Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu Susanna Raulio FT, ETM, erikoistutkija THL, Ravitsemusyksikkö, terveysosasto Heini Hyvärinen ETM, projektikoordinaattori Helsingin yliopisto, elintarvike ja ympäristötieteiden laitos Suvi M. Virtanen LT, ETM, tutkimusprofessori THL, Ravitsemusyksikkö, terveysosasto Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö ja lasten terveyden tutkimuskeskus TAYS, tutkimusyksikkö Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Vuodesta 2010 alkaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin määrä kaksinkertaistettu, ja se on tehonnut: saanti on nykyään pääasiassa riittävää. Ravinnon tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja kala sekä vitaminoidut rasvalevitteet. D-vitamiinivalmisteita suositellaan lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä naisille raskauden ja imetyksen aikana. Työikäiset eivät tarvitse D-vitamiinilisää, jos syövät kalaa ainakin kahdesti viikossa ja/tai käyttävät vitaminoituja maitovalmisteita ja/tai vitaminoituja rasvalevitteitä. D-vitamiinin riittävän ja turvallisen saannin väli on pieni, eikä saantisuosituksia ole syytä ylittää. Vertaisarvioitu D-vitamiinitilanteen seurantatutkimuksessa (1) todettiin, että vuonna 2004 vain vuotiaat miehet saivat keskimäärin riittävästi D-vitamiinia ruoasta. Myös Finravinto tutkimuksen (2) tulokset osoittivat, että lähes kaikki tutkitut saivat alle suositellun määrän D-vitamiinia ruoasta. Leikki- ja kouluikäisten lasten ja nuorten ruokavaliotutkimuksissa vuosina todettiin, että ilman erillistä D-vitamiinilisää lasten D-vitamiinin saanti oli riittämättöntä (3,4). D- vitamiinin saanti jäi vähäiseksi kahden vuoden iästä lähtien, jolloin D-vitamiinivalmisteiden käyttö muuttui usein epäsäännöllisemmäksi. Suomen leveysasteilla ei auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa muodostu D-vitamiinia lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Raskaana olevien D-vitamiinin saanti lisääntyi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta oli silti vielä vuonna 2004 keskimäärin riittämätöntä (5). Edellä mainitussa D-vitamiinitilanteen seurantatutkimuksessa (1) todettiin, että vuotiaiden tyttöjen, vuotiaiden naisten ja miesten sekä vuotiaiden naisten veren seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) oli tutkimusvuosina keskimäärin alle useimpien asiantuntijoiden (6,7) suositteleman 50 nmol/l (1). Raskaana olevien naisten seerumin 25(OH) D-pitoisuus oli puolestaan vuonna 2007 keskimäärin 41 nmol/l (8). Maahanmuuttajanaisten 25(OH)D-pitoisuutta kartoittaneessa tutkimuksessa vuodelta 2008 havaittiin, että valtaosalla (lähes 90 %) tutkituista somalialaistaustaisista naisista seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli alle 50 nmol/l (9). Lisäksi kroonisesti sairaista lapsista noin kolmanneksella ja nuorista jopa puolella oli seerumin 25(OH)D-pitoisuus alle 50 nmol/l vuosina (10). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama työryhmä suositteli huhtikuussa 2010, että nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisätään kaksinkertainen määrä D-vitamiinia väestön D-vitamiinitilan korjaamiseksi (11). Nestemäisiin maitovalmisteisiin on siten vuodesta 2010 alkaen suositeltu lisättäväksi 1 µg D-vitamiinia/100 g tuotetta ja ravintorasvoihin 20 µg D-vitamiinia/100 g tuotetta. Elintarvikkeisiin lisättävän D-vitamiinin lisäksi suositellaan myös vitamiinivalmisteiden käyttöä taulukossa 1 luetelluissa tapauksissa (12,13). D-vitamiinin riittävän ja turvallisen saannin väli on suhteellisen pieni. Turvallisen ylärajan arvioidaan olevan imeväisillä 25 µg, alle 11-vuotiailla lapsilla 50 µg ja nuorilla ja aikuisilla 100 µg vuorokaudessa (14). Suositeltavia saantiannoksia ei ole syytä ylittää. D-vitamiinin saanti parani toimenpiteiden jälkeen Viimeisimmät väestötutkimukset osoittavat, että sekä aikuisten (2) että lasten D-vitamiinin saanti ja D-vitamiinitilanne on kohentunut sen jälkeen, kun sitä lisättiin elintarvikkeisiin. Taulukossa 2 on lueteltu eri ikäisten keskimääräi- 1411

2 Kirjallisuutta 1 Sosiaali- ja terveysministeriö. D-vitamiinitilanteen seurantatutkimus Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9. 2 Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/ Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/ Kyttälä P, Ovaskainen M, Kronberg-Kippilä C, Erkkola M, Tapanainen H, Tuokkola J. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/ Prasad M, Lumia M, Erkkola M ym. Diet composition of pregnant Finnish women: changes over time and across seasons. Public Health Nutr 2010;13(Special Issue 6A): Institute of Medicine. Dietary reference intakes for calcium and vitamin D. National Academies Press Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Food Nutr Res 2013; / fnr.v57i Viljakainen HT, Saarnio E, Hytinantti T ym. Maternal vitamin D status determines bone variables in the newborn. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Islam MZ, Viljakainen HT, Karkkainen MU, Saarnio E, Laitinen K, Lamberg-Allardt C. Prevalence of vitamin D deficiency and secondary hyperparathyroidism during winter in pre-menopausal Bangladeshi and Somali immigrant and ethnic Finnish women: associations with forearm bone mineral density. Br J Nutr 2012;107: Holmlund-Suila E, Koskivirta P, Metso T, Andersson S, Makitie O, Viljakainen HT. Vitamin D deficiency in children with a chronic illness-seasonal and age-related variations in serum 25-hydroxy Vitamin D concentrations. PLoS One 2013;8:e Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinityöryhmän raportti (siteerattu ). fi/attachments/ vrn/d-vitamiiniraportti2010.pdf 12 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Helsinki nen D-vitamiinin saanti ruoasta ja vitamiinivalmisteista. Tärkeimmät lähteet Suomalaisten aikuisten tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ravinnosta ovat Finravinto tutkimuksen mukaan D-vitaminoidut maitovalmisteet, kalaruoat ja D-vitaminoidut ravintorasvat (16). Nuorimpaan ikäryhmään (25 34-vuotiaat) kuuluvat miehet saavat pääosan (44 %) D- vitamiinista nestemäisistä maitovalmisteista, 20 % ravintorasvoista ja 16 % kalaruoista (16). Vanhimpaan ikäryhmään (65 74-vuotiaat) kuuluvat miehet sen sijaan saavat kalaruoista 33 %, nestemäisistä maitovalmisteista 28 % ja ravintorasvoista 24 % D-vitamiinista. Nuorten naisten paras D-vitamiinin lähde ovat nestemäiset maitovalmisteet (39 %), ja kalaruoista sekä ravintorasvoista saadaan kummastakin 22 %. Vanhimman ikäryhmän naiset puolestaan saavat nestemäisistä maitovalmisteista ja kalaruoista molemmista 32 % D-vitamiinista ja ravintorasvoista 22 % (16). Yksivuotiaiden tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ruoasta ovat ravintovalmisteet ja äidinmaidonkorvikkeet (4). Kolmivuotiaiden tärkeimmät elintarvikelähteet ovat ravintovalmisteet, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja kalaruoat. Kuusivuotiaat lapset saavat ruokavalionsa D-vitamiinista suurimman osan D-vitaminoiduista maitovalmisteista ja rasvalevitteistä sekä ravintovalmisteista (4). Aikuisten (25 74-vuotiaat) veren seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus oli vuonna 2012 Taulukko 1. D-vitamiinin saantisuositukset (13). keskimäärin yli 50 nmol/l kaikissa ikäryhmissä (17). Vuoden 2003 jälkeen myös lasten (0 12 vuotta) seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus on kasvanut selvästi (18) ja 1 8-vuotiaiden lasten veren seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus on keskimäärin riittävä (Virtanen S, julkaisematon havainto). D-vitamiinia syntetisoituu auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini muodostuu esiasteestaan ihon 7-dehydroksikolesterolista auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Auringolle altistumisen leveysaste, vuodenaika ja kellonaika vaikuttavat suuresti D-vitamiinin tuotantoon ihossa (19). Myös aurinkovoiteet, vaatetus ja melaniinipigmentin määrä vaikuttavat ihon D-vitamiinin tuotantoon. Aurinkovoiteen käyttö vähentää ja voi jopa täysin estää D-vitamiinin muodostumisen jo suojakertoimella 8 (20). Suomessa auringon UVB-säteilyn määrä on talvella niin vähäinen, ettei ihossa juurikaan muodostu D-vitamiinia lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana (21). Seerumin 25-hydroksi-D 3 -vitamiinin (25(OH)D) määrä kuvaa luotettavasti elimistön D-vitamiinitilannetta (22). Vähäinen saanti ja yhteydet sairauksiin D-vitamiinilla on tärkeä tehtävä elimistön seerumin kalsiumpitoisuuden säätelyssä, ja D-vitamiinin puutoksessa kalsiumin imeytyminen heikkenee. D-vitamiinin endokriiniset vaikutukset keskittyvät luun, suoliston ja munuais- Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti 1 Lisätarve Alle 2-vuotiaat vuotiaat 10 7, vuotiaat tarvittaessa 2,4 75-vuotiaat ympäri vuoden 3,4 Raskaana olevat ja imettävät ympäri vuoden 1 Valmiista ruoasta sekä mahdollisista valmisteista yhteensä saatava D-vitamiinimäärä. 2 Jos ei käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa. 4 Ks. (13). 1412

3 13 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia (siteerattu ). www. ravitsemusneuvottelu kunta.fi/ portal/fi/ajankohtaista?bid= Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations Integrating nutrition and physical activity. Nord 2014: Räsänen M, Kronberg-Kippilä C, Ahonen S ym. Intake of vitamin D by Finnish children aged 3 months to 3 years in relation to sociodemographic factors. Eur J Clin Nutr 2006;60: Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M, Virtanen S. Finravinto tutkimus - The National FINDIET 2012 Survey. THL Raportteja 16/ Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Nutrition policy actions performed in Finland in order to increase the vitamin D intake and serum 25OHD concentra tion in the population. International J Comm Nutr 2014;(Suppl): Mäkinen M, Simell V, Mykkänen J ym. An increase in serum 25-hydroxyvitamin D concentrations preceded a plateau in type 1 diabetes incidence in Finnish children. J Clin Endocrinol Metab 2014:jc Webb AR, Kift R, Berry JL, Rhodes LE. The vitamin D debate: translating controlled experiments into reality for human sun exposure times. Photochem Photobiol 2011;87: Holick M. Photobiology of vitamin D. Kirjassa: Feldman D, Wesley PJ, Glorieux F, toim. Vitamin D, 2. painos. USA: Elsevier Academic Press 2005; Lamberg-Allardt C, Kirjarinta M, Dessypris AG. Serum 25-hydroxyvitamin D, parathyroid hormone and calcium levels in adult inhabitants above the arctic circle in northern Finland. Ann Clin Res 1983;15: Horst R, Reinhardt T, Reddy G. Vitamin D metabolism. Kirjassa: Feldman D, Wesley PJ, Glorieux F, toim. Vitamin D, 2. painos. USA: Elsevier Academic Press 2005; Chung M, Balk EM, Brendel M ym. Vitamin D and calcium: a systematic review of health outcomes. Evid Rep Technol Assess 2009:183: Broe KE, Chen TC, Weinberg J, Bischoff-Ferrari H, Holick MF, Kiel DP. A higher dose of vitamin D reduces the risk of falls in nursing home residents: a randomized, multiple-dose study. J Am Geriatr Soc 2007;55: Bischoff-Ferrari HA, Dawson- Hughes B, Staehelin HB ym. Fall prevention with supplemental and active forms of vitamin D: a meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2009;339:b3692. Taulukko 2. D-vitamiinin keskimääräinen saanti ruoasta ja valmisteista. Ryhmä Aineiston keräysaika Saanti ruoasta, Saanti valmisteista, Saanti yhteensä, 3 kk:n ikäiset (15) ,0 6 kk:n ikäiset (15) ,0 1-vuotiaat (4) ,7 5,5 12,2 2-vuotiaat (4) ,0 4,8 8,8 3-vuotiaat (4) ,0 3,0 7,0 6-vuotiaat (4) ,7 1,2 5,9 Yläasteikäiset tytöt (3) ,0 Yläasteikäiset pojat (3) ,6 Raskaana olevat (5) ,0 1,2 6,2 Raskaana olevat (5) ,0 1,5 6,4 Raskaana olevat (5) ,3 1,6 8, vuotiaat naiset (2) ,6 1 /4,6 2 6,5 11, vuotiaat miehet (2) ,6 1 /6,2 2 6,3 12, vuotiaat naiset (2) ,6 1 /5,9 2 7,5 13, vuotiaat miehet (2) ,3 1 /8,2 2 8,8 17, vuotiaat naiset (16) ,5 1 /8,8 2 16,0 24, vuotiaat miehet (16) ,3 1 /10,3 2 18,7 29, vuotiaat naiset (16) ,2 1 /8,3 2 17,2 25, vuotiaat miehet (16) ,8 1 /12,2 2 20,3 32,5 1 D-vitamiinin saanti ruoasta valmisteita käyttämättömillä. 2 D-vitamiinin saanti ruoasta valmisteita käyttävillä. ten kalsiumtasapainon säätelyyn, mutta D-vitamiini säätelee myös lukuisia muita fysiologisia prosesseja. D-vitamiinilla on spesifinen reseptori (VDR), johon D-vitamiinijohdokset sitoutuvat. Reseptorien määrä vaihtelee huomattavasti riippuen solutyypistä ja kudoksesta (23). D-vitamiinin puutoksen syitä ovat pitkäaikainen D-vitamiinin riittämätön saanti ravinnosta, vähäinen altistuminen auringonvalolle ja vitamiinin huono imeytyminen ruoansulatuskanavasta. D-vitamiinin puutoksesta voi olla kyse, kun seerumin 25(OH)D on alle 50 nmol/l (6). Riisitauti ja osteomalasia ovat klassiset D-vitamiinin puutoksesta aiheutuvat sairaudet, joissa luusto pehmenee. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että D-vitamiinihoito vähentää sekä kaatumisia että murtumia (24,25,26). D-vitamiinin puutos on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, kuten allergisiin tauteihin, astmaan, erilaisiin autoimmuunisairauksiin, masennukseen, skitsofreniaan sekä sydän- ja verisuonitauteihin (23,27,28). Suurin osa löydöksistä, jotka liittyvät D-vitamiinin, kalsiumin tai niiden yhdistelmän terveysvaikutuksiin, on kuitenkin vielä epäjohdonmukaisia (23). Esimerkiksi osassa tutkimuksista on todettu, että riittävä D-vitamiinin saanti sikiö- tai imeväisaikana suojaa tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselta, osassa tutkimuksista tätä vaikutusta ei ole löydetty (29,30,31,32,33). Tuoreessa varsin suuressa suomalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin, että raskaana olevien äitien seerumin 25(OH)D-pitoisuus raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ei ollut yhteydessä lapsen tyypin 1 diabetesriskiin (34). Liiallinen saanti D-vitamiinin runsaan saannin pitkäaikaisista vaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa ja 1413

4 26 Bischoff-Ferrari HA, Willett WC, Wong JB ym. Prevention of nonvertebral fractures with oral vitamin D and dose dependency: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2009;169: Bozzetto S, Carraro S, Giordano G, Boner A, Baraldi E. Asthma, allergy and respiratory infections: the vitamin D hypothesis. Allergy 2012:67: Holick MF. Vitamin D deficiency. New Engl J Med 2007;357: Hypponen E, Laara E, Reunanen A, Jarvelin MR, Virtanen SM. Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. Lancet 2001;358(9292): Zipitis CS, Akobeng AK. Vitamin D supplementation in early childhood and risk of type 1 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child 2008:93: Marjamaki L, Niinisto S, Kenward MG ym. Maternal intake of vitamin D during pregnancy and risk of advanced beta cell autoimmunity and type 1 diabetes in offspring. Diabetologia 2010:53: Simpson M, Brady H, Yin X ym. No association of vitamin D intake or 25-hydroxyvitamin D levels in childhood with risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes: the Diabetes Autoimmunity Study in the Young (DAISY). Diabetologia 2011;54: Sorensen IM, Joner G, Jenum PA, Eskild A, Torjesen PA, Stene LC. Maternal serum levels of 25-hydroxy-vitamin D during pregnancy and risk of type 1 diabetes in the offspring. Diabetes 2012:61: Miettinen ME, Reinert L, Kinnunen L ym. Serum 25-hydroxyvitamin D level during early pregnancy and type 1 diabetes risk in the offspring. Diabetologia 2012:55: Tuohimaa P, Tenkanen L, Ahonen M ym. Both high and low levels of blood vitamin D are associated with a higher prostate cancer risk: a longitudinal, nested casecontrol study in the Nordic countries. Int J Cancer 200;108: Nordic Council of Ministers. Nordic nutrition recommendations Part 1. Summary, principles and use. Nord 2013:009. tulokset ovat ristiriitaisia (7). Vähäistä näyttöä on mm. eturauhassyövän esiintyvyyden lisääntymisestä, kun seerumin 25(OH)D-pitoisuus on nmol/l (35). D-vitamiinimyrkytyksessä esiintyvää hyperkalsemiaa eli seerumin liiallista kalsiumpitoisuutta on havaittu seerumin 25(OH)D-pitoisuudella yli 750 nmol/l, ja vastaavat D-vitamiiniannokset ovat olleet (6). Suurin osa D-vitamiinin liikasaantia käsittelevästä tutkimuksesta keskittyykin farmakologisista annoksista seuraavaan myrkytykseen. Tutkimuksissa D-vitamiinin terveysvaikutuksista todennäköisesti aliarvioidaan liikasaannin riskejä monesta syystä: tutkimukset ovat ajallisesti suhteellisen lyhyitä, haitallisia vaikutuksia ei aina rekisteröidä ja raportoida kokonaan ja tilastollinen voima haitallisten vaikutusten löytämiseksi on usein riittämätön (6). Lisäksi poissulkukriteerit saattavat estää sellaisten henkilöiden osallistumisen, joilla on suurin haittavaikutusriski. Suositukset muuttuvat tutkimustiedon karttuessa Yhdysvalloissa Institute of Medicine (IOM) on todennut, että D-vitamiinin vaikutuksista luuston terveydelle löytyy vakuuttavaa näyttöä. Tutkimusnäyttö luuston ulkopuolisista vasteista on kuitenkin ollut riittämätöntä, epävarmaa tai epäsopivaa, eikä se sovellu otettavaksi huomioon suositusten laadinnassa (6). D-vitamiinin pitkäaikaisesta, suositukset ylittävästä saannista pienemmillä annoksilla on vain vähän tutkimustietoa. Vaikka tieto akuutista toksisuudesta on tärkeää, sitä ei voi käyttää suurimman hyväksyttävän saannin (joka ei aiheuta riskiä) arviointiin. Jos D-vitamiinin suurin hyväksyttävä saantimäärä ylittyy, lisääntyy ravintoaineen haittavaikutusten mahdollisuus. IOM suhtautuu varovaisesti tutkimustietoon terveysvaikutuksista, ja suosituksia asetettaessa pyritään takaamaan väestön terveys ja turvallisuus puutteellisesta tutkimustiedosta huolimatta (6). Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (36) julkaistiin loppuvuodesta 2013 ja suomalaiset ravitsemussuositukset (12) tammikuussa Kesäkuussa 2014 Valtion ravitsemusneuvottelukunta tarkensi aikuisväestölle annettuja suosituksia D-vitamiinivalmisteiden lisätarpeesta Suositus on annettu saannin turvaamiseksi niissä tilanteissa, jolloin ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinipitoisia ruoka-aineita (13). Suosituksia laadittaessa tehtiin D-vitamiinista tarkempi erillinen arviointi (7), koska se on kansanterveyden kannalta keskeinen ja siitä on tullut paljon uutta tutkimustietoa. Suositusten rakennusprosessi on ulkopuolisen tarkastelun kestävää ammattilaistyötä, jossa jokainen jäsen on koulutettu seulomaan tutkimusten tieteellistä näyttöä (www.ravitsemusneuvottelukunta.fi, Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin kokonaissaanniksi suositellaan kaikille alle 75-vuotiaille 10 µg vuorokaudessa ja vähintään 75-vuotiaille 20 µg vuorokaudessa (12,13). Päätelmät Suomalaisten D-vitamiinin saanti näyttää korjaantuneen yleisimmin käytettyihin elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin kautta. Ravintorasvojen ja maitovalmisteiden täydentäminen sekä päivitetyt D-vitamiinivalmisteiden käyttöohjeet ovat nostaneet D vitamiinin saannin pääosin riittävälle tasolle. Väestön D-vitamiinitilannetta on silti syytä seurata edelleen, jotta mahdollisiin muutoksiin osataan reagoida ajoissa. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Susanna Raulio, Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen: ei sidonnaisuuksia. English summary in english Vitamin D status improving in Finland 1414

5 English summary Susanna Raulio Ph.D., M.Sc., Senior Researcher National Institute for Health and Welfare, Nutrition Unit Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen Vitamin D status improving in Finland Some population groups in Finland have suffered from too low intakes of vitamin D. The best dietary sources of vitamin D are fish and fortified liquid dairy products and fat spreads. Fortification of liquid dairy products with 0.5 µg vitamin D /100 g started in 2003 and fortification of fat spreads was at that time increased to 10 µg /100 g. The vitamin D situation improved in all age groups but low serum 25-hydroxyvitamin D levels (25OHD) were still seen in Therefore in 2010 the National Nutrition Council doubled the recommended vitamin D amount to be added to liquid dairy products and fat spreads. Vitamin D supplements have been recommended for infants, small children and pregnant women for many decades. Earlier recommendations were found to be complex and difficult to adhere. That is why updated recommendations for the use of vitamin D supplements were issued in It is safe to use vitamin D supplements in addition to fortified dairy products and fat spreads and in a normal diet there is no risk of overdose. People of working age do not need vitamin D supplements if they consume fish at least twice a week, hald a litre of fortified liquid dairy products a day and/or fortified margarines on bread and for cooking. The Finnish Nutrition Recommendations, which are based on the Nordic ones, were issued in The recommended intake of vitamin D is 10 µg for the population aged from 6 months to 74 years, for people 75 years old and older the recommendation is 20 µg per day. Most experts recommend serum 25OHD levels of nmol/l, although calcium absorption does not improve after 25OHD levels exceed 50 nmol/l. Vitamin D deficiency has been connected with the risk of several chronic diseases, e.g. type 1 and type 2 diabetes, several cancers, allergies, depression and heart disease. However, most findings about the health effects of vitamin D, calcium or their combination are inconsistent. The only exception is the effects on bone health on which the recommendations are based. Vitamin D overdose causes hypercalcaemia when the level of 25OHD exceeds 750 nmol/l. When setting reference levels for dietary intake, it is essential to consider the long-term effects of vitamin D, even though intakes exceeding the recommendations are not necessarily acutely toxic. The difference between a sufficient amount and an overdose of vitamin D is relatively small. The upper daily intake level is estimated to be 25 µg for infants (0 12 months), 50 µg for under 11-year-olds and 100 µg for adolescents and adults. Both low and high 25OHD concentrations are directly associated with overall and cancer mortality. It is a challenge for the health care to ensure an adequate intake of vitamin D for the whole population and especially to get the vulnerable groups such as children, adolescents, pregnant and breast-feeding women the elderly to take their vitamin D supplements. Large supplementation doses are not, however, recommended. Following the dietary recommendations increases safety. Vitamin D intake and status have improved in the Finnish population since the policy changes in 2003 and The fortification of commonly used food products with vitamin D and vitamin D supplementation thus seem to be an efficient way to increase the average intake and the serum 25OHD concentrations in the population. 1414a

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 D-vitamiiinitilannetta kuvaava merkkiaine S-25-hydroksi-D-vitamiini ( 25(OH)D)

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA!

ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA! 1 ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA! Suomalaisten naisten D-vitamiinin saanti jää helposti alle suositusten ilman D-vitamiinilisää (Finravinto 2012 -tutkimus) Noin joka kolmannella suomalaisella

Lisätiedot

KIISTELTY D-VITAMIINI?

KIISTELTY D-VITAMIINI? KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,

Lisätiedot

Kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia muodostuu. -vitamiinia. monivaikutteinen hormoni. Katsaus

Kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia muodostuu. -vitamiinia. monivaikutteinen hormoni. Katsaus Katsaus ANTTI ARO D-vitamiini monivaikutteinen hormoni Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän

Lisätiedot

Huhtikuu 2010. Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne

Huhtikuu 2010. Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne Huhtikuu 2010 D-VITAMIINITYÖRYHMÄN RAPORTTI ESIPUHE 1. TAUSTAA Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne 2.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko.

-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko. -viesti AURINKOISTA ASIAA Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE Paljonko D-vitamiinia tarvitset? Aurinkoa PURKISTA Pikkulapset ja D Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI?

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai-

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai- 28 P erinnäisesti on ajateltu, että vitamiinien tehtävä on estää puutostauteja. Tälle pohjalle rakentuvat myös nykyiset viralliset ravitsemussuositukset. Ne lähtevät oletuksesta, että elimistö tarvitsee

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti.

-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti. D -viesti A U R I N K O I S TA A S I A A 2010 2011 D-vitamiinista potkua vastustuskykyyn D-vitamiini hidastaa vanhenemista D + kalsium = luja luusto Yhteistyössä 1 Pääkirjoitus Kati Murto D-vitamiini on

Lisätiedot

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto liisa.uusitalo@thl.fi Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä Julkaistu 19.12.2012 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Maija Miettinen ETM, tutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö Leena Kinnunen FK, erikoistutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lasten D-vitamiinilisä

Lasten D-vitamiinilisä Lasten D-vitamiinilisä Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, 10/2002 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijaryhmä ehdottaa, että D3-vitamiinia lisättäisiin kaikkiin muihin kuin pikkulasten nestemäisiin

Lisätiedot

Kolme askelta lujiin luihin. 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto

Kolme askelta lujiin luihin. 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto Kolme askelta lujiin luihin 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto Luustopiiri-hanke Luustopiiri-hanke on käynnistetty luustokuntoutujan tukemiseksi Hankkeessa

Lisätiedot

D-vitamiinitilanteen. seurantatutkimus 2002-2004. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9

D-vitamiinitilanteen. seurantatutkimus 2002-2004. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9 Christel Lamberg-Allardt, Heli Viljakainen ja työryhmä D-vitamiinitilanteen seurantatutkimus 2002-2004 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 3

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON Minna Vidgren Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Tammikuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, terveystieteiden

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua?

D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua? D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua? Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mikko Björkman, LT, Tutkijalääkäri HUS, Meilahden sairaala Yleissisätaudit ja geriatria mikko.bjorkman@helsinki.fi Tiede.fi:

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa

Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa Pro gradu tutkielma Essi Skaffari Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike-

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 31 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 31 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Jekovit 2440 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml tippoja sisältää 2440 IU (= 61 mikrog) ergokalsiferolia (D2-vitamiinia) Apuaine: etanoli.

Lisätiedot

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa

D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Mira Kiiski Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Terveys-, hyvinvointi ja liikunta-ala Tekijä(t)

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 28 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 28 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Devitol 2240 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää ergokalsiferolia eli D 2 -vitamiinia 56 mikrog (2240 IU/ml). Apuaine,

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti elintarvikeluokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by food use class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori

Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011 Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Yli 30 vuoden tarina V. 1977 Yhdysvaltain senaatin komitea antoi ensimmäisen suosituksen väestön suolansaannista,

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ?

KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ? KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija (uuselintarvikkeet, terveysväitteet) Sidonnaisuuteni

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: etanoli 81,00 mg/ml, makrogoliglyserolihydroksistearaatti 120,00 mg/ml.

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: etanoli 81,00 mg/ml, makrogoliglyserolihydroksistearaatti 120,00 mg/ml. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Jekovit D 3 2440 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml tippoja sisältää 2440 IU kolekalsiferolia (D 3 -vitamiinia). Apuaineet, joiden

Lisätiedot

Suomen Terveysravinto numero 3. Haastateltavana lääkäri. Hannu Vierola. Tutustu nyt. D-vitamiinin. YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. hyötyihin luustolle

Suomen Terveysravinto numero 3. Haastateltavana lääkäri. Hannu Vierola. Tutustu nyt. D-vitamiinin. YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. hyötyihin luustolle Suomen Terveysravinto numero 3 Tutustu nyt Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola D-vitamiinin hyötyihin luustolle YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. sisällys Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola sivu 4 Naistentautien

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

1/2010. D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste. D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18

1/2010. D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste. D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18 1/2010 D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18 Osteo 1 Numero Aineiston 25 Liitto tiedotti Maailman osteoporoosipäivänä Painos: www.osteoporoosiliitto.fi viim. 4700

Lisätiedot

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio KARPPAUS PELASTAA Vähähiilihydraattinen ruokavalio Raahen Kauppaporvarin Raahesali, Kirkkokatu 28 Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.30 Pyry-Pekka Suonsivu, Lääketieteen Lisensiaatti Vähähiilihydraattinen

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 486/2009 vp Suomalaisten D-vitamiinin puutoksen ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Noin joka viides suomalainen kärsii D-vitamiinin puutoksesta. D-vitamiinia saadaan sekä ravinnosta

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

D-VITAMIININ MERKITYS 1-6- VUOTIAAN LAPSEN RAVITSEMUKSESSA Neuvolan terveydenhoitajan antama ravitsemuskasvatus

D-VITAMIININ MERKITYS 1-6- VUOTIAAN LAPSEN RAVITSEMUKSESSA Neuvolan terveydenhoitajan antama ravitsemuskasvatus D-VITAMIININ MERKITYS 1-6- VUOTIAAN LAPSEN RAVITSEMUKSESSA Neuvolan terveydenhoitajan antama ravitsemuskasvatus Ulla Piiroinen Reetta Röppänen Opinnäytetyö Marraskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot