LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015"

Transkriptio

1 Ohjelma 1 (16) Ami Bützow LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Keskiviikko Ilmoittautuminen ja aamukahvit Aamupäivän yhteinen ohjelma - mikä muuttuu liikenteessä? Seminaarin avaus Lounas Uuden hallituksen liikennepoliittiset linjaukset hallitusohjelman tavoitteita Jari Partanen, valtiosihteeri, Liikenne- ja viestintäministeriö Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan ? Silja Siltala, liikenneinsinööri, Suomen Kuntaliitto Suuntia tulevaan ? Jouni Wallander, liikennealan konsultti, Innovaatiotoimisto Innosto Oy Tuuli Rantala, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Verne Päivän rinnakkaissessiot Rinnakkaissessio 1 Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen Heikki Metsäranta, DI, Strafica Oy Esitelmässä tuodaan liikennepoliittiseen keskusteluun politiikan tutkimuksen analyysikehikoita. Kehikoita on liikenteen tiimoilta sovellettu esimerkiksi Lontoon ruuhkamaksun prosessin selittämiseen, Englannin maantiepolitiikan kehitysvaiheiden analyysiin ja pyöräilypolitiikan edistämisen suunnitteluun. Suomessa liikennepolitiikan tutkimus on toistaiseksi ollut harvinaista. Analyysikehikoiden avulla esimerkiksi nykyinen liikennepolitiikan murros avautuu sisältöään mielenkiintoisempana. Kehikoihin pyritään löytämään valaisevia esimerkkejä kansainvälisestä tutkimuksesta sekä havaintoja kotoisesta liikennepolitiikastamme. Kolme kaupunkia kolme ratkaisua työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen Ville Voltti, toimitusjohtaja, Mobinet Oy Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on edistää kestävien kulkutapojen käyttöä tiedollisella ohjauksella ja erilaisin kannustimin. Työmatkaliikenteen osalta työpaikkojen olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat voimakkaasti kulkutapoihin. Monet FCG Koulutus Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 2 (16) kunnat ovat ottaneet edelläkävijän roolin sekä oman henkilökuntansa liikkumisen ohjauksessa että yhteistyössä alueen työnantajien kanssa. Esitelmässä käydään läpi kolme hyvää esimerkkiä, miten kaupungit ovat erilaisilla lähestymistavoilla onnistuneet työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa. Yksi esimerkki käsittelee kaupungin ja alueen ison työnantajan yhteistyötä ja kaksi kaupungin oman henkilökunnan liikkumisen ohjausta sekä kaupunkisuunnittelun että työterveyden näkökulmista. Helsingin seudun maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisvalmistelu onnet, notkot, yllätykset ja läksyt Johanna Vilkuna, ryhmäpäällikkö, HSL Helsingin seudun liikenne Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki Helsingin seudulle on valmistunut keväällä 2015 ensimmäistä kertaa tiiviissä yhteistyössä laaditut seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Niiden yhteisvalmistelussa otettiin merkittäviä harppauksia eri suunnittelutasojen ja instrumenttien yhteen sovittamisessa. Suunnitelmat toimivat seudun seuraavan MAL-aiesopimuksen lähtökohtina. Puheenvuorossa arvioidaan yhteisvalmistelua lopputuloksen, sisältöjen, menetelmien ja prosessin näkökulmista sekä valotetaan kerättyjä oppeja. Lisätietoja: ja Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 1 jatkuu Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä Kustannustehokkuutta liikennesuunnittelun ja kaavoituksen tiedonhankintaan esimerkkejä katunäkymä- ja muiden kuvausten käytöstä Mikko Salonen, toimitusjohtaja, Blom Kartta Oy Katunäkymä- ja viistoilmakuva-aineistoja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti suunnittelun tausta-aineistoiksi. Mittatarkat aineistot mahdollistavat tarkan tiedonkeruun ja automaattiset inventoinnit (liikennemerkki-, valaisinpylväs-, ym. inventointi). Kerättyä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi katurekisterin tai liikennemerkkirekisterin perustamiseen. Ensimmäinen ja viimeinen kilometri sujumaan viisas liikkuminen aluekehityksessä, asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa Sara Lukkarinen, DI, Motiva Oy ja Terhi Tikkanen- Lindström, arkkitehti, WSP Alustuksessa esitellään vuoden 2014 keväällä käynnistynyttä Liikenneviraston ja ympäristöministeriön rahoittamaa kehityshanketta, jossa haettiin viittä pilottikohdetta Suomesta, joissa jo käynnissä olevissa tai käynnistyvissä hankkeissa tarkasteltaisiin viisaan liikkumisen edistämismahdollisuuksia aluekehityksessä, asemakaavoituksessa tai yksittäisten rakennuskohteiden

3 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 3 (16) suunnittelussa ja toteutuksessa. Mukaan lähteneissä pilottikohteissa haastetta lähestytään hyvin erilaisista näkökulmista aluetasoisesta brändäyksestä ja kehittämisohjelmista yksittäisten rakennusten tarkasteluun. Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toimintakonseptista toteutukseen Uki Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija, Destia Oy Oulun asemakeskuksen alueen yhteissuunnittelun osapuolet ovat Oulun kaupunki ja valtiolta mukana ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy sekä Senaatti-kiinteistöt. Hankkeessa ja siihen liittyvissä erillisselvityksissä on mukana Oulun kaupungin ja valtion lisäksi laaja verkosto eri alojen asiantuntijoita. Oulun asemakeskuksen alueen yhteissuunnittelu on mittava hanke oululaisittain ja valtakunnan tasolla Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy Rinnakkaissessio 2: Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun vuorovaikutus Strategiasta reunakiviin virastojen yhteistyö laadukkaan kaupunkiympäristön varmistajana Reetta Keisanen, pyöräilykoordinaattori, Helsingin kaupunki Oikeanlainen infra syntyy kolmen eri tekijän huomioon ottamisesta: funktio, käyttäjät ja rakenteelliset ratkaisut. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen vaatii tiiviistä yhteistyöstä kaupungin eri toimijoiden kesken. Myös strategisten tavoitteiden toteutuminen käytäntöön vaatii poikkihallinnollista vuorovaikutusta. Helsingin kaupungin strategista tavoitetta edistää pyöräilyä on tehostettu yhteistyöllä kaupunkisuunnitteluviraston sekä rakennusviraston välillä. Pyöräilyedistämisohjelman kärkitoimenpiteet kohdistuvat laadukkaaseen infrastruktuuriin. Osayleiskaavojen toteuttaminen joukkoliikenteen ja pyöräilyn näkökulmasta Case Lappeenranta Vesa Verronen, toimialapäällikkö, Ramboll Finland Oy Tuovatko viihtyisä ympäristö ja toimivat liikenneratkaisut ihmiset ja palvelut takaisin keskustaan - Case Kuusamo Leena Pehkonen, ympäristösuunnittelija ja Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy Esityksessä kerrotaan Kuusamon keskustan kehittämissuunnitelmasta, jossa on tutkittu, miten liikenneväylien ja ympäristön kehittämisellä voidaan palauttaa

4 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 4 (16) vanhan keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on ollut tuoda Kuusamon keskustaan elämyksellisyyttä, jolla myös matkailijat saadaan kiinnostumaan keskusta-alueesta ja sen palveluista. Lisäksi suunnitteluratkaisut toteuttavat asemakaavan tavoitetta aukion rakentamisesta vanhan ydinkeskustan alueelle Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 2 jatkuu Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun vuorovaikutus VT 8 valtatiestä kaupunkibulevardiksi Case Mustasaari Juho Rajaniemi, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Viime vuonna on avattu Vaasan pohjoispuolella valtatie 8:n uusi linjaus. Tämä Sepänkylän ohitustie kiertää Mustasaaren kuntakeskuksen. Samalla mahdollistuu vanhan valtatielinjauksen kaventaminen kaupunkimaiseksi katualueeksi. Osa kadusta aiotaan toteuttaa niin kutsuttuna shared space -ratkaisuna. Alueen asemakaavamuutos on valmistumassa ja sen tarkoituksena on vahvistaa kuntakeskusta palvelujen, kerrostaloasumisen ja uuden torin avulla. Kaavoitustyön aikana on erityisesti pohdittu, kuinka tiiviisti ja korkealle alueella voi rakentaa, miten pysäköinti järjestetään sekä miten entisestä tiealueesta saadaan kaupunkimaisen viihtyisä. VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Juha Mäkinen, osastopäällikkö, Sito Oy Esitelmässä kuvataan maankäytön ja liikenteen yhteenkytkentää välivaiheessa ennen Lahden eteläistä kehätietä sekä tavoitetilanteessa, jotta nykyinen vt 12 on muuttunut kaduksi. Esityksessä kuvataan, miten väylä palvelee asukkaita ja muita tienkäyttäjiä sitten, kun valtatie 12 siirtyy eteläiselle kehätielle. Esityksessä huomioidaan kehätien tuomat muutokset eri liikennemuodoille ja keskitytään erityisesti liikenteen ja maankäytönsuunnittelun vuorovaikutukseen. Tässä korostuu uudet maankäytön alueet sekä keskustajaksot. Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia - Case Oulun Kaukovainio Antti Määttä, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki Hilkka Piippo, projektipäällikkö, Plaana Oy Vuonna 2010 aloitetussa Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelussa oli maankäytön osalta tavoitteena pohtia olemassa olevan asuinalueen kehittämisen menettelytapoja, palvelukeskuksenparantamista ja muuta täydennysrakentamista sekä tutkia joukkoliikennekaupungin toteuttamista lähiökehällä. Tavoitteena oli myös, että asukkaat osallistuvat tavoitteiden määrittelyyn sekä suunnittelevat omaa aluettaan. Liikenneverkon kehittämisen ja parantamisen osalta tavoitteena oli, että esitetyt ratkaisut tukevat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvua Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua.

5 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 5 (16) Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy Rinnakkaissessio 3 Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Mikko Karhunen, yli-insinööri Liikenne- ja viestintäministeriö Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen Christel Kautiala, johtava asiantuntija, Destia Oy Kävelyn ja pyöräilyn hyvistä ja turvallisista käytännöistä on Tanskassa pitkät perinteet. Alustuksessa esitellään mitä Tanskassa on tehty ja minkälaisia kokemuksia heillä on sekä esimerkkejä niistä asioista, jotka voidaan soveltaa Suomessa. Merkittävää muutosta liikkumisvalinnoissa ei voida saavuttaa vain rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Tarvitaan myös asenteisiin vaikuttamista, olemassa olevien väyläverkkojen laatutason nostoa sekä kävelyä ja pyöräilyä suosivaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön Juha Heltimo, projektipäällikkö, Strafica Oy Annu Korhonen, DI, Linea Konsultit Oy Kuntien liikenneturvallisuustyöllä ja kunnallisilla liikenneturvallisuussuunnitelmilla on pitkät perinteet luku on tuonut kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön ja -suunnitteluun mukanaan paljon uusia näkökulmia. Nyt laaditun oppaan tavoitteena on selkeyttää liikenneturvallisuustyön asemaa kuntien tehtäväkentässä sekä tarjota opastusta ja vinkkejä liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaan. Oppaan ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat ja sen myötä se pyritään pitämään tiiviinä ja kansankielisenä. Esityksessä käydään läpi oppaan pääkohtia ja "lukuohje". Oppaan laadintaa rahoittavat Liikennevirasto, Liikenneturva ja Trafi. Kuntaliitto on mukana ohjausryhmässä ja opas julkaistaan Kuntaliiton julkaisuna Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 3 jatkuu Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta Yhteiskäyttöautot muovaamassa tulevaisuuden kaupunkiympäristöjä Sini Kahilaniemi, ryhmäpäällikkö, KTM, FM, Ramboll Finland Oy Yhden yhteiskäyttöauton arvioidaan korvaavan 4 20 tavallista yksityiskäytössä olevaa henkilöautoa. Vähäisempi autopaikkatarve merkitsee, että niin kaupunkirakenne kuin väylien mitoituskin voi olla huomattavasti tavallista tiiviimpi, jolloin kävely ja pyöräily ovat yhä useammassa tilanteessa käyttökelpoisia kulkumuotoja. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset

6 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 6 (16) paranevat. Viime vuosina monet Suomen kaupungit ovat selvittäneet yhteiskäyttöautojen potentiaalia ja käyttökohteita ja tällä hetkellä näyttää, että aika voisi olla kypsä näiden yleistymiselle täälläkin. Uusi tulokulma yhteiskäyttöautoihin on niiden linkittäminen kaavoittamiseen ja uudisrakentamiseen. Esitys pohjautuu Turun kaupungin Skanssin alueelle keväällä 2015 laadittavaan yhteiskäyttöautojen toimintamallisuunnitelmaan. Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Laura Poskiparta, asiantuntija, Sito Oy Alustuksessa esitellään raportin Sähköautojen julkiset latauspisteet selvitys ja suosituksia sisältöä. Sähköllä on tulevaisuuden liikkumisessa merkittävä rooli. Sähköautojen latausverkko on osa liikennejärjestelmää ja kuntien roolina on ottaa huomioon sähköisen liikenteen erityistarpeet osana liikennejärjestelmän kehittämistä. Esiteltävän työn tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää sähköautojen julkisten latauspisteiden lupakäytäntöjä, helpottaa uusien julkisten latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista sekä yhtenäistää eri kuntien ja muiden toimijoiden tämän hetkisiä käytäntöjä. Esityksessä tuodaan esille raportin pääkohdat latauspisteiden yleissuunnitelman laatimisesta, latauspisteiden lupakäytäntöjen soveltamisesta sekä latauspisteen sijoittamiseen vaikuttavista tekijöistä. LED-mainostaulut riski liikenneturvallisuudelle? Jani Karjalainen, osastopäällikkö, Sito Oy Viime aikoina on katukuvaan ilmestynyt runsaasti LED-mainostauluja, jotka ovat olleet erittäin paljon kirkkaampia kuin tähän mennessä käytetyt itsevalaisevat mainostaulut. Liikennevirasto on herännyt asiaan ja on täydentämässä ohjeistustaan tienvarsimainostamista koskien. Oulun kaupungille on laadittu vuonna 2014 tienvarsimainosohje, joka ottaa kantaa mm. LED-taulujen sallittuun kirkkaustasoon yöaikana sekä niiden liikenneturvalliseen sijaintiin. Mutta ovatko pelisäännöt mainoslaitteiden lupaprosessissa muillekin kunnille selvät? Miten kuntien tulisi toteuttaa Liikenneviraston ohjeistuksen henkeä asemakaava-alueella vai pitääkö sitä toteuttaa? Kuinka kirkas taulu on liian kirkas? Voidaanko sähköautojen latauspisteiden yhteyteen sallia asennettavaksi LED-mainostaulu? Kuntien rooli - kaavoitusmonopoli ja lupaviranomainen Kommenttipuheenvuoro: Ulla Hurmeranta, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla Päivän ohjelma päättyy

7 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 7 (16) Rinnakkaisohjelma Kuntatalon aulassa koko seminaarin ajan: Aikamatka liikenteen ja maankäytön tulevaisuuteen FCG Suunnittelu ja tekniikka ja 3D Render Aikamatka on suunnittelun, ideoiden ja innovaatioiden visualisoinnin ja viestinnän konsepti. Matkalla havainnollistetaan ympäristömme tulevaisuutta niin, että myös tavallinen ihminen ymmärtää muutosten vaikutukset kaupunkikuvaan ja omaan elinympäristöönsä. Aikamatkalla päättäjät, asukkaat ja käyttäjät viedään sisään mahdolliseen tulevaisuuteen koko näkökentän täyttävän virtuaaliseinän avulla. Aikamatkaa voidaan tehostaa virtuaalilasien avulla, jolloin silmän koko näkökenttä eri suuntiin on täytetty ja kokemus virtuaalimaailmasta muuttuu hämmästyttävän aidoksi. Miltä esimerkiksi tulevaisuuden Keski-Pasila näyttää Oculus Rift -lasien virtuaalimaailmassa? Tule itse kokemaan ja näkemään! Torstai Tulokahvit Aamupäivän yhteinen ohjelma - liikenne ja yhdyskuntarakenne 8.30 Tässä tie - missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Seppo Lampinen, DI, VTM, YY-Optima Oy Esityksen lähtökohtana on väitöskirjatutkimus, joka käsittelee liikennesuunnittelun ja erityisesti kaupunkiseutujen tieverkon suunnittelun perusteita yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Henkilöauton sujuvaa käyttöä palveleva tieverkko on luonut yhdyskuntarakennetta hajauttavan, monessa suhteessa haitallisen kehityssuunnan, jonka yhteyttä tieverkon suunnitteluun ei ole haluttu tai kyetty näkemään. Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkia ja sen suunnittelua strukturalistisesta näkökulmasta: yhteiskunnallisten rakenteiden kiinnittymisen kautta on mahdollista ymmärtää, miten liikennesuunnittelun kaupunki rakentuu ja millaista kaupunkia liikennesuunnittelu tuottaa. Tutkimus pyrkii olemaan avaus liikennesuunnittelun perusteiden ja yhteiskunnallisten merkitysten tarkastelemiseksi uudesta tulokulmasta. Lasten liikkuminen ja yhdyskuntarakenne itsenäisen liikkumisen ja aktiivisten kulkutapojen rakenne? Anna Broberg, Mapita Oy Esitys valottaa juuri valmistuneen väitöskirjan pohjalta lasten liikkumista Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Rakennetun ympäristön tiiviys monissa muodoissaan näyttäytyy keskeisenä liikkumisen tapaa ja itsenäisyyttä ennustavana tekijänä. Kohtuullisen tiivis ympäristö tukee lasten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta, kun kaikkein tiiveimmissä kaupunkiympäristöissä käytetään

8 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 8 (16) julkisia kulkuneuvoja ja autoa. Kaupunkikeskustat tarjoavat lapsille ja nuorille kuitenkin monipuolisia mahdollisuuksia kokemiseen ja tekemiseen. Kaupunkisuunnittelussa ja liikunnan edistämisessä ei tulisi rajoittua vain erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin ympäristöihin, vaan käsitellä koko kaupunkia liikkumaan kannustavana ympäristönä. Tauko ja tankkaus Päivän rinnakkaissessiot Rinnakkaissessio 4 Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön Lounas Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Iida Huhtanen, ylitarkastaja, Liikenne- ja viestintäministeriö Jenni Eskola, ylitarkastaja, Liikennevirasto Tuplataan joukkoliikenne esimerkkejä Ruotsista Pekka Aalto, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto NN, Liikennevirasto Ruotsalaiset joukkoliikenteen toimijat ovat jo vuosia tuloksellisesti lisänneet konkreettisilla toimilla joukkoliikenteen palveluiden kysyntää, tavoitteenaan kaksinkertaistaa matkustajamäärät. Heidän ideansa ja toimintaohjelmansa on omaksunut myös joukkoliikenteen kansainvälinen kattojärjestö UITP Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Ruut-Maaria Rissanen, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto Esityksessä luodaan katsaus siihen, mitä erilaisia tapoja on tunnistettu Pirkanmaalla joukkoliikenteen ja matkaketjujen tukemiseksi maakuntakaavassa. Pirkanmaalla on valmisteilla Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa on tarkasteltu eri alueiden ensisijaisia joukkoliikenneratkaisuja sekä tunnistettu keskeiset liityntäpysäköintikohteet ja maankäytön kehittämisen painopisteet, joiden avulla joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa. Matkaketjuajatteluun pohjautuva lähestymistapa on valmisteluvaiheessa herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut alueen kunnilta sekä muilta osallisilta kiitosta Rinnakkaissessio 4 jatkuu Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Sini Puntanen, osaston johtaja, HSL Helsingin seudun liikenne

9 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 9 (16) Esityksessä avataan Helsingin seudun liityntäpysäköinnin nykytilaa sekä uusia periaatteita liityntäpysäköinnin kustannusjakoon, hinnoitteluun ja pohditaan suhdetta pysäköintipolitiikkaan yleensä. Joukkoliikenteen tariffivyöhykkeet ja seudullinen maankäytön rakenne - case Pirkanmaa Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy Tavoite joukkoliikenteen valtakunnallisen maksujärjestelmän käyttöönotosta on luonut tarpeen yhdenmukaistaa joukkoliikenteen tariffeja ja niiden määräytymisperusteitä kaupunkiseuduilla, haja-asutusalueilla sekä kaupunkien välisessä liikenteessä. Valtakunnallisessa taksavyöhykeselvityksessä (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 9/2014) luonnosteltiin vyöhykerajat kaupunkiseuduille ja niiden välisille ELYn toimivalta-alueille. Vyöhykkeiden käyttöönoton yhteydessä on luonteva vaihe uudistaa tarpeiden mukaan myös koko tariffijärjestelmä. Esitelmässä kerrotaan rajojen sijoittamiseen liittyvistä periaatteista (mm. yhdyskuntarakenteen, luonnon- ja muiden maamerkkien huomioiminen) case-esimerkkien avulla. Pysäkiltä bussiin - tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa Atte Mantila, liikennesuunnittelija, Linea Konsultit Oy Liikenneviraston tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen matkoja vuoteen 2022 mennessä 200 miljoonalla matkalla nykyisestä 530 miljoonasta vuosittaisesta matkasta. Miten tämä näkyy pysäkeissä, jotka ovat osana jokaista joukkoliikennematkaa ja koettua kokonaislaatua? Pysäkit luovat mielikuvaa ja imagoa joukkoliikennepalveluista myös niille, jotka eivät itse niitä käytä. Esitys perustuu valtakunnalliseen pysäkkiselvitykseen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2014) ja sen sisältönä on Suomen tavoitteellinen pysäkkiverkko, valtakunnallinen pysäkkiluokittelu, pysäkkien palvelutaso ja merkitseminen sekä pysähtymiskäytännöt. Vuorovaikutuksesta voimaa joukkoliikenteen suunnitteluun case Kehärata Nina Frösén, osastopäällikkö, Sweco Ympäristö Oy, Liikennesuunnittelu Miska Peura, joukkoliikennesuunnittelija, HSL Helsingin seudun liikenne Puheenvuorossa pohditaan joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksen hyötyjä ja haasteita sekä suunnittelijan että asukkaan näkökulmasta, sekä vuorovaikutuksen prosessitason tavoitteita. Käytännön esimerkkinä kerrotaan Kehäradan käyttöönottoon liittyvästä Vantaan bussilinjaston uudistuksesta, jonka yhteydessä kerättiin kokemuksia asukasvuorovaikutuksen erilaisista järjestämistavoista sekä rakennettiin niiden myötä HSL:n linjastosuunnitelmissa sovellettavaa vuorovaikutuskehikkoa. Puheenvuorossa käydään myös läpi Kehäradan sekä Vantaan uuden bussilinjaston liikenteen käynnistyksestä saatuja kokemuksia ja pohditaan sitä, minkälaisia eväitä suunnitteluvaiheessa käyty vuorovaikutus lopulta toi suunnitelmien laatimiseen ja käyttöönoton valmisteluun Seminaarin päätös

10 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 10 (16) Rinnakkaissessio 5 Pyöräillen ja kävellen kaupungissa Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Reijo Vaarala, suunnittelupäällikkö, DI, Ramboll Finland Oy Suurien kaupunkien jalankulku- ja pyöräilyverkon pahimmat puutteet löytyvät useimmiten keskustoissa, joissa pyöräilyn erilliset yhteydet ovat monin paikoin katkonaisia. Pyöräilijät joutuvat myös monin paikoin kulkemaan samassa tilassa jalankulkijoiden kanssa. Asian korjaaminen lienee vaikutuksiltaan tärkein yksittäinen pyöräilyliikenneinfrastruktuurin toimenpide Oulussa, ja varmaan monessa muussakin suuressa kaupungissa. Alustuksessa esitellään toukokuussa 2015 valmistuvaa Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen kehittämissuunnitelmaa, jossa mm. määritetään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeisiin parhaiten soveltuvat kadut ja väylät Oulun keskustassa. Helsingin kaupungin tulevaisuus kestävän liikkumisen metropolina pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Niko Palo, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki Helsingin pyöräilyn edistämisen visiona on tukea kaupungin nousua maailman parhaaksi kestävän liikkumisenmetropoliksi. Kestävän liikkumisen kaupunki on viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja elinvoimainen. Pyöräilyn edistäminen ei ole itseisarvo sinänsä, vaan keino päästä haluttuun tavoitteeseen. Pyöräilyn edistäminen on tärkeä poliittinen valinta, jolla mahdollistetaan entistä laadukkaampi kaupunkiympäristö. Pyöräilyopastuksen kehittäminen Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen seudulla ja Helsingissä on käynnistetty kehittyneemmän pyöräilyopastuksen kokeilu kesällä Kokeilussa otetaan käyttöön kokonaan uusi pyöräilyn opasteperhe, johon kuuluvat suunnistustaulu, etäisyystaulu ja paikannimitaulu sekä uudistuva viitta. Opastusjärjestelmää on kehitetty vastaavien ulkomaisten (Ruotsi, Saksa, Norja) esimerkkien pohjalta yhteistyössä LVM:n, Liikenneviraston, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten, Helsingin kaupungin, Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Esitelmässä kerrotaan pyöräilyopastuksen kehittämisen tarpeista ja Tampereen seudun pyöräilyopastuksen suunnittelusta sekä esitellään opasteperheeseen kuuluvat opasteet. Esillä myös ensimmäisiä käyttökokemuksia keväältä ja kesältä Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin

11 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 11 (16) Rinnakkaissessio 5 jatkuu Pyöräillen ja kävellen kaupungissa - ja taajamien välillä Pikapyöräteiden kehittäminen taajamissa ja taajamien välille hitaita pyöräilijöitä ja entisiä autoilijoita Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Kangasalan kunta Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto Baana, pikapyörätie, laatuväylä; nimiä on ja tavoitteita: korkea laatu, turvallisuus, sujuvuus, erottelu. Pitkiin pyöräilyn laatuväyliin investoidaan Euroopassa kiihtyvästi. Syykin on selvä. Hyöty kustannus -suhteet ovat mainioita ja pyöräbaanojen ansiosta entistä useammat haluavat siirtyä ratin äärestä ohjaustangon taa. Pikapyöräteillä matkat pitenevät ja terveysvaikutukset lisääntyvät. Myötätuuleen Kainuussa kokemuksia sähköpyörän käytöstä Minna Koukkula, vanhempi suunnittelija, Sito Oy Noora Airaksinen, osastopäällikkö, Sito Oy Alustuksessa esitellään sähköavusteisen pyörän käyttökiertuetta seitsemässä Kainuun kunnassa kesällä Kiertueen tavoitteena on edistää sähköavusteisen pyörän tunnettavuutta kulkuvälineenä sekä aktivoida ihmisiä siirtymään erityisesti yksityisautoilusta kestäviin kulkumuotoihin. Toisaalta sitä halutaan myös tarjota tavallisen pyörän vaihtoehdoksi esimerkiksi ikääntyneille. Kokeilukiertue tuo pyörän lähelle ihmistä, jolloin kynnys tutustua sähköavusteiseen pyörään on mahdollisimman matala. Kiertueen aikana pyörää testanneilta henkilöiltä kerätään käyttökokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Konkreettiset askeleet pyöräilyn edistämistyössä yhteistyötä ja myyräntyötä Minna Raatikka, suunnittelija, WSP Finland Heini Peltonen, liikenneinsinööri, Espoon kaupunki Miten pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet ja sitä tukevat toimet saadaan leviämään kunnissa poikkihallinnollisesti ja mitä ovat niitä tehokkaimpia keinoja? Esityksessä tehdään katsaus Espoon pyöräilyn edistämistoimintaan vuonna 2014 ja Espoon on sitoutunut pyöräilyn edistämiseen, laatinut pyöräilyn edistämisohjelman 2013 ja seuraavana vuonna oli aika aloittaa konkretisoimaan edistämistyö. Espoo palkkasi konsultin toimimaan kaupungin pyöräilysihteerinä ja tässä esityksessä me kerromme, miten yhteistyö onnistui niin kunnan kuin konsultin näkökulmasta, mitä saimme aikaiseksi, millä resursseilla ja ennen kaikkea vastaamme kysymykseen, oliko edistämistyö onnistunutta pyöräilysihteeri avulla. Jalankulkureittien talvihoidon verkostotarkastelu talvihoitoluokituksen tarkastaminen verkostomenetelmin Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, Helsingin kaupungin Rakennusvirasto Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy

12 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 12 (16) Seminaarin päätös Esitys perustuu syksyllä 2015 valmistuvaan työhön, jossa Helsingin kaupungin Rakennusviraston toimeksiannosta on tarkasteltu konsulttityönä talvihoidon jatkuvuutta Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Verkostollisessa tarkastelussa on hyödynnetty paikkatietopohjaisia tarkastelumenetelmiä, jotka perustuvat erityisesti palveluverkon nykytilaan sekä asukkaiden arjen liikkumistarpeisiin. Liikkumistarpeen lisäksi tarkastelussa on huomioitu väylien talvihoitoluokituksen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa alueen asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijaintiin. Esitelmässä kuvataan case-esimerkkinä laaditun työn sisältö sekä sen aikana muodostettuja periaatteita Helsingin jalankulkureittien talvihoitoluokituksen määrittämiselle Rinnakkaissessio 6 Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet Saavutettavuus ja maankäyttö - case Raide-Jokeri Ilkka Oikarinen, yleiskaavasuunnittelija, paikkatietoasiantuntija, WSP Finland Oy Esityksessä käsitellään uusia verkostoanalyysiin perustuvia saavutettavuustyökaluja, joiden avulla on mahdollista analysoida vaikutusalueita realistisesti todellista katuverkkoa pitkin. Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty pysäkkikohtaisia, katuverkkoon perustuvia saavutettavuusanalyyseja ja tutkittu saavutettavuusvyöhykkeiden potentiaalisia maankäyttöresursseja. Raide-Jokeri on yksi merkittävimmistä pääkaupunkiseudun raidehankkeista. Hanke on Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiotielinja ja oleellinen osa Helsingin uuden yleiskaavan kestävän liikkumisen verkostokaupunkia ja sen laajaa raideverkkoa. Kokemuksia ruutupohjaisten mallinnusmenetelmien hyödyntämisestä Kari Hillo, projektipäällikkö, Strafica Oy Esitys käsittelee BRUTUS-simulointimallia, joka on liikkumisen ja matkaketjujen yksilötason mallintamiseen perustuva täysin uudentyyppinen työkalu. Keskeisimpänä antina esitellään ruutupohjaisten menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia ja kokemuksia yleiskaavatasoisissa selvityksissä ja vaikutusarvioinneissa. Lisäksi esitykseen poimitaan esimerkkejä mallin soveltamisesta mm. palveluverkkojen, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen suunnittelukysymyksiin liittyen. Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Janne Rantanen, liiketoimintajohtaja, Rapal Oy Marika Kämppi, Yhdyskuntatekniikan asiantuntija, Suomen Kuntaliitto Esiteltävässä hankkeessa on kehitetty työkalu, joka sisältää laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille. Laskentatyökalun toimintaympäristöksi valittiin Excel sen helppouden ja käytettävyyden takia.

13 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 13 (16) Laskentatyökaluun luotiin mallit pääkadulle, kokoojakadulle ja tonttikadulle. Lisäksi luotiin malli viheralueiden korjausvelan laskentaan Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 6 jatkuu Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet Vaikutustenarviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa - case Lahti yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki, Lahden kaupunki Lahden strategista, oikeusvaikutteista yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Esityksessä kuvataan lyhyesti, millainen Lahden yleiskaavaprosessi. Tarkemmin esitellään syksyllä 2015 valmistuneeseen vaikutusten arviointityöhön, joka on tehty ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Jatkuvan prosessin ansiosta vaikutusten arviointi voidaan kohdentaa strategisesti merkittäviin teemoihin, joita ovat kuluvalla kierroksella kaupunkitalous, palveluverkko, lapsiystävällisyys sekä kävely ja pyöräily. Esityksessä kerrotaan sekä arviointityön sisällöistä että käytetyistä työ- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Kannattavatko kaupunkiraidehankkeet? Jakob Mirea, suunnittelija, WSP Finland Oy Maankäytön tiiveys ja sen mukana tulevat suuret liikkujamäärät asettavat haasteita liikennejärjestelmälle. Keskusta-alueilla ja monikeskuksisen kaupunkiseudun alakeskuksissa käydään jatkuvaa kamppailua tilasta: henkilöautolla saapuvalle tämä ilmiö näkyy pysäköintipaikkojen niukkuutena, asunto-ostajille asuntojen korkeina hintoina ja yrityksille toimitilojen vuokrien kalleutena. Mutta olisiko jotain tehtävissä kaupunkitilan jakamisessa niille, joita varten on kaupunkia eli ihmisille? Alustuksessa esitellään haastattelututkimuksena tehdyn diplomityön sisältöä ja kaupunkiraidehankkeista tehtävien hankearviointien kehittämisehdotuksia. Seuranta kävelyn ja pyöräilyn edistämisen työkaluna Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu vuosien 2015 aikana kokonaisvaltainen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta käynnistetään vuoden 2015 aikana. Seurantaa varten kerätään tietoja seuraavista kokonaisuuksista: Liikkumisen tunnusluvut (mm. liikennemäärät ja kulkutavat) Kuntien oma toiminta (mm. henkilöresurssit, tapahtumat, t & k) Liikkumisympäristö (mm. väylien määrä ja laatu, pyöräpysäköinti, talvihoito) Asukkaiden tyytyväisyys (mm. tyytyväisyys olosuhteisiin ja talvihoitoon) Vaihtuvat teemat (esim. työmatkat, koululaisten liikkuminen, talvipyöräily) Esitelmässä kuvataan tarpeet kävelyn ja pyöräilyn seurannalle, kerrotaan seudullisen ja erikokoisten kuntien seurantasuunnitelman laatimiseen liittyviä kokemuksia, esitellään seurantakokonaisuudet ja painotetaan seurantatietojen hyödyntämistä viestinnässä ja markkinoinnissa. Pyöräilyn ja kävelyn seuranta on

14 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 14 (16) vireillä useilla seuduilla ja esitelmässä voidaan antaa vinkkiä muille mitä suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon. Kävelyn ja pyöräilyn yhdyskuntarakenteelliset edellytykset tapaustutkimuksena Kajaani, Utajärvi ja Haapajärvi Kirsi Översti, FM Päivi Hautaniemi, tieinsinööri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Esitelmässä esitellään pro- gradu tutkimusta, joka pyrkii tuomaan uutta, soveltavaa ja paikkakohtaista näkökulmaa SYKE:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -malliin. Vyöhykemallissa on kuvattu jalankululle, joukkoliikenteelle ja autoilulle soveltuvia alueita. Tutkimuksessa on puolestaan keskitytty selvittämään jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuvia vyöhykkeitä tutkimuskohteiden keskeisimmistä toiminnallisista keskuksista päin tarkasteltuna. Muodostetut saavutettavuusvyöhykkeet kuvastavat matkaltaan erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn sopivia alueita ja näin ollen ne ovat myös alueita, joiden olosuhteisiin tulisi panostaa. Tutkimusnäkökulmaa voidaan soveltaa myös muihin Suomen kuntiin, kun jalankulun ja pyöräilyn potentiaalia halutaan selvittää Seminaarin päätös Rinnakkaissessio 7 Kaupunkikeskustat ja liikenteen kehittäminen Jyväskylän keskustan kehittämishanke ja Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi väliaikaisin järjestelyin Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki Saara Aavajoki, suunnittelija, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jyväskylän kaupunki käynnisti talvella keskustavisio 2030 laatimisen. Tavoitteena on luoda puitteet kävelykeskusta-alueen säilymiselle vetovoimaisena, elävänä, viihtyisänä ja monimuotoisena kaupunkitilana. Vetovoimainen keskusta syntyy kaupungin, kuluttajien, yrittäjien ja kiinteistönomistajien yhteispelillä. Kaikkien panostusta tarvitaan, jotta keskusta voi hyvin, on viihtyisä ja tuo elinvoimaa koko seudulle. Kyseessä on jatkuva prosessi: keskusta ei tule koskaan valmiiksi, vaan se muuttuu ja mukautuu ympäristön muutoksiin. Keskustavisiossa pohditaan mihin suuntaan muutosta yhdessä kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden kanssa viedään. Uudet rakennushankkeet keskustassa luovat kehitykselle tukirangan ja mahdollistavat kävelyalueen laajennuksia, julkisivuvalaistuksia ja esteettömiä ratkaisuja. Samalla ilmapiiriä synnyttävät tekijät, kuten katutaide, performanssit ja kulttuuritapahtumat muodostavat kehittämisen toisen puolen, mielikuvien ja tunnelmien kaupungin. Keskustan eri alueiden oman identiteetin ymmärtäminen ja niiden vahvuuksien hyväksyminen ja jalostaminen on ratkaisu monipuolisen, suvaitsevaisen ja luovan keskustan syntyyn. Keskustan kehittämishankkeen yhtenä osana Kauppakatu muutettiin pihakaduksi liikennemerkein, katukalustein sekä istutuksin huhtikuussa 2015 ja se

15 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 15 (16) muodostaa luontaisen jatkumon Kävelykadulle. Hanke viedään läpi kokeellisesti ja sen yhteydessä kerätään näkemyksiä kadun käyttäjiltä, asukkailta sekä yrittäjiltä. Lisäksi tutkitaan katumuutoksen vaikutuksia liikenteeseen ja pysäköintiin sekä havainnoidaan ihmisten liikkumista ja oleskelua katutilassa. Tutkimustyö toteutetaan diplomityönä ja tarkoituksena on selvittää muutosprosessin onnistuminen mahdollisine ongelmineen sekä tuottaa uutta tietoa hyödynnettäväksi vastaaviin hankkeisiin. Keskustan liikenteen kehittäminen osana yleiskaavoitusta - case Vaasa Maiju Lintusaari, Sito Oy Esitys perustuu syksyllä 2014 käynnistyneeseen liikenneselvitystyöhön osana Vaasan keskustan osayleiskaavan laadintaa. Tavanomaisten MRL:n edellyttämien selvitysten lisäksi työn erityisfokus oli hierarkkisen pyöräilyverkon suunnittelussa sekä aiempaa tiiviimmän pysäköintinormituksen laadinnassa. Työssä uutuusarvoa toi väyläverkon jaottelu pää-, alue- ja lähiverkkoon nykyisten reittien sekä kaupungin aiemmin laatimien suunnitelmien perusteella. Sekä pyöräilyn että pysäköinnin erityiskysymyksenä olivat palokadut, jotka ovat tähän saakka olleet heikkolaatuisia ja toiminnallisuudeltaan sekavia alueita, no man s land. Pysäköinnin ja pyöräilyn lisäksi Vaasan keskustassa kiperiä suunnittelu- ja päätöksentekokysymyksiä ovat merkittävän suuri määrä raskaan liikenteen läpiajoa pääteiltä satamaan sekä keskustan alittava tunneli, joka osaltaan vastaa raskaan liikenteen tuottamaan haasteeseen. Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt case Oulun asemakeskus Jorma Heikkinen liikenneinsinööri, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija, Destia Oy Asemakeskusalueet ovat jalankulun- ja pyöräilyn tärkeitä keskittymiä. Oulun asemakeskusalueella on meneillään mittava kehittämisprosessi, jota esitelmässä käsitellään. Hankkeen tavoitteena on määritellä toteuttamiskelpoiset menettelytavat laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiseksi asemakeskusalueelle, koska pyöräpysäköinnin kehittämiselle ei ole vakiintunutta kokonaisvaltaista menettelyä. Asemakeskusalue on keskeinen elementti keskustan pyöräilyn lisäämisessä. Tavoitteena on nostaa pyöräpysäköinti tasavertaiseksi matkaketjun muiden osien kanssa Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin Rinnakkaissessio 8 Pysäköintiä strategiasta parkkiruutuun Kaupunkien pysäköintistrategiat mistä on kyse? Juhani Bäckström, toimitusjohtaja, Trafix Oy Helsinki, Espoo ja Tampere ovat laatinet omat kokonaisvaltaiset pysäköintistrategiat. Helsingin pysäköintistrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Strategioilla tulee olemaan laajoja

16 FCG KOULUTUS OY Ohjelma 16 (16) vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen ja kaupunkien käytettävyyteen. Niissä on rohkeasti lähestytty erittäin haastavia asioita. Pysäköinnin hinta, pysäköinnin rajoittaminen, käyttäjä maksaa periaate, pysäköintipaikkojen määrä ja laskentaohjeet, pysäköintilaitosten omistus ja hallintomallit, pysäköintipaikan ja asunnon hinnan erottaminen toisistaan toimivat hyvinä esimerkkeinä. Esitelmässä tuodaan esille, miten strategiat on laadittu, mihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin strategioissa on päädytty, mitä eroja kaupunkien strategioista on löydettävissä ja mitä oppeja kolmen kaupungin strategioiden laadinnasta on annettavissa. Pysäköintipolitiikka yhdyskuntasuunnittelussa NN Asukaspysäköinnin vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa case Oulu Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy Hanna Kaurala, liikennesuunnittelija, Plaana Oy Esitelmä käsittelee asukaspysäköintiin vaikuttavia tekijöitä ja sen järjestämisen erilaisia vaihtoehtoja. Asukaspysäköinnin järjestäminen on monen kaupungin keskustassa haaste. Keskustoissa asuntorakentaminen voi olla ajalta, jolloin auton omistaminen on ollut nykyistä harvinaisempaa. Rekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvaa vuosittain, vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskittymiin luo paineita kaupunkirakenteen tiivistämiselle. Parkkidieetti autopaikkojen miniminormin ja sen mahdollisen poistamisen vaikutus kaupunkisuunnitteluun Pekka Vehniäinen, Arkkitehti SAFA, projektipäällikkö, Sito Oy Esitelmässä käsitellään pysäköintinormien vaikutusta kaupunkisuunnitteluun. Mitä asuntokohtainen normi käytännössä ohjaa ja miten kerrosalapohjainen normi eroaa ohjausvaikutukseltaan siitä? Mitä tapahtuisi, jos miniminormista luovuttaisiin kokonaan tai edes kokeiluluontoisesti joillain alueilla? Mitkä olisivat muutoksen seurannaisvaikutukset esim. asuntojakaumaan, yleisen pysäköinnin määrään ja hinnoitteluun, markkinaehtoisten pysäköintilaitosten rakentamiseen tai pysäköintiyritysten muodostumiseen? Millaiseksi autopaikkojen hinta muodostuisi eri tapauksissa? Paljonko kaupunkirakennetta voisi tiivistää muutoksen johdosta? Myös Donald Shoupin perusteellisesta "The High Cost of Free Parking" -teoksesta sisällytetään esitelmään sopivia otteita ja ajatuksia Seminaarin päätös

Liikenne ja maankäyttö

Liikenne ja maankäyttö Liikenne ja maankäyttö 7. 8.10.2015 Kuntatalo FCG Efeko Oy Keskiviikko 7.10. Aamupäivän yhteinen ohjelma Rinnakkaissessio 1 Rinnakkaissessio 2 Rinnakkaissessio 3 Mikä muuttuu liikenteessä? Uusia keskustelunavauksia

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Valtionavustushankkeet 2015 ja Motivan koordinointityö. 27.3.2015 Kaisa Kauhanen, Motiva Oy

Valtionavustushankkeet 2015 ja Motivan koordinointityö. 27.3.2015 Kaisa Kauhanen, Motiva Oy Valtionavustushankkeet 2015 ja Motivan koordinointityö 27.3.2015 Kaisa Kauhanen, Motiva Oy Esityksen sisältö 1. Valtionavustushankkeet 2015 2. Liikkumisen ohjauksen koordinointi 3. Käytännön esimerkkejä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta

Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta Kävelyn ja pyöräilyn indikaattorit ja seuranta CASE Vantaan seurantamalli Seuranta ja indikaattorit kestävässä kaupunkiliikenteessä 16.9.2015 Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Vantaalla tällä hetkellä 2 Tällä

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Liikkumistapojen vaikutusta ympäristöön

Liikkumistapojen vaikutusta ympäristöön Viestintäpäällikkö Iiris Lappalainen Motiva Eväitä viisaaseen liikkumiseen etsitään Jokainen meistä tekee päivittäin noin kolme matkaa, siis vuodessa teemme yli tuhat päätöstä kulkutavasta. Se, miten liikumme,

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Mikä on paras kulkumuoto?

Lisätiedot

Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toiminnallisesta konseptista toteutukseen

Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toiminnallisesta konseptista toteutukseen Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toiminnallisesta konseptista toteutukseen Uki Lahtinen, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, Destia Oy Hanna Puolimatka, Destia Oy Asemakeskusalueen yhteissuunnittelu

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus

Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt - case Oulun asemakeskus Jorma Heikkinen, Oulun kaupunki Heimo Rintamäki, Destia Oy Hanna Puolimatka, Destia Oy SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa

Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa Rakennuksista Renessanssiin paikkatiedot Helsingin kaupunkisuunnittelussa Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto, tutkimustoimisto HSY:n paikkatietoseminaari

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja Terhi Tikkanen-Lindström, WSP VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen +

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja levittäminen Aiesopimusmenettelyn

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot