Sisällys. Ruoka Suomi tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Ruoka Suomi tiedote"

Transkriptio

1 1 2005

2 Ruoka Suomi tiedote Sisällys Ruoka-Suomi -tiedote kertoo elintarvikealan kehitt misty st. Tiedote ilmestyy vuonna 2005 nelj kertaa. Tiedotteen kunkin numeron painosm - r on 1900 kpl. Jakelulistalla on noin 1400 elintarvikealan toimijaa. Levit tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehitt minen kiinnostaa. Toimitus Arja Meriluoto (02) Heidi Valtari (02) , Turun yliopisto T ydennyskoulutuskeskus Lemmink isenkatu B Turku fax (02) Ruoka-Suomi -tiedotteen tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksi kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehitt ji kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on v litt eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hy dynnett v ksi. Toivottavasti l yd t tiedotteesta sinulle uusia asioita ja rohkaistut ottamaan yhteytt kirjoittajiin. Lokaalissa taloudessa 1 Ruoka-Suomi -teemaryhm Ruokakori.fi 3 Markkinatrendien mukainen tuotekehitys ja gourmet-tuotteen 4 laatuj rjestelm Maaseutuparlamentti Helsingiss Elintarvikealan pk-yritysten toimintaymp rist tutkimus 6 valmistunut Suomen Paras Uutuustuote -kilapailu 7 15-vuotisjuhlamessut Kauhajoella H mes-havusessa 7 Bertta-seminaari keskittyi tutkimukseen ja l hiruokaan 8 Talonpojan ruokatori - l hiruoka Helsingin syd mess 10 Makujen Satumaa - etel pohjalaisia herkkuja ruokap yt n 12 Ruoka-Suomi ja Finfood koordinoivat Ruokakeskon CM-ketjun 13 valtakunnallisen megakampanjan Kotitilan Parhaat tuotteet markkinoin Finndeli Oy 14 Elintarvikeyritysten Saksan kaupan vientiohjelma 15 Uusia juomiin liittyvi lakeja 15 Elintarviketekniikan alalle erikoisammattitutkinto 16 Ajankohtaista ylimaakunnallisista ALMA-hankkeista 17 Oma Yritys -tapahtuma tarjoaa ty kaluja yritystoimintaan 17 Food Park yksik it otettiin virallisesti k ytt n Kauhajoella 18 Yrityskummitoiminnasta potkua elintarvikealalle 19 Food Parkissa jalkautetaan elintarvikealan tutkimustietoa 20 yrityksiin VTT:n puhelinnumerot muuttuvat 20 Uusi pk-yritysm ritelm voimaan vuonna Yhteisty ss Saksan markkinoilla -osaamisen siirtoa 22 k yt nn ss L hiruokaseminaari herkullisten makujen ja paikallisuuden 23 asialla FI Europe Food Ingredients and Food Safety & Hygiene 23 LUOLAn uumenista p iv nvaloon moninaisia yhteisty kuvioita 24 Yhteisty t suomalaisten ja pohjoisitalialaisten maaseudun 26 yritt jien ja nuorten kesken improve-hankkeessa Etel savolaista l hiruokaa - eurooppalainen n kym 27 Palvelukortti 28 Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Liuska teksti syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta. Kansikuva, Maa ja metsätalousministeriön kuva arkisto Ruoka-Suomi -tiedotetta voit lukea Ruoka-Suomi sivustosta osoitteesta

3 Lokaalissa taloudessa Vuosi 2005 on Ruoka-Suomen toimintasuunnitelmassa nimetty erityiseksi l hiruoan vuodeksi. Sama idea on tietenkin ollut kauan taustalla, kun tavoitteena on pienten ja viel pienempien maaseudun elintarvikeyritysten toimintaedellytysten kehitys. Monet merkitt vimm t hankkeet joissa Ruoka- Suomi on verkostoaan k ytt nyt, liittyv t jotenkin ruoan l himarkkinoiden toimivuuteen. Jatkamme siis systemaattisesti t m n teeman nostamista uudelle tasolle. Ykk stavoitteena on julkisen ruokahuollon l hiruoan k yt n lis minen. Jokap iv isen leip mme leipureiden, eli kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ruokahuollon vastaavien yhteinen arvo on ett aluetaloudellinen hy ty on otettava ensisijaisesti huomioon, kun tavaran toimittajien kanssa sopimuksia aloittaa uuden kauden ohjelmien toteutus solmitaan. My s kuluttajien arvot ovat eritt in sinivalkoisia. Hyv kierre on siis olemassa. T m hyv Jos Suomen eurot alueellisessa maaseudun kehitt misess pysyv t pohjaty pit saada tuottamaan tulosta. nykytasolla, voidaan uutta kautta Vuoden mittaan testataan j l- leen uusia yhteisty kuvioita. Nyt pit valmistella kohtuullisen positiivisella mielell. Koko maahan valmistel- l yty ne yritt j t ja yritt laan j ryhm yksi ohjelma, t yksill s nn ill ja tuotteet, jotka ovat valmiita haasteisiin ja nykyist vapaammin k sin. Uudet vastaamaan. EU:n maaseuturahaston s nn kset muistuttavat paljon nykyisi, joten Oma ty ni tulee t n vuonna painottumaan kaikkia nykyisell n toimivia systeemisteluun. jo uuden rahoituskauden valmej voidaan jatkaa ja ter v itt. EU-asetusten ja rahoituskehysten kanssa painitaan aluksi, Kun tukea suurille yrityksille ollaan v hent m ss, maaseudun pienten mutta jo nyt kev ll aletaan my s ja mikroyritysten tarpeet sen sijaan uusien kansallisten ja alueellisten ohjelmien valmistelu - vaikka lopullisista on aiempaa paremmin otettu huomioon. My s MMM ja KTM:n yhteinen eurom rist ei viel tietoa ole- ty ryhm pyrkii m r tietoisesti yh- kaan. Aikaa on n enn isesti runsaasti, ten ist m n menettelyj ja etsiv mutta vanhat kokemukset varoittam n tapoja, joilla maaseudun kaikki a t j t t m n m i t n m y h e m m pienet k s i, yritykset saadaan tukien piiriin. jos ja kun tavoitteena on ehdottomasti Alueilla valmistellaan maakuntaohjelmia, maakuntien maaseutuohjelmia, sovitetaan yhteen erityisohjelmaan ja aloitetaan EU-ohjelmien valmistelu, jossa nyt my s paikallistason ohjelmat ja toimintaryhmien ty nivotaan osaksi yhteist maaseutuohjelmaa. Tarkoituksemme on, ett TE-keskukset jo aikaisessa vaiheessa ottavat mukaan yritt jien n kemykset ja tarpeet. Yhteen sovitusty tulee siis olemaan iso urakka, jossa tarvitaan kaikkia alueen asiantuntijoita ja jolle alueen oma elintarvikestrategia tulee antamaan hyv pohjaa. Hektisimmill n ty tullee alueilla olemaan ensi syksyn. Kovin nihke t EU-s nn t elintarvikkeiden markkinoinnissa ihmetytt v t muuallakin kuin Suomessa. Saksassa on teetetty ymp rist viraston tutkimus, joka toteaa, ett l hiruoka v hent kuljetuksia ja ymp rist - kuormitusta joka jo antaa t yden syyn suosia sit. Toivon todella, ett EU:n parlamentti ja komissio l yt - v t valtiontukis nt ihin t lt osin selkeytt ja sopivampia sanamuotoja. Ja meh n heit siin mielell m- me autamme. Suomalaisen l hiruoan markkinointi on tuen tarpeessa, eik EU:n sis markkinoiden toiminta siit k rsi. Ja toisaalta tietenkin tehd n t it, ett Suomalaiset elintarvikkeet p sisiv t hankkimaan kannuksensa my s kansainv lisill markkinoilla ja antamaan sinne oman erityisen rukiisen makunsa. Hyv kirkastuvaa kev tt kaikille! Sirpa Karjalainen MMM 1

4 Ruoka Suomi teemaryhmä 2005 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri/koordinaattori Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM ( huhtikuun alkuun 2005 asti) Kirsi Viljanen, ylitarkastaja, MMM (huhtikuusta 2005 alkaen) Markku Wulff, tulosaluejohtaja, Savonia ammattikorkeakoulu Heidi Valtari, suunnittelija, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Jäsenet Esa Anttila, projektipäällikkö, LounaFood, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Salme Haapala, kehittämispäällikkö, Foodwest Oy Leena Heinola, MMM, Oulun yliopisto, Kainuun yksiköt/biotekniikan laboratorio, ELO aluekoordinaattori Leena Hyrylä, projektipäällikkö, ProAgria Etelä Karjala ry Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi instituutti Kai Karsma, erikoistutkija, KTM, Elinkeino osasto Rauni Kivelä, projektipäällikkö, Elintarvikekeskus Joanna Kurki, eläinlääkintötarkastaja, MMM/Elintarvike ja terveysosasto Reijo Kuusinen, projektipäällikkö, Agropolis Oy Eeva Lamminen, projektivastaava, Tamfood Tiina Lampisjärvi, toiminnanjohtaja, Finfood Suomen Ruokatieto ry Mirja Mokkila, ryhmäpäällikkö, VTT, Biotekniikka Sari Mäkinen Hankamäki, toiminnanjohtaja, Ekoneum ry, ELO aluekoordinaattori Leena Packalen, tiedotuspäällikkö, MTK Isa Pelttari, projektipäällikkö, Maaseutukeskusten Liitto Tiina Piilo, toimialapäällikkö, Viikki Food Centre, ELO aluekoordinaattori Pirkko Pohjoranta, osastonjohtaja, Pohjois Karjalan Aikuisopisto Laura Salmi, kehityspäällikkö, Suomen 4H liitto Marja Seuranen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ELO aluekoordinaattori Eila Törmä, toimitusjohtaja, Satafood kehittämisyhdistys ry Erkki Vasara, toiminnanjohtaja, Agropolis Oy, ELO verkosto Jussi Veijola, elintarvikekoordinaattori, Lapin Maaseutukeskus Päivi Vitikka, elintarvikekoordinaattori, Oulun Seudun Ammatillisen Koulutuksen Kuntayhtymä (OSAKK), ELOaluekoordinaattori 2

5 Ruokakori.fi toimii pienten elintarvikeyritysten omana kauppapaikkana Ruokakori.fi tarjoaa ammattikeitti ille jo yli 600 tuotetta. Korista l ytyy muun muassa lihaa, leip, marjatuotteita ja juustoja - tuotevalikoima on laajentunut my s kotimaisiin tilaviineihin ja lik reihin. Ruokakorin teht v n on saattaa yhteen persoonallisia makuja ja tuotteita haluavat ammattikeitti t ja niit myyv t pienet elintarvikeyritykset. Myyj yritykset ovat pieni elintarvikeyrityksi p asiassa Kymenlaakson ja It -Uudenmaan alueilta, mutta Ruokakori saavuttaa hitaasti jalansijaa my s esimerkiksi Etel -Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kiinnostus tilausj rjestelm kohtaan on kasvamassa ja n ytt silt, ett yleinen asenne internetiss k yt v kauppaa kohtaan on muuttunut yh my n- teisemm ksi ja luottavaisemmaksi. Finfoodin hallinnoima Ruokakori toimii tietov yl n ja tuotteiden myyntipaikkana. Kauppaan, kuljetukseen ja laskutukseen liittyvist asioista myyj ja ostaja sopivat kesken n. Ruokakorissa myyj m ritt itse myyntialueensa, myyt v t tuotteet sek toimitusp iv t omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pienelintarvikeyritysten yhteisty ja verkostoituminen v hent muun muassa kuljetusten aiheuttamia kustannuksia. Sek It -Uudellamaalla ett Kymenlaaksossa toimii myyj, joka v litt Ruokakorin kautta noin kymmenen muun yrityksen tuotteita. Ostaja voi n in helposti tilata monen eri valmistajan tuotteita yhdelt myyj lt, yhdell laskulla ja toimituksella. Valmistaja voi puolestaan keskitty omaan ydinosaamiseensa eli tuotteiden valmistukseen. Ruokakori toimii lis ksi yrityksen s hk isen tuotekuvastona, josta ostaja l yt helposti kaikki tuotteisiin liittyv t tiedot. Viime vuonna lanseerattu Ruokakori on valtakunnallinen tilausj rjestelm ja kauppapaikka, josta ravintolat, suurkeitti t ja muut yritysasiakkaat voivat s hk isesti tilata maakuntien pienten yritysten tuotteita keskitetysti. Maakuntien pienill yrityksill on tarjota paljon laadukkaita tuotteita, mutta ostajille tuottajien l yt minen on monesti hankalaa, koska tieto niist on hajallaan. Tietoväylä, täydentävä myyntipaikka sekä sähköinen tuotekuvasto Voisiko Ruokakori palvella oman alueesi yrityksiä? Tarvitsevatko yritykset omalla alueellasi uusia myyntikanavia ja lis n - kyvyytt? Onko ymp rist ss si kiinnostusta vied eteenp in Ruokakori.fi -palvelua? Finfood tarjoaa mahdollisuutta tulla esittelem n tilausj rjestelm seminaari- ja koulutustilaisuuksiin. Ruokakoriin voit tutustua osoitteessa Leena Höysti Finfood puh. (09)

6 Ylimaakunnallinen Veturi-hanke j rjest seuraavat seminaarit: Elintarvikealan toimijoille, asiantuntijoille, tuotekehittäjille, laatu ja yritysneuvojille Markkinatrendien mukainen tuotekehitys ja gourmet tuotteen laatujärjestelmä SEMINAARI LUUM ELL klo Paikka: Tuhannen Tarinan Talo, Nikkarintie 137, Kannuskoski Ajo-ohjeet ja kartat: SEMINAARI TAMPEREELLA klo Paikka: Maa- ja mets talo, N silinnankatu 48 D, Tampere SEMINAARI TURUSSA klo Paikka: Kavalton tila, Heli ja Markku Kavalto, Kavaltontie 11, PIIKKI Luentoja, pureudutaan syv llisemmin laatuj rjestelmien ihmeelliseen ja haasteelliseen maailmaan Ryhm t it ja keskustelua, ettei kaikki j vain teoreettiselle tasolle Alustusaiheita mm. o P ivitt istavarakaupan markkinaosuuksista ja myynnin rakenteesta, kulutusk ytt ytymisest, asiakassegmenteist, gourmet tuotteen asiakkaista, elintarvike markkinatrendeist, mitk tuotteet ja tuoteryhm t ovat voimakkaimmin kasvavia (mm. AC Nielsenin tiedon pohjalta), Premium Private Label, ECR lanseerauskortti. o Finndeli Oy:n ydinprosessit ja tiedotus uusista logistiikka palveluista. Toimitusjohtaja Lea Salovaara, Finndeli Oy o Mit gourmet-tuotteen laatuj rjestelm lt edellytet n, mill tavalla se todennetaan, laatuj rjestelm malleja sek asiakasl ht isen toimintatavan rakentaminen. Laatujohtaja Pirjo Jokipii, Maaseutukeskusten Liitto Seminaari ja kahvit ovat maksuttomia, mutta osallistujat maksavat itse matkansa ja lounasruokansa. Ilmoittautumiset menness Luum ki ja menness Tampere ja Turku: puh Tervetuloa mukaan! Projektip llikk Veturi-hanke ProAgria Maaseutukeskusten Liitto c/o ProAgria H me Mariankatu 8 A Lahti Puh. (03) ,

7 5

8 Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2004 tutkimus valmistunut Tutkimusta voi tilata hintaan 26 euroa kpl osoitteesta: Savonia ammattikorkeakoulu Julkaisumyynti Presidentinkatu Kuopio puh. (017) /Tiina Liisa Hyttinen fax. (017) amk.fi amk.fi/julkaisut Suomen Paras 2005 Suomen Paras -kilpailun tarkoituksena on saattaa etenkin maamme pientuottajien laadukkaita tuotteita ravintolakeitti ammattilaisten tietoisuuteen. Kilpailun tarjoituksena on my s v litt tietoa tuottajille ravintolakeitti iden tarpeista ja innostaa jatkuvaan tuotekehitysty h n. Kotimaisten hyvien laadukkaiden tuotteiden k y- t n lis minen tukee pientuottajaprojekteja, valtakunnallista elintarvikkeiden laatuketjua ja kansallista ruokaajattelua. ka-aineiden ja niiden tuottajien etsimist. Kilpailussa valitaan Suomen Paras raaka-aine tai elintarvike, idea, prosessi, tuote- tai palvelukonsepti. Tuotteet ja palvelut ovat k ytett viss ja toteutettavissa ravintoloissa, suurkeitti iss tai catering-yrityksiss. Valinnan tekee laaja-alainen ammattilaisraati, johon kuuluvat t n vuonna Jaakko Nuutila raadin puheenjohtajana, Markus Maulavirta, Maija Silvennoinen, Jyrki Vaajo, Atte Vannasmaa, Pekka Ter v, Paula Lindstr m ja Juhani J rvenp. tekij it. Pienetkin tuottajat saavat kilpailussa mahdollisuuden toimintansa esittelyyn. Osallistuminen on mahdollista l hett m ll lyhyt tuotekuvaus, mahdollinen verkko-osoite, tiedoteteksti, valokuva tms. sek yhteystiedot 4. maaliskuuta mennessä postitse tai verkko-osoitteeseen Palkitut julkistetaan 26. huhtikuuta Helsingiss. Viisi T hte jatkaa suomalaisten raa- Tavoitteena on mm. nostaa esiin suomalaisten raaka-aineiden mainetta ja 6

9 Uutuustuote kilpailu Kauhajoen Ruokamessut julistaa uutuustuote kilpailun 15. juhlavuoden kunniaksi Kauhajoen Ruokamessujen 2005 Uutuustuote -kilpailu on kohdistettu suomalaisille pienille ja keskisuurille elintarvikejalostajille. Uutuustuotekilpailun tarkoituksena on edist elintarvikealan pk-yritysten innovatiivisuutta ja saada aikaan uusia asiakasl ht isi tuotteita turvaamaan yritysten kasvua ja menestymist sek vaikuttaa my nteisesti maaseudulla tuotetun puhtaan ruoan tunnetuksi tekemiseen. Kilpailussa on 2 sarjaa: v - hitt iskauppatuotteille ja suurtalouteen suunnatuille tuotteille. Kilpailuun ilmoitettua tuotetta ei saa olla myynniss ennen ilmoittautumisajan p ttymist. Kilpailuun ilmoittautumisaika p ttyy ja kilpailevien tuotteiden on oltava valmiita Kummastakin sarjasta valitaan toukokuussa 2005 kolme finaaliehdokasta. Finaalituotteet julkistetaan toukokuussa 2005 ja voittajat julistetaan Kauhajoen Ruokamessuilla 2005 j rjestett v ss tilaisuudessa. Tuotteiden valintaperusteet ovat uutuusarvo markkinoilla, tuotteeseen sis ltyv innovaatio, mahdollisuudet markkinamenestykseen, aistinvarainen laatu, mukaan lukien pakkausratkaisu, hinta-laatusuhde omassa markkinasegmentiss n, raaka-ainepohja: eettisyys, luomuraaka-aine, kotimaisuus sek ravitsemukselliset n k kohdat: keveys, v h suolaisuus, kuitupitoisuus, erikoisruokavalioon soveltuvuus. Kauhajoen Ruokamessut 2005 Uutuustuote -kilpailun j rjest Kauhajoen Ruokamessut ja kilpailun toteuttaa Foodwest Oy. Foodwest Oy Salme Haapala puh. (06) , Kauhajoen Ruokamessut puh. (06) , vuotisjuhlamessut Kauhajoella Hämes Havusessa

10 Bertta seminaari keskittyi tutkimukseen ja lähiruokaan Savonia ammattikorkeakoulu ja ELO Pohjois Savo j rjestiv t Kuopiossa Bertta-seminaarin Seminaarin aiheita olivat: Viljat ja marjat terveyden aarrearkussa sek mist l ytyy l hiruoka. Seminaari on saanut nimens savolaisen ruokaperinteen edist j n kotiseutuneuvos Bertta R s sen (s. 1921) mukaan. H n ker si 1970-luvulla aineiston Savolaiseen keittokirjaan ja h nen reseptej n on sittemmin ollut mukana useissa muissakin savolaista keittotaitoa esitteleviss kirjoissa. Tuoreimpia n ist ovat Savonia ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa juuri ilmestynyt Savo Cooking sek muutaman vuoden takainen Hyvvee ja hyv n parasta teokset. Seminaarin alkajaisiksi oli tarjolla perinteinen savolainen lounas nauriskeittoineen ja patakukkoineen. Ruis uusvanha terveystuote Rukiin ja marjojen terveysvaikutukset olivat ensimm isen parituntisen aiheena. Prof. Kaisa Poutanen esitteli Kuopion yliopiston ja VTT:n ruistutkimuksia ja sai kuulijat vakuuttuneiksi rukiin terveellisyydest. Mahdollinen syy rukiin terveydellisiin vaikutuksiin on kuidun partikkelikoko, joka on viel suoliston hajotusty n j lkeenkin isompi kuin muilla viljoilla. Siksi ruiskuitu pit hyvin n lk ja tasaa verensokeria. Tosin Poutanen totesi, ett rukiin terveysvaikutukset on kansantajuisesti tiedetty jo viime vuosisadan alussa, mutta vasta nyt ollaan p sem ss jyv lle, mist vaikutukset johtuvat. Marjoissa muutakin kuin makua Dos. Riitta Törrönen esitteli tutkimustuloksia marjojen sis lt mist terveysvaikutteisista yhdisteist. Erinomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lis ksi marjat ovat hyvi flavonoidien ja muiden polyfenolien l h- teit. Marjan flavonoidipitoisuuden voi arvioida sen v rin perusteella: mit tummempi marja, sit enemm n siin on flavonoideja. Marjojen v ri on per isin punaisista ja sinisist flavonoideista, antosyaaneista. Tavallisista marjoistamme eniten antosyaaneja on mustikassa. Marjojen murskaaminen, kuumentaminen ja muu prosessointi tuhoavat flavonoideja jonkin verran. Paistetussa mustikkapiirakan t ytteess ja mustikkanektarissa flavonoidipitoisuus on noin 80 % ja mustikkahillossa on noin 60 % siit mit sen on pakastetuissa mustikoissa. Sen sijaan mehumaijalla valmistetussa mustikkamehussa pitoisuus on alle 20 % siit mit se on marjoissa, koska flavonoideja sek tuhoutuu h yryst misess ett j kiinte n j tteeseen. Marjojen terveysvaikutuksista saadaan l hi vuosina paljon uutta tietoa. Tutkijoita kiinnostavat mm. marjojen antioksidatiiviset, antimikrobiset ja sy v lt suojaavat vaikutukset. Koe-el imill tehdyist tutkimuksista on saatu viitteit, ett marjojen k ytt saattaisi hidastaa ik ntymiseen liittyvi muutoksia aivojen toiminnassa eli est muistin ja oppimiskyvyn heikkenemist. Potilastutkimuksissa on jo osoitettu, ett karpalo-puolukkamehu ehk isee virtsatietulehduksia. Sama vaikutus voi olla muillakin marjamehuilla. Snackseja, marjakarkkeja ELO-Pohjois-Savon aluekoordinaattori Vuokko Tuononen teki katsauksen markkinoilla oleviin uusiin viljaja marjatuotteisiin. Suuntaus on menossa kohti annospakkauksia: snackseja, kuivattuja marjoja ns. marjakarkkeja sek yksitt isi marjoista ja viljoista eristettyj ainesosia, joita voidaan k ytt osana muuta elintarviketta. Mielenkiintoisia uutuuksia ovat my s marjatuotteet, jotka voidaan nauttia sellaisenaan v lipalana (esim. Marjapureet). Pakkaskuivattuja marjoja on tarjolla sek kokonaisina ett jauhettuna. Toisinaan kaunis pakkaus tekee vanhasta tuttavuudesta uuden tuotteen. Paahtoleip voidaan my s tarjoilla suklaalla maustettuna dipattavana herkkupalana. Kuivattuja marjoja lahjapakkauksessa 8

11 Paahda, taita tikuiksi, dippaa hunajassa ja nauti. Kunnalliset ruokapalvelut lähiruoan käyttäjinä Eniten keskustelua her tti Efektia Oy:n Kaj Työppösen esitys kunnallisesta ruokapalvelusta l hiruoan k ytt j n. Elinvoiman ev t hankkeessa on laadittu oppaat yritt jille, ostajille ja p tt jille. Oppaat on julkaistu hankkeen nettisivuilla: Ty p- p nen kertoi my s tutkimuksesta, jossa selvitettiin suurtalouksien l hija luomuruoan k ytt. Kasvisten, leiv n ja perunan l hik ytt oli yleist, sen sijaan laajamittainen luomun k ytt on viel harvinaista. Kilpailuttamiss nn kset edellytt - v t, ett hankinta tehd n joko kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon tai alhaisimman hinnan perusteella. Kokonaistaloudellisuus (hinta + laatu) tulee m ritell jo ennen tarjouskilpailua. Samoin tuotteen laatuvaatimukset on eritelt v. Hintaa ei saa ohittaa hankinnoissa, mutta sille voi antaa painoarvon, joka on v hemm n kuin 100 %. Laatutekij ist voidaan ottaa erilleen ns. ehdottomat laatuvaatimukset. T llaisia voivat olla esim. pakkauskoko ja tyyppi, ravitsemuksellinen laatutekij (esim. rasvapitoisuus) tai lis aineettomuus. My s maku voi olla laatutekij, mutta sen arvioimiseen on oltava k yt s- s luotettavat ja dokumentoidut menetelm t. Kokonaistaloudellisuutta ei kuitenkaan voi perustella ty llist vyyd e l l. Tuotekehitysyhteisty ei kuulu kilpailuttamiss d sten alle. Yritys ja suurtalous voivat yhdess kehitt l hituottajan tuotetta suurtalouden tarvetta vastaavaksi ja samalla keitti voi sitoutua testaamaan tuotetta tuotekehitysvaiheen yli. T m n j lkeen entist parempi l hituote pystyy kilpailemaan paremmin muiden tuotteiden kanssa avoimessa kilpailussa. Hankintarenkaat voivat pilkkoa hankintojaan pienempiin palasiin ja renkaan j senill olisi parhaimmillaan mahdollisuus osallistua hankintarenkaaseen haluamallaan laajuudella (esim. elintarvikehankinnoista vain s ilykkeet ja bulkkitavarat). Tilauksia netistä Leena Höysti Finfoodista kertoi s h- k isest tilausj rjestelm st : Ruokakori.fi. Sinne yritykset voivat pient kuukausimaksua vastaan laittaa tuotteensa myyntiin ja rekister i- tyneet ostajat voivat ostaa tuotteet suoraan s hk isesti. Yritykset voivat tarjota tuotteita my s alueellisesti, jolloin logistiikka helpottuu. J rjestelm on ollut k yt ss vasta viime kev st ja se on v hitellen saanut jalansijaa eri puolilla Suomea. J rjestelm voi testata demoversiolla osoitteessa Seminaarissa virisi vilkas keskustelu l hiruoan edist misen keinoista ja merkityksest aluetalouden kannal- 9 ta. Keskustelua Pohjois-Savossa jatketaan ja yhdess mietit n keinoja, joilla elintarviketuottajat ja ruokapalvelu voivat yhdess kehitt toimintojaan kilpailutuss nn ksi unohtamatta. Tuotekehityksess tuotteen terveellisyys, asiakasl ht isyys (kohdennetut asiakassegmentit), pakkauskoot ja muodot tulevat entist t r- ke mm ksi kehitt misen kohteiksi. Vuokko Tuononen

12 Talonpojan ruokatori lähiruokaa Helsingin sydämessä Ylimaakunnallisessa HELMI Makuhelmiä maakunnista hankkeessa tehtiin esiselvitys Ruotsissa suuren suosion saaneen Bondens egen marknad toiminnan k ynnist misest Suomessa. Tutustumismatkalla Tukholmassa oli mukana 18 asiasta kiinnostunutta tuottajaa. Viisi vuotta sitten Tukholmassa alkunsa saanut Bondens egen marknad toiminta on Ruotsissa levinnyt jo 13:een paikkaan (ks. T ss havaintoja matkalla koetusta: Ruokatori Farmers Market- ajatukseen liittyy vastaisku tarjonnan yksipuolistumista vastaan kaupoissa. Tukholmassa torit olivat ennen kaikkea ruokatoreja, jossa myyj t m iv t ainoastaan itse tuottamiaan elintarvikkeita. Kaikki torin tarjonta oli kotimaista ja sen lis ksi l hell tuotettua (250 km). Vihannekset oli korjattu edellisen p i- v n, joten ne olivat tuoreita. Monen tuottajan kojussa ostaja saattoi k - vell sis n valitsemaan haluamansa tuotteet. T m lis si mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Ostajan puolesta oli ajateltu, ett t lt torilta ostaessaan voi olla varma tekev ns eettisesti kest vi valintoja. Sijainti Tukholman esimerkin perusteella on olennaista, ett tori sijaitsee selke sti rajatulla alueella kaupungin syd - mess. Keskustaymp rist luo torille visuaalista vieh tt vyytt ja keskieurooppalaista henke. Olennaista on my s, ett tori sijaitsee julkisten kulkuneuvojen risteyskohdassa, jonne autottomienkin on mahdollista tulla. Yksityisautoille ja tuottajien pakettiautoille tulee olla parkkitilaa k velymatkan p ss painavien hankintojen mahdollistamiseksi. Ruokakaupan tulee sijaita l hell t ydennysten tekemist varten. Asiakkaat Tukholman toreilla asiakkaiden kirjo oli huomattava. Oli nuoria perheit lapsineen, l hikorttelin vanhuksia torik rryineen, opiskelijoita polkupy - rineen kaupunkilaisia laidasta laitaan. My s Helsingiss asuu erilaisia ihmisi, joita l hiruoka kiinnostaa eri syist. P kaupunkiseudun maaltamuuttajia saattaa omalta kotiseudulta tulleen tuottajan tapaaminen ilahduttaa. Se tuo kuluttajalle mahdollisuuden piipahtaa omassa menneisyydess n ja saada omaan paikallisruokakulttuuriin kuuluvia tuotteita. Osalle ihmisist l hiruoasta on tullut ase globalisaation vastustamiseen, toisille t rkeint on tuotteiden alkuper ja hyv maku. Joka tapauksessa l hiruokatori antaa tuoreen vaihtoehdon ruoan ostamiseen. Erottautuminen Kaupunkilaisuuteen liittyy tietynlainen erottautumisen tarve. Pierre Bourdieun mukaan maku on distinktiivisen el m ntyylin t rke osatekij. Makuun liittyy sek esteettinen maku ett ruoan maku. Erot yhteiskuntaluokkien v lill n kyv t suhteessa ruokaan. Johanna M kel n mukaan viel 1900-luvun alussa keskeisen ongelmana oli aliravitsemus, mutta nykyisin sy j joutuu pohtimaan ruoan laatua, terveellisyytt, turvallisuutta ja eettisyytt. Nykyisin erot sosiaaliryhmien v lill eiv t en ole yht jyrk t. Eroja on kuitenkin ruokaan k ytett vien tulojen m r ss ja suhtautumisessa ruoan terveellisyyteen. Keskiluokka on edell k vij terveellisten el m ntapojen omaksumisessa, ja korkeammin koulutetut (erityisesti naiset) ovat omaksuneet terveellisemm t tottumukset nopeammin muiden ryhmien seuratessa per ss. (Johanna M kel : Sy - misen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu, sosiologian v it skirja, 2002). N iden tietojen perusteella torin ymp rist n sosioekonomisen tason tulee olla riitt v n korkea, jotta kotimaisuus, tuoreus ja hyv maku purevat myyntiargumentteina. Tukholmassa torin muodostumisesta sosiaalisen erottautumisen v lineeksi kertoi torin puheenjohtajan kertomus asiakkaiden v lisest keskustelusta. Mies kysyi toiselta: Mist Sin hankit maaartisokkasi? Minun vakiotuottajani on Lindstr m Bondens egen marknadilla. T m ntyyppinen erottautuminen 10

13 on arkip iv esimerkiksi Ranskassa, jossa jokaisella ruoasta kiinnostuneella ihmisella on mm. lihakauppiaansa ja viinitilansa. Vastaavanlaisen torin luominen ruoasta kiinnostuneiden ihmisten kohtauspaikaksi on yht lailla mahdollista Suomessa ja Helsingiss. Gastronomialiike Jo useita vuosia on Euroopassa ja my s Suomessa ollut muotia tehd ruokaa, keskustella ruoasta ja ruokakulttuurista. Maapalloistumisen my - t muiden maiden ruokakulttuureista on tullut arkip iv. TV:ss ruokaohjelmat kilpailevat yh paremmista ohjelmapaikoista. Samaan aaltoon liittyy kansallisen ruokakulttuurimme esiinnousu, suomalaisten ravintoloiden synty ja suomalaisuuden n kyminen p kaupungin parhaiden ravintoloiden menukokonaisuuksissa. Kaikenkaikkiaan kotimaisella ruoalla on kysynt. Mutta tuottajat ovat edelleen kuluttajille n kym tt mi. Tuottajatori Helsingiss, kaupungin syd - mess olisi vastaus siihen kysynt n, jota maaseudun tuottajatorit t ll hetkell tyydytt v t. Tuottajatorin avulla alkuper iset, ihmiskasvoiset tuotteet saadaan fyysisesti l hemm s kuluttajaa, helpommin h nen ulottuvilleen. Visuaalinen ilme ja tarjonta Matkalla mukana olleiden tuottajien n kemyksen mukaan olisi suotavaa, ett torin syntyvaiheessa luotaisiin riitt v t edellytykset visuaaliselle ja sis ll lliselle yhdenmukaisuudelle. T m tukee erottautumisen viesti ja lis tuotetarjonnan uskottavuutta. Taustalla on pyrkimys tuottajien profiilin nostamiseen ja tuottajien ammattiylpeyden lis miseen. Torien konseptualisoinnin edellytys on asioiden hoitusp t skokouksessa marraskuussa riitt v kirjaaminen, jotta toistettavuus mahdollistuu. 2004, joten projektin toteut- taminen suunnitellunlaisena ei ole mahdollista. Emme kuitenkaan ole Tukholman ruokatoreilla on myynniss my s itse kasvatettuja leikkokukkia, joista asiakkaat saavat itse sommitella haluamansa kukkakimpun. T m tuote on saavuttanut suuren suosion ja kukkamyyj t tuovat torimilj t ysin haudanneet ajatusta, vaan etsimme uusia tapoja toteuttaa mielest mme t rke uusi asia suomalaisen ruokakulttuurin menekinedist miseksi. Mik li kiinnostutte asiasta ja l y- d tte sen toteuttamiseen mahdollisia seen sisustuksellisen elemen- rahoituskanavia, olette tervetulleita t i n. N i n p s t n h y d y n t m ottamaan n yhteytt allekirjoittaneisiin. my s ajassa l sn oleva sisustamiseen kohdistunut muotivirtaus. Keskieurooppalainen ruokatori Helsinkiin Helsingin kaupungin kanssa k ytiin esiselvitysperiodin aikana neuvottelut kiinnostuksesta Talonpojan ruokatorin toteuttamiseen p kaupungissa. Helsingin kaupungin edustajat kokivat ruokatori ajatuksen soveltuvan hyvin kaupunkikuvan ja hiipuvan toritoiminnan el v itt miseen. Neuvottelujen tuloksena kaupunki sitoutui yhteisty h n ja ensimm inen tori olisi mahdollista toteuttaa Kampissa sadonkorjuuaikana Rahoitushakemus hyl ttiin Talonpojan ruokatori projekti ei kuitenkaan saanut rahoitusta ylimaakunnallisten ALMA-hankkeiden ra- Tiina Piilo ja Leena Hasselman Viikki Food Centre 11

14 Makujen Satumaa eteläpohjalaisia herkkuja ruokapöytään Etel -Pohjanmaa on Suomen vahvin elintarvikemaakunta. Sen alueella asuu 4 % Suomen v est st, mutta elintarvikkeista alueella tuotetaan 15 %! Samalla maakunta on yritt jyyden luvattua aluetta, pieni elintarvikejalostajia maakunnasta l ytyy noin 150 kappaletta. N iden lis ksi maakunnassa on vahvat yksik t viljanjalostuksessa, maidonjalostuksessa ja lihanjalostuksessa. Suuri osa Etel - Suomen kuoritusta perunasta kasvatetaan Etel -Pohjanmaalla ja kuoritaan valmiiksi ennen toimitusta ruuhka-suomen asiakkaille. Vahvan maakunnan yrityksill on halu osoittaa paikallisen tuotannon laajuus ja taso alueen asukkaille kertomalla omista tuotteistaan ja kiinnitt m ll kuluttajan huomio h nelle ehk ennest n tuntemattomiin herkullisiin tuotteisiin. T m n tarpeen ymp rille Foodwest Oy on rakentanut k sitteen Makujen Satumaa. Se koostuu yhteisty verkoston avulla toteutettavasta n ytt v st kampanjasta ja sen toteuttamisessa tarvittavista koulutus- ja kehitystoimista. Makujen Satumaa on nyt viety l pi kahtena syksyn, kummallakin kertaa muutaman p iv n mittaisena, eri kauppaketjuissa maakunnan alueella n kyv n esittelypainotteisena promootio- ja markkinointioperaationa. Operaation toteutusta varten mukaan liitettiin Sein joen ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan, ravitsemisalan ja yritt jyyden yksik i- den opiskelijat. Heid t koulutettiin operaation kaupassa tapahtuvan toiminnan l piviemiseen ja heille annettiin nimikkoyritys, jonka tuotteisiin ja toimintaan he k viv t etuk teen tutustumassa. N in he saivat opintoihinsa k yt nn nl heisen ulottuvuuden ja yritt j sai innokkaan ja asiantuntevan esittelij n myym l n kampanjan ajaksi ja ehk my hemminkin. Foodwest on vastannut osaltaan kampanjan organisoinnista osaksi osaamiskeskustoimintaa ja koulutuksesta yhdess opettajien kanssa sek rakentanut tuotemerkin ja kampanjan ilmeen, joka kaupoissa tulee n kyv sti esille. Makujen Satumaamerkki logoineen on rekister ity. Foodwest on my skin rekrytoinut kampanjassa mukana olevat yritykset, joita syksyll 2004 oli 16 kappaletta. Yritt jien k sitys toteutetuista kampanjoista on ollut hyvin my nteinen; he ovat saaneet n kyvyytt yritykselleen ja innokkaiden esittelij iden kautta uusia ostajia kampanjan j l- keenkin. Suuri osa yrityksist on ollut mukana molempina vuosina. Kampanjan aikana tuotettu esittelymateriaali on j lkeenp inkin ollut yritykselle markkinoinnissa k ytt kelpoista ja merkin k ytt onkin jatkuvaa sen kautta. Kampanjan rahoitus on osittain tapahtunut osaamiskeskusohjelman avulla, osittain yritysten omilla varoilla. Kaupat ovat olleet tyytyv isi kampanjap ivien myyntiin ja opiskelijoiden k ytt ytymiseen sek tuote-esittelyiden tasoon; monta kertaa esittelij ilt loppui tuote jo iltap iv ll siksi ettei yritt j /kauppias ollut uskaltanut arvioida myynti tarpeeksi suureksi. Makujen Satumaa on tullut j d k- seen; tulevan syksyn toimenpiteit on jo ryhdytty suunnittelemaan samalla verkostolla kuin t h nkin saakka. Foodwest Oy johtaja Jukka Lähteenkorva puh. (06) Makujen Satumaa projektipäällikkö Airi Rummukainen puh. (06)

15 Ruoka Suomi ja Finfood koordinoivat Ruokakeskon CM ketjun valtakunnallisen megakampanjan Ruoka-Suomi teemaryhm ja useat muut kotimaista pk-elintarvikealaa edustavat yhteis t ovat yhteisty ss K-Citymarket-ketjun kanssa suunnitelleet laajamittaisen, kaikissa Suomen Citymarketeissa toteutettavan megakampanjan. Kampanjan tavoitteena on laajentamaan kuluttajien tietoisuutta monipuolisesta pk-elintarviketuotannosta sek t m n tuotannon korkeasta laadusta. Lis ksi kampanjassa halutaan korostaa kuluttajalle valinnan vastuullisuutta. Luonnollisesti tavoitteena on my s eri tavarantoimittajien kaupallinen menestyminen, n in varmistettaisiin kampanjan kiinnostavuus my s jatkossa. Kampanjassa tuodaan esille my s k ytt tavaraa, joten kyseess on mittava elintarviketoimijoiden ja pk-yritysten yhteisty operaatio, jolle hankitaan vahva media- ja myym l n - kyvyys. Kampanjalle hankitaan n kyvyytt valtakunnallisesti, niin lehdiss kuin televisiossa, mutta pienten elintarviketuottajien kohdalla tullaan panostamaan paikalliseen n kyvyyteen niin perinteisen lehti-ilmoittelun, tiedotteiden kuin muiden markkinointitapahtumien muodossa. Tapahtuman toteutuksesta sek siihen liittyv st paikallisesta tavaraja mediapelist tullaan Ruokakeskolla valitun ty ryhm n toimesta laatimaan pelis nn t. T m n pohjalta alueellisten vastuuhenkil iden, paikallisten tavarantoimittajien ja CMmyym l iden on helpompi sopia tavarapelist, markkinointiyhteisty s- t sek paikallisen tason ilmoittelusta. K yt nn ss t m tarkoittaa sit, ett jokainen CM-myym l tai CMmyym l iden ryhm tulee saamaan vastuuhenkil n (aluekoordinaattorin), joka toimii linkkin myym l iden ja tavarantoimittajien v liss. N m aluetoimijat tullaan ohjeistamaan ty - ryhm n toimesta huhtikuun loppuun menness. Kampanjaa koordinoi Finfood - Suomen Ruokatieto ry ja Ruoka-Suomi - teemaryhm. Mik li haluat lis tietoja jo t ss vaiheessa, ota yhteytt Esa Anttila Turun yliopisto täydennyskoulutuskeskus / Finfood puh Elintarvikkeiden hankintakriteerit ja lähiruoka Kuopio Tampere Seinäjoki Turku Koulutuksen tavoitteena on oppia tuntemaan hankintalains d nn n ja aluepolitiikan kannalta hyv ksytyt elintarvikkeiden hankintakriteerit. Kurssilla ohjeistetaan elintarvikehankinnan hallintaan kriteerien asettamisesta, tarjouspyynn n laatimiseen, tarjousten vertailuun ja sopimusaikaiseen yhteisty h n. Tavoitteena kriteerien asettamisessa on alueen elinvoima ja puhtaat turvalliset elintarvikkeet suurkeitti ihin. Kurssi on mahdollista j rjest my s tilauksesta organisaatikohtaisena tilauskoulutuksena. Ilmoittautuminen tai Tarja Heikkinen, puh. (09) Kaj Työppönen 13 puh

16 KOTITILAN PARHAAT TUOTTEET MARKKINOI FINNDELI OY Kotitilan Parhaat Oy on muuttanut nimensä Finndeli Oy:ksi. LY tunnuksemme säilyy ennallaan. Nimenmuutoksella haluamme antaa Kotitilan Parhaat tuoteperheen nimen vielä entistä selvemmin tuotteidemme tekijöiden, pienten maaseutuvalmistajien käyttöön. Yksittäiset tuotteet nimetään Kotitilan nimen alle. Kotitilan Parhaat tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä hilloja, hyytelöitä, mehuja, vihannes, kala ja lihasäilykkeitä, viljatuotteita, salaatin ja grillauskastikkeita sekä sinappeja. Kotitilan Konjakkisinappi on muuten sinappien Suomen Mestari. Tuotteitamme myyvät parhaiten varustetut S ja K ryhmän myymälät. Ne löytyvät hyllystä peltomaisemaetiketin ja Kotitilan tuotenimen avulla. Lähes kaikki tuotteemme täyttävät Hyvää Suomesta joutsenmerkin vaatimukset. Raaka aineina käytetään vain parhaita suomalaisia marjoja, hedelmiä, viljaa, kalaa ja lihaa. Tuotteet valmistetaan tiloilla pienissä erissä, perinteisiä valmistusmenetelmiä ja isoäidin reseptejä käyttäen, taidolla ja rakkaudella. Jokainen valmistaja allekirjoittaa tuotteen omalla nimellään. Lisätietoja Finndeli Oy Lea Salovaara Urheilutie 6 C Vantaa puh

17 Elintarvikeyritysten Saksan kaupan vientiohjelma Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Finpron yhdess toteuttaman ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa pkyritysten kasvua kehitt m ll niiden kansainv listymisvalmiuksia ja kartoittamalla Saksan markkinoita. Seminaarien ja yrityskohtaisen konsultoinnin tuloksena kukin yritys saa oman toiminta- ja markkinointisuunnitelman. Ohjelma auttaa yrityst tunnistamaan sopivat asiakaskohderyhm t sek ymm rt m n jakelukanavien toimintaa. Lis ksi tarkoituksena on yritysten tuotteiden sopeuttamistarpeiden selvitt minen Saksan markkinoita vastaavaksi. N in yritys voi paremmin hahmottaa toiminnan edellytyk- set ja rakentaa kilpailukyky n omien vahvuuksiensa perustalle. Ohjelma kiteytyy neuvottelumatkaan tapaamaan sopivia yhteisty tahoja Saksassa. Ohjelma tuottaa osallistuville yrityksille uutta kansainv listymiseen liittyv osaamista ja antaa yrityksen avainhenkil ille valmiuden kansainv listymisen m r tietoiseen suunnitteluun, toteutukseen ja p t ksentekoon. Matkan j lkeen toteutetaan ohjattu seurantakonsultointi. Valmennuksen hinta on euroa (alv 0 %). Turkka Ristimäki Varsinais Suomen TE keskus puh. (02) Jaana Tapanainen Finpron Saksa puh Uusia juomiin liittyviä lakeja on tullut voimaan - laki er iden juomapakkausten valmisteverosta (n:o 1037) - laki virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta (n:o 1038) Ne ovat luettavissa osoitteesta Suomen s d skokoelma, vihko 155 lait nrot 1037 ja

18 Elintarviketekniikan alalle erikoisammattitutkinto Opetushallituksen johtokunta on p tt nyt Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon perusteista, jotka otetaan k ytt n alkaen. Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto on aikuisten ammatillinen n ytt tutkinto, joka on osaamisen hankkimistavasta riippumaton ja se suoritetaan n yt in. Kohderyhmä Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto on syntynyt elintarvikealan ja yritysten vaatimuksesta saada vankkaan k yt nn n osaamiseen pohjautuva tutkinto, jossa t m n lis ksi voi erikoistua esimerkiksi tuotannon ohjaamiseen, esimiestaitoihin tai muuhun alalla tarpeelliseen erikoisosaamiseen. Tutkinto on tarkoitettu henkil ille, joilla on vahva elintarvikealan perusosaaminen tai jotka ovat toimineet elintarvikeyritt jin uudella tutkinnolla he voivat laajentaa osaamistaan elintarvikealan ty njohto-, esimies- tai my s asiantuntijateht viin, kuten myynti-, markkinointi-, tuotekehitys- tai tehdaspalveluteht viin.. Tutkinnon perusteet on laatinut Opetushallituksen vet m ty ryhm, johon on kuulunut laajasti eri elintarvikesektoreiden asiantuntijoita sek kouluttajia. Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon n ytt ihin voivat osallistua kaikki riitt v n ammattitaidon omaavat henkil t. Jokainen tutkinnon suorittaja laatii yhdess n ytt j j rjest v n organisaation kanssa henkil - kohtaisen n ytt suunnitelman, jolloin my s varmistetaan osallistujan osaamisen taso. Jos osaamisessa ilmenee puutteita, tutkinnon suorittaja sek kouluttaja yhdess sopivat, miten taitoja voi t ydent. Useimmiten tutkinnosta suoriutuminen edellytt kin valmistavaa koulutusta. Ammattitaitovaatimukset Tutkinto muodostuu yhdest pakollisesta ja yhdest valinnaisesta osasta. Pakollinen osa on elintarviketuotannon ohjaaminen. Valinnaiset osat, joista on valittava yksi, ovat esimiesty elintarvikeyrityksess, myynti ja markkinointi elintarvikeyrityksess, tuotekehitys elintarvikeyrityksess sek tehdaspalvelu elintarvikeyrityksess tutkinnon j rjest jist sek tutkinnon perusteista saat osoitteesta (n ytt - tutkintotietojen haku ja n ytt tutkintojen perusteet) Opetushallitus ylitarkastaja Lea Lakio puh. (09)

19 Ajankohtaista ylimaakunnallisista ALMA hankkeista Ylimaakunnallisia ALMA -hankkeita on k ynnistetty t ll ohjelmakaudella yli 90 kpl. Agropolis Oy yll pit ylimaakunnallisten hankkeiden rekisteri osoitteessa alma.rekisterist l ytyy hankkeiden perustiedot, hankkeiden alueellisia toimenpidetietoja sek p ttyneiden hankkeiden loppuraportteja. Viimeiset ylimaakunnalliset hankkeet aloittivat syksyll Agropolis Oy kokoaa parhaillaan toimialoittain yhteenvetoja ylimaakunnallisten hankkeiden tuloksista sek toteuttajien kokemuksista. Samalla kootaan n kemyst eri toimialojen keskeisist kehitt mistarpeista tulevaa ohjelmakautta varten. Alkutuotannon ylimaakunnallisten kehitt mishankkeiden arviointiraportti on valmistunut ensimm isen. Raportti l ytyy internetist koordinointihankkeen kotisivuilta Liitteest 1 l ytyy yhteenvedot arvioiduista hankkeista. Vastaava arviointi tehd n 2005 aikana matkailun, elintarvikealan sek hevosalan hankkeista. Agropolis Oy jatkaa ylimaakunnallisten ALMA -hankkeiden koordinointia vuoden 2005 ajan. Uusien ylimaakunnallisten hankkeiden valmistelun ja p t ksenteon koordinoinnista on siirrytty aikaansaannosten kokoamiseen ja tulevan ohjelmakauden valmisteluty h n. Toisena teht v sarka- na on k ynniss olevien hankkeiden ty n tukeminen sek ALMA-alueen virkamiesty ryhm n avustaminen. Pidet n yhteytt! Pia Niemikotka ALMAn ylimaakunnallisten kehittämishankkeiden koordinointihanke Agropolis Oy puh. (03) ja Oma Yritys tapahtuma tarjoaa työkaluja yritystoimintaan Oma Yritys 2005 tapahtuma tarjoaa korkeatasoisen kontaktifoorumin kasvuhaluisille pk-yritt jille ja yritt misen alkutaipaleella oleville. Tilaisuudessa saa ajankohtaista tietoa yritt miseen palveluiden ja tuotteiden tarjoajilta. Tervetuloa Tekesin osastolle B 24 tutustumaan rahoitustuotteisiimme ja keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa. Tapahtumassa on lis ksi tietoiskuja sek seminaari, jossa k sitell n muun muassa rahoitusta, talousasioista, innovaatiostrategiaa sek johtamista. Tekesin rahoituspuheenvuorot kuulet 15. tai kello B-salissa. tiedottaja Soile Pohjanpalo puh

20 Food Park yksiköitä otettiin virallisesti käyttön Kauhajoella Yht Suupohjan seudun k rkitoimialoista; elintarvikealaa vied n eteenp in Food Park-brandin alla. Kaksi Food Park-yksikk : elintarvike- ja ymp rist tutkimuslaitos sek Visitor Center-tilat otettiin virallisesti k ytt n kutsuvierastilaisuudessa. Ennen juhlatilaisuuden alkua oli mahdollisuus tutustua uuteen, korkeatasoiseen elintarvike- ja ymp rist tutkimuslaitokseen. Tilaisuudessa p puheenvuoron k ytti tuotekehitys- ja tutkimusjohtaja ja Kauhajoen kaupungin uusin yrityskummi Annika M yr -M kinen Raisio-yhtym n tutkimuskeskuksesta heti Kauhajoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinm en tervetuliaispuheenvuoron j lkeen. Kiinteist n omistajan tervehdyksen juhlaan toi hallituksen puheenjohtaja Lauri Lepist Bensiinikauppiaitten el kekassasta. Bensiinikauppiaitten el kekassa omistaa kiinteist n Pohjoisella Yhdystiell jossa ovat Food Park n yttelytila ja koetehdastilat. Puheenvuorojen p t ssanat lausui elinkeinojohtaja Risto Kuutti Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtym st. Avajaistilaisuuden tarjoiluna olivat upeat, paikalliset elintarvikkeet. Menun suunnittelun, toteutuksen ja tarjoilun j rjesti Sein joen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikk yhteisty ss ravintola Maculan kanssa. Kattauksen suunnitteli ja toteutti samasta oppilaitoksesta opettaja Tuija Pitk koski yhdess opiskelijaryhm n kanssa. Sama ryhm my s suunnitteli elintarvikealan n yttelytilaan Suupohjan elintarvikeosaamista esittelev n n yttelyn. Suupohjan elintarvikealan kehittämisestä: Elintarvikekoordinaattori Barbara Kankaanpää Anttila Puh Elintarvike ja ympäristötutkimuslaitoksesta: Kemisti Riitta Laurila Puh (06)

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talvi 2006-2007 Tervetuloa Pohjan maalle! Tule Sinäkin Pohjanmaalle! Kulttuuria ja hemmottelua Perhelomat Talviloma

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kuluttajalähtöisen tuotekehitystoimintamallin kehittäminen ( KULTU )

Kuluttajalähtöisen tuotekehitystoimintamallin kehittäminen ( KULTU ) Kuluttajalähtöisen tuotekehitystoimintamallin kehittäminen ( KULTU ) Konseptista tuotteeksi - kokemuksia kuluttajatutkimustiedon soveltamisesta elintarvikkeen tuotekehityksessä Elintarvikeyrittäjyyden

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Hammastekniikka tutuksi

Hammastekniikka tutuksi Hammastekniikka tutuksi Hammasteknikko on suun terveydenhuollon ammattilainen, joka suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja -kojeita yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hammasteknisessä

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu

MUISTIO. Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Joensuun KeHa-renkaan tapaaminen Aika: 22.1.2014 klo 12.00 15.00 Paikka: Pohjois-Karjalan aikuisopiston Linnunniemen osaamiskartano, Joensuu Paikalla: Kalervo Laitinen, Luomutila Risto Laitinen Jorma Riikonen,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 1 Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 2 1 JOHDANTO 5.-6.5.1 Rovaniemellä järjestetty MAKUJEN LAPPI

Lisätiedot

Juhlavuosi rakennetaan yhdessä Suomen jokaisessa kunnassa! Opas kunnille Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen 2017 Huhtikuu 2016

Juhlavuosi rakennetaan yhdessä Suomen jokaisessa kunnassa! Opas kunnille Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen 2017 Huhtikuu 2016 Juhlavuosi rakennetaan yhdessä Suomen jokaisessa kunnassa! Opas kunnille Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen 2017 Huhtikuu 2016 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden teema

Lisätiedot

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Keliakiaviikon kauppatapahtumat (noin 80 tapahtumaa, tilanne 6.9.2010) Tule mukaan keliakiaviikon kauppatapahtumiin! Keliakiayhdistykset järjestävät

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) j rjest laskuvarjourheilun avoimet SM-kilpailut. J rjestelyt toteutetaan Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL)

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot