INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS"

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN MALLINTAMINEN SAIRAALOIDEN ERISTYSTILOISSA OVEN LIIKKEEN JA KULKEMISEN VAIKUTUS Pekka Saarinen 1, Petri Kalliomäki 1, Hannu Koskela 1 ja Julian W. Tang 2 1 Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B, Turku 2 Leicester Royal Infirmary, University Hospitals Leicester, Leicester, UK TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa on mallinnettu vuotoilmavirtoja sairaalan eristystilan ja sulkutilan välillä henkilön kulkiessa huoneita yhdistävän sarana- tai liukuoven kautta. Virtausmallinnukset on tehty aikariippuvina LES-menetelmällä. Niiden perusteella laskettuja huoneesta toiseen siirtyneitä ilmatilavuuksia on verrattu mitattuihin. Virtausten havainnollistamiseksi kehitettiin menetelmä, jonka avulla pystytään luomaan keinotekoisia savuvideoita aikariippuvaa mallinnettua virtauskenttää käyttäen. Mallinnettuja savuvideoita käytettiin myös mallinnustulosten validointiin vertaamalla niitä kokeellisiin. Työn varsinaisena tarkoituksena oli testata, ovatko tietokonemallinnetut virtauskentät riittävän tarkkoja käytettäviksi apuna eristystilojen suunnittelussa. Mallinnus tehtiin ilman ilmanvaihtoa, jotta oven ja ihmisen liikkeiden aiheuttamat virtaukset saataisiin näkyviin ilman häiriöitä. JOHDANTO Eristystiloja käytetään sairaaloissa sekä taudinaiheuttajien leviämisen estämiseen että heikkokuntoisten potilaiden suojaamiseen. Kummassakin tapauksessa oleellista on, että eristystilan ja sairaalan muiden osien välillä ilma ei pääse vaihtumaan hallitsemattomasti. Eristystilan ovesta kuljettaessa näin voi kuitenkin käydä, ja oviaukon kautta tapahtuneiden vuotojen on raportoitu johtaneen tartuntoihin /1/. Oviaukon kautta tapahtuvat vuodot onkin otettava huomioon eristystiloja suunniteltaessa, ja suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia virtauksia oven avaaminen, sulkeminen ja oviaukosta kulku aiheuttavat sekä paljonko ilmaa tällöin siirtyy huoneesta toiseen. Mielenkiintoinen työkalu tämän tiedon hankkimiseksi on tietokoneella tehtävä virtausmallinnus (Computational Fluid Dynamics eli CFD), koska sitä käyttäen on mahdollista vähentää tarvetta rakentaa koehuoneita testimittauksia varten. Koska tutkittavat virtaukset ovat nopeasti muuttuvia, kyseeseen tulee tällöin erityisesti aikariippuva LES-mallinnus (Large Eddy Simulation), jolla virtausten pyörteily mallinnetaan realistisesti laskentaverkon sallimaan minimikokoon asti. Tässä tutkimuksessa verrataan kolmessa perustilanteessa LES-mallinnuksen tuloksia luonnollista kokoa olevassa koehuoneessa tehtyihin mittauksiin. Vertailtavina ovat sekä vuotoilman kokonaismäärä että kulkemisen ja oven liikkeen seurauksena syntyvät virtausrakenteet. Viimeksi mainittuja voidaan havainnollistaa kuvaamalla savuvideoita. Jotta virtausrakenteet saataisiin paremmin näkyviin myös mallinnuksessa ja niitä voitaisiin verrata kokeellisiin savuvideoihin, kehitettiin menetelmä jolla aikariippuvasta tietokonemallinnetusta virtauksesta voidaan tehdä todellisen kaltaisia savuvideoita. Menetelmän periaate on selostettu alla.

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 33 VUOTOILMAN MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN MERKKIAINEEN AVULLA Huoneesta toiseen vuotanut ilmamäärä saadaan selville, jos lähtöhuoneen ilma pystytään jollakin keinoin merkitsemään niin että se voidaan tunnistaa toisessa huoneessa. Yleisesti käytetty keino on laskea lähtöhuoneeseen kaasua, ns. merkkiainetta, joka on helppo tunnistaa kaasuanalysaattorilla. Merkkiaine saa olla ilmaa raskaampaakin, jos sen pitoisuus on pieni ja se sekoitetaan ilmaan tasaisesti. Mikäli ilmanvaihto ei ole toiminnassa, kokeen jälkeinen merkkiaineen kokonaismäärä toisessa huoneessa kertoo vuotoilman määrän, jos merkkiaineen alkukonsentraatio lähtöhuoneessa tunnetaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että huoneessa, johon vuoto tapahtuu, ei alun perin ole merkkiainetta. Tätä oletusta ei tarvita, jos käytetään kahta merkkiainetta, jotka kokeen alussa annostellaan eri huoneisiin. Tällöin ei haittaa, vaikka alussa merkkiainetta olisi jo päässyt vuotamaan toiseen huoneeseen, kunhan alkupitoisuudet tunnetaan. Näin voidaan suorittaa toistomittauksia tarvitsematta huuhdella huoneita välillä. Toinen etu kahden merkkiaineen käytöstä on, että kumpaankin suuntaan siirtyneet ilmamäärät saadaan kerralla. Ne näet eivät ole samat, jos huoneiden välillä on ilmanvaihdon epätasapainosta johtuva paine-ero, mikä on normaali tilanne eristystiloissa. Lisäksi hoitajan kulkiessa oviaukon läpi hänen syrjäyttämänsä ilmatilavuus liikkuu vastakkaiseen suuntaan aiheuttaen epäsymmetrian vastakkaisiin suuntiin vuotaneissa ilmatilavuuksissa. Kokeissa käytetyt merkkiainekaasut olivat N 2 O ja SF 6. Merkkiainemittaus antaa ainoastaan eri suuntiin siirtyneet kokonaisilmatilavuudet kokeen päätyttyä. Tämä johtuu siitä, että ennen kuin merkkiaineen määrä huoneessa voidaan mitata, se on sekoitettava huoneeseen tasaisesti. Tämän jälkeen huoneilmasta otetusta näytteestä mitataan merkkiaineen massakonsentraatio ja kerrotaan huoneen tilavuudella. Tätä ei voida tehdä kesken kokeen häiritsemättä virtauksia. Lisäksi merkkiainemittaus on liian hidas operaatio, jotta sen avulla voitaisiin seurata vuotoilman määrän muuttumista ajan funktiona. Tietokonemallinnus sen sijaan tuottaa useita pysäytystilanteita eri ajan hetkinä, ja niistä kaikista on mahdollista laskea erikseen vuotoilman määrä, jonka aikakäyttäytyminen näin saadaan selville. Mallinnuksessa kumpaankin huoneeseen voidaan alkutilanteessa sijoittaa tasaisesti jakautunut passiivinen skalaari kuvaamaan merkkiaineen konsentraatiota. Passiivinen skalaari voidaan ajatella kaasuksi, joka on sekoittunut ilmaan ja seuraa virtausten mukana, mutta ei millään tavoin vaikuta virtauksiin. SAVUVISUALISOINTI JA SAVUVIDEOIDEN MALLINTAMINEN Koska merkkiaineet ovat näkymättömiä, niiden avulla ei voida nähdä ilman virtauksia, vaikka ne paljastavatkin määrällisiä suureita kuten oviaukosta kulkeneen ilman kokonaismäärän. Sen vuoksi virtauskuvioiden esiin saamiseksi merkkiaine on korvattava savulla. Merkkiaineen tapaan savuakin voidaan ennen koetta annostella lähtöhuoneeseen, josta se kokeen aikana kulkeutuu ilmavirtausten mukana toiseen huoneeseen. Videoimalla savun liike ilman virtaukset saadaan näkyviksi. Määrällisiä suureita savukokeen avulla ei saada selville. Savu on näkyvää, koska sen rakenneosina olevat pienet pisarat sirottavat niihin osunutta valoa. Pienen kokonsa ansiosta pisarat leijuvat ilmassa ja leviävät ilmavirtausten mukana samalla tavoin kuin merkkiainekaasut. Siten savun ja merkkiaineen kulkeutumista voidaan mallintaa käyttäen samaa skalaarimuuttujaa. Savua valaistaessa valon siroaminen on sitä voimakkaampaa, mitä tiheämmässä pisarat ovat. Päästäkseen tiheän savun alueelle valo kuitenkin joutuu ensin läpäisemään

3 Sisäilmastoseminaari ohuemman savun kerroksia, joissa siroaminen on vähäisempää. Tätä voidaan mallinnuksessa yksinkertaistaa käyttämällä skalaarimuuttujan konsentraatiota kuvaamaan savun pisaratiheyttä ja jakamalla konsentraation vaihteluväli sopiviin osaväleihin. Savupilvessä nämä osavälit vastaavat alueita, joita rajaavat muodoiltaan mutkikkaat tasaarvopinnat, joilla savupisaroiden tiheys on vakio. Mallinnuksessa voidaan tehdä yksinkertaistava oletus, että kaikki valon sironta tapahtuu näiltä rajapinnoilta, kts. kuva 1. Kuva 1. Ennen pääsyä voimakkaasti sirottavaan, tiheään savuun, valon on läpäistävä heikommin sirottavia (ts. läpinäkyvämpiä) ohuemman savun kerroksia. Mallinnuksessa realistisen vaikutelman saamiseksi riittää erottaa muutamia tiheyden tasa-arvopintoja (kuvassa tap 1 tap 4) ja rajoittaa valon sironta niihin. Moninkertaista sirontaa ei ole tarpeen mallintaa. Savun tiheytenä voidaan käyttää skalaarimuuttujan konsentraatiota. Kun sironta mallinnuksessa rajoitetaan tiheysalueiden välisiin rajapintoihin, savupilvi voidaan mallintaa piirtämällä joukko skalaarimuuttujan konsentraation tasa-arvopintoja siten, että pintojen läpinäkyvyys vähenee konsentraation kasvaessa ja sironnan samalla voimistuessa. Pintojen väritys on sama kuin valaistuksessa käytetyn valon, joka yleensä on valkoista. Periaatetta on havainnollistettu kuvassa 2. Kun aikariippuvasta mallinnuksesta valitaan aika-askelia 0.04 s:n välein, tehdään jokaisesta savusimulaatio edellä kuvatulla tavalla ja esitetään näin saadut kuvaruudut taajuudella 25 ruutua sekunnissa, saadaan luonnollisella nopeudella etenevä mallinnettu savuvideo. Sen kvalititatiivinen validointi onnistuu helposti vertaamalla samasta suunnasta kuvattuun kokeelliseen savuvideoon. Jos kokeellisessa savuvideossa on koko huoneen sijasta valaistu pienempi tilavuus, esimerkiksi tietty korkeusväli, tulee simuloidussa savuvideossa piirtää näkyviin vain tämä sama tila. KOETILANTEET Eristystilasta karanneen ilmatilavuuden mittaamiseksi rakennettiin luonnollisen kokoinen malli /2/, joka koostui itse eristystilasta ja siihen väliovella yhdistetystä etuhuoneesta, jota kutsutaan sulkutilaksi. Kumpikin huone oli sisämitoiltaan 4.7 m (väliseinän leveys) 4 m (pituus) 3 m (korkeus). Oviaukon vapaa alue oli kooltaan 1.10 m 2.06 m, ja siihen voitiin valita joko saranaovi tai liukuovi. Ovesta kulkevan hoitajan korvasi pyörillä varustetun kelkan päällä kulkeva nukke. Sekä ovi että nukkea kuljettava kelkka olivat tietokoneohjattuja. Mallinnettuja koetilanteita oli kolme erilaista:

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 33 pelkkä saranaoven avautuminen ja sulkeutuminen saranaoven avautuminen, kulku ovesta ja oven sulkeutuminen liukuoven avautuminen, kulku ovesta ja oven sulkeutuminen Kuva 2. Pikkukuviin piirretyillä tasa-arvopinnoilla savupisaroiden tiheys kasvaa nuolien suunnassa samalla kun pinnan läpinäkyvyys vähenee. Piirrettäessä kaikki nämä tasaarvopinnat samaan kuvaan saadaan keskellä näkyvä savukoesimulaatio. Saranaovi avautui aina samaan huoneeseen, jota tässä kutsutaan eristystilaksi. Hoitaja pystyi liikkumaan kumpaan suuntaan tahansa, mutta mallinnetuissa tilanteissa kulkusuunta oli aina eristystilasta sulkutilaan. Kulkunopeudeksi oli säädetty 1 m/s pl. 0,5 s:n kiihdytysja jarrutusvaiheet liikkeen alussa ja lopussa. Eri vaiheiden kestoajat kussakin tilanteessa on koottu taulukkoon 1. Hoitajan kulkuaika on aika, jonka hoitaja oli liikkeessä kulkiessaan oviaukon läpi. Lisäksi hoitaja liikkui ennen oven avautumista, siirtyen lähemmäs ovea. Koehuoneessa suoritettiin mittauksia myös ilmanvaihdon kanssa /2/, mutta mallinnetut tilanteet olivat perustilanteita, joissa ilmanvaihtoa ei ollut. Näin saatiin näkyviin pelkkä oven ja kulun vaikutus. Ilmanvaihdon lisääminen mahdollisiin myöhempiin mallinnuksiin on periaatteessa yksinkertaista. Mallinnetut tilanteet olivat myös isotermisiä, eli huoneiden välillä ei ollut lämpötilaeroa. Tähän tilanteeseen kannattaa myös pyrkiä, sillä lämpötilaeron vaikutus on aina epäedullinen, ts. se lisää vuotoilmamääriä. Taulukko 1. Eri vaiheiden kestoajat koetilanteissa. koetilanne oven avautumisaika [s] tumisaika [s] kulkuaika [s] oven sulkeu- hoitajan aukioloaika [s] pelkkä saranaovi 3 8 5,4 saranaovi + kulku 3 8,1 5,4 4,1 liukuovi + kulku

5 Sisäilmastoseminaari MALLINNUSTEN JA MITTAUSTEN VERTAILU Mallinnusohjelmana käytettiin ANSYS CFX 15.0 virtausratkaisijaa /3/. Liikkuvan oven ja ihmisen mallinnus tehtiin käyttäen ratkaisijan sisältämää ns. immersed solid-menetelmää. Siinä liikkeen vaikutus mallinnetaan pakottamalla liikkuvan esineen sisään jäävä ilmatilavuus seuraamaan esineen liikettä. Tällöin vältetään myös uudelleenverkotus geometrian muuttuessa. Mallinnustulosten ja mittaustulosten vertailu suoritettiin kahdella tavalla; kvantitatiivisesti vertaamalla huoneesta toiseen vuotaneita ilmamääriä ja kvalitatiivisesti vertaamalla savuvideoissa näkyviä virtausrakenteita. Kvantitatiivisessa vertailussa pystytään vertaamaan vain huoneesta toiseen koko koejakson aikana siirtyneitä ilmamääriä, sillä mittauksissa vuotoilmamääriä ei saatu ajan funktioina. Tulokset on esitetty taulukossa 2, jossa on ilmoitettu eristystilasta sulkutilaan kulkeutunut ilmatilavuus. Mittauksista on annettu toistomittausten tulosten vaihteluväli sekä keskiarvo. Kulun sisältävissä tapauksissa vastakkaiseen suuntaan siirtynyt ilmatilavuus on 0,070 m 3 suurempi, koska hoitajan syrjäyttämä ilmamäärää siirtyy oviaukon läpi päinvastaiseen suuntaan. Taulukon viimeinen sarake kertoo mallinnetun ilmamäärän suhteellisen eron mittaustulosten keskiarvoon verrattuna. Taulukko 2. Eristystilasta sulkutilaan eri koetilanteissa karanneet ilmamäärät toistomittauksissa ja mallinnuksissa. Viimeinen sarake kertoo mallinnustuloksen suhteellisen poikkeaman mittauksesta. koetilanne mittaus erist. sulkut. [m 3 ] mallinnus erist. sulkut. [m 3 ] suht. poikkeama pelkkä saranaovi 1,22 1,57 ka: 1,39 1,24-11 % saranaovi + kulku 1,79-2,02 ka: 1,93 1,54-20 % liukuovi + kulku 0,88 1,05 ka: 0,98 0,89-9 % Mallinnettujen ja kokeellisten savuvideoiden vertailu onnistuu parhaiten esittämällä ne luonnollisella nopeudella rinnakkain. Tästä on esimerkki kuvassa 3. Levitessään alun pitäen savuttomaan huoneeseen savun nestepisarat erottuvat selvästi. Koska pisarat seuraavat virtausviivoja, savuvideot tarjoavat oivan keinon nähdä syntyvät virtauskuviot. Myös kuvan 3 kaltaiset pysäytyskuvat kertovat virtauksista varsin paljon. Kun merkkiainemittausten tai -mallinnusten tulokset (kts taulukko 2) paljastavat, että saranaovi aiheuttaa liukuovea huomattavasti suuremman vuodon, selittävät savuvideot syyn tähän. Saranaovi toimii aluksi kuin mäntä, aiheuttaen paine-eron huoneiden välille ja puskien liikkeelle voimakkaan ilmavirran oviaukon läpi. Painevaikutus työntää saman ilmamäärän myös vastakkaiseen suuntaan. Näin huoneiden välillä tapahtuu enemmän sekoittumista kuin liukuovea käytettäessä, jolloin ajava voima puuttuu. Vastakkaisiin suuntiin kulkevat ilmavirrat saranaoven reunalla aikaansaavat pyörteen, joka erottuu selvästi kuvassa 3. Savuvideot paljastavat myös, miten oviaukosta kulkeva hoitaja vetää perässään ilmavanaa. Tämä selittää kulun vaikutuksen taulukossa 2. Nämä ilmiöt olivat yhtä hyvin nähtävissä niin mallinnetuissa kuin kokeellisissakin savuvideoissa.

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 33 Kuva 3. Mallinnettujen virtausten todenmukaisuutta voidaan arvioida kvalitatiivisesti vertaamalla mallinnettua (oikealla) savuvideota kokeelliseen (vasemmalla). Tässä pysäytyskuvassa nähdään sulkeutuvan saranaoven taakse jäävä ovipyörre. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko eristystilojen suunnittelussa käyttää aikariippuvaa tietokonepohjaista virtausmallinnusta korvaamaan mittauksia tarkoitusta varten rakennetuissa testilaboratorioissa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä eristystilojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt, ja eräänä ongelmana niissä ovat oven kautta tapahtuvat vuodot. Työssä mallinnettiin kolme perustilannetta, jotka sisälsivät avautuvan ja sulkeutuvan oven sekä kulun oven kautta. Kvantitatiiviset tulokset ovat tiivistettyinä taulukossa 2. Liukuoven ja pelkän saranaoven oven liikkeen tapauksessa mallinnetut vuotoilmamäärät poikkesivat mitatuista n. 10 %, mitä voidaan pitää hyvänä tarkkuutena. Yhdistettäessä saranaoven käyttöön kulku oviaukon läpi mallinnustarkkuus oli noin 20 %. Kaikki poikkeamat olivat samansuuntaisia, mikä helpottaa eri ratkaisujen vertailua. Tulokset ovat lupaavia, ja niitä on todennäköisesti mahdollista edelleen parantaa laskentaverkkoa tihentämällä ja mahdollisesti käyttämällä kokoonpuristuvaa ratkaisijaa. Sivutuloksena kehitettiin menetelmä mallinnettujen aikariippuvien virtauskenttien havainnollistamiseksi mallinnettuja savuvideoita käyttäen. KIITOKSET Tutkimus on osa RYM SHOK Sisäympäristö -tutkimusohjelmaa. Kirjoittavat kiittävät Tekesiä ja yrityksiä tutkimuksen rahoittamisesta. LÄHDELUETTELO 1. Tang, J. W., Eames, I., Li, Y., Taha, A., Wilson, P., Bellingan, G., Ward, K. N. ja Breuer, J. (2005) Door-opening motion can potentially lead to a transient breakdown in negative-pressure isolation conditions; the importance of vorticity and buoyancy airflows. J. Hosp. Infect. 61, s Kalliomäki, P,. Saarinen, P., Tang, J. W. ja Koskela, H. Airflow patterns through single hinged and sliding doors in hospital isolation rooms, Proceedings of Indoor Air 2014, Hong Kong, 7-12 July mics+products/ansys+cfx

JÄÄHDYTYSPALKIN VIRTAUSTEN MALLINNUS AIKARIIPPUVALLA LES-MENETELMÄLLÄ

JÄÄHDYTYSPALKIN VIRTAUSTEN MALLINNUS AIKARIIPPUVALLA LES-MENETELMÄLLÄ Sisäilmastoseminaari 2015 1 JÄÄHDYTYSPALKIN VIRTAUSTEN MALLINNUS AIKARIIPPUVALLA LES-MENETELMÄLLÄ Hannu Koskela 1, Pekka Saarinen 1, Henning Freitag 2, Panu Mustakallio 3 1 Työterveyslaitos, Turku 2 Institute

Lisätiedot

UUSI MENETELMÄ TULOILMALAITTEIDEN KUVAAMISEKSI AIKARIIPPUVASSA HUONEVIRTAUSTEN MALLINNUKSESSA - ESIMERKKINÄ RADIAALIHAJOTIN

UUSI MENETELMÄ TULOILMALAITTEIDEN KUVAAMISEKSI AIKARIIPPUVASSA HUONEVIRTAUSTEN MALLINNUKSESSA - ESIMERKKINÄ RADIAALIHAJOTIN Sisäilmastoseminaari 2015 1 UUSI MENETELMÄ TULOILMALAITTEIDEN KUVAAMISEKSI AIKARIIPPUVASSA HUONEVIRTAUSTEN MALLINNUKSESSA - ESIMERKKINÄ RADIAALIHAJOTIN Pekka Saarinen 1, Timo Siikonen 2, Tomas Brockmann

Lisätiedot

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1 Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen 1 Sisällys 1. Teoriaa 2. Mittaukset. Laskelmat 4. Johtopäätökset 2 Konvektiivisen

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa loppuraportti

Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa loppuraportti Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa loppuraportti MITATUT TIIVIYDET, PAINE-EROT, ILMANVAIHTUVUUS, LÄMPÖOLOT JA KYSELYTULOKSET SEKÄ OHJEITA ERISTYSTILOJEN SUUNNITTELULLE

Lisätiedot

Tilanjako-oven mittausohjeet

Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven oikea mitoitus näitä mittausohjeita noudattaen. Alla kolme yleisintä asennus- / mittausvaihtoehtoa. Mittausmalli Seinäkiinnitys oviaukon päälle Esimerkin oviaukon

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio

Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio Monikulmiot 1/5 Sisältö Monikulmio Monikulmioksi kutsutaan tasokuviota, jota rajaa perättäisten janojen muodostama monikulmion piiri. Janat ovat monikulmion sivuja, niiden päätepisteet monikulmion kärkipisteitä.

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa eristystilojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä ohjeita

Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa eristystilojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä ohjeita Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa eristystilojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä ohjeita Enbom Seppo 3, Heinonen Kimmo 3, Holopainen Rauno 2, Hyttinen Marko 1, Kalliokoski

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

RYM SHOK Sisäympäristö - tutkimusohjelma 2011-2015 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Työterveyslaitos ja

RYM SHOK Sisäympäristö - tutkimusohjelma 2011-2015 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Työterveyslaitos ja RYM Oy RYM SHOK Sisäympäristö - tutkimusohjelma 2011-2015 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Työterveyslaitos ja 11.3.2015 Sisäympäristön määritelmä Ekotehokkuus Yhteiskunnalliset muutokset Käyttäjätyytyväisyys

Lisätiedot

Kuva 5.1. Konvektiovirtaukset vyöhyke- ja kerrostumastrategiassa.

Kuva 5.1. Konvektiovirtaukset vyöhyke- ja kerrostumastrategiassa. Virtual Space 4D Loppuraportti 5 ILMAVIRTAUKSET 5.1 Tausta Konvektiovirtaukset Tilan ilmavirran mitoitus perustuu lämmönlähteiden konvektiovirtauksiin eli pluumeihin tapauksissa, joissa lämpötilan kerrostumista

Lisätiedot

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY Ote teoksesta: KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ILMANPOISTIMIEN SUORITUSKYKYANALYYSI Tutkimusraportti, joka pohjautuu E.D. Vis van Heemstin MSc-tutkimukseen (TU Delft,

Lisätiedot

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

SwemaAir 5 Käyttöohje

SwemaAir 5 Käyttöohje SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo. KUORMAAJAN OHJAAMON ÄÄNIKENTÄN MALLINNUS KYTKETYLLÄ ME- NETELMÄLLÄ Ari Saarinen, Seppo Uosukainen VTT, Äänenhallintajärjestelmät PL 1000, 0044 VTT Ari.Saarinen@vtt.fi, Seppo.Uosukainen@vtt.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

CONTENTS. Esittely. Tuotteet. MK1A Saranan aukeamispuoli. MK1B Saranan ruuvipuoli. MK1C Taitto- ja heiluriovet. Asennusohjeet Ohjeet.

CONTENTS. Esittely. Tuotteet. MK1A Saranan aukeamispuoli. MK1B Saranan ruuvipuoli. MK1C Taitto- ja heiluriovet. Asennusohjeet Ohjeet. CONTENTS Esittely Tuotteet MK1A Saranan aukeamispuoli MK1B Saranan ruuvipuoli MK1C Taitto- ja heiluriovet Asennusohjeet Ohjeet Raportteja Esittely Oviturvallisuustuotteet. Sormitapaturmilta suojaavat tuotteet

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

SwemaMan 7 Käyttöohje

SwemaMan 7 Käyttöohje SwemaMan 7 Käyttöohje HUOM! Ennen mittausten aloittamista, lue kohta 6. Asetukset (SET). Vakiona k2-kompensointi on päällä. 1. Esittely SwemaMan 7 on mikro manometri paine-eron, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba AG 2013 Sisältö > Asiakkaat kertovat Kaba TouchGosta > Asiakastarpeet > Kaba TouchGo ratkaisu > Toiminta > Valikoima

Lisätiedot

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

www.jeven.fi JPT- Poistoilmalaite

www.jeven.fi JPT- Poistoilmalaite - Poistoilmalaite Sisällysluettelo Tuotekuvaus Mitat Toimintaperiaate ja Erotusaste 5 Tekniset tiedot 6 Tuote-esimerkki 7 Haluamme auttaa teitä ammattikeittiöiden ilmanvaihdon suunnittelussa tarjoamalla

Lisätiedot

Harjoitus 3 (3.4.2014)

Harjoitus 3 (3.4.2014) Harjoitus 3 (3..) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i, j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

Lämpökuvausmittausraportti

Lämpökuvausmittausraportti Yrityksen nimi Esimerkiraportti Asiakkaan nimi: Asko Asiakas Osoitekatu 0 Sisällysluettelo IR000018.IS2 3 IR000037.IS2 4 Olkapää.IS2 5 IR000056b.IS2 6 IR000060.IS2 7 Kuistin ja rapun lasit66.is2 8 2 Kuvausajankohta:

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto

AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S LAUSUNTO Nro. RTE1890/05 12.5.2005 Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S Tilaaja: Vasatherm Finland Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA LAUSUNTO NRO RTE1890/05

Lisätiedot

CDH/CLH. CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin. Pikavalintataulukko

CDH/CLH. CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin. Pikavalintataulukko CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin.lyhyesti Vaaka- tai pystysuora kanavaliitäntä Geeli- tai kumitiivisteellä varustettu mikrosuodatin H14 Polttomaalattu sisäpuolelta Mittausyhde

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

Savunpoistoluukut. Information Technology Solu- SAVUNPOISTOLUUKUT EUROOPPALAINEN STANDARDI EN 12101-2

Savunpoistoluukut. Information Technology Solu- SAVUNPOISTOLUUKUT EUROOPPALAINEN STANDARDI EN 12101-2 Information Technology Solu- Savunpoistoluukut SAVUNPOISTOLUUKUT EUROOPPALAINEN STANDARDI EN 12101-2 Savua ja kuumuutta poistavien savunpoisto järjestelmien (lähinnä savupoistoluukkujen) tehtävänä on palon

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

When Innovation & Nature Combine

When Innovation & Nature Combine When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat:

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat: Yleistä Tilastoapu on Excelin sisällä toimiva apuohjelma, jonka avulla voit analysoida tilastoaineistoja. Tilastoapu toimii Excelin Windows-versioissa Excel 2007, Excel 2010 ja Excel 2013. Kun avaat Tilastoavun,

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot