Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa 2 - ohjelma

Transkriptio

1 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa 2 - ohjelma 9:30 Seminaarin avaus kehitysjohtaja Arto Holopainen, Kuopio Innovation 9:40 Hyvinvointipalvelujen kokonaissuunnittelu yli perinteisen sote-ajattelun - palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, Kuopion kaupunki 10:20 KA-osaaminen hyvinvointipalveluissa - koulutuksen yhteenveto ja tuloksia tutkimusjohtaja, dosentti Juha Mykkänen, projektipäällikkö Ritva Karjalainen-Jurvelin, kehittämispäällikkö Virpi Hotti, Itä-Suomen yliopisto Miten kyvykkyyttä kehitetään: mitä opittu tutkimukseen perustuvasta koulutuksesta ja täydennys- ja perusopiskelijoiden yhteisestä oppimispolusta? Kenelle kokonaissuunnittelua tehdään johtajalle, työntekijälle, ICT:lle vai asiakkaalle? Riittääkö tietoarkkitehtuuri? 11:00 KA-opit hyötykäyttöön: puheenvuorot KAopiskelijoilta Liiketoimintamallin rakenneosien suhde kokonaisarkkitehtuuriin - Antti Luoma, Tkt-opiskelija KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa asianhallintapäällikkö Eira Isoniemi ja toimitusjohtaja Pirjo Juvonen, Aducate-opiskelijat KA Kangasniemellä: hallinnolliset ja käytännön muutokset tietohallintosuunnittelija Liina Kuusela, Aducate-opiskelija 12:00-13:00 Lounas 13:00 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja jatkokehitys - neuvotteleva virkamies Jari Kallela, Valtiovarainministeriö 13:25 Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki: Akusti - erityisasiantuntija Karri Vainio, Suomen Kuntaliitto 13:50 Kansallisiin linjauksiin perustuva KA- ja hankeyhteistyö PSSHP:n alueella - ratkaisupäällikkö Juha Rannanheimo, Istekki Oy 14:15 Iltapäiväkahvi 14:45 Pois turha tieto ja osaoptimointi: mihin kokonaissuunnittelulla pitää pystyä vastaamaan - yhteiskuntatieteilijä Olli Nylander 15:15 Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toimenpiteiden jalkauttaminen - erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, Sosiaali- ja terveysministeriö 15:45 16:00 Loppukeskustelu ja yhteenveto

2 KA-osaaminen hyvinvointipalveluissa 2 - yhteenveto Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa 2 Kuopio,

3 K?

4 Koulutuskokonaisuuden sisältö 4-5 op kurssit Johdatus kokonaisarkkitehtuuriin ( ) 2.Kokonaisarkkitehtuurin menetelmät ja välineet ( ) 3.Tietohallinto ( ) 4.Vaatimusten hallinta kokonaisarkkitehtuurissa ( ) 5.Toiminnan ja prosessien kuvaaminen ( ) 6.Tietoarkkitehtuuri ( ) 7.Tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja hankinnat ( ) 8.Julkisen hallinnon ja hyvinvoinnin kohdearkkitehtuurit ( ) Yhteensä op (suluissa luentoajat) 4

5 Iso kuva Sote-tieto hyötykäyttöön strategia graafinen tiivistelmä Hyväksytty sote sähköisen tiedonhallinnan neuvottelukunnassa, strategiajulkaisu tulossa Mahdollisuudet Palvelujen uudistaminen Laaja-alainen hyvinvointi Ongelmien ennaltaehkäisy Palvelujen yksilöllistäminen ja segmentointi Geenitieto Big data Avoin tieto Poikkihallinnollisuus Näyttö vaikuttavuudesta Mahdollistajat Ohjaus ja säädökset Kokonaissuunnittelu Avoimet rajapinnat ja standardit Mobiiliteknologia Palveluarkkitehtuuri Pilvipalvelut Kehittämisen ekosysteemit Tietoturva ja tietosuoja Sopeutuvat prosessit, laadukkaan työn ja toiminnan tukeminen Asiakaslähtöisyys Osallisuus, yksilöllinen palvelukokonaisuus ja hyvinvointi Toimivat työkalut ammattihenkilöille Käytettävyys, yhteenvedot päätöksenteontuki ja toiminnanohjaus Henkilökohtaista hyvinvointia ja palvelujen kokonaisuutta tukeva teknologia Tiedon jalostaminen, tietoon perustuva edistys ja johtaminen Palvelujen laatu ja saatavuus, uudet toimintamallit, osaaminen, ohjaus ja yhteistyö Tietovarannot: kansallinen sosiaali- ja terveysarkisto, terveys- ja hyvinvointitaltiot, laadukas tieto Toimiva ja skaalautuva tiedollinen ja tekninen pohja palvelutuotantoon ja kehittämiseen 5

6 SoTe-erityispiireitä Osin ristiriitaisia tavoitteita ja! vaatimuksia Kehittämistyö edellyttää kohdealueen ymmärtämistä ja sen sidosryhmien kanssa kommunikointia Terveys- ja hyvinvointitarpeet ovat monimutkaisia, usein epäselviä Toimintatapojen muuttaminen sovitettava taloudellisiin, ammatillisiin sekä organisationaalisiin rakenteisiin (osa näkymättömiä ) Yleiset ohjeet ja suositukset pystyttävä sovittamaan erilaisiin organisointimalleihin ja työkäytäntöihin Uuden tiedon siirtyminen tutkimuksesta soveltamiseen voi viedä runsaasti aikaa (perustuttava näyttöön, 5-10v) Toimintaprosessit ovat monimutkaisia, asiantuntijavetoisia, nojautuvat viestintään ja vuorovaikutukseen sekä moniammatilllisuuteen, runsaasti poikkeuksia ja keskeytyksiä Runsaasti vakiintuneita toimintatapoja, menetelmiä ja tietojärjestelmätyyppejä Vain osa prosesseista osana ohjelmistoja ja sovelluksia Toimintamallien ja tietojärjestelmäratkaisujen pystyttyvä mukautumaan kehitykseen

7 Viimeinen koulutuskokonaisuuden luentosisältö: KA-työn parhaat pahat käytännöt! 1. Kyllä minä tiedän ja osaan sanoa oikein 2. Tehdään KA projektina ja ollaan tyytyväisiä kun se on valmis 3. Ei määritetä kokonaissuunnittelutyön vastuita tai suhdetta päätösten tekemiseen - kyllä joku siitä huolehtii 4. Jos jonkun pitää siihen ottaa kantaa, se on tietotekniikkaosasto 5. Sitoutetaan, eiku anteeksi, sivuutetaan organisaation johto 6. Ulkoistetaan kaikki kokonaisarkkitehtuuriosaaminen 7. Ei resursoida KA-työtä: ei sitä ennenkään ole tarvittu 8. Tehdään vain kuvauksia ja katsotaan hallintamallia, aktiivisella toimeenpanolla tai kulttuurin luomisella ei ole niin väliä 9. Ei lukijan tarvitse tietää mikä on nykytilaa ja mikä tavoitetilaa, mihin ajankohtaan tavoite sijoittuu, tai miten siihen päästään 10. En tiedä mitä tästä tulee, kuka sitä käyttää tai kuka siitä tulee iloiseksi 7

8 Kommentit, kysymykset? 8

9 Kiitokset Ohjausryhmä Istekki Oy: Marko Holmavuo, Juha Rannanheimo Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus: Antero Lehmuskoski, Tarja Kauppila Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos: Kaija Saranto, Sirpa Kuusisto-Niemi Kuopio Innovation Oy: Arto Holopainen, Kalevi Voutilainen Kuopion kaupunki: Markku Tervahauta, Jorma Halonen Pohjois-Savon liitto: Anneli Pehkonen, Tarja Miettinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri: Jorma Penttinen, Martti Kansanen Serveri ry, Tietojenkäsittelytieteen ainejärjestö: Pekka Paananen, Markus Huhta, Pauli Siirama Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL / OPER-yksikkö: Riitta Häkkinen, Mikko Huovila Ylä-Savon ICT-palvelut Oy: Pirjo Juvonen Pohjois-Savon ELY-keskus: Tuija Tuomela 9

10 Kiitokset Vierailleet asiantuntijat / seminaari ja luennot Jukka Uusitalo (VM) Riitta Häkkinen (THL) Jarmo Heinonen (Varkauden kaupunki) Jaana Sinipuro (SAS Institute) Johanna Lammintakanen (UEF/STJ) Arto Holopainen (Kuopio Innovation) Paavo Koskelin (QPR Software) Kari Hiekkanen (Aalto-yliopisto) Tommi Kanto (ICT Standard Forum) Mikko Saarni (Sofigate Oy) Marko Holmavuo (Istekki Oy) Marika Toivanen (Itä-Suomen yliopisto) Anne Kauhanen-Simanainen (VM) Jaana Sinipuro (SAS Institute) Minna Saario (Kuntaliitto) Anu Häkli Mikko Huovila (THL) Karri Vainio (Kuntaliitto) Jari Porrasmaa (STM) Pekka Vähäkangas (Kuopion kaupunki) Antti Luoma Eira Isoniemi Pirjo Juvonen Liina Kuusela Jari Kallela (VM) Juha Rannanheimo (Istekki Oy) Olli Nylander Teemupekka Virtanen (STM) KA-osaaminen hyvinvointipalveluissa

11 KA-osaaminen projektiryhmä Liisa Ahonen Virpi Hotti Ritva Karjalainen- Jurvelin Katja Koukkari Paula Leinonen Heli Lintula Irmeli Luukkonen Juha Mykkänen Hannu Virkanen 11

12 OPISKELIJOILLE

13 Kiitokset osallistumisesta! pitkän aikavälin tavoite on parantaa erityisesti julkisen sektorin ja sen kanssa toimivien yritysten toimintaa ja osaamisresursseja siten, että kehittämistoiminta tehostuu ja kehitettävät ratkaisut palvelevat entistä paremmin palvelujärjestelmien toimintaa, toiminnan ja tiedonhallinnan ratkaisujen välisen kehittämisen välimatka pienenee, ja kehittämistyö tehostuu ja nopeutuu

14 KA-osaamisen soveltamisessa huomioitavaa KA-jäsennys hyödyllinen erityyppisissä kehittämisen kohteissa MUTTA samoja jäsennysmalleja välttämätöntä käyttää eri tavoin esimerkiksi verkoston, organisaation, tietyn yhteisen ongelmakentän, hankintaprojektin tai yksittäisen sovelluksen tarpeisiin kuvaamisen kohdealueen rajaus ohjaa mallin käyttöä! sama yksittäinen kuvauksen kohde voi sijoittua eri tasoihin tai näkökulmiin kohdealueesta riippuen esim. SOLEA- tulkinta mallin tasoista organisaation kokonaisarkkitehtuurin kontekstissa: Käsitteellinen taso Looginen taso Fyysinen taso kokonaiskuva, pääsisällöt, tärkeimmät suhteet, ei toteutustapoja, ei kaikkia käsitteellisiä asioita tunnistetut rakenteet, prosessit, jäsentyminen, ratkaisumallit, suhteet, yhteydet, lukumäärät ratkaisujen sijoittelu, yksilöinti, toteuttaminen, konkreettinen hallinnointi, fyysiset asiat 14

15 Teknologian strateginen rooli mille tasolle olemme kypsiä? kustannuspaikka - Teknologia seuraa toimintaa Teknologiaratkaisuilla reagoidaan toiminnan muutoksiin, fokus tukipalvelujen luotettavassa tuottamisessa ja kustannusten ja tehokkuuden hallinnassa palveluntuottaja - Teknologia toiminnan tukena Teknologia tukee toimintatapojen ja prosessien vakiointia, luo arvoa ja hyötyjä päivittäiseen toimintaan kumppani - Teknologian tukema strategia Teknologia on toiminnan proaktiivinen mahdollistaja, maksimoi toiminnan suorituskykyä strateginen kumppani - Teknologiaintegroitu strategia Toimintamalli perustuu teknologian käyttöön, se muodostaa strategisia kyvykkyyksiä ja uusia mahdollisuuksia [mukaillen käännetty: Kari Hiekkanen / Aalto-yliopisto, Kokonaisarkkitehtuurin osaaminen hyvinvointipalveluissa -vierailuluento , Kuopio] 15

16 SoTe-tietojärjestelmien erityispiirteitä Työ on tietointensiivistä: suuri osa työajasta käytetään tietojenkäsittelytehtäviin; olennaisen tiedon löytäminen keskeistä Tieto monimuotoista Tietomäärät suuria, runsaasti uutta tietoa puolet maailman käsitteistä liittyy lääketieteeseen tai terveydenhuoltoon esim. lääketieteellinen hoito muuttuu ja laajenee nopeasti asiakaskohtainen tieto lisääntyy, esim. mittaus- ja geneettiset tiedot yksittäisten tutkimusten tai seurannan datamäärät Toisaalta kaikki tarvittava tieto ei helposti saatavissa Tietoon voi liittyä kiistämättömyys- ja arkaluonteisuusvaatimuksia Tieto pitkäikäistä (esim. säilytysaikavaatimukset) Kiistämättömyys, yksityisyys ja tietoturva varmistettava Tiedon saatavuuden varmistaminen ja ratkaisujen luotettavuus, vakaus ja vikasietoisuus Ymmärrettävä tiedon sisällön lisäksi sen konteksti Yhteentoimivuus keskeinen tavoite viime vuosina! 16

17 Kohdealueen rajaaminen ja tuotosten käyttötarkoituksen määrittely keskeisimpiä lähtökohtia kaikelle KA-työlle KA-osaaminen hyvinvointipalveluissa