INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS"

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS Pekka Saarinen 1, Petri Kalliomäki 1, Hannu Koskela 1 ja Julian W. Tang 2 1 Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B, Turku 2 Leicester Royal Infirmary, University Hospitals Leicester, Leicester, UK TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa on mallinnettu vuotoilmavirtoja sairaalan eristystilan ja sulkutilan välillä henkilön kulkiessa huoneita yhdistävän sarana- tai liukuoven kautta. Virtausmallinnukset on tehty aikariippuvina LES-menetelmällä. Niiden perusteella laskettuja huoneesta toiseen siirtyneitä ilmatilavuuksia on verrattu mitattuihin. Virtausten havainnollistamiseksi kehitettiin menetelmä, jonka avulla pystytään luomaan keinotekoisia savuvideoita aikariippuvaa mallinnettua virtauskenttää käyttäen. Mallinnettuja savuvideoita käytettiin myös mallinnustulosten validointiin vertaamalla niitä kokeellisiin. Työn varsinaisena tarkoituksena oli testata, ovatko tietokonemallinnetut virtauskentät riittävän tarkkoja käytettäviksi apuna eristystilojen suunnittelussa. Mallinnus tehtiin ilman ilmanvaihtoa, jotta oven ja ihmisen liikkeiden aiheuttamat virtaukset saataisiin näkyviin ilman häiriöitä. JOHDANTO Eristystiloja käytetään sairaaloissa sekä taudinaiheuttajien leviämisen estämiseen että heikkokuntoisten potilaiden suojaamiseen. Kummassakin tapauksessa oleellista on, että eristystilan ja sairaalan muiden osien välillä ilma ei pääse vaihtumaan hallitsemattomasti. Eristystilan ovesta kuljettaessa näin voi kuitenkin käydä, ja oviaukon kautta tapahtuneiden vuotojen on raportoitu johtaneen tartuntoihin /1/. Oviaukon kautta tapahtuvat vuodot onkin otettava huomioon eristystiloja suunniteltaessa, ja suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia virtauksia oven avaaminen, sulkeminen ja oviaukosta kulku aiheuttavat sekä paljonko ilmaa tällöin siirtyy huoneesta toiseen. Mielenkiintoinen työkalu tämän tiedon hankkimiseksi on tietokoneella tehtävä virtausmallinnus (Computational Fluid Dynamics eli CFD), koska sitä käyttäen on mahdollista vähentää tarvetta rakentaa koehuoneita testimittauksia varten. Koska tutkittavat virtaukset ovat nopeasti muuttuvia, kyseeseen tulee tällöin erityisesti aikariippuva LES-mallinnus (Large Eddy Simulation), jolla virtausten pyörteily mallinnetaan realistisesti laskentaverkon sallimaan minimikokoon asti. Tässä tutkimuksessa verrataan kolmessa perustilanteessa LES-mallinnuksen tuloksia luonnollista kokoa olevassa koehuoneessa tehtyihin mittauksiin. Vertailtavina ovat sekä vuotoilman kokonaismäärä että kulkemisen ja oven liikkeen seurauksena syntyvät virtausrakenteet. Viimeksi mainittuja voidaan havainnollistaa kuvaamalla savuvideoita. Jotta virtausrakenteet saataisiin paremmin näkyviin myös mallinnuksessa ja niitä voitaisiin verrata kokeellisiin savuvideoihin, kehitettiin menetelmä jolla aikariippuvasta tietokonemallinnetusta virtauksesta voidaan tehdä todellisen kaltaisia savuvideoita. Menetelmän periaate on selostettu alla.

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 33 VUOTOILMAN MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN MERKKIAINEEN AVULLA Huoneesta toiseen vuotanut ilmamäärä saadaan selville, jos lähtöhuoneen ilma pystytään jollakin keinoin merkitsemään niin että se voidaan tunnistaa toisessa huoneessa. Yleisesti käytetty keino on laskea lähtöhuoneeseen kaasua, ns. merkkiainetta, joka on helppo tunnistaa kaasuanalysaattorilla. Merkkiaine saa olla ilmaa raskaampaakin, jos sen pitoisuus on pieni ja se sekoitetaan ilmaan tasaisesti. Mikäli ilmanvaihto ei ole toiminnassa, kokeen jälkeinen merkkiaineen kokonaismäärä toisessa huoneessa kertoo vuotoilman määrän, jos merkkiaineen alkukonsentraatio lähtöhuoneessa tunnetaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että huoneessa, johon vuoto tapahtuu, ei alun perin ole merkkiainetta. Tätä oletusta ei tarvita, jos käytetään kahta merkkiainetta, jotka kokeen alussa annostellaan eri huoneisiin. Tällöin ei haittaa, vaikka alussa merkkiainetta olisi jo päässyt vuotamaan toiseen huoneeseen, kunhan alkupitoisuudet tunnetaan. Näin voidaan suorittaa toistomittauksia tarvitsematta huuhdella huoneita välillä. Toinen etu kahden merkkiaineen käytöstä on, että kumpaankin suuntaan siirtyneet ilmamäärät saadaan kerralla. Ne näet eivät ole samat, jos huoneiden välillä on ilmanvaihdon epätasapainosta johtuva paine-ero, mikä on normaali tilanne eristystiloissa. Lisäksi hoitajan kulkiessa oviaukon läpi hänen syrjäyttämänsä ilmatilavuus liikkuu vastakkaiseen suuntaan aiheuttaen epäsymmetrian vastakkaisiin suuntiin vuotaneissa ilmatilavuuksissa. Kokeissa käytetyt merkkiainekaasut olivat N 2 O ja SF 6. Merkkiainemittaus antaa ainoastaan eri suuntiin siirtyneet kokonaisilmatilavuudet kokeen päätyttyä. Tämä johtuu siitä, että ennen kuin merkkiaineen määrä huoneessa voidaan mitata, se on sekoitettava huoneeseen tasaisesti. Tämän jälkeen huoneilmasta otetusta näytteestä mitataan merkkiaineen massakonsentraatio ja kerrotaan huoneen tilavuudella. Tätä ei voida tehdä kesken kokeen häiritsemättä virtauksia. Lisäksi merkkiainemittaus on liian hidas operaatio, jotta sen avulla voitaisiin seurata vuotoilman määrän muuttumista ajan funktiona. Tietokonemallinnus sen sijaan tuottaa useita pysäytystilanteita eri ajan hetkinä, ja niistä kaikista on mahdollista laskea erikseen vuotoilman määrä, jonka aikakäyttäytyminen näin saadaan selville. Mallinnuksessa kumpaankin huoneeseen voidaan alkutilanteessa sijoittaa tasaisesti jakautunut passiivinen skalaari kuvaamaan merkkiaineen konsentraatiota. Passiivinen skalaari voidaan ajatella kaasuksi, joka on sekoittunut ilmaan ja seuraa virtausten mukana, mutta ei millään tavoin vaikuta virtauksiin. SAVUVISUALISOINTI JA SAVUVIDEOIDEN MALLINTAMINEN Koska merkkiaineet ovat näkymättömiä, niiden avulla ei voida nähdä ilman virtauksia, vaikka ne paljastavatkin määrällisiä suureita kuten oviaukosta kulkeneen ilman kokonaismäärän. Sen vuoksi virtauskuvioiden esiin saamiseksi merkkiaine on korvattava savulla. Merkkiaineen tapaan savuakin voidaan ennen koetta annostella lähtöhuoneeseen, josta se kokeen aikana kulkeutuu ilmavirtausten mukana toiseen huoneeseen. Videoimalla savun liike ilman virtaukset saadaan näkyviksi. Määrällisiä suureita savukokeen avulla ei saada selville. Savu on näkyvää, koska sen rakenneosina olevat pienet pisarat sirottavat niihin osunutta valoa. Pienen kokonsa ansiosta pisarat leijuvat ilmassa ja leviävät ilmavirtausten mukana samalla tavoin kuin merkkiainekaasut. Siten savun ja merkkiaineen kulkeutumista voidaan mallintaa käyttäen samaa skalaarimuuttujaa. Savua valaistaessa valon siroaminen on sitä voimakkaampaa, mitä tiheämmässä pisarat ovat. Päästäkseen tiheän savun alueelle valo kuitenkin joutuu ensin läpäisemään

3 Sisäilmastoseminaari ohuemman savun kerroksia, joissa siroaminen on vähäisempää. Tätä voidaan mallinnuksessa yksinkertaistaa käyttämällä skalaarimuuttujan konsentraatiota kuvaamaan savun pisaratiheyttä ja jakamalla konsentraation vaihteluväli sopiviin osaväleihin. Savupilvessä nämä osavälit vastaavat alueita, joita rajaavat muodoiltaan mutkikkaat tasaarvopinnat, joilla savupisaroiden tiheys on vakio. Mallinnuksessa voidaan tehdä yksinkertaistava oletus, että kaikki valon sironta tapahtuu näiltä rajapinnoilta, kts. kuva 1. Kuva 1. Ennen pääsyä voimakkaasti sirottavaan, tiheään savuun, valon on läpäistävä heikommin sirottavia (ts. läpinäkyvämpiä) ohuemman savun kerroksia. Mallinnuksessa realistisen vaikutelman saamiseksi riittää erottaa muutamia tiheyden tasa-arvopintoja (kuvassa tap 1 tap 4) ja rajoittaa valon sironta niihin. Moninkertaista sirontaa ei ole tarpeen mallintaa. Savun tiheytenä voidaan käyttää skalaarimuuttujan konsentraatiota. Kun sironta mallinnuksessa rajoitetaan tiheysalueiden välisiin rajapintoihin, savupilvi voidaan mallintaa piirtämällä joukko skalaarimuuttujan konsentraation tasa-arvopintoja siten, että pintojen läpinäkyvyys vähenee konsentraation kasvaessa ja sironnan samalla voimistuessa. Pintojen väritys on sama kuin valaistuksessa käytetyn valon, joka yleensä on valkoista. Periaatetta on havainnollistettu kuvassa 2. Kun aikariippuvasta mallinnuksesta valitaan aika-askelia 0.04 s:n välein, tehdään jokaisesta savusimulaatio edellä kuvatulla tavalla ja esitetään näin saadut kuvaruudut taajuudella 25 ruutua sekunnissa, saadaan luonnollisella nopeudella etenevä mallinnettu savuvideo. Sen kvalititatiivinen validointi onnistuu helposti vertaamalla samasta suunnasta kuvattuun kokeelliseen savuvideoon. Jos kokeellisessa savuvideossa on koko huoneen sijasta valaistu pienempi tilavuus, esimerkiksi tietty korkeusväli, tulee simuloidussa savuvideossa piirtää näkyviin vain tämä sama tila. KOETILANTEET Eristystilasta karanneen ilmatilavuuden mittaamiseksi rakennettiin luonnollisen kokoinen malli /2/, joka koostui itse eristystilasta ja siihen väliovella yhdistetystä etuhuoneesta, jota kutsutaan sulkutilaksi. Kumpikin huone oli sisämitoiltaan 4.7 m (väliseinän leveys) 4 m (pituus) 3 m (korkeus). Oviaukon vapaa alue oli kooltaan 1.10 m 2.06 m, ja siihen voitiin valita joko saranaovi tai liukuovi. Ovesta kulkevan hoitajan korvasi pyörillä varustetun kelkan päällä kulkeva nukke. Sekä ovi että nukkea kuljettava kelkka olivat tietokoneohjattuja. Mallinnettuja koetilanteita oli kolme erilaista:

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 33 pelkkä saranaoven avautuminen ja sulkeutuminen saranaoven avautuminen, kulku ovesta ja oven sulkeutuminen liukuoven avautuminen, kulku ovesta ja oven sulkeutuminen Kuva 2. Pikkukuviin piirretyillä tasa-arvopinnoilla savupisaroiden tiheys kasvaa nuolien suunnassa samalla kun pinnan läpinäkyvyys vähenee. Piirrettäessä kaikki nämä tasaarvopinnat samaan kuvaan saadaan keskellä näkyvä savukoesimulaatio. Saranaovi avautui aina samaan huoneeseen, jota tässä kutsutaan eristystilaksi. Hoitaja pystyi liikkumaan kumpaan suuntaan tahansa, mutta mallinnetuissa tilanteissa kulkusuunta oli aina eristystilasta sulkutilaan. Kulkunopeudeksi oli säädetty 1 m/s pl. 0,5 s:n kiihdytysja jarrutusvaiheet liikkeen alussa ja lopussa. Eri vaiheiden kestoajat kussakin tilanteessa on koottu taulukkoon 1. Hoitajan kulkuaika on aika, jonka hoitaja oli liikkeessä kulkiessaan oviaukon läpi. Lisäksi hoitaja liikkui ennen oven avautumista, siirtyen lähemmäs ovea. Koehuoneessa suoritettiin mittauksia myös ilmanvaihdon kanssa /2/, mutta mallinnetut tilanteet olivat perustilanteita, joissa ilmanvaihtoa ei ollut. Näin saatiin näkyviin pelkkä oven ja kulun vaikutus. Ilmanvaihdon lisääminen mahdollisiin myöhempiin mallinnuksiin on periaatteessa yksinkertaista. Mallinnetut tilanteet olivat myös isotermisiä, eli huoneiden välillä ei ollut lämpötilaeroa. Tähän tilanteeseen kannattaa myös pyrkiä, sillä lämpötilaeron vaikutus on aina epäedullinen, ts. se lisää vuotoilmamääriä. Taulukko 1. Eri vaiheiden kestoajat koetilanteissa. koetilanne oven avautumisaika [s] tumisaika [s] kulkuaika [s] oven sulkeu- hoitajan aukioloaika [s] pelkkä saranaovi 3 8 5,4 saranaovi + kulku 3 8,1 5,4 4,1 liukuovi + kulku

5 Sisäilmastoseminaari MALLINNUSTEN JA MITTAUSTEN VERTAILU Mallinnusohjelmana käytettiin ANSYS CFX 15.0 virtausratkaisijaa /3/. Liikkuvan oven ja ihmisen mallinnus tehtiin käyttäen ratkaisijan sisältämää ns. immersed solid-menetelmää. Siinä liikkeen vaikutus mallinnetaan pakottamalla liikkuvan esineen sisään jäävä ilmatilavuus seuraamaan esineen liikettä. Tällöin vältetään myös uudelleenverkotus geometrian muuttuessa. Mallinnustulosten ja mittaustulosten vertailu suoritettiin kahdella tavalla; kvantitatiivisesti vertaamalla huoneesta toiseen vuotaneita ilmamääriä ja kvalitatiivisesti vertaamalla savuvideoissa näkyviä virtausrakenteita. Kvantitatiivisessa vertailussa pystytään vertaamaan vain huoneesta toiseen koko koejakson aikana siirtyneitä ilmamääriä, sillä mittauksissa vuotoilmamääriä ei saatu ajan funktioina. Tulokset on esitetty taulukossa 2, jossa on ilmoitettu eristystilasta sulkutilaan kulkeutunut ilmatilavuus. Mittauksista on annettu toistomittausten tulosten vaihteluväli sekä keskiarvo. Kulun sisältävissä tapauksissa vastakkaiseen suuntaan siirtynyt ilmatilavuus on 0,070 m 3 suurempi, koska hoitajan syrjäyttämä ilmamäärää siirtyy oviaukon läpi päinvastaiseen suuntaan. Taulukon viimeinen sarake kertoo mallinnetun ilmamäärän suhteellisen eron mittaustulosten keskiarvoon verrattuna. Taulukko 2. Eristystilasta sulkutilaan eri koetilanteissa karanneet ilmamäärät toistomittauksissa ja mallinnuksissa. Viimeinen sarake kertoo mallinnustuloksen suhteellisen poikkeaman mittauksesta. koetilanne mittaus erist. sulkut. [m 3 ] mallinnus erist. sulkut. [m 3 ] suht. poikkeama pelkkä saranaovi 1,22 1,57 ka: 1,39 1,24-11 % saranaovi + kulku 1,79-2,02 ka: 1,93 1,54-20 % liukuovi + kulku 0,88 1,05 ka: 0,98 0,89-9 % Mallinnettujen ja kokeellisten savuvideoiden vertailu onnistuu parhaiten esittämällä ne luonnollisella nopeudella rinnakkain. Tästä on esimerkki kuvassa 3. Levitessään alun pitäen savuttomaan huoneeseen savun nestepisarat erottuvat selvästi. Koska pisarat seuraavat virtausviivoja, savuvideot tarjoavat oivan keinon nähdä syntyvät virtauskuviot. Myös kuvan 3 kaltaiset pysäytyskuvat kertovat virtauksista varsin paljon. Kun merkkiainemittausten tai -mallinnusten tulokset (kts taulukko 2) paljastavat, että saranaovi aiheuttaa liukuovea huomattavasti suuremman vuodon, selittävät savuvideot syyn tähän. Saranaovi toimii aluksi kuin mäntä, aiheuttaen paine-eron huoneiden välille ja puskien liikkeelle voimakkaan ilmavirran oviaukon läpi. Painevaikutus työntää saman ilmamäärän myös vastakkaiseen suuntaan. Näin huoneiden välillä tapahtuu enemmän sekoittumista kuin liukuovea käytettäessä, jolloin ajava voima puuttuu. Vastakkaisiin suuntiin kulkevat ilmavirrat saranaoven reunalla aikaansaavat pyörteen, joka erottuu selvästi kuvassa 3. Savuvideot paljastavat myös, miten oviaukosta kulkeva hoitaja vetää perässään ilmavanaa. Tämä selittää kulun vaikutuksen taulukossa 2. Nämä ilmiöt olivat yhtä hyvin nähtävissä niin mallinnetuissa kuin kokeellisissakin savuvideoissa.

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 33 Kuva 3. Mallinnettujen virtausten todenmukaisuutta voidaan arvioida kvalitatiivisesti vertaamalla mallinnettua (oikealla) savuvideota kokeelliseen (vasemmalla). Tässä pysäytyskuvassa nähdään sulkeutuvan saranaoven taakse jäävä ovipyörre. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko eristystilojen suunnittelussa käyttää aikariippuvaa tietokonepohjaista virtausmallinnusta korvaamaan mittauksia tarkoitusta varten rakennetuissa testilaboratorioissa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä eristystilojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt, ja eräänä ongelmana niissä ovat oven kautta tapahtuvat vuodot. Työssä mallinnettiin kolme perustilannetta, jotka sisälsivät avautuvan ja sulkeutuvan oven sekä kulun oven kautta. Kvantitatiiviset tulokset ovat tiivistettyinä taulukossa 2. Liukuoven ja pelkän saranaoven oven liikkeen tapauksessa mallinnetut vuotoilmamäärät poikkesivat mitatuista n. 10 %, mitä voidaan pitää hyvänä tarkkuutena. Yhdistettäessä saranaoven käyttöön kulku oviaukon läpi mallinnustarkkuus oli noin 20 %. Kaikki poikkeamat olivat samansuuntaisia, mikä helpottaa eri ratkaisujen vertailua. Tulokset ovat lupaavia, ja niitä on todennäköisesti mahdollista edelleen parantaa laskentaverkkoa tihentämällä ja mahdollisesti käyttämällä kokoonpuristuvaa ratkaisijaa. Sivutuloksena kehitettiin menetelmä mallinnettujen aikariippuvien virtauskenttien havainnollistamiseksi mallinnettuja savuvideoita käyttäen. KIITOKSET Tutkimus on osa RYM SHOK Sisäympäristö -tutkimusohjelmaa. Kirjoittavat kiittävät Tekesiä ja yrityksiä tutkimuksen rahoittamisesta. LÄHDELUETTELO 1. Tang, J. W., Eames, I., Li, Y., Taha, A., Wilson, P., Bellingan, G., Ward, K. N. ja Breuer, J. (2005) Door-opening motion can potentially lead to a transient breakdown in negative-pressure isolation conditions; the importance of vorticity and buoyancy airflows. J. Hosp. Infect. 61, s Kalliomäki, P,. Saarinen, P., Tang, J. W. ja Koskela, H. Airflow patterns through single hinged and sliding doors in hospital isolation rooms, Proceedings of Indoor Air 2014, Hong Kong, 7-12 July mics+products/ansys+cfx

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY Ote teoksesta: KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ILMANPOISTIMIEN SUORITUSKYKYANALYYSI Tutkimusraportti, joka pohjautuu E.D. Vis van Heemstin MSc-tutkimukseen (TU Delft,

Lisätiedot

Informaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus

Informaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus Informaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus Tony Nysten 11.4.2011 Ohjaaja: DI Simo Heliövaara Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Väkijoukon toiminta evakuointitilanteessa Uhkaavan tilanteen huomanneen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sairaalan neuvonta- ja vastaanottopisteiden ilmanjako ja lämpöolot sekä niihin liittyvät kehitystarpeet Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Veli-Jukka Anttila,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo. KUORMAAJAN OHJAAMON ÄÄNIKENTÄN MALLINNUS KYTKETYLLÄ ME- NETELMÄLLÄ Ari Saarinen, Seppo Uosukainen VTT, Äänenhallintajärjestelmät PL 1000, 0044 VTT Ari.Saarinen@vtt.fi, Seppo.Uosukainen@vtt.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S LAUSUNTO Nro. RTE1890/05 12.5.2005 Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S Tilaaja: Vasatherm Finland Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA LAUSUNTO NRO RTE1890/05

Lisätiedot

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba AG 2013 Sisältö > Asiakkaat kertovat Kaba TouchGosta > Asiakastarpeet > Kaba TouchGo ratkaisu > Toiminta > Valikoima

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ 2696 Mittauspöytäkirja_DirAir JU 27.04.2012 Työ 2696 3.5.2011 MITTAUSPÖYTÄKIRJA DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet Insinööritoimisto W. Zenner Oy Vihdintie 11 C 25 00320 HELSINKI

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus

Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Liikenneturvan selvityksiä 3/2016 Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Antero Lammi Antero Lammi Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Liikenneturvan selvityksiä 3/2016 Kannen kuva: Nina Mönkkönen Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Sinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0.

Sinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0. A Bittien nollaus Sinulle on annettu bittijono, ja tehtäväsi on muuttaa jonoa niin, että jokainen bitti on 0. Saat käyttää seuraavia operaatioita: muuta jokin bitti vastakkaiseksi (0 1 tai 1 0) muuta kaikki

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro DI Timo Peltonen, DI Timo Markula, TkT Henri Penttinen Akukon Oy etunimi.sukunimi@akukon.fi Meluntorjuntapäivät 2015 Länsimetron linjaus 2 Metrotunnelit rakennetaan

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Muuttujat. Nimi ja arvo. Algoritmin tila. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Muuttuja ja tietokone. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeetiikka.

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY-Projektityö 20.9.2000 Arvosana: K (9) 2. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011 Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

S: siirtää listan ensimmäisen luvun viimeiseksi V: vaihtaa keskenään listan kaksi ensimmäistä lukua

S: siirtää listan ensimmäisen luvun viimeiseksi V: vaihtaa keskenään listan kaksi ensimmäistä lukua A Lista Sinulle on annettu lista, joka sisältää kokonaisluvut 1, 2,, n jossakin järjestyksessä. Tehtäväsi on järjestää luvut pienimmästä suurimpaan käyttäen seuraavia operaatioita: S: siirtää listan ensimmäisen

Lisätiedot

Sisällys. Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä. 2.2

Sisällys. Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä. 2.2 2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys aavioiden rakenne. aavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. aavion osan toistaminen silmukalla. simerkkejä. 2.2 Vuokaaviot Graafinen kieli algoritmien kuvaamiseen. Muodostetaan

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ 2696 3.5.2011

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ 2696 3.5.2011 2696 Mittauspöytäkirja JU 03.05.2011 Työ 2696 3.5.2011 MITTAUSPÖYTÄKIRJA DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet Insinööritoimisto W. Zenner Oy Vihdintie 11 C 25 00320 HELSINKI puh.

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

DEE-53030 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi. 5 op

DEE-53030 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi. 5 op DEE-53030 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi 5 op DEE-53030 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi Idea: Mittaillaan asioita, joita tarkastellaan teoreettisesti Uusiutuvien sähköenergiateknologioiden

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke , 12:15 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke , 12:15 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1. T-61.020 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke 18.4.2007, 12:1 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.0 1. Käytämme siis jälleen viterbi-algoritmia todennäköisimmän

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä:

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: 2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symbolta yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: algoritmi oven avaamiseen vuokaaviona, keskiarvon laskeminen

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta. Työ 2696-2 23.1.2012

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta. Työ 2696-2 23.1.2012 2696-2 Mittauspöytäkirja_DirAir JU 27.04.2012 Työ 2696-2 23.1.2012 MITTAUSPÖYTÄKIRJA DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta Insinööritoimisto W. Zenner

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelua

Kaupunkisuunnittelua Kaupunkisuunnittelua Avainsanat: geometria, monikulmio, pinta-ala, tasogeometria, diagrammit Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: kynä, paperi, viivoitin, harppi tai kulmaviivain Kuvaus: Voronoi diagrammien

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p MAA..0 Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin nimesi! Tee vastauspaperin yläreunaan pisteytysruudukko! Valitse kuusi tehtävää! Perustele vastauksesi välivaiheilla! Jussi Tyni Ratkaise: a) x x b) xy x 6y

Lisätiedot

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua.

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua. A Lista Aikaraja: 1 s Uolevi sai käsiinsä listan kokonaislukuja. Hän päätti laskea listan luvuista yhden luvun käyttäen seuraavaa algoritmia: 1. Jos listalla on vain yksi luku, pysäytä algoritmi. 2. Jos

Lisätiedot