Rovaseudun (Rovaniemi/Ranua) Monet -hanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Transkriptio

1 Rovaseudun (Rovaniemi/Ranua) Monet -hanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi LSHP Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Pirjo Lehtola

2 Mistä kuntakokeilussa on kysymys: Hallitusohjelmaan kirjattu toinen päähanke nuorten yhteiskuntatakuun ohella (nuorisotakuu) Kunta ottaa vastuun pitkään työttömänä olleen asiakkaan työhönkuntoutusprosessista Kokeilualueita on 23, joissa mukana 62 kuntaa sekä vuoden 2013 alusta pääkaupunkiseudun kunnat Kuntakokeiluhankkeiden kokemuksien perusteella ratkaistaan pitkäaikaistyöttömien hoito valtio/kunta Kunnille erittäin tärkeä, koska valtio lisää velvoitteita koko ajan, että myös rahoitus siirtyy valtiolta kunnille Rakenteellisia muutoksia?

3 Monet hankkeen perustiedot Toteutusaika: Toiminta-alue: Rovaniemi ja Ranua Rahoittajat: Lapin Ely-keskus, Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta Budjetti: vuonna 2013 Hallinnoija: Rovaniemen kaupunki Työllistämispalvelut Vastuuhenkilö: Pertti Hemminki Projektipäällikkö: Pirjo Lehtola Projektisihteeri: Katja Salmi Projektin osoite: Valtakatu 16, 4 kerros Rovaniemi

4 Kuntakokeilun kohderyhmä Kuntakokeilupalveluihin ohjataan yhteensä noin 580 henkilöä Kuntakokeilun kohderyhmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat saaneet 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä ja joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta Edellä mainituista henkilöstä ensisijaisesti ne henkilöt, jotka tarvitsevat sekä julkisia työvoimapalveluja että kunnan järjestämisvastuulla olevia työllistymistä edistäviä palveluja. Nuoret alle 25 vuotiaat eivät ole ensisijaista kohderyhmää vaan heille kohdentuu nuorten yhteiskuntatakuun palvelut Asiakasohjaus: Asiakasohjaus kuntakokeilun palveluihin tapahtuu kunnan sosiaalitoimesta, työvoimanpalvelukeskuksesta tai Te-toimistosta Kunnan tai TE-toimiston asiakkuudessa oleva asiakas voi pyytää päästä kuntakokeilupalveluihin ja jos kohderyhmälle asetetut kriteerit täyttyy, hänet voidaan hyväksyä

5 Kuntakokeiluhankkeen tavoitteet Kuntakokeilun valtakunnalliset tavoitteet: Alentaa rakennetyöttömyyttä Lisätä pitkään työttömänä olleiden osallisuutta Tukea pitkään työttömänä olleiden työllistymistä Monet kuntakokeiluhankkeen alueelliset tavoitteet: 1. Rakennetaan koordinoivan palveluohjauksen malli sekä uudenlaisen toiminnallisen toiminta- ja työkyvyn arviointipalvelun kehittämisen siten, että ne jatkossa täydentävät jo olemassa olevien peruspalveluiden palvelutarjontaa sekä koordinoivan ohjauksen ja tuen avulla poluttavat asiakkaan välityömarkkinapalveluihin. 2. Rakennetaan toimivat välityömarkkinat. Alueen välityömarkkinat tarjoavat jatkossa osallisuutta lisääviä, osaamista vahvistavia ja työllistymistä tukevia vaihtoehtoja heille, joilla on vaikea saada muutoin työtä työmarkkinoilta. 3. Välillisenä kehittämiskohteena on palveluiden järjestämisen vastuutahojen työnjaon selkeyttäminen mukaan lukien työvoimanpalvelukeskuksen roolin ja toiminnan selkeyttäminen.

6 Monet palvelukokonaisuuden 1. kehittämiskohde Koordinoiva palveluohjausohjausprosessi 1. Koordinoiva palveluohjausprosessi Koordinoivan palveluohjausprosessin kautta asiakkaalle rakennetaan asiakkaan palvelutarvetta tukeva palvelukokonaisuus -> ohjautunut 9.8. mennessä 104 asiakasta Prosessin alussa panostetaan palvelutarpeen arviointiin tekemällä monialainen taustaselvitystyö asiakkaan tilanteesta (koordinoiva palveluohjaus) Sen jälkeen asiakasyhteistyöryhmä tekee yhteistyössä asiakkaan kanssa jatkosuunnitelman ja sopii viranomaisvastuutahosta. Edustus: Kunnan sosiaalitoimi Terveydenhuolto, lääkäri nimeämättä Te-hallinnon kuntoutuspsykologi ja asiantuntija KELAn edustus Romotken palveluohjaajat Koordinoiva palveluohjaus rakentuu viidestä eri palvelukokonaisuudesta koordinoiva palveluohjaus (taustaselvitystyö) toiminnallinen työkyvyn arviointi kuntoutusohjaus (rinnallakulkija) tutkiva palveluohjaus työ- ja toimintakykytutkimukset Asiakkaan jatko-ohjaus voi tapahtua monialaisen verkoston jo olemassa oleviin palveluihin tai kuntakokeilun palveluihin. -> Asiakasyhteistyöryhmän työskentelyllä ja henkilökohtaisella tuella varmistetaan asiakkaan palveluprosessin eteneminen saumattomasti eikä palveluiden väliinputoajia pääse syntymään. Kuntakokeilupalvelut tuottaa Rovaniemen Monitoimikeskus-Säätiö (Romotke) pl. työ- ja toimintakykytutkimukset Lapin Kuntoutus Oy.

7 Monet palvelukokonaisuuden 2. kehittämiskohde Välityömarkkinaprosessi 1. Välityömarkkinaprosessi Välityömarkkinaprosessin alussa jokainen asiakas käy työkokeiluna toteutetun työllistymisvaiheen suunnittelu- ja arviointijakson, kesto 8 viikkoa, joista vähintään 2 vk ollaan Romotkella Työllistymisvaiheen arviointi- ja suunnittelujaksoille on ohjautunut 9.8. mennessä 114 asiakasta Jakson aikana varmistetaan asiakkaan työelämävalmiudet ja työllistämisen oikea-aikaisuus Kuntakokeiluhankkeen kautta voidaan asiakkaalle hankkia työllistymistä edistäviä lyhytkorttikoulutuksia Tämän jälkeen asiakkaan räätälöidään asiakkaan palvelutarpeen pohjalta siirtymäreitit joko: Avustaviin työtehtäviin ohjataan asiakkaat, jotka tarvitsevat enemmän pysyväluonteisia välityömarkkinoiden tarjoamia työtilaisuuksia -> uudentyyppisiä työtehtäviä, jotka rakennettaan asiakkaan toimintaedellytyksistä käsin Siirtymätyömarkkinoille ohjataan asiakkaat, jotka ovat koulutuksen ja tai työn kautta työllistymässä avoimille tai tuetuille työmarkkinoille ja tarvitsevat sen tueksi joko siirtymätyöpaikan tai osaamisen vahvistamista. -> tavoitteena on löytää työhönvalmennuksen tuella asiakkaalle pitempikestoinen työllistymisen ratkaisu. Lisäksi verkostoyhteistyönä lähdetään kehittämään Rovaniemen aluelautakuntien ja kylien kanssa työllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia toimintoja myös sivukyliin.

8 Monet palvelukokonaisuus P A L V E L U O H J A U S Arjenhallintaa vahvistava toiminta hoito, lääk. ja sos. kuntoutus päivätoiminta vapaaehtoistoim. VÄLITTÄVÄT TYÖMARKKINAT Kuntoutusohjaus Yhteiskuntaosallisuus Työelämäosallisuus ammatillinen kuntoutus ml. kuntoutustuki kuntouttava työtoiminta Kaupunki Seurakunnat 3. sektori työ- ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Avustavat työtehtävät perustuki (STM momentti 52) lisäosa kuntalisä osa-rahoittama työmarkkinatuki SIIRTYMÄ TYÖMARKKINAT Työhönvalmennus Osaamisen vahvistaminen Siirtymätyöpaikat perustuki lisäosa kuntalisä koulutuskorvaus Kaupunki 3. Sektori koulutus- ja tai työllistämistoiminta Yritykset (oppisopimus) E D E L L E E N S I J O I T U S AVOIMET TYÖ- MARK- KINAT Pirjo Lehtola

9 1. Koordinoiva palveluohjausprosessi (1.) Koordinoivan palveluohjausprosessin on aloittanut huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 106 asiakasta, joista 92 asiakkaan tiedot kerätty omaan tiedostoon ja sen pohjalta on kerätty yhteenveto. Yleistä koordinoivan palveluohjausprosessin aloittaneista 92 asiakkaasta: noin 70% asiakkaista oli miehiä reilut 80% asiakkaista oli yksin asuvia noin 50 % on iältään vuotiaita noin 20 % oli mukautettuja opintoja. Mukautetuksi opetukseksi on laskettu mukaan myös tarkkailuluokalla opintoja suorittaneet, helpotusta kouluaikoina esimerkiksi kokeisiin saaneet ja joitakin luokkia useampaan kertaan käyneet. Noin 40 % oli ollut vaikeuksia koulumaailmassa 65 % on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen koulutuksen liki 40 % viimeisestä palkkatyösuhteesta oli kulunut aikaa 5-10 vuotta. Pääsääntöisesti viimeisin palkkatyösuhde oli työllistämistuella työllistyminen yhdistykseen tai kuntaan. ammattialoista korostui palvelu- ja teollisuusalat sekä rakennus- ja kaivosalat. asiakkaiden toimeentulon lähteenä on ollut 68 työmarkkinatuki, 22 toimeentulotuki, 3 sairauspäiväraha ja 3 kuntoutustuki.

10 1. Koordinoiva palveluohjausprosessi (2.) Koordinoivan palveluohjausprosessin on aloittanut huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 106 asiakasta, joista 92 asiakkaan tiedot kerätty omaan tiedostoon ja sen pohjalta on kerätty yhteenveto. Palvelut: Te- hallinnon erilaista työllistymistä tukevia toimenpiteitä ja ammatillista kuntoutusta oli järjestetty 83 asiakkaalle 520 erillisenä toimenpiteenä. Kunnan työhönkuntoutusta oli järjestetty 55 asiakkaalle 176 eri toimenpiteenä. KELAn kuntoutustoimenpiteitä oli järjestetty 22 eri asiakkaalle 28 eri toimenpiteenä. Vakuutusyhtiöiden järjestämänä ammatillista kuntoutusta oli järjestetty 3 asiakkaalle. Kaikkiaan Te- hallinnon, kunnan ja KELAn kuntoutumista ja työllistymistä tukevia toimenpiteitä oli järjestetty 92 asiakkaalle 727 erillistä toimenpidekokonaisuutta/jaksoa.

11 1. Koordinoiva palveluohjausprosessi (3.) Koordinoivan palveluohjausprosessin on aloittanut huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 106 asiakasta, joista 92 asiakkaan tiedot kerätty omaan tiedostoon ja sen pohjalta on kerätty yhteenveto. Työkykyä alentavat tekijät: 46 henkilöllä 92:sta arvioidaan ensisijaisena työkykyä alentavana tekijänä olevan mielenterveydenhäiriö tai psyykkisen sairaus (diagnosoitu sairaus) 52 henkilöllä 92:sta arvioidaan ensisijaisena työkykyä alentavana tekijänä olevan fyysinen sairaus (diagnosoitu sairaus) 41 henkilöllä 92:sta arvioidaan ensisijaisena työkykyä alentavana tekijänä erilaiset sosiaaliset vaikeudet, 28 henkilön kohdalla tiettävästi päihdeongelma. Tyypillisimmillään työ- ja toimintakyvyn vajeissa on yksittäisten ylitsepääsemättömien esteiden sijaan kysymys useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja pitkäkestoisista vaikeuksien kasautumista. Koordinoivan palveluohjausprosessin päättäneitä oli 15 asiakasta, joista 10 on siirtynyt välityömarkkinaprosessiin 2 keskeyttänyt omasta pyynnöstä 1 muuttanut toiselle paikkakunnalle loput siirtyneet peruspalveluihin. Sairauslomalle on kirjoitettu 5 asiakasta ja 5 lähete jatkotutkimuksiin.

12 Johtopäätöksiä Koordinoiva palveluohjausprosessi (1.) Eri toimijoiden tuottamia palveluita on järjestetty paljon, mutta niiden vaikuttavuus asiakkaan tilanteeseen on ollut heikko. Asiakasohjaus. Kuntakokeilupalveluista on ohjautunut edelleen asiakkaita kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erityisesti päihdepalveluihin (palveluohjaus). Asiakasohjaus on hankkeen edetessä tehostunut ja sosiaali- ja terveyspalveluista tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat suoraan kunnan peruspalveluihin. Palvelutarvearvio. Monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden kuntoutussuunnitelmien ja toimenpiteiden perustana on oltava perusteellinen, laaja-alainen selvitys sekä monipuolinen huolellinen palvelutarvearvio. Palvelutarvearvion tekemisen menetelmien tulee perustua laajaalaiseen selvitykseen asiakkaan sosiaalisesta tilanteesta, koulutuksesta, suhteesta työhön, aiemmasta selviytymisestä työstä ja sekä henkilön terveydestä ja sairauksista. Alkuvaiheen palvelutarpeen arviointiin, sosiaalitoimen ja työhallinnon lisäksi tarvitaan myös terveydenhuoltoa. Rinnalla kulkija. Kokemus on tähän mennessä osoittanut, kuinka tärkeää on se, että kuntoutusprosessin aikana sekä asiakkaalla että palvelujärjestelmällä on käytössään asiakkaan tilanteen tunteva, hänen kanssaan tarvittaessa konkreettisesti yhdessä asioita hoitava ja koordinoiva henkilö Henkilö, joka toimii kuntoutustulkkina, palveluohjaajana, kuntoutuksen ohjaajana, ja koordinoijana. Henkilön tulee olla vankka ammattilainen, joka viimekädessä huolehtii siitä että oikeat asiat tehdään oikeassa ja järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Nimetty ja vastuutettu ammattilainen, joka tietää, miten systeemi toimii, miten asioita hoidetaan ja miten esteitä voitetaan tässä monisärmäisessä järjestelmässä.

13 Johtopäätöksiä Koordinoiva palveluohjausprosessi (2.) Verkostoyhteistyö. Kuntakokeilun asiakasyhteistyöryhmä tekee yhteistyössä asiakkaan kanssa jatkosuunnitelman ja sopii viranomaisvastuutahosta. Asiakkaan jatko-ohjaus voi tapahtua monialaisen verkoston jo olemassa oleviin palveluihin tai kuntakokeilun palveluihin. Asiakasyhteistyöryhmän työskentelyllä varmistetaan asiakkaan palveluprosessin eteneminen saumattomasti eikä palveluiden väliinputoajia pääse syntymään. Kuntoutuslääkäri. Kokeneen, osaavan ja kohderyhmän problematiikan tuntevan kuntoutuslääkärin työpanos on ollut korvaamattoman tärkeä. Pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä heikentävät sairaudet jäävät liian suurelta osin tunnistamatta, erityisesti mielenterveyden häiriöt jäävät helposti hoitamatta. Todetut sairaudet ovat tyypillisesti passivoivia ja vetäyttäviä eli heikentävät asiakkaan toimintakykyä. Nykyinen terveydenhuollon toiminta edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta ja hyvää toimintakykyä. Matalan kynnyksen palvelut. Kuntakokeilun arviointi- ja ohjauspalveluiden asiakkaiden keskuudessa korostuu myös se, että paitsi perusteellista arviointia ja rinnalla kulkemista työhön kuntoutuksen polulla, tarvitaan ehdottomasti myös enemmän matalan kynnyksen toiminnallisia palveluita, hoitoa ja kuntoutusta tukevina kivijalkoina. Erityisesti tarvitaan nuorille klubitalo ja päiväkeskustyyppistä toimintaa.

14 2. Välityömarkkinaprosessi (1.) Prosessi alkaa jokaisen asiakkaan kohdalla erillisellä työllistämisvaiheen arviointi- ja suunnittelupalvelulla (kesto 8 viikkoa), jonka aikana varmistetaan asiakkaan työllistymisedellytykset. Yleistä työllistymisvaiheen arviointi- ja suunnittelupalvelun 52 aloittaneista: 70 % on miehiä noin 80 % on yksinasuvia lähes 70 % oli iältään vuotiaita noin 87 %:lla vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus noin 70 % asiakkaista on paikkakuntasidonnaisia eli eivät ole valmiita muuttamaan paikkakunnalta työn perässä

15 2. Välityömarkkinaprosessi (2.) Työhakuun liittyvät tekijät (huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 52 välityömarkkinaprosessin aloittaneiden kohdalta): Ammattialat. Ammattialoina asiakkaiden keskuudessa korostuvat selkeästi teollisuusala sekä rakennus- ja kaivosala, joita edustaa vajaat puolet asiakkaista. Velkaantuminen. Noin puolella asiakkaista oli velkaa ulosotossa. Motivaatiokynnys työllistymiseen nousee selkeästi velkaantumisen myötä. Päivärytmi. Noin 2/3 asiakkaista kertoi päivärytminsä olevan säännöllisen. 13 asiakasta kertoi, päivärytminsä olevan ajoittain epäsäännöllinen. Epäsäännöllisyydellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta enää arviointijakson aika esim. työaikojan noudattamiseen. Päihteiden käyttö. Alkuhaastattelun perusteella noin 1/3 osaa asiakkaista kertoi, ettei käytä päihteitä. Lisäksi 1/3 osa asiakkaista kertoi käyttävänsä alkoholia muutaman kerran vuodessa. Päihteiden käyttöön liittyvä problematiikka ei alkuhaastatteluiden perusteella ole nyt työllistymisvaiheen palvelukokonaisuuteen ohjautuneiden työllistymiseen tai työllistymiskynnyksen ylitykseen vaikuttava tekijä. Työnhaku. Noin puolet asiakkaista ei ollut viimeisen vuoden aikana hakenut yhtään työpaikkaa. Elämäntilanne. Noin 2/3 asiakkaista oli suhteellisen tyytyväisiä tämän hetkiseen elämäntilanteeseensa ja sopeuttanut pyrkimyksensä olemassa olevan todellisuuden mukaan.

16 2. Välityömarkkinaprosessi (3.) Muita huomioita (huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 52 välityömarkkinaprosessin aloittaneiden kohdalta): Asiakkaiden motivointi. Monilla asiakkailla on vuosien kokemukset erilaisista aktivointitoimenpiteistä, jotka eivät ole olleet oikea-aikaisia, johtaneet työllistymiseen tai edistäneet heidän sijoittumistaan yhteiskuntaan muulla tavoin. Tällaisten asiakkaiden motivointi vaatii pitkäkestoista työtä ja monipuolisia menetelmiä sekä palveluita. Avustavat työtehtävät. Työtilaisuuksien tarve erilasista avustavista tehtävistä on suuri. Erityisesti osatyökykyisille työttömille henkilöille tulisi pystyä tarjoamaan pitkäkestoista palkkatuetun ja ohjatun työn tekemisen mahdollisuutta. Räätälöidyt ratkaisut. Työkokeilu ei sellaisenaan ole läheskään aina riittävä tai tarkoituksenmukainen jatkopolku arviointijakson jälkeen. Selkeästi tarvitaan työkokeilun, koulutuksen ja ohjauksen räätälöityjä kombinaatioita. Jatkopolut. Asiakkaiden jatkopolut ovat pääosin alkaneet eripituisina työkokeilujaksoina kaupungin yksiköissä sekä yhdistyksillä. Osa asiakkaista (11 henkilöä) kuuluu seurannan tässä vaiheessa Monet ohjauksessa ryhmään. Kysymys on tilanteista, joissa suunnittelu- ja arviointijakso säätiöllä on päättynyt mutta työhönvalmennus ja asiakkaan prosessin johtaminen jatkuu. Asiakkaisiin ollaan yhteydessä määräajoin puhelimitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla. Ohjauksessa olevien asiakkaiden jatkopolut ovat edelleen selvittelyvaiheessa, työtilaisuuksia, kokeilumahdollisuuksia, koulutusvaihtoehtoja etsitään, kartoitetaan ja neuvotellaan.

17 Johtopäätöksiä Välityömarkkinaprosessi Asiakasohjaus. Asiakasohjaus on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. 52 asiakkaasta 8 kohdalla ohjaus ei ollut oikea-aikaista. Välityömarkkinaprosessiin on ohjautunut välityömarkkinoiden, mutta myös avointen työmarkkinoiden asiakaskuntaa. Asiakasyhteistyöryhmä. Välityömarkkinaprosessiin on perustettu oma eri toimijoista koostuva asiakasyhteistyöryhmä. Verkoston toimijoista kootun asiakasyhteistyöryhmän yhteisenä huolena ja tehtävänä on viimekädessä ottaa asiakkaan lukkiutunut tilanne yhteisen työn ja tahdon kohteeksi ja turvata jokaisen palveluun osallistuvan siirtymä muuhun ratkaisuun kuin edelleen toistuvaan ja pitkittyvään työttömyyteen. Palveluiden limittäminen. Monet asiakkaista hyötyisivät laaja-alaisemmasta palvelukokonaisuudesta, joka sisältäisi asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä osaamista vahvistavia osioita. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla kielitaidon kehittäminen ja ohjattu kielenopiskelu pitäisi yhdistää joustavasti työkokeiluun. Lisäksi määrämuotoisiin ja sisällöllisesti tiukasti raamitettuihin toimenpiteisiin olisi välttämätöntä saada joustoja esim. siten että työllistymistä edistäviä toimenpiteitä limitetään ja rakennetaan oikeasti kunkin asiakkaan tilanteeseen soveltuvia tarkoituksenmukaisia sisältöjä (pala palalta, askel askeleelta). Rinnalla kulkijuus ja tuki työnantajalle. Työllistymisprosessin onnistumista edesauttaa asiakkaan tilanteen hyvä tuntemus sekä asiakkaalle että työnantajalle annettava tuki työllistymiskynnyksen ylityksessä ja työsuhteen aikana työpaikalla.

18 Kuntakokeilu vs. kuntien peruspalvelut Yhteistyö Pakaste hankkeen osalta on tilanteessa, että on sovittu, että terveydenhuolto järjestää kohdealueen asiakkaille lääkäriaikoja joko keskitetysti tai eri tiimeihin. Ennen lääkärin vastaanottoa sosiaalityöntekijä tekee asiakkaasta kattavan taustaselvitystyön ja menee yhdessä asiakkaan kanssa lääkärin vastaanotolle. Pakaste hankkeen kautta tuotettu toimintamalli toimii jatkossa, niin kuntakokeilun kuin muidenkin erityisryhmien kuten vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintamallina. Yhteistyö työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalipalvelukeskuksen välillä on siten tiivistynyt kuntakokeiluhankkeen aikana. Sosiaalipalvelukeskuksen lähetteet työvoiman palveluksekseen tai kuntakokeilupalveluihin käydään työvoiman palvelukeskuksessa läpi, joista osa voi palautua takaisin aikuissosiaalityöhön lisäselvityksiä ja jatkopalveluihin varten. Uusi toimintamalli vahvistaa aikuissosiaalityön roolia siinä vaiheessa, kun työhönkuntoutuksen palvelut eivät ole asiakkaalle vielä oikea-aikaisia. Rovaniemen Monitoimikeskus-Säätiön palvelupäällikkö Helena Koivuranta on tuonut tiedoksi, että kuntouttavan työtoiminnan keskeyttämiset ovat vähentyneet kuntakokeiluhankkeen alettua. Siitä voidaan päätellä, että kuntakokeilu on jäsentänyt asiakasohjausta, niin kuntakokeilun kuin kuntouttavaan työtoimintaan menevien asiakkaiden osalta. Välityömarkkinaprosessin tehostamiseksi sekä avustavien työtehtävien ja siirtymätyöpaikkojen löytämiseksi pidetään Rovaniemen kaupungin hallintokunnille tiedotustilaisuus Monet kuntakokeiluhankkeesta Sen pohjalta työnsuunnittelija Minna Mölläri alkaa rakentamaan kaupungin sisäistä työtarjotinta, johon eritellään avustavat työtehtävät sekä työhön ja koulutukseen tähtäävät työtehtävät. Ranuan kunnassa esitetään palkattavaksi väliseksi ajaksi työllisyyskoordinaattori. Työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on työllisyydenhoidon suunnittelu, kehittäminen ja toteutus. Työ sisältää mm. palkkatukityöllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnin ja asiakastyön toteutuksen.

19 Monet tavoitteiden toteutuminen 4/2013 Määrälliset tavoitteet asiakasohjauksen osalta ovat toteutuneet vuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 osalta. Asiakasohjaus kuntakokeiluun on ollut laadullisesti osuvaa eli asiakkaat ovat olleet palveluiden väliin pudonneita, jotka eivät ole tulleet työvoiman palvelukeskuksen tai TE-toimiston kautta autetuksi. Asiakasyhteistyöryhmän kautta ollaan saatu hallittuja jatko-ohjauksia pääsääntöisesti kuntakokeilupalveluihin, mutta myös muun verkoston palveluihin sekä sovittua prosessin vastuutahosta. Rinnallakulkijuus kuntoutusprosessin ajan toteutunut ja asiakasohjaus palveluihin edennyt eikä palveluiden väliinputoajia ole päässyt syntymään. Työvoiman palvelukeskuksen ja kaupungin aikuissosiaalityön välinen työjako selkeytymässä. Kuntakokeilun kautta tuotetut palvelut ovat alkaneet toimia kaupungin sosiaalityölle ja työvoimanpalvelukeskukselle lisäresurssina. Palveluissa on selvitetty asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Lisäksi työvoimanpalvelukeskus on voinut ohjata asiakkaan kuntoutuspolun jatkumona työllistymispalveluihin eli välityömarkkinaprosessiin. Välityömarkkinaprosessi alkoi vuoden 2013 alussa, joten ei voida vielä raportoida vielä laadullisten tavoitteiden toteutumisesta.

20 Yhteiskunnallisesti esiin nousevia asioita Mikä on yhteiskunnan tahtotila niissä tilanteissa, kun työttömyys on pitkittynyt, ja kannusteloukut tai muut syyt eivät motivoi työtöntä aktiivisesti kohentamaan asemaansa työmarkkinoilla. Koordinoivaan palveluohjaukseen on ohjautunut henkilöitä, joiden ensisijainen toimeentulolähde on työkyvyttömyyseläke tai sairausloma. Näiden henkilöiden osalta on asiakas ohjattu kuntakokeilun tai kunnan muihin palveluihin (palveluohjaus) Kela ei tunne osatyökyvyttömyyden käsitettä eikä työeläkettä usein ole kertynyt paljoa (josta puolet eläketurva olisi). Lisäksi työpaikkoja on vähän tarjolla osa-työkykyiselle. Näitä henkilöitä on sitten kuntoutustuella/työmarkkinatuella ja työhön kuntoutuksen palveluissa etsimässä tietä avoimille työmarkkinoille Kela ei hyväksy päihdeongelmaa työkyvyttömyyden eikä sairausloman perusteeksi esimerkiksi korvaushoidon piirissä asiakkaat ovat työnhakijoina vaikka ovat päihdehoidossa.

21 Kiitos!