Hyväksytty AMK-hallituksessa

Transkriptio

1

2 Hyväksytty AMK-hallituksessa

3 Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia SISÄLTÖ - JOHDANTO 4 PEDAGOGISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 5 OPPIMISNÄKEMYS 6 PEDAGOGISET KEHITTÄMISKOHTEET, TAVOITTEET JA KEINOT 7 Pedagoginen johtaminen 7 Työelämän tarpeita vastaava koulutus ja opetussuunnitelmat 8 Työelämäläheiset oppimisympäristöt 8 Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vuorovaikutus 9 Opetuksen ja palvelutoiminnan vuorovaikutus 10 Verkko-opetus oppimisen tukena 10 Monialaisuus ja verkostoituminen 11 Ammatillista kasvua tukeva ohjaus ja arviointi 12 Kansainvälisyys 13 Yrittäjyys 14 Opiskelun tukipalvelut 14 LAADUN YLLÄPITÄMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 16 STRATEGIAN TOIMEENPANO, ARVIOINTI JA SEURANTA 17 STRATEGIAN VIESTINTÄ 17

4 JOHDANTO Vuonna 2003 uudistetun ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen perustehtävä on seuraava: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin näkökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Pedagoginen strategia ohjaa kaiken ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä tukee ammattikorkeakoulun kehittymistä oppivana yhteisönä. Pedagoginen strategia kuvaa yhteisiä pedagogisia periaatteita ja määrittää koulutuksen, t&k-toiminnan ja palvelutoiminnan yhteydet sekä opetuksen kehittämistavoitteet ja keskeiset toimenpiteet. Strategia pyrkii lisäämään oppijoiden tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia. Pedagoginen strategia on prosessi, jossa avoin yhteisöllinen vuorovaikutus henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollistuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogista strategiaa on työstetty yhteisöllisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa eri foorumeilla. Laajemmin koko yhteisöä koskettava työskentely aloitettiin tulevaisuuden visioinnilla, jossa hyödynnettiin tarinamenetelmää. Parikymmentä opiskelijaa ja työntekijää ideoi tulevaisuuden oppimista, opetusta ja oppimisympäristöjä. Koko henkilöstölle järjestetyissä avoimissa keskustelutilaisuuksissa huhtikuussa 2008 linjattiin yhdessä strategian keskeisiä teemoja. Tilaisuuksien ohella strategian painotuksiin on voinut vaikuttaa sähköisen kyselyn kautta. Teemoihin otti kantaa yhteensä 102 MAMKin työntekijää sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin edustajaa. Lisäksi henkilökunnan intranetin keskustelupalsta tarjosi mahdollisuuden vapaamuotoisempaan keskusteluun pedagogisista näkemyksistä. Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogista strategiaa kehitetään jatkossakin yhteisöllisesti hyödyntämällä sosiaalista mediaa.

5 PEDAGOGISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Pedagogisen strategian taustalla on ajatus monialaisesta erilaisuuden rikastamasta ammattikorkeakoulusta, joka kehittyy oivaltavien kysymysten ja eri näkökulmien kautta. Olennaisinta on yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen. voivat olla koulutusohjelmasidonnaisia. Pedagoginen strategia 1. tukee MAMKin kehittämissuunnitelman (KESU 2012) tavoitteiden toteutumista 2. kuvaa opetuksen, oppimisen, opintojen ohjauksen ja arvioinnin yhteiset toimintaperiaatteet ja määrittää kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 3. edesauttaa kehittämään ja varmistamaan ammattikorkeakouluopintojen pedagogista ja ammatillista laatua 4. ohjaa ammattikorkeakoulua kehittymään työelämän tarpeita ennakoivaksi ja työelämää kehittäväksi monialaiseksi oppivaksi organisaatioksi 5. ohjaa oppimisympäristöjen kehittämistä. Strategian arvioinnissa hyödynnetään opetusministeriön ammattikorkeakoulujen seurannassa ja arvioinnissa käyttämän tietojärjestelmän Amkota-mittaristoa.

6 OPPIMISNÄKEMYS Oppiminen on koko eliniän kestävä prosessi. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa lähtökohtana ovat aikaisemmin hankittu osaaminen ja aiemmat kokemukset. Tavoitteena on kriittinen, ymmärtävä ja syvällinen asioiden osaaminen ja taito käyttää oppimaansa työelämässä. Jokaisella on vastuu omasta oppimisestaan. Oppijaa kannustetaan tavoitteelliseen oppimiseen, omatoimisuuteen, osallistumiseen, opiskelutaitojen kehittämiseen sekä tutkivaan ja kehittävään työotteeseen. Työelämäläheiset oppimisympäristöt tukevat kunkin alan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen omaksumista. Oppiminen on luonteeltaan yhteisöllistä: se tapahtuu yhteisön toimintaan osallistumalla ja se tähtää yksilön oppimisen ohella yhteisön oppimiseen. Oppiminen on myös kokemuksellista ja kokemusten reflektointiin kiinnitetään huomiota. Oppimisyhteisö ja -ympäristö tukevat oppijan itseohjautuvuuden ja yhteistoiminnallisuuden kehittymistä. Opettajat ja ohjaajat käyttävät monipuolisia opetus-, ohjaus- ja työmenetelmiä ja heillä on valmiuksia ohjata oppijaa yksilöllisessä oppimisprosessissa sekä tiedon ja toiminnan yhteensovittamisessa. Tavoitteena on, että henkilökunnan osaaminen on ajantasaista ja että se kehittyy mm. tutkimus- ja kehitystoiminnan, palvelutoiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhtenä pedagogisena lähtökohtana on tukea opiskelijoiden kasvua aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen, mukaan lukien EU-kansalaisuuden ja maailmankansalaisuuden ideat. Opinnot tarjoavat osallistumiselle välttämättömät tiedot ja taidot, mutta parhaiten kansalaiseksi sosiaalistutaan osallistumalla itse. Sen vuoksi ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakuntatoimintaa, opiskelijoiden osallistumista oppilaitoksen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon, osallistavia opetusmenetelmiä ja hankkeita, opiskelijoiden omaa kulttuuritoimintaa sekä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

7 PEDAGOGISET KEHITTÄMISKOHTEET, TAVOITTEET JA KEINOT Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen lisää koulutuksen vetovoimaa ja edistää opintojen etenemistä. Se luo edellytyksiä ennakoida tulevaisuuden työelämän tarpeita ja edistää toimintatapoja, joilla vastataan oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. MAMKin toiminnanohjausjärjestelmä ja hallinnolliset prosessit tukevat pedagogista toimintaa ja opetuksen kehittämistä. Mittarit Opetuksen ja opetusmenetelmien kehittyminen Koulutuksen vetovoima ja opintojen eteneminen Selkeytetään MAMKin pedagogisen johtamisen tavoitteita ja keinoja. MAMK-, laitos- ja koulutusohjelmatason pedagogista johtamista kehitetään. Vahvistetaan opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko organisaation oppimista ja toiminnan kehittymistä. Lisätään ammattikorkeayhteisössä käytävää pedagogista keskustelua sekä sisäistä benchmarkkausta. Edistetään tutkivaa ja kehittävää toimintaa ammattikorkeakoulussa. Laitosten rooli markkinoinnissa vahvistuu.

8 Työelämän tarpeita vastaava koulutus ja opetussuunnitelmat Koulutus ja opetussuunnitelmat ovat työelämän ja toiminta-alueen muutoksia ennakoivia ja osaamistarpeita vastaavia sekä elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen mahdollistavia. Ne ovat pedagogisesti ja sisällöllisesti joustavia ja eheitä kokonaisuuksia. Mittarit Tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Työllistyneet tutkinnon suorittaneet Koulutusohjelmien profiilia vahvistetaan. Opetuksen sisältöjä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Varmistetaan t&k-toiminnan, koulutuksen ja työelämän tiivis vuorovaikutus. Kv-yhteistyöllä vahvistetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmia. Opettajat osallistuvat alansa työelämään ja sen kehittämiseen. Opetusta järjestetään työpaikoilla. Henkilökuntaa kannustetaan hankkimaan uutta osaamista. Työelämäläheiset oppimisympäristöt Oppimisessa tavoitteena on hyödyntää aitoja työelämän ympäristöjä ja kehittämishaasteita. Oppimisympäristöt rakentuvat verkostoiksi, jotka on organisoitu esimerkiksi t&k-hankkeiksi, palvelutoiminnaksi, työelämä- tai oppilaitosyhteistyöksi. Mittarit Hankkeistetut opinnäytetyöt Oppiminen t&k-hankkeissa Yrittäjyys Kehitetään uudenlaisia oppimista edistäviä työelämäkumppanuuksia. Lisätään projekteissa ja t&k-hankkeissa oppimista. Lisätään oppimista yrityksissä ja työyhteisöissä. Lisätään vaihtoehtoisia tapoja oppia. Kehitetään työelämäläheisiä oppimisympäristöä tukevia tietohallintoratkaisuja.

9 Oppimisympäristöjä kehitetään viihtyisiksi ja motivoiviksi. Huolehditaan opetusvälineiden nykyaikaisuudesta ja toimivuudesta. Kehitetään erityisesti aikuiskoulutuksessa monipuolisia ja joustavia opintojen suoritustapoja ja hyödynnetään opiskelijoiden työyhteisöjä oppimisympäristöinä. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vuorovaikutus Tavoitteena on tukea opiskelijoiden tutkivan, kehittävän ja innovatiivisen työotteen vahvistumista yhteiskunnasta ja työelämästä nousevien vaatimusten mukaisesti. Tämä edellyttää, että henkilöstöllä on sekä pedagogista että tutkimus- ja kehittämisosaamista ja näiden integroinnissa tarvittavia taitoja. Osaaminen mahdollistaa t&ktoiminnan ja opetuksen vuorovaikutusta edistävien opetussuunnitelmien, erilaisten oppimisympäristöjen sekä -menetelmien systemaattisen suunnittelun ja käytön yhteistyössä eri työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. Joustavilla opetusjärjestelyillä tuetaan vuorovaikutuksen toteutumista. T&k-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen toteutumisen arviointi varmistetaan sisällyttämällä sen seuranta osaksi ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Mittarit Oppiminen t&k-hankkeissa Hankkeistetut opinnäytetyöt on kuvattu Mikkelin ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma vuosille t&k-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen edistämiseksi -asiakirjassa. Toimenpideohjelmaa päivitetään vuosittain. liittyvät t&k-työn ja opetuksen vuorovaikutuksen merkityksen selkiinnyttämiseen, resurssien turvaamiseen, hyvien käytänteiden siirtämiseen ja kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen, henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutumiseen sekä t&k-toiminnan kytkemiseen opetussuunnitelmiin ja opetukseen.

10 Opetuksen ja palvelutoiminnan vuorovaikutus Ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan täydentämään olemassa olevien palveluntuottajien verkostoja. Opiskelijalle omaan alaansa liittyvien palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen on luonteva osa oppimisprosessia. Opiskelijoiden osallistuminen palvelutoimintaan vahvistaa seutujen elinkeinoelämää ja uutta yrittäjyyttä. Mittarit Palvelutoiminnan laajuus Hankkeistetut opinnäytetyöt Henkilöstöä kannustetaan yrittäjyyteen ja yrittäjyysasenteen sekä palveluosaamisen tuomiseen osaksi opiskelijoiden oppimista ja ohjausprosessia. MAMKin kaikille opiskelijoille tarjotaan useita erilaisia mahdollisuuksia osallistua palvelutoimintaan sekä osana opintojaan eri muodoissa, osana työssä oppimista tai omissa yrityksissään, esimerkiksi opiskelijaosuuskuntien toiminnan kautta. MAMKissa haetaan aktiivisesti uusia tapoja yhdistää oppiminen aitoon palvelu- ja yritysympäristöön. Opiskelijoiden ansaitseminen tuottamiensa palvelujen kautta mahdollistetaan mm. osuuskuntatoimintana sekä opiskelijoiden palkallisina työsuhteina ammattikorkeakoulun maksullisessa palvelutoiminnassa. Tarkemmat toimenpiteet on esitelty erillisessä palvelustrategiassa. Verkko-opetus oppimisen tukena Verkko-opetuksen hyödyntäminen on olennainen osa MAMKin avointa oppimisympäristöä, joka ruokkii oppijan omaa aktiivisuutta tiedon soveltajana ja tuottajana. Verkko-opetus sulautuu osaksi perinteisen luokkahuoneessa ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen muodostamaa kokonaisuutta. Kaikilla toimijoilla on riittävä pedagoginen ja tekninen taito ottaa käyttöön, hyödyntää ja kehittää joustavasti ja yhteistoiminnallisesti verkko-opetuksen ympäristöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä oppimisen tukemiseksi. Verkkoympäristö ja siihen liittyvät käytännöt edistävät tiedon saatavuutta, luomista ja yhteiskehittelyä (mm. wikipedagogiikka), avoimuutta, verkostoitumista, osallistavuutta ja elämyksellisyyttä.

11 Mittarit Virtuaaliopetus Opetuksesta ja ohjauksesta saatu palaute Seurataan aktiivisesti verkko-oppimisympäristöjen kehitystä sekä kehitetään verkko-opetuksen osaamista ja uusia käytänteitä. Kehitetään edelleen vertaistukea ja toimijoiden verkostoitumista (verkko-opetuksen mentoriverkosto). Verkko-opetuksen vuorovaikutuksellisuutta lisätään. Opettajat perehdytetään sosiaalisen median hyödyntämisessä tarvittaviin open source -ohjelmistoihin ja työympäristöihin. Hyödynnetään ulkopuolisia verkostoja, osallistutaan niiden toimintaan ja kehittämiseen (esim. Virtuaaliammattikorkeakoulu). Monialaisuus ja verkostoituminen Ammattikorkeakoulun monialaisuutta hyödynnetään koulutustarjonnassa ja koulutusohjelmin profiloinnissa ja opetussuunnitelmissa. Yhteistyötä ja profiilia vahvistetaan kaakkoissuomalaisessa korkeakouluyhteistyössä sekä muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Mittarit Yhteiset opinnot ja opetussuunnitelmat MAMKissa (ei Amkota-mittari) Koulutuksen toteutus ja tukipalvelut suunnitellaan siten, että valinnaisuuden periaatetta voidaan toteuttaa yli koulutusohjelmarajojen. Mahdollistetaan opintojen suorittaminen toisista koulutusohjelmista HOPS:n puitteissa. Mahdollistetaan eri alojen opiskelijoiden opiskelu yhdessä. Kehitetään koulutusohjelmien välisiä yhteistyöverkostoja. Osaamiskeskittymät (klusterit) vahvistavat koulutusohjelmien profiilia ja osaamista.

12 Ammatillista kasvua tukeva ohjaus ja arviointi Ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän yksilöllisiä uravalintojaan sekä osaamistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksella edistetään opiskelijan motivaatiota, aktiivisuutta ja vastuullisuutta sekä oppimaan oppimisen taitoja. Aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeet huomioidaan ohjauksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi opintojen ohjauksella pyritään vähentämään keskeyttämisiä ja tukemaan opintojen etenemistä normiajassa. Arvioinnin tavoitteena on tukea tavoitteellista oppimista ja osaamisen kehittymistä. Arviointi kohdistuu sekä oppimistuloksiin että oppimisprosessiin. Arvioinnilla autetaan opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Mittarit Opintojen eteneminen Koulutuksen keskeyttäneet Ohjauksesta saatu palaute (ei Amkota-mittari) Ohjaus kuvataan osana koulutusohjelmien osaamislähtöisiä opetussuunnitelmia. Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) sekä kartoitetaan opiskelijan omat oppimistavoitteet. Ohjauksen apuna käytetään ohjauskeskusteluita, ehops-ohjelmaa sekä muita virtuaalisia kanavia. Opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja tukiopetustarpeet tunnistetaan sekä otetaan huomioon HOPS-prosessissa. Erillistä tukiopetusta (mm. oppimisklinikat) sekä ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään tarpeen mukaan opintojen etenemisen varmistamiseksi. Ohjausta kehitetään eri palvelujen muodostamana kokonaisuutena. Tukimuotoja kehitetään vastaamaan erityisesti aikuisopiskelijoiden tarpeeseen päivittää oppimaan oppimisen taitoja. Alumnitoimintaa kehitetään. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja osaamisen tunnustamiseen sovitaan selkeät periaatteet. Oppimisen arvioinnin menetelmiä monipuolistetaan (mm. itsearviointi, vertaisarviointi ja työelämän antama arviointi). Koulutusohjelmakohtaiset arviointiperiaatteet ja -perusteet kuvataan ja ne ovat kaikkien arviointiin osallistuvien tiedossa.

13 Kansainvälisyys Kansainvälisyys on olennainen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia on oppimisympäristössä tarjolla jokaiselle, myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kansainvälistymään ulkomaille. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on vieraskielisiä koulutusohjelmia ja kansainvälinen kesälukukausi sekä laajat yhteistyöverkostot. Mittarit Vieraskielinen opetus Ulkomaiset opinnot Opiskelijavaihto Suomesta ja Suomeen Ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkinnot Henkilöstö- ja asiantuntijavaihto (ei Amkota-mittari) Koulutusohjelmien kansainvälistymispolku määritellään osana opetussuunnitelmaa. Yhteistyöverkostojen toimivuuteen panostetaan Suomessa ja ulkomailla. Venäjä-osaamista laajennetaan kaikkeen toimintaan. Opiskelijan kansainvälistymiseen vaikutetaan erityisesti tukemalla opiskelua ja harjoittelua ulkomailla toteuttamalla kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opintojaksoja hankkimalla vierailevia ulkomaisia opettajia. Opetuksen kansainvälistymiseen vaikutetaan erityisesti tukemalla opettajien vaihtoja ja ulkomaisia työjaksoja sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja projektiyhteistyötä toteuttamalla kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opintojaksoja.

14 Yrittäjyys Valmistuvista yhä suurempi osa ryhtyy yrittäjiksi. Koulutusohjelmiin rakennetaan johdonmukainen polku yrittäjyyteen, jonka lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus vahvistaa yrittäjyysosaamistaan Yrittäjätiellä. Osa koulutusohjelmista suunnitellaan yrittäjyyspainotteisiksi. Oppimisympäristöjä kehitetään monialaisuutta hyödyntäen yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä tukeviksi. Henkilöstön yrittäjyysosaaminen vahvistuu. Mittarit Yrittäjyys Koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa kuvataan, miten yrittäjyystaidot ja liiketoimintaosaaminen kehittyvät. Opiskelijat perehdytetään yritysten toimintaympäristöön ja yrittäjyyttä edistävien toimintaorganisaatioiden toimintaan ottaen huomioon alakohtaiset painotukset, alueellinen kehittäminen ja t&k-toiminta. Toteutetaan monialaista Yrittäjätie-opintokokonaisuutta. Opiskelijayritysten, mm. opiskelijaosuuskuntien, toimintaa tuetaan ja rakennetaan yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä. Tuetaan uusien yritysideoiden ja monialaisten innovaatioiden syntyä. Henkilöstön yrittäjyyskoulutusta tehostetaan ja henkilöstöä kannustetaan yritysyhteistyöhön. Opiskelun tukipalvelut Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut sekä kampusten opintotoimistot ovat osa koulutuksen toteutusta, opetusta ja opiskelijoiden ohjausta. Opiskelijapalvelut huolehtivat opiskelijoiden päivittäisistä opiskeluun liittyvistä asioista. Opiskelijapalvelut palvelevat myös opintotukeen, tutkintolautakuntaan, opiskelijatilastointiin sekä hakuihin liittyvissä asioissa. Opiskelijapalveluiden toteuttama ohjaus tukee opiskelijoiden opintojen ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan ura- ja rekrytointipalveluita, joiden avulla tuetaan valmistuvien opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymistä. Hakutoimisto palvelee Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelijaksi aikovia hakemiseen ja opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä.

15 Tietohallintopalvelut Tietohallintopalvelut vastaa koko ammattikorkeakoulun verkosta, yhteisistä tietojärjestelmistä ja niiden kehityksestä. Tietohallinto vastaa myös opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsemista tietoteknisistä tukipalveluista. Kehitetään ja ylläpidetään tukipalveluita opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitekanta pidetään toimivana ja ajantasaisena. Annetaan laadukasta ohjausta ja neuvontaa verkko-oppimisympäristöihin. Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut osallistuvat oppimisprosessiin tarjoamalla tiedonhankinnan valmiuksia oppimisen ja kriittisen ajattelun tehostamiseksi sekä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi. Kirjastoissa ja e-kirjastossa on saatavilla opintoja ja työskentelyä tukevaa ajantasaista aineistoa. Kirjasto antaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa omatoimista tiedonhakua varten mm. asiakaspalvelussa. Kirjasto osallistuu informaatiolukutaidon kehittämiseen järjestämällä tiedonhankinnan ryhmäohjausta. Kirjasto tarjoaa tiedonhankinnan ohjausta integroituna oppimispolun sisältöihin. Opintososiaaliset palvelut Opintososiaaliset palvelut tukevat opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ennalta ehkäisevät ongelmia. Opiskelijoille tarjotaan terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluita. Sosiaalikuraattori tukee opiskelijoita ja henkilökuntaa. Opiskelijayhdistystoiminta ja vapaa-ajantoiminta tukevat opiskelijoiden jaksamista. 15

16 LAADUN YLLÄPITÄMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Kaikki MAMKin koulutus on korkealaatuista ja sitä kehitetään jatkuvasti opiskelijoilta ja työelämästä saadun palautteen perusteella. Valituissa koulutusohjelmissa MAMK on vetovoimaisin, tuloksellisin ja laadukkain ammattikorkeakoulu. Kaikkien koulutusohjelmien osaamisperustaiset opetussuunnitelmat päivitetään pedagogisen strategian linjausten sekä työelämästä saadun ennakointi- ja palautetiedon perusteella. Laitokset ja yksiköt kehittävät opetuksen ja t&k-toiminnan yhdistäviä oppimisympäristöjä. Koulutusohjelmat tarkistavat koulutuksen järjestämiseen liittyvät prosessinsa (toimintasuunnitelma, jaksotus, lukujärjestykset). Koulutusohjelmat ja yhteiset palvelut kehittävät ohjaus- ja tukipalveluja laadittujen prosessikuvausten mukaisesti. Henkilöstön osaaminen varmistetaan osaamis- ja henkilöstöstrategian mukaisesti. Koulutuksen laatua seurataan jatkuvasti opiskelijapalautekyselyjen ja opetusministeriön tuloksellisuusmittareiden avulla. Kehittämistarpeisiin reagoidaan nopeasti. Koulutuksen laadun toteutumista arvioidaan vuosittain tavoitesopimusneuvotteluissa, johdon katselmuksissa ja itsearvioinneissa. 16

17 STRATEGIAN TOIMEENPANO, ARVIOINTI JA SEURANTA Pedagogista strategiaa toteutetaan, arvioidaan ja seurataan vuosittain käytännön toiminnassa laitos- ja koulutusohjelmatasolla, kuten oppimistilanteissa, palavereissa sekä kehityskeskusteluissa. Strategian seuranta on myös osa toiminnanohjausjärjestelmää ja hallinnollisia prosesseja, ja sen toteutumista seurataan vuosittain mm. johdon katselmuksissa ja tuloskorteissa. Strategian toimivuuden arvioinnissa ja sen kehittämisessä hyödynnetään myös oppivia ympäristöjä ja sosiaalista mediaa. STRATEGIAN VIESTINTÄ Strategian toteutuminen edellyttää koko henkilöstön sitoutumista sen tavoitteisiin ja toimeenpanoon. Tähän on pyritty jo strategian yhteisöllisen laatimisen avulla. MAMKin pedagoginen strategia viestitään kaikille osapuolille ja strategian läpikäyminen on osa uuden henkilöstön ja uusien opiskelijoiden perehdyttämistä sekä yhteistyökumppaneille tiedottamista. Erillistä viestintäsuunnitelmaa ei laadita, vaan strategiasta viestitään virtuaaliympäristön avulla. 17

18

19

20