Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä

Transkriptio

1 Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä Ammattiyhdistysliike ja korporatismin murros Erkki Laukkanen, ekonomisti, KTT KANTU-päivät, , Helsinki

2 Ay-liikkeen roolit Edunvalvontaorganisaatio Sopimustoiminta, sopimusten valvonta Valtajärjestelmä Ammatillinen ja poliittinen työväenliike Aseveliakseli, taseveliakseli, sinipuna, laajennettu sinipuna Korporatismi, korporativismi, kolmikanta Kansalaisjärjestö Yksi ry monien muiden joukossa Yhteistyö sosiaalisten liikkeiden kanssa

3 Missä mennään? Korporatismin juuret löytyvät 1800-luvun lopun Italiasta Aluksi se oli järjestely pyhän yksityisomistuksen turvaamiseksi Kansallisiin luokkakompromisseihin perustuva sosiaalinen korporatismi toisen maailmansodan jälkeen. Tingitään palkoista jonkin yleisen hyveen, kuten ansiosidonnaisen sosiaalivakuutuksen vuoksi luvun lopulla alkoi keskustelu kilpailykykykorporatismista. Tingitään palkoista kansallisen (hinta)kilpailukyvyn vuoksi luvulla työmarkkinapuheessa on aineksia sekä sosiaalisesta korporatismista että kilpailukykykorporatismista.

4 Vaihtoehtoiset työmarkkinamallit KANSALLINEN PAINOTUS 2. Tony Blair ja kolmas tie kilpailukykykorporatismi 1. Perinteinen sosialidemokratia sosiaalinen korporatismi UUSLIBERALISMIIN MUKAUTTAVA UUSLIBERALISMIA VASTUSTAVA 3. Kosmopoliittinen sosialidemokratia sosiaalidialogi, kelvollinen työ 4. Radikaali poliittinen unionismi sosiaaliset liikkeet KANSAINVÄLINEN PAINOTUS Upchurch et al. (2009). The Crisis of Socialdemocratic Trade Unionism in Western Europe.

5 Kuinka kauan kuulunut ammattiliittoon, % Lähde: SAK:n järjestötutkimus

6 Millä tavalla palkankorotuksista tulisi sopia? Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2011 alle 30v v v v Kaikki % 20% 40% 60% 80% 100% itse kokonaan liitto/sak + loput itse luottamusmies liitto/sak + loput luottamusmies liitto/sak kokonaan

7 SAK:n järjestötutkimuksen 2011 mukaan Joka kymmenes vastaaja pitää itseään ay aktiivina. Ay aktiivisuus on sidoksissa ikään. Alle 30 vuotiaista pitää itseään ay -aktiivina 4 %, yli 54 vuotiaista 15 %. Niistä vastaajista, jotka ovat tällä hetkellä luottamustehtävissä ay liikkeessä tai työpaikalla, vain puolet pitää itseään ay aktiivina. Noin 40 % voisi kuitenkin olla valmis luottamustehtäviin työpaikalla (13 % kyllä + 28 % ehkä = 41 %) Tärkeimmät asiat työssä: 1) työsuhteen varmuus, 2) hyvät työkaverit, 3) mielenkiintoinen työ, 4) hyvät työajat ja 5) hyvä palkka. Työttömyyskassapalvelut ylivoimaisesti tärkein liittopalvelu. Nuoret ja etenkin nuoret naiset suhtautuvat epäillen.

8 Professori Harri Meliniä mukaillen Ay-liike on vahva liittotasolla, heikko työpaikkatasolla Liikaa kiinni menneisyydessä, hidas liikkeissään Kysymys vallasta ja asemista liian keskeinen Sisäisiä kuiluja eliitin ja rahvaan välillä Työn laatu jäänyt muiden asioiden jalkoihin Työmarkkinoiden polarisoituminen Iän, sukupuolen, etnisen taustan, koulutustason ja työpaikan koon mukaan Puuttuu 2000-luvun toiminnallinen visio Hallinnollinen visio on organisaatiokoon kasvattaminen

9 Lähde: DGB Työn laadun puuttuva kerros

10 Hyvä työ Suomessa ja Saksassa Hyvin erilaisiin aineistoihin perustuva vertailu Saksa 2010 Suomi Huono 33 % Hyvä 15 % Huono 21 % Hyvä 7 % Keskinkertainen 52% Keskinkertainen 72 % Lähde: DGB Lähde: Erkki Laukkanen, 2012

11 Ay-liike kansanliikkeenä? Ei toimi Suomessa, jossa liittolaisten tarve ainakin sopimustoiminnan osalta on pieni. Toisaalta sopimustoiminnasta on putsattu lähes kaikki sosiaalinen. Toimii paremmin Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa tarve liittoutua sosiaalisten liikkeiden kanssa ilmeinen. Toisaalta sopimuspöytää ei usein ole. Kysymyksiä Miten käy, jos työelämän polarisoituminen jatkuu Miten käy, jos valtavirraksi vakiintuu kilpailukykykorporatismi? Miten käy, jos sopiminen siirtyy työpaikkatasolle?