Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUS Tieto, innovatiivisuus, luovuus ja osaaminen ovat alkaneen vuosituhannen talouden ja koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Suomen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen, innovatiiviseen, luovaan osaamiseen sekä nopeasti ja jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Yrittäjyyskasvatus on eräs EU:n, Suomen hallituksen, opetusministeriön ja seutukuntamme painopistealueista ja osa seudun kuntien koulutuspoliittista kehittämissuunnitelmaa. Yrittäjyyskasvatus on esillä myös Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Yrittäjyys on tärkeä perustaito, joka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Tähän tarvitaan tiivistä koulujen ja elinkeinoelämän/yritysten välistä yhteistyötä ja kaiken toiminnan keskipisteessä on oppilas eli tulevaisuuden työntekijä. Koulunkäynnin aikana saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat omaan työhönsä ja yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatukseen sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittäminen oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa.. Samalla oppilas oppii oman alueensa elinkeinoelämän vaihtoehdoista sekä oman kotipaikkakuntansa yrityselämän mahdollisuuksista. Nämä tiedot auttavat häntä oman tulevaisuuden suunnittelussa. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on kehittää ja rikastuttaa myös koulujen (opettajien) ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä unohtamatta kotien merkitystä. Yrittäjyys ja siihen kasvaminen/kasvattaminen on kaikkien yhteinen asia. Yrittäjyyskasvatuksen/ yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyys - se on yksilön tapa toimia ja suhtautua työntekoon

2 Omaehtoinen yrittäjyys MINÄ Mitä minä teen? Miten minä toimin? Tämä lähtee ja pursuaa minuudesta. Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys ilmenee yksilön toimintana, jossa oma-aloitteisuus, tunnollisuus, rohkeus, kekseliäisyys ovat keskeisiä tunnusmerkkejä. Sisäinen yrittäjyys ME- Minä ryhmässä ja me ryhmänä. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Miten me toimimme yhdessä, luokassa, ryhmässä, koulussa. Me muodostamme yhdessä toimivan joukon. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään nuoren tavoitteellisuutta, omaa yritteliäisyyttä, luovuutta, yhteistyökykyä, suoritusmotivaatiota ja sitkeyttä. Koulun arkipäivän toiminta parhaimmillaan palvelee sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana toimia tai työskennellä jossakin toimintaympäristössä. Sisäinen yrittäjyys voi näkyä luokan, ryhmän tai koko koulun positiivisen, uusien mahdollisuuksien havaitsemisena ja niihin tarttumisena. Me kuulumme johonkin yhteisöön ja me toimimme sen hyväksi toimimme aktiivisesti, suhtautuminen asioihin on vastuullista samoin suhtautuminen kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. Ulkoinen yrittäjyys on yrittäjän ammatissa toimimista ja oman liiketoiminnan harjoittamista HE siinä pyöritetään yritystä ja toiminta, tapahtumat tapahtuvat yksilön ulkopuolella. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä koulutus tai neuvonta. Tähän yrittämiseen tarvitaan tietoja yritysmuodoista, yrityksen perustamisesta ja rahoituksesta ja muusta. Tämä on ajankohtaista vasta yksilön opiskelun loppusuoralla. Oppilaat voivat harjoitella näitä taitoja ja pyörittää omaa yritystä NY- opinto-ohjelman Vuosi yrittäjänä puitteissa perusasteen viimeisellä luokalla.

3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjämäisen toimintakulttuurin tavoitteena on oppilaan kasvaminen vastuuseen itsestään ja tekemisistään, rohkeaksi ottamaan uusia askelia sekä kehittymään yksilöksi, jolla on valmiuksia ja keinoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Koulutuksen tulisi tukea luovaa oppimista ja rohkaista oppilaita yrittäjämäiseen toimintatapaan, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin, taitoihin ja korkeaan osaamiseen. Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen kautta tulee oppilaita ohjata yhteistyöhön ja verkottumiseen. Oppilaat voivat oppia osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, sekä valmiutta ottaa riskejä. Koulu ja ympäröivä yhteiskunta Kouluilla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden rakentajana ja osaajien kasvattajana. Tämän päivän olosuhteissa toimeentulevien, henkisesti vahvojen, tasapainoisten ja omatoimisten kansalaisten kasvattaminen on suuri haaste. Yrittäjät toimivat kunnan yritystoiminnan toteuttajana, palvelujen tuottajina, ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina. He välittävät realistista työelämäkuvaa. Oppimisympäristöjen tulee peilata työelämää ja nyky-yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Ympäröivän yhteiskunnan haaste on ottaa koulu mukaan tähän kehittymisprosessiin. Samalla koulun tulee yhä enemmän avautuvan ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjät sitoutuvat yhteistyön tavoitteisiin mm. erilaisten koulujen ja yritysten välisen yhteistyön kautta, kuten tarjoamalla TET- työharjoittelujaksoja, yritysvierailuja, pitämällä yrittäjäpuheenvuoroja kouluilla, olemalla mukana koulujen projekteissa ja ostamalla mainospaikkoja koulun lehteen jne. Yläkoulussa tehdään jo tärkeitä valintoja, jotka vaikuttavat ammatinvalintaan ja omaan elämään. Mitä yrittäjyyskasvatukseen tarvitaan? - Monipuolisia opetusmateriaaleja - Oppilaita aktivoivia oppimisympäristöjä - Oppilailla on mahdollisuusvuorovaikutukseen yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa - Uusien opetusmateriaalien ja yrittäjyyttä tukevien opinto-ohjelmien käyttöä

4 Yrittäjyys on ensin asenne, ajattelu ja lopuksi toimintatapa. Yrittäjyyskasvatus voidaan sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin aihekokonaisuuksina tai opetusmenetelmänä tai uutena oppimisympäristönä. Siinä opetellaan tietoja, taitoja ja asenteita oppilaskeskeisesti, toimintapainotteisesti, yhteistoiminnallisesti ja omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen kasvattavasti. Tulevaisuudentyöelämässä tarvitaan monenlaisia taitoja. Opettajat ja yrittäjyyskasvatus Opettajilta yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen vaatii omaa sisäisen yrittäjyyden omaksumista sekä avoimen yhteistoiminnan merkityksen ymmärtämistä. Yrityselämän tuntemusta voidaan opettajien keskuudessa lisätä esimerkiksi järjestämällä veso -koulutusta tai tykytoimintaa yhteistyössä yritysten kanssa. Opettajat voivat osallistua myös erilaisiin yrittäjien järjestämin tilaisuuksiin. Opettajien työelämään tutustumista voidaan koulun resursseista riippuen toteuttaa myös OPE TET: in eli opettajien työelämään tutustumisen muodossa. Yrittäjyyden edistäminen lähtee oman toiminnan kuntoon laittamisesta. Yrittäjyyskasvatukselle on tyypillistä se, että kaikki syntyvät mallit ovat erilaisia. Yrittäjyyskasvatuksessa on mahdollista toteuttaa oppimista erilaisissa ympäristöissä. Yrittäjyyskasvatuksen myötä opetusmenetelmät muuttuvat oppilaskeskeisempään suuntaan. Opettaja, joka toimii yrittäjyyskasvattajana - uudistaa omaa työtään - antaa uusia ideoita oppituntien sisältöihin - luo ja kasvattaa uudenlaisia yhteistyömuotoja (toiset koulut ja yritykset, yhteisöt) - konkretisoi uusia ideoita - luo uudenlaisen suhteen ja luottamuksen oppilaisiin

5 YRITTÄJYYSSKASVATUS ESIOPETUKSESSA Esikouluopetuksessa yrittäjyyskasvatus on asennekasvatusta. Täällä yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on lapsikeskeinen ja aktivoiva toimintakulttuuri, joka tukee ja rohkaisee oppilasta toteuttamaan itseään luovasti ja innovatiivisesti. Yrittäjyys nähdään lapsen ominaisuutena toimia jokapäiväisissä askareissa. Yritteliäällä lapsella on vahva itsetunto. Hän on luova, rohkea, oma-aloitteinen, avoin, yhteistyökykyinen. Hän osaa ottaa toiset huomioon. Lapsi, joka arvostaa itseään ja tulee toimeen muiden kanssa. Erilaisia toimintatapoja suosiva ympäristö sekä yhteistyö kodin ja lähiympäristön kanssa, toimivat elinikäisen oppimisen tärkeänä tukijana ja alullepanijana. ESIOPETUS Tavoitteet Esikoulun tavoite on ohjata lapsia arkipäivän tilanteissa ja lähiympäristössä omatoimisiksi ja yritteliäiksi. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina esiopetuksessa ovat: sisäiseen yrittäjyyteen kasvattaminen yhteistyöhön ja toisen arvostukseen kasvattaminen hyviin tapoihin kasvattaminen itsetunnon vahvistaminen Menetelmät - vastuutehtävät, osallistuminen päiväkodin toimintaan ja vastuun antaminen ikätasolle sopivista toiminnoista - osallistuminen sääntöjen laatimiseen - lasten kokoukset - yhteiset juhlat ja tapahtumat - unelma-ammatit leikeissä ja piirustuksissa - kannustaminen omiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien antaminen niiden toteuttamiseen

6 - epäonnistumisten salliminen - kannustavan palautteen antaminen pienistäkin saavutuksista - päätöksentekoon mukaan ottaminen asioissa, jotka koskevat koko lapsiryhmää ja hänen omaa toimintaansa - rajojen ja rakkauden osoittaminen

7 YRITTÄJYYSKASVATUS PERUSOPETUKSESSA Yrittäjyyskasvatus peruskoulun 1-6 luokilla Yrittäjyyskasvatus tulee esiin oppilaan toiminnassa peruskoulun luokilla 1-6. Perusopetuksessa painopiste on asenteellisissa valmiuksissa, yrittäjämäisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kehittämisessä. Tärkeää on myös yrittäjyyden merkityksen oivaltaminen tämän päivän elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tavoitteet vuosiluokilla 1-6 Vuosiluokkien 1 6 yrittäjyyskasvatus painottuu työhön ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamiseen. Tavoitteina ovat: - työhön kasvattaminen - työn arvostaminen - oman opiskelun hoitaminen mahdollisimman hyvin - vastuu koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä - yhteistyö kotien kanssa - yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa - tekemällä oppiminen Menetelmät Työn tekemistä voidaan opiskella paitsi omassa opiskelussa myös yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyönä oppilaalle voidaan sopia kotiin joitakin vastuutehtäviä, joista oppilas huolehtii ilman erityispalkkaa. Kodin ja koulun ulkopuoliseen työelämään tutustuminen voidaan aloittaa tutustumalla vanhempien työpaikkaan. Vanhemmat voivat vierailla koulussa kertomassa omasta työstään tai oppilas voi tehdä haastattelun omalle vanhemmalleen tämän työstä. Alaluokkien puolella painotetaan ennen muuta sisäistä yrittäjyyttä ja työhön kasvattamista. Työn arvostamiseen pyritään mm. vaatimalla oman opiskelun hoitamista mahdollisimman hyvin ja antamalla oppi-

8 laalle vastuutehtäviä kotona, omassa luokassa tai koko koulussa. Työn opiskelu aloitetaan oman opiskelun suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja työn tuloksen arvioinnista. Opiskelutaitoja kehitetään käyttämällä hyväksi eri tietolähteitä. Yhteistyötaitoja opiskellaan projektien ja tiimityön menetelmiä käytettäessä omien työvälineiden alkuperästä, miten ja missä ne on valmistettu ja kuinka ne ovat lopulta päätyneet koululuokkaan. Käytännön yritystoimintaan tutustumista voidaan harjoittaa lähialueella sijaitsevien yritysten kanssa. Luokalla voi olla oma kummiyritys, jossa oppilas suorittaa pienimuotoisen TET- jakson. Oppilasryhmä voidaan viedä vierailulle lähikauppaan tai johonkin muuhun oppilaalle omassa elämässä tutuksi tulleeseen yritykseen. Alueemme kulttuuri, urheilu ja museotoiminta antavat hyvät toimintaympäristöt erilaisille yhteistyöprojekteille. Monet elinkeinoelämän laitokset rikastuttavat opetusta kertomalla omista toimistaan tämän päivän yhteiskunnassa. Sisällöt luokka ryhmän jäsenenä oleminen itsenäisen työskentelyn opetteleminen mitä työtä äiti ja isä tekevät vierailut vanhempien työpaikoilla koulun henkilökunnan töihin tutustuminen luokka teemapäivät tutkielmat ammateista, työpaikkavierailut tutustuminen yhteiskunnan tiettyjen palvelujen tuottamiseen ( esim. pankki, posti, poliisi, palokunta) tutustuminen lehden teon eri vaiheisiin ja alan ammattilaisiin urakkaviikot - oppilaille vastuuta omasta työstä kuunnelmat työpistetyöskentelyt kevätretkien suunnittelu ja toteutus luokan juhlien järjestäminen

9 luokka kummiyritykset yrittäjyyttä suosivat oppimistavat: keksiminen ratkaiseminen, ilmaisu, parannusehdotusten teko, työasenne, ideat ja valinnat, kuuntelutaito, näkemysten ilmaisu, riskinotto, epäonnistumisen hyväksyminen, sitkeys luokkalehti, omien juttujen kirjoittaminen myös paikallislehteen, rahan arvon ymmärtäminen(viikkorahat, keräykset, myyjäiset, juhlat jne.) NY 6h leirin toteuttaminen koulussa (liittyy hyvin nivelvaiheeseen) Vuosiluokat 7 9 Tavoitteet Näillä luokilla jatketaan alemmilla luokilla aloitettua oppilaan persoonallisuuden ja yrittäjämäisen asenteen kehittämistä täydentämällä sitä tiedollisella aineksella. Koulutuksen tulee tukea oppilaan valintoja, jotka liittyvät jatkokoulutukseen ja tulevaan ammattiuraan. Asennekasvatusta syvennetään koulun monipuolisilla työtavoilla ja oppimista rikastutetaan uusilla innovatiivisilla työtavoilla. Oppilaalla on tietoa ja kokemusta seuraavista asioita Yrittäjyyskasvatus näkyy Yrittäjyys ja sen merkitys suomalaisille - kokkolalaisille Kansainvälistyvä työelämä ja sen haasteet Alueen elinkeinorakenne Alueen työmarkkinatilanne Hän on tutustunut eri alojen ammatteihin ja työtehtäviin Hän on selvillä seudun jatkokoulutusmahdollisuuksista Hän tiedostaa vastuun koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä Oppilaiden työelämään tutustumisjaksot (TET jaksot),tavoitteena realistinen työelämäkuva ja muu työelämätietous Paikalliset yritykset tulevat tutuksi

10 Yrittäjyyskasvatus liitetään oppiainekohtaisiin sisältöihin koulukohtaisesti Tekemällä oppiminen liittyy jokapäiväiseen oppimiseen Kummiyritystoiminta on mukana koulun käytänteissä Menetelmät Työhön kasvattamista jatketaan kaikissa oppiaineissa ja huolellisesti suunnitellut työelämään tutustumisjaksot ovat tärkeitä opintokokonaisuuksia oppilaanohjauksessa. Eri oppiaineiden tunneilla käsitellään työelämän pelisääntöjä, talouselämää, osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyden merkitystä hyvinvoinnin ja elämän laadun rakentajana koko yhteiskunnan ja kokkolalaisen kannalta. Paikalliseen yritystoimintaan tutustutaan TET- jaksojen lisäksi yritysvierailuilla ja yrittäjien vierailuilla oppitunneilla. Ylemmillä luokilla työhän ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamista jatketaan tukemalla oppilaan omaa yrittäjyyttä sekä omassa opiskelussa että osallistumisessa koko koulun toimintaan. Eri oppiaineissa tätä aihe-aluetta voidaan toteuttaa monilla uusilla oppimisympäristövalinnolla ja uudenlaisilla yhteistyömuodoilla. Yrittäjyyskasvatusta voidaan lisätä myös koulukohtaisilla valinnaiskursseilla. Lisäksi opinto-ohjelmaa laajennetaan ottamalla mukaan yhä enemmän ulkoisen yrittäjyyden aineksia. Tähän löytyy sopivia opinto-ohjelmia esim. Nuori yrittäjyys ry:n opintokokonaisuuksista. Tietoja, taitoja ja asenteita opitaan koulun sisäisessä toiminnassa ja tekemällä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa yritysvierailujen, erilaisten yhteistyöhankkeiden, kummiyritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kokkolalaiset ja lähialueen yritykset toimivat mielellään yläkoulujen kummiyrityksinä. Eri yritysten osaamista eri aloilla voidaan hyödyntää useissa eri oppiaineissa. Yrityksen edustaja voi koulun ja vanhempien kiinnostuksesta riippuen vierailla myös vanhempainillassa ja toimia opettajien työelämään tutustumisen yhteistyökumppanina. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta tarjoavat mahdollisuuden osallistuvaan toimintaan koulun sisällä. Koko koulun tasolla oppilaat oppivat demokratian pelisääntöjä osallistumalla mm. nuorisovaltuustovaaleihin. Oppilaita kannustetaan myös osallistumaan Kokkolassa tarjolla oleviin harrastuksiin, tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan. Jokainen yläkoulu tarjoaa oppilaille ainakin yhden yrittäjyyteen liittyvän valinnaiskurssin tai kerhon. Kurssien suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä myös yhdessä yrittäjien tai järjestöjen kanssa.

11 Sisällöt Oppiainekohtaisesti voidaan tästä poimia omaan oppiaineeseen liittyviä sisältöjä. Näitä ovat esim. omaan oppiaineeseen liittyvät ammatit. Eri toimintavaihtoehtoja yrittäjyyskasvatukseen soveltuvat eri oppiaineisiin. - opintovierailut - kummiluokkatoiminta, kummiyritysten tilaisuuksien kahvitus, oppilaan työpaikkahaastattelu kummiyrityksessä - yritysten edustajien ja yrittäjien vierailut kouluissa - oppilas- yrittäjähaastattelut - eri luokkien ja koulujen väliset projektit - erilaiset messut, (alueelliset NY- messut) - yritysralli- oppilaat kiertävät yrityksissä tietyn ohjelman mukaan ja haastattelevat yrittäjiä - TET- harjoittelun jälkeen oppilaat tekevät messuosaston omasta työharjoitteluyrityksestä ja messut pidetään koululla. - koulujen eri tuotteet, musikaalit, teatteriesitykset ym. niiden markkinoiminen ulkopuolisille - koulujen oma lehti - vierailut paikallisten taiteilijoiden työpajoilla ja ateljeessa - eri alojen tiedotuslehtien käyttö opetuksessa - osallistutaan paikkakunnalla erilaisiin kilpailuihin, joissa tarvitaan koulussa opittuja taitoja - matemaattisiin aineisiin liittyen toteutetaan alan teollisuus- ja yritysvierailuja

12 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAIKALLISET TAVOITTEET Yrittäjyyden arvostaminen Kokkolan seudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Yritteliäisyyteen kasvattaminen Yritysten ja koulujen voimavarojen yhdistäminen Paikallisen yritystoiminnan ja kulttuuritarjonnan tunteminen Itsensä kehittäminen ja alueemme yritysmaailman tuntemuksen lisäänminen YES- keskustoiminta Keski-Pohjanmaan maakunnassa Yrittäjyyskasvatuksen monet mahdollisuudet tarjolla monenlaisia palveluja yrittäjyyskasvatukseen. Apua ja vinkkejä oman koulun yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyskasvatuksen OPS: an suunnitteluun. - yrittäjäluento - YES- tunti - minimessut koululla - Luovuuslaatikon mielenkiintoiset luovuutta ja innovatiivisuutta tukevat tehtävät - Yritysvierailut, yrittäjälounas - toiminnallisia rasteja sekä opettajille että oppilaille - yrittäjyyspaneeli - minicamp 6h - pidempi NY-leiri (12h tai 24h) - businessrastit ympäristörastien tapaan - ope yrittäjä -treffit, jotka voidaan järjestää myös YES- päivän suunnittelutilaisuutena - NY- Oma talous opinto-ohjelma 8. luokkalisille - NY- Vuosi yrittäjänä opinto-ohjelma 9. luokkalisille

13 NY opinto-ohjelmat Näihin löytyy materiaaleja ja vinkkejä seuraavista kohteista Kerhokeskus- koulutyön tuki Kauppakamarin yrittäjyys sivuilta Nuorten Akatemia Opetushallitus Suomalaisen yrittäjän päivä Suomen Yrittäjät Suomen 4H liitto Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) YES- keskukset Yritys- Suomi Uusyrityskeskukset OPM on julkaissut Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, joka linjaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet vuoteen Maakuntamme kannalta on merkittävää, että suuntaviivoissa yrittäjyyskasvatusten resurssikeskusverkoston, YES- keskustoiminnan, tahdotaan olevan kattava ja toimintansa vakiinnuttanut. Näin suuntaviivoja kommentoivat valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajatahojen edustajat: Jussi Pihkala, opetusneuvos, OPM: Yrittäjyyskasvatus on sopusoinnussa kasvatuksen ja opetuksen arvopohjan suhteen ja kiinteä osa kasvatuksen ja opetuksen yleistavoitteita. Suuntaviivoihin liittyy vahva viesti verkostoyhteistyöstä ja tämä on myös vahvuutemme, sillä EU:n komissio on nostanut esiin tämän asian ja todennut, että kaikissa maissa pitäisi yrittäjyyskasvatusta edistää suomalaisen verkostoyhteistyön tapaan.

14 Jarkko Wuorinen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät: Yrittäjien aluejärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä koskien pitää todeta, että suuntaviivojen kautta pyritään saamaan entistä motivoituneempia ja laadukkaaseen työskentelyyn kykeneviä nuoria. Opettajuuteen kuuluu tietysti paljon muutakin kuin yrittäjyyden edistämistä, mutta on muistettava, että vain oikean asenteen omaavien nuorien avulla nykyinen perusturvajärjestelmä on ikäluokkien koon pienentyessä säilytettävissä lähes nykyisellä tasolla. Olli Luukkainen, kehittämispäällikkö, OAJ: Tavoitteiden ja toiminnan painopistettä ollaan siirtämässä nyt selkeästi keskusohjauksesta paikallis- ja aluetasolle. Tavoitteiden toteuman kannalta keskeistä on, että saadaan paikallis- ja aluetasolle syntymään paikallisia, toimintaa edistäviä ja tukevia resurssikeskuksia Pekka Ropponen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto: Kouluissa tulee entistä enemmän korostaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnallemme. Ei tarvitse olla yrittäjä ollakseen yrittäjämäinen ja myös elinkeinoelämä odottaa tällaista asennetta. Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry: Järjestömme erilaisissa yrittäjyysohjelmissa mukana olevien nuorten määrä tulee loistavan YES- keskusyhteistyön kautta moninkertaistumaan 2015 mennessä ja olemme näin osaltamme mukana tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Satu Ahlman, YES- keskusverkoston johtaja, Porin Seudun Kehittämiskeskus: Olemme erittäin ylpeitä, että YES- keskuksia syntyy nyt myös strategisen tahon tukemana koko ajan lisää uusiin maakuntiin ja että voimme olla auttamassa opettajia ja yrittäjiä yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamisessa koulujen arkeen. Opettajien työtä tukemalla voimme varmistaa Suomen tulevaisuuden tähtien hoitavan oman elämän toimitusjohtajuuden mallikkaasti.

15 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

16 osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä

Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä Turun yrittäjyyspolku ideakipinöitä 1 Mitä yrittäjyydellä tarkoitetaan? Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys on toimintaa, jossa omaaloitteisuus, rohkeus, kekseliäisyys ja luovuus ovat keskeisiä tunnusmerkkejä.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Rahkeita olla rohkeita MITEN VISIO TOTEUTETAAN? Yrittäjyyskasvatus on laaja kokonaisuus, jonka

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Koulun nimi: Salpausselän koulu

Koulun nimi: Salpausselän koulu Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

YRITTÄJYYTTÄ PAIKALLISIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

YRITTÄJYYTTÄ PAIKALLISIIN OPETUSSUUNNITELMIIN 1 (11) YRITTÄJYYTTÄ PAIKALLISIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Yrittäjyys on entistä vahvemmin mukana uudistuvissa opetussuunnitelmissa. Tähän materiaaliin on koottu taustatietoa ja näkökulmia yrittäjille ja paikallisyhdistyksille,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Koulutusta, toimintaa ja rahoitusta Agendi Modus -hanke edistää yrittävyyttä ja yrittäjyyttä osana koulujen normaalia

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot