Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 708/2002 vp Asiakasnäkökulma psykoterapiahoitojen Kelakorvauksissa Eduskunnan puhemiehelle Mielenterveydellisistä syistä myönnettyjen sairaslomien määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana miltei 25 prosenttia. Kaikista sairaslomista 13 prosenttia myönnetään nykyään mielenterveyssyistä, kun kymmenkunta vuotta sitten määrä oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2000 mielenterveydellisen syyn takia alettiin maksaa päivärahaa henkilölle. Tämä käy ilmi Kelan alkaneita päivärahakausia koskevista tilastoista. Tämänhetkisistä sairaslomista yli puolet kirjoitetaan masennuksen takia. Masennuksesta johtuvat sairaslomat alkoivat lisääntyä 1990-luvulla, ensin varsinkin naisilla. Vuonna 1997 sairaslomat alkoivat koskea myös miehiä. Siitä lähtien sekä miesten että naisten psyykkisistä syistä johtuvat sairaslomat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Masennuksen taustalla on muun muassa muuttunut työelämä. Monella työtä on enemmän kuin voimavaroja. Työelämä voi nykyisin olla kuin jatkuvaa taisteluvalmiudessa oloa. Jos välillä ei saa lainkaan hengähtää, stressaantuu, ahdistuu ja lopulta masentuu. Lisääntyneiden psyykkisten ongelmien vuoksi myös psykiatrisen kuntoutuksen ja terapian tarve on kasvanut. Kasvutarpeen taustalla on myös lasten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja yleisen pahoinvoinnin kasvu. Monen hoitoa tarvitsevan kohdalla hoitoon hakeutuminen kuitenkin vaikeutuu, koska nykyisin vaaditaan lääkärin lähete, jotta saa terapiahoidoista Kelalta korvauksen. Terapiaa työkseen antava kuitenkin itsekin näkee ja osaa ammattitaitonsa nojalla arvioida, milloin asiakas on hoidon tarpeessa. Terapian tai kuntoutuksen antaja näkee usein parhaiten jatkohoidon tarpeen ja pystyy arvioimaan sen tarkoituksenmukaisuuden yksilötasolla. Tässä on toiminnan järkeistämisen ja asiakkaan hoidon saamisen helpottamisen lisäksi mahdollisuus myös päällekkäisen työn ja kustannusten karsimiseen. Hoidon saamisen helpottaminen lisää hoitoon hakeutumista erityisesti lapsilla ja nuorilla, joille hoito toimii myös ennaltaehkäisynä vakavampien ongelmien syntymiseen. Erityisesti sijoitushoidossa olevien lasten sijaisvanhemmat ovat tuoneet esille nykykäytännön vaikeuden heidän yrittäessään saada sijaislapselleen hoidon kautta tukevampaa pohjaa terveeseen aikuisuuteen. Myös työelämässä sairastuneet ovat halunneet viestittää nykyjärjestelmän kankeutta tarvittavan hoidon saamisessa. Eräs ongelma terapian suhteen on myös se, että hyvin alkuun päässyt psykoterapia jää monelta kesken, kun Kela lopettaa korvauksensa kahden vuoden hoitojakson jälkeen. Psykoterapeutit itse pitävät tätä nykyisen korvausjärjestelmän suurimpana ongelmana. Kaksi vuotta terapiaa ei riitä kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Sen jälkeen hoito katkeaa, jos potilas ei itse pysty kustantamaan terapiaa. Monet kriisit selviävät kahdessa vuodessa, mutta mm. vakavat masennukset vaativat jopa neljän vuoden terapiajakson. Kahden vuoden jälkeen potilaan maksettavaksi jää keskimäärin euroa käynniltä, johon kaikilla potilailla ei ole varaa. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä psykoterapiahoitojen Kela-korvausjärjestelmän järkeistämiseksi ja tehdäkseen hoitoon hakeutumisen asiakkaille helpommaksi? Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2002 Leea Hiltunen /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 708/2002 vp Leea Hiltunen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 708/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä psykoterapiahoitojen Kela-korvausjärjestelmän järkeistämiseksi ja tehdäkseen hoitoon hakeutumisen asiakkaille helpommaksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (KKL) 3 :n mukaan Kansaneläkelaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisille henkilöille lääkinnällistä kuntoutusta. Tämän lisäksi KKL:n 4 :n mukaan Kansaneläkelaitos voi järjestää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta muille kuin vaikeavammaisille. Kansaneläkelaitos järjestää sekä KKL:n 3 että 4 :n perusteella lääkinnällisenä kuntoutuksena psykoterapiaa. KKL:n 3 :n mukaan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi tehtyyn kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Psykoterapiaa järjestetään ja korvataan vaikeavammaiselle lain edellytykset täyttävälle henkilölle silloin, kun terapia on tarpeen hänen työ- ja toimintakykynsä turvaamiseksi ja parantamiseksi. Vaikeavammaisen kuntoutujan tarvitsemaa terapiaa ei ole määritelty vuosittaisina tai viikoittaisina kertamäärinä, vaan ne määräytyvät terapian tarpeen ja kuntoutussuunnitelman perusteella. Vaikeavammaisten terapiaa vuonna 2001 sai kaikkiaan 312 kuntoutujaa, joista lähes kaikki olivat alle 16-vuotiaita lapsia. Psykoterapiaa tuetaan KKL:n 4 :n mukaisena harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena aikuisille yli 26-vuotiaille kuntoutujille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveydenhäiriön vuoksi uhattuna. Tällöin tavoitteena on kuntoutujan työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen ja sen seurauksena työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Kansaneläkelaitos tukee yksilöterapiaa kuntoutuksena pääsääntöisesti kahden vuoden ajan 1 3 kertaa viikossa tapahtuvana. Tämä tarkoittaa 40, 80 tai 120 käyntikertaa vuodessa. Kolmannen vuoden terapiaan tukea voidaan myöntää silloin, kun tavoitteena on opiskelun loppuun saattaminen. Ryhmäterapiaa tuetaan säännönmukaisesti kolmen vuoden ajan. Vuonna 2001 aikuisten psykoterapiaa sai Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena henkilöä. Kuluvana vuonna aikuisten terapia toteutuu samantasoisena. Eduskunnan myöntämän erillismäärärahan turvin tuetaan psykoterapiaa 5 25-vuotiaille lapsille ja nuorille. Terapiana tuetaan ja korvataan yksilö-, ryhmä- tai perheterapiaa sekä kuvataide- ja musiikkiterapiaa ja psykiatrista toimintaterapiaa. Lisäksi korvataan terapiaan liittyvät vanhempien ohjaus- ja tukikäynnit. Lasten ja nuorten terapiat voivat olla pitkäkestoisia, jopa 4 5 vuotta kestäviä jaksoja. Toimintaan on myönnetty vuosina yhteensä 10,43 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 lasten ja nuorten hankkeen perusteella psykoterapiaa sai kaikkiaan lasta ja nuorta. Kuluvana vuonna erillisvaroin psykoterapiaa saavia lapsia ja nuoria oli jo kesäkuun loppuun mennessä Psykoterapian tukeminen kuntoutuksena edellyttää hyvään hoito- ja kuntoutuskäytäntöön pe- 3

4 Ministerin vastaus rustuvaa terapian tarpeen arviointia, jonka tekee psykiatriaan erikoistunut lääkäri. Kuntoutujalla tulee myös aina olla säännöllinen hoitosuhde psykiatriin hoidon ja lääkityksen seurannan vuoksi, jos terapian antaja on muu kuin psykiatri. Kokonaishoidon onnistumiseksi on tärkeää, että hoitava lääkäri ja psykoterapeutti toimivat yhteistyössä. Kuntoutuksena myönnetty psykoterapia on aina osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa. Vaikeavammaisten henkilöiden osalta voidaan todeta, että he saavat jo tällä hetkellä pitkäkestoista psykoterapiaa. Myös sijoitetut lapset tai nuoret voivat saada samoin perustein psykoterapiaa kuin muutkin lapset tai nuoret, silloin kun he eivät ole jatkuvassa laitoshoidossa. Sen sijaan aikuisten psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena ei ole voitu järjestää nykyistä pitkäkestoisempana käytettävissä olevien varojen rajallisuus huomioiden. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon myös se, että psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnallisella terveydenhuollolla, ja mielenterveyslain 4 :n mukaan kunnallisen terveydenhuollon on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveyskuntoutus on ollut useamman vuoden yksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen painoalueista ja kehittämiskohteista. Mielenterveyskuntoutuksen tarve ja tarpeen lisäys on huomioitu myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnassa, ja mielenterveyskuntoutukseen on lisätty varoja vuosittain. Psykoterapia ei kuitenkaan ole ainoa mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien vuoksi järjestettävä kuntoutusmuoto. Mielenterveyskuntoutujia on psykoterapian lisäksi ollut mm. erilaisilla kuntoutuskursseilla, kuntoutustarveselvityksissä, ja heitä on voitu auttaa myös ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein. Kaikkiaan Kansaneläkelaitoksen tukemaa mielenterveyskuntoutusta sai vuonna 2001 yhteensä kuntoutujaa eli 21,4 % kaikista kuntoutujista. Kuntoutuksen sisältöä ja palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti järjestämällä kehittämis- ja kokeilutoimintaa mielenterveyskuntoutujien tarpeiden mukaan. Kokeilutoiminnan avulla pyritään aikaistamaan ja luomaan myös työelämän tarpeisiin sopivaa kuntoutusta. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 4

5 Ministerns svar KK 708/2002 vp Leea Hiltunen /kd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leea Hiltunen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 708/2002 rd: Vad ämnar regeringen göra för att rationalisera FPA:s ersättningssystem för psykoterapivård och för att göra det lättare för klienterna att söka sig till vård? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 3 lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten (FRL) har Folkpensionsanstalten en lagstadgad skyldighet att ordna medicinsk rehabilitering för gravt handikappade. Folkpensionsanstalten kan dessutom enligt 4 FRL ordna medicinsk rehabilitering enligt prövning för andra än gravt handikappade. Folkpensionsanstalten ordnar på basis av både 3 och 4 FRL psykoterapi i form av medicinsk rehabilitering. Enligt 3 FRL skall medicinsk rehabilitering för en gravt handikappad basera sig på en skriftlig rehabiliteringsplan som gjorts upp för minst ett år och högst tre år. Psykoterapi ordnas för och ersätts en gravt handikappad person som uppfyller kriterierna i lagen då terapin behövs för att hans arbets- och funktionsförmåga skall säkerställas och förbättras. Den terapi som en gravt handikappad rehabiliteringsklient behöver har inte definierats som omgånger per år eller vecka utan de fastställs på basis av terapibehovet och rehabiliteringsplanen. År 2001 fick sammanlagt 312 rehabiliteringsklienter terapi för gravt handikappade och av dem var nästan alla barn under 16 år. Psykoterapi understöds enligt 4 FRL som medicinsk rehabilitering enligt prövning för vuxna rehabiliteringsklienter över 26 år, vars arbetseller studieförmåga är hotad på grund av mentala störningar. Målet är att rehabiliteringsklientens arbets- eller studieförmåga skall återställas och att klienten tack vare detta skall hållas kvar i arbetslivet eller kunna återgå till arbetet. Folkpensionsanstalten stöder individualterapi i form av rehabilitering i regel när det sker 1 3 gånger i veckan under två års tid. Detta innebär 40, 80 eller 120 besök om året. Stöd för terapi under tre år kan beviljas om målet är att klienten skall kunna slutföra sina studier. Gruppterapi understöds normalt under tre års tid. År 2001 fick personer psykoterapi för vuxna i form av rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten. I år kommer terapi för vuxna att ges i samma omfattning. Med hjälp av ett separat anslag som riksdagen beviljar understöds psykoterapi för 5 25-åriga barn och unga. Som terapi stöds och ersätts individual-, grupp- eller familjeterapi samt bildkonst- och musikterapi och psykiatrisk ergoterapi. Dessutom ersätts föräldrarnas handledningsoch stödbesök i anslutning till terapin. Terapi för barn och unga kan ges i långvariga perioder på upp till 4 5 år. För verksamheten har under åren beviljats sammanlagt 10,43 milj. euro. År 2001 fick sammanlagt barn och unga psykoterapi på basis av ett projekt för barn och unga. I år uppgick antalet barn och unga som får psykoterapi tack vare särskilda medel redan före utgången av juni till Att stöda psykoterapi i form av rehabilitering förutsätter en sådan bedömning av behovet av terapi som bygger på en god vård- och rehabiliteringspraxis och utförs av en läkare som är specialiserad på psykatri. Rehabiliteringsklienten 5

6 Ministerns svar måste också alltid stå i ett regelbundet vårdförhållande till psykiatern på grund av uppföljningen av vården och medicineringen, om terapin ges av någon annan än en psykiater. För en lyckad helhetsvård är det viktigt att behandlande läkare och psykoterapeuten samarbetar. Psykoterapi som beviljats i form av rehabilitering utgör alltid en del av en mera omfattande rehabiliteringsplan. När det gäller gravt handikappade kan konstateras att de redan för närvarande får långvarig psykoterapi. Även placerade barn och unga kan få psykoterapi på samma grunder som andra barn eller unga, om de inte är i fortlöpande anstaltsvård. Däremot har psykoterapi för vuxna inte kunnat ordnas som rehabilitering enligt prövning under en längre tid än nu på grund av de begränsade disponibla medlen. I detta sammanhang bör man även beakta att det är den kommunala hälsooch sjukvården som bär ansvaret för att psykiatrisk vård och rehabilitering ordnas och enligt 4 mentalvårdslagen skall den kommunala hälso- och sjukvården se till att sådana mentalvårdstjänster tillhandahålls som till innehåll och omfattning motsvarar behovet i kommunen eller på kommunalförbundets område. Psykisk rehabilitering har under flera års tid varit ett av prioritetsområdena och utvecklingsobjekten i Folkpensionsanstaltens rehabilitering. Behovet av psykisk rehabilitering och ökningen av behovet har beaktats även i Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsverksamhet och medlen för psykisk rehabilitering har utökats varje år. Psykoterapi är dock inte den enda rehabiliteringsform som ordnas på grund av mentala störningar och problem. Rehabiliteringsklienter inom mentalvården har utöver psykoterapi också bl.a. varit på olika rehabiliteringskurser, deltagit i utredningar om rehabiliteringsbehov och har även kunnat hjälpas genom åtgärder inom den yrkesinriktade rehabiliteringen. År 2001 fick sammanlagt rehabiliteringsklienter psykisk rehabilitering som understöds av Folkpensionsanstalten, dvs. 21,4 % av alla rehabiliteringsklienter. Innehållet och serviceutbudet inom rehabiliteringen utvecklas hela tiden genom att utvecklings- och försöksverksamhet ordnas enligt behoven bland rehabiliteringsklienterna inom mentalvården. Med hjälp av försöksverksamheten strävar man efter att tidigarelägga och skapa sådan rehabilitering som också lämpar sig för behoven i arbetslivet. Helsingfors den 26 september 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 6