Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Transkriptio

1 Suomalaisten alkoholiostot Virosta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Matkustajien profiili... 3 Alkoholin tuonnin arvioimisesta... 4 vuonna Suomalaisten alkoholiostot litroina tuoteryhmittäin... 9 Suomeen tuotu alkoholi 100 % alkoholiksi muutettuna Matkustajien ja alkoholiin käytetyn rahan jakautuminen käytetyn rahamäärän perusteella Matkustajien ja tuotujen alkoholijuomien jakautuminen tuotujen juomalitrojen perusteella Tuonnin ja rahankäytön jakautuminen suurtuojien ja muiden kesken Kuinka usein Virossa vs rahankäyttö alkoholiostoihin Vaikuttaako Viron hintataso matkustuspäätökseen vs rahankäyttö alkoholiostoihin Matkustajien asuinpaikka vs rahankäyttö alkoholiostoihin Tulosten vertailua THL:n tutkimustuloksiin Liitetaulukko: Matkustajaprofiilit alkoholiostojen määrän perusteella

3 1 TIIVISTELMÄ VIROSTA ALKOHOLIJUOMIA TUOTIIN VUODEN AIKANA NOIN 64 MILJOONAA LITRAA Haastatelluista vironmatkalaisista 78 % kertoi ostaneensa matkallaan alkoholia. Alkoholijuomia Suomeen he toivat keskimäärin 32 litraa matkaruokakuntaa ja 25 litraa matkustajaa kohden, joten alkoholia tuotiin vuoden aikana Viron laivoilta Suomeen yhteensä 64 miljoonaa litraa. Olutta tuotiin noin 32 miljoonaa litraa ja väkeviä alkoholijuomia 4,5 miljoonaa litraa. Absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna alkoholijuomia tuotiin Suomeen 5,7 miljoonaa litraa. PIENI JOUKKO TOI SUURIMMAN OSAN ALKOHOLIJUOMISTA Vain noin 5 % matkustajista tuo yli puolet Suomeen tuodusta alkoholista. Tällaisia yli 100 litran eriä tuotiin Viron laivoilta vuoden aikana noin RAHAA KÄYTETÄÄN ALKOHOLIOSTOIHIN KESKIMÄÄRIN 105 MATKUSTAJAA KOHDEN Suomalaiset käyttivät Viron-matkallaan alkoholiostoihin keskimäärin 138 euroa matkaruokakuntaa ja 105 euroa matkustajaa kohden. Noin 15 % matkustajista kulutti 60 % kaikista alkoholiostoihin käytetystä 261 miljoonasta eurosta. VIRON EDULLISEMPI HINTATASO EI OLE AINOA SYY MATKAILUUN Noin 8 %:lle matkustajista Viron edullisempi hintataso on ainoa syy matkustaa Viroon. Yli 100 litraa alkoholia tuoneista lähes kolmannes sanoi hintatason olevan ainoa syy matkustamiseen. MERKITTÄVÄ OSA MATKUSTAJISTA MUUALTA KUIN ETELÄ-SUOMESTA Noin 57 % suomalaisista vironmatkalaisista asuu Uudellamaalla ja lähes kolme neljäsosaa Etelä-Suomessa. Yli 100 litraa alkoholia Suomeen tuoneista 35 % asuu Uudellamaalla ja 55 % Etelä-Suomessa. Erityisesti länsisuomalaisten osuus isoja alkoholieriä tuoneiden keskuudessa on suuri.

4 2 JOHDANTO SUOMALAISTEN LAIVAMATKAT VIROON Vuonna 2014 Suomen ja Viron välisillä matkustaja-aluksilla matkusti runsaat 8,7 miljoonaa henkilöä, mikä on noin 11 % enemmän kuin vuonna Matkustaneista noin 3 % oli rekkakuskeja ja muista kuin rekkakuskeista noin 61 % eli 5,2 miljoonaa matkustajaa oli suomalaisia. Suomalaiset tekivät vuonna 2014 lähes 2,6 miljoonaa edestakaista matkaa Viroon. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tarkoituksena oli selvittää suomalaismatkailijoiden alkoholiostojen määrä Virossa sekä Viron laivoilla. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yli 14-vuotiaita suomalaismatkailijoita Viron laivoilla (Tallink, Viking ja Eckerö). Aineisto kerättiin eri kellonaikoina lähteneillä laivoilla välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 182, joista valittiin käytettäväksi näiden tutkimustulosten laskennassa (satamissa tehdyt haastattelut jätettiin pois aineistosta, sillä satamissa automatkustajien ja jalankulkijoiden oikeaa suhdetta vastaajamäärissä ei voitu varmistaa). Haastatelluista 47 % oli menomatkalla ja 53 % paluumatkalla. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ± 1,7 prosenttiyksikköä. Raportissa esitetyille keskiarvoluvuille (litraa/henkilö) lasketut keskivirheet vaihtelevat 0,3 ja 1,3 litran välillä. Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan eri vuodenaikoina tehtyjä matkoja siten, että keväällä ja joulukuussa tehdyt haastattelut vastaavat syystoukokuun aikana tehtyjä matkoja (66 % matkoista) ja kesällä tehdyt haastattelut vastaavat kesä-elokuussa tehtyjä matkoja (34 % matkoista). Haastatteluja Viron laivoilla teki seitsemän eri henkilöä. Eri haastattelijoiden kokoamia aineistoja verrattiin toisiinsa alkoholin tuontimäärien osalta, jotta voitiin havaita poikkeaako jonkun haastattelijan keräämä aineisto muiden keräämistä aineistoista. Kahden haastattelijan osalta alkoholiostot olivat keskimäärin alhaisempia, koska heidän haastattelemillaan henkilöillä ei ollut erityisen suuria tuontieriä. Näiden haastattelijoiden keräämiä vastauksia ei poistettu aineistosta, mutta raportissa on pyritty arvioimaan heidän keräämiensä vastausten vaikutusta tutkimuksen tuloksiin.

5 3 Sukupuoli Ikä Kotitalous Ammattiryhmä Kotitalouden yhteenlasketut bruttovuositulot MATKUSTAJIEN PROFIILI talvi kesä joulu talvi kesä joulu mies 44,6 % 45,4 % 52,4 % yksin 11,2 % 11,5 % 14,1 % nainen 55,4 % 54,6 % 47,6 % puolison kanssa 35,0 % 36,0 % 27,4 % Matkaseurue ,5 % 14,8 % 14,4 % alaikäisten lasten kanssa 10,1 % 12,9 % 7,5 % ,7 % 15,3 % 12,8 % muussa seurueessa 52,0 % 53,0 % 56,7 % ,1 % 16,6 % 14,7 % Etelä-Karjala 1,9 % 2,1 % 2,8 % ,4 % 21,3 % 20,2 % Etelä-Pohjanmaa 1,0 % 1,3 % 2,7 % ,2 % 19,6 % 19,5 % Etelä-Savo 1,5 % 2,2 % 1,6 % yli 65 12,1 % 12,5 % 18,4 % Kainuu 0,1 % 0,6 % 0,5 % yhden aikuisen talous 26,0 % 23,8 % 18,3 % Kanta-Häme 3,2 % 3,6 % 3,7 % yhden aikuisen lapsiperhe 4,8 % 5,0 % 5,1 % Keski-Pohjanmaa 0,1 % 0,4 % 0,5 % aikuisia, ei kotona asuvia lapsia 41,2 % 39,3 % 41,4 % Keski-Suomi 1,8 % 3,4 % 3,1 % kahden tai useamman aikuisen lapsiperhe 27,8 % 27,2 % 28,9 % Kymenlaakso 4,6 % 3,3 % 4,0 % Asuinpaikka muu 0,2 % 4,8 % 6,3 % Lappi 0,4 % 1,1 % 0,0 % palkansaaja 57,4 % 61,0 % 48,8 % Pirkanmaa 4,7 % 7,5 % 6,8 % yrittäjä / liikkeenharjoittaja 10,8 % 8,8 % 11,6 % Pohjanmaa 0,4 % 1,0 % 0,6 % työtön 3,6 % 3,3 % 4,1 % Pohjois-Karjala 0,8 % 1,2 % 0,6 % opiskelija / koululainen 9,3 % 7,9 % 9,2 % Pohjois-Pohjanmaa 1,2 % 2,2 % 0,8 % eläkeläinen 17,8 % 17,8 % 24,2 % Pohjois-Savo 1,3 % 2,1 % 1,6 % muu 1,1 % 1,1 % 2,1 % Päijät-Häme 3,3 % 3,9 % 8,5 % alle ,0 % 10,9 % 12,1 % Satakunta 2,0 % 2,6 % 4,2 % ,7 % 25,5 % 26,5 % Uusimaa 66,0 % 54,7 % 52,9 % ,0 % 23,4 % 21,8 % Varsinais-Suomi 5,7 % 6,6 % 5,3 % ,4 % 20,6 % 20,1 % Etelä-Suomi 79,0 % 67,6 % 71,9 % ,0 % 11,1 % 9,7 % Länsi-Suomi 15,7 % 23,0 % 23,1 % ,6 % 3,4 % 4,3 % Asuinpaikka Itä-Suomi 3,6 % 5,4 % 3,7 % ,7 % 2,6 % 2,7 % Oulu ja Kainuu 1,3 % 2,8 % 1,3 % yli ,7 % 2,5 % 2,7 % Lappi 0,4 % 1,1 % 0,0 % Keväällä Viroon matkustaneista suomalaisista 79 % ja joulukuussa matkustaneista 72 % asui Etelä-Suomessa, kun taas kesällä eteläsuomalaisten osuus oli vain noin 68 %.

6 4 KEITÄ TUTKIMUKSESSA HAASTATELTIIN? ALKOHOLIN TUONNIN ARVIOIMISESTA Haastattelut tehtiin pääasiassa Viron ja Suomen välisillä laivoilla. Helmi-maaliskuussa haastatteluita tehtiin Eckerö Linen ja Viking Linen laivoilla ja toukoelokuussa sekä joulukuussa Tallinkin, Eckerön sekä Viking Linen lautoilla. Näiden laivojen osuus laivamatkustajaliikenteestä Helsingin ja Tallinnan välillä on yli 90 %. Tutkimustulokset on yleistetty koskemaan näiden yhtiöiden laivoilla vuonna 2014 matkustaneita laivamatkustajia Tallinnan ja Helsingin välillä. Haastatelluista 47 % on Suomesta Viroon matkustavia henkilöitä, jolloin heidän vastauksensa kuvaavat vastaajien ostoaikeita ja 53 % Virosta Suomeen matkustavia henkilöitä, jolloin vastaukset kuvaavat pääosin toteutuneita ostoja. Meno- ja paluumatkalaisten vastaukset eivät poikenneet toisistaan, joten niitä ei ole tarkasteltu erikseen tässä raportissa. Satamassa tehdyt haastattelut jätettiin pois aineistosta, sillä satamassa automatkustajien ja jalankulkijoiden oikeaa suhdetta vastaajamäärissä ei voitu varmistaa. MITEN ALKOHOLIN TUONTIOSTOJA KYSYTTIIN? Haastatelluilta kysyttiin, ostivatko he alkoholijuomia Suomeen tuotavaksi Viron-matkansa yhteydessä. Alkoholia ostaneilta kysyttiin kuinka paljon he käyttivät rahaa alkoholiostoksiin Virossa ja laivalla, sekä kuinka monta litraa he toivat eri alkoholijuomia Suomeen. Jos vastaajalla oli mukanaan puoliso tai alle 15- vuotiaita lapsia, tuotu alkoholimäärä jaettiin mukana olevien perheenjäsenten määrällä, jolloin saatiin laskettua keskimääräinen tuontimäärä matkustajaa kohden.

7 5 MITEN KYSYMYKSIIN VASTATTIIN? Tutkimustulosten luotettavuus riippuu vastaajien avoimuudesta sekä rehellisyydestä, ts. kertovatko he ostamansa alkoholimäärän tai vääristelevätkö totuutta. Otokseen poimitut vastaajat saivat täyttää lomakkeen itse ja palauttaa sen suljettuna haastattelijalle. Tällä tavalla pyrittiin korostamaan vastausten anonymiteettiä. Vastaajilta kysyttiin, minkä tuoteryhmien tuotteita he aikoivat Viron matkaltaan tuoda Suomeen. Alkoholijuomat olivat yksi tuoteryhmistä. Alkoholia ostaneista 3 % (78 vastaajaa), ei kertonut alkoholiostoihin käyttämäänsä rahamäärää. Heistä 74 % (58 vastaajaa) kertoi kuitenkin tuoteostoihin käyttämänsä rahamäärän ja edelleen heistä seitsemällä tuoteostoihin käytetty rahamäärä oli 500 euroa tai enemmän. Jos oletetaan, että vastaajat eivät ole valehdelleet Viron matkalla käyttämäänsä rahamäärää, aineistossa on enintään 27 vastaajaa (0,8 %), jotka ovat tuoneet suuren määrän alkoholia, joka ei näy tuloksissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tunnuslukujen avulla vastausten jakaumaa alkoholiostoksiin käytetystä rahamäärästä. Rahaa tuontialkoholiostoksiin maksimi keskiarvo keskihajonta mediaani trimmattu (5 %) keskiarvo* Virosta (n=3 342) ,26 222,53 40,00 61,99 Laivalta (n=3 288) ,10 130,84 20,00 34,22 * trimmattu keskiarvo on keskiarvo, joka on laskettu aineistosta sen jälkeen, kun siitä on ensin poistettu 5 % suurimmista ja pienimmistä havainnoista. Helmi-maaliskuussa kerätyssä haastatteluaineistossa euromääräisesti suurin yksittäinen alkoholiostoksiin käytetty rahamäärä oli euroa. Suurin Virosta ostettu alkoholierä oli juuri tuo euron ja suurin laivalta ostettu erä oli euron arvoinen. Vähintään 500 eurolla alkoholia ostaneita aineistossa oli 187 kappaletta (5,5 % vastanneista) ja vähintään 200 eurolla alkoholia ostaneita 677 kappaletta (20,2 % vastanneista).

8 6 MITÄ VIRHEMAHDOLLISUUKSIA TUTKIMUSTULOKSISSA ON? Vastausaineiston perusteella pyritään estimoimaan (arvioimaan) suomalaisten Viron matkoilla tekemien alkoholiostojen kokonaismäärää. Alla on tarkasteltu, mitkä tekijät voivat aiheuttaa yli- tai aliarviointia alkoholiostosten kokonaismääriä arvioitaessa. Yliestimoinnin (yliarvion) mahdolliset syyt Poikkeuksellisen suuret havainnot (outlierit) tutkimusaineistossa nostavat keskiarvon todellista suuremmaksi. Tämä ongelma syntyy helposti vinosti jakautuneissa aineistoissa varsinkin pienillä vastaajamäärillä. Trimmattu keskiarvo on yksi tapa vähentää tätä riskiä, sillä siinä on poistettu kaikkein suurimmat (ja pienimmät) havainnot. Trimmatun keskiarvon ongelma on, että se aliestimoi tuloksia silloin, kun aineistosta poistetaan suurimmat arvot joiden suhteellinen osuus on pieni. Riittävän suuri otos pienentää riskiä parhaiten. Tutkimusaineisto ei ole edustava esimerkiksi sen vuoksi, että vähän ostaneet ovat aineistossa aliedustettuina. Esimerkiksi lapsimatkustajien huomiotta jättäminen nostaisi arvion alkoholiostojen kokonaismääristä liian suureksi. Vastaavasti, jos puolison kanssa matkustavien ostoja tarkasteltaisiin yhden henkilön ostoina, vaikka ne todellisuudessa ovat kahden henkilön ostoja, kokonaismäärä yliestimoituu. Vastanneiden alkoholiostot on aineistossa jaettu mukana matkustavien perheenjäsenten määrällä, jolloin on saatu keskimääräinen alkoholiostojen määrä matkustajaa kohden. Autolla laivaan tulevat matkustajat tuovat alkoholia enemmän kuin jalkaisin laivaan tulevat matkustajat. Jos automatkustajat ovat aineistossa yliedustettuina, nousee myös estimoitu alkoholituonti liian korkeaksi. Henkilö- ja pakettiautojen määrä saatiin tietää kahdesta laivayhtiöstä. Sen perusteella henkilö- ja pakettiautolla laivaan tulevien osuus on 33 % kaikista matkustajista. Aineistossa henkilö- tai pakettiautolla matkustavia oli kesäkuukausina 32 %, joten aineistoa voidaan pitää tältäkin osin edustavana. Aliestimoinnin mahdolliset syyt Osa vastaajista saattaa ilmoittaa ostomääränsä todellista pienempinä. Haastattelijat raportoivat yhden tapauksen, jossa haastateltava selvästi ilmoitti ostamansa alkoholimäärät väärin. Tätä ilmiötä pyrittiin tutkimaan vertaamalla autoon pakattuja alkoholimääriä vastauksiin mm. merkitsemällä Super Alkon parkkipaikalla vastaajien autoon pakkaamat olutlaatikot seurantalomakkeeseen ja vertaamalla jälkeenpäin seurantalomakkeen tietoja vastaajan antamiin tietoihin. Tämän testin perusteella ei voitu havaita eroja ilmoitetuissa ja todellisissa alkoholimäärissä. Testiaineisto oli kuitenkin pienehkö (n. 10 vastaajaa), joten sen perusteella ei voida kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tällainen testaaminen osoittautui muutoinkin hankalaksi, sillä esimerkiksi kuljetuskärryissä kuljetetuista olutlaatikoista ei voitu tietää, ovatko ne kaikki niitä kuljettaneen henkilön ostoksia vai onko samassa kärryssä muiden seurueeseen kuuluvien henkilöiden ostoksia. Lisäksi vastaajat suhtautuivat usein kielteisesti tällä tavoin tehtyyn kyselyyn. Tulokset aliestimoituvat myös, jos haastattelussa ei tavoiteta henkilöitä, jotka tuovat suuria alkoholimääriä. Systemaattinen otanta on poimittu kaikkien laivalla matkustaneiden keskuudessa, joten tämä ongelma voi periaatteessa syntyä vain silloin, jos suuria alkoholimääriä tuoneet kieltäytyvät muita matkustajia yleisemmin haastatteluista. Pakettiautolla matkustaneet tuovat tyypillisesti suurimmat alkoholierät Suomeen. Pakettiautolla matkustaneet käyttivät alkoholiostoihin keskimäärin 634 euroa ja he toivat olutta keskimäärin 107 litraa. Henkilöautoilla matkustavat käyttivät rahaa

9 7 alkoholiostoihin keskimäärin 163 euroa ja he toivat olutta keskimäärin 22 litraa. Pakettiautolla matkustaneiden määrää haastatteluaineistossa verrattiin satamassa tehtyihin laskentoihin pakettiautojen osuudesta kulkuvälineinä. Laskennan mukaan pakettiautojen ja henkilöautojen suhde oli 1/9 ja sama suhde oli myös tutkimusaineistossa. Haastattelut on tehty laivoilla sekä matkustettaessa Suomesta Viroon että Virosta Suomeen. Haastateltavilta on tiedusteltu, kuinka paljon he ovat ostaneet tai aikovat ostaa alkoholia matkansa aikana. Jos matkustajat tekevät paluumatkalla ennen Suomeen tuloa spontaaneja ostopäätöksiä ostaen suunniteltua enemmän alkoholia on mahdollista, että haastatteluaineistossa tuontimäärät ovat todellista alhaisempia. Suomesta Viroon matkustavien alkoholiostoja verrattiin Virosta Suomeen matkustavien alkoholiostoihin. Suomesta Viroon matkustavat ilmoittivat tuovansa keskimäärin 3 litraa henkeä kohden ja Virosta Suomeen matkustavat puolestaan 2,9 litraa henkeä kohden viiniä matkansa aikana tuotavaksi Suomeen. Väkeviä viinoja Suomesta Viroon matkustavat ilmoittivat ostavansa keskimäärin 1,8 litraa henkeä kohden ja Virosta Suomeen matkustavat keskimäärin 1,8 litraa henkeä kohden, joten ainakaan menomatkalla olleet matkustajat eivät ilmoittaneet pienempiä tuontimääriä kuin paluumatkalla olleet. Haastatteluaineistosta vertailtiin myös viimeisen tunnin aikana tehtyjä haastatteluja muihin haastatteluihin eikä niissäkään havaittu eroja.

10 8 SUOMALAISTEN ALKOHOLIOSTOT VIROSTA VUONNA 2014

11 SUOMALAISTEN ALKOHOLIOSTOT LITROINA TUOTERYHMITTÄIN 9 osuus kaikista matkustajista juomia tuoneet matkustajat (N) 2014 keskiarvo (kaikki matkustajat) yhteensä 2014 Toi Suomeen olutta 42 % ,9 litraa 32,1 milj. litraa siideriä 24 % ,6 litraa 8,9 milj. litraa likööriä 24 % ,4 litraa 10,9 milj. litraa long drink -juomia 16 % ,3 litraa 0,8 milj. litraa viiniä 44 % ,9 litraa 7,3 milj. litraa väkevää alkoholia 46 % ,8 litraa 4,5 milj. litraa alkoholittomia juomia 15 % ,4 litraa 1,1 milj. litraa Yllä olevassa taulukossa on tarkasteltu vuoden aikana alkoholia ja muita virvoitusjuomia tuoneiden matkustajien määrää sekä tuotuja juomamääriä litroina. Niiltä matkustajilta, jotka kertoivat ostaneensa alkoholia, kysyttiin kuinka monta litraa he tuovat eri alkoholituotteita Suomeen. Matkustajan tuoma juomamäärä jaettiin matkaruokakunnan koolla eli matkalla mukana olleiden perheenjäsenten määrällä. Otokseen valituista matkustajista 42 % kertoi tuovansa olutta Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tänä vuonna noin 1,1 miljoonaa Virossa vieraillutta suomalaista on vähintään mukana seurueessa, joka tuo olutta Suomeen. Olutta tuodaan keskimäärin 12,9 litraa jokaista matkustajaa kohden. Kun kerrotaan keskiarvo (12,9 litraa) suomalaisten Viroon kuluneen vuoden aikana tekemien matkojen määrällä (2,5 miljoonaa), saadaan keskiarvoon perustuva arvio suomalaisten Virosta tuoman oluen kokonaismäärästä: 32,1 miljoonaa litraa.

12 SUOMEEN TUOTU ALKOHOLI 100 % ALKOHOLIKSI MUUTETTUNA 10 juoma 1000 litraa (100 % alkoholia) olut (Alc. 5,0 % vol.) siideri (Alc. 5,0 % vol.) 446 long drink -juomat (Alc. 5,5 % vol.) 598 likööri (Alc. 20 % vol.) 168 viini (Alc. 12 % vol.) 875 väkevä alkoholi (Alc. 45 % vol.) yhteensä Viereisessä kuvassa on tarkasteltu suomalaisten Virosta tuoman alkoholin määrää 100 % alkoholiksi muutettuna käyttäen THL:n käyttämiä keskimääräisiä alkoholiprosentteja. Oluen alkoholipitoisuudeksi on tällöin oletettu 5,0 %, siiderin 5,0 % ja long drink -juomien 5,5 %. Liköörin alkoholipitoisuudeksi on oletettu 20 %, viinin 12 % ja väkevän alkoholin 45 %. Tällä tavoin laskettuna suomalaiset tuovat Virosta vuoden aikana noin 5,7 miljoonaa litraa 100 %:sta alkoholia. Jos oluen alkoholipitoisuuden oletettaisiin olevan keskimäärin 5,2 % ja viinin 13 %, saataisiin 100 % alkoholiksi muutettuna oluen tuontimääräksi 1,67 miljoonaa litraa ja viinin tuontimääräksi 0,95 miljoonaa litraa. Tällöin alkoholin kokonaistuonti Virosta olisi 5,83 miljoonaa litraa 100 % alkoholia.

13 11 MATKUSTAJIEN JA ALKOHOLIIN KÄYTETYN RAHAN JAKAUTUMINEN KÄYTETYN RAHAMÄÄRÄN PERUSTEELLA 100% 90% vähintään 200 ; 15% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% ; 30% enintään 50 ; 35% vähintään 200 ; 61% ; 29% 10% 0% ei ostanut alkoholia; 20% enintään 50 ; 10% % matkustajista % alkoholiostoihin käytetystä rahasta Noin 15 % matkustajista käytti yli 60 % kaikesta suomalaisten tuontialkoholiostoihin Virossa käyttämästä rahasta. Alkoholiostoihin käytettiin keskimäärin 138 matkaruokakuntaa ja 105 matkustajaa kohden. Yhteensä kolmen suurimman laivayhtiön laivoilla Virossa käyneet suomalaiset käyttivät vuoden aikana Suomeen tuomansa alkoholin ostoihin Viron-matkoilla noin 261 miljoonaa euroa.

14 12 MATKUSTAJIEN JA TUOTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN JAKAUTUMINEN TUOTUJEN JUOMALITROJEN PERUSTEELLA 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% vähintään 100 litraa; 5% litraa; 22% enintään 20 litraa; 51% vähintään 100 litraa; 49% litraa; 36% 10% 0% ei tuonut alkoholia; 22% enintään 20 litraa; 15% % matkustajista % tuoduista alkoholijuomista Yksi matkaruokakunta toi keskimäärin 32 litraa alkoholijuomia Suomeen (25 litraa / henkilö). Alkoholia Suomeen ei tuonut lainkaan 22 % matkustajista. Noin 5 % matkustajista (noin kpl) toi 49 % ja runsas neljännes matkustajista (noin kpl) toi 85 % Suomeen tuoduista 64 miljoonasta litrasta alkoholijuomia vuoden aikana.

15 13 TUONNIN JA RAHANKÄYTÖN JAKAUTUMINEN SUURTUOJIEN JA MUIDEN KESKEN 100 % 90 % 80 % 70 % 54% 47% 53% 26% 36% 30% 41% 35% vähintään 100 litraa 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 36% 10% 38% 36% 15% 11% 42% 34% 39% 33% 30% 30% 37% 21% 35% 29% litraa enintään 20 litraa Vähintään 100 litraa alkoholijuomia Virosta Suomeen tuoneet matkustajat tuovat yli puolet kaikesta Suomeen tuodusta oluesta ja long drink -juomista. Suomeen tuodusta 100 % alkoholista he tuovat 41 % ja alkoholiostoihin Virossa tai laivalla käytetystä rahasta he käyttävät 35 %.

16 % matkustajista KUINKA USEIN VIROSSA VS RAHANKÄYTTÖ ALKOHOLIOSTOIHIN 14 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Osti alkoholia: 74 % Rahaa alkoholiostoihin: % Osti alkoholia: 80 % Rahaa alkoholiostoihin: 109 Osti alkoholia: 84 % Rahaa alkoholiostoihin: % 20% Osti alkoholia: 83 % Rahaa alkoholiostoihin: kerran 2 kertaa 3 kertaa 4-6 kertaa 7-12 kertaa yli 12 kertaa 23% Osti alkoholia: 83 % Rahaa alkoholiostoihin: % Osti alkoholia: 64 % Rahaa alkoholiostoihin: 71 7% Kerran vuodessa Virossa käyneistä 74 % osti matkallaan alkoholia. Keskimäärin nämä yhden kerran Virossa käyneet käyttivät alkoholiostoihin 110 euroa matkustajaa kohden. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että usein Virossa käyvät ostavat vähemmän alkoholia kuin harvoin maassa käyvät.

17 % matkustajista 15 VAIKUTTAAKO VIRON HINTATASO MATKUSTUSPÄÄTÖKSEEN VS RAHANKÄYTTÖ ALKOHOLIOSTOIHIN 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Osti alkoholia: 66 % Rahaa alkoholiostoihin: 56 31% Viron edullisempi hintataso ei vaikuta matkustuspäätökseeni mitenkään Osti alkoholia: 80 % Rahaa alkoholiostoihin: 78 40% Viron edullisempi hintataso lisää Viron kiinnostavuutta, mutta olisin matkustanut siitä huolimatta Osti alkoholia: 91 % Rahaa alkoholiostoihin: % Viron edullisempi hintataso vaikuttaa merkittävästi matkustuspäätökseeni Osti alkoholia: 97 % Rahaa alkoholiostoihin: 267 8% Viron edullisempi hintataso on ainoa syy matkustaa Viroon Lähes kolmannekselle (28 %) matkustajista Viron edullisempi hintataso on ainoa tai merkittävä syy matkustaa Viroon ja vajalle kolmannekselle (31 %) se ei vaikuta matkustuspäätökseen mitenkään. Hieman alle puolelle (40 %) matkustajista edullisempi hintataso lisää kiinnostavuutta, mutta ei ole ratkaiseva tekijä matkustuspäätöksen kannalta. Lähes kaikki matkustajat, joille edullinen hintataso oli ainoa syy matkustaa Viroon, ostivat alkoholia ja keskiostos heillä oli suuri, 267 euroa henkeä kohden. Lähes kolmannes yli 100 litraa tuoneista matkustajista sanoi Viron hintatason olevan ainoa syy matkustaa Viroon, kun taas 3 % niistä, jotka eivät tuoneet alkoholia, sanoi Viron edullisemman hintatason ainoaksi syyksi matkustaa Viroon. Toisin sanoen Viron edullinen hintataso näyttää houkuttelevan erityisesti alkoholin ostajia. Toisaalta usein myös ne matkustajat, joille Viron edullisemmalla hintatasolla ei ole mitään vaikutusta matkustuspäätökseen, tuovat Virosta alkoholia.

18 % matkustajista MATKUSTAJIEN ASUINPAIKKA VS RAHANKÄYTTÖ ALKOHOLIOSTOIHIN % 90% kaikki matkustajat yli 100 litraa alkoholia tuoneet 80% 70% 72% 60% 50% 40% 55% 38% 30% 20% 21% 10% 0% 4% 5% 2% 3% 0% Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu ja Kainuu Lappi Osti alkoholia: 80 % Rahaa alkoholiostoihin: 87 Osti alkoholia: 81 % Rahaa alkoholiostoihin: 168 Osti alkoholia: 80 % Rahaa alkoholiostoihin: 107 Osti alkoholia: 74 % Rahaa alkoholiostoihin: 94 Osti alkoholia: 63 % Rahaa alkoholiostoihin: 53 Noin 57 % suomalaisista vironmatkalaisista asuu Uudellamaalla ja lähes kolme neljäsosaa Etelä-Suomessa. Yli 100 litraa alkoholia Suomeen tuoneista 35 % asuu Uudellamaalla ja 55 % Etelä-Suomessa. Näyttää siltä, että erityisesti länsisuomalaiset käyvät ostamassa suuria alkoholieriä Virosta. Virossa käyneistä 21 % asui Länsi-Suomessa, mutta yli 100 litraa alkoholia Suomeen tuoneista Länsi-Suomessa asuvia oli runsas kolmannes. Länsisuomalaisista Vironkävijöistä 81 % osti matkallaan alkoholia ja he käyttivät alkoholiostoihin selvästi keskimääräistä enemmän rahaa: 168 euroa matkustajaa kohden.

19 TULOSTEN VERTAILUA THL:N TUTKIMUSTULOKSIIN 17 milj. litraa 100 % alkoholia, milj. litraa juoma TAK THL (arvio) erotus TAK THL (arvio) erotus olut 32,1 24,5 7,6 1,60 1,22 0,38 siideri 8,9 7,0 1,9 0,45 0,35 0,10 long drink -juomat 10,9 10,3 0,6 0,60 0,57 0,03 likööri (TAK) / välituotteet (<22 % alkoholia THL) 0,8 1,2-0,4 0,19 0,25-0,06 viini 7,3 7,5-0,2 0,88 0,90-0,02 väkevä alkoholi 4,5 5,5-1,0 2,01 2,45-0,44 yhteensä 64,4 55,9 8,5 5,70 5,74-0,40 THL:n luvut perustuvat Vuoden 2013 tutkimuksen Viron tuonti -lukuihin, joita on korjattu vuoden 2014 tutkimuksen kasvuluvuilla. Välituotteiden tuontimäärää Virosta ei ole raportoitu THL:n tutkimuksessa, mutta niiden on arvioitu olevan 63 % kaikista välituotteiden tuonnista. Taulukosta nähdään, että tässä tutkimuksessa oluen tuontimäärä on noin kolmanneksen ja siiderin tuontimäärä on noin neljänneksen suurempi kuin THL:n tutkimuksessa. Myös long drink -juomien tuontimäärä on tämän tutkimuksen mukaan hieman (5 %) suurempi kuin THL:n tutkimuksen. Muiden juomien osalta tämä tutkimus tuottaa pienemmät tuontimäärät kuin THL:n tutkimus. Laivalla tehtyä haastattelututkimusta voidaan pitää varsin luotettavana siltä osin, että tutkimuksen ulkopuolelle ei jää merkittävässä määrin suuria alkoholimääriä tuoneita henkilöitä. Tätä asiaa on tarkasteltu tämän raportin sivuilla 6-7. Miksi sitten väkevämpien alkoholijuomien tuontimäärät ovat tässä tutkimuksessa alhaisemmat kuin THL:n tutkimuksessa ja kumpia voidaan pitää luotettavampina? Molemmat tutkimukset toteutetaan eri vuodenaikoina tehdyin kyselyin ja aineistoja voidaan siltä osin pitää edustavina. Tämä tutkimus sisältää kuitenkin vain kolmen

20 18 suurimman laivayhtiön laivoilla Virossa vierailleiden alkoholituonnin. Näiden matkustajien osuus on noin 90 % kaikista Viron ja Suomen välillä laivoilla matkustavista henkilöistä. Toisin sanoen todellisen alkoholituonnin voidaan arvioida olevan hieman tässä raportissa esitettyä suurempi. Jos eri vuodenaikoina kysyttäessä keskimäärin noin 10 % suomalaisista on käynyt ulkomailla kahden viimeisen viikon aikana, THL:n TNS Gallupilta tilaama tutkimus perustuu noin ulkomailla käyneen henkilön haastatteluun. Tilastokeskuksen Suomalaisten matkat ulkomaille tutkimuksen mukaan, noin neljäsosa suomalaisten vapaa-ajan matkoista suuntautuu Viroon. Jos haastatteluaineistossa ulkomailla käyneiden osuus vastaa tätä tutkimusta, haastatellaan TNS Gallupin tutkimuksessa vuosittain noin 650 Virossa vieraillutta suomalaista. Tämä on huomattavasti pienempi määrä kuin tässä tutkimuksessa. Myös erilainen kysymyksenasettelu saattaa selittää eroja tutkimusten välillä. TNS Gallup kysyy haastateltavilta: Kuinka paljon olette tuonut maahan mietoja viinejä / väkeviä alkoholijuomia kahden viime viikon aikana? ja tämän jälkeen: Mistä olette ostaneet miedot viinit / väkevät alkoholijuomat, jotka olette tuoneet maahan kahden edellisen viikon aikana. Jos haastateltava on tuonut juomia useammasta maasta, ei voida erottaa kuinka paljon mistäkin maasta juomia on tuotu.

21 Liitetaulukko: Matkustajaprofiilit alkoholiostojen määrän perusteella Käytti rahaa alkoholiin henkeä kohden Toi alkoholia litraa Kaikki ei yhtään enintään 50 euroa euroa yli 200 euroa ei yhtään enintään 20 litraa litraa yli 100 litraa alkoholiostot litraa (matkaruokakunta) 32,3 0,6 11,0 32,8 125,1 0,7 11,0 59,6 253,3 rahaa alkoholiin (matkaruokakunta) 137,5 0,4 48,2 150,6 507,7 18,4 86,4 230,8 727,4 rahaa alkoholiin (per henkilö) 105,1 0,0 29,7 101,9 432,8 9,8 59,1 168,5 669,1 sukupuoli mies 48 % 41 % 40 % 51 % 68 % 41 % 42 % 61 % 78 % nainen 52 % 59 % 60 % 49 % 32 % 59 % 58 % 39 % 22 % % 4 % 0 % 0 % 0 % 3 % 0 % 0 % 0 % % 6 % 7 % 10 % 11 % 6 % 7 % 14 % 9 % % 6 % 5 % 7 % 5 % 5 % 6 % 8 % 4 % ikä (vuotta) % 17 % 17 % 14 % 16 % 18 % 15 % 13 % 23 % % 19 % 16 % 16 % 13 % 19 % 16 % 13 % 19 % % 21 % 22 % 17 % 24 % 21 % 20 % 20 % 25 % % 16 % 17 % 19 % 20 % 16 % 19 % 20 % 16 % yli % 12 % 15 % 16 % 10 % 11 % 17 % 12 % 5 % yhden aikuisen talous 23 % 29 % 21 % 22 % 20 % 27 % 22 % 19 % 23 % yhden aikuisen lapsiperhe 5 % 8 % 4 % 4 % 5 % 8 % 4 % 4 % 4 % kotitalous aikuisia, ei kotona asuvia lapsia 41 % 29 % 43 % 44 % 46 % 30 % 44 % 45 % 42 % kahden tai useamman aikuisen lapsiperhe 28 % 29 % 29 % 26 % 25 % 30 % 27 % 28 % 27 % muu 4 % 4 % 3 % 4 % 4 % 4 % 3 % 5 % 4 % palkansaaja 56 % 54 % 58 % 53 % 58 % 55 % 56 % 53 % 62 % yrittäjä / liikkeenharjoittaja 11 % 13 % 10 % 9 % 10 % 14 % 9 % 9 % 16 % ammattiryhmä työtön 4 % 3 % 4 % 5 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % opiskelija / koululainen 9 % 12 % 8 % 8 % 9 % 11 % 8 % 10 % 8 % eläkeläinen 19 % 16 % 19 % 24 % 18 % 15 % 22 % 20 % 11 % muu 2 % 2 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % yksin 13 % 23 % 10 % 10 % 10 % 21 % 11 % 9 % 11 % matkaseurue alaikäisten lasten kanssa 10 % 15 % 13 % 6 % 5 % 16 % 10 % 5 % 4 % puolison kanssa 33 % 22 % 46 % 34 % 18 % 22 % 41 % 32 % 15 % muussa seurueessa 53 % 48 % 45 % 57 % 72 % 49 % 49 % 62 % 76 %

22 Käytti rahaa alkoholiin henkeä kohden Toi alkoholia litraa Kaikki ei yhtään enintään 50 euroa euroa yli 200 euroa ei yhtään enintään 20 litraa litraa yli 100 litraa tai vähemmän 12 % 15 % 11 % 13 % 10 % 14 % 12 % 13 % 7 % % 27 % 28 % 28 % 21 % 26 % 27 % 27 % 18 % % 19 % 24 % 22 % 19 % 20 % 23 % 22 % 24 % % 17 % 19 % 22 % 24 % 17 % 20 % 22 % 31 % % 9 % 10 % 9 % 12 % 9 % 10 % 10 % 8 % % 6 % 4 % 3 % 5 % 6 % 4 % 1 % 7 % % 4 % 2 % 3 % 3 % 4 % 2 % 2 % 4 % yli % 3 % 3 % 2 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Ahvenanmaa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Etelä-Karjala 2 % 2 % 1 % 3 % 4 % 2 % 2 % 3 % 5 % Etelä-Pohjanmaa 2 % 3 % 1 % 1 % 2 % 2 % 1 % 2 % 2 % Etelä-Savo 2 % 2 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 2 % 1 % Kainuu 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % Kanta-Häme 4 % 3 % 3 % 4 % 5 % 3 % 3 % 5 % 7 % Keski-Pohjanmaa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Keski-Suomi 3 % 2 % 3 % 3 % 4 % 2 % 3 % 4 % 5 % Kymenlaakso 4 % 2 % 4 % 4 % 5 % 3 % 3 % 6 % 4 % Lappi 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % Pirkanmaa 7 % 6 % 6 % 6 % 10 % 6 % 6 % 8 % 10 % Pohjanmaa 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % Pohjois-Karjala 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % Pohjois-Pohjanmaa 2 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % Pohjois-Savo 2 % 1 % 2 % 2 % 2 % 1 % 2 % 2 % 2 % Päijät-Häme 5 % 3 % 6 % 6 % 5 % 3 % 6 % 7 % 3 % Satakunta 3 % 2 % 2 % 3 % 6 % 2 % 2 % 4 % 8 % Uusimaa 57 % 63 % 63 % 54 % 40 % 62 % 62 % 45 % 35 % Varsinais-Suomi 6 % 6 % 5 % 6 % 10 % 6 % 5 % 7 % 14 % kotitalouden yhteenlasketut bruttovuositulot (eur) asuinpaikka