FYSIOTERAPEUTTIEN KOKEMUKSIA POLVENTEKONIVELLEIKATUN PROPRIOSEPTIIVISESTA HARJOITTELUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSIOTERAPEUTTIEN KOKEMUKSIA POLVENTEKONIVELLEIKATUN PROPRIOSEPTIIVISESTA HARJOITTELUSTA"

Transkriptio

1 1 Reeta Raimoaho, Heidi Sallinen FYSIOTERAPEUTTIEN KOKEMUKSIA POLVENTEKONIVELLEIKATUN PROPRIOSEPTIIVISESTA HARJOITTELUSTA Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI 2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Reeta Raimoaho, Heidi Sallinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Nimeke Fysioterapeuttien kokemuksia polventekonivelleikatun proprioseptiivisestä harjoittelusta Tiivistelmä Suomessa tehdään nykyisin noin 8000 polven tekonivelleikkausta vuosittain. Leikkauksen pääsyynä on nivelrikon, -reuman tai vamman aiheuttama sietämätön kipu tai toimintakyvyn rajoittuminen. Polven proprioseptiikka on heikentynyt iän, lihasväsymyksen, nivelten ja lihasten vammojen seurauksena sekä nivelrikkoa sairastavilla. Polven tekonivelleikkaus ei palauta proprioseptiikkaa täydellisesti. Tutkimuksien mukaan proprioseptiivisista harjoituksista on hyötyä kuntoutuksessa, vaikka täsmällinen tietämys prorioseptisesta järjestelmästä puuttuu. Tutkimuksella selvitettiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä työskentelevien fysioterapeuttien kokemuksia polventekonivelleikatun proprioseptiivisestä harjoittelusta sekä harjoitteluun liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja siinä käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa ja holistista ihmiskäsitystä. Aineiston keruussa yhdistettiin teemahaastattelua ja stimulated recall - menetelmää. Aineisto koostui neljästä yksilöhaastattelusta. Analyysi toteutettiin teemoittelulla. Proprioseptiikan harjoittaminen koetaan keskeiseksi asiaksi polventekonivelleikatun fysioterapiassa. Harjoittelun merkitys korostuu myöhemmässä kuntoutumisen vaiheessa. Tietämys kyseisen järjestelmän harjoittamisesta siirtyy käytännön työhön. Proprioseptiset harjoitteet sekä potilasohjaus ja kivunhoito mielletään proprioseptiikkaa edistäviksi tekijöiksi. Kehittämistarpeiksi koetaan proprioseptiikkaa tukevien harjoitteiden monipuolistaminen, potilaiden motivointi ja harjoittelun jatkuvuuden turvaaminen. Jatkotutkimusehdotuksina on kehittää polventekonivelleikatun proprioseptiikkaa parantava harjoitusohjelma ja tutkia sen sekä kävelyn harjoittelun vaikuttavuutta proprioseptiikkaan. Asiasanat (avainsanat) polven tekonivelleikkaus, proprioseptiikka, proprioseptiivinen harjoittelu, fenomenologishermeneuttinen lähestymistapa Sivumäärä Kieli URN 61 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn2008a2328 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Helkä Löppönen, Tarja Turtiainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

3 3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Heidi Sallinen, Reeta Raimoaho Degree programme and option Physiotherapy Name of the bachelor's thesis Physiotherapists experiences of the proprioceptive training of the knee arthroplasty patient Abstract Approximately 8000 knee replacements are being done per year in Finland. Osteoarthrosis, rheumatoid arthritis and knee injuries, which cause excruciating pain and limited working capacity, are the main indicators leading to knee replacement. Knee proprioception is reduced due to old age, muscle fatigue, and ligaments and muscle injuries. Likewise it is reduced among people suffering from osteoarthrosis. Total knee arthroplasty does not result in the full recovery of knee proprioception. Some preliminary evidence suggests that proprioceptive training is effective, despite the absence of definitive knowledge of the proprioceptive system. The purpose of this study was to assess practical work experiences of the proprioceptive training related to knee arthroplasty patients and to research the development areas of the proprioceptive training. The research subjects included physical therapists who are working in The Federation of Municipalities in Health Care in Eastern Savo. The study was qualitative and it has been approached from the perspectives of hermeneutic phenomenology and the holistic concept of human beings. The data was collected by theme interviews and stimulated recall interviews. The data consisted of four interviews. The data was analyzed by categorising the material into different theme areas. Physiotherapists think that proprioceptive training has an important role in the physiotherapy of a knee arthroplasty patient. The importance of proprioceptive training is highlighted specially in the postoperative stage. Physiotherapists knowledge of the proprioceptive system can be seen in the practice. It seems that proprioceptive training, patient instruction and pain release are the factors that specially support proprioception. According to the findings, diversifying the proprioceptive training, motivating patients and ensuring the continuation of training are the development areas. In the future it might be important to develop a proprioceptive training program for knee arthroplasty patients and study the impact of training and walking to proprioception. Subject headings, (keywords) knee arthroplasty, proprioception, proprioceptive training, fenomenologis-hermeneuttinen approach Pages Language URN 61 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn2008a2328 Remarks, notes on appendices Tutor Helkä Löppönen, Tarja Turtiainen Bachelor s thesis assigned by The integration of the social and health care services in Itä-Savo

4 SISÄLTÖ 4 1 JOHDANTO POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Perusteita polven tekonivelleikkaukselle Polven nivelrikko Polven tekonivelleikkauksen kulku Tulokset polven tekonivelleikkauksesta POLVENTEKONIVELLEIKATUN FYSIOTERAPIA Yleisiä fysioterapian periaatteita Terapeuttinen harjoittelu osana fysioterapiaa Preoperatiivinen fysioterapia Postoperatiivinen fysioterapia POLVENTEKONIVELLEIKATUN PROPRIOSEPTIIVINEN HARJOITTELU Proprioseptiikka Proprioseptorit Polven proprioseptiikan heikentyminen Polven tekonivelleikkauksen vaikutus proprioseptiikkaan Proprioseptiivinen harjoittelu Tutkimusnäyttöä proprioseptiikan harjoittelusta Harjoittelun yleisperiaatteet Voima- ja liikkuvuusharjoittelun yhteys polven proprioseptiikkaan Kävely proprioseptiikkaa tukevana harjoitteluna TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET VALINNAT Fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa Tutkimukseen osallistujat Teemahaastattelu ja stimulated recall -menetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi... 39

5 5 7 TULOKSET Johdanto tulosten tarkasteluun Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Proprioseptiikan harjoittamisen merkitys Hermolihasyhteistyö proprioseptiikan perustana Proprioseptiikan tärkeä rooli Postoperatiivinen vaihe lisää harjoittelun merkitystä Propriseptiikan harjoittamisen käytännön toteutus Proprioseptiikka näkyy harjoituksissa Suljettu kineettinen ketju polven proprioseptiikkaa tukeva tekijä Kävelyn harjoittelu keskeistä Proprioseptisten harjoitteiden kehittämistarpeet Monipuolisempaa harjoittelua Motivaation ja harjoittelun jatkuvuuden turvaaminen TULOSTEN YHTEENVETO Yhteenveto keskeisistä tutkimustuloksista Jatkopäätelmiä POHDINTA Kvalitatiivisen tutkimuksen arviointia Aineistonkeruumenetelmien arviointia Tutkimusaineiston arviointia Tutkimuksen eettisyyden arviointia Opinnäytetyöprosessin arviointi oman oppimisen kannalta Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET... 62

6 1 JOHDANTO 6 Tekonivelleikkauksia käytetään nykyisin useiden nivelten korjauksessa, mutta pitkäaikaisimmat ja parhaimmat tulokset on saatu lonkka-, polvi- ja olkanivelten leikkauksista (Rokkanen ym. 2003, 71 73). Tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa potilaan liikuntakykyä tuottamalla potilaalle kivuton nivel, korjaamalla nivelen virheasento ja palauttamalla nivelen toiminta (Miettinen 2001, 979). Polven tekonivelleikkausten tulokset ovat yleisesti hyvät. Suurin osa polventekonivelleikatuista potilaista kokee saaneensa apua kipuun ja parannusta polven toimintaan. Seurantatutkimuksissa prosenttia potilaista on parantunut hyvin tai erinomaisesti heti tekonivelleikkauksen jälkeen. Tekonivelistä 95 prosenttia toimii 10 vuoden ja prosenttia 15 vuoden kuluttua. (Harilainen & Sandelin 2004, ) Suomessa tehdään nykyisin noin 8000 polven tekonivelleikkausta vuosittain (Remes ym. 2007, 10). Polven proprioseptiikka eli asento- ja liikeaisti on heikentynyt henkilöillä, joilla on degeneratiivinen (rappeuttava) polvinivelen sairaus tai joille on tehty polven kirurginen operaatio (Baltaci & Kohl 2003, 6). Monien ortopedien mielestä hyvä toipuminen ja tulos kirurgisesta toimenpiteestä riippuvat asianmukaisesta kuntoutuksesta. Fyysinen harjoittelu on lonkka- ja polviproteesikirurgian kulmakivi. (Gerber & Hicks 1990, 346.) Urheilulääketiimit ja fysioterapeutit tarvitsevat lisää tietämystä afferentista proprioseptisesta eli aistimuksia keskushermostoon päin vievästä järjestelmästä ja sen tärkeydestä nivelen eheyteen. Heidän tulisi tietää, kuinka proprioseptiikan harjoittamista pitäisi painottaa harjoittelussa ja kuntoutuksessa. Proprioseptiikkaa voidaan harjoitella sekä vammojen ennalta ehkäisemiseksi että kuntouttamiseksi. Polven ja nilkan proprioseptiikkaa mittaavia ja määrittäviä tutkimuksia on paljon, mutta tutkimuksia sen harjoittamisesta polven ja nilkan vammojen kuntoutuksessa on vain vähän. (Baltaci & Kohl 2003, 5 7, 11.) Opinnäytetyön tutkimuksessa käsitellään polventekonivelleikatun proprioseptiivisten harjoitteiden käytännön toteutumista fysioterapiaprosessin eri vaiheissa. Proprioseptiivisella harjoittelulla tarkoitetaan opinnäytetyössä harjoituksia, jotka parantavat proprioseptiikka. Fysioterapeuttien käytännön kokemuksia proprioseptiivisestä harjoittelusta selvitettiin teema- ja stimulated recall -haastattelumenetelmien avulla. Lisäksi selvitettiin polventekonivelleikatun proprioseptiiviseen harjoitteluun liittyviä kehittä-

7 7 mistarpeita osana fysioterapiaprosessia fysioterapeuttien tietotaitoa sekä teoreettista viitekehystä hyödyntäen. Haastattelut toteutettiin Itä-Savon sairaanhoitopiirissä neljää polventekonivelleikattujen kanssa työskentelevää fysioterapeuttia teemahaastattelemalla. Haastateltavan fysioterapeutin terapiatilanteesta kuvattu videonauha antoi virikkeitä teemahaastatteluun. Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti kiinnostus vähän tutkittua aihetta kohtaan. Opinnäytetyöllä on kaksi tekijää, joista toinen on Mikkelin ja toinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. 2 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS 2.1 Perusteita polven tekonivelleikkaukselle Polvinivel on alaraajan keskimmäinen nivel ja toimii tämän vuoksi linkkinä kaikille alaraajaan kohdistuville voimille. Polvinivelen stabiliteetti (toiminnallinen vakaus) riippuu voimakkaasti polven nivelsiteistä ja nivelpintojen yhteensopivuudesta sekä polvea ympäröivien lihasten toiminnasta. Polven patologiassa (sairauden kehityksessä) nämä kolme tekijää muuttuvat. (Atkinson ym. 1999, 216.) Polvinivel on elimistön yksittäisistä nivelistä useimmin sairastuvia. Syynä tähän on osittain polvinivelen monimutkainen rakenne sekä polvinivelten jatkuva rasittuminen pystyasennossa koko yläruumiin painon kantamisesta. (Hervonen 2001, 231.) (Liite 1.) Polven tekonivelleikkaus (artroplastia) on yleinen leikkaus, jonka pääsyynä on sietämätön kipu tai toimintakyvyn rajoittuminen. Leikkauksen syynä on useimmiten nivelrikko, nivelreuma tai vamma. (Talvitie ym. 2006, 338.) Leikkaukseen päädytään, kun konservatiivinen hoito, kuten lääkkeet, fysioterapia, tuet ja apuvälineet, eivät tuo enää riittävää apua jokapäiväiseen elämään (Remes ym. 2007, 10). Polvinivel korjataan leikkauksessa usein kokoproteesilla, jolloin uusitaan molemmat nivelpinnat ja usein myös polvilumpion pinta (Talvitie ym. 2006, 338). Polven tekonivelleikkaus on yleistynyt ja vakiinnuttanut asemansa tehokkaana hoitona vaikea-asteisessa polven nivelrikossa luvun alussa Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä alle Vuonna 2020 heitä on jo yli miljoona. Polven tekonivelleikkausten tarve lisääntyy samassa suhteessa, koska muita tehokkaita hoitoja tähän kansansairauteen ei ole näkyvissä. (Kettunen 2003, 625.)

8 8 Tekonivelleikattu polvi ei koskaan täysin korvaa normaalia polvea. Tämän vuoksi ortopedisen kirurgian tavoitteena on pitkittää luonnollisen polvinivelen ikää ennen nivelen korvaamista lyhytikäisellä proteesilla. Lukuisia muita kirurgisia toimenpiteitä saatetaan tehdä ennen varsinaisen tekonivelen asennusta. Kirurgisten toimenpiteiden lisäksi potilaita kannustetaan konservatiivisiin toimenpiteisiin, joista esimerkkeinä ovat painonpudotus ja polvituen käyttö. (Atkinson ym. 1999, 216.) 2.2 Polven nivelrikko Nivelrikko (artroosi) on yleisin niveltauti maailmassa (Remes ym. 2007, 10). Se on krooninen, rappeuttava ja hitaasti etenevä yhden tai useamman nivelen sairaus, jossa nivelrustossa tapahtuu vähittäistä katoa ja nivelrako kaventuu (Talvitie ym. 2006, 334). Nivelrikon ensisijaiset muutokset tapahtuvat useimmiten nivelrustossa, mutta kaikissa nivelten kudoksissa, luussa, nivelrustossa, -kalvossa ja kapselissa tapahtuu samanaikaisia muutoksia (Alaranta ym. 2002, 324). Niveleen saattaa tulla epäsymmetrisen rustokadon aiheuttamia asentovirheitä, turvotusta ja luisia epämuodostumia. Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat nivelen liikuttamisen ja kuormittamisen aiheuttama arkuus, liikerajoitukset ja ratina liikkeessä. Tavallisimmin nivelrikkoa esiintyy sormissa ja alaraajojen painoa kantavissa nivelissä. Nivelrikko voi olla myös oireeton. (Talvitie ym. 2006, 334.) KUVA 1. Taudin vaurioittama polvinivel edestä (Isomäki ym. 2002, 100) Nivelrikon etiologia (synty) ja osittain patogeneesi (kehittyminen) ovat tuntemattomia. Sen taustalla on kuitenkin todennäköisesti yksi tai useampia geneettisiä tai ympäristötekijöitä. (Alaranta ym. 2002, 324.) Tavallisimmat nivelrikolle altistavat tekijät ovat

9 9 ylipaino, perimä, naissukupuoli, polvivammat, tulehdukselliset nivelsairaudet ja raskas ruumiillinen työ (Kettunen 2003, 625). Primaarin nivelrikon syytä ei tunneta. Sekundaarisen nivelrikon aiheuttavat nivelen vaurio, epämuotoisuus, virheellinen kuormitus, tulehduksellinen, ravitsemuksellinen tai endokriininen (umpieritykseen liittyvä häiriö). (Alaranta ym. 2002, 324.) Nivelrikko aiheuttaa ikääntyneille länsimaissa invaliditeettia yhtä paljon kuin sydänja verisuonisairaudet yhteensä ja enemmän kuin mikään muu yksittäinen sairaus. Polven nivelrikon esiintyvyys kasvaa jyrkästi iän myötä. (Kettunen 2003, 625.) Yli 30- vuotiaista naisista 15 prosentilla ja miehistä viidellä prosentilla esiintyy nivelrikkoa. Yli 75-vuotiaista naisista 38 prosentilla ja miehistä 16 prosentilla esiintyy nivelrikkoa. (Rokkanen ym. 2003, 78.) 2.3 Polven tekonivelleikkauksen kulku Potilaan leikkauskelpoisuus määritellään poliklinikalla. Edellytyksenä leikkaukselle on sydämen, keuhkojen, munuaisten ja erityisesti reisilihaksiston hyvä kunto. (Isomäki ym. 2002, 99.) Perussairauksien hoito hyvälle tasolle sekä tulehduksien ja ihon hoito ovat tärkeitä (Patteri 2005, 17). Polven tekonivelmallit (polviproteesit) muistuttavat nykyään polven normaalia anatomiaa. Sivusiteet, takaristiside ja nivelkapseli tukevat tekoniveltä. Saranallisista malleista on siirrytty nykyään nivelpinnat peittäviin malleihin. Tekoniveliä on tukevuudeltaan useampi malli, ja molempiin polviniveliin on omat mallinsa. Luun ja tekonivelen välisissä liitoksissa on pyritty vähentämään rasitusta, jotta tekonivelten käyttöikä pitenisi ja niiden irtoamisriski vähenisi. (Rokkanen ym. 2003, 73.) Polvinivel saavutetaan leikkauksessa normaalisti keskilinjan läpäisevällä viillolla, joka kaartaa patellan vierestä hieman mediaalisesti. Tuhoutuneet nivelpinnat poistetaan ja metallituettu muoviosa kiinnitetään säären ja kokometallinen osa reisiluun puolelle luusementillä, luustoon kovettuvalla muovilla. (Isomäki ym. 2002, 99.) Pehmytosakudosjännitys tasapainotetaan ja polven oikeasta linjauksesta pidetään huolta leikkauksen aikana. Eturistiside ja joissakin tapauksissa myös takaristiside menetetään leikkauksessa, mutta sivusiteet säilytetään. Sivusiteet voivat kuitenkin olla polven patologisesta prosessista johtuen venyttyneet tai vaurioituneet, jolloin niiden korjaaminen ope-

10 10 ratiivisesti voi olla välttämätöntä. Kirurgeilla on eriäviä mielipiteitä patellan päällystämisestä tai korvaamisesta tekonivelen asennuksen yhteydessä. Patellaa päällystettäessä sen karhea takapinta höylätään pois ja se päällystetään erityisesti leveydeltään oikean mittaisella, pienellä korkeatiheyksisellä polyetyleeniosalla. (Atkinson ym. 1999, 216, 220.) KUVA 2. Röntgenkuva polven tekonivelestä edestä (Isomäki ym. 2002, 100) Tekonivelleikkauksen jälkeen jalka pidetään koholla kiilatyynyllä. Kun puudutus on haihtunut, aloitetaan lihasharjoitukset, jotka ovat tärkeitä, ettei jalkaan pääsisi kehittymään laskimotulppaa. Leikkauspäivänä aloitetaan joitakin päiviä kestävä, ennaltaehkäisevä antibioottihoito. Mikäli polvi ei koukistu kolmen viikon kuluessa kunnolla, tehdään nivelen taivutus nukutuksessa tai puudutuksessa. (Isomäki ym. 2002, 99.) Kun tekonivelleikkaus suoritetaan oikeilla indikaatioilla ja oikeille potilaille, polven tekonivel hyödyttää kulumavaivojen vuoksi toimintakykynsä menettänyttä potilasta koko tämän loppuiän (Harilainen & Sandelin 2004, 816). Potilaan jatkohoito ja kuntoutus ovat keskeisiä leikkaustuloksen optimoimiseksi (Miettinen 2001, 979). 2.4 Tulokset polven tekonivelleikkauksesta Polven tekonivelleikkauksesta toipuminen kestää yli kolme kuukautta, kun arvioidaan toipumista riittävän toiminnallisen palautumisen kannalta (Aarons ym. 1996, 558). Polven tekonivelleikatuista prosenttia kokee kivun lievittymistä ja prosenttia polven toiminnan paranemista leikkauksen jälkeen. Neljän vuoden seurantatutkimuksessa 89,3 prosenttia potilaista koki leikkauksen jälkeiset tulokset hyviksi tai

11 11 erinomaisiksi. (Jones ym. 2003, 697.) Kivun lievittymistä ja polven toiminnan paranemista tapahtuu eniten 3 6 kuukauden aikana leikkauksesta. Tämän jälkeen paranemista tapahtuu asteittain aina kahteen vuoteen asti. (Jones ym. 2003, 705; Monaghan & Baxter 2005, 141.) Polven tekonivelleikkaus on onnistunut, kun polvi ojentuu ja saavuttaa 100 asteen fleksion, polvinivel on stabiili ja jalka kantaa potilaan painon. Potilaista 80 prosenttia saavuttaa nämä tavoitteet viiden vuoden kuluessa leikkauksesta. (Dandy 1993, Atkinsonin ym. 1999, mukaan.) Polven tekonivelleikkauksesta on muitakin hyödyllisiä tuloksia. Ries ym. (1996) ovat osoittaneet, että tutkimukseen osallistuneilla potilailla hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto oli lähtenyt nousemaan vuoden jälkeen leikkauksesta. Merkittävä parannus hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnossa oli tapahtunut potilailla, joilla oli kaksi vuotta leikkauksesta ja jotka olivat kyenneet palaamaan päivittäisiin toiminnallisiin aktiviteetteihin polven tekonivelleikkauksen ansiosta. (Atkinsonin ym. 1999, mukaan.) Polventekonivelleikatuista 90 prosentille voidaan antaa hyvä ennuste kymmenen vuoden ajaksi (Kettunen 2003, 625). Tekonivelleikkauksiin liittyvät ongelmat ovat pääosin materiaaliteknisiä ja itse leikkaustapahtumaan liittyviä (Miettinen 2001, 979). Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ovat tekonivelen luksaatio (sijoiltaameno), laskimotukokset, keuhkoembolia (kehkoveritulppa) sekä pinnallinen ja syvä infektio (Rokkanen ym. 2003, 84). Tekonivel kuluu vähitellen ja tällöin polvessa voi esiintyä rasituskipua, virheasentoa ja epävakautta. Uuden tekonivelen asettaminen on usein kuitenkin mahdollista, mikäli entinen joudutaan poistamaan. (Isomäki ym. 2002, 99.) Nykyisten leikkaus- ja anestesiamenetelmien ansiosta polven tekonivelleikkaus on turvallinen toimenpide. Kuolleisuutta ei käytännössä esiinny. Haavainfektioita esiintyy 1 2 prosentilla leikatuista, ja vakavammat komplikaatiot ovat harvinaisia. Polven tekonivelleikkaus on myös taloudellisesti kannattava toimenpide. (Kettunen 2003, 625.)

12 3 POLVENTEKONIVELLEIKATUN FYSIOTERAPIA Yleisiä fysioterapian periaatteita Leikkaushoitojen yhteydessä fysioterapian sisältö ja ajoitus määräytyvät leikkauksen suoritustavan ja siitä aiheutuvien rajoitusten mukaan. Leikkauksesta aiheutunut kudosvaurio, turvotus, tulehdus, kipu ja immobilisaation (liikkumattomuus) tarve tai kuormitusrajoitukset ovat fysioterapiaan vaikuttavia tekijöitä. Fysioterapiassa käydään ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. (Talvitie ym. 2006, ) Preoperatiivisen eli ennen leikkausta toteutuvan fysioterapian tavoitteena on valmistaa potilasta tulevaan leikkaukseen ja sen jälkeen tapahtuvaan kuntoutukseen. Preoperatiivisessa fysioterapiassa keskustellaan potilaan kanssa ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen tapahtuvasta harjoittelusta sekä harjoitteluun liittyvistä rajoituksista ja riskitekijöistä. Postoperatiivinen eli leikkauksen jälkeen toteutuva fysioterapia aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Postoperatiivisessa fysioterapiassa on harjoittelussa huomioitava kudosten tarvitsema paranemisaika ja suojattava vammautuneita kudoksia apuvälineillä, lastoilla ja tukisidoksilla tarpeen mukaan. Postoperatiivinen kuntoutus on kohdistettava kokonaisvaltaisesti koko kehoon. Fysioterapeutin ja potilaan välisen yhteistyön tulisi jatkua niin kauan, että potilas on henkisesti ja fyysisesti valmis vastaamaan omasta kuntoutumisestaan ja pystyy selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. (Talvitie ym. 1999, ) Fysioterapeutin tehtävänä on kuntoutujan toimintakyvyn arvioiminen, jäljellä olevien kuntoutumisvoimavarojen tunnistaminen ja soveltuvan terapian määrittäminen. Fysioterapian onnistumiseen ei riitä kuitenkaan oikeiden ja tehokkaiden fysioterapiamenetelmien käyttö, vaan lisäksi tarvitaan myös terapiasuhteen aikana luotavaa yhteisymmärrystä. Hyvässä terapiasuhteessa fysioterapeutti pystyy motivoimaan ja tukemaan kuntoutujaa vaatimatta liiallista riippuvuutta tai painostamatta etenemään liian nopeasti. Fysioterapeutin ja kuntoutujan terapiasuhde on dynaaminen, muuttuva prosessi, jossa fysioterapeutti sopeuttaa ohjaamistaan kuntoutujan tilanteen mukaan. Dialoginen terapiasuhde, jossa fysioterapeutti ja kuntoutuja työskentelevät keskenään tasavertaisina, antaa edellytykset myönteiselle terapialle. Dialogisessa terapiasuhteessa molemmat osapuolet kantavat vastuuta kuntoutumisen onnistumisesta sitoutumalla yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

13 13 Kuntoutuksen edistyessä fysioterapeutin vastuu terapiasta siirtyy kuntoutujalle, ja fysioterapeutin avustava toiminta muuttuu kuntoutujan itsehoitoa tukevaksi. (Talvitie ym. 2006, 52, 62.) 3.2 Terapeuttinen harjoittelu osana fysioterapiaa Terapeuttinen harjoittelu on tärkeä osa fysioterapiaa. Sen avulla voidaan parantaa tai ehkäistä vammoja, vähentää riskejä sekä parantaa toimintaa, yleistä terveyttä, kuntoa ja hyvinvointia. Terapeuttinen harjoittelu sisältää toimintahäiriön määrityksen ja hoidon sekä fyysisten ja toiminnallisen taitojen tehostamisen. Siihen kuuluu myös optimaalinen fyysisen toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä vamman kehittymisen, toiminnallisten rajoitusten ja oireiden ehkäiseminen. Terapeuttinen harjoittelu perustuu yksilöllisiin tavoitteisiin saavuttaa optimaalinen toiminta kotona, töissä ja vapaa-ajan aktiviteeteissa. (Hall 2005, 1 2.) Terapeuttinen harjoittelu on tällä hetkellä luultavasti saatavilla olevista hoitomuodoista kustannustehokkain. Fysioterapeutit voivat sovellettuna toteuttaa terapeuttista harjoittelua yleislääkkeenä useimpiin toimintakyvyn ongelmiin. Harjoittelun tehokkuudesta on myös olemassa todistettua tutkimusnäyttöä. (Baxter 2004, 3.) Terapeuttinen harjoittelu koostuu ennalta suunnitelluista oikea-aikaisista, -suuntaisista ja -intensiteettisistä harjoitteista (Koistinen 2005, 464). Harjoittelu voi sisältää tasapaino-, koordinaatio- ja asennonhallinnanharjoituksia, yleisen liikkumiskyvyn ja liikkeen mallin harjoittelua sekä voima-, taito-, kestävyys- ja lihaksenvenytysharjoituksia (Hall 2005, 2). Kudostason tavoitteena on antaa elimistölle vauriota ennaltaehkäisevä tai korjaava stimulus eli ärsyke. Kudostason harjoittelussa harjoitusvaikutus pyritään kohdistamaan pääasiassa tiettyyn kudokseen (lihakseen, välilevyihin, niveleen, nivelpintoihin, hermoon jne.). Harjoitusohjelman suunnittelussa on ratkaisevaa, millaista harjoitteluintensiteettiä kukin kudos kestää, kuinka paljon ja minkälaista harjoitusta kukin kudos vaatii säilyttääkseen toimintakykynsä. Yksittäisten kudosten tasolta pitäisi kuitenkin pystyä etenemään toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja pyrkiä huomioimaan liikeketjun vaikutus harjoitteluun. Toiminnallisena tavoitteena terapeuttisessa harjoittelussa on minimoida toiminnallisia rajoituksia sekä ennaltaehkäistä toiminnanvajautta. (Koistinen 2005, )

14 3.3 Preoperatiivinen fysioterapia 14 Polventekonivelleikatunpotilaan preoperatiivisen fysioterapian tavoitteena on, että potilas suoriutuu perusliikkumisestaan ja päivittäisistä toiminnoistaan sekä mahdollisesti työstä ja harrastuksista mahdollisimman omatoimisesti tai apuvälineiden kanssa. Tärkeää on yleiskunnon, nivelliikkuvuuden ja liikkumiskyvyn ylläpito omatoimisin tai ohjatuin harjoittein sekä nivelen kuormituskivun vähentäminen liikkumisen apuvälinein. (Patteri 2005, 17.) Ennen leikkausta fysioterapeutin olisi hyvä arvioida potilaan polvinivelen toimintaa, yleiskuntoa, kävelymatkan pituutta ja liikkumisen apuvälineiden tarvetta. Kyseisillä tekijöillä näyttäisi olevan vaikutusta leikkauksesta palautumiseen. (Jones ym. 2003, 704.) Jonesin ym. (2003, 698, 704) tutkimuksen mukaan polven huono toiminta preoperatiivisessa vaiheessa ennusti huonoa polven toimintaa myös kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Aikaisempien tutkimuksien mukaan myös kivulla ja toimintahäiriön asteella oli vaikutusta leikkauksesta palautumiseen. Mitä enemmän kipua ja toimintahäiriötä polvessa oli ennen leikkausta, sitä enemmän kipua ja toimintahäiriötä oli myös leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen mukaan myös leikkauksen odotusajan pituus vaikutti leikkauksen jälkeisen polven toimintaan. Odotusajan pidentyessä polven toiminta heikkeni. Yksi fysioterapian tavoitteista olisi polven kuntouttamisen aloittaminen jo ennen leikkaukseen pääsyä, leikkausta odotellessa. Preoperatiivisen vaiheen harjoittelusta on vain vähän tutkimustietoa, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan harjoittelu näyttäisi lievittävän nivelrikkoisen polven kipua. Keskeistä ja haasteellista preoperatiivisessa vaiheessa on löytää mahdollisimman kivuton, mutta tehokas harjoittelumuoto ja taata harjoittelun jatkuvuus. Vesiliikunta, kävely, hiihto, voimistelu ja yksilöllisesti suunniteltu kuntosaliharjoittelu ovat esimerkkejä sopivista harjoittelumuodoista polven tekonivelleikkaukseen odottavalle. (Patteri 2005, 17.) Erityisesti reisilihaksiston hyvä kunto on tärkeää leikkauksen onnistumiselle, joten lihaksia olisi hyvä harjoittaa kotona ennen leikkausta (Isomäki ym. 2002, 99). Nykyisin käytäntönä on päästää polventekonivelleikatut potilaat pian leikkauksen jälkeen kotiin. Vastoin tätä käytäntöä potilaat, joilla polven toiminta on huono jo preoperatiivisessa vaiheessa, tarvitsisivat lisää kuntoutusta heti leikkauksen jälkeen, akuutti-

15 15 vaiheessa. Kyseisille potilaille tulisi tehdä ennakoiva hoitosuunnitelma. Suunnitelman tulisi pitää sisällään tavallista enemmän intensiivistä fysioterapiaa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana leikkauksesta. Tutkimuksia tarvitaan vielä lisää siitä, minkälainen terapia tukisi parhaiten näitä suuririskisiä potilaita. (Jones ym. 2003, 740.) 3.4 Postoperatiivinen fysioterapia Välitön postoperatiivinen fysioterapia luo pohjan polven tekonivelleikkauksesta kuntoutumiselle. Fysioterapia alkaa ensimmäisestä postoperatiivisesta päivästä, jolloin fysioterapeutti arvioi alaraajojen lihastoimintaa ja nivelliikkuvuutta, ohjaa asentohoitoa, liikeharjoituksia, siirtymisiä sekä mahdollisia liike- ja kuormitusrajoituksia. (Patteri 2005, 18.) Liikeharjoituksina ohjataan aluksi reisilihasten jännitys- sekä polven ja lonkan koukistusharjoituksia (Isomäki ym. 2002, 99). Turvotuksen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä kipuhoitona käytetään kylmää (Patteri 2005, 18). Potilaat saattavat olla hyvin pelokkaita liikuttamaan raajaansa polven tekonivelleikkauksesta toipumisen alkuvaiheessa. Tämän vuoksi fysioterapeutin tulisi rohkaista ja myös fyysisesti avustaa harjoitteiden suorittamisessa. Kaikki toiminnalliset aktiviteetit on käytävä potilaan kanssa varhaisessa vaiheessa läpi, ja tarpeen vaatiessa on kannustettava potilasta virheellisten liikemallien korjaukseen. (Atkinson ym. 1999, 222, 225.) Polventekonivelleikattupotilas voi aloittaa sauvakävelyn yleiskunnostaan riippuen 1 5 päivän kuluttua leikkauksesta. Leikattu jalka kestää kehon painon noin neljän viikon kuluttua, mutta rasitus täydellä painolla on sallittua vasta 2 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kainalo- tai kyynärsauvat ovat tarpeen yleensä muutaman kuukauden ajan leikkauksesta. (Isomäki ym. 2002, 99.) Tekonivelleikkauksen jälkeen kivun lievittyessä aloitetaan kuntosalityyppiset harjoitteet lihaksiston voiman palauttamiseksi sekä koordinaatiota ja tasapainoa parantavat harjoitteet nivelen vammautumisen suojaamiseksi (Arokoski & Kivimäki 2003, 183). Lihaksistoa vahvistavien ja seisomatasapainoa parantavien harjoitteiden lisäksi aloitetaan nivelliikkuvuutta parantavat harjoitteet. Harjoitteiden tavoitteena on kävelyn varmentuminen ja päivittäisten toimintojen sujuvuuden helpottuminen. (Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediayhdistys ry:n asettama työryhmä 2007.) Kävelyä analysoimalla voidaan arvioida kuntoutumisen etenemistä. Harjoittelu ei kuitenkaan saisi lisätä polven kipua ja turvotusta, sillä ne ovat yhteydessä musculus guadricepsin toiminnan häiriöön ja

16 heikentyneeseen polven hallintaan. Vähäinenkin turvotus aiheuttaa musculus vastus medialiksen toimintahäiriön. (Mustalampi 2006, 6 7.) 16 Tekonivelleikkauksen jälkeen polven tarpeetonta rasitusta on vältettävä. Ylipaino lisää tekonivelen irtoamisriskiä, joten paino olisi pidettävä kurissa. (Isomäki ym. 2002, 99.) Polven kiertymisiä ja kääntymisiä, voimakkaita iskuvoimia, kuten hyppäämistä ja juoksemista, sekä äkkinäisiä raastavia liikkeitä ja kyykistymistä ääriasentoon olisi vältettävä vähintään kolmen kuukauden ja joidenkin kirurgien mielestä kuuden kuukauden ajan leikkauksesta. (Atkinson ym. 1999, ) Kävely, uinti ja pyöräily ovat polventekonivelleikatulle suositeltuja kuntoilulajeja (Isomäki ym. 2002, 99). Autolla ajaminen leikkauksen jälkeen voi olla vaikeaa, koska siinä tarvitaan toistuvaa pientä kaartavaa ja äkkinäistä jalan liikettä. Polven proprioseptiikkaa ja sen palautumista tarvitaan ehdottomasti ajamiseen riittävän nivelliikkuvuuden ja lihasvoiman lisäksi. (Atkinson ym. 1999, ) Tekonivelen ollessa osa potilaan jokapäiväistä elämää fysioterapian tavoitteena on, että potilas huolehtii edelleen fyysisen suorituskykynsä ylläpitämisestä ja parantamisesta. Tavoitteena on, että potilas osaa huomioida tekonivelen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset mutta toisaalta hyödyntää tekonivelen antamat mahdollisuudet toimintakykynsä ja siten elämänlaatunsa parantamiseksi. (Patteri 2005, 19.) Onnistuneen kuntoutuksen perusta on omatoiminen harjoittelu. Fysioterapeutin ohjaus ja tuki ovat potilaille kuitenkin erittäin tärkeää, eikä ohjausta ja seurantaa tulisi lopettaa liian aikaisin. (Mustalampi 2006, 5.) Psykologisilla tekijöillä, kuten motivaatiolla ja sosiaalisella ympäristöllä, näyttäisikin olevan vaikutusta polven toiminnalliseen palautumiseen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana leikkauksesta (Jones ym. 2003, 698). Polven tekonivelleikkauksen onnistuttua tuloksena on kivuton ja toimiva polvinivel (Isomäki ym. 2002, 99).

17 4 POLVENTEKONIVELLEIKATUN PROPRIOSEPTIIVINEN HARJOITTELU Proprioseptiikka Tasapaino on hermolihasjärjestelmän oppima taito, jossa se hyödyntää keskushermostoa, aistijärjestelmiä, lihaksia ja suorituksen edellyttämiä biomekaanisia tekijöitä, kuten tukipinnan laajuutta ja kehon painopisteen sijoittumista suhteessa tukipintaan. Asennonhallinta on kykyä säilyttää tasapaino liikkeen aikana. Asennonhallintaan osallistuvia aistijärjestelmiä ovat vestibulaarijärjestelmä sekä visuaalinen ja somatosensorinen aistijärjestelmä. Vestibulaarijärjestelmään kuuluvat sisäkorvan asento- ja liikereseptorit ja visuaaliseen aistijärjestelmään näköaistimuksia välittävät reseptorit. Somatosensorinen aistijärjestelmä välittää ihosta, limakalvoista, jänteistä ym. tulevia tunto- ja paineimpulsseja sekä kipu- ja proprioseptiivisia impulsseja. (Talvitie ym. 2006, ) Proprioseptiikalla tarkoitetaan nivelen asento- ja liikeaistimusta (Koralewicz & Engh 2000, 1582). Sensoriset reseptorit ihossa, lihaksissa, nivelissä, ligamenteissä ja jänteissä lähettävät hermoimpulsseja kudoksen muodonmuutoksesta keskushermostoon ja synnyttävät näin aistimuksia liikkeistä ja asennoista. Nämä somatosensoriseen aistijärjestelmään kuuluvat mekanoreseptorit ovat herkkiä nivelen paineelle ja jännitykselle sekä dynaamisessa liikkeessä että staattisessa asennossa. Ne osallistuvat monimutkaiseen refleksijärjestelmään, joka vaikuttaa asennonhallintaan ja koordinaatioon. Polven sisällä ja ympärillä olevat mekanoreseptorit antavat tietoa polvinivelen asennon muutoksista, liikkeistä ja nivelen kuormituksesta keskushermostolle, joka stimuloi polven ympärillä olevia lihaksia toimimaan. (Baltaci & Kohl 2003, 6.) Ihmisillä saattaa luontaisesti olla polvessa eri määrä afferentteja mekanoreseptoreja ja tämän vuoksi erilainen hermotus (Pap ym. 1999, 767). 4.2 Proprioseptorit Proprioseptiikka syntyy mekanoreseptoreiden eli erikoistuneiden hermopäätteiden lähettämistä hermoimpulsseista keskushermostoon (Grob ym. 2002, 614). Proprioseptoreita ovat lihas-, sidekudos- ja ihoreseptorit. Lihas- ja sidekudosreseptoreilla on ar-

18 18 vioitu olevan päävastuu ihmisen proprioseptiikassa. (Li ym. 2005, 851.) Lihasreseptoreita ovat lihasspindeli ja Golgin jänne-elin. Sidekudosresptorit jaetaan rakenteensa ja toimintansa mukaan neljään tyyppiin: tyypin I reseptorit, Ruffinin päätteet, tyypin II reseptorit, Vater-Pacinin keräset, tyypin III ja tyypin IV reseptorit. Sidekudosreseptoreita esiintyy jänteissä, jännetupeissa sekä nivelsiteissä ja -kapseleissa. (Ylinen 2002, 38.) Osa mekanoreseptoreista syttyy nivelen liikkuessa liikkeen alku- ja loppuvaiheessa nivelen suunnan ja nopeuden muuttuessa nopeasti. Osa mekanoreseptoreista taas lähettää aistitietoa keskushermostoon nivelen ollessa liikkumattomana. (Grob ym. 2002, 614.) Mitä herkempiä ja tarkempia mekanoreseptorit ovat, sitä parempi on proprioseptiikka (Hurley ym. 1998, 55). Lihasspindeli ja Golgin jänne-elin välittävät informaatiota lihasjännityksestä. Lihaspindelit ja Golgin jänne-elimet sekä niistä viestejä tuovat perifeeriset hermot ja keskushermosto muodostavat yhdessä lihaksen toimintaa säätelevän järjestelmän, joka osaksi toimii selkäydinjaokkeen tasolla refleksimekanismien kautta. Golgin jänneelimet sijaitsevat lihasjänneliitoksessa sekä lihaksen ja kalvojänteen liitoskohdassa. Golgin jänne-elimistä lähteviä tuovia hermosäikeitä pitkin välittyy viesti selkäytimen takasarveen, josta se etenee synapsin kautta selkäydinhermoihin ja välittyy edelleen aivokuoreen aiheuttaen lihasjännityksen aistimuksen. Lihasspindelit sijaitsevat lihaksen sisällä, lihassukkulan supistumiskykyisten lihassyiden välissä. Ne venyvät niiden päissä olevien supistumiskykyisten jaokkeiden venyessä, kun lihasta venytetään aiheuttaen lihasvenytyksen aistimuksen. (Ylinen 2002, ) Tyypin I reseptorit, Ruffinin päätteet, koostuvat ohuista kapselin ympäröimistä hermopäätteistä, jotka sijaitsevat nivelkapselin ulkokerroksessa. Ruffinin päätteitä on enemmän isoissa raajanivelissä kuin käden ja jalan pikkunivelissä. Niillä on mekanoreseptoreista matalin ärsytyskynnys, sillä toiminnan käynnistämiseen riittää pienikin mekaaninen paine, ja toiminta jatkuu pitkään. Ruffinin päätteistä osa on aina aktiivisia nivelen asennon mukaan. Ruffinin päätteet tuottavat informaatiota nivelen liikkeen suunnasta, laajuudesta ja nopeudesta riippumatta siitä, ovatko liikkeet passiivisia vai aktiivisia. Lisäksi ne aistivat nivelen painemuutoksia ja vaikuttavat lihasjännitysten säätelyyn sekä asennon ylläpitämisessä että liikkeissä. Ruffinin päätteet vähentävät tyypin IV kipua välittävien reseptorien toimintaa. (Ylinen 2002, 38.)

19 19 Tyypin II reseptorit, Vater Pacinin keräset, ovat Ruffinin päätteitä suurempia paksumman sidekudoskapselin ympäröimiä hermopäätteitä, ja niitä on enemmän raajojen pikkunivelissä kuin suurissa nivelissä. Vater Pacinin keräset aktivoituvat helposti ja välittävät tietoa lähinnä nopeista liikemuutoksista, mutta ne eivät toimi lainkaan levossa. Vater Pacinin keräset ovat tyypiltään dynaamisia eli nivelen kiihtyvää ja hidastuvaa liikettä aistivia mekanoreseptoreja. (Ylinen 2002, 38.) Tyypin III reseptoreita kutsutaan Golgin jänne-elimiksi, ja ne sijaitsevat nivelkapselin sisällä ja ulkopuolella nivelsiteissä useimmissa nivelissä. Nämä reseptorit aktivoituvat vasta voimakkaasta ärsytyksestä, kun nivel lähestyy ääriasentoja ja nivelsiteet venyvät. Ne eivät toimi nivelen ollessa paikallaan, ja niiden pääasiallinen tehtävä on välittää tietoa nivelessä tapahtuvan liikkeen suunnasta ja vähentää refleksien välityksellä niveltä liikuttavien lihasten toimintaa. (Ylinen 2002, 38.) Tyypin IV reseptorit ovat vapaita kapselittomia hermopäätteitä, ja ne voidaan jakaa tyypin alfa- ja tyypin beeta-reseptoreiksi. Tyypin alfa reseptoreita sijaitsee niveltä ympäröivissä rasvakerroksissa ja koko nivelkapselissa lukuun ottamatta synoviaalikudosta. Tyypin beeta reseptoreita on lähinnä nivelen sisällä ja ulkopuolella olevissa nivelsiteissä. Normaalisti reseptorit eivät ole toiminnassa, ja ne aktivoituvat vasta huomattavan mekaanisen ärsytyksen seurauksena. (Ylinen 2002, ) 4.3 Polven proprioseptiikan heikentyminen Polven proprioseptiikka heikkenee iän, lihasväsymyksen sekä nivelten ja lihasten vammojen seurauksena. Se on heikentynyt myös polven nivelrikkoa sairastavilla. (Koralewicz & Engh 2000, 1582; Baltaci & Kohl 2003, 7.) Proprioseptiikan heikkenemisen syy polven nivelrikon yhteydessä on epäselvä. Nivelrikko voi aiheuttaa proprioseptiikan heikkenemistä nivelraon kaventumisen ja nivelsiteiden jännityksen vähenemisen myötä. Toisaalta heikentynyt proprioseptiikka voi aiheuttaa nivelrikkoa vähentyneiden lihasrefleksien myötä. (Koralewicz & Engh 2000, ) Myös Barrettin, Cobbin ja Bentleyn (1991, 56) mukaan proprioseptiikan heikkenemisen syy on epäselvä, koska se voi olla seurausta nivelrikosta ja yhtä lailla päätekijä nivelrikon synnyssä.

20 20 Polven nivelrikko surkastuttaa hermorakenteita ja lihaksia, löystyttää nivelsiteitä ja muuttaa polven kuormitusta. Molempien polvinivelten proprioseptiikka on heikentynyt, vaikka nivelrikon aiheuttamia rakenteellisia muutoksia tai radiologisia löydöksiä esiintyisi vain toisessa polvessa. Rakenteelliset muutokset eivät siis yksistään selitä proprioseptiikan heikentymistä. Tähän perustuen näyttäisi, että proprioseptiikan puute johtaisi artroottisiin rakenteellisiin muutoksiin. (Koralewicz & Engh 2000, ) Myös Barretin ym. (1991, 56) mukaan proprioseptiikan puutteella näyttäisi olevan suuri merkitys nivelrikon synnyssä. Saman henkilön nivelrikkoisen ja terveen polven proprioseptiikassa on vain pieni ero (Koralewicz & Engh 2000, 1587). Roberts ym. (2000) ehdottavat, että nivelrikkoisen raajan mekanoreseptoreista lähtevä sensorinen aistitieto vaikuttaisi contralateraalisen (viereisen) raajan reseptoreihin ja tämän vuoksi polvien proprioseptiikassa ei olisi eroavaisuuksia (Linin ym. 2005, 854 mukaan). Tutkittaessa polven tekonivelleikkauksen aiheuttamia muutoksia polven proprioseptiikassa tulisi vertailukohteena olla mieluimmin saman henkilön contralateraalinen polvi kuin vieraan henkilön terve polvi. Näin proprioseptiikan paranemista seurattaessa taattaisiin parhaat tulokset. (Koralewicz & Engh 2000, 1587.) Ikääntymiseen liittyy proprioseptiikan heikkenemistä (Barrettin ym. 1991, 53). Polven proprioseptiikka on heikentynyt keski-ikäisillä ja ikääntyneillä polven nivelrikkoa sairastavilla henkilöillä verrattuna samanikäisiin terveisiin henkilöihin. Yleisen aktiivisuuden väheneminen, nivelrikkoisen polven vähentynyt käyttäminen tai ruston rappeutumiseen liittyvä kemiallinen vaurio ikääntyessä voisi joidenkin henkilöiden kohdalla selittää proprioseptiikan heikentymistä. (Koralewicz & Engh 2000, 1582, 1587.) Polven hallinnan heikkeneminen on seurausta useiden toimintojen hidastumisen yhteisvaikutuksesta. Ikääntyessä lihasten ja lihasspindelien herkkyys heikkenee. Tiedon kulku mekanoreseptoreista keskushermostoon, tiedon käsittely aivoissa ja motoriset reaktiot hidastuvat. (Hurley ym. 1998, 60.) 4.4 Polven tekonivelleikkauksen vaikutus proprioseptiikkaan Polven tekonivelleikkaus parantaa polven proprioseptiikkaa (Barrett ym. 1991, 56; Swanik ym. 2004, 332). Proprioseptiikka paranee, kun polvinivelen linjaus ja pehmy-

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Fysioterapiasta apua nivelille, Nivelristeily ft Anne-Mari Henriksson ja ft Pauliina Soini

Fysioterapiasta apua nivelille, Nivelristeily ft Anne-Mari Henriksson ja ft Pauliina Soini Fysioterapiasta apua nivelille, Nivelristeily 17-19.4.2016 Fysioterapia osana polven ja lonkan nivelrikon hoitoa 2 Leikkauksen jälkeinen fysioterapia Fysioterapia nivelrikko vaiheessa Suomen Fysioterapeutit

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

ssauskauaukk ivellei nivelleikiveeiknn teko teko teko äänan aplvenkn lkpo OL

ssauskauaukk ivellei nivelleikiveeiknn teko teko teko äänan aplvenkn lkpo OL P O T I L A A N O P A S Olkapään Lonkan Polven tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TERVETULOA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TERVETULOA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN YLEISTÄ NIVELRIKOSTA Teille on tarkoitus tehdä polven tekonivelleikkaus. Tavallisin syy tekonivelen asettamiselle on vaikea polven nivelrikko eli kuluma, jota kehittyy

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Reumaortopedia / VSSHP Olet tulossa sormen keskinivelen tekonivelleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Tekonivelleikkaus Vaativa leikkaus Hyvä yleisvointi Perussairauksien hyvä hoitotasapaino Potilaskohtaiset

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla.

Kuvassa kulunut lonkkanivel on korvattu tekonivelellä eli endoproteesilla. TYKS POTILASOHJE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkauksen yleisin syy on lonkan nivelrikko eli lonkan kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkaus. www.eksote.fi. Potilasohje

Polven tekonivelleikkaus. www.eksote.fi. Potilasohje Polven tekonivelleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Polven tekonivelleikkaukseen on yleensä syynä nivelen kuluminen ja siitä johtuvat kivut ja liikerajoitukset. Kulumisen syitä ovat nivelrikko,

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1 Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005 LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus. www.eksote.fi. Potilasohje

Lonkan tekonivelleikkaus. www.eksote.fi. Potilasohje Lonkan tekonivelleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Lonkan tekonivelleikkaukseen on yleensä syynä nivelen kuluminen ja siitä johtuvat kivut ja liikerajoitukset. Kulumisen syitä ovat nivelrikko,

Lisätiedot

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS Olet tulossa jalkaterän korjausleikkaukseen ja/tai isovarpaan tyvinivelen luudutukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta, jalkateräleikkaukseen

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä Lonkan nivelrikko on tavallisin lonkan ja nivusen alueen kipua aiheuttava sairaus. Kivun lisäksi se rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen.

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE SELÄN RAKENNE Selkäranka muodostaa ihmisen "tukipilarin" ja se koostuu 33-34 nikamasta ja niiden välissä olevista välilevyistä. Selkärankaa tukevat nivelsiteet ja lihakset.

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa nilkan luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä nilkan luudutusleikkaukseen liittyvästä hoidosta ja kuntoutumisesta.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS. Potilaan opas

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS. Potilaan opas POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Potilaan opas POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS YLEISTÄ Polven tekonivelleikkaus tehdään, jos potilaan oma nivel on kulunut nivelrikon tai reuman takia. Polven jatkuva kipu, virheasento,

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot