Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana

Transkriptio

1 Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana Tommi Kurki Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Turku

2 Aito murre on kuulunut maisemaan, jossa kapea kärrytie metsien ja viljelmien läpi mutkitellen yhdisti kyliä ja pitäjiä toisiinsa tavalla, mitä nykyinen kulkija pitäisi pikemminkin erottamisena. Matkalle lähtö, vaikkapa vain muutaman peninkulman päähän, oli vakava asia, eivätkä lähtijät ainkaan yksinomaan olleet murteentaitavia maalaisia. Vielä kulumassa olevan vuosisadan alussa kyytipoika kuin toinenkin kelpasi kotiseutunsa kielenparren oppaaksi Martti Rapola 1947: Johdatus suomen murteisiin

3 Puhutun kielen tutkimus ja muutosten tarkastelu Puhuttua suomea on tutkittu tieteellisesti 1800-luvun lopulta lähtien Kaikki tutkimus ei koske kielen muuttumista Tarkasteltavana ei tässä niinkään yksittäiset muutokset vaan muutosten tutkiminen

4 Puhuttu kieli ja eri käsitteet Murteen ja kirjakielen/yleiskielen suhde Puhdas murre (?) Murteen ja puhekielen suhde Yleispuhekieli (?)

5 Variaation kolme ulottuvuutta: alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen Eri aikoina tutkimuksessa eri tavoitteet ja eri lähestymistavat Esim. sosiolingvistiikka uudisti Suomeen rantautuessaan tutkimusta eri aikoina tutkimuksessa huomioitu ja keskitytty eri seikkoihin

6 Perinteinen murteentutkimus 1800-luvun lopulta pitkälle 1900-luvun jälkimmäiselle puolikkaalle tarkoitus tallentaa ja kuvata paikallismurteet Keskittyminen alueelliseen variaatioon Huomioita satunnaisesti esimerkiksi ikävariaatiosta, mutta päähuomio murteiden välisissä eroissa, ei murteiden sisäisissä Informantteina tyypillisesti vanhat, kouluttamattomat ja kotiseudullaan ikänsä asuneet paikalliset Tutkimus keskittynyt vahvasti äänne- ja muoto-opillisiin piirteisiin Äännehistoriat ja äänteenmuutokset l > r

7 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön: elinkeinorakenteen muutokset LÄHDE: Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. (2004): Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen.helsinki: Gaudeamus.

8 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön: kaupungistuminen Aki Kangasharju 2004: Alueellinen keskittyminen historiaa ja tulevaisuutta - myös Suomessa. Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. (2004): Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Gaudeamus.

9 Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kielenkäyttöön Koululaitos ja lisääntynyt koulutustaso Tiedotusvälineet Maassamuutto Lähde: Heikki A. Loikkanen ja Henna Nivalainen (2010), Suomen kuntatalouden kehitys. Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskukselle tehty raportti KUVIO. Maassamuutto : Kuntien välinen muuttoliike Suomessa

10 Sosiaalimurteiden muotoutuminen Kytkeytyy yhteiskunnallisiin muutoksiin (ennen muuta kaupungistuminen ja teollistuminen) Sosiolingvistiikan vaikutteiden rantautuminen Suomeen ajoittuu ajankohtaan, jolloin Suomessa suuri yhteiskunnallinen ja rakenteellinen murros ja 1970-lukujen kiihtynyt kaupungistuminen ja laajemmin maassamuutto vaikuttivat variaatiotilanteeseen

11 Sosiolingvististen vaikutteiden myötä alueellisen vaihtelun tarkastelusta kaikenlaisen vaihtelun tarkasteluun valtaedustuksen tarkastelusta kvantitatiivisten vaihtelusuhteiden tarkasteluun tarkastelun ulottaminen myös niihin kielimuotoihin, joita ennen pidettiin sekakoosteisina Esim. kaupunkikielet taustaltaan erilaisten puhujien kielten tarkastelu sekä kielenulkoisten että kielensisäisten tekijöiden huomioiminen (Ks. tark. Kurki 2007: Variaationtutkimuksen nykynäkymiä. Sananjalka 49 s )

12 Muutosten tarkastelu eriaikaisia aineistoja käyttämällä Ei ongelmatonta Esimerkiksi äännehistorioissa kuvattujen äänteenmuutosten vertaaminen tilastollisiin vaihtelusuhteisiin Perinteisen murteentutkimusten informanttien vertailu sosiolingvistisen tutkimuksen informantteihin Ns. murremestarit ja ikäkohortit mahdolliset vääristyneet aikasarjat

13 Muutosten eteneminen Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Ikäryhmien vertailu Synkronisten ikäryhmittäisten erojen oletetaan heijastelevan meneillään olevaa muutosta Vaihtoehtoinen (mutta hidas) seurata muutoksia reaaliaikametodilla (pitkittäistutkimukset)

14 Muutosten eteneminen ja muutosmallit Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Ikäryhmien vertailu Omiaan vaikuttamaan siihen, että muutosten oletetaan etenevän nimenomaan sukupolvittain/ikäryhmittäin Onko turhan yksipuolinen tulkinta? (Kurki Asetelman pohjana Labov 1994, tarkennukset Sankoff 2005 ja Meyerhoff 2011)

15 Yksilö, idiolekti ja kielen muuttuminen Suuressa osassa viime vuosikymmeniä tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu puhesuomen muutosten etenemistä, on sovellettu näennäisaikamenetelmää Perustuu oletukseen aikuistuessa yksilön kieli vakiintuu eikä olennaisesti muutu Viimeaikaisessa tutkimuksessa tutkittu yhä enemmän yksilön kieltä Idiolektin muuttuminen aikuisiässä ei ole niin harvinaista kuin aiemmassa tutkimuksessa oletettiin Kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia (esim. Palander 2005, Kurki 2005, Mustanoja 2011) Vaikutus näennäisaikamenetelmällä saatuihin tuloksiin (ennusteisiin)

16 Sukupolvittainen muutos

17 Elinikäinen muutos

18 Murteen ja yleiskielen suhde (Ikola 1972)

19 Murtuvat murrerajat (Mielikäinen 1986) Monet murrepiirteet edustavat enää osalle suomalaisia maantieteellistä murretta; useimmille ne lienevät taustastaan irtautuneita, yksinomaan puheen epävirallisuutta osoittavia äänneja muotoasuja Paikallismurteiden ja yleiskielen välille syntynyt lukuisa joukko vaihtelevia kielimuotoja, eräänlaisia sekamurteita

20 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 1. Yleiset ja neutraalit puhekielisyydet Ei suurta ikä- ja sukupuolivariaatiota Tunnettuja kaikkialla puhutussa suomessa sekä alueellisesti että sosiaalisesti Me leivotaan Ne leipoo Sellanen punanen Kaks hyppäs Se ja ne persoonapronomineina Ns. yleispuhekielen piirteitä (?)

21 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 2. Laaja-alaiset puhekielisyydet Maantieteellisesti laaja-alaisia, puhujan kotipaikkaa ei voi tarkasti päätellä Vanhastaan sekä länsi- ja itämurteiden puolella Maaseudulla eläviä, kaupungeissa sosiaalista variaatiota Naiset ja nuoret karttavat Rahhaa tullee ja mennee Kylymä talavi

22 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 3. Yleistyvät puhekielisyydet Nopea ekspansiovaihe Maantieteellinen ja sosiaalinen leviäminen Hirveetä puuroo Täst paikast Mahotonta oottaa kahestaan Se kattoo mettää

23 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 4. Leimalliset maakuntapiirteet (leimautuneet ja kartettavat aluepuhekielisyydet) Leimautuneet jonkin alueen tunnusmerkeiksi Suomalaiset osaavat yleensä yhdistää tiettyyn alueeseen Sosiaalisesti leimautuneempia kuin laaja-alaiset puhekielisyydet (kakkosryhmän piirteet) Kaupungeista katoamassa: saattaa esiintyä vain vanhoilla, yleensä vanhoilla miehillä Maaseudulla sosiaalista variaatiota: esiintyy tyypillisesti enemmän miehillä kuin naisilla, mutta kuitenkin kaikkein tavallisimmin esiintyy vanhoilla naisilla Moa, mua; peä, piä Saunahan, saunhaan

24 Mantilan luokitus (1997, 2004) Perustuu edustustapojen nykykehitykseen Maantieteellinen levinneisyys ja sosiaalinen variaatio 5. Elävät ja yleistyvät puhekielen piirteet (Elävät paikallisuudet) Levikki suppeampi kuin yleistyvillä puhekielisyyksillä (kolmas ryhmä) sekä yleistyvillä ja neutraaleilla puhekielisyyksillä (ensimmäinen ryhmä) Sosiaalisesti myönteinen arvovaraus (vrt. neljäs ryhmä) Eivät tyypillisiä pääkaupunkiseudulla Sauhnaan Mie Tekkiin, tulliin

25 Muutoksen moninaisuus Puhuttu suomi muuttuu, mutta muutos ei etene vain johonkin tiettyyn yhtenäiseen suuntaan Vrt. Mantilan viisijako Murteiden uhkana pidetty eri aikoina muun muassa kirjakieltä, yleispuhekieltä ja Helsingin puhekieltä Paitsi muutoksen suunta myös muutoksen etenemistapa on eri piirteissä erilainen

26 Ikola O. 1972: Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre. Sananjalka 14 s Turku: Suomen Kielen Seura. Laakso, S. ja Loikkanen, H.A. 2004: Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Helsinki: Gaudeamus. Kurki, T. 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. SKST Helsinki: SKS. Kurki, T. 2007: Variaationtutkimuksen nykynäkymiä. Sananjalka 49 s Kurki, T. 2013: Näennäisaikametodi ja muutosmallit. Sananjalka 55 s Labov, W. 1994: Principles of Linguistic Change vol. 1, Internal Factors. Language in Society 20. Oxford: Blackwell. Loikkanen, H.A. ja Nivalainen, H. 2010, Suomen kuntatalouden kehitys. Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskukselle tehty raportti Mantila, H. 1997: Johdanto. Seija Makkonen & Harri Mantila (toim.), Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen variaatio, s Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 8. Oulu: Oulun yliopisto. Mantila, H. 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 108, s Meyerhoff, M. 2011: Introducing Sociolinguistics. 2nd edition. London and New York: Routledge. Mielikäinen, A. 1986: Murtuvat murrerajat. Kielikello 2 s Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Mustanoja, L. 2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto. Palander, M. 2005: Lapsuudesta keski-ikään. Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Suomi 191. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rapola, M. 1947: Johdatus suomen murteisiin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sankoff, G. 2005: Cross-sectional and longitudinal studies in sociolinguistics. Sociolinguistics: An International Handbook of the Science of Language and Society. Berlin: de Gruyter. Suomen virallinen tilasto Väestörakenne. Verkkojulkaisu Tilastokeskus. Luettu Luettavissa

27 Kiitos! Keskustelu ja puhe jatkukoon!