Leppälahden luontoarvoja ja liito-oravan esiintymisalueita on kartoitettu useilla eri kerroilla vuosien aikana.

Transkriptio

1 Leppälahden osayleiskaavan luontoselvitykset Leppälahden luontoarvoja ja liito-oravan esiintymisalueita on kartoitettu useilla eri kerroilla vuosien aikana. Tässä dokumentissa luontoselvitykset kootusti. - Luontoselvitysalueet s. 2 - Leppälahden osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet s Leppälahden luontoselvitys 2012 (Pylvänäinen T.) s Leppälahden luontoselvityksen täydennys 2015 (Pylvänäinen T.) 37-52

2 Osayleiskaavarajaus Tehdyt luontoselvitykset

3 Leppälahden osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet Luontoselvityksen perusteella alueelta on tunnistettu seuraavat arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on merkitty osayleiskaavassa luo-määräyksellä. Kuva 1. Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet.

4 1. Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Luonnontilainen louhikkoalue, joka edustaa pohjoisinta osaa Sulunvuoren ja Härkövuoren välisestä louhikkovyöhykkeestä. Louhikkoalueella kasvaa yksittäisiä kituliaita puita. Metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö. 2. Lehmämäen lehmusmetsiköt Lehmämäen rinteessä esiintyvä, kolmen erillisen lehmuskuvion muodostama kohde. 3. Muurikaisjärven laskupuron lehto Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvillisuutena esiintyy mm. lehmus, koiranheisi, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja, lehtopalsami, velholehti, jokileinikki ja punakoiso. Kuvion halki kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan säännöllisesti. Sähkölinjan ja pellon välissä olevalla metsäalueella on liito-oravan elinpiiri. 4. Pitkäjärventien pohjoispuolinen tervaleppäkorpi Luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi ja liito-oravan elinalue. 5. Kankaansuo Kohde on usean arvokkaan elinympäristön muodostama kokonaisuus. Kohteella esiintyy sekä sara- ja ruoholuhtaa, pajuluhtaa sekä koivuluhtaa, jotka täyttävät metsälain 10 :n mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän. Lisäksi kohderajaukseen on sisällytetty haapakoivuvaltainen lehtokuvio, joka on liito-oravan elinaluetta. 6. Oravajärven tilan länsipuolen lehto Ympäröivästä mäntyvaltaisesta kangasmaastosta erottuva lehtopainanne, jossa puusto on luonnontilaista ja lahopuuta esiintyy kohtalaisesti. Lehtokuvion ydinosat ovat kosteaa lehtoa ja muilta osin kohde edustaa keski- ja runsasravinteista, tuoretta lehtotyyppiä. 7. Leirikeskuksen itäpuolen lehto- ja luhta-alueet Laajempi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä aluekokonaisuus, jossa on liito-oravan asuttamia lehtokuvioita, metsälain 10 :n määritelmän täyttävää pajuluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa. Kohteen läpi kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan. 8. Orajärven lounaiskulman luhta Paikallisesti edustava luhtakohde. Kasvilajistona esiintyy mm. jouhi- ja pullosara, kurjenjalka, järviruoko, suoputki, rantayrtti ja luhtatähtimö. Maastokäynnillä ( ) havaittiin pikkulepinkäinen, ruokokerttunen ja pajulintu. Tiira havaintotietojärjestelmässä on tallennettu tuore havainto heinätavista. 9. Jokelanvuoren louhikot Kaksi erillistä louhikkoalaa, jotka ovat ympäristöstään erottuvia ja lähes puuttomia, metsälain 10 :n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. 10. Pienen Humalajärven luhta Kohde sisältää erilaisia luhtatyyppejä (koivuluhta KoLu, pajuluhta PaLu ja sara- ja ruoholuhta SRhLu). Kohde lukeutuu metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin. Alueen puusto noin 50 vuotiasta koivikkoa. Lahopuustoa on vähän, mikä viittaisi siihen, että alue on ollut 1960-luvulle asti laitumena/niittynä ja jätetty sitten metsittymään. Vaikka puusto ei ole luonnontilaista, on alue luontotyyppinä arvokas ja puuston ikääntyessä ja osan alkaessa lahota se on potentiaalinen pesimäympäristö jopa valkoselkätikalle. Alueen itäreunalla on vesilammikoita/kaivantoja, jotka ovat ehkä peräisin vanhoista kuivausyrityksistä. Puro on säilynyt

5 alkuperäisessä uomassaan. Vallitsevia ruohokasveja ovat mesiangervo, kurjenjalka, korpiorvokki ja viitakastikka, sekä pensaista erityisesti paikoin laajoja kasvustoja muodostava kiiltopaju.

6 Leppälahden luontoselvitys Leirikeskuksen itäpuolen rantahaavikkoa Kaavoitus Jyväskylän Timo Pylvänäinen kaupunki 1

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työmenetelmät Arvokkaat elinympäristöt Uhanalaiset lajit Yleistä selvitysalueesta ja sen maaperästä Tulokset Linnusto Uhanalaisten kasvien esiintymät Arvokkaat luontokohteet Leirikeskuksen itäpuolen lehto- (kansikuva) ja luhta-alueet (liite 4) Orajärven tilan länsipuolen lehto (Liite 4, pienempi rajaus) Kankaansuo (Liite 4) Muurikaisjärven laskupuron lehto Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Lehmämäen lehmusmetsikkö (Liite 5)...12 Lähteet...13 Leppälahden kuviot Johdanto Työn tarkoituksena oli selvittää Leppälahden alueen luontoarvoja osana meneillään olevaa kyläselvitysprojektia ja tulevaa osayleiskaavan tekemistä varten. Alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä selvitettiin. Alueelta tehtiin myös erillinen liito-oravaselvitys (Pylvänäinen 2012). Koska alueelta on paljon lintuhavaintoja BirdLife Suomen Tiira-järjestelmään tallennettuna, niistä tehtiin kooste ja myös selvityksen aikana tulleet uudet havainnot on otettu mukaan. Leppälahden kylä sijaitsee Leppäveden itärannalla. Selvitysalue rajoittuu Leppäveteen lännessä (80,8 mpy), Orajokeen etelässä, Orajärveen(80,9 mpy), Muurikaisjärveen (88,3 mpy) ja niiden väliseen puroon idässä, sekä rautatiehen pohjoisessa. Selvitysalueen maapinta-ala on noin 3,9 km². Kuva 1 Selvitysalueen rajaus (maa-alue) 2

8 2 Työmenetelmät Alueelta tehdyistä lintuhavainnoista (Birdlife Suomen Tiira-sivustoilta), tehdyt liitooravahavainnot (3kpl), sekä uhanalaisten kasvien tiedossa olevat esiintymät selvitettiin. Tiedossa oli myös rauhoitettu lehmusmetsikkö Isossa Ketvenensaaressa. Kuopiontien ja rautatien väliselle alueelle on tehty luontoselvitys 2006 asemakaavaa varten. (Pöyry Environment/ Soile Turkulainen). Maastotyöt tehtiin liito-oravan osalta toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Kasvillisuuskuvioiden ennakkorajaukset tehtiin ortokuvan perusteella (v.2009). Kasvillisuuskuvioiden maastomäärittely ja uhanalaisten kasvien etsiminen tehtiin heinäkuun ja elokuun alkupuolilla. Tehdyt löydöt paikallistettiin gps-laitteella (Trimble GeoTX), jotta ne voitiin siirtää kartalle MapInfo-paikkatieto-ohjelman avulla. Luontotyyppityyppikuvioinnin ulkopuolelle on jätetty pihapiirit, pellot ja muut ihmistoiminnan takia huomattavasti muuttuneet alueet. 3 Arvokkaat elinympäristöt Kohteesta pyrittiin määrittämään luonnonsuojelulain perusteella suojeltavat ja metsälain mukaiset erityisen tärkeät luontotyypit. Pihapiirejä ei ole inventoitu, vaikka niissä olisi ollut luonnontilaista vastaavaa kasvillisuutta. Samoin muut voimakkaasti muuttuneet ympäristöt (sorakuopat, entiset peltoalueet asutuksen yhteydessä jne.) on jätetty inventoimatta. Poikkeuksena ovat olleet ahokissankäpälälle sopivat paikat. ( paahteiset tienpenkat ja pihapiirit) Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit ovat: -Luonnollisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt (Jyväskylässä käytännössä pelkästään lehmusmetsiköt) -Tervaleppäkorvet -Luonnontilaiset hiekkarannat -Katajakedot -Lehdesniityt -Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmä Luonnonsuojelulailla on pyritty suojaamaan luontodirektiivin liitteissä lueteltujen yhteisön luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät luontotyypit. (liite I)Luonnonsuojelulain mukaista luonnontilaista tai luonnontilaiseen verrattavaa aluetta ei saa muuttaa niin,että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: -Pienvesien välittömät lähiympäristöt(lähteet, lähteiköt, tihkupinnat, purot, norot, lammet) -Korvet -Lehtolaikut -Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla -Rotkot ja kurut -Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät -Hietikot -Kalliot, kivikot, louhikot -Vähäpuustoiset suot -Rantaluhdat Metsälain mukaisesti, jos elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. 3

9 4 Uhanalaiset lajit Selvityksessä käytetty uhanalaisuusluokittelu on peräisin teoksesta Suomen lajien uhanalaisuus (Rassi ym. (toim.) 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät lajit (NT) eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Niiden k antaa ja/tai esiintymiä on kat sottu aiheelliseksi seurata. Lisäksi on alueellisesti uhanalaisina m ääritetyt putkilokasvilajit (RT) (Uusitalo 2007), joiden tilanne on valtakunnallisesti hyvä, mutta paikallisesti lajit voivat olla vaarassa. 5. Yleistä selvitysalueesta ja sen maaperästä Alueen pohjoisosa on taajamanomaista kylää. On vanhoja maatiloja ja noin sata vuotta sitten rakennetun rautatien ja 1960-luvulla valmistuneen Kuopiontien suomien parantuneiden liikenneyhteyksien seurauksena kehittynyttä pientaloasutusta. Alueen keskiosa on pääosin hyvin metsäistä. Varsinkin länsipuolen rinteet ovat paikoin hyvin kivikkoisia. Eteläosa on lukuisten peltoalueiden, niiden välisten metsäkaistaleiden ja pääosin varsin uusien omakotitalotonttien muodostamaa mosaiikkia. Kuva 2 Selvitysalueen maaperä Selvitysalueen maaperä on pääosin moreenia (vaaleampi sinipunainen). Alueen korkein kohta on Lehmämäessä: 126,1 mpy. Korkeuseroa Leppäveteen on noin 45 m. Sama kivikkoinen moreeniharjanne ulottuu etelässä savipeltoihin asti. Alueen eteläpäässä on Oravasaaresta Manunsaaren kautta alueelle ja edelleen Muurikaisjärven itäpuolelle jatkuva tasannemainen soraa ja hiekkaa sisältävä reunamuodostuma (vihreä). Peltoalueiden maa-aines on pääosin savea (sininen). Kallioita (tummempi sinipunainen) ei ole kuin pieni alue Muurikaisjärven koillispuolella. 4

10 6.Tulokset 6.1 Linnusto Selvitysalueen linnustosta on huomattavan hyvin tietoja, koska se on useiden lintuharrastajien suosimaa retkeilyaluetta. Vesilinnustoa oli Jukka Virtanen selvittänyt veneellä Aika oli liian aikainen parhaan tuloksen saamiseksi. Lisäksi vesilinnuston kannalta ilmeisen merkittävää matalikkoa Ison Ketvenensaaren itäpuolella ei voi veneellä tutkia, vaan se pitäisi tehdä pengertieltä ja rannoilta. V.2012 vesi oli liian korkealla Orajoen varren ja suiston luhdalla ja sen vuoksi siellä oli vähän lintuja edellisiin vuosiin nähden.(kertoi anonyymiksi jäänyt paikallinen lintuharrastaja) Havaintojen perusteella linnustollisesti merkittävimmät kohteet selvitysalueella ovat Ketvenenlahden pohjukka, Ison Ketvenensaaren eteläpuoliset luodot Kivikkoluoto ja nimetön, (molemmat yksityisomistuksessa) ja Kaivoveden-Orajoen rantaluhdat. Paikallisten metsästäjien kanalintuhavainnoista alueella ilmoitti Mirja Huurinainen Leppälahden Paukkupeikot ry:stä. Uhanalaiset ja lintudirektiivin liitteen I lajit Kuikka lintudirektiivin liitteen I laji 2010 Muurikaisjärvellä pari koko kesän, eivät pesineet tai pesintä epäonnistui 2009 Muurikaisjärvellä pari 2012 toukokuussa Kaivovedellä yksittäinen yksilö Laji saattaa pesiä ainakin satunnaisesti Muurikaisjärvellä ja Ison Ketvenensaaren eteläpuolisilla luodoilla. Kaivoveden todennäköisin pesäpaikka on Vankiansaari, joka on selvitysalueen ulkopuolella. Leppävedellä lajin pesinnät epäonnistuvat usein vedenkorkeuden vaihtelun takia. Kaulushaikara lintudirektiivin liitteen I laji kuulunut useana vuonna Kaivoveden suunnasta, jossa mahdollisesti pesinyt Orajoen luhdalla Laulujoutsen lintudirektiivin liitteen I laji Ketvenenlahdella oli 2012 pesimätön pari. Paikka on Orajoen luhdan ja Orajärven länsirannan ohella lajille sopivia pesimäpaikkoja Tukkasotka VU /1 Ketvenenlahti Tukkakoskelo NT /1Ketvenensaaren eteläpää, luodot ovat lajille tyypillinen pesimäpaikka Isokoskelo NT /1 Ketvenensaaren eteläpää, pesii yleensä isokokoisissa pöntöissä Uivelo lintudirektiivin liitteen I laji Kaivovedellä Orajoen suulla pari, ilmeisesti kuitenkin myöhäisiä muuttajia Ruskosuohaukka lintudirektiivin liitteen I laji pesinyt useina vuosina Orajoen luhdalla, emojen on nähty kantavan saalista siihen suuntaan Pyy lintudirektiivin liitteen I laji lajia on alueella useita pareja, kesän 2012 selvityksessä nähtiin useita yksilöitä Lehmämäen ja sen eteläpuolisen mäen yhtenäisellä metsäalueella 5

11 Metso lintudirektiivin liitteen I laji Paikalliset metsästäjät ovat tehneet yksittäisiä havaintoja alueella, pesiminen on kyseenalaista. Teeri lintudirektiivin liitteen I laji tilanne sama kuin metsolla Ruisrääkkä lintudirektiivin liitteen I laji Muurikaisen tilan pellolla leirikeskuksen pohjoispuolisella pellolla Rantasipi NT Uimarannan luona selvitysalueen kanta todennäköisesti muutamia pareja Selkälokki VU paria Ison Ketvenensaaren eteläpuolisella luodolla Kalatiira lintudirektiivin liitteen I laji lajista on pesimisaikaisia havaintoja alueelta ja Iuodot Ison Ketvenensaaren eteläpuolella mahdollisia pesimäpaikkoja Palokärki lintudirektiivin liitteen I laji vakinainen pesimäpaikka leirikeskuksen itäpuolen haavikossa, useita vanhoja koloja, pesivänä myös Sirittäjä NT kesän 2012 maastoselvityksessä hyvin yleinen, laulavia koiraita useita kymmeniä Punavarpunen NT Kankaanhaudan tilan lähistöllä oli kesällä 2012, alueelta ei ole ilmoitettu muita havaintoja, mutta kanta lienee ainakin muutamia pareja. Muuta lajistoa: Silkkiuikku laji on pesimäaikaan havaittu, Ison Ketvenensaaren eteläpuolella, Puhdaspohjan länsipuolen lahdella ja Kaivovedellä Härkälintu pesimishavaintoja on Lehmämäen länsipuolen lahdelta, Ketvenenlahdelta ja v.2012 oli pesivä pari Puhdaspohjan länsipuolisella lahdella Nuolihaukka kesällä 2012 pesintään viittaava varoitteleva yksilö Isossa Ketvenensaaressa, aikaisempia havaintoja leirikeskuksen alueelta, pesinee alueella vuosittain Viitakerttunen havaittu vuosittain keskustassa Kultarinta kesällä 2012 pysyvä reviiri Kankaansuon itäreunalla 6

12 Satakieli Muurikaisen tilan lähellä reviiri 6.2 Uhanalaisten kasvien esiintymät Hirvenkello (Campanula cervicaria) VU Pitkäjärventien alkupään kohdalla sitä vastapäätä ojanpenkalla osoitteessa Leppälahdentie 285 tiedossa ollut esiintymä oli 2012 elinvoimainen (noin 100 kukkivaa yksilöä) Kuva 3 Leppälahdentien varren hirvenkelloja Ahokissankäpälä (Antennaria dioica) NT Leirikeskuksen läheisyydestä löytyi neljä erillistä esiintymää joiden koko vaihteli välillä 2-20 kukkivaa yksilöä (Liite 1) Kuva 4 Suurin kissankäpäläesiintymä tien pientareella noin 70m entisestä koulurakennuksesta etelään Punakonnamarja (Actea erytrocarpa) RT Lajia löytyi noin 20 yksilön esiintymä kiinteistöjen Tervatehtaantie 27 ja 25 sekä Hukantie 24 välisestä hieman yli 30-vuotiaasta istutuskuusikosta (liite 9 kuvio 95)). Samassa kuviossa oli runsaasti mustakonnanmarjaa, näsiää, herukkaa, hiirenporrasta ja metsäalvejuurta. Lehtokuvio on mainittu myös vuoden 2006 selvityksessä(turkulainen). Esiintymä sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. Esiintymän sijainti on esitetty liitteessä 2. 7

13 Kuva 5 Leppälahden punakonnanmarjoja 6.3 Arvokkaat luontokohteet Kasvillisuus- ja luontotyypit Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella ja Pohjois-Hämeen eliömaakunnassa Alueen kasvillisuus on silmiinpistävän rehevää. Lehtokasveja kuten lehtokuusamaa, mustakonnanmarjaa ja metsäruusua esiintyy yllättävän runsaasti päällisin puolin karuissakin ympäristöissä. Toisaalta on laajoja karuja kivisiä nuoria harvennettuja männikkökankaita. Lehtojen lisäksi alueen eteläosassa on laajoja koivu ja pajuluhtia, jotka ovat säilyneet luonnontilaisina/luonnontilaista vastaavina, koska ne ovat Leppäveden tasolla tai vain hieman korkeammalla ja siten sen tulvavaikutuksen piirissä. Nevoja ja rämeitä ei alueella ole lainkaan ja korpiakin pieninä, vähemmän edustavina kuvioina. Pienvesistä luonnontilainen on vain selvitysalueen rajalla sijaitseva Muurikaisjärvestä Orajärveen laskeva puro alkupäästään. Suurimman osan se sijaitsee peltojen ja asutuksen yhteydessä, eikä ole enää luonnontilaista vastaava. Harvat alueella alun perin olleet muut purot on kaivettu ojiksi. Orajoki on nimensä mukaisesti joki, eikä sitä koske pienvesien lainsäädäntö. Alueella on muutama ihmisten tekemä lammikko Leirikeskuksen itäpuolen lehto- (kansikuva) ja luhta-alueet (liite ) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Kaavamerkintäsuositus: luo Pinta-ala: 7,5 ha Kuviot 1.ja 6., jotka ovat liito-oravan asuttamia lehtokuvioita (varsinkin kuviolla 1 on runsaasti lehdon ilmentäjäkasveja, sekä kuvio 5, joka on metsälain mukaista paju- (PaLu) ja sara- ja ruoholuhtaa(srhlu), muodostavat yhdessä arvokkaan luontokokonaisuuden. Lisäksi kuvio 4 (Kankaanhauta-tilan eteläpuolella, kuvio 4, Liite 3 katkoviivalla rajattu) on ilmeisesti metsälain 8

14 määritelmän mukaista luonnontilaisen kaltaista koivuluhtaa (KoLu). Vaikka siellä on selviä ihmistoiminnan merkkejä (ojia ja turpeennostokuoppia), on siellä jo kohtalaisesti lahopuuta. Kuva 6. Kankaanhauta-tilan eteläpuolista koivuluhtaa Alueeseen tulevat jatkossakin vaikuttamaan lähellä sijaitseva tekopohjavesijärjestelmä ja läpi kulkeva voimalinja, joka tullaan säännöllisesti raivaamaan ja jonka läheisyydessä olevia puita lyhennetään, kuten on jo tehty. Toisaalta avoin paikoin ketomainen paikoin vaateliaita lehtokasveja kasvava ympäristö, joka voimalinjalla on, ylläpitää mahdollisesti erityisesti siinä ympäristössä viihtyviä lajeja. Osa ahokissankäpäläesiintymistä sijaitsi voimalinjalla ja lisäksi siitä saattavat hyötyä jotkin hyönteislajit Orajärven tilan länsipuolen lehto (Liite 4, pienempi rajaus) Kaavamerkintäsuositus:luo Pinta-ala: 0,7 ha Kuvio 14 on lounais-luode-suuntaisesti sijoittuva 1-3m syvä painanne matalan harjumaisessa maaperältään hiekkaisessa maastossa. Pohjoispäässä lehtokuvio levenee kiertäen jonkin matkaa entisen pellon ja Mäntykankaan välistä rinnettä. Lehtoalue erottuu sekä pääpuulajin, koivu, että runsaan aluspuulepän perusteella ympäröivästä mäntyvaltaisesta kangasmaastosta. Puusto on lähes luonnontilaista iäkästä ja lahopuutakin on kohtalaisesti. Painanteen alimmissa osissa on saniaiskuvioita (pääosin metsäalvejuurta laikkuina, luoteiskulmassa metsäimarretta), reunoilla on kuivempaa ja aluskasvillisuutena runsaasti metsämansikkaa ja lillukkaa. Lehtokasveja (lehtokuusama, koiranheisi, näsiä, sudenmarja, keväinen linnunherne) on yksitellen eri puolilla kuviota. Metsäruusua on paikoin runsaasti. Kuvion eteläpään luonnontilaisuuteen on vaikuttanut lyhyt oja, joka on kaivettu sen ja pellon välille. Kuvan 7 painanne on muuttunut pysyvästi kuivemmaksi. Lehtokuvion ydinosat ovat tyypiltään lähellä kosteaa lehtoa ja alue kokonaisuudessaan kasvillisuuden perusteella runsas- ja keskiravinteisen väliltä. 9

15 Kuva 7 Orajärven tilan lehdon eteläpään metsäalvejuurikasvustoja Kankaansuo (Liite 4) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Kaavamerkintäsuositus: luo Pinta-ala: 3,6 ha Kuvio 18 on sara- ja ruoholuhtaa (SRhLu) - ja pajuluhtaa (PaLu), Kuvio 19 on koivuluhtaa (KoLu), jossa on kohtalaisesti lahopuuta. Nämä kuviot täyttävät metsälain määritelmän Kuvio 20 on haapa-koivulehtoa, jolla on jo nyt merkittävää arvoa ja joka ajan mittaan kehittyisi edustavaksi lehdoksi. Liito-orava yhtenäinen elinalue kattaa suuriman osan kuviosta 20. Kuva 8 Kankaansuon koilliskulmaa vasemmalla koivuluhtaa, oikealla lehtoa 10

16 6.3.4 Muurikaisjärven laskupuron lehto Rehevä puronvarsilehto (kuvio 51). Kasvillisuutena on lehmusta, koiranheisiä, lehtokuusamaa, taikinamarjaa, konnanmarjaa, lehtopalsamia, velholehteä, jokileinikkiä ja punakoisoa. Kuvion arvoa heikentää voimalinja, jonka alta puusto (mm. osa lehmuksista) kaadetaan säännöllisesti. Myös linjalle mahdollisesti kaatumassa olevia varsinaisen linjan ulkopuolella olevia puita tullaan kaatamaan varmuustoimenpiteenä. Kuva 9 Puronvarren lehtopalsameja (etualalla) ja lehmuksia (takana oikealla) Huomioiminen kaavoituksessa Kohteen läpi kulkeva voimalinja estää alueen kehittymisen luonnontilaiseksi. Liito-oravan takia on sähkölinjan ja pellon välissä olevaa metsäkuviota ei voi avohakata eikä muutenkaan muuttaa voimaperäisesti. Siten myös aluskasvillisuuden lehtolajisto säilyy Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Muurikaisjärven koillispuolella lähellä selvitysalueen rajaa on noin 0,3 ha:n laajuinen louhikko (Louhikkotien itäpuolella, kuvat 10 ja 11). Pituudeltaan se on noin 100 m ja leveydeltään 30 m. Louhikko on jatkoa Sulunvuoren ja Härkövuoren väliselle louhikkovyöhykkeelle (Sulunlouhu), jonka pohjoisin osa se on. Louhikko on luonnontilainen. Sen reunoilla on joitakin vanhoja kantoja, mutta itse louhikon alueella ei ilmeisesti ole koskaan ollut muuta kuin yksittäisiä kituliaita puita. Alue täyttää metsälain erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Käytännössä sen luonnontilaisuutta ei uhanne mikään toimenpide. Tie kesämökeille kulkee louhikon ja rannan välistä. 11

17 Kuva 10 Selvitysalueen koillisreunan louhikko Kuva 11 Louhikkotien varren louhikko ilmakuvassa, kuva Maanmittauslaitos Lehmämäen lehmusmetsikkö (Liite 5) Lehmämäen rinteessä on kolme erillistä lehmuskuviota (metsäkuvioilla 66 ja 67), joissa yhdessä on vajaat kymmenen varsin isoa lehmusta, toisessa toistakymmentä pienempää puumaista lehmusta ja yhdessä yksi läpimitaltaan yli 7 cm ja useita pienempiä kantoversoja. Koska läpimitaltaan vähintään 7 cm lehmuksia on alle ha:n alueelle rajattavissa yli 20 yksilöä, esiintymä täyttänee luonnonsuojelulain luonnontilaisen jalopuumetsikön määritelmän 12

18 Kuva 12 Lehmämäen isommat lehmukset Kuva 13 Pienempiä runkomaisia lehmuksia Valokuvat ovat kirjoittajan ellei toisin mainita Lähteet BirdLife Suomi Tiira-havaintosivut Jaakko Pöyry Infra 1998: Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaava, luontoselvitys. Pylvänäinen, T.: Leppälahden liito-oravaselvitys Kaavoitus, Jyväskylän kaupunki. Rassi, P. Hyvärinen, E.,Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Turkulainen, S./ Pöyry Environment 2006: Luontoselvitys, Jyväskylän maalaiskunta, Leppälahden asemakaava ja sen ympäristö. Liitteet Liitekartat

19 Leppälahden kuviot VT = kuivahko kangas MT= tuore kangas OMT= lehtomainen kangas OMaT= lehto 1. Mäntyvaltaista (n.80v)sekametsää, myös koivuja, haapoja, raitoja, yksi lehmuspuska puiden latvat katkaistu viereisen voimalinjan takia runsaasti lehtokasveja, varsinkin metsäruusua, myös lehtokuusamaa, mustakonnanmarjaa, keväistä linnunhernettä, OMat lehtokasvillisuutta esiintyy runsaana myös voimalinjalla 2. vanhaa(n.80v) järeää männikköä, seassa jonkin verran koivuja, varsinkin itäpäässä, MT 3. kuten edellinen, koivuja vähemmän molemmilla edellisillä sijaitsee tekopohjaveden imeytyskenttiä 4. pääosin koivuluhtaa(40v), myös pajuluhtaa, vanhoja turpeenottokuoppia ja kuivatusojia 4b. entistä peltoa, joka kasvaa nuorta lehtipuustoa 5. avo- ja pajuluhtaa 6. haapalehtoa, eri-ikäisiä haapoja, myös koivuja 7. ilmeisesti entinen hiekanottokuoppa, jonka paikalle on kehittynyt koivuluhta, ympärivöillä kuivemmalla maalla isoja haapoja, mäntyjä ja koivuja, alikasvustona nuoria lehtipuita 8. noin 30v. haavikkokaistale 9. noin50v koivikkoa, kuivaa lehtoa 10. noin50v koivikkoa, kuivaa lehtoa 11.80v männikköä MT, eteläreunassa kuivan lehdon piirteitä 12. hiekkakuopan eteläpuoli 50-80v mäntyä, aluspuuna runsaasti lehtipuuta, pohjoispuolella noin80v mäntyä ei aluspuustoa MT v. männikkö MT v koivua, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, näsiää, metsäruusua, lehtokuusamaa kuivaa lehtoa 14b. 30v männikköä entisellä pellolla ja metsittynyttä pellonreunaa v männikköä MT 14

20 16. 30v koivua kasvavaa entistä peltoa, länsipäässä soistunut painanne v kuusikko OMT 18. avo (sara- ja ruoholuhtaa SRhLu)- ja pajuluhtaa (PaLu), vehkaa, kurjenjalkaa, kurjenmiekkaa, myrkkykeisoa 19. koivuluhtaa, noin 40v v haapa-koivulehtoa v luhtaista koivikkoa 22. edellisenä talvena hakattu, kuusta ja lehtipuuta sisältänyt kuvio 23. hakkuun jälkeen aluspuustosta kasvanutta 20-30v koivua, mäntyä, leppää 24. pellolle istutettua 30v koivikkoa 25. n 80v. mäntyä ja koivua OMT 26. entinen hiekkakuoppa, n.30v mäntyä 27. n 30v mäntyä ja koivua MT-OMT 28. n 50v mäntyä, 40v koivua, hiirenporras, metsäimarre ym. lehtomaista 29. n. 20v mäntyä & koivua kasvanut luontaisesti hakkuualueelle 30. n. 30v koivuluhtaa 31. n.30v koivikkoa, rannan puoleinen osa luhtaa 32. koivu- ja pajuluhtaa, pääosin saraluhtaa ja kelluslehtistä vesikasvillisuutta 33.60v mäntyä, 40v koivua aluspuuna pihlajaa ja leppää, lehtoa: lehtokuusama, metsäruusu, metsäalvejuuri, koiranheisi 34.60v männikköä, myös koivua aluspuuna leppää ja pihlajaa MT koilliskulmassa suojeltu lehmusmetsikkö v koivuluhtaa 36. sara- ja ruoholuhtaa v koivikko 38. sekametsää, myös järeitä mäntyjä ja haapoja, aluspuustona lehtipuita, metsätyyppi MT-kuiva lehto v mäntyvaltainen sekametsä MT-OMt 40. ent pelto 30v koivua 15

21 41. 60v sekametsää(mänty, koivu, haapa, kuusi) harvennettu, pohjoisreunalla kolme runkolehmusta MT- OMT, kevätlinnunherne 42. hakkuun jälkeen kasvanutta noin 30v ja nuorempaa koivuvaltaista metsää 43. pääosin noin 30v männikköä, seassa paikoin runsaastikin samanikäistä koivua, pääosin MT v männikköä, seassa lehtipuita ja kuusia, MT 44b soistuma, ilmeisesti vanha turpeenottopaikka, jossa raatetta ja kurjenjalkaa 44c metsitettyä peltoa v männikköä MT v kuusikko OMT v kuusikko aluskasvillisuutena mustakonnanmarjaa, lehtokuusamaa, metsäalvejuurta, lehtoa 48, 60v mänty OMT, länsipuolella suurruohoinen niittykuvio v pellolle istutettu kuusikko v kuusi-mänty sekam. OMT 51. puronvarsilehto, puusto koivua, haapaa, raitaa, tervaleppää, aluspuustona tuomea, lehmusta, koiranheisiä aluskasvillisuutena sudenmarja, taikinamarja, metsäalvejuuri, pohjoispäässä metsäkorte, puronvarressa mm. lehtopalsamia, punakoisoa, velholehteä purossa luusuassa suovehkaa, hieman jokileinikkiä lähellä rantaa vanha turpeennostokaivanto ja kalapato koilliskulman metsätyyppi lähinnä OMT (kieloa ja mustikkaa) sähkölinjan ja tien väli metsittynyttä meltoa 52. noin 50v ja yli mänty-koivusekametsää, reunoilla haapaa ja raitaa, lehtomaista kangasta/kuivaa lehtoa, näsiä, keväinen linnunherne, kielo 53.n.80v männikköä MT, itäreunalla kuusia ja koivuja ja aluskasvillisuudessa itäosissa lehtomaisia piirteitä: keväistä linnunhernettä, metsäruusua 53b metsitettyä peltoa v sekam. mänty-koivu-kuusi OMT 55. hakkuualue, itäosasta pensoittunut 56. eteläosa 50v kuusikkoa, pohjoisosa männikköä 57. koivuvaltaista pensaikkoa 58. noin 30v männikkö, ei harv. seassa lehtipuita MT 16

22 59. äskettäin hyvin harvaksi hakattu, eteläpäässä koivuja pohjoispäässä kuusia, heinittynyt, kuusamaa, näsiää 60. harvennettu 40v kuusikko, metsätyyppi: lehto, metsäalvejuurta, lehtokuusamaa, mustakonnanmarjaa, sudenmarjaa 61. kuten ed. mutta seassa koivua 62. harv, 30v sekam. koivu-mänty-kuusi-haapa, heinittynyt, sananjalka, lillukka 63.harventamaton 30v kuusikko, seassa koivuja ja mäntyjä, aluskasv. konnanmarja, sudenmarja, näsiä, linnunherne, metsäalvejuuri, metsätyyppi lehto v männikköä, seassa paikoin runsaastikin koivua MT 65. n.25v kuusikkoa, seassa leppää ja koivua, konnanmarjaa, syyläjuurta, sudenmarjaa,,metsäalvejuurta, metsät. lehto v mäntyvalt. sekam. koivua, kuusta, haapaa MT-OMT v. kuusikkoa, seassa koivua, leppää ja raitaa, mustakonnanmarjaa ja näsiää, aluskasvillisuutta vähän, kuvion etelä- ja pohjoislaidalla lehmusryhmät v sekam. mänty-koivu-haapa OMT 69.hyvin laaja kuvio, jolla kauttaaltaan harvennettua 30v männikköä, seassa paikoitellen koivua VT-MT v mänty-koivu sekam. lehtokuusamaa, keväistä linnunhernettä, sananjalkaa, kuivaa lehtoa 71. pensoittunut hakkuuaukko 72. ~70v männikkö, VT v sekametsä mäkien välissä, kuusi valtap. keskiosissa, mänty reuna-alueilla myös koivua ja haapaa, OMT-MT v männikkö VT 75. siemenpuuasentoon hakattua ~80v männikköä, joitakin koivuja ja vanhoja raitoja, aluspuusto n.20v sekam., kahdessa paikassa runkomaisia lehmuksia 76. ~80v männikköä, seassa koivuja, MT v harventamatonta kuusivaltaista sekam. OMT, linnunhernettä, itäreunassa ja osin viereisellä hakkuuaukolla kausikostea painanne, jossa rahka- ja karhunsammalta, ei soiden ilmentäjäruohokasveja, itäreunassa haapa, jossa kaksi palokärjen koloa 78. siemenpuuasentoon (~80v mäntyä, joitakin koivuja ja haapoja) yli 10v sitten hakattu kuvio v koivikko, myös haapaa, leppää, raitaa ja mäntyä kulttuurivaikutteista suurruoholajistoa, heinittynyt 17

23 80. kuivattu suo, turpeenottokuoppia joissa runsaasti suovehkaa, puusto n.40v mäntykoivu sekam. aluskasv. vadelma, metsäalvejuuri 81. leppä-koivupensaikkoa järven ja voimalinjan välissä, muutamia isompia koivuja 82. siemenpuuasentoinen vanha männikkö, alla noin 15 taimikko 83. noin 50v männikkö VT, seassa koivuja ja kuusia 84. entiselle pellolle kasvanut noin 40v koivikko 85. harvaa mänty-koivusekam. noin 40v, aluspuustona leppää, kuusamaa, näsiää, koiranheisiä, vadelmaa, sananjalkaa, hiirenporrasta, voimakkaasti kulttuurivaikutteista kivistä lehtoa v sekam. mänty-koivu-kuusi-haapa MT, Iso kolohaapa luoteiskulman haaparyhmässä, toinen pienempi kuvion keskiosissa 87. pensoittunut hakkuualue 88. noin 80-vuotiasta männikköä, pohjoisosassa paikoin nuorempaa ja seassa koivua, MT vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää, MT v sekametsää, lehtoa: keväistä linnunhernettä ja lillukkaa 91 noin 30v istutuskuusikko, seassa leppää ja haapaa, OMat: mustaa konnanmarjaa, käenkaalia, metsäalvejuurta, metsäimarretta, sudenmarjaa jne. 92. >80v mänty-koivusekam. alusp.leppää ja pihlajaa, kuivaa lehtoa: oravanmarjaa, lillukkaa 93. >80v männikköä VT 94 >80v mäntykoivusekam. MT v istutuskuusikkoa, runsasravinteista lehtoa, runsaasti mustakonnanmarjaa, noin 20 yksilöä punakonnanmarjaa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta 96. entistä peltoa, +30v koivua v koivua, aluspuuna kuusta, lehtoa: mustakonnanmarjaa, lehtokuusamaa, runsaasti metsäruusua 98.harvennettua >80v. männikköä, aluspuuna ja paikoin seassa koivua, MT, paikoin lehtomaisia painanteita: oravanmarja, käenkaali, lillukka 99. entisellä pellolla +30v koivikko 100. >60v. mänty-koivusekametsää, reunoilla ja länsipuoliskolla haapoja ja leppää, kuivaa lehtoa: keväistä linnunhernettä, oravanmarjaa, metsäkastikkaa, länsipuoliskolla metsäruusua, metsämansikkaa, metsäkurjenpolvea, ojakellukkaa 18

24 101. >80v. männikkö, kuiva lehto: keväistä linnunhernettä, oravanmarjaa, metsäkastikkaa luonnontilaisuutta on heikentänyt ilmeisen säännöllinen aluspuiden poisto ja itäreunalle ulottuu vanhan soranottopaikan reuna, säilyy nykyisellään koska virkistyskäytössä 102. lehtipensaikkoa ja nuorta mäntyä kasvava entinen pelto 103. >60v koivikkoa, lehtoa runsaasti lillukkaa, metsämansikkaa, jonkin verran metsäalvejuurta, lounaisosa entistä peltoa ojat erottuvat 104.?60v männikköä, aluspuuna koivua ja pihlajaa, MT, eteläreunassa kuivan lehdon pirteitä paikoin runsaasti valkolehdokkia v männikköä, aluspuuna lehtipuita, pieniä eri-ikäisiä uudistuskuvioita VT-MT v istutuskuusikko, lehto, metsäalvejuurta, mustakonnanmarjaa, metsäalvejuurta, myös erillinen kuvio Kuopiontien varressa, pohjoispäässä 50v koivikkoa v koivikkoa, korpea, vanhoja turvekuoppia ja ojia v mänty-koivusekametsää, aluskasvillisuutena runsaasti kyläkellukkaa ja metsäkurjenpolvea, kuivaa lehtoa 109. entistä pihapiiriä, pihakoivuja ja kuusia (yhden läpimitta 1 m), ympärillä mäntykoivusekametsää, joka metsätyypiltään lähinnä lehtoa, pihakasveja: pajuangervoa, mansikkaa v männikköä CT v männikköä VT v männikköä VT v kuusikkoa lehtoa, oravanmarjaa ja käenkaalia v sekam MT v sekametsää (koivu, mänty, haapa, leppä, kuusi) MT, paikoin kuivan lehdon piirteitä v männikköä, VT 19

25 LIITE 1 Kankaanhauta metriä

26 LIITE metriä

27 LIITE 3 Kankaanhauta Orajoki metriä

28 LIITE 4 Kes Puhdaspohja Kankaansuo metriä Orajärvi

29 LIITE 5 lehmusesiintymät Surmamäki Lehmämäki Viirilahti metriä

30 LIITE 6 Kivikkoluoto Kankaansuo Puhdaspohja Orajärvi Kankaanhauta 3 Orajoki Orajärvi

31 LIITE 7 Muurikaispää Keskinen

32 ls.alue LIITE 8 Ketvenenlaht Iso Ketvenensaari Lehtoniemi

33 Muurikaispää LIITE 9 Surmamäk Lehmämäki Viirilaht Lepola Härkölahti venenlahti oniemi

34 LIITE Pysäkkilahti Satamalahti Leppälahti Ponnenmäki Leppälahti Muurikai Koivula Ruskolahti

35

36

37 Leppälahden luontoselvityksen täydennys 2015 Timo Pylvänäinen Kaupunkira akennepalvelut Jyväskylän kaupunki Johdantoo Keskeisimmille osille Leppälahd en osayleiskaavan aluetta a tehtiin luonto- ja liitotehdä luon- toselvitys myös edellisestä luontoselvityksestä etelään Leppälahdentien varressa olevalle alueelle, johon on enitenn rakennuspaineita. Alueelle A tehtiin liito-oravaselvitys vuonna 2014 (Pylvänäinen). oravaselvitykset vuonna 2012 (Pylvänäinen). Nyt katsottiin tarpeelliseksi Kartta 1. Lisäselvitysalueen sijainti Leppälahden OYK:n alueella Lisäksi selvitettiin erillisiä luontoarvoiltaan mahdollisesti merkittäviä kohteita. Keski- Suomen ELY-keskuksen osayleiskaavan luonnoksesta antaman palautteen perus- Luhdan pinta-ala on 3,7ha. Luhta kuuluu Leppälahde en osayleiskaava-alueeseen, teella Pienen Humalajärven eteläpäässä sijaitsevalle e luhdalle tehtiin luontoselvitys. 1

38 mutta ei ole sen ydinosaa, johon selvitykset pääosin on kohdistettu. Luhta rajautuu osin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Alueen yleiskuvaus Kartta 2. Pienen Humalajärven eteläpäässä sijaitsevan selvityskohteen sijainti Lisäksi kevään 2015 liito-oravaselvitysten yhteydessä tehtiin tarvearviointi näiden alueiden tarkemmalle luontoinventoinnille. Erillistä luontoselvitysten tarvetta ei tunnistettu, mutta liito-oravainventoinnin yhteydessä tehtiin rajaus luonnonsuojelullisesti arvokkaasta tervaleppäkorpikohteesta. Kartta 3. Kevään 2015 liito-oravaselvityskohteiden sijainnit Pääselvitysalueen pinta-ala on noin 220 ha. Alueen keskiosat ovat peltoja tai entisiä metsittymässä olevia peltoja. Peltoalueiden itä- ja länsipuolella on metsäisiä mäkiä.. Niiden kasvillisuus on kangasta (MT-OMT). Reheviä lehtomaisia kohtia on vähän. Jokelanvuorella on kallioalue, joka ei kuitenkaan täytä metsälain kriteerejä. Puustoa on hakattu ja avokallion osuus on suhteellisen pieni. Jokelanvuoren eteläpäässä on kaksi louhikkoa, joista toinen kokonaisuudessaan ja toinen ainakin eteläpäästään on metsälain mukainen kohde. Metsien reunoissa on kuivia lehtoja, mutta ne eivät ole 2

39 edustavia/luonnontilaisia. Joitakin lehtokasveja, kuten keväistä linnunhernettä on varsin yleisesti ja varsin karuissakin ympäristöissä. Kohteessa kaksi on selviä lehdon piirteitä mm. lehtokuusamaa ja mustakonnamarjaa, mutta alue on istutettu kuuselle. Soita alueella ei ole lukuun ottamatta yhtä korpipainannetta, joka sekin on ojitettu (kuvio 25). merkittävä kosteikko on Orajärven lounaiskulman rantaluhta. Alueen korkein kohta on Jokelanvuori (>125m). Alin kohta on Leppäveden ranta pohjoispäässä (80,8m), joten korkeusvaihtelu alueella on noin 45m. Alueen pellot ovat Muinais-Päijänteen pohjasavikkoa ja mäet moreeniselänteitä. Turvetta on vain pieniä alueita hanhilammen ympärillä ja Orajärven lounaiskulmalla. Sininen savikkoa, kellanruskea moreenia, punainen kallioalueita, harmaa turvetta, valkoinen lampi tai järvi 3

40 Selvitysalueen keskiosan peltoja etelästä päin kuvattuna. Taustalla Jokelanvuori Talsanlammen ja Leppälahdentien itäpuolen peltoalue Kohdekuvaukset H = avohakkuualue T= taimikko L = louhikko L/s = metsälain mukainen luonnontilainen louhikko LP = lehtipuustoisia entisiä peltoja tai niittyjä punaiset rajaukset kaavamerkintäehdotus luo 1. vanha (>100v) sekametsää OMT 2. n.40v kuusikkoa OMT-OMaT, lehtokuusamaa, käenkaalia, oravanamarja, kielo v männikköä MT 4

41 4. 40v koivikkoa OMT, seassa haapaa ja mäntyä 5. 40v istutettu koivikko 6. vanhaa koivu-mäntysekametsää OMT 7. n.35v männikkö OMT 8. n.40v koivuvaltainen metsä OMT 9. n.40v koivikko seassa haapaa ja mäntyä OMT 10. n.50-60v männikköä, seassa koivuja ja kuusia MT 11. n.35v kuusikkoa OMT 12. vanhaa (n.100v) koivu-mäntysekametsää OMT 13. n100v männikköä, seassa koivua MT 14. n.30v männikkö MT 15. n.100v mäntykoivusekametsää MT, paikoin kuivan lehdon piirteitä 16. n50v kuusi-mäntysekametsä OMT 17. n100v männikköä seassa koivua aluspuuna kuusta OMT, kaakkoiskulman kumpare MT 18. noin 100v mänty-koivusekametsä OMaT aluspuustona haapaa ja pihlajaa 19. noin 100v mänty-kuusi-koivusekametsää MT paikoin lehtomaisia piirteitä :keväistä linnunhernettä, oravanmarjaa 20. noin 100v männikköä MT peltojen ja tien puoleisissa reunoissa kuivan lehdon piirteitä: virnoja ja kurjenpolvea 21. n.60v männikköä MT luoteiskulmassa kuusia ja koivuja 22. siemenpuumännikkö, aluspuustona nuorta koivua, mäntyä ja kuusta 22.b 50v männikkö MT 23. nuorta haapa-koivu-leppälehtoa(n.25v)oravanmarja, käenkaali, kielo, sudenmarjametsäalvejuuri 24. n.35v männikköä MT, seassa koivua ja kuusta 25. ojitettu korpipainanne, noin 50v kuusta, hiirenporrasta, metsäalvejuurta, rahkasammalta v mäntykuusisekametsä MT 5

42 27. n.100v mäntyvaltainen sekametsä MT v koivikko v kuusimäntysekametsää MT 30. vanhaa (N.100v) männikköä MT v männikköä OMT itäosassa soistunut niitty v kuusikkoa OMT 33. n.40v koivumäntysekametsää 34. n.50v koivua kasvavaa luhtaa 35. hyvin vanhaa (>100v.) kuusivaltaista varsin luonnontilaista metsää MT 36. vanhaa (n.100v) männikköä, jossa seassa kuusta MT 37. n.50v luhtaista koivikkoa 38. >100v kuusi-mänty-koivusekametsää, seassa isoja kolohaapoja, luonnontilaista OMT-MT v. mäntyvaltaista sekametsää (koivua, kuusta, haapaa) 40. n.35v mänty-koivusekametsää Kuvion sisällä on louhikko ja toinen sen ja kuvion 39 rajalla. Edellinen on kokonaisuudessaan ja jälkimmäinen eteläosaltaan metsälain mukaisia lähes puuttomia selvästi ympäristöstä erottuvia. jälkimmäisen pohjoispuoliskolla on puustoa, jota on hakattu. Kaavamerkintäsuositus luo Läntisempi louhikko 6

43 Itäisempi louhikko Louhikkojen sijainti 41. n.40v koivikkoa OMaT 42. n.50v sekametsä, kuivaa lehtoa: runsaasti metsäruusua, näsiä, sudenmarja, kieloa, metsäimarretta, hiirenporrasta 43. n.30v. mäntykoivukuusisekametsää OMT 44. kalliomännikköä 30-50v MT-CT 45.70v kuusikko MT 46. n.50v kuusikko OMT 47.n.100v männikkö MT 48. n.70v mäntyvaltaista sekametsää MT, tienvarressa molemmin puolin pienialaisesti saniaislehtoa, tien ja muun vaikutuksen takia ei ole luonnontilainen 7

44 49. noin 30v kasvatuskuusikkoa 50. noin 50v mäntykoivusekametsää seassa haapaa 51 noin 100v männikköä OMT koilliskulmassa isoja haapoja 52 noin 100 männikköä MT 53 Metsätyypiltään epämääräinen kuvio. Ollut alun perin jokin suotyyppi, mutta Talsanlammen laskupuron perkaamisen (tapahtunut ilmeisesti kauan sitten) jälkeen kuivunut ja turvekerros pitkälti hajonnut. Kaakkoiskulmassa edelleen suopainanteita, joissa rahkasammalta, palmusammalta, korpiorvokkia, metsäkortetta. Kuvion puusto on mäntyvaltaista, seassa runsaasti isoja haapoja ja useita isoja raitoja. Kenttäkerroksessa lehtomaisia piirteitä: sudenmarja, metsäalvejuuri, mansikka, punaherukka, mesimarja. Näiden peittävyys on pienehkö. Kuviolle johtavan ajouran alkupäässä sähkölinjan alla kasvaa silmälläpidettävää (NT) musta-apilaa (Trifolium spadiceum) muutamina erillisinä kasvustoina yhteensä useita kymmeniä yksilöitä. Musta-apilakasvustoa 8

45 Musta-apilaesiintymän sijainti violetilla kuvan keskellä Hanhilampi Hanhilampi sijaitsee Pitkäjärven länsi- ja Hanhimäen tilan luoteispuolella. Se sijaitsee kahden peltoalueen välissä ja sen laskupuro laskee Pitkäjärveen, johon on korkeuseroa 3,7m. Lammen pinta-ala on noin 1,2ha. Se ei ole luonnontilainen. Laskupuroa on todennäköisesti perattu, ympäröivää luhtaista koivikkoa on ojitettu ja ympäröiviltä pelloilta on valunut ravinteita. Lampi ei silti ole erityisen rehevä. Lampea ympäröivässä koivikossa on vanhoja turpeennostokuoppia. Lammen lounaiskulmassa on suoreunus, joka jatkuu isovarpurämeenä metsään. Lajistoa mm. lakka, tupasvilla, suopursu, raate, suoputki, jouhisara. Koilliskulmassa myös leveämpi luhtareunus, jossa suovehkaa ja järviruokoa.. Vesikasveina on varsinkin ulpukkaa ja järvikortetta, sekä paikoin suomenlummetta. Laskupuron suulla on järviruokoa, jonka kasvusto jatkuu luhtaiseen metsään laskupuron varressa. Rantakasveina on raatetta, suovehkaa ja kurjenjalkaa. Lammen koilliskulmalla sijaitsi tämänvuotinen kurjen pesä. Pesintä on ilmeisesti onnistunut ja poikanen/poikaset lähteneet. Pesän vieressä lenteli rauhoitettu kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna), joka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Lampi ei täytä metsälain määritelmiä. 9

46 Hanhilampi länsipään luhtareunukselta kuvattuna Kurjen pesä lammen koillisrannalla Orajärven lounaiskulman luhta Kasvilajistoa: jouhi- ja pullosaraa, kurjenjalkaa paljon, järviruokoa, suoputkea, rantayrttiä, piurua, luhtatähtimöä, Paikallisesti edustava kohde, kaavamerkintäsuositus luo. Lintuja (10.7): pikkulepinkäinen, ruokokerttunen, pajusirkku Tiirasta löytyi seuraavat havainnot: Heinätavi kp 10

47 Luhta lounaasta päin, kellertävä vyöhyke rantaruovikkoa ja sen ja takana näkyvän metsän välissä Orajärvi. Orajärven luhta ortokuvassa Luonnontilaiset lähteet Peruskartalle selvitysalueelle on merkitty kaksi lähdettä: toinen Tarulan tilan luoteispuolelle pellonreunaan ja toinen Talsanlammen kaakkoispuolelle Leppälahdentien varteen. Ensimmäinen on paikka, jossa kevään sulamisvesiä keväisin purkautuu pintaa ja jälkimmäinen on tehty kaivoksi, josta haetaan ruokavettä. Kumpikaan ei ole täytä metsälain luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen lähteen määritelmää. 11

48 Pienen Humalajärven luhta (kartta 2, liite 4) Alueen puusto 50v tai alle koivikkoa. Lahopuustoa on vähän, mikä viittaisi siihen, että alue on ollut 1960-luvulle asti laitumena/niittynä ja jätetty sitten metsittymään. Alueen itäreunalla on vesilammikoita/kaivantoja, jotka ovat ehkä peräisin vanhoista kuivausyrityksistä. Puro on säilynyt alkuperäisessä uomassaan, mutta mahdollisia vanhoja syvennysyrityksiä on vaikea todeta: Alueen kallistuskulma järveen on niin pieni, ettei kuivattaminen ole ollut mahdollista. Vallitsevia ruohokasveja ovat mesiangervo, kurjenjalka, korpiorvokki ja viitakastikka, sekä pensaista erityisesti kiiltopaju, joka muodostaa paikoin laajoja kasvustoja. Alue on sekä rantasijaintinsa, että vähäisen kallistuksen vuoksi säännöllisesti kevättulvavaikutteinen. Vaikka puusto ei ole luonnontilaista (lahopuuta vähän) on alue luontotyyppinä arvokas ja puuston ikääntyessä ja osan alkaessa lahota se on potentiaalinen pesimäympäristö jopa valkoselkätikalle. Koivuluhtaa, taustalla pajuluhtaa Pitkäjärventien varren tervaleppäkorpi (liite 4) Luonnonsuojelulain mukainen tervaleppäkorpi. Kohteella sijaitsee myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tervaleppäkorpea keväällä kuvattuna 12

49 Uhanalaiset ja lintudirektiivin liitteen I lajit Vaarantuneet (VU) Heinätavi 2015 Orajärvi 24.5 koiras paikallisena, pesintä mahdollinen Lintudirektiivin I liitteen lajit Kurki 2015 onnistunut pesintä Hanhilammen rannassa, ilmeisesti vakituinen pesäpaikka Ruisrääkkä 2015 kaikilla isommilla peltoalueilla tehty havaintoja, lukuisia havaintoja myös aiemmilta vuosilta Helmipöllö Pesinyt vuosia sitten palokärjen pesämetsässä olevassa pöntössä Palokärki Vakituinen pesimäpaikka Tarulan tilan kohdalta (Pylvänäinen, T. 2014) itään päin menevän metsäautotien varressa liito-oravareviirillä, pesintä mm Pikkulepinkäinen 2015 Orajärven luhdalla 1p Ampuhaukka 2015 pesimäaikaan saalisteleva Talsanlammen itäpuolen peltoaukealla, pesiminen selvitysalueella mahdollista. Laji tavattu samalla alueella myös aiemmin. Lähteet Meriluoto, M.& Soininen, T.2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Tapio. Pylvänäinen, T. 2014: Leppälahden liito-oravaselvityksen täydennys Tiira BirdLife Suomen havaintosivut 13

50 ki 21 LIITE 1 Orajärvi i Moilanen metriä H/T 20 Hakala H/T ivisto H/T H/T Jokelanvuori lahti 15 16

51 Kaivolahti H/T Jokela 16 LIITE 2 39 L L/s L/s Tarula LP LP 33 H/T ,0 metri 31 2

52 LIITE H/T 51 LP 29 H/T Han 52 Vehkoaho Talsanlampi Keikkala b 0 200,0 metri 22 22b

53 LIITE 4. Pienen Humalajärven luhdan aluerajaus Pitkäjärventien varren tervaleppäkorven aluerajaus