euroa) Kuva 2.8 Toteutuneet kontrolloitavat operatiiviset kustannukset yhteensä jakeluverkkoyhtiöillä (tuhatta euroa, indeksikorjattu). Kuvassa 2.9 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden nimelliset kontrolloitavat operatiiviset kustannukset ja tehostamistavoitteen mukaiset kustannukset vuodesta 2005 vuoteen Vuosina 2006 ja 2007 toteutuneet kustannukset ovat olleet suunnilleen samalla tasolla tehostamistavoitteen mukaisten kustannuksien kanssa. Tämän jälkeen vuosien 2008 ja 2009 aikana toteutuneet kustannukset jäivät miljoonaa euroa tehostamistavoitteen mukaisia kustannuksia alemmalle tasolle. Vuonna 2011 ne ylittivät tehostamistavoitteen kustannukset yli 90 miljoonalla eurolla, mutta kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna ero tehostamistavoitteen mukaisten kontrolloitavien ja toteutuneiden kontrolloitavien operatiivisten kustannusten välillä kaventui 46 miljoonaan euroon Toteutuneet kontrolloitavat operatiiviset kustannukset (t ) Kuva 2.9 Toteutuneet kontrolloitavat ja tehostamistavoitteen mukaiset operatiiviset kustannukset jakeluverkkoyhtiöillä (tuhatta euroa).

14 14 Vuonna 2012 toteutuneet operatiiviset kustannukset olivat keskimäärin 112 (119) prosentin tasolla suhteessa tehostamistavoitteen mukaisiin kustannuksiin. Yhtiökohtainen vaihtelu oli suurta noin 80 prosentista yli 180 prosenttiin (Kuva 2.10). Vain kolmannes yhtiöistä alittaa tehostamistavoitteen mukaiset operatiiviset kustannukset vuonna % 250% 200% 150% 100% 50% 0% Kuva 2.10 Toteutuneet operatiiviset kustannukset yhtiöittäin suhteessa tehostamistavoitteen mukaisiin vuonna Kuvassa 2.11 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden operatiivisten kustannusten reaalinen yhtiökohtainen muutos vuodesta 2010 vuoteen Osalla yhtiöistä kasvu on ollut kymmeniä prosentteja ja keskimäärin se on ollut noin 15 prosenttia, mediaanin ollessa 11% kahden vuoden ajanjaksolla. Huolimatta siitä, että taustalla vaikuttaa monia erilaisia tekijöitä, kustannusten nousua voidaan pitää monen yhtiön kohdalla korkeana.

15 15 100% 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% -60% Kuva 2.11 Operatiivisten kustannusten reaalinen muutos (67 yhtiötä). Jakamalla jakeluverkkoverkkoyhtiöt kolmeen osaan 3 mm. toimitetun energiamäärän ja verkon pituuden suhteen, nähdään merkittäviä eroja kustannusten kehityksessä. Kuvassa 2.12 on esitetty operatiivisten kustannusten muutos suhteessa edelliseen vuoteen toisen valvontajakson aikana yhteensä 23 kaupunkiyhtiöllä, 31 taajamayhtiöllä ja 31 maaseuturyhmään jaoteltavalla yhtiöllä. Kaupunkityyppisten yhtiöiden operatiiviset kustannukset ovat nousseet vain vähän yli prosentin vuonna 2011 ja vuonna 2012 laskivat noin 2,5 prosenttia. Taajamaryhmän yhtiöiden operatiiviset kustannukset ovat laskeneet vuonna 2009, mutta kääntyneet voimakkaaseen 14 % nousuun vuonna 2010 ja yli 29 % kasvuun vuonna Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna kustannukset kääntyivät lievään laskuun suhteessa edelliseen vuoteen. Tämänkin voimakkaan muutoksen taustalla on vaikuttanut edellä mainittujen poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttama kustannusten kasvu vuosina 2010 ja Maaseutumaisten yhtiöiden kustannusten nousu on ollut kohtuullista lukuun ottamatta vuotta 2010 jolloin nousua oli yli 20 prosenttia. Vuonna 2012 taajama- ja kaupunkiryhmässä kustannukset hieman laskivat suhteessa edelliseen vuoteen, mutta maaseutuluokkaan jaotelluilla yhtiöillä kustannusten kasvu oli edelleen yli yhdeksän prosenttia. Vuoden 2012 alkupuolella lumikuormat aiheuttivat joillekin yhtiöille ongelmia ja joissakin tapauksissa joulukuun 2011 Tapani- ja Hannu myrskyt vaikuttivat verkkoyhtiön toimintaan vuoden vaihteen yli. 3 Energiavirasto jakaa jakeluverkkoyhtiöt raportointikäytössä kaupunki-, taajama- ja maaseutuyhtiöihin menetelmällä, jossa jaottelukriteereinä on mm. toimitettu energiamäärä suhteessa verkonpituuteen, verkon ja liittymien määrä, sekä asiakasmäärä suhteessa verkon pituuteen ja yhtiökohtainen maakaapelointiaste.

16 16 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% maaseutu taajama kaupunki Kuva 2.12 Operatiivisten kustannusten muutos yhtiöryhmittäin Tehostamistavoite Tehostamiskannustimessa verkonhaltijan toteutuneita kustannuksia verrataan kohtuullisiin tehostamiskustannuksiin. Vertailutasona käytettävät jakeluverkonhaltijalle lasketut kohtuulliset tehostamiskustannukset perustuvat yhtiökohtaiseen tehostamistavoitteeseen. Yhtiökohtainen tehostamistavoite on vuotuinen tehostamisprosentti, joka lasketaan verkonhaltijalle tehokkuusmittauksen avulla estimoidun yrityskohtaisen sekä kaikille verkonhaltijoille yhtä suuren yleisen tehostamistavoitteen perusteella. Kuvassa 2.13 on kuvattu yhtiökohtaisen tehostamistavoitteen vuosittaiset jakaumat toisella valvontajaksolla vuosina sekä kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuotena Vuonna 2008 tehostamistavoite on ollut selvästi negatiivinen suurimmalla osalla jakeluverkkoyhtiöitä. Tämä johtuu siitä, että luvussa on huomioitu myös verkonhaltijan verkkovolyymin muutos vuosien keskimääräisestä tasosta. Suurella osalla verkonhaltijoista verkkovolyymi on kasvanut, joten kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin kohdistuva tehostamistavoite painuu negatiiviseksi. Seuraavina vuosina verkkovolyymin vaikutus tehostamistavoitteessa huomioidaan edelliseen vuoteen nähden, joten vaikutus tasaantuu ja myös tehostamistavoitteiden hajonta verkonhaltijoiden välillä pienenee. Toisen valvontajakson loppua kohden tehostamistavoite kääntyy positiiviseksi lähes kaikilla jakeluverkonhaltijoilla. Kolmannen valvontajakson alkaessa tehostamistavoitteen laskennassa käytettävä menetelmä sekä tehokkuusestimoinnissa käytettävien lähtötietojen aikaperiodi

17 17 muuttuivat. 4 Tehostamistavoitteiden keskimääräiseen kasvamiseen on vaikuttanut verkonhaltijoiden keskimääräisen kustannustason sekä kustannustason hajonnan lisääntyminen verkonhaltijoiden välillä. Osalla verkonhaltijoista kustannustaso nousi huomattavasti aikaperiodin loppupuolella sattuneiden voimakkaiden myrskyjen johdosta. Tämä on aiheuttanut hajontaa myös lähtötietoihin. Kolmannelle valvontajaksolle laskettujen tehostamistavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi Energiavirasto on asettanut 8 vuoden siirtymäajan ( ). Siirtymäaika sekä muutokset jakeluverkonhaltijan verkkovolyymissä ja 1-70 kv maakaapelointiasteessa vaikuttavat myös tehostamistavoitteen jakeluverkonhaltijaan kohdistuvaan kustannusvaikutukseen. Kuvan 2.13 tehostamistavoitteiden jakaumassa vuodelle 2012 ei ole otettu huomioon näitä vaikutuksia. 10% 5% 0% -5% % -15% Kuvat 2.13 Tehostamistavoite yhtiöittäin Liikevaihto ja liikevoitto Jakeluverkkoyhtiöiden liikevaihto on kasvanut tasaisesti lähes koko tarkkailujakson ajan toisen valvontajakson viimeiseen vuoteen asti, jolloin jäätiin suunnilleen edellisvuoden tasolle. Vuonna 2012 liikevaihto kääntyi jälleen selvään kasvuun ja oli jo 1,59 miljardia euroa. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavia tekijöitä siirtomäärien lisäksi ovat esimerkiksi hintojen ja verojen nousu. Kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden 4 Toisella valvontajaksolla tehokkuusmittauksessa käytettiin Data Envelopment Analysis (DEA)- ja Stochastic Frontier Analysis (SFA)- menetelmien keskiarvoa ja lähtötietojen aikaperiodina vuosia Kolmannella valvontajaksolla tehokkuusmittauksessa on käytetty Stochastic Nonsmooth Envelopment of Data (StoNED)- menetelmää ja lähtötietojen aikaperiodina vuosia

18 18 yhteenlaskettu liikevoitto on kasvanut liikevaihdon rinnalla ja nousi edellisen vuoden notkahduksen jälkeen takaisin yli 455 miljoonan euron tasolle (Kuva 2.14). Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma ja teollisuuden sähkön kysynnän lasku eivät vaikuttaneet voimakkaasti jakeluverkkojen liikevaihtoon toisen valvontajakson ensimmäisellä puoliskolla vaan kasvu jatkui aina vuoteen 2010 asti. Vuosina 2010 ja 2011 myrskyjen aiheuttamat tuhot, sähkön toimitusmäärien lasku ja edelleen jatkuva taloussuhdanteen heikkous pysäyttivät liikevaihdon kasvun ja käänsivät yhtiöiden yhteenlasketut liikevoitot 13 prosentin laskuun suhteessa edelliseen vuoteen. Huolimatta laajoista myrskyistä ja jakeluverkkoyhtiöiden maksamista yli 46 miljoonan euron vakiokorvauksista liikevoittojen yhteenlaskettu taso pysyi vuonna 2011 edelleen valvontajakson ensimmäistä vuotta korkeammalla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittojen yhteismäärä jakeluverkkoyhtiöillä palautui aikaisemmalle tasolle yli 455 miljoonaan euroon euroa Liikevaihto Liikevoitto Kuva 2.14 Jakeluverkkoyhtiöiden liikevaihdon ja liikevoiton kehitys Kuvassa 2.15 on esitetty liikevoiton, sähköverkkoliiketoiminnan taseen mukaisten investointien ja operatiivisten kustannusten kehitys rinnakkain. Liikevoiton kasvu on ollut suhteellisen voimakasta vuoteen 2010 asti ja investointien kasvu hidastunut merkittävästi vuodesta 2007 asti jatkuneen nousun jälkeen. Vuonna 2010 laskua edellisen vuoden investointitasosta oli yli 25 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2011 sähköverkkoliiketoiminnan taseen mukaiset investoinnit kasvoivat 414 miljoonaan euroon palaten edellisten vuosien tasolle. Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna sähköverkkotoiminnan taseen mukaiset investoinnit nousivat voimakkaasti yli 485 miljoonaan euroon. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli 70 miljoonaa euroa, joka selittyy erityisesti investoinneilla sähköenergia etäluettaviin mittalaitteisiin.

19 19 Operatiiviset kustannukset pysyivät suhteellisen vakaalla tasolla vuoteen 2009 asti nousten voimakkaammin toisen valvontajakson kahtena viimeisenä vuotena. Vuonna 2012 kasvuvauhti hidastui, mutta kustannukset nousivat silti yli 500 miljoonaan euroon. Liikevaihdon ja liikevoittojen nousevasta trendin taittumisesta huolimatta ne pysyivät vuoden 2009 tasoa korkeammalla myös toisen valvontajakson loppupuolella ja nousivat vuonna 2012 selvästi edellistä vuotta korkeammalle tasolle euroa liikevoitto operatiiviset kustannukset Yhtiön sähköverkkotoiminnan tase: investoinnit yhteensä Kuva 2.15 Jakeluverkkoyhtiöiden liikevoitto, investoinnit (verkkotoiminnan tase) ja operatiiviset kustannukset yhteensä (1000 euroa). 2.4 Investoinnit, jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo Tässä kappaleessa esitetään investointien sekä jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen kehitystä toisella ja vuonna 2012 alkaneella kolmannella valvontajaksolla. Verkkoyhtiöiden valvontamenetelmissä korvausinvestoinnit kasvattavat tuottopohjana käytettävää sähköverkon nykykäyttöarvoa ja tätä kautta kohtuullista tuottoa. Uusi laajennusinvestointi kasvattaa sähköverkon jälleenhankinta-arvoa ja laskennallisia tasapoistoja. Toisella valvontajaksolla valvontamenetelmissä oli investointikannustimena käytössä poistomenetelmä, joka huomioitiin toteutuneen oikaistun tuloksen lasken-

20 20 nassa ja jonka tarkoituksena oli varmistaa korvausinvestointien riittävä taso. Kolmannelle valvontajaksolle Energiavirasto on lisännyt investointien, ja samalla myös voitonjakoluonteisten erien, monitorointia ja laajentanut investointikannustinta tarkoituksenaan ohjata sähköverkonhaltijoita tekemään korvausinvestointeja asianmukaisesti. Investointien kehitystä voidaan analysoida vertaamalla verkon rakennetiedoissa Energiavirastolle ilmoitettuja toteutuneita investointeja laskennallisiin tasapoistoihin. Komponenttihintoihin perustuvien tasapoistojen ja investointien suhde vuosien yhtiökohtaisilla keskiarvoilla vaihtelee voimakkaasti yli 250 prosentin ja alle 10 prosentin välillä (Kuva 2.16). Noin kahdellakymmenellä yhtiöllä tämä suhdeluku on alle sadan prosentin eli kokonaisinvestointeja on ollut tasapoistoja vähemmän. Vuonna 2012 kokonaisinvestointien ja tasapoistojen suhde oli huomattavasti korkeammalla tasolla, mutta samaan aikaan jakaantunut epätasaisemmin yhtiöiden välillä. Tätä selittää osaltaan vain yhden vuoden tietojen käyttö suhteessa neljän vuoden keskiarvoon, mutta joka tapauksessa yhtiöiden keskinäiset erot ovat hyvin suuria. Kokonaisinvestointien lisäksi verkon kehityksen ja kunnon kannalta on olennaista, mikä osuus investoinneista muodostuu korvausinvestoinneista. Investointitaso voi olla korkealla tasolla, mutta korvausinvestointien osuus voi samalla jäädä liian alhaiselle tasolle, joka taas voi pidemmällä aikavälillä johtaa verkon toiminnan ja sähkön toimitusvarmuuden heikkenemiseen. 400% 350% 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% keskiarvo Kuva 2.16 Kokonaisinvestointien (verkon rakennetietoihin perustuvat) ja tasapoistojen suhde toisella valvontajaksolla (keskiarvo yhtiöittäin) ja vuonna 2012.

21 21 Verkkoyhtiöiden kokonaisinvestointien ja laskennallisten tasapoistojen suhde nousi viidessä vuodessa 110 prosentin tasolta noin 126 prosenttiin vuonna 2010 (Kuva 2.16). Vuosina suhdeluku pysyi tätä korkeammalla tasolla noin 140 prosentissa, mutta laski selvästi toisen valvontajakson loppupuolella. Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna suhdeluku nousi voimakkaasti noin 155 prosenttiin. 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% Investointien ja tasapoistojen suhde vuosina (75 verkkoyhtiötä). Kuva 2.17 Kokonaisinvestointien ja tasapoistojen suhde Kuvassa 2.18 on esitetty verkon rakennetietoihin perustuvat jakeluverkkotoiminnan kokonaisinvestoinnit ja tasapoistot vuoden 2012 rahan arvossa. Investointien reaalinen kehitys on kasvanut vuoteen 2009 asti ja nousua vuoden 2005 tasolta oli yli 20 prosenttia. Vuonna 2010 investointien kokonaismäärä kääntyi yli kymmenen prosentin laskuun päätyen noin 520 miljoonan euron tasolle. Vuonna 2012 indeksikorjattu investointien taso nousi selvästi jakeluverkkoyhtiöillä noin 581 miljoonaan euroon. Voimakkaan kasvun taustalla ovat erityisesti sähköverkkoyhtiöiden tekemät investoinnit etäluettaviin mittalaitteisiin. Indeksikorjatut tasapoistot pysyivät lähes koko toisen valvontajakson samalla noin 400 miljoonan euron tasolla.

22 euroa Investoinnit Tasapoistot Kuva 2.18 Jakeluverkkoyhtiöiden kokonaisinvestoinnit (verkon rakennetiedot) ja tasapoistot yhteensä (vuoden 2012 rahan arvossa) Kuvassa 2.19 on kuvattu jakeluverkkoyhtiöiden yhtiökohtaisien nykykäyttöarvoprosenttien yksikkömuutos vuosien Nykykäyttöarvoprosentti kuvaa nykykäyttöarvon suhdetta jälleenhankinta-arvoon. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Nykykäyttöarvoprosentit ovat laskeneet selvästi siirryttäessä kolmannelle valvontajaksolle. Kolmannella valvontajaksolla Energiavirasto alkoi käyttää nykykäyttöarvon laskennassa aikaisempaa tarkempia keski-ikätietoja. Tämän seurauksena useilla yhtiöillä nykykäyttöarvo laski suhteessa edelliseen vuoteen.

23 23 % NKA % muutos Kuva 2.19 Nykykäyttöarvoprosentin muutos vuosien välillä. (83 jakeluverkkoyhtiötä) Kuvassa 2.20 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden nykykäyttöarvoprosentin kehitys edellä käytetyllä jaolla kaupunkimaisiin sekä taajama- ja haja-asutusalueiden yhtiöihin. Kaupunkimaisiin luokiteltavilla yhtiöillä nykykäyttöarvoprosentti on lievästi kasvanut toisella valvontajaksolla päätyen toisen valvontajakson lopussa lähes 55 prosentin tasolle. Maaseutu eli haja-asutusalueen yhtiöillä nykykäyttöarvoprosentin kehitys on ollut selvästi laskeva koko tarkastelujakson ajan. Valvontajakson ensimmäisenä vuonna maaseutuluokan yhtiöillä tunnusluku on ollut lähes 49 prosenttia ja laskenut toisen valvontajakson aikana kahdella prosenttiyksiköllä noin 47 prosenttiin. Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna 2012 nykykäyttöarvoprosentit laskivat selvästi kahdesta neljään prosenttia kaikilla ryhmillä. Maaseutuympäristössä toimivilla yhtiöillä nykykäyttöarvon ja jälleenhankinta-arvon suhde on keskimäärin kehittynyt selvästi muita yhtiöitä heikommin, mikä voi olla seurausta liian alhaisesta korvausinvestointien määrästä. Vuoden 2012 laskuun vaikuttaa erityisesti edellä kuvattu muutos nykykäyttöarvon laskennassa ja keski-ikätietojen käytössä.

24 24 % maaseutu taajama kaupunki Kuva 2.20 Nykykäyttöarvoprosentin kehitys maaseutu-, taajama- ja kaupunkiyhtiöillä Kuvassa 2.21 on esitetty 83 jakeluverkkoyhtiön nykykäyttöarvoprosentti vuonna Vaihteluväli on yli 30 prosentista yli 60 prosenttiin eli erot yhtiöiden välillä ovat merkittäviä. Keskimäärin nykykäyttöarvo on pysynyt kaikilla yhtiöillä vähän yli 50 prosentin tasolla. % Kuva 2.21 Vuoden 2012 nykykäyttöarvoprosentti 83 jakeluverkkoyhtiöllä.

25 25 Kaikkien jakeluverkkojen indeksikorjatut nykykäyttö- ja jälleenhankinta-arvot ovat kasvaneet vuoteen 2009 asti jonka jälkeen pysyneet suunnilleen samalla tasolla (kuva 2.22). Vuonna 2012 sekä jälleenhankinta-arvo että nykykäyttöarvo laskivat suhteessa edelliseen vuoteen. Molempien muuttujien nimelliset arvot ovat nousseet koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2012 jakeluverkkojen jälleenhankinta-arvo oli yhteensä 15,7 miljardia ja nykykäyttöarvo yli 7,4 miljardia euroa Verkon jälleenhankinta-arvo Verkon nykykäyttöarvo Kuva 2.22 Jakeluverkkojen jällenhankinta- ja nykykäyttöarvo yhteensä (vuoden 2011 rahan arvossa) Investointien, jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon tunnusluvut viittaavat siihen, että valvonta antaa edellytykset riittävälle verkon kehitykselle. Yhtiökohtaiset erot ovat merkittäviä ja osalla yhtiöistä erityisesti korvausinvestointitason kehitys ei ole ollut toivotulla tasolla. Korvausinvestointivajeen kertyminen voi vaikeuttaa verkon tulevaa kehitystyötä ja koko yhtiön toimintaa. Haasteita verkkoyhtiöille syntyy myös erilaisista toimintaympäristöistä ja niiden muutoksista.

26 Tuotto ja voiton jaon kehittyminen Sijoittajien ja liiketoiminnan omistajien tuottovaatimukset ovat yleensä sidoksissa kohteen riskitasoon. Korkeamman riskin sijoituksille vaaditaan korkeampaa tuottoa ja matalariskisten suhteen tyydytään alhaisempaan tasoon sijoitetun pääoman menettämisen riskin ollessa myös vähemmän todennäköistä. Sähköverkkoliiketoimintaa voidaan pitää matalariskisenä ja vakaana toimialana. Sähkö ja sähkönsiirto ovat asiakkaalle välttämättömyyshyödykkeitä ja niiden kysynnänvaihtelu on maltillista. Jakeluverkkoyhtiöiden tuottoja ja voiton jakoa tuleekin arvioida suhteessa toimialan erityispiirteisiin liittyviin tekijöihin Pääoman painotettu keskikustannus (WACC) Energiavirasto käyttää verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Se ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja korollisen vieraan pääoman suhteelliset osuudet. Energiavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla sähkön jakeluverkkohaltijalle kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisten velkojen suhde omaan pääomaan on 30/70. Hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa käytettävä pääoman painotettu keskikustannus lasketaan oman ja vieraan pääoman kustannuksen summana ja siinä huomioidaan reaalinen riskitön korkokanta, inflaatio, markkinoiden riskipreemio, likvidittömyyspreemio, korollisen vieraan pääoman kustannus ja edellä mainittu pääomarakenne. Kuvassa 2.23 on esitetty Energiaviraston laskeman pääoman painotetun keskikustannusprosentin kehitys vuosina Toisen valvontajakson alkupuolella vuonna 2009 WACC-prosentti nousi 5,78 prosenttiin, josta laski toisen valvontajakson viimeisenä vuonna 4,45 prosentin tasolle. Kolmannen valvontajakson alkaessa vuonna 2012 WACC-prosentti nousi maltillisesti 4,58 prosenttiin. Merkittävimpänä selittävänä tekijänä jakeluverkkoyhtiöiden pääoman painotetun keskikustannusprosentin tason laskussa viime vuosina on nimellisenä riskittömänä korkokantana käytetyn Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron lasku. Myös WACC-prosentin laskennassa käytettäviin parametreihin tehtiin kolmannelle valvontajaksolle siirryttäessä joitakin muutoksia, mutta näiden vaikutukset jäävät suhteellisen pieniksi.

27 27 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Kuva 2.23 Jakeluverkkoyhtiöiden pääoman painotettu keskikustannus (Weighted Average Cost of Capital, WACC) Jakeluverkkoyhtiöiden yli- ja alijäämät Energiavirasto laskee vuosittain jokaisen jakeluverkkoyhtiön sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton sekä ali- ja ylijäämän. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt alijäämä oli käytettävä toisen valvontajakson aikana ja ylijäämä pienensi toisella valvontajaksolla kohtuullisena pidettävää tuottoa. Samoin toisella valvontajaksolla kertynyt ylijäämä tulee kompensoida ja alijäämä on käytettävissä kolmannen valvontajakson aikana. Kuvassa 2.24 on esitetty kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton määrä vuosina Toisen valvontajakson ensimmäisinä vuosina kohtuullisen tuoton määrä nousi, mutta kääntyi selvään laskuun seuraavina vuosina saman trendin jatkuessa kolmannella valvontajaksolle.

28 28 miljoonaa euroa Kuva 2.24 Jakeluverkkoyhtiöiden kohtuullinen tuotto Tilikauden ali- tai ylijäämä lasketaan toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton erotuksena. Suurin osa yhtiöistä oli alijäämäisiä ensimmäisellä ja toisella valvontajaksolla. Kuvassa 2.25 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden tilikauden ali- ja ylijäämien summa vuosina Jakeluverkkoyhtiöiden alijäämät kasvoivat voimakkaasti yli 40 miljoonan vuositasolla aina vuoteen 2009 asti. Toisen valvontajakson loppupuolella tapahtuneet myrskyt aiheuttivat merkittävät sähköntoimituksien keskeytyksistä aiheutuneet haitat ja yhteensä yli 56 miljoonan euron vakiokorvaukset asiakkaille. Tämä vaikutti jonkin verran alijäämien määrään laatukannustimen ja tehostamiskannustimen kautta. Toisen valvontajakson viimeisenä vuonna 2011 jakeluverkkoyhtiöillä oli myös viimeinen mahdollisuus käyttää ensimmäisen valvontajakson alijäämiä hinnoittelussaan ja jakeluverkkoyhtiöt olivatkin viimeisellä tilikaudella yhteensä 44 miljoonaa ylijäämäisiä. Kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna ylijäämää syntyi vielä vahvistamattomien lukujen mukaan yli 67 miljoonaa euroa.

29 29 miljoonaa euroa Kuva 2.25 Jakeluverkkoyhtiöiden yli- ja alijäämät yhteensä vuosina Kuvassa 2.26 (a, b) on esitetty toisen valvontajakson yhtiökohtaiset alijäämät ja toisen ja kolmannen valvontajakson kompensoimatta olevat yli- ja alijäämät. Kolmannella valvontajaksolla kaikkien yhtiöiden yhteenlaskettu ylijäämän määrä on kääntynyt kasvuun euroa Toisen valvontajakson ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) Kuva 2.26 a. Toisen valvontajakson yli-/alijäämät yhtiöittäin

30 euroa Toisen ja kolmannen valvontajakson ylijäämää (+) / alijäämää (-) kompensoimatta (t ) Kuva 2.26 b. Toisen ja kolmannen valvontajakson yli-/alijäämää kompensoimatta yhtiöittäin Konserniavustukset Konserniavustukset ovat konserniyhtiöiden välisiä transaktioita, joissa voittoa siirretään yleensä tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai vastaavasti avustetaan tytäryhtiötä. Kuvassa 2.27 a. ja b. on esitetty konserniavustusten kehitys kaikilla jakeluverkkoyhtiöillä vuodesta 2005 vuoteen Kasvu avustusten määrässä on ollut tasaista vuoteen 2010 asti ja ne ovat nousseet vuoden 2005 vähän yli sadasta miljoonasta yli 250 miljoonaan euroon, jonka jälkeen lähteneet laskuun ja vuonna 2012 konserniavustuksia maksettiin ainoastaan 115 miljoonaa euroa. Saatujen konserniavustusten määrä on laskenut alle miljoonan euron vuonna 2012.

31 euroa Annetut konserniavustukset 1000 euroa Saadut konserniavustukset Kuva a) ja b). Jakeluverkkoyhtiöiden antamat ja saamat konserniavustukset

32 Liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuotto Liikevoittoprosentti on yksi yleisimpiä liiketoiminnan taloudellisia mittareita. Jakeluverkkoyhtiöiden liikevoittoprosenteissa on hyvin suuria eroja. Kuvassa 2.28 on esitetty 84 jakeluverkkoyhtiön liikevoittoprosentit 5 vuonna Alle kymmenellä yhtiöllä liikevoittoprosentti on liiketappion seurauksena negatiivinen, mutta suurimmalla osalla yhtiöistä tunnusluku on hyvällä tai erinomaisella tasolla. Keskimäärin liikevoittoprosentti vuonna 2012 oli kaikilla jakeluverkkoyhtiöillä yli 17 prosenttia mediaanin ollessa lähes samalla tasolla. Liikevoittoprosenttien taso on pysynyt vakaana useiden vuosien ajan. Toisen valvontajakson aikana verkkoyhtiöitä koetelleet myrskyt eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi liikevoittoprosentin keskimääräiseen tasoon. Muutamaa tappiollista yhtiötä lukuun ottamatta liikevoiton suhde liikevaihtoon on hyvällä tai erinomaisella tasolla osoittaen liiketoiminnan kannattavaksi ja toimintaedellytykset hyviksi. Tappiollisten yhtiöiden taustalla on erilaisia selittäviä tekijöitä kuten verkkovuokrien ohjautumista verkon omistajille saman konsernin sisällä. 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Kuva 2.28 Vuoden 2012 liikevoittoprosentti jakeluverkkoyhtiöittäin Kuvassa 2.29 on esitetty jakeluverkkoyhtiöiden liikevoittoprosentti vuonna 2012 jakamalla yhtiöt kolmeen eri ryhmään edellä mainittujen toiminta-aluetta määrittelevien tunnuslukujen mukaan. Maaseudulla toimivien yhtiöiden liikevoittoprosentti on keskimäärin 5 Liikevoittoprosentti = liikevaihto/liikevoitto (-tappio).

33 33 huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin taajama- ja kaupunkialueen jakeluverkkoyhtiöillä. Kaupunkiryhmän yhtiöiden keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 25% (27%), taajamaryhmän yhtiöillä 15% (22%) ja maaseutuluokkaan jaotellut 15% (9%). maaseutu taajama kaupunki 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% mediaani keskiarvo Kuva 2.29 Vuoden 2012 liikevoittoprosentti erityyppisillä yhtiöillä Verkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuotto kuvaa toimialan tuottomahdollisuuksia. Liian alhainen sijoitetun pääoman tuottotaso voi vähentää halukkuutta sijoittaa verkkoliiketoimintaan. Kuvassa 2.30 on esitetty tilinpäätöksissä ja taloudellisissa tunnusluvuissa raportoitu verkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuotto yhtiökohtaisella tasolla. Tunnusluku vaihtelee muutaman yhtiön negatiivisesta arvosta kymmenien prosenttien tuottotasoon. Yhtiöiden väliset erot ovat hyvin suuria ja osassa yhtiöistä sijoitetun pääoman tuottoluvun takana on erityistapauksia. % Kuva 2.30 Verkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuotto yhtiöittäin 2012 (81 yhtiötä).

34 34 Keskimäärin jakeluverkkoyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2012 oli 14,9 (14,2) prosenttia mediaanin ollessa 9,2 prosentin tasolla (kuva 2.31). Koko toisella valvontajaksolla sijoitetun pääoman tuoton keskiarvo oli 12 prosenttia ja mediaani 9 prosenttia. Mediaani nousi tasaisesti vuoteen 2010 ja on laskenut kahdessa vuodessa vähän yli prosenttiyksikön. Toisen valvontajakson loppupuolen myrskyjen vaikutus verkkoyhtiöiden toimintaan näkyy myös sijoitetun pääoman tuoton mediaaniarvon laskuna. Keskiarvon vaihtelu on ollut huomattavasti voimakkaampaa poikkeavien havaintojen seurauksena ja laskenut vuonna 2010 voimakkaasti lähes 15 % tasolta alle yhdeksään prosenttiin, nousten yli 14 prosentin tasolle kahden viime vuoden aikana.. Yhtiöiden sijoitetun pääoman tuotot ovat olleet siis lähempänä toisiaan pienemmällä vaihtelulla. Kehitys on ollut pääosin positiivista ja trendi on ollut käytännössä koko ajanjakson kasvava. Tuottotasoa ja sen kehitystä voidaan pitää yhtiöiden nykyisten ja tulevien toimintaedellytysten kannalta vähintäänkin hyvänä suurimmalla osalla yhtiöistä. Alle kymmenellä yhtiöllä sijoitetun pääoman tuotto jää alle kahden prosentin tason tai on negatiivinen. Usein alhaisen tai negatiivisen tuoton taustalla on erityistapauksia, esimerkiksi verkkovuokrien ohjautumista verkon omistajille saman konsernin sisällä. 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Sijoitetun pääoman tuotto, keskiarvo mediaani Kuva 2.31 Sijoitetun pääoman tuoton keskiarvo ja mediaani vuosina Kuvassa 2.32 on kuvattu sijoitetun pääoman tuottotasoa vuonna 2012 jakamalla jakeluverkkoyhtiöt kolmeen otokseen. Kaupunkimaisilla yhtiöillä keskimääräinen sijoitetun pääoman tuottotaso on korkeimmalla noin 14 prosentin tasolla mediaanin ollessa yli 8 prosenttia. Keskimmäisessä luokassa sijoitetun pääoman tuottoasteen mediaani on kaikkein korkein lähes 12 ja maaseutuluokan yhtiöillä vähän alle kahdeksan prosenttia. Yhtiöiden tilinpäätösten perusteella sijoitetun pääoman tuoton

35 35 keskiarvolla ja yhtiön toimintaympäristöllä näyttäisi olevan yhteys. Maaseudulla toimivien yhtiöiden tuottotaso vaikuttaa olevan tällä yhtiöjaottelulla alhaisemmalla tasolla kuin kaupunkimaisessa ympäristössä toimivilla. maaseutu taajama kaupunki % mediaani keskiarvo Kuva 2.32 Sijoitetun pääoman tuotto yhtiöryhmittäin vuonna 2012

36 36 3 Tekninen kehitys ja valvonta Sähköverkkojen toimintavarmuus ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä koko yhteiskunnalle. Energiavirasto kannustaa valvontamenetelmien (muun muassa kannustimien kautta) avulla sähköverkonhaltijoita alentamaan toteutuneeseen oikaistuun tulokseen vaikuttavia keskeytyskustannuksia ja siten parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Sähköntoimituksen keskeytyksistä maksettavat vakiokorvaukset ovat myös osa kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia. Sähkön laatuun ja sähkönjakelun toimitusvarmuuteen vaikuttavat eniten vuosittaiset sääolosuhteet ja erityisesti epäsäännöllisesti ilmenevät myrskyt ja muut voimakkaat sääilmiöt. Tästä syystä sähkönjakelun toimitusvarmuuteen liittyvien investointien tulokset ja valvonnan vaikutukset näkyvät osin vasta sangen pitkän ajan kuluttua. Tässä kappaleessa arvioidaan ensin jakeluverkojen kehitystä teknisten tunnuslukujen avulla ja lopuksi sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä tekijöitä. Energiavirasto julkaisee vuosittain kertomuksen sähkön toimitusvarmuudesta. Vuoden 2012 tietoihin perustuva raportti julkaistiin Sähköverkkojen, volyymin ja kapasiteetin kehitys Sähkön jakeluverkon käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun jälkimmäisen puoliskon (kuva 3.1). Keskimäärin määrä on kasvanut vuodessa noin :lla vuosien 2005 ja 2012 välillä, asettuen kokonaisuudessaan yli 3,3 miljoonaan käyttäjän tasolle vuonna Jakeluverkon käyttäjien lukumäärä on kasvanut huolimatta viime vuosiin asti jatkuneesta talouden laskusuhdanteesta vaikka kasvuvauhti on hidastunut kolmannen valvontajakson alkua kohti.

37 Kuva 3.1 Jakeluverkon käyttäjien yhteismäärän kehitys Liittymien yhteismäärän kasvu on ollut lähes liittymää vuodessa ja vuonna 2011 yhteismäärä oli kokonaisuudessaan yli 1,75 miljoonaa (kuva 3.2). Myös liittymien määrän kasvu kuvaa asiakasmäärien hyvää ja vakaata kehitystä. Kasvua voi pitää suhteellisen joustamattomana eli toimintaympäristön muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta liittymien määrän kehitykseen. Liittymien yhteismäärä on laskenut selvästi yksittäisiä yhtiöitä koskevien valvontatietojen korjausten seurauksena. Korjauksia tehtiin myös aikaisempiin vuosiin. Katsottaessa liittymien määrän kehitystä muiden yhtiöiden osalta on nähtävissä, että liittymien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan Kuva 3.2 Liittymien määrän kehitys

38 38 Jakeluverkkojen pituus on myös kasvanut käyttäjä- ja liittymämäärien kehityksen myötä. Vuoden 2005 yli kilometrin tasolta on noustu yli kilometriin vuonna Keskimäärin verkkopituus on kasvanut vuosittain noin 3400 kilometrillä (kuva 3.3). km Verkkopituus yhteensä, km Kuva 3.3 Jakeluverkkojen pituus yhteensä (km). Luovutetun sähköenergian määrä on vaihdellut toisella ja kolmannella valvontajaksolla noin ja gigawattitunnin välillä (kuva 3.4). Toisen valvontajakson keskimääräinen luovutettu sähköenergian määrä oli noin kaksi prosenttia korkeampi kuin ensimmäisellä valvontajaksolla ja myös kolmannen valvontajakson ensimmäisenä vuonna luovutettu sähköenergian määrä on lähtenyt selvään kasvuun.

39 39 GWh Luovutettu sähköenergia GWh Kuva 3.4 Luovutettu sähköenergia (GWh). Sähköverkkojen, volyymin ja kapasiteetin kehitys on ollut kokonaisuudessaan suhteellisen hyvällä tasolla. Käyttäjä- ja liittymämäärät ovat kehittyneet positiivisesti taloustaantumasta, myrskyistä ja korvauksista, sekä liiketoimintaympäristön muutoksista huolimatta. Talouden laskusuhdanne on näkynyt verkon teknisissä tunnusluvuissa lähinnä vain luovutetun sähköenergian määrässä. Yhtiöiden välillä on tästä huolimatta merkittäviä eroja. Valtaosa jakeluverkoista toimii alueilla joissa asiakasmäärät kasvavat, mutta osalla toimintaympäristöön ei kuulu kasvukeskuksia ja esimerkiksi liittymien ja asiakkaiden määrät eivät kasva. 3.2 Sähkön laatu ja toimitusvarmuus Valvonnan ja voimaan tulleen uuden sähkömarkkinalain yhtenä tavoitteena on kannustaa verkonhaltijaa parantamaan ja kehittämään sähkönsiirron ja jakelun laatua. Laissa on asetettu toimitusvarmuudelle kriteerit sähkönjakelun keskeytyksen enimmäiskestoaikoina. Sähkönjakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Toimitusvarmuusvaatimukset on täytettävä portaittain 15 vuoden kuluessa. Vuoden 2019 loppuun mennessä vaatimusten tulee toteutua vähintään 50 prosentilla jakeluverkon asiakkaista pois lukien vapaa-ajan asunnot, vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosentilla pois lukien vapaa-ajan asunnot ja vuoden 2028 loppuun mennessä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Useimpien sähkönjakeluverkon haltijoiden on erityisesti edellä kuvattujen uusien toimitusvarmuusvelvoitteiden toteuttamiseksi investoitava aiempaa enemmän sähköverkkoonsa sekä panostettava uusin toimenpitein sähköverkkonsa ylläpitoon eli

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2015

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2015 2389/402/2015 10.12.2015 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2015 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen

Lisätiedot

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2016

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2016 158/402/2017 13.2.2017 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta...

Lisätiedot

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 718/72/212 1.4.212 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus Valvontatiedot 25-21 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta... 3 2.1

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 7.2.2014, Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Nykyiset valvontamenetelmät Sähkön jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmät

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 28.2.2014 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Aikataulu (suuntaa antava) Aikataulu valvontamenetelmien kehittämiselle 2014 12/2013 03/2014 Nykyisten valvontamenetelmien

Lisätiedot

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 2.9.2014 Yleistä hankkeen etenemisestä Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Sivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA

Sivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA Sivu 1 (6) Ohjeita taulukon tulkintaan Alla käytettävien värikoodien selitykset Menetelmän muuttamista tai lisäämistä / poistamista valvontamenetelmiin selvitetään Menetelmää ei perusrakenteeltaan muuteta,

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Tehostamiskannustin. Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä

Tehostamiskannustin. Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä Tehostamiskannustin Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä 17.6.2016 Esityksen sisältö Tehokkuusmittauksen tilanne (sähkön jakeluverkonhaltijat) Tehokkuusmittausmalli

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Tehokkuusanalyysi paikallisten monopolien sääntelyssä:

Tehokkuusanalyysi paikallisten monopolien sääntelyssä: Tehokkuusanalyysi paikallisten monopolien sääntelyssä: StoNED-menetelmän soveltaminen sähkön jakeluverkkotoiminnan valvonnassa Timo Kuosmanen FORS-seminaari: Julkisten palvelujen resursointi, tehokkuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Poistojen käsittely valvontamallissa

Poistojen käsittely valvontamallissa Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,

Lisätiedot

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Dnro 1346/01/2005 Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun maakaasumarkkinalain

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Sähkön jakelutariffien kehitys

Sähkön jakelutariffien kehitys 2164/401/2017 Sähkön jakelutariffien kehitys 2000-2017 22.12.2017 Raportti 2 (19) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tariffit... 4 1.1 Hinnoittelulle asetetut vaatimukset ja periaatteet... 4 1.2 Tariffityypit...

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5. Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.2013 Rakennetietojen ilmoittamisessa ilmennyt epäselvyyksiä Viime vuoden tarkastuksissa

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 LAUSUNTO 1 (7) Viite Lausuntopyyntö Dnro 313/430/2015 Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 Yleistä Energiavirasto on 17.2.2015 toimittanut lausuntopyynnön 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lisätiedot

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 Liite I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Arto Gylén toimitusjohtaja, PKS Sähkönsiirto Oy 18.11.2013 Esityksen ydinkohdat Lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen on linjassa toimialan tavoitteiden

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 147/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 147/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 147/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Tunturiverkko Oy PL 61 99801 Ivalo ASIANOSAINEN Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Julkinen Energiavirasto antaa toisen valvontajakson ( ) päätyttyä valvontapäätöksen,

Julkinen Energiavirasto antaa toisen valvontajakson ( ) päätyttyä valvontapäätöksen, Päätös 1 (9) Dnro 208/430/2009 Vantaan Energia Sähköverkot Oy PL 95 01301 Vantaa Asia Asianosainen Selostus asiasta Kirjoitusvirheen korjaaminen valvontapäätöksessä/ Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 197/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 197/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 197/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Savon Voima Verkko Oy PL 1024 ASIANOSAINEN 70900 Toivala Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja

Lisätiedot

LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Sähköverkko LAUSUNTO 1(7) Kenneth Hänninen 4.6.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Viite Lausuntopyyntönne Dnrot 837/430/2010 ja 945/430/2010 LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN

Lisätiedot

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta 6.6.2017 / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Verkonhaltija Järvi-Suomessa Järvi-Suomen Energia Oy on Suur-Savon Sähkö konsernin jakeluverkonhaltija, joka huolehtii

Lisätiedot

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaari 22.5.2015 Tarvo Siukola Ajankohtaista Verkot-ryhmässä Vt. Johtajana toimii Veli-Pekka Saajo Veli-Pekka jatkaa myös taloudellisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

dnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET

dnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINNAN JA SUURJÄNNITTEISEN JAKELUVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 945/430/2010

Lisätiedot

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen Q3 osavuosikatsaus Talousjohtaja Tuomo Valkonen Heikko tulos tehostamistoimet käynnissä 2 HKScan-konserni Q3/2017 Positiivista Negatiivista Tuotemyynnin liikevaihto ja markkinaosuus kääntyivät kasvuun

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla 1 (82) LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön kantaverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT 2 (82) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 131/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 131/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 131/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA ESE-Verkko Oy PL 166 ASIANOSAINEN 50101 Mikkeli Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

Sähkömarkkinalaki uudistuu. miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään?

Sähkömarkkinalaki uudistuu. miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään? Sähkömarkkinalaki uudistuu miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään? Energiamarkkinavirasto verkkovalvonta ryhmäpäällikkö Simo Nurmi 25.5.2012 Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ehdotus

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 173/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 173/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 173/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Lappeenrannan Energiaverkot Oy PL 191 ASIANOSAINEN 53101 Lappeenranta Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 216/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 216/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 216/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Enso Alueverkko Oy c/o Stora Enso Oyj, Energiapalvelut Tornansaarenraitti 30 55400 Imatra ASIANOSAINEN Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE ENERGIAMARKKINAVIRASTO SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 29.6.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2005 ESITYS 27.4.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-3/2005 Joustopakkaukset 17,6 milj. euroa 34 % Muut 2,8 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 30 % Kuitukankaat 31

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 208/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 208/430/2009 ASIA Vantaan Energia Sähköverkot Oy PL 95 ASIANOSAINEN 01301 Vantaa Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson 1.1.2008-31.12.2011 aikana. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN

PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Anita Penttinen PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN

Lisätiedot