Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana
|
|
- Aleksi Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana Tommi Kurki Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Turku
2 Aito murre on kuulunut maisemaan, jossa kapea kärrytie metsien ja viljelmien läpi mutkitellen yhdisti kyliä ja pitäjiä toisiinsa tavalla, mitä nykyinen kulkija pitäisi pikemminkin erottamisena. Matkalle lähtö, vaikkapa vain muutaman peninkulman päähän, oli vakava asia, eivätkä lähtijät ainkaan yksinomaan olleet murteentaitavia maalaisia. Vielä kulumassa olevan vuosisadan alussa kyytipoika kuin toinenkin kelpasi kotiseutunsa kielenparren oppaaksi Martti Rapola 1947: Johdatus suomen murteisiin
3 Puhutun kielen tutkimus ja muutosten tarkastelu Puhuttua suomea on tutkittu tieteellisesti 1800-luvun lopulta lähtien Kaikki tutkimus ei koske kielen muuttumista Tarkasteltavana ei tässä niinkään yksittäiset muutokset vaan muutosten tutkiminen
4 Puhuttu kieli ja eri käsitteet Murteen ja kirjakielen/yleiskielen suhde Puhdas murre (?) Murteen ja puhekielen suhde Yleispuhekieli (?)
5 Variaation kolme ulottuvuutta: alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen Eri aikoina tutkimuksessa eri tavoitteet ja eri lähestymistavat Esim. sosiolingvistiikka uudisti Suomeen rantautuessaan tutkimusta eri aikoina tutkimuksessa huomioitu ja keskitytty eri seikkoihin
6 Perinteinen murteentutkimus 1800-luvun lopulta pitkälle 1900-luvun jälkimmäiselle puolikkaalle tarkoitus tallentaa ja kuvata paikallismurteet Keskittyminen alueelliseen variaatioon Huomioita satunnaisesti esimerkiksi ikävariaatiosta, mutta päähuomio murteiden välisissä eroissa, ei murteiden sisäisissä Informantteina tyypillisesti vanhat, kouluttamattomat ja kotiseudullaan ikänsä asuneet paikalliset Tutkimus keskittynyt vahvasti äänne- ja muoto-opillisiin piirteisiin Äännehistoriat ja äänteenmuutokset l > r
7 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön: elinkeinorakenteen muutokset LÄHDE: Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. (2004): Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen.helsinki: Gaudeamus.
8 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön: kaupungistuminen Aki Kangasharju 2004: Alueellinen keskittyminen historiaa ja tulevaisuutta - myös Suomessa. Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. (2004): Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Gaudeamus.
9 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön Koululaitos ja lisääntynyt koulutustaso Tiedotusvälineet Maassamuutto Lähde: Heikki A. Loikkanen ja Henna Nivalainen (2010), Suomen kuntatalouden kehitys. Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskukselle tehty raportti KUVIO. Maassamuutto : Kuntien välinen muuttoliike Suomessa
10 Sosiaalimurteiden muotoutuminen Kytkeytyy yhteiskunnallisiin muutoksiin (ennen muuta kaupungistuminen ja teollistuminen) Sosiolingvistiikan vaikutteiden rantautuminen Suomeen ajoittuu ajankohtaan, jolloin Suomessa suuri yhteiskunnallinen ja rakenteellinen murros ja 1970-lukujen kiihtynyt kaupungistuminen ja laajemmin maassamuutto vaikuttivat variaatiotilanteeseen
11 Sosiolingvististen vaikutteiden myötä alueellisen vaihtelun tarkastelusta kaikenlaisen vaihtelun tarkasteluun valtaedustuksen tarkastelusta kvantitatiivisten vaihtelusuhteiden tarkasteluun tarkastelun ulottaminen myös niihin kielimuotoihin, joita ennen pidettiin sekakoosteisina Esim. kaupunkikielet taustaltaan erilaisten puhujien kielten tarkastelu sekä kielenulkoisten että kielensisäisten tekijöiden huomioiminen (Ks. tark. Kurki 2007: Variaationtutkimuksen nykynäkymiä. Sananjalka 49 s )
12 Muutosten tarkastelu eriaikaisia aineistoja käyttämällä Ei ongelmatonta Esimerkiksi äännehistorioissa kuvattujen äänteenmuutosten vertaaminen tilastollisiin vaihtelusuhteisiin Perinteisen murteentutkimusten informanttien vertailu sosiolingvistisen tutkimuksen informantteihin Ns. murremestarit ja ikäkohortit mahdolliset vääristyneet aikasarjat
13 Muutosten eteneminen Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Ikäryhmien vertailu Synkronisten ikäryhmittäisten erojen oletetaan heijastelevan meneillään olevaa muutosta Vaihtoehtoinen (mutta hidas) seurata muutoksia reaaliaikametodilla (pitkittäistutkimukset)
14 Muutosten eteneminen ja muutosmallit Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Ikäryhmien vertailu Omiaan vaikuttamaan siihen, että muutosten oletetaan etenevän nimenomaan sukupolvittain/ikäryhmittäin Onko turhan yksipuolinen tulkinta? (Kurki Asetelman pohjana Labov 1994, tarkennukset Sankoff 2005 ja Meyerhoff 2011)
15 Yksilö, idiolekti ja kielen muuttuminen Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Perustuu oletukseen aikuistuessa yksilön kieli vakiintuu eikä olennaisesti muutu Viimeaikaisessa tutkimuksessa tutkittu yhä enemmän yksilön kieltä Idiolektin muuttuminen aikuisiässä ei ole niin harvinaista kuin aiemmassa tutkimuksessa oletettiin Kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia (esim. Palander 2005, Kurki 2005, Mustanoja 2011) Vaikutus näennäisaikamenetelmällä saatuihin tuloksiin (ennusteisiin)
16 Sukupolvittainen muutos
17 Elinikäinen muutos
18 Murteen ja yleiskielen suhde (Ikola 1972)
19 Murtuvat murrerajat (Mielikäinen 1986) Monet murrepiirteet edustavat enää osalle suomalaisia maantieteellistä murretta; useimmille ne lienevät taustastaan irtautuneita, yksinomaan puheen epävirallisuutta osoittavia äänneja muotoasuja Paikallismurteiden ja yleiskielen välille syntynyt lukuisa joukko vaihtelevia kielimuotoja, eräänlaisia sekamurteita
20 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 1. Yleiset ja neutraalit puhekielisyydet Ei suurta ikä- ja sukupuolivariaatiota Tunnettuja kaikkialla puhutussa suomessa sekä alueellisesti että sosiaalisesti Me leivotaan Ne leipoo Sellanen punanen Kaks hyppäs Se ja ne persoonapronomineina Ns. yleispuhekielen piirteitä (?)
21 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 2. Laaja-alaiset puhekielisyydet Maantieteellisesti laaja-alaisia, puhujan kotipaikkaa ei voi tarkasti päätellä Vanhastaan sekä länsi- ja itämurteiden puolella Maaseudulla eläviä, kaupungeissa sosiaalista variaatiota Naiset ja nuoret karttavat Rahhaa tullee ja mennee Kylymä talavi
22 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 3. Yleistyvät puhekielisyydet Nopea ekspansiovaihe Maantieteellinen ja sosiaalinen leviäminen Hirveetä puuroo Täst paikast Mahotonta oottaa kahestaan Se kattoo mettää
23 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 4. Leimalliset maakuntapiirteet (leimautuneet ja kartettavat aluepuhekielisyydet) Leimautuneet jonkin alueen tunnusmerkeiksi Suomalaiset osaavat yleensä yhdistää tiettyyn alueeseen Sosiaalisesti leimautuneempia kuin laaja-alaiset puhekielisyydet (kakkosryhmän piirteet) Kaupungeista katoamassa: saattaa esiintyä vain vanhoilla, yleensä vanhoilla miehillä Maaseudulla sosiaalista variaatiota: esiintyy tyypillisesti enemmän miehillä kuin naisilla, mutta kuitenkin kaikkein tavallisimmin esiintyy vanhoilla naisilla Moa, mua; peä, piä Saunahan, saunhaan
24 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 5. Elävät ja yleistyvät puhekielen piirteet (Elävät paikallisuudet) Levikki suppeampi kuin yleistyvillä puhekielisyyksillä (kolmas ryhmä) sekä yleistyvillä ja neutraaleilla puhekielisyyksillä (ensimmäinen ryhmä) Sosiaalisesti myönteinen arvovaraus (vrt. neljäs ryhmä) Eivät tyypillisiä pääkaupunkiseudulla Sauhnaan Mie Tekkiin, tulliin
25 Muutoksen moninaisuus Puhuttu suomi muuttuu, mutta muutos ei etene vain johonkin tiettyyn yhtenäiseen suuntaan Vrt. Mantilan viisijako Murteiden uhkana pidetty eri aikoina muun muassa kirjakieltä, yleispuhekieltä ja Helsingin puhekieltä Paitsi muutoksen suunta myös muutoksen etenemistapa on eri piirteissä erilainen
26 Ikola O. 1972: Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre. Sananjalka 14 s Turku: Suomen Kielen Seura. Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. 2004: Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Helsinki: Gaudeamus. Kurki, T. 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. SKST Helsinki: SKS. Kurki, T. 2007: Variaationtutkimuksen nykynäkymiä. Sananjalka 49 s Kurki, T. 2013: Näennäisaikametodi ja muutosmallit. Sananjalka 55 s Labov, W. 1994: Principles of Linguistic Change vol. 1, Internal Factors. Language in Society 20. Oxford: Blackwell. Loikkanen, H.A. ja Nivalainen, H. 2010, Suomen kuntatalouden kehitys. Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskukselle tehty raportti Mantila, H. 1997: Johdanto. Seija Makkonen & Harri Mantila (toim.), Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen variaatio, s Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 8. Oulu: Oulun yliopisto. Mantila, H. 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 108, s Meyerhoff, M. 2011: Introducing Sociolinguistics. 2nd edition. London and New York: Routledge. Mielikäinen, A. 1986: Murtuvat murrerajat. Kielikello 2 s Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Mustanoja, L. 2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto. Palander, M. 2005: Lapsuudesta keski-ikään. Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Suomi 191. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rapola, M. 1947: Johdatus suomen murteisiin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sankoff, G. 2005: Cross-sectional and longitudinal studies in sociolinguistics. Sociolinguistics: An International Handbook of the Science of Language and Society. Berlin: de Gruyter. Suomen virallinen tilasto Väestörakenne. Verkkojulkaisu Tilastokeskus. Luettu Luettavissa
27 Kiitos! Keskustelu ja puhe jatkukoon!
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki) Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotKielen muuttumisesta, muutosten seuraamisesta ja muutosten tarkastelussa käytettävistä menetelmistä
lektiot Kielen muuttumisesta, muutosten seuraamisesta ja muutosten tarkastelussa käytettävistä menetelmistä TOMMI KURKI Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 26. marraskuuta 2005 Kielessä esiintyvä
LisätiedotPellolaisnuorten ympäristösuhde, murremielteet ja h:n käyttö
Pellolaisnuorten ympäristösuhde, murremielteet ja h:n käyttö Johanna Vaattovaara: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
LisätiedotSuomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat
Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta
LisätiedotKivijärven yläkoululaisten puheen variaatio
Kivijärven yläkoululaisten puheen variaatio Kandidaatintutkielma Emmilotta Kinnunen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotVOIKO KIELENMUUTOKSIA ENNUSTAA?
VOIKO KIELENMUUTOKSIA ENNUSTAA? Kari Nahkola & Marja Saanilahti 10 vuotta myöhemmin. Seuruututkimus kielenmuutosten etenemisestä yksilön kielessä ja puheyhteisössä. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen
LisätiedotPERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO PIELAVEDEN MURTEESSA
PERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO PIELAVEDEN MURTEESSA Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 11.1.2018 Tiia Tirkkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.Tutkielman aihe ja tutkimuskysymykset 1 1.2. Aiempi
LisätiedotREAALIAIKATUTKIMUS IIN PUHEKIELEN MUUTTUMISESTA
REAALIAIKATUTKIMUS IIN PUHEKIELEN MUUTTUMISESTA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 30.8.2018 Lea Millaskangas SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuskysymykset 3 1.2. Hypoteesit 4 2. TUTKIMUKSEN
LisätiedotMitä murteita Suomessa onkaan?
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Mitä murteita Suomessa onkaan? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 9. syyskuuta 2006 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten
LisätiedotMURRE JA IDENTITEETTI
HARRI MANTILA MURRE JA IDENTITEETTI MITEN SELITTÄÄ MURREPIIRTEIDEN LEIMAUTUMISTA? uomessa on 1970-luvun puolivälistä lähtien tehty paljon sosiolingvististä variaationtutkimusta (termeistä sosiolingvistiikka
LisätiedotTAMPERELAISNUORTEN PUHEKIELI JA SEN TIEDOSTAMINEN
TAMPERELAISNUORTEN PUHEKIELI JA SEN TIEDOSTAMINEN Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 11.1.2019 Iida Kalliohaka SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkielman aihe ja tutkimuskysymykset 1 1.2. Teoriatausta
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotKatsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino
LisätiedotMAASSAMUUTTAJAN IDENTITEETIT JA PUHEKIELI. Jyväskylästä Turkuun muuttaneiden nuorten aikuisten paikallis- ja murreidentiteettien suhde puhekieleen
MAASSAMUUTTAJAN IDENTITEETIT JA PUHEKIELI Jyväskylästä Turkuun muuttaneiden nuorten aikuisten paikallis- ja murreidentiteettien suhde puhekieleen Tero Kaihlavirta Pro gradu -tutkielma Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen
LisätiedotSosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa
Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu
LisätiedotNäennäisaikamenetelmä ja kielen muutoksen ennustaminen
Näennäisaikamenetelmä ja kielen muutoksen ennustaminen Mikko Laasanen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotRUOKOLAHDEN MURTEEN MUUTOKSISTA Idiolektitutkimus neljästä sukupolvesta. Pro gradu Piia Hanhisalo
RUOKOLAHDEN MURTEEN MUUTOKSISTA Idiolektitutkimus neljästä sukupolvesta Pro gradu Piia Hanhisalo Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Helmikuu 2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotMitä kuuluu suomelle Suomessa? Katsaus suomen nykypuhekielen sosiolingvistiseen vaihteluun ja kieliasenneilmastoon
Mitä kuuluu suomelle Suomessa? Katsaus suomen nykypuhekielen sosiolingvistiseen vaihteluun ja kieliasenneilmastoon Suomenopettajien XXXIX seminaari Tallinnassa 15.-16.3.2013 Johanna Vaattovaara Helsingin
LisätiedotKORAANIN KEHITYS. Syntykertomuksia ja historiaa. Tuesday, December 9, 14
KORAANIN KEHITYS Syntykertomuksia ja historiaa Perinteinen uskonnollinen käsitys Taivaassa on Jumalalla taivaallinen Koraani, josta maallinen on kopio Koraani tuli joko kerralla tai monessa osassa profeetta
LisätiedotMiten kuvata muutosta?
Pirkko Nuolijärvi Marja-Leena Sorjonen Miten kuvata muutosta? Puhutun kielen tutkimuksen lähtökohtia murteenseuruuhankkeen pohjalta Näköisjulkaisu Pirkko Nuolijärven ja Marja-Leena Sorjosen kirjasta Miten
LisätiedotINESSIIVIN JA JÄLKITAVUJEN A-LOPPUISTEN VOKAALIYHTYMIEN VARIAATIO RAAHELAISNUORTEN PUHEKIELESSÄ
INESSIIVIN JA JÄLKITAVUJEN A-LOPPUISTEN VOKAALIYHTYMIEN VARIAATIO RAAHELAISNUORTEN PUHEKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 11.1.2019 Vilma Lehto SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkielman
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotKääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät
Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) Perusopinnot Pakollinen kaikille Opintojakson Tunniste Kurssin Laajuus Opintojakson
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotGEMINAATIOILMIÖT OULULAISTEN NUORTEN PUHEKIELESSÄ
GEMINAATIOILMIÖT OULULAISTEN NUORTEN PUHEKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 11.1.2019 Salla Petäjäjärvi SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimusaihe 1 1.2. Tutkimusaineisto 2 2. TEOREETTISET
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotMillaista kieltä internetissä käytetään? Nuorten näkemyksiä verkkokielen variaatiosta
Millaista kieltä internetissä käytetään? Nuorten näkemyksiä verkkokielen variaatiosta Sanni Hautamäki Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteen yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma
LisätiedotPuhekielen piirteiden esiintyminen alakoululaisten kirjoitelmissa
Puhekielen piirteiden esiintyminen alakoululaisten kirjoitelmissa Iina Salonen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2012 Tampereen
LisätiedotSKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit
SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit 1. Keskusteluntutkimus Vastuuhenkilö Minna Suni BERG, MAARIT 2003: Syytöksiä ja epäilyksiä. Toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa.
LisätiedotLIPERIN MURRE VUOSINA 1990 JA 2000 Idiolekteittaisten muutosten tarkastelua reaaliajassa
LIPERIN MURRE VUOSINA 1990 JA 2000 Idiolekteittaisten muutosten tarkastelua reaaliajassa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa 2012 Suvi Ikäheimonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO...
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotSemmosia ja tämmösii. Jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät tamperelaisnuorten puhekielessä
Semmosia ja tämmösii Jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät tamperelaisnuorten puhekielessä Sanna Salmi Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma
LisätiedotLiikenteen kysynnän muutokset ja niiden ennakointi. Liikenne ja maankäyttö 2019 Touko Väänänen, FLOU Oy
Liikenteen kysynnän muutokset ja niiden ennakointi Liikenne ja maankäyttö 2019 Touko Väänänen, FLOU Oy Esityksen sisältö Liikenneinvestointien piirteitä Henkilöliikenteen ilmiöt Syötteet strategiseen suunnitteluun
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotTuas souvetaa Sulkavalla
Tuas souvetaa Sulkavalla SULKAVALAISTEN MURREASENTEITA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos joulukuussa 2007 Mirja Lignell JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotPohjois-Savossa opettavien S2-opettajien käsitykset murteen asemasta. suomi toisena kielenä -opetuksessa
Pohjois-Savossa opettavien S2-opettajien käsitykset murteen asemasta suomi toisena kielenä -opetuksessa Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajan koulutus
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotSosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen
Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen HANNA LAPPALAINEN uorten kieli on aina herättänyt negatiivisia tunteita vanhemmissa ikäpolvissa. Sosiolingvistiikassakin sitä
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotMiltä suomen kieli kuulostaa vuonna 2050?
Miltä suomen kieli kuulostaa vuonna 2050? Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin 132. vuosipäivän symposiumi Pirkko Nuolijärvi 15.11.2013 Kotimaisten kielten keskus Äidinkieli Mutta kaikista kielistä on
LisätiedotTorsti Hyyryläinen Mikkeli
Glokalisoituvan ja digitalisoituvan maaseudun tulevaisuus Torsti Hyyryläinen Mikkeli 17.3.2015 www.helsinki.fi/ruralia 17.3.2015 1 Esityksen sisältö 1. Muutoksesta aluekehitystä 2. Resilienssi muutoskestävyytenä
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotSalmista Rauman seudulle ja Etelä-Savoon: rajakarjalaisen siirtoväen kielellinen sopeutuminen itä- ja länsimurteiden alueelle
Salmista Rauman seudulle ja Etelä-Savoon: rajakarjalaisen siirtoväen kielellinen sopeutuminen itä- ja länsimurteiden alueelle Taina Kilpijoki Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen
LisätiedotMurteen asema Etelä-Karjalan suomi toisena kielenä -opetuksessa
Murteen asema Etelä-Karjalan suomi toisena kielenä -opetuksessa Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajan pedagogiset opinnot Opettaja työnsä tutkijana
LisätiedotKirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri
Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus sekä saamelainen kulttuuri kuuluvat yleensä humanistisiin tieteisiin, joten
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotSanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo
LisätiedotLASTEN PITÄÄ PUHUA PUHEKIELTÄ, PRESIDENTIN EI
TAMPEREEN YLIOPISTO Sanna Heinonen LASTEN PITÄÄ PUHUA PUHEKIELTÄ, PRESIDENTIN EI Lehtikieli ja puhekielisyys: toimittajien mielipiteitä puhekielen käyttämisestä sanomalehdissä Journalistiikan pro gradu
LisätiedotTAPAUSTUTKIMUS ERÄÄN MUUTTAJAN KIELESTÄ
TAPAUSTUTKIMUS ERÄÄN MUUTTAJAN KIELESTÄ d:n VASTINEIDEN JA YKSIKÖN 1. JA 2. PERSOONAPRONOMINIEN VARIAATIO KAHDESSA ERI TILANTEESSA Pro gradu -tutkielma Minna-Mari Hyvärinen Helsingin yliopiston suomen
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotDIFTONGINREDUKTIO OULULAISNUORTEN PUHEKIELESSÄ
DIFTONGINREDUKTIO OULULAISNUORTEN PUHEKIELESSÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 12.1.2018 Päivi Tolonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimusaihe 1 1.2. Diftonginreduktio 2 1.3. Tutkimusaineisto
LisätiedotPerusteos kotimaista kansandialektologiaa
Perusteos kotimaista kansandialektologiaa Marjatta Palander: Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Suomi 200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. 223 s. isbn 978-952-222-262-6. Kansanlingvistisen
LisätiedotKun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotInessiivin päätteen variaatio Kannuksen murteen puhujilla ja 2010-luvulla
Inessiivin päätteen variaatio Kannuksen murteen puhujilla 1960- ja 2010-luvulla Maija Luoma Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Pro gradu
LisätiedotVETELIN LUKIOLAISNUORTEN MURREASENTEISTA JA MURRETIETOISUUDESTA
VETELIN LUKIOLAISNUORTEN MURREASENTEISTA JA MURRETIETOISUUDESTA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa lokakuussa 2008 Tarja Isomöttönen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotRUOTSALAISESTA REAALIAIKATUTKIMUKSESTA
RUOTSALAISESTA REAALIAIKATUTKIMUKSESTA Eva Sundgren Språklig variation och förändring. Exemplet Eskilstuna. Lund: Studentlitteratur 2004. 227 s. ISBN 91-44-04345-5. E va Sundgrenin vuonna 2002 Uppsalan
LisätiedotHelsinki kieliyhteisönä on artikkelikokoelma,
kirjallisuutta HESAN JA STADIN MUUTTUVAT MURTEET JA KIELET Kaisu Juusela ja Katariina Nisula (toim.) Helsinki kieliyhteisönä. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos
LisätiedotOULULAISTEN NUORTEN KÄSITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUHEKIELESTÄ
OULULAISTEN NUORTEN KÄSITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN PUHEKIELESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 9.4.2015 Eero Manninen SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoite 2 1.2. Tutkimuksen
LisätiedotMurreasenteet Särmässä
Murreasenteet Särmässä Tutkielma Maiju Viitanen, 013896366 Helsingin yliopisto Opettajan pedagogiset opinnot OTT-seminaari Sisällysluettelo 1 Johdanto...1 2 Teoriataustaa...2 2.1 Murteen käsite...2 2.2
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotOULUNSALOLAISNUORTEN PUHEKIELI
OULUNSALOLAISNUORTEN PUHEKIELI Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2015 Sirkku Löppönen SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet... 1 1.2. Tutkimuskysymykset
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotTutkimus suomalaisten maallikoiden metakielestä
Thompson, Sandra A. 2002: Object complements and conversation. Towards a realistic account. Studies in Language 26 s. 125 164. Tutkimus suomalaisten maallikoiden metakielestä Aila Mielikäinen & Marjatta
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotLOUNAISSUOMALAISTEN MURREKÄSITYKSIÄ. Maijastiina Heikkilä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalaisugrilainen
LOUNAISSUOMALAISTEN MURREKÄSITYKSIÄ Maijastiina Heikkilä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Elokuu 2014
LisätiedotMaakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi
Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi 17.5.2018 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up
LisätiedotOn noloa, jos ammattilaiset tekevät tökeröitä kielioppivirheitä
lektiot On noloa, jos ammattilaiset tekevät tökeröitä kielioppivirheitä Toimitushenkilökunnan kielenhuoltotiedot, -käytännöt ja -diskurssit Maija Saviniemi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKIELIMUODOT TARMO KOIVISTON SARJAKUVASSA MÄMMILÄ
KIELIMUODOT TARMO KOIVISTON SARJAKUVASSA MÄMMILÄ Meri Haikarainen Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa joulukuussa 2004 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty humanistinen tiedekunta
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
LisätiedotAmmattiyhdistysliike kansanliikkeenä
Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä Ammattiyhdistysliike ja korporatismin murros Erkki Laukkanen, ekonomisti, KTT KANTU-päivät, 12.2.2015, Helsinki Ay-liikkeen roolit Edunvalvontaorganisaatio Sopimustoiminta,
LisätiedotJälkitavun pitkien vokaalien äänteellinen variaatio Kiteen murteessa
Jälkitavun pitkien vokaalien äänteellinen variaatio Kiteen murteessa Anni Malinen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2016 Tampereen
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. Sanojen lyhentyminen eräiden porilaisnuorten puheessa
HELSINGIN YLIOPISTO Sanojen lyhentyminen eräiden porilaisnuorten puheessa Pro gradu -tutkielma Tiina Mäkelä Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien
LisätiedotYHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki
YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin
LisätiedotGreen care. Kuva: Hannele Siltala
Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotOAMK-OPISKELIJOIDEN MURREKÄSITYKSET
OAMK-OPISKELIJOIDEN MURREKÄSITYKSET Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 13.1.2017 Hanna Heiska SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 2 2.1. Kansanlingvistiikka ja kansandialektologia
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotLitrasev viinapulloj ja séittemätóista kalijjaa Diftongin reduktio ja geminaatio erään pyhäjärvisistä nuorista koostuvan ryhmän puhekielessä
Litrasev viinapulloj ja séittemätóista kalijjaa Diftongin reduktio ja geminaatio erään pyhäjärvisistä nuorista koostuvan ryhmän puhekielessä Pro gradu -tutkielma Tanja Aittokoski Helsingin yliopiston suomen
LisätiedotUUTTA KVANTITATIIVISTA ANALYYSIA FENNISTISESSÄ VARIAATIONTUTKIMUKSESSA
sessive constructions in Helsinki colloquial Finnish. Mats Thelander ym. (toim.), Samspel och variation. Språkliga studier tillägnade Bengt Nordberg på 60-årsdagen. Uppsala: Uppsala Universitetet. SUNDGREN,
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotUUDISTETTU LAITOS VARIAATIONTUTKIMUKSEN METODEISTA
loamerikkalainen, voisi sitä hyvinkin suositella yliopistojemme sosiolingvistiikan peruskurssien lukemistoksi. Alaan enemmän perehtyneelle Qualitative methods in sociolinguistics ei tarjoa juurikaan uutta,
LisätiedotPuhekielisyys verkkokeskustelussa
Puhekielisyys verkkokeskustelussa Suomen kieli ja viestintä Maisterin tutkinnon tutkielma Jouni Karppinen 2011 Viestinnän laitos Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ
Lisätiedot