Murreasenteet Särmässä
|
|
- Tapio Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Murreasenteet Särmässä Tutkielma Maiju Viitanen, Helsingin yliopisto Opettajan pedagogiset opinnot OTT-seminaari
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Teoriataustaa Murteen käsite Murreasenteen ja identiteetin määrittelyä Harri Mantilan artikkeli Murre ja identiteetti Särmän murreasenteet Savolaismurteet dominoivat määrällisesti Murteet ovat arvostettuja Oma murre ei aina säily Heimostereotypiat murtuvat, prestiisit vahvistuvat Vastakkainasettelulla rakennetaan mielikuvia murteista Tutkimustuloksia Lopuksi...16 Lähteet...17
3 1 Johdanto Tutkimukseni käsittelee lukion äidinkielen ja kirjallisuuden eräässä oppikirjassa, Särmässä, rakentuvia murreasenteita. Oppikirja on auktoriteetti, jonka luotettavuutta ja objektiivisuutta oppilas harvoin kyseenalaistaa. Kuitenkin oppikirjan teksti, kuten mikä tahansa teksti, on kirjoittajansa tuotos, joka on syntynyt kirjoittajan valintojen kautta. Näitä valintoja ohjaavat kirjoittajan asenteet. Asenteisiin ja niiden myötä murretta käsittelevän tekstin näkökulmiin ja kielivalintoihin voivat vaikuttaa muiden muassa kirjoittajan kiinnostuksen kohteet, tutkimushistoria, lähteet ja alueellinen tausta. Oppikirjan teksti tulee asettaa tutkimuksen kohteeksi erityisesti siksi, että tekstin lukijat ovat lapsia ja nuoria, joiden kriittiset tekstitaidot ovat vielä kehitysvaiheessa. Särmä itse kuvaa murreasenteiden ja koulun yhteyttä seuraavasti: Aikanaan kouluopetuskin pyrki ohjaamaan koululaisia yleiskielen käyttöön julkisissa puhetilanteissa, kotipiirin ulkopuolella. Murretta karsiva opetus vaikutti varmasti pitkään kielenkäyttäjien asenteisiin. (Särmä 2010: 284) Vaikkei koulu enää, ainakaan toivottavasti, pyri ohjailemaan koululaisten kieltä yhtä jyrkästi, oppilas voi omaksua koulun välittämiä tiedostamattomia asenteita. Nämä asenteet voivat edelleenkin pysyä pitkään, niin hyvässä kuin pahassa. Opettajan ja muiden oppilaiden lisäksi asenteita omaksutaan oppikirjoista. Opettaja voi tietenkin tehdä valinnan olla käyttämättä oppikirjoja, jos kokee, että ne eivät tue opetusta mielekkäällä tavalla. Paine kirjojen käyttöön on kuitenkin suuri, jos oppilaita on vaadittu ostamaan kirjat. Ei pidä myöskään unohtaa, että kirjojen käytännön funktio on nimenomaan tukea opetusta kokonaisvaltaisesti opetussuunnitelmaan perustuen kirjoja tulisi voida käyttää esimerkiksi aihealueesta tai opettajasta riippumatta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten oppikirjan murreasenteita voidaan tutkia. Toisena tutkimuskysymyksenäni on, miten ja millaisina murteet oppikirjoissa esitellään. Mitä murteista kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta? Kolmanneksi haluan selvittää, millaisia murreasenteita oppikirjoissa rakentuu murteiden esittämisen kautta. Tutkimusaineistonani käytän lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja Särmää (2010). Valitsin Särmän, koska se on yleisesti käytössä nykylukioissa. Tutkimuksen tarkan analysointitavan ja toisaalta suppeuden vuoksi analysoin vain yhtä oppikirjaa. 1
4 Särmä käsittelee murteita neljällä sivulla (Särmä 2010: ) luvussa Murteet. Luku sisältää leipätekstiä, kuvia, kuvatekstejä, sarjakuvan, kartan ja faktalaatikoita. Luku kuuluu suurempaan kokonaisuuteen Kielet Suomessa. Myös muualla oppikirjassa on mainintoja murteista. Rajaan kuitenkin tutkimukseni Murteet-lukuun, sillä muut maininnat jäävät irrallisiksi. Tutkimuksessani käytän sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessani noudatan laajaa tekstikäsitystä, joten käsittelen tutkittavana tekstinä myös kuvaa. Laajaa tekstikäsitystä noudatetaan myös lukiossa (LOPS 2003: 33). 2 Teoriataustaa Tässä luvussa valotan tutkimukseni taustalla olevia käsitteitä murre, murreasenne ja identiteetti. Lisäksi tiivistän tärkeimmän lähteeni, Harri Mantilan artikkelin Murre ja identiteetti, ajatusta maantieteellisistä ja sosiaalisista murrepiirrekategorioista. 2.1 Murteen käsite Käsitykseni murteesta tässä tutkimuksessa on varsin laaja. Käsitän murteiksi vanhojen, tunnusomaisten paikallismurteiden lisäksi Stadin slangiin pohjautuvan Helsingin nykyisen kielimuodon, jota kutsun Helsingin puhekieleksi. Helsingin aluetta tai muutakaan ruotsinkielistä rannikkoseutua ei perinteisesti ole luettu kuuluvaksi suomen murteiden esiintymisalueisiin (Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola 2013: 15) kuten ei myöskään saamelaiskielten puhumaseutuja aivan pohjoisimmassa Lapissa Inarista ja Enontekiöltä pohjoiseen (mt.: 347). Murrekäsitettä on syytä väljentää murteiden tasoittumisen vuoksi. Murteiden tasoittumisella tarkoitetaan sitä, että tunnusomaisista pitäjänmurteista on siirrytty sekakielimuotoihin, joissa omien paikallisuuksien lisäksi esiintyy muualta tulleita aineksia ja yleiskieltä. Tasoittumiseen on vaikuttanut kaikkien suomalaisten arkeen ulottuva yhtenäinen media, matkustelun lisääntyminen ja ylipäätään sosiaalisten verkkojen laajeneminen (Paunonen 1982: 218) sekä kaupungistuminen (Niemelä 2014). Murteita voi kuitenkin edelleen kutsua murteiksi, sillä suomalainen puhekieli on vielä moninaista: monet paikallisuudet ja alueellisuudet ovat kielessä säilyneet. Murteilla on myös suuri merkitys yksilön identiteetille, joten ne on yksilön näkökulmasta merkityksellistä erotella toisistaan (Paunonen 1982: 218). 2
5 2.2 Murreasenteen ja identiteetin määrittelyä Murreasenteilla tarkoitan oppikirjojen teksteissä rakentuvia asenteita suomen kielen aluemurteisiin tai niiden puhujiin. Käsitys murreasenne-termistä tässä tutkimuksessa perustuu pääosin diskursiiviseen kieliasenteiden tutkimussuuntaukseen. Diskursiivisen suuntauksen mukaan kieli on sosiaalikonstruktionistista: kielellä rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Näin ollen kielelliset asenteetkin rakentuvat nimenomaan kielenkäyttötilanteissa (Kalaja & Hyrkstedt 2000: 372), tässä tapauksessa oppikirjan tekstissä. Oppikirjatekstissä murteet esitellään tietyllä tavalla: niistä kerrotaan valikoituneita piirteitä ja toisia piirteitä jätetään kertomatta. Näiden kielellisten valintojen kautta tekstissä murreasenteet rakentuvat. Asenteet eivät ole synnynnäisiä vaan opittuja (Mielikäinen & Palander 2005: 88) ja voivat varioida kielenkäyttötilanteesta toiseen tai jopa yhden tilanteen sisällä (Kalaja & Hyrkstedt 2000: 372). Tutkin siis oppikirjoissa rakentuvia murreasenteita enkä ota kantaa esimerkiksi kirjoittajien asenteisiin muissa tilanteissa. Käsitän murreasenteen tässä tutkimuksessa kolmesta eri laajuisesta näkökulmasta: yksittäisen kielenpuhujan, oppilaan, näkökulmasta; opettavana tahona opettajan tai oppikirjan näkökulmasta ja yhteiskunnan, opetussuunnitelman näkökulmasta. Murreasenteiden tutkimus on koettu tärkeäksi ensinnäkin siksi, että asenteiden katsotaan vaikuttavan puhujan omaan kielenkäyttöön (Mielikäinen & Palander 2005: 86) ja identiteettiin (Lignell 2007: 11). Identiteetti muodostuu minän ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa (Hall 1999: 22). Kulttuuri tarjoaa identiteettikategorioita, joita vasten minäkuvaa rakennetaan (Sacks 1995: 40 48). Murreasenteita tutkittaessa relevantteja kategorioita ovat alueellinen (maantieteellinen) ja sosiaalinen identiteetti. Murteella voi siis osoittaa, millaiseen alueelliseen tai sosiaaliseen ryhmään yksilö haluaa kuulua ja samastua, identifioitua. Alueellisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi turkulaisen tai itäsuomalaisen kategoriat, sosiaalisia esimerkiksi nuoren tai kaupunkilaisen kategoriat. Variaatiolla voi osoittaa kuulumista ryhmään mutta myös erottautumista ryhmästä. Murreasenteet voivat vaikuttaa yksilön suhtautumiseen muihin murteenpuhujiin eli jonkun toisen alueellisen tai sosiaalisen ryhmän edustajiin. Räikeinä esimerkkeinä ilmiöstä ovat eri murteiden puhujiin liitetyt stereotyyppiset ominaisuudet eli heimostereotypiat (Mielikäinen & Palander 2005: 103). Toiseksi kielelliset asenteet, tässä tapauksessa eritellymmin murreasenteet, voidaan nähdä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältönä, joita voidaan tietoisesti 3
6 tai tiedostamatta opettaa. Opettajan vastuu nouseekin esiin. Miten tiedostan omat asenteeni opettajana? Miten olla opettamatta asenteellisesti? Millaisia asenteita haluan opettajana välittää oppilailleni? Miten haluan opettaa oppilaitani suhtautumaan eri tavalla puhuviin kielenkäyttäjiin? Samoja aihepiirejä voidaan tarkastella oppikirjaa tutkiessa. Tutkielman lopussa pohdin, miten opettajan näkökulmasta voisi suhtautua murreasenteisiin. Kolmanneksi suomalaisen lukiokoulutuksen virallinen perusta eli Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 (LOPS 2003) pitää tärkeänä kehittää äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen avulla osa-alueita, joihin kielelliset asenteet vaikuttavat, kuten omaa ja kulttuurista identiteettiä sekä kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuutta (LOPS 2003: 32). Eri kielten ja kulttuurien arvostuksen opettaminen ja oppiminen on yhä ajankohtaisempi arvonäkökulma lisääntyvän maahanmuuton myötä. Pyrin tutkimuksessani kiinnittämään huomiota myös suomen kielen sisäisen variaation arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Suomen kielellisen ympäristön monimuotoistuessa syntyy lisäksi uusia suomen kielen muotoja. Uusien suomen kielen muotojen levittäjiä näyttävät olevan nimenomaan nuoret. Heini Lehtonen on tutkinut itähelsinkiläisiä kouluja, joissa englannin ja ruotsin lisäksi nuoret lainaavat sanoja muun muassa somalista ja venäjästä (Yle 2010). Harri Mantila ottaa kantaa nuorten kollektiiviseen identiteettiin. Hänen mukaansa näyttää siltä, että nuoret eri puolilla Suomea kirjoittaessaan käyttävät samantyyppistä kieltä. On siis syntynyt jonkinlainen nuorten kirjoitettu yleiskieli, jolla nuoret lujittavat kollektiivista identiteettiään. (Mantila 2004: 341) Nämä nuorten luomat uudet kielimuodot osoittavat, että kielen variaatio on läsnä vahvasti myös nuorten elämässä eikä sitä pidä sivuuttaa opetuksessakaan. 2.3 Harri Mantilan artikkeli Murre ja identiteetti Yksi tärkeimmistä teorialähteistäni on Harri Mantilan Virittäjässä ilmestynyt artikkeli Murre ja Identiteetti (Mantila 2004). Artikkelissaan Mantila lähtee ajatuksesta, että puhujat valitsevat tietoisesti ja tiedostamatta kieleensä piirteitä, joilla he voivat ilmaista tiettyjä ominaisuuksia ja sitoutumista johonkin ryhmään. Näillä piirteillä puhujat ilmaisevat siis identiteettiään. (Mantila 2004: 329) Mantila jakaa aiempien tutkimusten perusteella piirteet viiteen ryhmään maantieteellisen esiintymisen ja sosiaalisen variaation mukaan. Ryhmäjakoon siis vaikuttaa se, millä ja kuinka laajalla alueella piirre esiintyy 4
7 ja millainen on piirteen prestiisi: onko piirre leviävä vai pikemminkin kartettava. Ryhmät ovat: (1) yleiset ja neutraalit puhekielisyydet, esimerkiksi passiivimuodon käyttö monikon ensimmäisessä persoonassa (me leivotaan); (2) maantieteellisesti laaja-alaiset puhekielen piirteet, jotka ovat maaseudulla erittäin eläviä mutta joita kaupunkilaiset nuoret ja naiset karttavat, esimerkiksi svaavokaali (kylymä); (3) yleistyvät puhekielen piirteet, esimerkiksi jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien monoftongiutuminen (järvee, puuroo); (4) leimalliset maakuntapiirteet, esimerkiksi itämurteiden pitkän AA:n diftongiutuminen (maa > moa, mua) ja (5) paikalliset murrepiirteet, jotka eivät ole väistyviä ja saattavat olla jopa yleistyviä, esimerkiksi Tornion murteen h:n metateesi (saunhaan > sauhnaan). Tutkimukseni kannalta jaottelu on mielenkiintoinen piirteiden erilaisten prestiisiasemien vuoksi. Vertaan Särmässä esiintyviä murrepiirre-esimerkkejä Mantilan kategorioihin ja muihin tutkimuksiin, joissa piirteiden prestiiseihin on otettu kantaa. Vertailun avulla pyrin antamaan tieteellisen näkökulman siihen, millaisena Särmä kunkin murteen esittää, ja mitä asenteita näiden esitysten avulla rakentuu. 3 Särmän murreasenteet 3.1 Savolaismurteet dominoivat määrällisesti Särmässä esitellään murteiden levikkiä ja ominaispiirteitä omassa Murteet-luvun alaluvussa Aluemurteita ja murrepiirteitä (Särmä 2010: ). Lukuun sisältyy leipätekstiä, kartta ja faktalaatikoita sekä kolmen kaunokirjallisen teoksen kannet. Kartassa on käytetty lähteenä Harri Mantilan artikkelia Murre ja identiteetti (Mantila 2004). Kartta erottelee itä- ja länsimurteet sekä päämurrealueina (1) lounaismurteet, (2) hämäläismurteet, (3) Etelä-Pohjanmaan murteet, (4) Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet, (5) Peräpohjan murteet, (6) savolaismurteet ja (7) kaakkoismurteet. Päämurrealueiden alaryhmien olemassaolosta mainitaan. Lisäksi kartassa Peräpohjan murrealue sekä savolais- ja kaakkoismurteet jaetaan kahtia ensimmäisen ja toisen persoonan pronominien esiintymisen mukaan. Rajojen toisilla puolilla osoitetaan käytettävän variantteja mie ja sie, mutta toisten puolten varianteista ei anneta tietoa. Aluemurteita ja murrepiirteitä -luku tuo esiin sekä murteiden eroja että yhtäläisyyksiä. Faktalaatikoissa esitetään seitsemän kaikille murteille, kaksi länsimurteille, kaksi itämurteille sekä kaksi itämurteille ja keski- ja pohjoispohjalaisille murteille yh 5
8 teistä piirrettä. Myös leipätekstissä korostetaan yhtäläisyyttä erojen lisäksi. Yhtäläisyyden korostamisella voidaan ajatella korostettavan nykypuhekielelle ominaista murteiden tasoittumista. Toisaalta yhtäläisyyksien korostaminen voi olla tietoinen eettinen valinta, jolla halutaan tuoda esiin ihmisten samankaltaisuutta eroavaisuuksien etsimisen sijaan. Myös edellisillä sivuilla on mainintoja eri murrealueista, murteiden puhujista tai esimerkkejä murrepiirteistä. Taulukossa 1 esitetään murteille yhteisten piirteiden määrä koko tutkimusalueessa. Taulukko 1. Murteille yhteiset piirteet koko Särmän tutkimusalueessa. Laajalevikkiset piirteet, kaikki murrealueet Itämurteet ja keski- ja pohjoispohjalaiset murteet Itämurteet 2 Länsimurteet Faktalaatikot antavat esimerkkejä myös vain yksittäisille murrealueille ominaisista piirteistä. Kiinnostavaa on, että faktalaatikoissa eri murrealueilta esitetään vaihteleva määrä pelkästään niille tyypillisiä piirteitä. Savolaismurteiden piirteitä esitetään kaksi kappaletta. Peräpohjan murteista, Etelä-Pohjanmaan murteista ja hämäläismurteista esitetään kustakin yksi esimerkkipiirre. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteille, lounaismurteille ja kaakkoismurteille ei esitetä yhtään vain niille ominaista piirrettä. Taulukko 2 havainnollistaa lukuja. Taulukko 2. Murrepiirteiden maininnat Särmän murrekartan faktalaatikoissa. Savolaismurteet 2 Peräpohjan murteet 1 Etelä-Pohjanmaan murteet 1 Hämäläismurteet 1 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet 0 Lounaismurteet 0 Kaakkoismurteet 0 Taulukossa 3 esitetään yksittäisten murrealueiden, murteenpuhujien tai murrepiirteiden maininnat koko tutkimusalueessa. 6
9 Taulukko 3. Murrealueiden, murteenpuhujien tai murrepiirteiden maininnat koko Särmän tutkimusalueessa. Savolaismurteet 9 Lounaismurteet 5 Pääkaupunkiseudun puhekieli 5 Etelä-Pohjanmaan murteet 4 Kaakkoismurteet 4 Peräpohjan murteet 4 Hämäläismurteet 3 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet 2 Kuten taulukoista 2 ja 3 voi lukea, savolaismurteista on eniten mainintoja sekä Särmän murrekartassa että koko Särmän tutkimusalueessa. Tämä saattaa implikoida sitä, että savolaismurteet edustavat kulttuurissamme jonkinlaista murteen prototyyppiä. Savolaismurteet ovatkin maantieteellisesti suurin murrealue. Lisäksi kirjakielemme suuntaa melko pitkälle ovat määränneet länsimurteet, erityisesti lounaismurteet (Punttila 2001). Savolaismurteet erottuvat siis kirjakielestä suhteellisen vahvasti omaksi dialektikseen. Tässä alaluvussa tarkastelin murteiden mainintoja määrällisesti. Seuraavissa alaluvuissa käsittelen sitä, millaisina eri murteet Särmässä esitetään Murteet ovat arvostettuja Tässä luvussa käsittelen sitä, miten murteiden nykytilanne esitetään Särmässä. Keskityn suomen murteiden kokonaistilanteeseen: kuinka paljon murteita puhutaan ja arvostetaan. Esimerkissä 1 Särmä esittää murteiden nykytilanteen positiivisena. Murteisiin asennoidutaan positiivisesti, niitä arvostetaan. Positiivisuus ei kuitenkaan rajoitu vain asenteisiin vaan ulottuu myös murteiden monipuoliseen käyttöön eri elämänalueilla. Esimerkki 1 Aluemurteet voivat 2000-luvun Suomessa hyvin. - - Murteita käytetään elämän eri alueilla, mutta puhumisessa on paljon tilanteesta johtuvaa variaatiota. Murteet taitavat kuitenkin nykyään kukoistaa kaikkein arvostetuimmin kirjallisessa muodossa: sarjakuvissa, runoissa ja esimerkiksi Raamatun käännöksissä. (Särmä 2010: 284) 7
10 Oppikirja käyttää positiivista ilmaisua voida hyvin. Verbi kukoistaa korostaa murteiden olevan vahvasti elävää kieltä. Superlatiivi kaikkein arvostetuimmin implikoi murteiden olevan arvostettuja monessa muussakin kuin kirjallisessa muodossa. Apuverbi taitaa asettaa kuitenkin epävarmaksi sen, elävätkö murteet vahvimmin kirjoitetussa kielessä. Verbi antaa lukijalle vaikutelman valistuneesta arvauksesta, joka todennäköisesti on totta, sillä kirjoittaja on alansa ammattilainen. Särmä kertoo murteita käytettävän elämän eri alueilla mutta jättää lukijalle epäselväksi, mitkä nämä alueet ovat. Tilanteisen variaation käsite on tekstistä tulkittavissa joko oman murteen variaatiota aiheuttavaksi tai oman murteen ja muun kielimuodon vuorotteluksi eri tilanteissa. Särmä ei siis suoraan ota kantaa, onko murteellisen puheen osuus eri tilanteissa lopulta pieni vai suuri, mutta haluaa tuoda esiin, että murteet ulottuvat ainakin enemmän kuin yhteen elämän kielenkäyttötilanteeseen. Särmä tuo esiin ja vahvistaa sanallisesti ja kuvituksella murteiden suosittua asemaa populaarikulttuurissa. Oppikirja mainitsee, että sarjakuvia, runoja ja Raamatun käännöksiä on julkaistu kieliasuissa, jotka perustuvat aluemurteisiin. Sen lisäksi se esittää kolmen murteella kirjoitetun kaunokirjallisen teoksen kannet (2005: 286 (Disney; Goscinny & Uderzo; Laaksonen)). Nostamalla esiin sen, että murre on suosittu väline populaarikulttuurissa, oppikirja vahvistaa kuvaa siitä, että murteita arvostetaan ja niitä halutaan hyödyntää jopa kaupallisesti. Murteilla on siis esimerkkien mukaan korkea prestiisi. 3.3 Oma murre ei aina säily Vaikka Särmä esittää murteellisen puheen suosittuna kielimuotona, se käsittelee myös tilanteita, joissa oman murteen voi korvata toinen kielimuoto. Yhtenä tilanteena Särmä esittelee muuttamisen toiselle paikkakunnalle. Särmän mukaan on luonnollista, että oman murrealueen ulkopuolelle muuttaneen kieli muuttuu ainakin jossain määrin uuden asuinpaikan kielimuodon mukaiseksi, tarkoituksellisesti tai huomaamatta. Oma murre voi tulla myös takaisin kotiseudulla käytäessä. (Särmä 2010: 284.) Särmä kommentoi esimerkissä 2 pääkaupunkiseudun puhekielen vaikutusta murteisiin. Esimerkin mukaan muut murteet tasoittuvat siis juuri pääkaupunkiseudun puhekielen vaikutuksesta. 8
11 Esimerkki 2 Kuitenkin yhä useammat puhuvat rennompaa kieltä myös julkisissa tilanteissa. Etenkin pääkaupunkiseudun puhetapa on muotoutunut monille puheen malliksi ja vielä laajemmin epämuodollisen kirjoitetun kielen malliksi. Esimerkiksi savoa puhuva nuori saattaa internetin keskustelufoorumissa kirjoittaakin pääkaupunkilaista murretta. (Särmä 2010: 284) Suomessa pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen muodostamaa aluetta (Helsinginseutu.fi 2010). Median jokapäiväinen vaikutus muuttaa puhettamme (Paunonen 1982: 218), ja esimerkiksi suuri osa television suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan juuri pääkaupunkiseudulla. Monet puhekielessä laajasti yleistyvät piirteet esiintyvät myös pääkaupunkiseudulla, ja yleistymisen syyksi onkin ajateltu juuri pääkaupunkiseudun kielen korkeaa prestiisiä (Mantila: 327). On kuitenkin osoitettu, että hyvin monet näistä piirteistä ovat alkaneet yleistyä samaan aikaan tai aiemmin muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla (Mielikäinen 1981: 36 37). Yleistyvien piirteiden malli ei siis automaattisesti ole Helsingin puhekieli. Särmä kommentoi murteiden tasoittumista myös median aiheuttamaksi (esimerkki 3). Tässä esimerkissä ei puhuta puhekielen helsinkiläistymisestä vaan yleiskielistymisestä. Esimekki 3 Aluemurteet ovat muuttuneet joiltakin piirteiltään. Radio ja televisio ovat vaikuttaneet yhtenäistävästi ja muuttaneet kielenkäyttöä yleiskielen suuntaan. (Särmä 2010: 284) Särmän mukaan siis puhekieli yhtäältä yleiskielistyy, toisaalta helsinkiläistyy. Liisa Mustanojan mukaan puhekieli hämäläistyy esimerkiksi muuttoliikkeen, median ja hämäläismurteiden suhteellisen neutraalin rakenteen ja intonaation vuoksi. Hän sisällyttää Helsingin seudun kuuluvaksi hämäläismurteden puhuma-alueisiin. (Niemelä 2014) Mustanoja puhuu siis pikemminkin puhekielen hämäläistymisestä kuin pääkaupunkiseutuistumisesta. Hän mainitsee vahvana suomen puhekielen hämäläistyttäjänä lastenohjelma Pikku kakkosen (Niemelä 2014), jota tehdään Tampereella ja joka näin poikkeaa pääkaupunkiseudulla tuotetuista tv-ohjelmavaikuttimista. 9
12 3.4 Heimostereotypiat murtuvat, prestiisit vahvistuvat Tässä alaluvussa analysoin heimostereotypioiden käsittelemistä. Keskityn siis siihen, miten murteiden puhujat esitetään. Markus Miettisen ja Jaakko Seppälän vuonna 2008 julkaistussa kolmiruutuisessa sarjakuvassa (esimerkki 4) käsitellään heimostereotypioita (Särmä 2010: 284). Sarjakuvan hahmot ovat savolaismurteita puhuva Malinen ja Helsingin puhekieltä puhuva Seepra. Sarjakuva sijoittuu Helsinkiin. Esimerkki 4 1. ruutu Seepra ja Malinen seisovat vastakkain, Seepra oikealla ja Malinen vasemmalla puolella ruutua. Seepra (molemmat kädet kohotettuina yläviistoon, hymyillen): No mitä Malinen, ootko ihmeissäs? Eikö Stadi oo aika iso mesta? Malinen on totinen eikä vastaa. 2. ruutu Seepra (ojentaen toista kättään): Mut hei jos tulee jotain häslinkii, sä voit kysyy multa jeesii mä oon pyöriny täällä skidist saakka. No, nähään! Malinen ei vastaa. 3. ruutu Seepra on poistunut. Malinen (kulmakarvat lähellä silmiä): Huastasit sinnäe Seepra suomee nii itekkii ymmärtäsit. Ensimmäisessä ruudussa Seepran oletuksena on, että Malinen tulee merkittävästi Helsinkiä pienemmästä paikasta eikä ole ennen käynyt Helsingissä. Helsingin puhekieli edustaa kaupunkilaisuutta ja savolaismurre maalaisuutta. Seepra esitetään iloisena ja puheliaana, huomioonottavaisenakin helsinkiläisenä, kun hän kyselee Malisen kuulumisia. Savolainen Malinen taas näyttäytyy hiljaisena, epäystävällisenä ja vakavana. Toisessa ruudussa Seepra tarjoaa apuaan Maliselle ja osoittaa näin auttavaisuutta ja vieraanvaraisuutta. Ensimmäisen ruudun ison kaupungin päivittely ei osoittaudu Malisen piikittelyksi, vaan Seepra näyttää aidosti olevan kiinnostunut Malisen selviämisestä suuressa kaupungissa. Helsinkiläisyyteen liitetään siis avuliaisuus ja aitous. Malinen pysyy vakavana ja hiljaa. Kolmannessa ruudussa Malisen tyytymättömyys paljastuu kielimuurin aiheutta 10
13 maksi. Malinen ei ole ymmärtänyt Seepran puhetta eikä pidä sitä lainkaan oikeana suomena. Malinen siis esitetään sarjakuvassa huvittavana maalaisena savolaisena, joka pitää omaa puhettaan normatiivisen oikeana eikä kykene ymmärtämään pääkaupunkiseudun puhekieltä. Ymmärtämättömyys ilmenee vihamielisyytenä, jota Malinen osoittaa puheensa lisäksi nonverbaalisesti. Helsinkiläinen, kaupunkilainen heimostereotypia rakentuu monilla tavoin positiiviseksi, kun taas savolaiseen, maalaiseen stereotypiaan liitetään piirteitä, jotka tulkitaan kulttuurissamme yleensä negatiivisesti. Sarjakuva yhtäältä rikkoo vanhoja heimostereotypioita, toisaalta vahvistaa murteiden prestiisejä. Maallikot ovat kuvanneet perinteisesti savolaismurteita melko positiivisin sanankääntein, jotka viittaavat pikemminkin puhujaan kuin murteeseen. Savolaismurteita on kuvattu esimerkiksi lupsakoiksi, leppoisiksi ja letkeiksi. Helsinkiläistä kieltä on sen sijaan kuvattu esimerkiksi leuhkaksi, teennäiseksi ja ylimieliseksi. (Mielikäinen & Palander 2005: 103) Nämä piirteet eivät kuvaa sarjakuvahahmoja, pikemminkin päinvastoin. Sarjakuva vahvistaa kaupunkien puhekielten korkeaa prestiisiä ja sitä kautta asemaa innovaatioiden keskuksina yleistyvien murrepiirteiden levittäjinä. Mantilan artikkelissa nimettyjä (2004: ) yleistyviä puhekielen piirteitä ovat Seepran puheessa jälkitavujen A-loppuisten vokaaliyhtymien monoftongiutuminen (häslinkii, jeesii), A:n loppuheitto (skidist) ja kato t:n heikon asteen vastineena (nähään). Mantilan mukaan tällaisten yleistyvien puhekielen piirteiden on sanottu saaneen prestiisivarauksensa pääkaupunkiseudulta ja sen vuoksi sanottu alkaneen levitä muuallakin Suomessa (Mantila 2004: 327). Nykykielessä asemansa pitävien ja jopa yleistyvien piirteiden joukossa on kuitenkin myös murrepiirteitä, joita ei esiinny pääkaupunkiseudun puhekielessä, esimerkiksi persoonapronominityyppi mie, sie. Näillä maalaisuutta edustavilla piirteillä on myös korkea prestiisi (Mantila 2004: 328), mutta positiivinen maalaisuus ei tule sarjakuvassa kielen tasolla esiin. Sen sijaan Malisen puheessa esiintyy pitkän A:n diftongiutumista (huastasit), joka on leimallinen murrepiirre ja erityisesti nuorten karttama (Savolainen 1998, 2.5). Sarjakuva yhtäältä murtaa perinteisiä heimostereotypioita, toisaalta vahvistaa kaupungin ja maaseudun puhekielten prestiisiasemia. 3.5 Vastakkainasettelulla rakennetaan mielikuvia murteista Edellisessä luvussa käsittelin mielikuvia, joita murteenpuhujista rakentuu Särmässä. 11
14 Tässä luvussa käsittelen itse murteeseen kohdistuvia katkelmia, joista rakentuu tiettyjä mielikuvia. Seuraavaa katkelmaa (esimerkki 5) käsittelin jo luvussa Murteiden nykytilanne murteiden tasoittumisen näkökulmasta. Esimerkki 5 Kuitenkin yhä useammat puhuvat rennompaa kieltä myös julkisissa tilanteissa. Etenkin pääkaupunkiseudun puhetapa on muotoutunut monille puheen malliksi ja vielä laajemmin epämuodollisen kirjoitetun kielen malliksi. Esimerkiksi savoa puhuva nuori saattaa internetin keskustelufoorumissa kirjoittaakin pääkaupunkilaista murretta. (Särmä 2010: 284) Katkelmassa pääkaupunkiseudun puhetapa ja savolaismurteet asetetaan vastakkain. Pääkaupunkiseudun murre rinnastetaan rentoon kieleen, ja sitä korostetaan tavoiteltuna kielimuotona, jonka piirteitä esimerkiksi nuori arvostaa Internet-kielessään. Savolaismurteet taas annetaan esimerkkinä kielimuodosta, jota nuoret saattavat karttaa Internetissä. Pääkaupunkilaisen puhetavan ja savolaismurteiden vastakkainasettelu siis toistuu sarjakuvan heimostereotypioiden jälkeen tässä esimerkissä. Verbi saattaa kuitenkin lieventää savolaismurteiden kartettavuuden ehdottomuutta. Verbi antaa kuvan valistuneesta arvauksesta, joka toistuu myös muutamissa muissa käsittelemissäni Särmän murre-esimerkeissä. Lukijalle jää olo, että juuri savolaisten oman murteen karttaminen on todennäköisempää kuin muiden puhujaryhmien, koska asia on kirjoitettu esimerkiksi. Epävarmuus voimistuu seuraavassa kappaleessa (esimerkki 6). Esimerkki 6 Internetin yhtenäistävää vaikutusta puhekieliseen kirjoittamiseen ei vielä voi ennustaa. Vai voiko? Voiko keskustelupalstoilla käyttää aina omaa murrettaan? (Särmä 2010: 284) Esimerkkiteksti ei pyrikään antamaan tietoa Internet-kielen vaikutuksista. Se puhuttelee lukijaa ja panee lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan Internet-kieleen. Teksti antaa mahdollisuuden myös ajatella, että keskustelupalstoilla voisi käyttää aina omaa murrettaan, myös savolaismurretta. Aiemmin muodostunut pääkaupunkiseudun puhekielen ja savolaismurteiden vastakkainasettelu väljenee, ja kysymys murteen käytöstä Internetissä jää lopulta lukijan ratkaistavaksi. 12
15 Vastakkainasettelua rakennetaan esimerkissä 7 vertailemalla eri murteiden pronomineja ja adverbeja. Särmässä mainitaan esimerkkejä yksikön ensimmäisen persoonan pronomineista ja interrogatiivisesta adverbistä missä, jotka voivat herättää joko myönteisiä tai vähemmän myönteisiä mielikuvia. Esimerkki 7 Joistakin murteista ja niiden puhujista nimittäin on tai kuvitellaan olevan myönteisiä mielikuvia ja toisista taas vähemmän myönteisiä. Esimerkiksi mie ('minä') tai mihnä ('missä') saattavat jonkun mielestä olla myönteisempiä kuin mää ('minä') tai missee ('missä'). (Särmä 2010: 284) Esimerkissä 7 asetetaan vastakkain persoonapronominit mie ja mää. Alunperin kaakkoismurteista mie-pronominia on tutkimuksissa kuvattu myönteisiä mielikuvia herättäväksi, jopa leviäväksi maalaisuudeksi (Mantila 2004: ). Katkelmassakin se esitetään positiivisena esimerkkinä. mää-pronomina on pidetty myös leviävänä ainakin toisinaan (Savolainen 1998: 2.13), ja ainakin se on käytössä hämäläismurteissa ja lounaismurteissa. Adverbi mihnä kuuluu Etelä-Pohjanmaan murteisiin ja missee savolaismurteisiin. Savolaismurteet esitetään siis myös tässä tutkimuskatkelmassa esimerkkinä murteista, joilla on matalampi prestiisi. Lukija ei saa tietää, mihin esimerkit mahdollisia myönteisiä ja vähemmän myönteisiä mielikuvia aiheuttavista murresanoista perustuvat. Kirjoittajakin osoittaa epävarmuuttaan apuverbillä saattavat. Lukijalle voi tulla jälleen valistuneen arvauksen vaikutelma: hän voi luottaa kirjoittajan ammattitaitoon siinä, että kirjoittajalla on jokin syy mainita juuri nämä murre-esimerkit. Lukija ei saa kuitenkaan koskaan tietää, onko tällaista syytä todella olemassa vai perustuuko valinta esimerkiksi satunnaisuuteen. Seuraava esimerkki rakentaa mielikuvia pääkaupunkiseudun puhekielestä ja sen käyttäjistä. Yhdellä sivulla on mustavalkokuva helsinkiläisistä työläisistä rakentamassa raitiovaunukiskoja Helsingin keskustassa (Särmä 2010: 285). Kuvan alla on slangeja käsittelevä kuvateksti (esimerkki 8). Esimerkki 8 Stadin slangi syntyi alun perin ja 1900-luvun taitteessa ruotsin- ja suomenkielisten yhteiseksi kieleksi. Myös monilla ammatti- ja muilla ryhmillä on 13
16 oma erikoiskielensä, joka erottuu erityisesti sanastoltaan. (Särmä 2010: 285) Vaikka kuvateksti käsittelee slangeja yleisesti (esimerkiksi Stadin slangi ja ammattislangit), Stadin slangi on nostettu keskiöön. Kuvateksti alkaa Stadin slangin esittelyllä, ja kuva helsinkiläisistä herättää lukijan huomion, sillä se on koko sivun levyinen. Stadin slangin aiheelle on haluttu antaa siis neljäsosa koko murteita käsittelevästä jaksosta. Kuvassa työmiehet ilmeisesti yrittävät liikuttaa yhdessä kivenpalaa rautakangilla. Kuvasta nousee mielikuva ahkerasta ja yhteistyökykyisestä helsinkiläisestä. Kuvan kaupunkimaisema kuvaa modernia ja kehittyvää 1900-luvun alun Helsinkiä. Toisaalta työolot ovat alkeelliset ja työ vaikuttaa fyysisesti raskaalta. Mielikuvat kuvan esittämistä helsinkiläisistä yhdistyvät Stadin slangin käyttäjiin tai ainakin kehittäjiin. Aiemmissa esimerkeissä savolaismurteet kuvataan mahdollisesti kartettavana kielimuotona ja savolaisiin murteenpuhujiin liitetään ominaisuuksia, joita ei tulkita kulttuurissamme aina positiivisesti. Esimerkissä 9 savolaismurteet esitetään kuitenkin elävänä kielimuotona kuten myös lounaismurteet tai ainakin Turun puhekieli. Esimerkki 9 Aluemurteet voivat 2000-luvun Suomessa hyvin. Esimerkiksi Savossa suatetaan haastoo hyvinnii levveesti ja Turun puales kiäl kääntty toisel taval. Särmä 2010: 284 Vaikka esimerkissä 9 savolaismurteita ja Turun puhekieltä yhdistää murteen elävyys, ne asetetaan kuitenkin vastakkain: Turun seudun puhekieli poikkeaa savolaismurteista. Itämurteita edustavat savolaismurteet ja länsisuomalaiset lounaismurteet käyvätkin esimerkeiksi lähtökohdiltaan suhteellisen erilaisista suomen kielen muodoista. 4 Tutkimustuloksia Tiivistän tässä osiossa tutkielmani keskeisempiä tuloksia. Oppikirjan murreasennetta on mahdollista tutkia hyödyntämällä laajaa tekstikäsitystä. Särmän murteista kertova osuus muodostuu monenlaisesta kuva-, teksti- ja taulukkoelementistä, ja mahdollisimman kattavaan analyysiin pääsee ottamalla huomioon kaikki elementit. Tutkittava alueeni on varsin suppea, mutta pieneenkin alueeseen sisältyy paljon informaatiota. Oppikirjatekstin murreasenteita kannattaakin tutkia paitsi isompina kokonaisuuksia, myös sanojen 14
17 merkitysten tasolla. Särmä aloittaa Murteet-luvun positiivisella luonnehdinnalla aluemurteiden nykytilasta. Murteet voivat hyvin ja ovat arvostettuja. Ensimmäisen kappaleen jälkeen kuitenkin aletaan kuvata aluemurteiden muuttumista tai varioimista. Näitä kuvataan viiden kappaleen ajan sivun loppuun asti. Särmä esittää murteiden nykytilanteen siis kahtalaisesti: toisaalta murteet ovat eläviä, toisaalta useissa tilanteissa väistyviä. Aineistosta nousee esiin kaksi puhutun kielen muotoa, joita käsitellään enemmän kuin muita ja joiden käsittelyyn liitetään erilaisia mielikuvia: savolaismurteet ja pääkaupunkiseudun puhekieli. Nämä kielimuodot asetetaan myös usein vastakkain. Savolaismurteet ovat määrällisesti eniten esillä Särmän murteita käsittelevässä osuudessa. Yksi syy tähän voi olla se, että savolaismurteet mielletään kulttuurissamme, jota kirjan kirjoittajatkin edustavat, tietynlaiseksi prototyyppiseksi murteeksi, siis alueelliseksi, kirjakielestä eroavaksi kielimuodoksi. Sarjakuvassa savolainen puhuja esitetään maalaisena, hiljaisena, epäystävällisenä, vakavana, ymmärtämättömänä, jopa vihamielisenä. Sarjakuvan puhujakuva rikkoo savolaisen perinteistä heimostereotypiaa. Lukijan on vaikea samastua savolaiseen sarjakuvahahmoon tai sympatisoida hänen piirteitään. Puhujan kuvaus yhdistyy mielikuvaan kielimuodosta, mikä alentaa savolaismurteiden prestiisiä: muodikkuutta, samastuttavuutta, omaksuttavuutta. Sarjakuva vahvistaakin savolaisen, maaseutuisen kielialueen periferia-asemaa, asemaa kielellisten ilmiöiden ja innovaatioden vastaanottajana. Savolaismurteet esitetään esimerkkinä nuorten Internetissä karttamasta kielimuodosta. Huomioitava tässä esimerkissä on, että kyse on nimenomaan nuorten kielestä, jota kuvaillaan lukion oppikirjassa. Lukiolaiset voivat helposti samastua esimerkin kielenkäyttäjään ja ottaa tekstistä vaikutteita omaan kielikäyttäytymiseensä. Vaikka kysymys sopivasta Internet-kielestä jää ilmaan leijumaan, mielikuva savolaisesta nuoresta Internet-keskustelijasta on jo muodostunut. Savolaismurteinen missä-sanan muoto missee esitetään mahdollisesti vähemmän myönteisiä mielikuvia joissain puhujissa herättävänä. Vaikka savolaismurteet käyvät Särmässä esimerkkinä kartettavasta kielimuodosta, ne yhdistetään myös hyvinvoiviin aluemurteisiin leipätekstin alussa. Savolaismurteetkin esitetään näin kahdesta eri näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun puhekieli esitetään useassa esimerkissä vastapariksi savolaismurteille. Murteiden tasoittumista kuvataan pääkaupunkiseudun kielen piirteiden leviämisen kautta, vaikka yleiskielistymisestä myös puhutaan. Helsingin seudun kieli maini 15
18 taan esimerkkinä erityisesti nuorten suosimasta Internetissä käytettävästä kielestä. Sarjakuvassa helsinkiläinen kielenkäyttäjä esitetään kaupunkilaisena, iloisena, puheliaana, avuliaana, aitona, huomioonottavaisena ja vieraanvaraisena. Nämä piirteet rikkovat perinteistä helsinkiläisen heimostereotypiaa. Piirteistä on helppo pitää, ja niihin on helppo samastua. Helsinkiläinen sarjakuvahahmo myös käyttää useita leviäviä murrepiirteitä. Näin pääkaupunkiseudun korkea prestiisiasema vahvistuu. Pääkaupunkiseudun kielimuoto mainitaan usein tutkimusalueessa, ja se jakaakin toisen sijan kvantitatiivisessa vertailussa lounaismurteiden kanssa. Stadin slangiin liitetään koko sivun kuva ja kuvateksti. Kielimuoto saa paljon huomiota, eikä huomiota voi tulkita ainakaan suoraa negatiiviseksi missään kohdassa. Tutkimusalueen leipäteksti rakentuu eri murteita koskeville esimerkeille. Tekstille tyypillistä on kuitenkin ehdottoman tiedon välttäminen. Murteen asemasta tai käytöstä annetaan esimerkki, mutta sen faktuaalisuus kyseenalaistetaan apuverbeillä saattaa tai taitaa. Kutsun tätä ilmiötä kirjoittajan valistuneeksi arvaukseksi: kirjoittajan ammattitaidon perusteella lukija voi päätellä, että arvauksen takana on tietoa aiheesta, mutta tietoa ei tuoda eksplisiittisesti esiin. Tiedon luonteen epävarmuutta korostetaan myös lukijalle osoitetuilla suorilla kysymyksillä. Lukijan pohdinnan lähtökohdiksi jäävät kirjan esittämät esimerkit murteista. 5 Lopuksi Tässä jaksossa pohdin ja jatkotutkimusvaihtoehtoja ja tutkimustulosten merkitystä käytännön opetustyön kannalta. Tutkimusalueeni on tarkan tutkimusotteen, ajankäytön ja työn laajuuden vuoksi suppea. Tutkimusta voisi laajentaa Särmän muihin kirjoihin, kuten työkirjaan. Myös vertailevalle tutkimukselle olisi paikkansa: millaisia murreasenteita rakentuu muissa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa, ennen käytetyissä tai nykyisin käytössä olevissa. Oppikirjan merkitys oppilaalle ja opettajalle on usein suuri. Oppilaalle se on auktoriteetti, informaation lähde ja parhaimmillaan syvä kiinnostuksen kohde. Opettajalle kirja on yksi suurimmista opetuksen apuvälineistä. Ei voi kuitenkaan kiistää, etteikö oppikirja olisi etenkin aloittelevalle opettajalle myös informaation lähde tai ainakin apu informaation tarkistukseen tai muistiin palauttamiseen. Tiedon välittämisen tehtävän vuoksi ei ole merkityksetöntä, millaisia asenteita oppikirjat välittävät. Jos opettaja päättää käyttää opetuksessaan oppikirjaa, sen herättämistä mieliku 16
19 vista kannattaa keskustella oppilaiden kanssa. Murteista keskustelu luo alustan isommille kysymyksille. Murteiden olemus rinnastuu erilaisuuteen ja samuuteen: murteiden eroja ei voi kiistää, mutta niitä yhdistäviäkään tekijöitä ei voi jättää huomiotta. Miten suhtaudumme ihmiseen, joka puhuu eri tavalla? Mikä kaikkia kielenkäyttäjiä yhdistää? Särmä jättää eri murteita koskevia pohdintoja vahvistamatta ehkä sen tarkoituksena on juuri herättää keskustelua. Toivon, että opettajat tekevät niin opettaessaan murteita Särmän avulla. Heikki Paunonen kirjoitti jo 1982, että puhesuomen tuleva kehitys on kiinni siitä, millaisia asenteita ja arvostuksia puhesuomen eri muotoihin ja niiden käyttäjiin tulevaisuudessa liitetään (Paunonen 1982: 233). Se kielimuoto, jota sekä sen käyttäjät että muu yhteiskunta arvostavat, menestyy, jää elämään. Vaaliaksemme monimuotoista suomalaista kieliympäristöä meidän pitää arvostaa vanhoja ja uusia puhutun suomen muotoja aluemurteista Internet-kieleen ja maahanmuuttajien puhumaan suomeen. Opettaessamme arvostamaan kielimuotoa opetamme myös arvostamaan ihmistä kielen takana, sillä kieli on sidoksissa sen puhujaan. Lähteet Aineistolähde SÄRMÄ 2010: Haapala, Vesa Inkeri Hellström Janna Kantola Tuomas Kaseva Riitta Korhonen Minna Maijala Janne Saarikivi Merja Salo Juhana Torkki: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Helsinki: Kustannusosekeyhtiö Otava. Teokset, joiden kannet Särmä esittelee DISNEY, WALT: Kui, sanos Aku. Kaikkest paremppi Ankka-jutui Turu murttel. GOSCINNY R. - UDERZO A.: Asterix. Kallija tyttölöi. Karjala murteel! LAAKSONEN, HELI: Pulu uis. Runoja. Teorialähteet HALL, STUART 1999: Identiteetti. Suom. ja toim. Mikko Lehtonen, Juha Herkman. Tampere: Vastapaino. HELSINGINSEUTU.FI 2010: Helsinginseutu.fi. Selkosivut. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. kau 17
20 punkiseutu Viitattu KALAJA, PAULA IRENE HYRKSTEDT 2000: Heikot sortuu elontiellä : Asenteista englannin kieleen. Teoksessa Kalaja, Paula & Lea Nieminen (toim.): Kielikoulussa kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja 2000, s Jyväskylä, Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no Viitattu LIGNELL, MIRJA 2007: Tuas souvetaa Sulkavalla. Sulkavalaisten murreasenteita. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos pdf?sequence=1 Viitattu LOPS 2003 = Lukion opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Viitattu LYYTIKÄINEN, ERKKI JORMA REKUNEN JAAKKO YLI-PAAVOLA 2013: Suomen murrekirja. Helsinki: Gaudeamus. MANTILA, HARRI 2004: Murre ja identiteetti. Miten selittää murrepiirteiden leimautumista? Virittäjä 3/2004 s MIELIKÄINEN, AILA 1981: Murre, kielenkäyttäjä ja asenteet. Aila Mielikäinen (toim.), Nykysuomalaisen puhekielen murroksen tutkimus -hanke. Jyväskylän osatutkimus. Raportti 2 s Jyväskylän yliopiston suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja 24. MIELIKÄINEN, AILA MARJATTA PALANDER 2005: Suomalaisten murreasenteista. Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Teoksessa Saarinen, Sirkka (toim.): Sananjalka 44, s Suomen Kielen Seuran vuosikirja sequence=1 Viitattu NIEMELÄ, KYÖSTI 2014: Tutkija: Pikku kakkonen muovaa suomalaisten puhekieltä. Helsingin Sanomat, Internet-lehti. Julkaistu Viitattu PAUNONEN, HEIKKI 1982: Muuttuvat puhesuomen muodot. Teoksessa Larmola, Maija (toim.): Kouluikäisten kieli. Tietolipas 88. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. - mi.pdf. Viitattu
21 PUNTTILA, MATTI 2001: Murteellisuuksia kirjakielessä. Kotimaisten kielten keskuksen Internet-sivut. Päivitetty Viitattu SACKS, HARVEY 1995: Lectures in conversation. Vol I. Toim. Gail Jefferson. Cambridge: Basil Blackwell. SAVOLAINEN, ERKKI 1998: Suomen murteet. Internetix. - teet/etusivu.html Viitattu YLE 2010: Maahanmuutto on vaikuttanut suomen kieleen Helsingissä. Yle Uutiset, Kulttuuri. Internet-lehti. Päivitetty sa/ Viitattu
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotSuomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat
Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotPohjoisia näkökulmia puhesuomeen
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki) Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotEi ihan sellasta vääntämistä KANGASNIEMELÄISTEN NUORTEN MURREKÄSITYKSIÄ JA -ASENTEITA
Ei ihan sellasta vääntämistä KANGASNIEMELÄISTEN NUORTEN MURREKÄSITYKSIÄ JA -ASENTEITA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa tammikuussa 2011 Salla Oja JYVÄSKYLÄN
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotMAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPuhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana
Puhutun suomen muutokset sadan vuoden aikana Tommi Kurki Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Turku 2. 4.8.2016 Aito murre on kuulunut maisemaan, jossa kapea kärrytie
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotMURRE JA IDENTITEETTI
HARRI MANTILA MURRE JA IDENTITEETTI MITEN SELITTÄÄ MURREPIIRTEIDEN LEIMAUTUMISTA? uomessa on 1970-luvun puolivälistä lähtien tehty paljon sosiolingvististä variaationtutkimusta (termeistä sosiolingvistiikka
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotSuomen kielen variaatio 3. Murrealueet
Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotInkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella
lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotJälkitavun pitkien vokaalien äänteellinen variaatio Kiteen murteessa
Jälkitavun pitkien vokaalien äänteellinen variaatio Kiteen murteessa Anni Malinen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2016 Tampereen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotTieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä
Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotMedia osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset
Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30
KOKOUSKUTSU KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 11 LUKION TYÖSUUNNITELMA LV.2013 2014 12 KESKI-SUOMEN LUKIOIDEN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotMonilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa
Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotAineopettajaliiton syysseminaari. Yleissivistävä koulutus ja tulevaisuuden Suomi. 13. marraskuuta 2010 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53 Vantaa
Aineopettajaliitto AOL ry Aineopettajaliiton syysseminaari Yleissivistävä koulutus ja tulevaisuuden Suomi 13. marraskuuta 2010 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53 Vantaa Ohjelma: Tulevaisuuden opettajuus
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotKahden ikäryhmän raahelaisten käsityksiä suomen murteista
Kahden ikäryhmän raahelaisten käsityksiä suomen murteista Pro gradu -tutkielma Susanna Kokko Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotPerusteos kotimaista kansandialektologiaa
Perusteos kotimaista kansandialektologiaa Marjatta Palander: Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Suomi 200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. 223 s. isbn 978-952-222-262-6. Kansanlingvistisen
LisätiedotTULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotLÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT
Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
Lisätiedot