Kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia muodostuu. -vitamiinia. monivaikutteinen hormoni. Katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia muodostuu. -vitamiinia. monivaikutteinen hormoni. Katsaus"

Transkriptio

1 Katsaus ANTTI ARO D-vitamiini monivaikutteinen hormoni Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän vitamiinin saannin riittävyyttä. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta rajoittuu Suomessa kesäkuukausiin, ja vitamiinia tarvitaan ravinnosta ainakin talviaikaan. D-vitamiinin saannin suositeltavaa määrää on suurennettu aikuisten osalta, koska tilannetta ei ole pidetty luuston hyvinvoinnin kannalta optimaalisena. Lisäksi tutkitaan D-vitamiinin ja sen metaboliittien mahdollisia suojavaikutuksia immunologisia sairauksia kuten tyypin 1 diabetesta sekä pahanlaatuisia kasvaimia kuten eturauhas- ja paksusuolisyöpää vastaan. Kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia muodostuu ihossa 7-dehydrokolesterolista auringon UVB-valon (aallonpituus nm) vaikutuksesta. Matalalta paistavan auringon säteily suodattuu ilmakehän otsonikerroksessa. Niinpä leveyspiirillä 42 pohjoista leveyttä sijaitsevassa Bostonissa auringonvalo ei riitä tuottamaan D-vitamiinia marraskuusta helmikuuhun eikä Edmontonissa (52 ) lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana (Webb ym. 1988). Tästä voidaan laskea, että Suomen leveysasteilla tehokasta auringonvaloa saadaan vain huhti- ja syyskuun välisenä aikana ja varmimmin auringon ollessa korkealla eli keskipäivällä. Kolekalsiferolia saadaan myös ravinnosta, runsaimmin kaloista. Hiivan ergosterolista UV-säteilytyksen avulla saatavaa ergokalsiferolia eli D 2 -vitamiinia käytetään joissakin D-vitamiinivalmisteissa ja osassa täydennettyjä elintarvikkeita. Sitä on todettu myös eräissä sienissä, kuten suppilovahveroissa (Mattila ym. 1994). Sekä ihossa muodostunut että ravinnosta saatu D-vitamiini hydroksyloituu maksassa, jolloin Duodecim 2005;121: syntyy 25-hydroksi-D-vitamiinia eli kalsidiolia. Tämä kulkeutuu verenkierrossa sitojaproteiiniin kiinnittyneenä munuaisiin, ja siellä se hydroksyloituu 1-alfahydroksylaasin vaikutuksesta 1,25-hydroksi-D-vitamiiniksi eli kalsitrioliksi, joka on vitamiinin aktiivinen kalsiumaineenvaihduntaa säätelevä hormonimuoto (DeLuca 1973 ja 2004, Holick 2004a, b). Kalsitrioli sitoutuu tietyissä kudoksissa solunsisäiseen reseptoriin, ja sen keskeisiä vaikutuksia ovat kalsiumin imeytymisen stimuloiminen ohutsuolessa ja yhdessä lisäkilpirauhashormonin (PTH) kanssa huolehtiminen luun mineralisaatiosta ja tarvittaessa kalsiumin vapauttamisesta luustosta seerumiin. D-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitaudin ja kasvun päätyttyä aikuisilla osteomalasian. Vitamiinin niukan saannin on epäilty myötävaikuttavan osteoporoosin syntyyn. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ja vaikutukset elimistössä heikentyvät eläkeiässä (Holick ym. 1989, Pattanaungkul ym. 2000, Weaver ja Fleet 2004), mikä suurentaa iäkkäiden henkilöiden D-vitamiinintarvetta. 1749

2 Seerumin kalsidioli kuvastaa D-vitamiinitilaa D-vitamiinin kokonaissaannin mittaaminen on ollut vaikeaa, koska tätä vitamiinia muodostuu ihossa ja sitä saadaan myös ravinnosta. Kalsidioli on D-vitamiinin pääasiallinen veressä kiertävä metaboliitti. Sen pitoisuuden on todettu kuvastavan sekä endogeenista että eksogeenista vitamiininsaantia ja pienentyvän yleisesti talvella ja suurentuvan kesän kuluessa. Seerumin kalsidioli- ja PTH-pitoisuuksien välillä on käänteinen korrelaatio erityisesti pienten kalsidiolipitoisuuksien alueella (kuva 1). Korrelaatiokäyrässä ei ole mitään kynnyksiä, mutta arvon 20 nmol/l alittavia kalsidiolipitoisuuksia pidetään selvän D-vitamiininpuutteen merkkinä ja pitoisuuksia alle 37,5 nmol/l riittämättömän saannin osoittajana. PTH-arvot ovat pienimmillään, kun kalsidiolipitoisuus kasvaa määrään nmol/l, ja kalsiumin imeytyminen on optimaalista pitoisuudella 80 nmol/l (Heaney 2004). Koska D-vitamiinin niukkuus vähentää kalsiumin imeytymistä, tästä seuraa PTH:n erityksen lisääntyminen, joka puolestaan lisää kalsiumin mobilisaatiota luusta, jotta seerumin ionisoituneen kalsiumin pitoisuus pysyisi optimaalisena. Pitkällä aikavälillä PTH:n erityksen lisääntyminen voi johtaa luun mineraalipitoisuuden vähenemiseen ja suurentaa osteoporoosin riskiä. Suomalaisilla vuotiailla tytöillä luun mineraalitiheys on todettu keskimääräistä pienemmäksi niiden joukossa, joiden seerumin kalsidiolipitoisuus on alittanut talvella rajan 40 nmol/l (Outila ym. 2001). Kalsidiolimäärityksistä on apua erityisesti riskiryhmien kuten vanhusten, sisällä oleskelevien, kasvissyöjien ja kalaa karttavien henkilöiden D-vitamiinistatuksen arvioinnissa. Kalsidiolin määritysmenetelmissä on huomattavia eroja laboratorioiden välillä. Kaikki menetelmät eivät myöskään mittaa luotettavasti hydroksyloitunutta ergokalsiferolia (Heaney 2004). Luuston ulkopuoliset vaikutukset D-vitamiinireseptoreiksi kutsuttuja kalsitriolireseptoreita on löydetty suolen, luun ja munuaisten lisäksi myös muista kudoksista, kuten sydämestä, mahalaukusta, haimasta, aivoista, ihosta, gonadeista sekä aktivoituneista T- ja B-lymfosyyteistä ja makrofageista (Holick 2004a, b). Kalsitriolilla onkin todettu olevan monia kalsiumaineenvaihduntaan liittymättömiä vaikutuksia. Se vähentää solujen proliferatiivista kasvua sekä normaaleissa että syöpäsoluissa. Tämän mekanismin tunnetuin sovellus on D-vitamiinijohdosten tai UV-valon käyttö psoriaasin hoidossa (Holick 2004b). D-vitamiinin saannilla ja auringonvalon saatavuudella näyttää olevan käänteinen yhteys autoimmuunitautien kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman ja multippeliskleroosin riskiin väestöissä (Holick 2004a, b). Eläinkokeissa varhaisen kalsitriolin saannin on todettu ehkäisevän näiden sairauksien kehitystä. Pohjois-Suomessa tyypin 1 diabeteksen riski on todettu pienentyneeksi 1960-luvulla syntyneillä D-vitamiinisupplementaatiota saaneilla lapsilla, joiden saamat vitamiiniannokset ovat olleet nykyisin käytettyihin verrattuna noin viisinkertaiset (Hyppönen ym. 2001). Norjassa samanlainen yhteys on osoitettu kalanmaksaöljyä käyttäneillä lapsilla (Stene ja Joner 2003). Niin- ipth (ng/l) Kalsidioli (nmol/l) KUVA 1. Seerumin kalsidiolipitoisuuden yhteys intaktin lisäkilpi rauhashormonin (ipth) pitoisuuteen talvella vuotiailla suomalaisilla tytöillä (Outila ym. 2001). Kalsidiolipitoisuutta alle 37,5 nmol/l (katkoviiva) pidetään osoituksena D-vitamiinin riittämättömästä saannista A. Aro

3 pä D-vitamiinin niukka saanti voi olla yksi tekijä, joka selittää tyypin 1 diabeteksen yleisyyttä Pohjoismaissa. Eräät syöpätyypit, kuten rinta-, paksusuoli- ja eturauhassyöpä, ovat yleisiä lauhkealla vyöhykkeellä, mikä on antanut aihetta selvittää niiden yhteyksiä D-vitamiinitilaan. Bodiwala ym. (2003) totesivat, että runsaasti auringossa oleskelleet miehet sairastuivat eturauhassyöpään 3 5 vuotta muita myöhemmällä iällä. Tuohimaan ym. (2004) tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa sekä suuret että pienet seerumin kalsidiolipitoisuudet ennustavat suurentunutta eturauhassyövän riskiä. Joidenkin epidemiologisten tutkimusten mukaan D-vitamiinin tai kalsiumin runsas saanti on yhteydessä pienempään paksusuolisyövän riskiin. Sekä etenevien seurantatutkimusten että kliinisten kokeiden tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia (Gross 2005). D-vitamiinin hillitsevä vaikutus solujen proliferaatioon ja edullinen vaikutus syövän riskiin saattavat johtua kalsitriolin muodostuksesta ja autokriinisista vaikutuksista munuaisten ulkopuolisissa kudoksissa (kuva 2). Monien kudosten ja kasvainten solujen on todettu kykenevän tuottamaan kalsitriolia. Niinpä paikallisesti syntynyt kalsitrioli voi olla tärkeä solujen kasvun säätelijä ja apoptoosin edistäjä (Holick 2004a). D-vitamiinilla on vaikutuksia myös lihaksiin. Sen runsas saanti parantaa alaraajojen toimintaa ja pienentää kaatumistapaturmien riskiä (Bischoff-Ferrari ym. 2004a,b). Tarve ja saanti Suomessa Koska ihossa muodostuu kolekalsiferolia vain kesällä eivätkä varastot riitä koko talvikaudeksi, tarvitaan Suomessa D-vitamiinia ravinnosta. Pikkulapsille on suositeltu D-vitamiinilisää 1950-luvulta lähtien. Aikuisten D-vitamiininsaanti on ollut keskimäärin hieman suositeltua pienempi. Kala ja vitaminoidut ravintorasvat ovat tärkeimmät lähteet (Mattila ym. 1995, Lamberg-Allardt ym. 2003, Männistö ym. 2003). Kalasta saadaan keskimäärin yli puolet päivittäisestä D-vitamiinintarpeesta. Vastoin yleistä käsitystä kalan rasvapitoisuus ei korreloi D-vitamiinin määrään (Mattila ym. 1995), joten Aurinko Maksa Munuaiset Iho D-vitamiini Kalsidioli Ravinto Eturauhanen Rintarauhanen Paksusuoli Immuunisolut Maito Kalsitrioli Kalsitrioli Solujen kasvun säätely (syövän ehkäisy) Immuunitoimintojen säätely (tyypin 1 diabeteksen ja autoimmuunitautien ehkäisy) Kalsiumaineenvaihdunta Luusto Lihakset Verenpaineen säätely Insuliinin tuotanto (sydäntautien ja diabeteksen ehkäisy) KUVA 2. Kaavio D-vitamiinin ja sen metaboliittien todetuista ja potentiaalisista vaikutuksista Holickin (2004a) mukaan. D-vitamiini monivaikutteinen hormoni 1751

4 kaikenlaista kalaa kannattaa syödä D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Kalan käyttö jakaantuu kuitenkin epätasaisesti, ja D-vitamiinin saanti jää niukaksi erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä (Männistö ym. 2003). Seerumin kalsidiolipitoisuuksien perusteella arvioituna D-vitamiinin kokonaissaanti on kesäisin tyydyttävä mutta talviaikaan se ei riitä ylläpitämään tavoitteiden mukaista kalsidiolipitoisuutta huomattavalla osalla väestöstä. Suomalaisista 9 15-vuotiaista tytöistä 13 %:lla seerumin kalsidiolipitoisuus alitti talvella määrän 20 nmol/l ja 75 %:lla määrän 37,5 nmol/l 1990-luvun lopulla (Lehtonen-Veromaa ym. 1999). Sairaalan sisätautipotilailla riittämättömään D-vitamiinin saantiin viittaava löydös on todettu 65 %:lla ja polikliinisistä potilaista 40 %:lla (Kauppinen-Mäkelin ym. 2001). Vastaavasti kalsidiolimääritys osoitti selvää D-vitamiinin puutosta 39 %:lla varusmiesikäisistä miehistä talvella Välimäen ym. (2004) tutkimuksessa. Kesällä selvä puutos todettiin vain 1 %:lla. Suomessa päätettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan aloitteesta v ryhtyä täydentämään maitovalmisteita D-vitamiinilla annoksella 0,5 µg/100 ml. Samalla suositeltiin suurentamaan rasvalevitteisiin lisättävän D-vitamiinin määrää 10 µg:aan sataa grammaa kohti. Toimien laskettiin lisäävän D-vitamiinin saantia %, nuorilla keskimäärin määrään 6,6 µg/vrk ja aikuisilla määrään 7,7 µg/vrk, jos suositukset toteutuisivat kauttaaltaan (Lamberg-Allardt ym. 2003). Suositus on toteutunut nestemäisten maitovalmisteiden osalta hyvin ja pehmeiden rasvalevitteiden osalta osittain. Vaikutukset D-vitamiinin saantiin eivät ole tarkasti tiedossa. Eri puolilla Suomea asuvien aikuisten D-vitamiinin saantia ja seerumin kalsidiolipitoisuuksia on tutkittu vuosina 2002 ja 2004, mutta tämän tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu. Koska D-vitamiinin saanti on yleisesti niukkaa talvikuukausina, tuoreissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suurennettiin aikaisempaa D-vitamiinin saantia koskevaa suositusta 50 %:lla määrään 7,5 µg/vrk (Nordic Nutrition Recommendations 2004). Pikkulasten ja 60 vuotta täyttäneiden osalta suositusmäärä 10 µg/vrk pidettiin ennallaan. On todennäköistä, ettei D-vitamiinin saanti vastaa uusia suosituksia keski-ikäisilläkään. Eläkeikäisille suositusten seuraaminen merkitsee kolekalsiferolivalmisteiden tai kalanmaksaöljyn nauttimista talvikuukausina ja laitoshoidossa oleville jatkuvaa käyttöä. Nähtäväksi jää, riittääkö nyt suositettu D-vitamiinimäärä ylläpitämään suomalaisilla riittävää seerumin kalsidiolipitoisuutta yli talven. Omahassa Yhdysvalloissa tarvittiin D-vitamiinia keskimäärin 12,5 µg/vrk pitämään miesten seerumin kalsidiolipitoisuus sikäläisessä lähtöarvossa (50 nmol/l) kesän jälkeen aloitetussa tutkimuksessa (Heaney ym. 2003). Saannin lisäämisen riskit Fysiologisin tapa huolehtia D-vitamiinin riittävästä saannista olisi kohtuullinen päivittäinen annos auringonvaloa. Ihon saama UVB-säteily ei Y D I N A S I A T D-vitamiinia ja kalsiumia tarvitaan luuston ja lihasten optimaalisen toiminnan ylläpitoon. D-vitamiinilla on luuston ulkopuolisissa kudoksissa immunologisia ja solujen proliferaatioon kohdistuvia vaikutuksia, joiden merkitystä tutkitaan. D-vitamiinia muodostuu ulkoiltaessa ihossa Suomen leveysasteilla kesäisin ja etelänmatkoilla talvisin. Riittävä annos voidaan saada ilman varsinaista auringonottoa tai varsinkaan ihon polttamista. Suomen oloissa D-vitamiinia tarvitaan ravinnosta. Kalaruokien sekä D-vitamiinilla täydennettyjen ravintorasvojen ja nestemäisten maitovalmisteiden säännöllinen nauttiminen on tärkeää A. Aro

5 tuota liian suuria määriä kolekalsiferolia, koska suuri osa syntyvistä steroleista on metabolisesti inaktiivisia (Holick 2004a), mutta ihon polttaminen suurentaa melanooman riskiä. Tehokkaat aurinkovoiteet suojaavat ihoa palamiselta mutta vähentävät samassa suhteessa myös kolekalsiferolin tuotantoa. Holick (2004b) on arvioinut, että 5 10 minuuttia aurinkoa kolmesti viikossa raajoihin ja kasvoihin riittää ylläpitämään D-vitamiinin tuotannon riittävänä. Tällaiset kohtuulliset annokset eivät aiheuta edes ihon punoitusta. Suomen oloissa talvinen etelänmatka parantaa D-vitamiinitilaa, mutta on syytä varoa ihon polttamista, joka on siis D-vitamiinin riittävän tuotannon kannalta turhaa. Ravinnosta saadun D-vitamiinin vaikutukset ovat huonommin säätelyn alaisia. Runsas saanti lisää kalsidiolin tuotantoa maksassa ja seerumin kalsidiolipitoisuutta. Vaikka kalsidiolilla ei ole merkitystä normaalin kalsiumaineenvaihdunnan säätelyssä, voivat suuret annokset aiheuttaa D-vitamiinimyrkytyksen ohittamalla D-vitamiinireseptorin huonon affiniteetin kalsidiolille, vapauttamalla kalsitriolia kantajaproteiinista, tai siksi, että kalsitriolia muodostuu kalsidiolista munuaisten ulkopuolisissa kudoksissa (Hirvonen ym. 2004, Weaver ja Fleet 2004). Lapset ovat herkimpiä D-vitamiinimyrkytykselle. Niinpä lapsille suositettua suurinta saantimäärää 25 µg/vrk ei tulisikaan ylittää. Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 µg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001). Elintarvikkeiden täydentäminen on tehokas tapa parantaa D-vitamiinin saantia. Suomessa on arvioitu D-vitamiinin saannin olevan nykykäytännön vaikutuksesta aikuisilla keskimäärin uusien suositusten mukainen (Lamberg-Allardt ym. 2003). Jos saantia halutaan edelleen parantaa, voidaan Suomessa tehdyn riskinarvioinnin mukaan laajentaa täydentämistä useampiin elintarvikeryhmiin tai suurentaa käytettyjä täydennysannoksia ilman, että riski suurimman suositellun saannin (50 µg/vrk) ylittämisestä kasvaa merkittäväksi (Hirvonen ym. 2004). Lopuksi Maitovalmisteiden ja ravintorasvojen nykymääräisen täydentämisen vaikutukset väestön D-vitamiinitilaan selviävät piakkoin julkaistavista tutkimuksista. Saannin riittävyys joudutaan kuitenkin arvioimaan uudelleen suhteessa suurennettuihin suositeltuihin määriin. On syytä edelleen tähdentää kesäisen ulkoilun ja säännöllisen kalankäytön (2 3 viikoittaista ateriaa) merkitystä D-vitamiinin riittävälle saannille. Täydentämistä voidaan hallitusti lisätä tai ulottaa uusiin elintarvikeryhmiin (Hirvonen ym. 2004, Calvo ym. 2005). Koska kolekalsiferolin hyväksikäyttö on parempaa kuin ergokalsiferolin, on täydentämisessä ja ravintolisissä suositeltavaa käyttää ensisijaisesti kolekalsiferolia. Yksi huomioon otettava mahdollisuus on myös kananmunien D-vitamiinipitoisuuden lisääminen syöttämällä kanoille kolekalsiferolia (Mattila ym. 2004). Jos kalsitriolin immunologisista vaikutuksista tai syöpää ehkäisevästä tehosta saadaan myönteistä lisätietoa kliinisistä kokeista, voidaan D-vitamiinin tarve ja optimaalinen saanti joutua arvioimaan uudelleen. Seerumin kalsidiolimääritysten laaduntarkkailuun on syytä kiinnittää huomiota ja parantaa käytettävissä olevia tietoja kalsidiolipitoisuuden ja luuston hyvinvoinnin yhteyksistä ja optimaalisista määristä. Kirjallisuutta Bischoff-Ferrari HA, Dawson-Hughes B, Willett WC, ym. Effect of vitamin D on falls: a meta-analysis. JAMA 2004(a);291: Bischoff-Ferrari HA, Dietrich T, Orav EJ, ym. Higher 25-hydroxyvitamin D concentrations are associated with better lower-extremity function in both active and inactive persons aged > or = 60 y. Am J Clin Nutr 2004(b);80: Bodiwala D, Luscombe CJ, Liu S, ym. Prostate cancer risk and exposure to ultraviolet radiation: further support for the protective effect of sunlight. Cancer Lett 2003;192: Calvo MS, Whiting SJ, Barton CN. Vitamin D intake: a global perspective of current status. J Nutr 2005;135: DeLuca HF. The kidney as an endocrine organ involved in calcium homeostasis. Kidney Int 1973;4:80 8. DeLuca H. Overview of general physiologic features and functions of vitamin D. Am J Clin Nutr 2004;80:1689S 1696S. Gross MD. Vitamin D and calcium in the prevention of prostate and colon cancer: new approaches for the identification of needs. J Nutr 2005;135: D-vitamiini monivaikutteinen hormoni 1753

6 Heaney RP. Functional indices of vitamin D status and ramifications of vitamin D deficiency. Am J Clin Nutr 2004;80:1706S 1709S. Heaney RP, Davies KM, Chen TC, Holick MF, Barger-Lux MJ. Human serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol. Am J Clin Nutr 2003;77: Hirvonen T, Tapanainen H, Valsta L, Virtanen M, Aro A, Pietinen P. Elintarvikkeiden täydentäminen D-vitamiinilla ja kalsiumilla. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B19/2004. Internet-osoitteessa: ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja b/2004b19.pdf. Holick MF. Vitamin D: importance in the prevention of cancers, type 1 diabetes, heart disease, and osteoporosis. Am J Clin Nutr 2004(a);79: Holick MF. Sunlight and vitamin D for bone health and prevention of autoimmune diseases, cancers, and cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2004(b);80:1678S 1688S. Holick MF, Matsuoka LY, Wortsman J. Age, vitamin D, and solar ultraviolet. Lancet 1989;2: Hyppönen E, Läärä E, Reunanen A, Järvelin MR, Virtanen SM. Intake of vitamin D and risk of diabetes: a birth-cohort study. Lancet 2001;358: Kauppinen-Mäkelin R, Tähtelä R, Löyttyniemi E, Kärkkäinen J, Välimäki MJ. A high prevalenc of hypovitaminosis D in Finnish medical in- and outpatients. J Intern Med 2001;249: Lamberg-Allardt C, Kärkkäinen M, Outila T, Natri A-M. Suomalaisten D-vitamiinitilanteen kohentaminen auringosta, ruoasta vai purkista? Suom Lääkäril 2003;58: Lehtonen-Veromaa M, Möttönen T, Irjala K, ym. Vitamin D intake is low and hypovitaminosis D common in healthy 9- to 15-year-old Finnish girls. Eur J Clin Nutr 1999;53: Mattila P, Piironen V, Uusi-Rauva E, Koivistoinen P. Vitamin D contents in edible mushrooms. J Agric Food Chem 1994;42: Mattila P, Piironen V, Uusi-Rauva E, Koivistoinen P. Cholecalciferol and 25-hydroxycholecalciferol contents in fish and fish products. J Food Composit Anal 1995;8: Mattila P, Valaja J, Rossow L, Venäläinen E, Tupasela T. Effect of vitamin D2- and D3-enriched diets on egg vitamin D content, production, and bird condition during an entire production period. Poult Sci 2004;83: Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Nordic Nutrition Recommendations painos. Integrating nutrition and physical activity. Nord 2004:13. Nordic Council of Ministers, Kööpenhamina, Outila TA, Kärkkäinen MUM, Lamberg-Allardt CJE. Vitamin D status affects serum parathyroid hormone concentrations during winter in female adolescents: associations with forearm bone mineral density. Am J Clin Nutr 2001;74: Pattanaungkul S, Riggs BL, Yergey AL, Vieira NE, O Fallon WM, Khosla S. Relationship of intestinal calcium absorption to 1,25-dihydroxyvitamin D [1,25(OH) 2 D] levels in young versus elderly women: evidence for age-related intestinal resistance to 1,25-(OH) 2 D action. J Clin Endocrinol Metab 2000;85: Stene LC, Joner G. Use of cod liver oil during the first year of life is associated with lower risk of childhood-onset type 1 diabetes: a large population-based, case-control study. Am J Clin Nutr 2003;78: Tuohimaa P, Tenkanen L, Ahonen M, ym. Both high and low levels of blood vitamin D are associated with higher prostate cancer risk: a longitudinal nested case-control study in the Nordic countries. Int J Cancer 2004;108: Vieth R, Chan PC, MacFarlane GD. Efficacy and safety of vitamin D3 intake exceeding the lowest observed adverse effect level. Am J Clin Nutr 2001;73: Välimäki VV, Alfthan H, Lehmuskallio E, ym. Vitamin D status as a determinant of peak bone mass in young Finnish men. J Clin Endocrinol Metab 2004;89: Weaver CM, Fleet JC. Vitamin D requirements: current and future. Am J Clin Nutr 2004;80:1735S 1739S. Webb AR, Kline L, Holick MF. Influence of season and latitude on the cutaneous synthesis of Vitamin D 3 : exposure to winter sunlight in Boston and Edmonton will not promote vitamin D3 synthesis in human skin. J Clin Endocrinol Metab 1988;67: ANTTI ARO, emeritusprofessori Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki 1754

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

KIISTELTY D-VITAMIINI?

KIISTELTY D-VITAMIINI? KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko.

-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko. -viesti AURINKOISTA ASIAA Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE Paljonko D-vitamiinia tarvitset? Aurinkoa PURKISTA Pikkulapset ja D Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI?

Lisätiedot

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 D-vitamiiinitilannetta kuvaava merkkiaine S-25-hydroksi-D-vitamiini ( 25(OH)D)

Lisätiedot

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA!

ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA! 1 ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA! Suomalaisten naisten D-vitamiinin saanti jää helposti alle suositusten ilman D-vitamiinilisää (Finravinto 2012 -tutkimus) Noin joka kolmannella suomalaisella

Lisätiedot

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi Susanna Raulio FT, ETM, erikoistutkija THL, Ravitsemusyksikkö, terveysosasto susanna.raulio@thl.fi Heini Hyvärinen ETM, projektikoordinaattori

Lisätiedot

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio KARPPAUS PELASTAA Vähähiilihydraattinen ruokavalio Raahen Kauppaporvarin Raahesali, Kirkkokatu 28 Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.30 Pyry-Pekka Suonsivu, Lääketieteen Lisensiaatti Vähähiilihydraattinen

Lisätiedot

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON Minna Vidgren Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Tammikuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, terveystieteiden

Lisätiedot

Lasten D-vitamiinilisä

Lasten D-vitamiinilisä Lasten D-vitamiinilisä Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, 10/2002 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijaryhmä ehdottaa, että D3-vitamiinia lisättäisiin kaikkiin muihin kuin pikkulasten nestemäisiin

Lisätiedot

D-VITAMIINI JA IHO. D-vitamiini syntyy ihossa

D-VITAMIINI JA IHO. D-vitamiini syntyy ihossa D-VITAMIINI JA IHO D-vitamiini on ihmiselle elintärkeä rasvaliukoinen vitamiini. Sitä kutsutaan auringonvalovitamiiniksi, koska D-vitamiinia syntyy UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa. D-vitamiini vaikuttaa

Lisätiedot

1/2010. D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste. D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18

1/2010. D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste. D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18 1/2010 D-vitamiinin riittävä saanti jokaisen haaste D-vitamiiniasiaa sivuilla 3-18 Osteo 1 Numero Aineiston 25 Liitto tiedotti Maailman osteoporoosipäivänä Painos: www.osteoporoosiliitto.fi viim. 4700

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti.

-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti. D -viesti A U R I N K O I S TA A S I A A 2010 2011 D-vitamiinista potkua vastustuskykyyn D-vitamiini hidastaa vanhenemista D + kalsium = luja luusto Yhteistyössä 1 Pääkirjoitus Kati Murto D-vitamiini on

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Huhtikuu 2010. Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne

Huhtikuu 2010. Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne Huhtikuu 2010 D-VITAMIINITYÖRYHMÄN RAPORTTI ESIPUHE 1. TAUSTAA Nykyiset suomalaiset suositukset ja ohjeet Kansainväliset kannanotot D-vitamiinin saantilähteet Suomalaisten D-vitamiinin saantitilanne 2.

Lisätiedot

D-vitamiini HYÖTYÄ KOKO TERVEYDELLE! D-vitamiinin saantisuositukset liian matalia? Kalsiumtabletit riski sydämelle

D-vitamiini HYÖTYÄ KOKO TERVEYDELLE! D-vitamiinin saantisuositukset liian matalia? Kalsiumtabletit riski sydämelle Suomen Terveysravinto 1 D-vitamiinin saantisuositukset liian matalia? Kalsiumtabletit riski sydämelle D-vitamiini HYÖTYÄ KOKO TERVEYDELLE! UUSI YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. sisällys Suomen Osteoporoosiliiton

Lisätiedot

D-vitamiini: Puutteellisesti ymmärretty, turhaan pelätty

D-vitamiini: Puutteellisesti ymmärretty, turhaan pelätty Sivu 1/8 Osmo Viinamäki, Julkaistu 27.8.2008 FT, sairaalakemisti osmo@24.fi 040-5025469 D-vitamiini: Puutteellisesti ymmärretty, turhaan pelätty JOHDANTO Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 31 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 31 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Jekovit 2440 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml tippoja sisältää 2440 IU (= 61 mikrog) ergokalsiferolia (D2-vitamiinia) Apuaine: etanoli.

Lisätiedot

Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa

Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25- hydroksi-d-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa Pro gradu tutkielma Essi Skaffari Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike-

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: etanoli 81,00 mg/ml, makrogoliglyserolihydroksistearaatti 120,00 mg/ml.

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: etanoli 81,00 mg/ml, makrogoliglyserolihydroksistearaatti 120,00 mg/ml. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Jekovit D 3 2440 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml tippoja sisältää 2440 IU kolekalsiferolia (D 3 -vitamiinia). Apuaineet, joiden

Lisätiedot

Suomen Terveysravinto numero 3. Haastateltavana lääkäri. Hannu Vierola. Tutustu nyt. D-vitamiinin. YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. hyötyihin luustolle

Suomen Terveysravinto numero 3. Haastateltavana lääkäri. Hannu Vierola. Tutustu nyt. D-vitamiinin. YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. hyötyihin luustolle Suomen Terveysravinto numero 3 Tutustu nyt Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola D-vitamiinin hyötyihin luustolle YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. sisällys Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola sivu 4 Naistentautien

Lisätiedot

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai-

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai- 28 P erinnäisesti on ajateltu, että vitamiinien tehtävä on estää puutostauteja. Tälle pohjalle rakentuvat myös nykyiset viralliset ravitsemussuositukset. Ne lähtevät oletuksesta, että elimistö tarvitsee

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Kolme askelta lujiin luihin. 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto

Kolme askelta lujiin luihin. 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto Kolme askelta lujiin luihin 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto Luustopiiri-hanke Luustopiiri-hanke on käynnistetty luustokuntoutujan tukemiseksi Hankkeessa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 28 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml = noin 28 tippaa. Yksi tippa sisältää noin 2 mikrog ja 5 tippaa noin 10 mikrog D-vitamiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Devitol 2240 IU/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää ergokalsiferolia eli D 2 -vitamiinia 56 mikrog (2240 IU/ml). Apuaine,

Lisätiedot

D-vitamiinitilanteen. seurantatutkimus 2002-2004. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9

D-vitamiinitilanteen. seurantatutkimus 2002-2004. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9 Christel Lamberg-Allardt, Heli Viljakainen ja työryhmä D-vitamiinitilanteen seurantatutkimus 2002-2004 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 3

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat suomalaisten

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat suomalaisten Ruoka Voidaanko ruokamme terveellisyyttä parantaa erityisvalmistein? Jarmo Virtamo Suomalaisten ruoankäyttö muuttuu koko ajan terveellisemmäksi. Saamme ruoastamme riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Season s greetings and best wishes for the new year 2009

Season s greetings and best wishes for the new year 2009 6 2008 Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2009 God jul och gott nytt år 2009 Season s greetings and best wishes for the new year 2009 TABU 6.2008 16. vuosikerta Pääkirjoitus Uutta lääkkeistä

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS VERENPAINEESEEN JA VERENPAINETAUTIIN

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS VERENPAINEESEEN JA VERENPAINETAUTIIN SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS VERENPAINEESEEN JA VERENPAINETAUTIIN Riikka Huuskonen Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2010

Lisätiedot

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä Julkaistu 19.12.2012 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Maija Miettinen ETM, tutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö Leena Kinnunen FK, erikoistutkija THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Kalsiumin ja D-vitamiinin käyttö reseptilääkkeenä

Kalsiumin ja D-vitamiinin käyttö reseptilääkkeenä Kalsiumin ja D-vitamiinin käyttö reseptilääkkeenä pienensi lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta tutkimus Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueella Ilona Nurmi-Lüthje 1,2,

Lisätiedot

D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa

D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Mira Kiiski Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Terveys-, hyvinvointi ja liikunta-ala Tekijä(t)

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset TIETOISKU RAUDASTA Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset Yleistä raudasta Tärkein tehtävä elimistössä on hapen kuljetus Puutoksen oireita: väsymys, kalpeus, heikentynyt

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua?

D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua? D-vitamiinin ihmeellinen maailma: totta vai tarua? Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mikko Björkman, LT, Tutkijalääkäri HUS, Meilahden sairaala Yleissisätaudit ja geriatria mikko.bjorkman@helsinki.fi Tiede.fi:

Lisätiedot

D-vitamiinitietoisuus

D-vitamiinitietoisuus D-vitamiinitietoisuus Hanna-Leena Kokkonen Opinnäytetyö Vierumäen yksikkö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 16.10.2012 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Tekijä Hanna-Leena Kokkonen

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

D-VITAMIINI IHMISEN TERVEYDESSÄ JA HYVINVOINNISSA

D-VITAMIINI IHMISEN TERVEYDESSÄ JA HYVINVOINNISSA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen biokemia 2015 Anni-Maija Kaskisto-Koistinen D-VITAMIINI IHMISEN TERVEYDESSÄ JA HYVINVOINNISSA artikkeli Nivelposti-lehteen OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Christerin ravintouutisia numero 35, syyskuu 2008

Christerin ravintouutisia numero 35, syyskuu 2008 Christerin ravintouutisia numero 35, syyskuu 2008 Kirjoittaja: christer sundqvist, FT Syyskuun mielenkiintoisimmat ravitsemusjutut ja keskustelut saat lukea tässä uutiskirjeessä. Christerin ravintouutisia

Lisätiedot

Mies/ Nainen Ikä Paino Ruokavalio D-vit (µg/vrk) kuinka kauan? mittaustulos (S-D-25) Muuta. Nro

Mies/ Nainen Ikä Paino Ruokavalio D-vit (µg/vrk) kuinka kauan? mittaustulos (S-D-25) Muuta. Nro D-vitamiinin saanti ja miten vaikuttanut S-D-25 -mittaustuloksiin Ruokavalion selostus: OMNI = kasvisvoittoinen sekaruoka, VRN VHH = Vähähiilihydraattinen ruokavalio VEGE= Vegaani MUU= Jokin muu ruokavalio

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ?

KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ? KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija (uuselintarvikkeet, terveysväitteet) Sidonnaisuuteni

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot