Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen seutukunnallinen opetussuunnitelma YRITTÄJYYSKASVATUS Tieto, innovatiivisuus, luovuus ja osaaminen ovat alkaneen vuosituhannen talouden ja koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Suomen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen, innovatiiviseen, luovaan osaamiseen sekä nopeasti ja jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Yrittäjyyskasvatus on eräs EU:n, Suomen hallituksen, opetusministeriön ja seutukuntamme painopistealueista ja osa seudun kuntien koulutuspoliittista kehittämissuunnitelmaa. Yrittäjyyskasvatus on esillä myös Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Yrittäjyys on tärkeä perustaito, joka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Tähän tarvitaan tiivistä koulujen ja elinkeinoelämän/yritysten välistä yhteistyötä ja kaiken toiminnan keskipisteessä on oppilas eli tulevaisuuden työntekijä. Koulunkäynnin aikana saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat omaan työhönsä ja yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatukseen sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittäminen oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa.. Samalla oppilas oppii oman alueensa elinkeinoelämän vaihtoehdoista sekä oman kotipaikkakuntansa yrityselämän mahdollisuuksista. Nämä tiedot auttavat häntä oman tulevaisuuden suunnittelussa. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on kehittää ja rikastuttaa myös koulujen (opettajien) ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä unohtamatta kotien merkitystä. Yrittäjyys ja siihen kasvaminen/kasvattaminen on kaikkien yhteinen asia. Yrittäjyyskasvatuksen/ yrittäjyyden määritelmiä Yrittäjyys - se on yksilön tapa toimia ja suhtautua työntekoon

2 Omaehtoinen yrittäjyys MINÄ Mitä minä teen? Miten minä toimin? Tämä lähtee ja pursuaa minuudesta. Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys ilmenee yksilön toimintana, jossa oma-aloitteisuus, tunnollisuus, rohkeus, kekseliäisyys ovat keskeisiä tunnusmerkkejä. Sisäinen yrittäjyys ME- Minä ryhmässä ja me ryhmänä. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Miten me toimimme yhdessä, luokassa, ryhmässä, koulussa. Me muodostamme yhdessä toimivan joukon. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään nuoren tavoitteellisuutta, omaa yritteliäisyyttä, luovuutta, yhteistyökykyä, suoritusmotivaatiota ja sitkeyttä. Koulun arkipäivän toiminta parhaimmillaan palvelee sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana toimia tai työskennellä jossakin toimintaympäristössä. Sisäinen yrittäjyys voi näkyä luokan, ryhmän tai koko koulun positiivisen, uusien mahdollisuuksien havaitsemisena ja niihin tarttumisena. Me kuulumme johonkin yhteisöön ja me toimimme sen hyväksi toimimme aktiivisesti, suhtautuminen asioihin on vastuullista samoin suhtautuminen kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. Ulkoinen yrittäjyys on yrittäjän ammatissa toimimista ja oman liiketoiminnan harjoittamista HE siinä pyöritetään yritystä ja toiminta, tapahtumat tapahtuvat yksilön ulkopuolella. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä koulutus tai neuvonta. Tähän yrittämiseen tarvitaan tietoja yritysmuodoista, yrityksen perustamisesta ja rahoituksesta ja muusta. Tämä on ajankohtaista vasta yksilön opiskelun loppusuoralla. Oppilaat voivat harjoitella näitä taitoja ja pyörittää omaa yritystä NY- opinto-ohjelman Vuosi yrittäjänä puitteissa perusasteen viimeisellä luokalla.

3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjämäisen toimintakulttuurin tavoitteena on oppilaan kasvaminen vastuuseen itsestään ja tekemisistään, rohkeaksi ottamaan uusia askelia sekä kehittymään yksilöksi, jolla on valmiuksia ja keinoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Koulutuksen tulisi tukea luovaa oppimista ja rohkaista oppilaita yrittäjämäiseen toimintatapaan, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin, taitoihin ja korkeaan osaamiseen. Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen kautta tulee oppilaita ohjata yhteistyöhön ja verkottumiseen. Oppilaat voivat oppia osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, sekä valmiutta ottaa riskejä. Koulu ja ympäröivä yhteiskunta Kouluilla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden rakentajana ja osaajien kasvattajana. Tämän päivän olosuhteissa toimeentulevien, henkisesti vahvojen, tasapainoisten ja omatoimisten kansalaisten kasvattaminen on suuri haaste. Yrittäjät toimivat kunnan yritystoiminnan toteuttajana, palvelujen tuottajina, ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina. He välittävät realistista työelämäkuvaa. Oppimisympäristöjen tulee peilata työelämää ja nyky-yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Ympäröivän yhteiskunnan haaste on ottaa koulu mukaan tähän kehittymisprosessiin. Samalla koulun tulee yhä enemmän avautuvan ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjät sitoutuvat yhteistyön tavoitteisiin mm. erilaisten koulujen ja yritysten välisen yhteistyön kautta, kuten tarjoamalla TET- työharjoittelujaksoja, yritysvierailuja, pitämällä yrittäjäpuheenvuoroja kouluilla, olemalla mukana koulujen projekteissa ja ostamalla mainospaikkoja koulun lehteen jne. Yläkoulussa tehdään jo tärkeitä valintoja, jotka vaikuttavat ammatinvalintaan ja omaan elämään. Mitä yrittäjyyskasvatukseen tarvitaan? - Monipuolisia opetusmateriaaleja - Oppilaita aktivoivia oppimisympäristöjä - Oppilailla on mahdollisuusvuorovaikutukseen yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa - Uusien opetusmateriaalien ja yrittäjyyttä tukevien opinto-ohjelmien käyttöä

4 Yrittäjyys on ensin asenne, ajattelu ja lopuksi toimintatapa. Yrittäjyyskasvatus voidaan sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin aihekokonaisuuksina tai opetusmenetelmänä tai uutena oppimisympäristönä. Siinä opetellaan tietoja, taitoja ja asenteita oppilaskeskeisesti, toimintapainotteisesti, yhteistoiminnallisesti ja omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen kasvattavasti. Tulevaisuudentyöelämässä tarvitaan monenlaisia taitoja. Opettajat ja yrittäjyyskasvatus Opettajilta yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen vaatii omaa sisäisen yrittäjyyden omaksumista sekä avoimen yhteistoiminnan merkityksen ymmärtämistä. Yrityselämän tuntemusta voidaan opettajien keskuudessa lisätä esimerkiksi järjestämällä veso -koulutusta tai tykytoimintaa yhteistyössä yritysten kanssa. Opettajat voivat osallistua myös erilaisiin yrittäjien järjestämin tilaisuuksiin. Opettajien työelämään tutustumista voidaan koulun resursseista riippuen toteuttaa myös OPE TET: in eli opettajien työelämään tutustumisen muodossa. Yrittäjyyden edistäminen lähtee oman toiminnan kuntoon laittamisesta. Yrittäjyyskasvatukselle on tyypillistä se, että kaikki syntyvät mallit ovat erilaisia. Yrittäjyyskasvatuksessa on mahdollista toteuttaa oppimista erilaisissa ympäristöissä. Yrittäjyyskasvatuksen myötä opetusmenetelmät muuttuvat oppilaskeskeisempään suuntaan. Opettaja, joka toimii yrittäjyyskasvattajana - uudistaa omaa työtään - antaa uusia ideoita oppituntien sisältöihin - luo ja kasvattaa uudenlaisia yhteistyömuotoja (toiset koulut ja yritykset, yhteisöt) - konkretisoi uusia ideoita - luo uudenlaisen suhteen ja luottamuksen oppilaisiin

5 YRITTÄJYYSSKASVATUS ESIOPETUKSESSA Esikouluopetuksessa yrittäjyyskasvatus on asennekasvatusta. Täällä yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on lapsikeskeinen ja aktivoiva toimintakulttuuri, joka tukee ja rohkaisee oppilasta toteuttamaan itseään luovasti ja innovatiivisesti. Yrittäjyys nähdään lapsen ominaisuutena toimia jokapäiväisissä askareissa. Yritteliäällä lapsella on vahva itsetunto. Hän on luova, rohkea, oma-aloitteinen, avoin, yhteistyökykyinen. Hän osaa ottaa toiset huomioon. Lapsi, joka arvostaa itseään ja tulee toimeen muiden kanssa. Erilaisia toimintatapoja suosiva ympäristö sekä yhteistyö kodin ja lähiympäristön kanssa, toimivat elinikäisen oppimisen tärkeänä tukijana ja alullepanijana. ESIOPETUS Tavoitteet Esikoulun tavoite on ohjata lapsia arkipäivän tilanteissa ja lähiympäristössä omatoimisiksi ja yritteliäiksi. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina esiopetuksessa ovat: sisäiseen yrittäjyyteen kasvattaminen yhteistyöhön ja toisen arvostukseen kasvattaminen hyviin tapoihin kasvattaminen itsetunnon vahvistaminen Menetelmät - vastuutehtävät, osallistuminen päiväkodin toimintaan ja vastuun antaminen ikätasolle sopivista toiminnoista - osallistuminen sääntöjen laatimiseen - lasten kokoukset - yhteiset juhlat ja tapahtumat - unelma-ammatit leikeissä ja piirustuksissa - kannustaminen omiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksien antaminen niiden toteuttamiseen

6 - epäonnistumisten salliminen - kannustavan palautteen antaminen pienistäkin saavutuksista - päätöksentekoon mukaan ottaminen asioissa, jotka koskevat koko lapsiryhmää ja hänen omaa toimintaansa - rajojen ja rakkauden osoittaminen

7 YRITTÄJYYSKASVATUS PERUSOPETUKSESSA Yrittäjyyskasvatus peruskoulun 1-6 luokilla Yrittäjyyskasvatus tulee esiin oppilaan toiminnassa peruskoulun luokilla 1-6. Perusopetuksessa painopiste on asenteellisissa valmiuksissa, yrittäjämäisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kehittämisessä. Tärkeää on myös yrittäjyyden merkityksen oivaltaminen tämän päivän elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tavoitteet vuosiluokilla 1-6 Vuosiluokkien 1 6 yrittäjyyskasvatus painottuu työhön ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamiseen. Tavoitteina ovat: - työhön kasvattaminen - työn arvostaminen - oman opiskelun hoitaminen mahdollisimman hyvin - vastuu koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä - yhteistyö kotien kanssa - yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa - tekemällä oppiminen Menetelmät Työn tekemistä voidaan opiskella paitsi omassa opiskelussa myös yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyönä oppilaalle voidaan sopia kotiin joitakin vastuutehtäviä, joista oppilas huolehtii ilman erityispalkkaa. Kodin ja koulun ulkopuoliseen työelämään tutustuminen voidaan aloittaa tutustumalla vanhempien työpaikkaan. Vanhemmat voivat vierailla koulussa kertomassa omasta työstään tai oppilas voi tehdä haastattelun omalle vanhemmalleen tämän työstä. Alaluokkien puolella painotetaan ennen muuta sisäistä yrittäjyyttä ja työhön kasvattamista. Työn arvostamiseen pyritään mm. vaatimalla oman opiskelun hoitamista mahdollisimman hyvin ja antamalla oppi-

8 laalle vastuutehtäviä kotona, omassa luokassa tai koko koulussa. Työn opiskelu aloitetaan oman opiskelun suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja työn tuloksen arvioinnista. Opiskelutaitoja kehitetään käyttämällä hyväksi eri tietolähteitä. Yhteistyötaitoja opiskellaan projektien ja tiimityön menetelmiä käytettäessä omien työvälineiden alkuperästä, miten ja missä ne on valmistettu ja kuinka ne ovat lopulta päätyneet koululuokkaan. Käytännön yritystoimintaan tutustumista voidaan harjoittaa lähialueella sijaitsevien yritysten kanssa. Luokalla voi olla oma kummiyritys, jossa oppilas suorittaa pienimuotoisen TET- jakson. Oppilasryhmä voidaan viedä vierailulle lähikauppaan tai johonkin muuhun oppilaalle omassa elämässä tutuksi tulleeseen yritykseen. Alueemme kulttuuri, urheilu ja museotoiminta antavat hyvät toimintaympäristöt erilaisille yhteistyöprojekteille. Monet elinkeinoelämän laitokset rikastuttavat opetusta kertomalla omista toimistaan tämän päivän yhteiskunnassa. Sisällöt luokka ryhmän jäsenenä oleminen itsenäisen työskentelyn opetteleminen mitä työtä äiti ja isä tekevät vierailut vanhempien työpaikoilla koulun henkilökunnan töihin tutustuminen luokka teemapäivät tutkielmat ammateista, työpaikkavierailut tutustuminen yhteiskunnan tiettyjen palvelujen tuottamiseen ( esim. pankki, posti, poliisi, palokunta) tutustuminen lehden teon eri vaiheisiin ja alan ammattilaisiin urakkaviikot - oppilaille vastuuta omasta työstä kuunnelmat työpistetyöskentelyt kevätretkien suunnittelu ja toteutus luokan juhlien järjestäminen

9 luokka kummiyritykset yrittäjyyttä suosivat oppimistavat: keksiminen ratkaiseminen, ilmaisu, parannusehdotusten teko, työasenne, ideat ja valinnat, kuuntelutaito, näkemysten ilmaisu, riskinotto, epäonnistumisen hyväksyminen, sitkeys luokkalehti, omien juttujen kirjoittaminen myös paikallislehteen, rahan arvon ymmärtäminen(viikkorahat, keräykset, myyjäiset, juhlat jne.) NY 6h leirin toteuttaminen koulussa (liittyy hyvin nivelvaiheeseen) Vuosiluokat 7 9 Tavoitteet Näillä luokilla jatketaan alemmilla luokilla aloitettua oppilaan persoonallisuuden ja yrittäjämäisen asenteen kehittämistä täydentämällä sitä tiedollisella aineksella. Koulutuksen tulee tukea oppilaan valintoja, jotka liittyvät jatkokoulutukseen ja tulevaan ammattiuraan. Asennekasvatusta syvennetään koulun monipuolisilla työtavoilla ja oppimista rikastutetaan uusilla innovatiivisilla työtavoilla. Oppilaalla on tietoa ja kokemusta seuraavista asioita Yrittäjyyskasvatus näkyy Yrittäjyys ja sen merkitys suomalaisille - kokkolalaisille Kansainvälistyvä työelämä ja sen haasteet Alueen elinkeinorakenne Alueen työmarkkinatilanne Hän on tutustunut eri alojen ammatteihin ja työtehtäviin Hän on selvillä seudun jatkokoulutusmahdollisuuksista Hän tiedostaa vastuun koko kouluyhteisöstä ja ympäristöstä Oppilaiden työelämään tutustumisjaksot (TET jaksot),tavoitteena realistinen työelämäkuva ja muu työelämätietous Paikalliset yritykset tulevat tutuksi

10 Yrittäjyyskasvatus liitetään oppiainekohtaisiin sisältöihin koulukohtaisesti Tekemällä oppiminen liittyy jokapäiväiseen oppimiseen Kummiyritystoiminta on mukana koulun käytänteissä Menetelmät Työhön kasvattamista jatketaan kaikissa oppiaineissa ja huolellisesti suunnitellut työelämään tutustumisjaksot ovat tärkeitä opintokokonaisuuksia oppilaanohjauksessa. Eri oppiaineiden tunneilla käsitellään työelämän pelisääntöjä, talouselämää, osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyden merkitystä hyvinvoinnin ja elämän laadun rakentajana koko yhteiskunnan ja kokkolalaisen kannalta. Paikalliseen yritystoimintaan tutustutaan TET- jaksojen lisäksi yritysvierailuilla ja yrittäjien vierailuilla oppitunneilla. Ylemmillä luokilla työhän ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattamista jatketaan tukemalla oppilaan omaa yrittäjyyttä sekä omassa opiskelussa että osallistumisessa koko koulun toimintaan. Eri oppiaineissa tätä aihe-aluetta voidaan toteuttaa monilla uusilla oppimisympäristövalinnolla ja uudenlaisilla yhteistyömuodoilla. Yrittäjyyskasvatusta voidaan lisätä myös koulukohtaisilla valinnaiskursseilla. Lisäksi opinto-ohjelmaa laajennetaan ottamalla mukaan yhä enemmän ulkoisen yrittäjyyden aineksia. Tähän löytyy sopivia opinto-ohjelmia esim. Nuori yrittäjyys ry:n opintokokonaisuuksista. Tietoja, taitoja ja asenteita opitaan koulun sisäisessä toiminnassa ja tekemällä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa yritysvierailujen, erilaisten yhteistyöhankkeiden, kummiyritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kokkolalaiset ja lähialueen yritykset toimivat mielellään yläkoulujen kummiyrityksinä. Eri yritysten osaamista eri aloilla voidaan hyödyntää useissa eri oppiaineissa. Yrityksen edustaja voi koulun ja vanhempien kiinnostuksesta riippuen vierailla myös vanhempainillassa ja toimia opettajien työelämään tutustumisen yhteistyökumppanina. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta tarjoavat mahdollisuuden osallistuvaan toimintaan koulun sisällä. Koko koulun tasolla oppilaat oppivat demokratian pelisääntöjä osallistumalla mm. nuorisovaltuustovaaleihin. Oppilaita kannustetaan myös osallistumaan Kokkolassa tarjolla oleviin harrastuksiin, tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan. Jokainen yläkoulu tarjoaa oppilaille ainakin yhden yrittäjyyteen liittyvän valinnaiskurssin tai kerhon. Kurssien suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä myös yhdessä yrittäjien tai järjestöjen kanssa.

11 Sisällöt Oppiainekohtaisesti voidaan tästä poimia omaan oppiaineeseen liittyviä sisältöjä. Näitä ovat esim. omaan oppiaineeseen liittyvät ammatit. Eri toimintavaihtoehtoja yrittäjyyskasvatukseen soveltuvat eri oppiaineisiin. - opintovierailut - kummiluokkatoiminta, kummiyritysten tilaisuuksien kahvitus, oppilaan työpaikkahaastattelu kummiyrityksessä - yritysten edustajien ja yrittäjien vierailut kouluissa - oppilas- yrittäjähaastattelut - eri luokkien ja koulujen väliset projektit - erilaiset messut, (alueelliset NY- messut) - yritysralli- oppilaat kiertävät yrityksissä tietyn ohjelman mukaan ja haastattelevat yrittäjiä - TET- harjoittelun jälkeen oppilaat tekevät messuosaston omasta työharjoitteluyrityksestä ja messut pidetään koululla. - koulujen eri tuotteet, musikaalit, teatteriesitykset ym. niiden markkinoiminen ulkopuolisille - koulujen oma lehti - vierailut paikallisten taiteilijoiden työpajoilla ja ateljeessa - eri alojen tiedotuslehtien käyttö opetuksessa - osallistutaan paikkakunnalla erilaisiin kilpailuihin, joissa tarvitaan koulussa opittuja taitoja - matemaattisiin aineisiin liittyen toteutetaan alan teollisuus- ja yritysvierailuja

12 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAIKALLISET TAVOITTEET Yrittäjyyden arvostaminen Kokkolan seudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Yritteliäisyyteen kasvattaminen Yritysten ja koulujen voimavarojen yhdistäminen Paikallisen yritystoiminnan ja kulttuuritarjonnan tunteminen Itsensä kehittäminen ja alueemme yritysmaailman tuntemuksen lisäänminen YES- keskustoiminta Keski-Pohjanmaan maakunnassa Yrittäjyyskasvatuksen monet mahdollisuudet tarjolla monenlaisia palveluja yrittäjyyskasvatukseen. Apua ja vinkkejä oman koulun yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyskasvatuksen OPS: an suunnitteluun. - yrittäjäluento - YES- tunti - minimessut koululla - Luovuuslaatikon mielenkiintoiset luovuutta ja innovatiivisuutta tukevat tehtävät - Yritysvierailut, yrittäjälounas - toiminnallisia rasteja sekä opettajille että oppilaille - yrittäjyyspaneeli - minicamp 6h - pidempi NY-leiri (12h tai 24h) - businessrastit ympäristörastien tapaan - ope yrittäjä -treffit, jotka voidaan järjestää myös YES- päivän suunnittelutilaisuutena - NY- Oma talous opinto-ohjelma 8. luokkalisille - NY- Vuosi yrittäjänä opinto-ohjelma 9. luokkalisille

13 NY opinto-ohjelmat Näihin löytyy materiaaleja ja vinkkejä seuraavista kohteista Kerhokeskus- koulutyön tuki Kauppakamarin yrittäjyys sivuilta Nuorten Akatemia Opetushallitus Suomalaisen yrittäjän päivä Suomen Yrittäjät Suomen 4H liitto Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) YES- keskukset Yritys- Suomi Uusyrityskeskukset OPM on julkaissut Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, joka linjaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet vuoteen Maakuntamme kannalta on merkittävää, että suuntaviivoissa yrittäjyyskasvatusten resurssikeskusverkoston, YES- keskustoiminnan, tahdotaan olevan kattava ja toimintansa vakiinnuttanut. Näin suuntaviivoja kommentoivat valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajatahojen edustajat: Jussi Pihkala, opetusneuvos, OPM: Yrittäjyyskasvatus on sopusoinnussa kasvatuksen ja opetuksen arvopohjan suhteen ja kiinteä osa kasvatuksen ja opetuksen yleistavoitteita. Suuntaviivoihin liittyy vahva viesti verkostoyhteistyöstä ja tämä on myös vahvuutemme, sillä EU:n komissio on nostanut esiin tämän asian ja todennut, että kaikissa maissa pitäisi yrittäjyyskasvatusta edistää suomalaisen verkostoyhteistyön tapaan.

14 Jarkko Wuorinen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät: Yrittäjien aluejärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä koskien pitää todeta, että suuntaviivojen kautta pyritään saamaan entistä motivoituneempia ja laadukkaaseen työskentelyyn kykeneviä nuoria. Opettajuuteen kuuluu tietysti paljon muutakin kuin yrittäjyyden edistämistä, mutta on muistettava, että vain oikean asenteen omaavien nuorien avulla nykyinen perusturvajärjestelmä on ikäluokkien koon pienentyessä säilytettävissä lähes nykyisellä tasolla. Olli Luukkainen, kehittämispäällikkö, OAJ: Tavoitteiden ja toiminnan painopistettä ollaan siirtämässä nyt selkeästi keskusohjauksesta paikallis- ja aluetasolle. Tavoitteiden toteuman kannalta keskeistä on, että saadaan paikallis- ja aluetasolle syntymään paikallisia, toimintaa edistäviä ja tukevia resurssikeskuksia Pekka Ropponen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto: Kouluissa tulee entistä enemmän korostaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnallemme. Ei tarvitse olla yrittäjä ollakseen yrittäjämäinen ja myös elinkeinoelämä odottaa tällaista asennetta. Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry: Järjestömme erilaisissa yrittäjyysohjelmissa mukana olevien nuorten määrä tulee loistavan YES- keskusyhteistyön kautta moninkertaistumaan 2015 mennessä ja olemme näin osaltamme mukana tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Satu Ahlman, YES- keskusverkoston johtaja, Porin Seudun Kehittämiskeskus: Olemme erittäin ylpeitä, että YES- keskuksia syntyy nyt myös strategisen tahon tukemana koko ajan lisää uusiin maakuntiin ja että voimme olla auttamassa opettajia ja yrittäjiä yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamisessa koulujen arkeen. Opettajien työtä tukemalla voimme varmistaa Suomen tulevaisuuden tähtien hoitavan oman elämän toimitusjohtajuuden mallikkaasti.

15 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

16 osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen