Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUS Tieto, innovatiivisuus, luovuus ja osaaminen ovat alkaneen vuosituhannen talouden ja koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Suomen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen, innovatiiviseen, luovaan osaamiseen sekä nopeasti ja jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Yrittäjyyskasvatus on eräs EU:n, Suomen hallituksen, opetusministeriön ja seutukuntamme painopistealueista ja osa seudun kuntien koulutuspoliittista kehittämissuunnitelmaa. Yrittäjyyskasvatus on esillä myös Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Yrittäjyys on tärkeä perustaito, joka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Tähän tarvitaan tiivistä koulujen ja elinkeinoelämän/yritysten välistä yhteistyötä ja kaiken toiminnan keskipisteessä on oppilas eli tulevaisuuden työntekijä. Koulunkäynnin aikana saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat omaan työhönsä ja yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatukseen sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittäminen oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa.. Samalla oppilas oppii oman alueensa elinkeinoelämän vaihtoehdoista sekä oman kotipaikkakuntansa yrityselämän mahdollisuuksista. Nämä tiedot auttavat häntä oman tulevaisuuden suunnittelussa. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on kehittää ja rikastuttaa myös koulujen (opettajien) ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä unohtamatta kotien merkitystä. Yrittäjyys ja siihen kasvaminen/kasvattaminen on kaikkien yhteinen asia. Yrittäjyyskasvatuksen/ yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyys - se on yksilön tapa toimia ja suhtautua työntekoon

2 Omaehtoinen yrittäjyys MINÄ Mitä minä teen? Miten minä toimin? Tämä lähtee ja pursuaa minuudesta. Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys ilmenee yksilön toimintana, jossa oma-aloitteisuus, tunnollisuus, rohkeus, kekseliäisyys ovat keskeisiä tunnusmerkkejä. Sisäinen yrittäjyys ME- Minä ryhmässä ja me ryhmänä. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Miten me toimimme yhdessä, luokassa, ryhmässä, koulussa. Me muodostamme yhdessä toimivan joukon. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään nuoren tavoitteellisuutta, omaa yritteliäisyyttä, luovuutta, yhteistyökykyä, suoritusmotivaatiota ja sitkeyttä. Koulun arkipäivän toiminta parhaimmillaan palvelee sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana toimia tai työskennellä jossakin toimintaympäristössä. Sisäinen yrittäjyys voi näkyä luokan, ryhmän tai koko koulun positiivisen, uusien mahdollisuuksien havaitsemisena ja niihin tarttumisena. Me kuulumme johonkin yhteisöön ja me toimimme sen hyväksi toimimme aktiivisesti, suhtautuminen asioihin on vastuullista samoin suhtautuminen kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. Ulkoinen yrittäjyys on yrittäjän ammatissa toimimista ja oman liiketoiminnan harjoittamista HE siinä pyöritetään yritystä ja toiminta, tapahtumat tapahtuvat yksilön ulkopuolella. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä koulutus tai neuvonta. Tähän yrittämiseen tarvitaan tietoja yritysmuodoista, yrityksen perustamisesta ja rahoituksesta ja muusta. Tämä on ajankohtaista vasta yksilön opiskelun loppusuoralla. Oppilaat voivat harjoitella näitä taitoja ja pyörittää omaa yritystä NY- opinto-ohjelman Vuosi yrittäjänä puitteissa perusasteen viimeisellä luokalla.

3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjämäisen toimintakulttuurin tavoitteena on oppilaan kasvaminen vastuuseen itsestään ja tekemisistään, rohkeaksi ottamaan uusia askelia sekä kehittymään yksilöksi, jolla on valmiuksia ja keinoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Koulutuksen tulisi tukea luovaa oppimista ja rohkaista oppilaita yrittäjämäiseen toimintatapaan, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin, taitoihin ja korkeaan osaamiseen. Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen kautta tulee oppilaita ohjata yhteistyöhön ja verkottumiseen. Oppilaat voivat oppia osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, sekä valmiutta ottaa riskejä. Koulu ja ympäröivä yhteiskunta Kouluilla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden rakentajana ja osaajien kasvattajana. Tämän päivän olosuhteissa toimeentulevien, henkisesti vahvojen, tasapainoisten ja omatoimisten kansalaisten kasvattaminen on suuri haaste. Yrittäjät toimivat kunnan yritystoiminnan toteuttajana, palvelujen tuottajina, ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina. He välittävät realistista työelämäkuvaa. Oppimisympäristöjen tulee peilata työelämää ja nyky-yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Ympäröivän yhteiskunnan haaste on ottaa koulu mukaan tähän kehittymisprosessiin. Samalla koulun tulee yhä enemmän avautuvan ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjät sitoutuvat yhteistyön tavoitteisiin mm. erilaisten koulujen ja yritysten välisen yhteistyön kautta, kuten tarjoamalla TET- työharjoittelujaksoja, yritysvierailuja, pitämällä yrittäjäpuheenvuoroja kouluilla, olemalla mukana koulujen projekteissa ja ostamalla mainospaikkoja koulun lehteen jne. Yläkoulussa tehdään jo tärkeitä valintoja, jotka vaikuttavat ammatinvalintaan ja omaan elämään. Mitä yrittäjyyskasvatukseen tarvitaan? - Monipuolisia opetusmateriaaleja - Oppilaita aktivoivia oppimisympäristöjä - Oppilailla on mahdollisuusvuorovaikutukseen yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa - Uusien opetusmateriaalien ja yrittäjyyttä tukevien opinto-ohjelmien käyttöä

4 Yrittäjyys on ensin asenne, ajattelu ja lopuksi toimintatapa. Yrittäjyyskasvatus voidaan sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin aihekokonaisuuksina tai opetusmenetelmänä tai uutena oppimisympäristönä. Siinä opetellaan tietoja, taitoja ja asenteita oppilaskeskeisesti, toimintapainotteisesti, yhteistoiminnallisesti ja omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen kasvattavasti. Tulevaisuudentyöelämässä tarvitaan monenlaisia taitoja. Opettajat ja yrittäjyyskasvatus Opettajilta yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen vaatii omaa sisäisen yrittäjyyden omaksumista sekä avoimen yhteistoiminnan merkityksen ymmärtämistä. Yrityselämän tuntemusta voidaan opettajien keskuudessa lisätä esimerkiksi järjestämällä veso -koulutusta tai tykytoimintaa yhteistyössä yritysten kanssa. Opettajat voivat osallistua myös erilaisiin yrittäjien järjestämin tilaisuuksiin. Opettajien työelämään tutustumista voidaan koulun resursseista riippuen toteuttaa myös OPE TET: in eli opettajien työelämään tutustumisen muodossa. Yrittäjyyden edistäminen lähtee oman toiminnan kuntoon laittamisesta. Yrittäjyyskasvatukselle on tyypillistä se, että kaikki syntyvät mallit ovat erilaisia. Yrittäjyyskasvatuksessa on mahdollista toteuttaa oppimista erilaisissa ympäristöissä. Yrittäjyyskasvatuksen myötä opetusmenetelmät muuttuvat oppilaskeskeisempään suuntaan. Opettaja, joka toimii yrittäjyyskasvattajana - uudistaa omaa työtään - antaa uusia ideoita oppituntien sisältöihin - luo ja kasvattaa uudenlaisia yhteistyömuotoja (toiset koulut ja yritykset, yhteisöt) - konkretisoi uusia ideoita - luo uudenlaisen suhteen ja luottamuksen oppilaisiin

5 YRITTÄJYYSSKASVATUS ESIOPETUKSESSA Esikouluopetuksessa yrittäjyyskasvatus on asennekasvatusta. Täällä yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on lapsikeskeinen ja aktivoiva toimintakulttuuri, joka tukee ja rohkaisee oppilasta toteuttamaan itseään luovasti ja innovatiivisesti. Yrittäjyys nähdään lapsen ominaisuutena toimia jokapäiväisissä askareissa. Yritteliäällä lapsella on vahva itsetunto. Hän on luova, rohkea, oma-aloitteinen, avoin, yhteistyökykyinen. Hän osaa ottaa toiset huomioon. Lapsi, joka arvostaa itseään ja tulee toimeen muiden kanssa. Erilaisia toimintatapoja suosiva ympäristö sekä yhteistyö kodin ja lähiympäristön kanssa, toimivat elinikäisen oppimisen tärkeänä tukijana ja alullepanijana. ESIOPETUS Tavoitteet Esikoulun tavoite on ohjata lapsia arkipäivän tilanteissa ja lähiympäristössä omatoimisiksi ja yritteliäiksi. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina esiopetuksessa ovat: sisäiseen yrittäjyyteen kasvattaminen yhteistyöhön ja toisen arvostukseen kasvattaminen hyviin tapoihin kasvattaminen itsetunnon vahvistaminen Menetelmät - vastuutehtävät, osallistuminen päiväkodin toimintaan ja vastuun antaminen ikätasolle sopivista toiminnoista - osallistuminen sääntöjen laatimiseen - lasten kokoukset - yhteiset juhlat ja tapahtumat - unelma-ammatit leikeissä ja piirustuksissa - kannustaminen omiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien antaminen niiden toteuttamiseen

6 - epäonnistumisten salliminen - kannustavan palautteen antaminen pienistäkin saavutuksista - päätöksentekoon mukaan ottaminen asioissa, jotka koskevat koko lapsiryhmää ja hänen omaa toimintaansa - rajojen ja rakkauden osoittaminen

7 YRITTÄJYYSKASVATUS PERUSOPETUKSESSA Yrittäjyyskasvatus peruskoulun 1-6 luokilla Yrittäjyyskasvatus tulee esiin oppilaan toiminnassa peruskoulun luokilla 1-6. Perusopetuksessa painopiste on asenteellisissa valmiuksissa, yrittäjämäisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kehittämisessä. Tärkeää on myös yrittäjyyden merkityksen oivaltaminen tämän päivän elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tavoitteet vuosiluokilla 1-6 Vuosiluokkien 1 6 yrittäjyyskasvatus painottuu työhön ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamiseen. Tavoitteina ovat: - työhön kasvattaminen - työn arvostaminen - oman opiskelun hoitaminen mahdollisimman hyvin - vastuu koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä - yhteistyö kotien kanssa - yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa - tekemällä oppiminen Menetelmät Työn tekemistä voidaan opiskella paitsi omassa opiskelussa myös yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyönä oppilaalle voidaan sopia kotiin joitakin vastuutehtäviä, joista oppilas huolehtii ilman erityispalkkaa. Kodin ja koulun ulkopuoliseen työelämään tutustuminen voidaan aloittaa tutustumalla vanhempien työpaikkaan. Vanhemmat voivat vierailla koulussa kertomassa omasta työstään tai oppilas voi tehdä haastattelun omalle vanhemmalleen tämän työstä. Alaluokkien puolella painotetaan ennen muuta sisäistä yrittäjyyttä ja työhön kasvattamista. Työn arvostamiseen pyritään mm. vaatimalla oman opiskelun hoitamista mahdollisimman hyvin ja antamalla oppi-

8 laalle vastuutehtäviä kotona, omassa luokassa tai koko koulussa. Työn opiskelu aloitetaan oman opiskelun suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja työn tuloksen arvioinnista. Opiskelutaitoja kehitetään käyttämällä hyväksi eri tietolähteitä. Yhteistyötaitoja opiskellaan projektien ja tiimityön menetelmiä käytettäessä omien työvälineiden alkuperästä, miten ja missä ne on valmistettu ja kuinka ne ovat lopulta päätyneet koululuokkaan. Käytännön yritystoimintaan tutustumista voidaan harjoittaa lähialueella sijaitsevien yritysten kanssa. Luokalla voi olla oma kummiyritys, jossa oppilas suorittaa pienimuotoisen TET- jakson. Oppilasryhmä voidaan viedä vierailulle lähikauppaan tai johonkin muuhun oppilaalle omassa elämässä tutuksi tulleeseen yritykseen. Alueemme kulttuuri, urheilu ja museotoiminta antavat hyvät toimintaympäristöt erilaisille yhteistyöprojekteille. Monet elinkeinoelämän laitokset rikastuttavat opetusta kertomalla omista toimistaan tämän päivän yhteiskunnassa. Sisällöt luokka ryhmän jäsenenä oleminen itsenäisen työskentelyn opetteleminen mitä työtä äiti ja isä tekevät vierailut vanhempien työpaikoilla koulun henkilökunnan töihin tutustuminen luokka teemapäivät tutkielmat ammateista, työpaikkavierailut tutustuminen yhteiskunnan tiettyjen palvelujen tuottamiseen ( esim. pankki, posti, poliisi, palokunta) tutustuminen lehden teon eri vaiheisiin ja alan ammattilaisiin urakkaviikot - oppilaille vastuuta omasta työstä kuunnelmat työpistetyöskentelyt kevätretkien suunnittelu ja toteutus luokan juhlien järjestäminen

9 luokka kummiyritykset yrittäjyyttä suosivat oppimistavat: keksiminen ratkaiseminen, ilmaisu, parannusehdotusten teko, työasenne, ideat ja valinnat, kuuntelutaito, näkemysten ilmaisu, riskinotto, epäonnistumisen hyväksyminen, sitkeys luokkalehti, omien juttujen kirjoittaminen myös paikallislehteen, rahan arvon ymmärtäminen(viikkorahat, keräykset, myyjäiset, juhlat jne.) NY 6h leirin toteuttaminen koulussa (liittyy hyvin nivelvaiheeseen) Vuosiluokat 7 9 Tavoitteet Näillä luokilla jatketaan alemmilla luokilla aloitettua oppilaan persoonallisuuden ja yrittäjämäisen asenteen kehittämistä täydentämällä sitä tiedollisella aineksella. Koulutuksen tulee tukea oppilaan valintoja, jotka liittyvät jatkokoulutukseen ja tulevaan ammattiuraan. Asennekasvatusta syvennetään koulun monipuolisilla työtavoilla ja oppimista rikastutetaan uusilla innovatiivisilla työtavoilla. Oppilaalla on tietoa ja kokemusta seuraavista asioita Yrittäjyyskasvatus näkyy Yrittäjyys ja sen merkitys suomalaisille - kokkolalaisille Kansainvälistyvä työelämä ja sen haasteet Alueen elinkeinorakenne Alueen työmarkkinatilanne Hän on tutustunut eri alojen ammatteihin ja työtehtäviin Hän on selvillä seudun jatkokoulutusmahdollisuuksista Hän tiedostaa vastuun koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä Oppilaiden työelämään tutustumisjaksot (TET jaksot),tavoitteena realistinen työelämäkuva ja muu työelämätietous Paikalliset yritykset tulevat tutuksi

10 Yrittäjyyskasvatus liitetään oppiainekohtaisiin sisältöihin koulukohtaisesti Tekemällä oppiminen liittyy jokapäiväiseen oppimiseen Kummiyritystoiminta on mukana koulun käytänteissä Menetelmät Työhön kasvattamista jatketaan kaikissa oppiaineissa ja huolellisesti suunnitellut työelämään tutustumisjaksot ovat tärkeitä opintokokonaisuuksia oppilaanohjauksessa. Eri oppiaineiden tunneilla käsitellään työelämän pelisääntöjä, talouselämää, osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyden merkitystä hyvinvoinnin ja elämän laadun rakentajana koko yhteiskunnan ja kokkolalaisen kannalta. Paikalliseen yritystoimintaan tutustutaan TET- jaksojen lisäksi yritysvierailuilla ja yrittäjien vierailuilla oppitunneilla. Ylemmillä luokilla työhän ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamista jatketaan tukemalla oppilaan omaa yrittäjyyttä sekä omassa opiskelussa että osallistumisessa koko koulun toimintaan. Eri oppiaineissa tätä aihe-aluetta voidaan toteuttaa monilla uusilla oppimisympäristövalinnolla ja uudenlaisilla yhteistyömuodoilla. Yrittäjyyskasvatusta voidaan lisätä myös koulukohtaisilla valinnaiskursseilla. Lisäksi opinto-ohjelmaa laajennetaan ottamalla mukaan yhä enemmän ulkoisen yrittäjyyden aineksia. Tähän löytyy sopivia opinto-ohjelmia esim. Nuori yrittäjyys ry:n opintokokonaisuuksista. Tietoja, taitoja ja asenteita opitaan koulun sisäisessä toiminnassa ja tekemällä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa yritysvierailujen, erilaisten yhteistyöhankkeiden, kummiyritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kokkolalaiset ja lähialueen yritykset toimivat mielellään yläkoulujen kummiyrityksinä. Eri yritysten osaamista eri aloilla voidaan hyödyntää useissa eri oppiaineissa. Yrityksen edustaja voi koulun ja vanhempien kiinnostuksesta riippuen vierailla myös vanhempainillassa ja toimia opettajien työelämään tutustumisen yhteistyökumppanina. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta tarjoavat mahdollisuuden osallistuvaan toimintaan koulun sisällä. Koko koulun tasolla oppilaat oppivat demokratian pelisääntöjä osallistumalla mm. nuorisovaltuustovaaleihin. Oppilaita kannustetaan myös osallistumaan Kokkolassa tarjolla oleviin harrastuksiin, tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan. Jokainen yläkoulu tarjoaa oppilaille ainakin yhden yrittäjyyteen liittyvän valinnaiskurssin tai kerhon. Kurssien suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä myös yhdessä yrittäjien tai järjestöjen kanssa.

11 Sisällöt Oppiainekohtaisesti voidaan tästä poimia omaan oppiaineeseen liittyviä sisältöjä. Näitä ovat esim. omaan oppiaineeseen liittyvät ammatit. Eri toimintavaihtoehtoja yrittäjyyskasvatukseen soveltuvat eri oppiaineisiin. - opintovierailut - kummiluokkatoiminta, kummiyritysten tilaisuuksien kahvitus, oppilaan työpaikkahaastattelu kummiyrityksessä - yritysten edustajien ja yrittäjien vierailut kouluissa - oppilas- yrittäjähaastattelut - eri luokkien ja koulujen väliset projektit - erilaiset messut, (alueelliset NY- messut) - yritysralli- oppilaat kiertävät yrityksissä tietyn ohjelman mukaan ja haastattelevat yrittäjiä - TET- harjoittelun jälkeen oppilaat tekevät messuosaston omasta työharjoitteluyrityksestä ja messut pidetään koululla. - koulujen eri tuotteet, musikaalit, teatteriesitykset ym. niiden markkinoiminen ulkopuolisille - koulujen oma lehti - vierailut paikallisten taiteilijoiden työpajoilla ja ateljeessa - eri alojen tiedotuslehtien käyttö opetuksessa - osallistutaan paikkakunnalla erilaisiin kilpailuihin, joissa tarvitaan koulussa opittuja taitoja - matemaattisiin aineisiin liittyen toteutetaan alan teollisuus- ja yritysvierailuja

12 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAIKALLISET TAVOITTEET Yrittäjyyden arvostaminen Kokkolan seudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Yritteliäisyyteen kasvattaminen Yritysten ja koulujen voimavarojen yhdistäminen Paikallisen yritystoiminnan ja kulttuuritarjonnan tunteminen Itsensä kehittäminen ja alueemme yritysmaailman tuntemuksen lisäänminen YES- keskustoiminta Keski-Pohjanmaan maakunnassa Yrittäjyyskasvatuksen monet mahdollisuudet tarjolla monenlaisia palveluja yrittäjyyskasvatukseen. Apua ja vinkkejä oman koulun yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyskasvatuksen OPS: an suunnitteluun. - yrittäjäluento - YES- tunti - minimessut koululla - Luovuuslaatikon mielenkiintoiset luovuutta ja innovatiivisuutta tukevat tehtävät - Yritysvierailut, yrittäjälounas - toiminnallisia rasteja sekä opettajille että oppilaille - yrittäjyyspaneeli - minicamp 6h - pidempi NY-leiri (12h tai 24h) - businessrastit ympäristörastien tapaan - ope yrittäjä -treffit, jotka voidaan järjestää myös YES- päivän suunnittelutilaisuutena - NY- Oma talous opinto-ohjelma 8. luokkalisille - NY- Vuosi yrittäjänä opinto-ohjelma 9. luokkalisille

13 NY opinto-ohjelmat Näihin löytyy materiaaleja ja vinkkejä seuraavista kohteista Kerhokeskus- koulutyön tuki Kauppakamarin yrittäjyys sivuilta Nuorten Akatemia Opetushallitus Suomalaisen yrittäjän päivä Suomen Yrittäjät Suomen 4H liitto Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) YES- keskukset Yritys- Suomi Uusyrityskeskukset OPM on julkaissut Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, joka linjaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet vuoteen Maakuntamme kannalta on merkittävää, että suuntaviivoissa yrittäjyyskasvatusten resurssikeskusverkoston, YES- keskustoiminnan, tahdotaan olevan kattava ja toimintansa vakiinnuttanut. Näin suuntaviivoja kommentoivat valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajatahojen edustajat: Jussi Pihkala, opetusneuvos, OPM: Yrittäjyyskasvatus on sopusoinnussa kasvatuksen ja opetuksen arvopohjan suhteen ja kiinteä osa kasvatuksen ja opetuksen yleistavoitteita. Suuntaviivoihin liittyy vahva viesti verkostoyhteistyöstä ja tämä on myös vahvuutemme, sillä EU:n komissio on nostanut esiin tämän asian ja todennut, että kaikissa maissa pitäisi yrittäjyyskasvatusta edistää suomalaisen verkostoyhteistyön tapaan.

14 Jarkko Wuorinen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät: Yrittäjien aluejärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä koskien pitää todeta, että suuntaviivojen kautta pyritään saamaan entistä motivoituneempia ja laadukkaaseen työskentelyyn kykeneviä nuoria. Opettajuuteen kuuluu tietysti paljon muutakin kuin yrittäjyyden edistämistä, mutta on muistettava, että vain oikean asenteen omaavien nuorien avulla nykyinen perusturvajärjestelmä on ikäluokkien koon pienentyessä säilytettävissä lähes nykyisellä tasolla. Olli Luukkainen, kehittämispäällikkö, OAJ: Tavoitteiden ja toiminnan painopistettä ollaan siirtämässä nyt selkeästi keskusohjauksesta paikallis- ja aluetasolle. Tavoitteiden toteuman kannalta keskeistä on, että saadaan paikallis- ja aluetasolle syntymään paikallisia, toimintaa edistäviä ja tukevia resurssikeskuksia Pekka Ropponen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto: Kouluissa tulee entistä enemmän korostaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnallemme. Ei tarvitse olla yrittäjä ollakseen yrittäjämäinen ja myös elinkeinoelämä odottaa tällaista asennetta. Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry: Järjestömme erilaisissa yrittäjyysohjelmissa mukana olevien nuorten määrä tulee loistavan YES- keskusyhteistyön kautta moninkertaistumaan 2015 mennessä ja olemme näin osaltamme mukana tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Satu Ahlman, YES- keskusverkoston johtaja, Porin Seudun Kehittämiskeskus: Olemme erittäin ylpeitä, että YES- keskuksia syntyy nyt myös strategisen tahon tukemana koko ajan lisää uusiin maakuntiin ja että voimme olla auttamassa opettajia ja yrittäjiä yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamisessa koulujen arkeen. Opettajien työtä tukemalla voimme varmistaa Suomen tulevaisuuden tähtien hoitavan oman elämän toimitusjohtajuuden mallikkaasti.

15 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

16 osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa 14.11.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot