LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015"

Transkriptio

1 Ohjelma 1 (16) Ami Bützow LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Keskiviikko Ilmoittautuminen ja aamukahvit Aamupäivän yhteinen ohjelma - mikä muuttuu liikenteessä? Seminaarin avaus Lounas Uuden hallituksen liikennepoliittiset linjaukset hallitusohjelman tavoitteita Jari Partanen, valtiosihteeri, Liikenne- ja viestintäministeriö Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan ? Silja Siltala, liikenneinsinööri, Suomen Kuntaliitto Suuntia tulevaan ? Jouni Wallander, liikennealan konsultti, Innovaatiotoimisto Innosto Oy Tuuli Rantala, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Verne Päivän rinnakkaissessiot Rinnakkaissessio 1 Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen Heikki Metsäranta, DI, Strafica Oy Esitelmässä tuodaan liikennepoliittiseen keskusteluun politiikan tutkimuksen analyysikehikoita. Kehikoita on liikenteen tiimoilta sovellettu esimerkiksi Lontoon ruuhkamaksun prosessin selittämiseen, Englannin maantiepolitiikan kehitysvaiheiden analyysiin ja pyöräilypolitiikan edistämisen suunnitteluun. Suomessa liikennepolitiikan tutkimus on toistaiseksi ollut harvinaista. Analyysikehikoiden avulla esimerkiksi nykyinen liikennepolitiikan murros avautuu sisältöään mielenkiintoisempana. Kehikoihin pyritään löytämään valaisevia esimerkkejä kansainvälisestä tutkimuksesta sekä havaintoja kotoisesta liikennepolitiikastamme. Kolme kaupunkia kolme ratkaisua työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen Ville Voltti, toimitusjohtaja, Mobinet Oy Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on edistää kestävien kulkutapojen käyttöä tiedollisella ohjauksella ja erilaisin kannustimin. Työmatkaliikenteen osalta työpaikkojen olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat voimakkaasti kulkutapoihin. Monet FCG Koulutus Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 2 (16) kunnat ovat ottaneet edelläkävijän roolin sekä oman henkilökuntansa liikkumisen ohjauksessa että yhteistyössä alueen työnantajien kanssa. Esitelmässä käydään läpi kolme hyvää esimerkkiä, miten kaupungit ovat erilaisilla lähestymistavoilla onnistuneet työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa. Yksi esimerkki käsittelee kaupungin ja alueen ison työnantajan yhteistyötä ja kaksi kaupungin oman henkilökunnan liikkumisen ohjausta sekä kaupunkisuunnittelun että työterveyden näkökulmista. Helsingin seudun maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisvalmistelu onnet, notkot, yllätykset ja läksyt Johanna Vilkuna, ryhmäpäällikkö, HSL Helsingin seudun liikenne Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki Helsingin seudulle on valmistunut keväällä 2015 ensimmäistä kertaa tiiviissä yhteistyössä laaditut seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Niiden yhteisvalmistelussa otettiin merkittäviä harppauksia eri suunnittelutasojen ja instrumenttien yhteen sovittamisessa. Suunnitelmat toimivat seudun seuraavan MAL-aiesopimuksen lähtökohtina. Puheenvuorossa arvioidaan yhteisvalmistelua lopputuloksen, sisältöjen, menetelmien ja prosessin näkökulmista sekä valotetaan kerättyjä oppeja. Lisätietoja: ja Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 1 jatkuu Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä Kustannustehokkuutta liikennesuunnittelun ja kaavoituksen tiedonhankintaan esimerkkejä katunäkymä- ja muiden kuvausten käytöstä Mikko Salonen, toimitusjohtaja, Blom Kartta Oy Katunäkymä- ja viistoilmakuva-aineistoja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti suunnittelun tausta-aineistoiksi. Mittatarkat aineistot mahdollistavat tarkan tiedonkeruun ja automaattiset inventoinnit (liikennemerkki-, valaisinpylväs-, ym. inventointi). Kerättyä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi katurekisterin tai liikennemerkkirekisterin perustamiseen. Ensimmäinen ja viimeinen kilometri sujumaan viisas liikkuminen aluekehityksessä, asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa Sara Lukkarinen, DI, Motiva Oy ja Terhi Tikkanen- Lindström, arkkitehti, WSP Alustuksessa esitellään vuoden 2014 keväällä käynnistynyttä Liikenneviraston ja ympäristöministeriön rahoittamaa kehityshanketta, jossa haettiin viittä pilottikohdetta Suomesta, joissa jo käynnissä olevissa tai käynnistyvissä hankkeissa tarkasteltaisiin viisaan liikkumisen edistämismahdollisuuksia aluekehityksessä, asemakaavoituksessa tai yksittäisten rakennuskohteiden

3 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 3 (16) suunnittelussa ja toteutuksessa. Mukaan lähteneissä pilottikohteissa haastetta lähestytään hyvin erilaisista näkökulmista aluetasoisesta brändäyksestä ja kehittämisohjelmista yksittäisten rakennusten tarkasteluun. Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toimintakonseptista toteutukseen Uki Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija, Destia Oy Oulun asemakeskuksen alueen yhteissuunnittelun osapuolet ovat Oulun kaupunki ja valtiolta mukana ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy sekä Senaatti-kiinteistöt. Hankkeessa ja siihen liittyvissä erillisselvityksissä on mukana Oulun kaupungin ja valtion lisäksi laaja verkosto eri alojen asiantuntijoita. Oulun asemakeskuksen alueen yhteissuunnittelu on mittava hanke oululaisittain ja valtakunnan tasolla Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy Rinnakkaissessio 2: Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun vuorovaikutus Strategiasta reunakiviin virastojen yhteistyö laadukkaan kaupunkiympäristön varmistajana Reetta Keisanen, pyöräilykoordinaattori, Helsingin kaupunki Oikeanlainen infra syntyy kolmen eri tekijän huomioon ottamisesta: funktio, käyttäjät ja rakenteelliset ratkaisut. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen vaatii tiiviistä yhteistyöstä kaupungin eri toimijoiden kesken. Myös strategisten tavoitteiden toteutuminen käytäntöön vaatii poikkihallinnollista vuorovaikutusta. Helsingin kaupungin strategista tavoitetta edistää pyöräilyä on tehostettu yhteistyöllä kaupunkisuunnitteluviraston sekä rakennusviraston välillä. Pyöräilyedistämisohjelman kärkitoimenpiteet kohdistuvat laadukkaaseen infrastruktuuriin. Osayleiskaavojen toteuttaminen joukkoliikenteen ja pyöräilyn näkökulmasta Case Lappeenranta Vesa Verronen, toimialapäällikkö, Ramboll Finland Oy Tuovatko viihtyisä ympäristö ja toimivat liikenneratkaisut ihmiset ja palvelut takaisin keskustaan - Case Kuusamo Leena Pehkonen, ympäristösuunnittelija ja Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy Esityksessä kerrotaan Kuusamon keskustan kehittämissuunnitelmasta, jossa on tutkittu, miten liikenneväylien ja ympäristön kehittämisellä voidaan palauttaa

4 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 4 (16) vanhan keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on ollut tuoda Kuusamon keskustaan elämyksellisyyttä, jolla myös matkailijat saadaan kiinnostumaan keskusta-alueesta ja sen palveluista. Lisäksi suunnitteluratkaisut toteuttavat asemakaavan tavoitetta aukion rakentamisesta vanhan ydinkeskustan alueelle Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 2 jatkuu Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun vuorovaikutus VT 8 valtatiestä kaupunkibulevardiksi Case Mustasaari Juho Rajaniemi, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Viime vuonna on avattu Vaasan pohjoispuolella valtatie 8:n uusi linjaus. Tämä Sepänkylän ohitustie kiertää Mustasaaren kuntakeskuksen. Samalla mahdollistuu vanhan valtatielinjauksen kaventaminen kaupunkimaiseksi katualueeksi. Osa kadusta aiotaan toteuttaa niin kutsuttuna shared space -ratkaisuna. Alueen asemakaavamuutos on valmistumassa ja sen tarkoituksena on vahvistaa kuntakeskusta palvelujen, kerrostaloasumisen ja uuden torin avulla. Kaavoitustyön aikana on erityisesti pohdittu, kuinka tiiviisti ja korkealle alueella voi rakentaa, miten pysäköinti järjestetään sekä miten entisestä tiealueesta saadaan kaupunkimaisen viihtyisä. VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Juha Mäkinen, osastopäällikkö, Sito Oy Esitelmässä kuvataan maankäytön ja liikenteen yhteenkytkentää välivaiheessa ennen Lahden eteläistä kehätietä sekä tavoitetilanteessa, jotta nykyinen vt 12 on muuttunut kaduksi. Esityksessä kuvataan, miten väylä palvelee asukkaita ja muita tienkäyttäjiä sitten, kun valtatie 12 siirtyy eteläiselle kehätielle. Esityksessä huomioidaan kehätien tuomat muutokset eri liikennemuodoille ja keskitytään erityisesti liikenteen ja maankäytönsuunnittelun vuorovaikutukseen. Tässä korostuu uudet maankäytön alueet sekä keskustajaksot. Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia - Case Oulun Kaukovainio Antti Määttä, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki Hilkka Piippo, projektipäällikkö, Plaana Oy Vuonna 2010 aloitetussa Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelussa oli maankäytön osalta tavoitteena pohtia olemassa olevan asuinalueen kehittämisen menettelytapoja, palvelukeskuksenparantamista ja muuta täydennysrakentamista sekä tutkia joukkoliikennekaupungin toteuttamista lähiökehällä. Tavoitteena oli myös, että asukkaat osallistuvat tavoitteiden määrittelyyn sekä suunnittelevat omaa aluettaan. Liikenneverkon kehittämisen ja parantamisen osalta tavoitteena oli, että esitetyt ratkaisut tukevat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvua Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua.

5 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 5 (16) Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy Rinnakkaissessio 3 Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Mikko Karhunen, yli-insinööri Liikenne- ja viestintäministeriö Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen Christel Kautiala, johtava asiantuntija, Destia Oy Kävelyn ja pyöräilyn hyvistä ja turvallisista käytännöistä on Tanskassa pitkät perinteet. Alustuksessa esitellään mitä Tanskassa on tehty ja minkälaisia kokemuksia heillä on sekä esimerkkejä niistä asioista, jotka voidaan soveltaa Suomessa. Merkittävää muutosta liikkumisvalinnoissa ei voida saavuttaa vain rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Tarvitaan myös asenteisiin vaikuttamista, olemassa olevien väyläverkkojen laatutason nostoa sekä kävelyä ja pyöräilyä suosivaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön Juha Heltimo, projektipäällikkö, Strafica Oy Annu Korhonen, DI, Linea Konsultit Oy Kuntien liikenneturvallisuustyöllä ja kunnallisilla liikenneturvallisuussuunnitelmilla on pitkät perinteet luku on tuonut kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön ja -suunnitteluun mukanaan paljon uusia näkökulmia. Nyt laaditun oppaan tavoitteena on selkeyttää liikenneturvallisuustyön asemaa kuntien tehtäväkentässä sekä tarjota opastusta ja vinkkejä liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaan. Oppaan ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat ja sen myötä se pyritään pitämään tiiviinä ja kansankielisenä. Esityksessä käydään läpi oppaan pääkohtia ja "lukuohje". Oppaan laadintaa rahoittavat Liikennevirasto, Liikenneturva ja Trafi. Kuntaliitto on mukana ohjausryhmässä ja opas julkaistaan Kuntaliiton julkaisuna Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 3 jatkuu Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta Yhteiskäyttöautot muovaamassa tulevaisuuden kaupunkiympäristöjä Sini Kahilaniemi, ryhmäpäällikkö, KTM, FM, Ramboll Finland Oy Yhden yhteiskäyttöauton arvioidaan korvaavan 4 20 tavallista yksityiskäytössä olevaa henkilöautoa. Vähäisempi autopaikkatarve merkitsee, että niin kaupunkirakenne kuin väylien mitoituskin voi olla huomattavasti tavallista tiiviimpi, jolloin kävely ja pyöräily ovat yhä useammassa tilanteessa käyttökelpoisia kulkumuotoja. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset

6 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 6 (16) paranevat. Viime vuosina monet Suomen kaupungit ovat selvittäneet yhteiskäyttöautojen potentiaalia ja käyttökohteita ja tällä hetkellä näyttää, että aika voisi olla kypsä näiden yleistymiselle täälläkin. Uusi tulokulma yhteiskäyttöautoihin on niiden linkittäminen kaavoittamiseen ja uudisrakentamiseen. Esitys pohjautuu Turun kaupungin Skanssin alueelle keväällä 2015 laadittavaan yhteiskäyttöautojen toimintamallisuunnitelmaan. Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Laura Poskiparta, asiantuntija, Sito Oy Alustuksessa esitellään raportin Sähköautojen julkiset latauspisteet selvitys ja suosituksia sisältöä. Sähköllä on tulevaisuuden liikkumisessa merkittävä rooli. Sähköautojen latausverkko on osa liikennejärjestelmää ja kuntien roolina on ottaa huomioon sähköisen liikenteen erityistarpeet osana liikennejärjestelmän kehittämistä. Esiteltävän työn tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää sähköautojen julkisten latauspisteiden lupakäytäntöjä, helpottaa uusien julkisten latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista sekä yhtenäistää eri kuntien ja muiden toimijoiden tämän hetkisiä käytäntöjä. Esityksessä tuodaan esille raportin pääkohdat latauspisteiden yleissuunnitelman laatimisesta, latauspisteiden lupakäytäntöjen soveltamisesta sekä latauspisteen sijoittamiseen vaikuttavista tekijöistä. LED-mainostaulut riski liikenneturvallisuudelle? Jani Karjalainen, osastopäällikkö, Sito Oy Viime aikoina on katukuvaan ilmestynyt runsaasti LED-mainostauluja, jotka ovat olleet erittäin paljon kirkkaampia kuin tähän mennessä käytetyt itsevalaisevat mainostaulut. Liikennevirasto on herännyt asiaan ja on täydentämässä ohjeistustaan tienvarsimainostamista koskien. Oulun kaupungille on laadittu vuonna 2014 tienvarsimainosohje, joka ottaa kantaa mm. LED-taulujen sallittuun kirkkaustasoon yöaikana sekä niiden liikenneturvalliseen sijaintiin. Mutta ovatko pelisäännöt mainoslaitteiden lupaprosessissa muillekin kunnille selvät? Miten kuntien tulisi toteuttaa Liikenneviraston ohjeistuksen henkeä asemakaava-alueella vai pitääkö sitä toteuttaa? Kuinka kirkas taulu on liian kirkas? Voidaanko sähköautojen latauspisteiden yhteyteen sallia asennettavaksi LED-mainostaulu? Kuntien rooli - kaavoitusmonopoli ja lupaviranomainen Kommenttipuheenvuoro: Ulla Hurmeranta, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy

7 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 7 (16) Rinnakkaisohjelma Kuntatalon aulassa koko seminaarin ajan: Aikamatka liikenteen ja maankäytön tulevaisuuteen FCG Suunnittelu ja tekniikka ja 3D Render Aikamatka on suunnittelun, ideoiden ja innovaatioiden visualisoinnin ja viestinnän konsepti. Matkalla havainnollistetaan ympäristömme tulevaisuutta niin, että myös tavallinen ihminen ymmärtää muutosten vaikutukset kaupunkikuvaan ja omaan elinympäristöönsä. Aikamatkalla päättäjät, asukkaat ja käyttäjät viedään sisään mahdolliseen tulevaisuuteen koko näkökentän täyttävän virtuaaliseinän avulla. Aikamatkaa voidaan tehostaa virtuaalilasien avulla, jolloin silmän koko näkökenttä eri suuntiin on täytetty ja kokemus virtuaalimaailmasta muuttuu hämmästyttävän aidoksi. Miltä esimerkiksi tulevaisuuden Keski-Pasila näyttää Oculus Rift -lasien virtuaalimaailmassa? Tule itse kokemaan ja näkemään! Torstai Tulokahvit Aamupäivän yhteinen ohjelma - liikenne ja yhdyskuntarakenne 8.30 Tässä tie - missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Seppo Lampinen, DI, VTM, YY-Optima Oy Esityksen lähtökohtana on väitöskirjatutkimus, joka käsittelee liikennesuunnittelun ja erityisesti kaupunkiseutujen tieverkon suunnittelun perusteita yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Henkilöauton sujuvaa käyttöä palveleva tieverkko on luonut yhdyskuntarakennetta hajauttavan, monessa suhteessa haitallisen kehityssuunnan, jonka yhteyttä tieverkon suunnitteluun ei ole haluttu tai kyetty näkemään. Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkia ja sen suunnittelua strukturalistisesta näkökulmasta: yhteiskunnallisten rakenteiden kiinnittymisen kautta on mahdollista ymmärtää, miten liikennesuunnittelun kaupunki rakentuu ja millaista kaupunkia liikennesuunnittelu tuottaa. Tutkimus pyrkii olemaan avaus liikennesuunnittelun perusteiden ja yhteiskunnallisten merkitysten tarkastelemiseksi uudesta tulokulmasta. Lasten liikkuminen ja yhdyskuntarakenne itsenäisen liikkumisen ja aktiivisten kulkutapojen rakenne? Anna Broberg, Mapita Oy Esitys valottaa juuri valmistuneen väitöskirjan pohjalta lasten liikkumista Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Rakennetun ympäristön tiiviys monissa muodoissaan näyttäytyy keskeisenä liikkumisen tapaa ja itsenäisyyttä ennustavana tekijänä. Kohtuullisen tiivis ympäristö tukee lasten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta, kun kaikkein tiiveimmissä kaupunkiympäristöissä käytetään

8 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 8 (16) julkisia kulkuneuvoja ja autoa. Kaupunkikeskustat tarjoavat lapsille ja nuorille kuitenkin monipuolisia mahdollisuuksia kokemiseen ja tekemiseen. Kaupunkisuunnittelussa ja liikunnan edistämisessä ei tulisi rajoittua vain erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin ympäristöihin, vaan käsitellä koko kaupunkia liikkumaan kannustavana ympäristönä. Tauko ja tankkaus Päivän rinnakkaissessiot Rinnakkaissessio 4 Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön Lounas Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Iida Huhtanen, ylitarkastaja, Liikenne- ja viestintäministeriö Jenni Eskola, ylitarkastaja, Liikennevirasto Tuplataan joukkoliikenne esimerkkejä Ruotsista Pekka Aalto, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto NN, Liikennevirasto Ruotsalaiset joukkoliikenteen toimijat ovat jo vuosia tuloksellisesti lisänneet konkreettisilla toimilla joukkoliikenteen palveluiden kysyntää, tavoitteenaan kaksinkertaistaa matkustajamäärät. Heidän ideansa ja toimintaohjelmansa on omaksunut myös joukkoliikenteen kansainvälinen kattojärjestö UITP Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Ruut-Maaria Rissanen, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto Esityksessä luodaan katsaus siihen, mitä erilaisia tapoja on tunnistettu Pirkanmaalla joukkoliikenteen ja matkaketjujen tukemiseksi maakuntakaavassa. Pirkanmaalla on valmisteilla Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa on tarkasteltu eri alueiden ensisijaisia joukkoliikenneratkaisuja sekä tunnistettu keskeiset liityntäpysäköintikohteet ja maankäytön kehittämisen painopisteet, joiden avulla joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa. Matkaketjuajatteluun pohjautuva lähestymistapa on valmisteluvaiheessa herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut alueen kunnilta sekä muilta osallisilta kiitosta Rinnakkaissessio 4 jatkuu Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Sini Puntanen, osaston johtaja, HSL Helsingin seudun liikenne

9 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 9 (16) Esityksessä avataan Helsingin seudun liityntäpysäköinnin nykytilaa sekä uusia periaatteita liityntäpysäköinnin kustannusjakoon, hinnoitteluun ja pohditaan suhdetta pysäköintipolitiikkaan yleensä. Joukkoliikenteen tariffivyöhykkeet ja seudullinen maankäytön rakenne - case Pirkanmaa Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy Tavoite joukkoliikenteen valtakunnallisen maksujärjestelmän käyttöönotosta on luonut tarpeen yhdenmukaistaa joukkoliikenteen tariffeja ja niiden määräytymisperusteitä kaupunkiseuduilla, haja-asutusalueilla sekä kaupunkien välisessä liikenteessä. Valtakunnallisessa taksavyöhykeselvityksessä (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 9/2014) luonnosteltiin vyöhykerajat kaupunkiseuduille ja niiden välisille ELYn toimivalta-alueille. Vyöhykkeiden käyttöönoton yhteydessä on luonteva vaihe uudistaa tarpeiden mukaan myös koko tariffijärjestelmä. Esitelmässä kerrotaan rajojen sijoittamiseen liittyvistä periaatteista (mm. yhdyskuntarakenteen, luonnon- ja muiden maamerkkien huomioiminen) case-esimerkkien avulla. Pysäkiltä bussiin - tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa Atte Mantila, liikennesuunnittelija, Linea Konsultit Oy Liikenneviraston tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen matkoja vuoteen 2022 mennessä 200 miljoonalla matkalla nykyisestä 530 miljoonasta vuosittaisesta matkasta. Miten tämä näkyy pysäkeissä, jotka ovat osana jokaista joukkoliikennematkaa ja koettua kokonaislaatua? Pysäkit luovat mielikuvaa ja imagoa joukkoliikennepalveluista myös niille, jotka eivät itse niitä käytä. Esitys perustuu valtakunnalliseen pysäkkiselvitykseen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2014) ja sen sisältönä on Suomen tavoitteellinen pysäkkiverkko, valtakunnallinen pysäkkiluokittelu, pysäkkien palvelutaso ja merkitseminen sekä pysähtymiskäytännöt. Vuorovaikutuksesta voimaa joukkoliikenteen suunnitteluun case Kehärata Nina Frösén, osastopäällikkö, Sweco Ympäristö Oy, Liikennesuunnittelu Miska Peura, joukkoliikennesuunnittelija, HSL Helsingin seudun liikenne Puheenvuorossa pohditaan joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksen hyötyjä ja haasteita sekä suunnittelijan että asukkaan näkökulmasta, sekä vuorovaikutuksen prosessitason tavoitteita. Käytännön esimerkkinä kerrotaan Kehäradan käyttöönottoon liittyvästä Vantaan bussilinjaston uudistuksesta, jonka yhteydessä kerättiin kokemuksia asukasvuorovaikutuksen erilaisista järjestämistavoista sekä rakennettiin niiden myötä HSL:n linjastosuunnitelmissa sovellettavaa vuorovaikutuskehikkoa. Puheenvuorossa käydään myös läpi Kehäradan sekä Vantaan uuden bussilinjaston liikenteen käynnistyksestä saatuja kokemuksia ja pohditaan sitä, minkälaisia eväitä suunnitteluvaiheessa käyty vuorovaikutus lopulta toi suunnitelmien laatimiseen ja käyttöönoton valmisteluun Seminaarin päätös

10 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 10 (16) Rinnakkaissessio 5 Pyöräillen ja kävellen kaupungissa Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Reijo Vaarala, suunnittelupäällikkö, DI, Ramboll Finland Oy Suurien kaupunkien jalankulku- ja pyöräilyverkon pahimmat puutteet löytyvät useimmiten keskustoissa, joissa pyöräilyn erilliset yhteydet ovat monin paikoin katkonaisia. Pyöräilijät joutuvat myös monin paikoin kulkemaan samassa tilassa jalankulkijoiden kanssa. Asian korjaaminen lienee vaikutuksiltaan tärkein yksittäinen pyöräilyliikenneinfrastruktuurin toimenpide Oulussa, ja varmaan monessa muussakin suuressa kaupungissa. Alustuksessa esitellään toukokuussa 2015 valmistuvaa Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen kehittämissuunnitelmaa, jossa mm. määritetään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeisiin parhaiten soveltuvat kadut ja väylät Oulun keskustassa. Helsingin kaupungin tulevaisuus kestävän liikkumisen metropolina pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Niko Palo, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki Helsingin pyöräilyn edistämisen visiona on tukea kaupungin nousua maailman parhaaksi kestävän liikkumisenmetropoliksi. Kestävän liikkumisen kaupunki on viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja elinvoimainen. Pyöräilyn edistäminen ei ole itseisarvo sinänsä, vaan keino päästä haluttuun tavoitteeseen. Pyöräilyn edistäminen on tärkeä poliittinen valinta, jolla mahdollistetaan entistä laadukkaampi kaupunkiympäristö. Pyöräilyopastuksen kehittäminen Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen seudulla ja Helsingissä on käynnistetty kehittyneemmän pyöräilyopastuksen kokeilu kesällä Kokeilussa otetaan käyttöön kokonaan uusi pyöräilyn opasteperhe, johon kuuluvat suunnistustaulu, etäisyystaulu ja paikannimitaulu sekä uudistuva viitta. Opastusjärjestelmää on kehitetty vastaavien ulkomaisten (Ruotsi, Saksa, Norja) esimerkkien pohjalta yhteistyössä LVM:n, Liikenneviraston, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten, Helsingin kaupungin, Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Esitelmässä kerrotaan pyöräilyopastuksen kehittämisen tarpeista ja Tampereen seudun pyöräilyopastuksen suunnittelusta sekä esitellään opasteperheeseen kuuluvat opasteet. Esillä myös ensimmäisiä käyttökokemuksia keväältä ja kesältä Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin

11 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 11 (16) Rinnakkaissessio 5 jatkuu Pyöräillen ja kävellen kaupungissa - ja taajamien välillä Pikapyöräteiden kehittäminen taajamissa ja taajamien välille hitaita pyöräilijöitä ja entisiä autoilijoita Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Kangasalan kunta Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto Baana, pikapyörätie, laatuväylä; nimiä on ja tavoitteita: korkea laatu, turvallisuus, sujuvuus, erottelu. Pitkiin pyöräilyn laatuväyliin investoidaan Euroopassa kiihtyvästi. Syykin on selvä. Hyöty kustannus -suhteet ovat mainioita ja pyöräbaanojen ansiosta entistä useammat haluavat siirtyä ratin äärestä ohjaustangon taa. Pikapyöräteillä matkat pitenevät ja terveysvaikutukset lisääntyvät. Myötätuuleen Kainuussa kokemuksia sähköpyörän käytöstä Minna Koukkula, vanhempi suunnittelija, Sito Oy Noora Airaksinen, osastopäällikkö, Sito Oy Alustuksessa esitellään sähköavusteisen pyörän käyttökiertuetta seitsemässä Kainuun kunnassa kesällä Kiertueen tavoitteena on edistää sähköavusteisen pyörän tunnettavuutta kulkuvälineenä sekä aktivoida ihmisiä siirtymään erityisesti yksityisautoilusta kestäviin kulkumuotoihin. Toisaalta sitä halutaan myös tarjota tavallisen pyörän vaihtoehdoksi esimerkiksi ikääntyneille. Kokeilukiertue tuo pyörän lähelle ihmistä, jolloin kynnys tutustua sähköavusteiseen pyörään on mahdollisimman matala. Kiertueen aikana pyörää testanneilta henkilöiltä kerätään käyttökokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Konkreettiset askeleet pyöräilyn edistämistyössä yhteistyötä ja myyräntyötä Minna Raatikka, suunnittelija, WSP Finland Heini Peltonen, liikenneinsinööri, Espoon kaupunki Miten pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet ja sitä tukevat toimet saadaan leviämään kunnissa poikkihallinnollisesti ja mitä ovat niitä tehokkaimpia keinoja? Esityksessä tehdään katsaus Espoon pyöräilyn edistämistoimintaan vuonna 2014 ja Espoon on sitoutunut pyöräilyn edistämiseen, laatinut pyöräilyn edistämisohjelman 2013 ja seuraavana vuonna oli aika aloittaa konkretisoimaan edistämistyö. Espoo palkkasi konsultin toimimaan kaupungin pyöräilysihteerinä ja tässä esityksessä me kerromme, miten yhteistyö onnistui niin kunnan kuin konsultin näkökulmasta, mitä saimme aikaiseksi, millä resursseilla ja ennen kaikkea vastaamme kysymykseen, oliko edistämistyö onnistunutta pyöräilysihteeri avulla. Jalankulkureittien talvihoidon verkostotarkastelu talvihoitoluokituksen tarkastaminen verkostomenetelmin Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, Helsingin kaupungin Rakennusvirasto Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy

12 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 12 (16) Seminaarin päätös Esitys perustuu syksyllä 2015 valmistuvaan työhön, jossa Helsingin kaupungin Rakennusviraston toimeksiannosta on tarkasteltu konsulttityönä talvihoidon jatkuvuutta Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Verkostollisessa tarkastelussa on hyödynnetty paikkatietopohjaisia tarkastelumenetelmiä, jotka perustuvat erityisesti palveluverkon nykytilaan sekä asukkaiden arjen liikkumistarpeisiin. Liikkumistarpeen lisäksi tarkastelussa on huomioitu väylien talvihoitoluokituksen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa alueen asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijaintiin. Esitelmässä kuvataan case-esimerkkinä laaditun työn sisältö sekä sen aikana muodostettuja periaatteita Helsingin jalankulkureittien talvihoitoluokituksen määrittämiselle Rinnakkaissessio 6 Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet Saavutettavuus ja maankäyttö - case Raide-Jokeri Ilkka Oikarinen, yleiskaavasuunnittelija, paikkatietoasiantuntija, WSP Finland Oy Esityksessä käsitellään uusia verkostoanalyysiin perustuvia saavutettavuustyökaluja, joiden avulla on mahdollista analysoida vaikutusalueita realistisesti todellista katuverkkoa pitkin. Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty pysäkkikohtaisia, katuverkkoon perustuvia saavutettavuusanalyyseja ja tutkittu saavutettavuusvyöhykkeiden potentiaalisia maankäyttöresursseja. Raide-Jokeri on yksi merkittävimmistä pääkaupunkiseudun raidehankkeista. Hanke on Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiotielinja ja oleellinen osa Helsingin uuden yleiskaavan kestävän liikkumisen verkostokaupunkia ja sen laajaa raideverkkoa. Kokemuksia ruutupohjaisten mallinnusmenetelmien hyödyntämisestä Kari Hillo, projektipäällikkö, Strafica Oy Esitys käsittelee BRUTUS-simulointimallia, joka on liikkumisen ja matkaketjujen yksilötason mallintamiseen perustuva täysin uudentyyppinen työkalu. Keskeisimpänä antina esitellään ruutupohjaisten menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia ja kokemuksia yleiskaavatasoisissa selvityksissä ja vaikutusarvioinneissa. Lisäksi esitykseen poimitaan esimerkkejä mallin soveltamisesta mm. palveluverkkojen, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen suunnittelukysymyksiin liittyen. Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Janne Rantanen, liiketoimintajohtaja, Rapal Oy Marika Kämppi, Yhdyskuntatekniikan asiantuntija, Suomen Kuntaliitto Esiteltävässä hankkeessa on kehitetty työkalu, joka sisältää laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille. Laskentatyökalun toimintaympäristöksi valittiin Excel sen helppouden ja käytettävyyden takia.

13 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 13 (16) Laskentatyökaluun luotiin mallit pääkadulle, kokoojakadulle ja tonttikadulle. Lisäksi luotiin malli viheralueiden korjausvelan laskentaan Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 6 jatkuu Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet Vaikutustenarviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa - case Lahti yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki, Lahden kaupunki Lahden strategista, oikeusvaikutteista yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Esityksessä kuvataan lyhyesti, millainen Lahden yleiskaavaprosessi. Tarkemmin esitellään syksyllä 2015 valmistuneeseen vaikutusten arviointityöhön, joka on tehty ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Jatkuvan prosessin ansiosta vaikutusten arviointi voidaan kohdentaa strategisesti merkittäviin teemoihin, joita ovat kuluvalla kierroksella kaupunkitalous, palveluverkko, lapsiystävällisyys sekä kävely ja pyöräily. Esityksessä kerrotaan sekä arviointityön sisällöistä että käytetyistä työ- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Kannattavatko kaupunkiraidehankkeet? Jakob Mirea, suunnittelija, WSP Finland Oy Maankäytön tiiveys ja sen mukana tulevat suuret liikkujamäärät asettavat haasteita liikennejärjestelmälle. Keskusta-alueilla ja monikeskuksisen kaupunkiseudun alakeskuksissa käydään jatkuvaa kamppailua tilasta: henkilöautolla saapuvalle tämä ilmiö näkyy pysäköintipaikkojen niukkuutena, asunto-ostajille asuntojen korkeina hintoina ja yrityksille toimitilojen vuokrien kalleutena. Mutta olisiko jotain tehtävissä kaupunkitilan jakamisessa niille, joita varten on kaupunkia eli ihmisille? Alustuksessa esitellään haastattelututkimuksena tehdyn diplomityön sisältöä ja kaupunkiraidehankkeista tehtävien hankearviointien kehittämisehdotuksia. Seuranta kävelyn ja pyöräilyn edistämisen työkaluna Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu vuosien 2015 aikana kokonaisvaltainen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta käynnistetään vuoden 2015 aikana. Seurantaa varten kerätään tietoja seuraavista kokonaisuuksista: Liikkumisen tunnusluvut (mm. liikennemäärät ja kulkutavat) Kuntien oma toiminta (mm. henkilöresurssit, tapahtumat, t & k) Liikkumisympäristö (mm. väylien määrä ja laatu, pyöräpysäköinti, talvihoito) Asukkaiden tyytyväisyys (mm. tyytyväisyys olosuhteisiin ja talvihoitoon) Vaihtuvat teemat (esim. työmatkat, koululaisten liikkuminen, talvipyöräily) Esitelmässä kuvataan tarpeet kävelyn ja pyöräilyn seurannalle, kerrotaan seudullisen ja erikokoisten kuntien seurantasuunnitelman laatimiseen liittyviä kokemuksia, esitellään seurantakokonaisuudet ja painotetaan seurantatietojen hyödyntämistä viestinnässä ja markkinoinnissa. Pyöräilyn ja kävelyn seuranta on

14 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 14 (16) vireillä useilla seuduilla ja esitelmässä voidaan antaa vinkkiä muille mitä suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon. Kävelyn ja pyöräilyn yhdyskuntarakenteelliset edellytykset tapaustutkimuksena Kajaani, Utajärvi ja Haapajärvi Kirsi Översti, FM Päivi Hautaniemi, tieinsinööri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Esitelmässä esitellään pro- gradu tutkimusta, joka pyrkii tuomaan uutta, soveltavaa ja paikkakohtaista näkökulmaa SYKE:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -malliin. Vyöhykemallissa on kuvattu jalankululle, joukkoliikenteelle ja autoilulle soveltuvia alueita. Tutkimuksessa on puolestaan keskitytty selvittämään jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuvia vyöhykkeitä tutkimuskohteiden keskeisimmistä toiminnallisista keskuksista päin tarkasteltuna. Muodostetut saavutettavuusvyöhykkeet kuvastavat matkaltaan erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn sopivia alueita ja näin ollen ne ovat myös alueita, joiden olosuhteisiin tulisi panostaa. Tutkimusnäkökulmaa voidaan soveltaa myös muihin Suomen kuntiin, kun jalankulun ja pyöräilyn potentiaalia halutaan selvittää Seminaarin päätös Rinnakkaissessio 7 Kaupunkikeskustat ja liikenteen kehittäminen Jyväskylän keskustan kehittämishanke ja Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi väliaikaisin järjestelyin Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki Saara Aavajoki, suunnittelija, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jyväskylän kaupunki käynnisti talvella keskustavisio 2030 laatimisen. Tavoitteena on luoda puitteet kävelykeskusta-alueen säilymiselle vetovoimaisena, elävänä, viihtyisänä ja monimuotoisena kaupunkitilana. Vetovoimainen keskusta syntyy kaupungin, kuluttajien, yrittäjien ja kiinteistönomistajien yhteispelillä. Kaikkien panostusta tarvitaan, jotta keskusta voi hyvin, on viihtyisä ja tuo elinvoimaa koko seudulle. Kyseessä on jatkuva prosessi: keskusta ei tule koskaan valmiiksi, vaan se muuttuu ja mukautuu ympäristön muutoksiin. Keskustavisiossa pohditaan mihin suuntaan muutosta yhdessä kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden kanssa viedään. Uudet rakennushankkeet keskustassa luovat kehitykselle tukirangan ja mahdollistavat kävelyalueen laajennuksia, julkisivuvalaistuksia ja esteettömiä ratkaisuja. Samalla ilmapiiriä synnyttävät tekijät, kuten katutaide, performanssit ja kulttuuritapahtumat muodostavat kehittämisen toisen puolen, mielikuvien ja tunnelmien kaupungin. Keskustan eri alueiden oman identiteetin ymmärtäminen ja niiden vahvuuksien hyväksyminen ja jalostaminen on ratkaisu monipuolisen, suvaitsevaisen ja luovan keskustan syntyyn. Keskustan kehittämishankkeen yhtenä osana Kauppakatu muutettiin pihakaduksi liikennemerkein, katukalustein sekä istutuksin huhtikuussa 2015 ja se

15 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 15 (16) muodostaa luontaisen jatkumon Kävelykadulle. Hanke viedään läpi kokeellisesti ja sen yhteydessä kerätään näkemyksiä kadun käyttäjiltä, asukkailta sekä yrittäjiltä. Lisäksi tutkitaan katumuutoksen vaikutuksia liikenteeseen ja pysäköintiin sekä havainnoidaan ihmisten liikkumista ja oleskelua katutilassa. Tutkimustyö toteutetaan diplomityönä ja tarkoituksena on selvittää muutosprosessin onnistuminen mahdollisine ongelmineen sekä tuottaa uutta tietoa hyödynnettäväksi vastaaviin hankkeisiin. Keskustan liikenteen kehittäminen osana yleiskaavoitusta - case Vaasa Maiju Lintusaari, Sito Oy Esitys perustuu syksyllä 2014 käynnistyneeseen liikenneselvitystyöhön osana Vaasan keskustan osayleiskaavan laadintaa. Tavanomaisten MRL:n edellyttämien selvitysten lisäksi työn erityisfokus oli hierarkkisen pyöräilyverkon suunnittelussa sekä aiempaa tiiviimmän pysäköintinormituksen laadinnassa. Työssä uutuusarvoa toi väyläverkon jaottelu pää-, alue- ja lähiverkkoon nykyisten reittien sekä kaupungin aiemmin laatimien suunnitelmien perusteella. Sekä pyöräilyn että pysäköinnin erityiskysymyksenä olivat palokadut, jotka ovat tähän saakka olleet heikkolaatuisia ja toiminnallisuudeltaan sekavia alueita, no man s land. Pysäköinnin ja pyöräilyn lisäksi Vaasan keskustassa kiperiä suunnittelu- ja päätöksentekokysymyksiä ovat merkittävän suuri määrä raskaan liikenteen läpiajoa pääteiltä satamaan sekä keskustan alittava tunneli, joka osaltaan vastaa raskaan liikenteen tuottamaan haasteeseen. Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt case Oulun asemakeskus Jorma Heikkinen liikenneinsinööri, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija, Destia Oy Asemakeskusalueet ovat jalankulun- ja pyöräilyn tärkeitä keskittymiä. Oulun asemakeskusalueella on meneillään mittava kehittämisprosessi, jota esitelmässä käsitellään. Hankkeen tavoitteena on määritellä toteuttamiskelpoiset menettelytavat laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiseksi asemakeskusalueelle, koska pyöräpysäköinnin kehittämiselle ei ole vakiintunutta kokonaisvaltaista menettelyä. Asemakeskusalue on keskeinen elementti keskustan pyöräilyn lisäämisessä. Tavoitteena on nostaa pyöräpysäköinti tasavertaiseksi matkaketjun muiden osien kanssa Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 8 Pysäköintiä strategiasta parkkiruutuun Kaupunkien pysäköintistrategiat mistä on kyse? Juhani Bäckström, toimitusjohtaja, Trafix Oy Helsinki, Espoo ja Tampere ovat laatinet omat kokonaisvaltaiset pysäköintistrategiat. Helsingin pysäköintistrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Strategioilla tulee olemaan laajoja

16 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 16 (16) vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen ja kaupunkien käytettävyyteen. Niissä on rohkeasti lähestytty erittäin haastavia asioita. Pysäköinnin hinta, pysäköinnin rajoittaminen, käyttäjä maksaa periaate, pysäköintipaikkojen määrä ja laskentaohjeet, pysäköintilaitosten omistus ja hallintomallit, pysäköintipaikan ja asunnon hinnan erottaminen toisistaan toimivat hyvinä esimerkkeinä. Esitelmässä tuodaan esille, miten strategiat on laadittu, mihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin strategioissa on päädytty, mitä eroja kaupunkien strategioista on löydettävissä ja mitä oppeja kolmen kaupungin strategioiden laadinnasta on annettavissa. Pysäköintipolitiikka yhdyskuntasuunnittelussa NN Asukaspysäköinnin vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa case Oulu Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy Hanna Kaurala, liikennesuunnittelija, Plaana Oy Esitelmä käsittelee asukaspysäköintiin vaikuttavia tekijöitä ja sen järjestämisen erilaisia vaihtoehtoja. Asukaspysäköinnin järjestäminen on monen kaupungin keskustassa haaste. Keskustoissa asuntorakentaminen voi olla ajalta, jolloin auton omistaminen on ollut nykyistä harvinaisempaa. Rekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvaa vuosittain, vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskittymiin luo paineita kaupunkirakenteen tiivistämiselle. Parkkidieetti autopaikkojen miniminormin ja sen mahdollisen poistamisen vaikutus kaupunkisuunnitteluun Pekka Vehniäinen, Arkkitehti SAFA, projektipäällikkö, Sito Oy Esitelmässä käsitellään pysäköintinormien vaikutusta kaupunkisuunnitteluun. Mitä asuntokohtainen normi käytännössä ohjaa ja miten kerrosalapohjainen normi eroaa ohjausvaikutukseltaan siitä? Mitä tapahtuisi, jos miniminormista luovuttaisiin kokonaan tai edes kokeiluluontoisesti joillain alueilla? Mitkä olisivat muutoksen seurannaisvaikutukset esim. asuntojakaumaan, yleisen pysäköinnin määrään ja hinnoitteluun, markkinaehtoisten pysäköintilaitosten rakentamiseen tai pysäköintiyritysten muodostumiseen? Millaiseksi autopaikkojen hinta muodostuisi eri tapauksissa? Paljonko kaupunkirakennetta voisi tiivistää muutoksen johdosta? Myös Donald Shoupin perusteellisesta "The High Cost of Free Parking" -teoksesta sisällytetään esitelmään sopivia otteita ja ajatuksia Seminaarin päätös

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä Promoting Cycling and Walking 5.5.2014 Liikenneinsinööri Timo Seimelä Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Pormestariohjelma Tampereen uusi kaupunkistrategia Kantakaupungin yleiskaava Keskustan strateginen

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja Terhi Tikkanen-Lindström, WSP VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen +

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus

Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus Jorma Heikkinen, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, Destia Oy Hanna Puolimatka, Destia Oy SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen DI, VTM (väit.) Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma 8.10.2015 1 Esityksen rakenne Mistä väitöskirjassa on

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot