Hyväksytty AMK-hallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyväksytty AMK-hallituksessa 26.9.2008"

Transkriptio

1

2 Hyväksytty AMK-hallituksessa

3 Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia SISÄLTÖ - JOHDANTO 4 PEDAGOGISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 5 OPPIMISNÄKEMYS 6 PEDAGOGISET KEHITTÄMISKOHTEET, TAVOITTEET JA KEINOT 7 Pedagoginen johtaminen 7 Työelämän tarpeita vastaava koulutus ja opetussuunnitelmat 8 Työelämäläheiset oppimisympäristöt 8 Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vuorovaikutus 9 Opetuksen ja palvelutoiminnan vuorovaikutus 10 Verkko-opetus oppimisen tukena 10 Monialaisuus ja verkostoituminen 11 Ammatillista kasvua tukeva ohjaus ja arviointi 12 Kansainvälisyys 13 Yrittäjyys 14 Opiskelun tukipalvelut 14 LAADUN YLLÄPITÄMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 16 STRATEGIAN TOIMEENPANO, ARVIOINTI JA SEURANTA 17 STRATEGIAN VIESTINTÄ 17

4 JOHDANTO Vuonna 2003 uudistetun ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen perustehtävä on seuraava: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin näkökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Pedagoginen strategia ohjaa kaiken ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä tukee ammattikorkeakoulun kehittymistä oppivana yhteisönä. Pedagoginen strategia kuvaa yhteisiä pedagogisia periaatteita ja määrittää koulutuksen, t&k-toiminnan ja palvelutoiminnan yhteydet sekä opetuksen kehittämistavoitteet ja keskeiset toimenpiteet. Strategia pyrkii lisäämään oppijoiden tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia. Pedagoginen strategia on prosessi, jossa avoin yhteisöllinen vuorovaikutus henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollistuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogista strategiaa on työstetty yhteisöllisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa eri foorumeilla. Laajemmin koko yhteisöä koskettava työskentely aloitettiin tulevaisuuden visioinnilla, jossa hyödynnettiin tarinamenetelmää. Parikymmentä opiskelijaa ja työntekijää ideoi tulevaisuuden oppimista, opetusta ja oppimisympäristöjä. Koko henkilöstölle järjestetyissä avoimissa keskustelutilaisuuksissa huhtikuussa 2008 linjattiin yhdessä strategian keskeisiä teemoja. Tilaisuuksien ohella strategian painotuksiin on voinut vaikuttaa sähköisen kyselyn kautta. Teemoihin otti kantaa yhteensä 102 MAMKin työntekijää sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin edustajaa. Lisäksi henkilökunnan intranetin keskustelupalsta tarjosi mahdollisuuden vapaamuotoisempaan keskusteluun pedagogisista näkemyksistä. Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogista strategiaa kehitetään jatkossakin yhteisöllisesti hyödyntämällä sosiaalista mediaa.

5 PEDAGOGISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Pedagogisen strategian taustalla on ajatus monialaisesta erilaisuuden rikastamasta ammattikorkeakoulusta, joka kehittyy oivaltavien kysymysten ja eri näkökulmien kautta. Olennaisinta on yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen. voivat olla koulutusohjelmasidonnaisia. Pedagoginen strategia 1. tukee MAMKin kehittämissuunnitelman (KESU 2012) tavoitteiden toteutumista 2. kuvaa opetuksen, oppimisen, opintojen ohjauksen ja arvioinnin yhteiset toimintaperiaatteet ja määrittää kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 3. edesauttaa kehittämään ja varmistamaan ammattikorkeakouluopintojen pedagogista ja ammatillista laatua 4. ohjaa ammattikorkeakoulua kehittymään työelämän tarpeita ennakoivaksi ja työelämää kehittäväksi monialaiseksi oppivaksi organisaatioksi 5. ohjaa oppimisympäristöjen kehittämistä. Strategian arvioinnissa hyödynnetään opetusministeriön ammattikorkeakoulujen seurannassa ja arvioinnissa käyttämän tietojärjestelmän Amkota-mittaristoa.

6 OPPIMISNÄKEMYS Oppiminen on koko eliniän kestävä prosessi. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa lähtökohtana ovat aikaisemmin hankittu osaaminen ja aiemmat kokemukset. Tavoitteena on kriittinen, ymmärtävä ja syvällinen asioiden osaaminen ja taito käyttää oppimaansa työelämässä. Jokaisella on vastuu omasta oppimisestaan. Oppijaa kannustetaan tavoitteelliseen oppimiseen, omatoimisuuteen, osallistumiseen, opiskelutaitojen kehittämiseen sekä tutkivaan ja kehittävään työotteeseen. Työelämäläheiset oppimisympäristöt tukevat kunkin alan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen omaksumista. Oppiminen on luonteeltaan yhteisöllistä: se tapahtuu yhteisön toimintaan osallistumalla ja se tähtää yksilön oppimisen ohella yhteisön oppimiseen. Oppiminen on myös kokemuksellista ja kokemusten reflektointiin kiinnitetään huomiota. Oppimisyhteisö ja -ympäristö tukevat oppijan itseohjautuvuuden ja yhteistoiminnallisuuden kehittymistä. Opettajat ja ohjaajat käyttävät monipuolisia opetus-, ohjaus- ja työmenetelmiä ja heillä on valmiuksia ohjata oppijaa yksilöllisessä oppimisprosessissa sekä tiedon ja toiminnan yhteensovittamisessa. Tavoitteena on, että henkilökunnan osaaminen on ajantasaista ja että se kehittyy mm. tutkimus- ja kehitystoiminnan, palvelutoiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhtenä pedagogisena lähtökohtana on tukea opiskelijoiden kasvua aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen, mukaan lukien EU-kansalaisuuden ja maailmankansalaisuuden ideat. Opinnot tarjoavat osallistumiselle välttämättömät tiedot ja taidot, mutta parhaiten kansalaiseksi sosiaalistutaan osallistumalla itse. Sen vuoksi ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakuntatoimintaa, opiskelijoiden osallistumista oppilaitoksen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon, osallistavia opetusmenetelmiä ja hankkeita, opiskelijoiden omaa kulttuuritoimintaa sekä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

7 PEDAGOGISET KEHITTÄMISKOHTEET, TAVOITTEET JA KEINOT Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen lisää koulutuksen vetovoimaa ja edistää opintojen etenemistä. Se luo edellytyksiä ennakoida tulevaisuuden työelämän tarpeita ja edistää toimintatapoja, joilla vastataan oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. MAMKin toiminnanohjausjärjestelmä ja hallinnolliset prosessit tukevat pedagogista toimintaa ja opetuksen kehittämistä. Mittarit Opetuksen ja opetusmenetelmien kehittyminen Koulutuksen vetovoima ja opintojen eteneminen Selkeytetään MAMKin pedagogisen johtamisen tavoitteita ja keinoja. MAMK-, laitos- ja koulutusohjelmatason pedagogista johtamista kehitetään. Vahvistetaan opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko organisaation oppimista ja toiminnan kehittymistä. Lisätään ammattikorkeayhteisössä käytävää pedagogista keskustelua sekä sisäistä benchmarkkausta. Edistetään tutkivaa ja kehittävää toimintaa ammattikorkeakoulussa. Laitosten rooli markkinoinnissa vahvistuu.

8 Työelämän tarpeita vastaava koulutus ja opetussuunnitelmat Koulutus ja opetussuunnitelmat ovat työelämän ja toiminta-alueen muutoksia ennakoivia ja osaamistarpeita vastaavia sekä elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen mahdollistavia. Ne ovat pedagogisesti ja sisällöllisesti joustavia ja eheitä kokonaisuuksia. Mittarit Tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Työllistyneet tutkinnon suorittaneet Koulutusohjelmien profiilia vahvistetaan. Opetuksen sisältöjä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Varmistetaan t&k-toiminnan, koulutuksen ja työelämän tiivis vuorovaikutus. Kv-yhteistyöllä vahvistetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmia. Opettajat osallistuvat alansa työelämään ja sen kehittämiseen. Opetusta järjestetään työpaikoilla. Henkilökuntaa kannustetaan hankkimaan uutta osaamista. Työelämäläheiset oppimisympäristöt Oppimisessa tavoitteena on hyödyntää aitoja työelämän ympäristöjä ja kehittämishaasteita. Oppimisympäristöt rakentuvat verkostoiksi, jotka on organisoitu esimerkiksi t&k-hankkeiksi, palvelutoiminnaksi, työelämä- tai oppilaitosyhteistyöksi. Mittarit Hankkeistetut opinnäytetyöt Oppiminen t&k-hankkeissa Yrittäjyys Kehitetään uudenlaisia oppimista edistäviä työelämäkumppanuuksia. Lisätään projekteissa ja t&k-hankkeissa oppimista. Lisätään oppimista yrityksissä ja työyhteisöissä. Lisätään vaihtoehtoisia tapoja oppia. Kehitetään työelämäläheisiä oppimisympäristöä tukevia tietohallintoratkaisuja.

9 Oppimisympäristöjä kehitetään viihtyisiksi ja motivoiviksi. Huolehditaan opetusvälineiden nykyaikaisuudesta ja toimivuudesta. Kehitetään erityisesti aikuiskoulutuksessa monipuolisia ja joustavia opintojen suoritustapoja ja hyödynnetään opiskelijoiden työyhteisöjä oppimisympäristöinä. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vuorovaikutus Tavoitteena on tukea opiskelijoiden tutkivan, kehittävän ja innovatiivisen työotteen vahvistumista yhteiskunnasta ja työelämästä nousevien vaatimusten mukaisesti. Tämä edellyttää, että henkilöstöllä on sekä pedagogista että tutkimus- ja kehittämisosaamista ja näiden integroinnissa tarvittavia taitoja. Osaaminen mahdollistaa t&ktoiminnan ja opetuksen vuorovaikutusta edistävien opetussuunnitelmien, erilaisten oppimisympäristöjen sekä -menetelmien systemaattisen suunnittelun ja käytön yhteistyössä eri työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. Joustavilla opetusjärjestelyillä tuetaan vuorovaikutuksen toteutumista. T&k-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen toteutumisen arviointi varmistetaan sisällyttämällä sen seuranta osaksi ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Mittarit Oppiminen t&k-hankkeissa Hankkeistetut opinnäytetyöt on kuvattu Mikkelin ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma vuosille t&k-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen edistämiseksi -asiakirjassa. Toimenpideohjelmaa päivitetään vuosittain. liittyvät t&k-työn ja opetuksen vuorovaikutuksen merkityksen selkiinnyttämiseen, resurssien turvaamiseen, hyvien käytänteiden siirtämiseen ja kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen, henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutumiseen sekä t&k-toiminnan kytkemiseen opetussuunnitelmiin ja opetukseen.

10 Opetuksen ja palvelutoiminnan vuorovaikutus Ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan täydentämään olemassa olevien palveluntuottajien verkostoja. Opiskelijalle omaan alaansa liittyvien palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen on luonteva osa oppimisprosessia. Opiskelijoiden osallistuminen palvelutoimintaan vahvistaa seutujen elinkeinoelämää ja uutta yrittäjyyttä. Mittarit Palvelutoiminnan laajuus Hankkeistetut opinnäytetyöt Henkilöstöä kannustetaan yrittäjyyteen ja yrittäjyysasenteen sekä palveluosaamisen tuomiseen osaksi opiskelijoiden oppimista ja ohjausprosessia. MAMKin kaikille opiskelijoille tarjotaan useita erilaisia mahdollisuuksia osallistua palvelutoimintaan sekä osana opintojaan eri muodoissa, osana työssä oppimista tai omissa yrityksissään, esimerkiksi opiskelijaosuuskuntien toiminnan kautta. MAMKissa haetaan aktiivisesti uusia tapoja yhdistää oppiminen aitoon palvelu- ja yritysympäristöön. Opiskelijoiden ansaitseminen tuottamiensa palvelujen kautta mahdollistetaan mm. osuuskuntatoimintana sekä opiskelijoiden palkallisina työsuhteina ammattikorkeakoulun maksullisessa palvelutoiminnassa. Tarkemmat toimenpiteet on esitelty erillisessä palvelustrategiassa. Verkko-opetus oppimisen tukena Verkko-opetuksen hyödyntäminen on olennainen osa MAMKin avointa oppimisympäristöä, joka ruokkii oppijan omaa aktiivisuutta tiedon soveltajana ja tuottajana. Verkko-opetus sulautuu osaksi perinteisen luokkahuoneessa ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen muodostamaa kokonaisuutta. Kaikilla toimijoilla on riittävä pedagoginen ja tekninen taito ottaa käyttöön, hyödyntää ja kehittää joustavasti ja yhteistoiminnallisesti verkko-opetuksen ympäristöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä oppimisen tukemiseksi. Verkkoympäristö ja siihen liittyvät käytännöt edistävät tiedon saatavuutta, luomista ja yhteiskehittelyä (mm. wikipedagogiikka), avoimuutta, verkostoitumista, osallistavuutta ja elämyksellisyyttä.

11 Mittarit Virtuaaliopetus Opetuksesta ja ohjauksesta saatu palaute Seurataan aktiivisesti verkko-oppimisympäristöjen kehitystä sekä kehitetään verkko-opetuksen osaamista ja uusia käytänteitä. Kehitetään edelleen vertaistukea ja toimijoiden verkostoitumista (verkko-opetuksen mentoriverkosto). Verkko-opetuksen vuorovaikutuksellisuutta lisätään. Opettajat perehdytetään sosiaalisen median hyödyntämisessä tarvittaviin open source -ohjelmistoihin ja työympäristöihin. Hyödynnetään ulkopuolisia verkostoja, osallistutaan niiden toimintaan ja kehittämiseen (esim. Virtuaaliammattikorkeakoulu). Monialaisuus ja verkostoituminen Ammattikorkeakoulun monialaisuutta hyödynnetään koulutustarjonnassa ja koulutusohjelmin profiloinnissa ja opetussuunnitelmissa. Yhteistyötä ja profiilia vahvistetaan kaakkoissuomalaisessa korkeakouluyhteistyössä sekä muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Mittarit Yhteiset opinnot ja opetussuunnitelmat MAMKissa (ei Amkota-mittari) Koulutuksen toteutus ja tukipalvelut suunnitellaan siten, että valinnaisuuden periaatetta voidaan toteuttaa yli koulutusohjelmarajojen. Mahdollistetaan opintojen suorittaminen toisista koulutusohjelmista HOPS:n puitteissa. Mahdollistetaan eri alojen opiskelijoiden opiskelu yhdessä. Kehitetään koulutusohjelmien välisiä yhteistyöverkostoja. Osaamiskeskittymät (klusterit) vahvistavat koulutusohjelmien profiilia ja osaamista.

12 Ammatillista kasvua tukeva ohjaus ja arviointi Ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän yksilöllisiä uravalintojaan sekä osaamistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksella edistetään opiskelijan motivaatiota, aktiivisuutta ja vastuullisuutta sekä oppimaan oppimisen taitoja. Aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeet huomioidaan ohjauksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi opintojen ohjauksella pyritään vähentämään keskeyttämisiä ja tukemaan opintojen etenemistä normiajassa. Arvioinnin tavoitteena on tukea tavoitteellista oppimista ja osaamisen kehittymistä. Arviointi kohdistuu sekä oppimistuloksiin että oppimisprosessiin. Arvioinnilla autetaan opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Mittarit Opintojen eteneminen Koulutuksen keskeyttäneet Ohjauksesta saatu palaute (ei Amkota-mittari) Ohjaus kuvataan osana koulutusohjelmien osaamislähtöisiä opetussuunnitelmia. Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) sekä kartoitetaan opiskelijan omat oppimistavoitteet. Ohjauksen apuna käytetään ohjauskeskusteluita, ehops-ohjelmaa sekä muita virtuaalisia kanavia. Opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja tukiopetustarpeet tunnistetaan sekä otetaan huomioon HOPS-prosessissa. Erillistä tukiopetusta (mm. oppimisklinikat) sekä ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään tarpeen mukaan opintojen etenemisen varmistamiseksi. Ohjausta kehitetään eri palvelujen muodostamana kokonaisuutena. Tukimuotoja kehitetään vastaamaan erityisesti aikuisopiskelijoiden tarpeeseen päivittää oppimaan oppimisen taitoja. Alumnitoimintaa kehitetään. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja osaamisen tunnustamiseen sovitaan selkeät periaatteet. Oppimisen arvioinnin menetelmiä monipuolistetaan (mm. itsearviointi, vertaisarviointi ja työelämän antama arviointi). Koulutusohjelmakohtaiset arviointiperiaatteet ja -perusteet kuvataan ja ne ovat kaikkien arviointiin osallistuvien tiedossa.

13 Kansainvälisyys Kansainvälisyys on olennainen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia on oppimisympäristössä tarjolla jokaiselle, myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kansainvälistymään ulkomaille. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on vieraskielisiä koulutusohjelmia ja kansainvälinen kesälukukausi sekä laajat yhteistyöverkostot. Mittarit Vieraskielinen opetus Ulkomaiset opinnot Opiskelijavaihto Suomesta ja Suomeen Ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkinnot Henkilöstö- ja asiantuntijavaihto (ei Amkota-mittari) Koulutusohjelmien kansainvälistymispolku määritellään osana opetussuunnitelmaa. Yhteistyöverkostojen toimivuuteen panostetaan Suomessa ja ulkomailla. Venäjä-osaamista laajennetaan kaikkeen toimintaan. Opiskelijan kansainvälistymiseen vaikutetaan erityisesti tukemalla opiskelua ja harjoittelua ulkomailla toteuttamalla kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opintojaksoja hankkimalla vierailevia ulkomaisia opettajia. Opetuksen kansainvälistymiseen vaikutetaan erityisesti tukemalla opettajien vaihtoja ja ulkomaisia työjaksoja sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja projektiyhteistyötä toteuttamalla kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opintojaksoja.

14 Yrittäjyys Valmistuvista yhä suurempi osa ryhtyy yrittäjiksi. Koulutusohjelmiin rakennetaan johdonmukainen polku yrittäjyyteen, jonka lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus vahvistaa yrittäjyysosaamistaan Yrittäjätiellä. Osa koulutusohjelmista suunnitellaan yrittäjyyspainotteisiksi. Oppimisympäristöjä kehitetään monialaisuutta hyödyntäen yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä tukeviksi. Henkilöstön yrittäjyysosaaminen vahvistuu. Mittarit Yrittäjyys Koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa kuvataan, miten yrittäjyystaidot ja liiketoimintaosaaminen kehittyvät. Opiskelijat perehdytetään yritysten toimintaympäristöön ja yrittäjyyttä edistävien toimintaorganisaatioiden toimintaan ottaen huomioon alakohtaiset painotukset, alueellinen kehittäminen ja t&k-toiminta. Toteutetaan monialaista Yrittäjätie-opintokokonaisuutta. Opiskelijayritysten, mm. opiskelijaosuuskuntien, toimintaa tuetaan ja rakennetaan yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä. Tuetaan uusien yritysideoiden ja monialaisten innovaatioiden syntyä. Henkilöstön yrittäjyyskoulutusta tehostetaan ja henkilöstöä kannustetaan yritysyhteistyöhön. Opiskelun tukipalvelut Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut sekä kampusten opintotoimistot ovat osa koulutuksen toteutusta, opetusta ja opiskelijoiden ohjausta. Opiskelijapalvelut huolehtivat opiskelijoiden päivittäisistä opiskeluun liittyvistä asioista. Opiskelijapalvelut palvelevat myös opintotukeen, tutkintolautakuntaan, opiskelijatilastointiin sekä hakuihin liittyvissä asioissa. Opiskelijapalveluiden toteuttama ohjaus tukee opiskelijoiden opintojen ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan ura- ja rekrytointipalveluita, joiden avulla tuetaan valmistuvien opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymistä. Hakutoimisto palvelee Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelijaksi aikovia hakemiseen ja opiskelijavalintaan liittyvissä kysymyksissä.

15 Tietohallintopalvelut Tietohallintopalvelut vastaa koko ammattikorkeakoulun verkosta, yhteisistä tietojärjestelmistä ja niiden kehityksestä. Tietohallinto vastaa myös opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsemista tietoteknisistä tukipalveluista. Kehitetään ja ylläpidetään tukipalveluita opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitekanta pidetään toimivana ja ajantasaisena. Annetaan laadukasta ohjausta ja neuvontaa verkko-oppimisympäristöihin. Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut osallistuvat oppimisprosessiin tarjoamalla tiedonhankinnan valmiuksia oppimisen ja kriittisen ajattelun tehostamiseksi sekä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi. Kirjastoissa ja e-kirjastossa on saatavilla opintoja ja työskentelyä tukevaa ajantasaista aineistoa. Kirjasto antaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa omatoimista tiedonhakua varten mm. asiakaspalvelussa. Kirjasto osallistuu informaatiolukutaidon kehittämiseen järjestämällä tiedonhankinnan ryhmäohjausta. Kirjasto tarjoaa tiedonhankinnan ohjausta integroituna oppimispolun sisältöihin. Opintososiaaliset palvelut Opintososiaaliset palvelut tukevat opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ennalta ehkäisevät ongelmia. Opiskelijoille tarjotaan terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluita. Sosiaalikuraattori tukee opiskelijoita ja henkilökuntaa. Opiskelijayhdistystoiminta ja vapaa-ajantoiminta tukevat opiskelijoiden jaksamista. 15

16 LAADUN YLLÄPITÄMINEN JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Kaikki MAMKin koulutus on korkealaatuista ja sitä kehitetään jatkuvasti opiskelijoilta ja työelämästä saadun palautteen perusteella. Valituissa koulutusohjelmissa MAMK on vetovoimaisin, tuloksellisin ja laadukkain ammattikorkeakoulu. Kaikkien koulutusohjelmien osaamisperustaiset opetussuunnitelmat päivitetään pedagogisen strategian linjausten sekä työelämästä saadun ennakointi- ja palautetiedon perusteella. Laitokset ja yksiköt kehittävät opetuksen ja t&k-toiminnan yhdistäviä oppimisympäristöjä. Koulutusohjelmat tarkistavat koulutuksen järjestämiseen liittyvät prosessinsa (toimintasuunnitelma, jaksotus, lukujärjestykset). Koulutusohjelmat ja yhteiset palvelut kehittävät ohjaus- ja tukipalveluja laadittujen prosessikuvausten mukaisesti. Henkilöstön osaaminen varmistetaan osaamis- ja henkilöstöstrategian mukaisesti. Koulutuksen laatua seurataan jatkuvasti opiskelijapalautekyselyjen ja opetusministeriön tuloksellisuusmittareiden avulla. Kehittämistarpeisiin reagoidaan nopeasti. Koulutuksen laadun toteutumista arvioidaan vuosittain tavoitesopimusneuvotteluissa, johdon katselmuksissa ja itsearvioinneissa. 16

17 STRATEGIAN TOIMEENPANO, ARVIOINTI JA SEURANTA Pedagogista strategiaa toteutetaan, arvioidaan ja seurataan vuosittain käytännön toiminnassa laitos- ja koulutusohjelmatasolla, kuten oppimistilanteissa, palavereissa sekä kehityskeskusteluissa. Strategian seuranta on myös osa toiminnanohjausjärjestelmää ja hallinnollisia prosesseja, ja sen toteutumista seurataan vuosittain mm. johdon katselmuksissa ja tuloskorteissa. Strategian toimivuuden arvioinnissa ja sen kehittämisessä hyödynnetään myös oppivia ympäristöjä ja sosiaalista mediaa. STRATEGIAN VIESTINTÄ Strategian toteutuminen edellyttää koko henkilöstön sitoutumista sen tavoitteisiin ja toimeenpanoon. Tähän on pyritty jo strategian yhteisöllisen laatimisen avulla. MAMKin pedagoginen strategia viestitään kaikille osapuolille ja strategian läpikäyminen on osa uuden henkilöstön ja uusien opiskelijoiden perehdyttämistä sekä yhteistyökumppaneille tiedottamista. Erillistä viestintäsuunnitelmaa ei laadita, vaan strategiasta viestitään virtuaaliympäristön avulla. 17

18

19

20

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot