PÄIVÄKOTI MAININGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYKSY 2010

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTI MAININGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYKSY 2010

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PÄIVÄKOTI MAININGIN KUVAUS TOIMINTA-AJATUS ARVOT PÄIVÄKOTI MAININGISSA KASVATUSTAVOITTEET... 5 Hoito... 5 Opetus... 5 Kasvatus PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ... 6 Fyysinen ympäristö... 6 Sosiaalinen ympäristö... 7 Psyykkinen ympäristö KASVATTAJAT LAPSI MILLAINEN LAPSI ON MITEN LAPSI OPPII KIELI JA VUOROVAIKUTUS LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT Leikkiminen Tutkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Esteettinen orientaatio Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Musiikki Historiallinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio TOIMINTA TOIMINNAN PUITTEET PIENRYHMÄTOIMINTA KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI

3 1. Johdanto Aloitimme päiväkoti Mainingin varhaiskasvatussuunnitelman tammikuussa 2010 toteuttamalla vanhemmille ja henkilökunnalle Arvo-kyselyn. Toteutimme kyselyn myös englanniksi, jotta jokaisella perheellä olisi yhtäläinen mahdollisuus osallistua päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelman luomiseen. Olemme koonneet ja kirjanneet ajatuksiamme, keskustelleet ja pohtineet ja jälleen uudelleen keskustelleet yhdessä henkilökunnan kanssa. Yhteisten ajatusten ja linjojen vetäminen on ollut haasteellista, mutta kovin antoisaa. Toivomme, että tästä varhaiskasvatussuunnitelmastamme näkyy päiväkotimme arvot sekä tietoisuutemme ammatillisuudestamme ja eettisyydestämme. Lähetimme päiväkoti Mainingin perheille varhaiskasvatussuunnitelmamme kommentoitavaksi, koska toivomme perheiden äänen tulevan kuuluville päiväkoti Mainingissa. Uskomme, että se on osaltaan antanut pohjaa hyvälle yhteistyöllemme päiväkodin ja kodin välillä Päiväkoti Mainingin kuvaus Päiväkoti Maininki aloitti toimintansa jälleen elokuussa Päiväkotimme sijaitsee Ruoholahdessa vastapäätä Ruoholahden kauppakeskusta olevan kerrostalon alakerrassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Päiväkodissa toimii kaksi lapsiryhmää, Korallit ja Meritähdet, niin sanotulla sisarusryhmäperiaatteella. Molemmissa lapsiryhmissä on 1-5 -vuotiaita lapsia ja molemmissa ryhmissä työskentelee yksi lastentarhanopettaja sekä kolme lastenhoitajaa. Päiväkodin siisteydestä ja keittiöstä huolehtii päiväkotiapulainen. Ulkoilu tapahtuu useimmiten läheisissä Kellosaaren leikkipuistoissa. Lapsiryhmien kanssa retkeillään myös pienempinä ryhminä lähiympäristössä muihin leikkipuistoihin, metsään, erilaisiin tapahtumiin jne. Päiväkoti Mainingin yhteistyökumppaneina perheiden lisäksi toimivat alueen muut päiväkodit, kiertävä erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja, neuvola, Lauttasaaren hammashoitola, perheneuvola, lastensuojelu, seurakunta ja kirjastot. 1.2 Toiminta-ajatus Päiväkoti Maininki on lapselle turvallinen, rauhallinen ja tasa-arvoinen kasvuympäristö, jossa huomioidaan toisten ja itsensä kunnioittaminen. Yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden ja yhteistyön kautta rakennamme perheiden kanssa lapselle hyvää arkea. 3

4 1.3 Arvot päiväkoti Mainingissa Toteutimme vanhemmille ja henkilökunnalle Arvo-kyselyn keväällä Kyselyn perusteella seuraavat viisi arvoa; oikeudenmukaisuus, luottamus, turvallisuus, luovuus ja rehellisyys valikoituivat päiväkoti Mainingin arvoiksi. Päiväkoti Mainingin arvoja on seuraavassa pyritty aukaisemaan kyselyvastausten ja henkilökunnan keskusteluiden pohjalta. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus on itsenäisen yksilön kehityksen edellytys ja lasten kasvun tukemisen peruskivi. Oikeudenmukaisuus takaa osaltaan lapselle hyvän kasvualustan. Päiväkoti Mainingin asiat järjestetään siten, että kaikilla on hyvä olla. Oikeudenmukaisuus tukee myös lapsen kasvua selkeyttämällä rajoja ja ihmisarvoa, auttaa oikean ja väärän erottamisen opettelussa ja ohjaa jokapäiväistä elämää. Tehtyjä päätöksiä perustelemme pedagogisesti ja eettisesti kestävien perusteiden mukaisesti. Luottamus Lapsen on voitava luottaa häntä hoitaviin aikuisiin ja tuntea olonsa turvalliseksi päiväkoti Mainingissa. Vanhempien ja henkilökunnan välinen luottamus on tärkeää - se onkin yksi yhteistyön edellytyksistä kodin ja päiväkodin välillä. Luottamus syntyy avoimuuden ja rehellisyyden kautta, jolloin lapsi oppii luottamaan aikuisiin ja itseensä. Lapsi oppii tuntemaan itsensä, joka tukee hänen henkistä kehitystä ja kasvua. Hyvä henkinen kasvu- ja oppimisympäristö muovautuu luottamuksen kautta. Aikuisen on tärkeä seisoa sanojensa takana ja perustella lapselle asioita. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että luottamus saavutetaan aina ajan kanssa. Turvallisuus Päiväkoti Maininki on turvallinen kasvuympäristö lapselle psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Rutiinit tuovat lapselle turvallisuuden tunteen. Jotta lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, on hänen luotettava häntä hoitaviin aikuisiin. Turvallisuutta luo lapselle se, että asioihin puututaan ajoissa. Turvallisuuden tunne kehittyy lapselle hoitajien ja vanhempien välisestä luottamuksesta. Rauhallisessa oppimis- ja kasvuympäristössä aikuinen kuuntelee ja ohjaa lasta, jolloin lapsi saa mahdollisuuden kokea onnistumisia ja epäonnistumisia. Luovuus Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus luovaan toimintaan. Luovuuden kautta lapsi saa ilmaista itseään ja tunteitaan. Joskus on kuitenkin hyvä tehdä ja kokeilla uusia tai tuttuja asioita 4

5 uudella tavalla. Päiväkodissamme lasten aloitteellisuutta tuetaan ja leikkejä rikastutetaan. Jokainen lapsi saa mahdollisuuden toteuttaa omaa luovuuttaan erilaisin tavoin. Rehellisyys Meidän aikuisten tehtävänä on ohjata lasta tunnistamaan oikeata ja väärää. Aikuinen rohkaisee ja tukee lasta rehellisyyteen päivittäisten toimintojen kautta. Lapsi saa mahdollisuuden kasvaa itsenäiseksi ja oppii tuomaan ajatuksiaan esille avoimesti. Rehellisyys on tärkeä osa kasvuympäristöä päiväkodissa. Rehellisyys on myös hyvän yhteistyön edellytys kodin ja päiväkodin välillä. Ristiriitatilanteet ovat välttämättömiä kasvulle ja kehitykselle ja ne on aina tärkeitä selvittää. 1.2 Kasvatustavoitteet Päiväkoti Mainingissa haluamme taata lapselle hyvän perushoidon. Perushoitoon kuuluu puhtaus, ruoka ja riittävä lepo. Lapsen tarpeet huomioidaan sekä niihin vastataan yksilöllisesti. Päiväkodissa lapselle luodaan myös turvallinen fyysinen ja psyykkinen kasvuympäristö. Vastavuoroisuus lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välillä on yksi tärkein kasvatuspäämäärämme. Lasta ohjataan päivittäin oikean ja väärän opetteluun, joka on moraalikasvatusta. Hyvien tapojen opetteleminen ja tapakasvatus tulevat esiin luontaisesti päiväkodin arjessa ja juhlassa. Lasta on tärkeää ohjata ymmärtämään ja oppimaan syy-seuraussuhdetta, kaikella tekemisellä on aina jokin seuraus. Pieni lapsi tarvitsee paljon mallitusta ja tukea sosiaalisiin taitoihinsa. Huomioimme lapsen iän, kehitystason ja tuen tarpeet kaikessa toiminnassamme. Kiinnitämme huomiota myös tyttöjen ja poikien tasa-arvoiseen ja sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Hoito Perushoitotilanteissa lasta ohjataan ja kannustetaan opettelemaan uusia taitoja. Lapsi huomioidaan niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. Haluamme, että lapsella on mahdollisuus syliin, jolloin lapselle muodostuu turvallinen olo. Turvallisuuden tunne rakentaa ja vahvistaa luottamuksellisia suhteita. Aikuisella on oltava aikaa lapselle. Aikuisen tehtävänä on omalla esimerkillään ja toiminnan suunnittelulla luoda kiireetön ilmapiiri. Opetus Luomme lapselle puitteet leikkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen, tutkimiseen sekä taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisuun. Rutiinit ja peruspäivärytmi ovat tärkeitä lapselle. Ne luovat turvallisuuden tunteen. Lapsella on mahdollisuus päivän aikana omaehtoiseen 5

6 luovuuteen, tekemiseen ja tutkimiseen. Tavarat ja lelut pidetään lapsen ulottuvilla, lasta ohjataan välineiden hallintaan. Toimintamme on lapsilähtöistä. Lasten toiveita otetaan huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan toiminnassamme. Ohjaamme lasta opettelemaan ongelmanratkaisua erilaisissa tilanteissa. Valmiita vastauksia ei ole, vaan yhdessä ihmettelemme ja pohdimme asioita. Kasvatus Tuemme lapsen itsenäiseksi, toiset huomioonottavaksi ja ihmisten moninaisuutta kunnioittavaksi yksilöksi kasvamista. Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen harjoittelua tuetaan luontevasti päiväkodin arjessa. Lapselle luodaan mahdollisuus toimintaan, jossa tuetaan lapsen minäkuvan ja identiteetin rakentumista. Parhaimmillaan lapselle rakentuu ajan mittaan tasapainoinen, realistinen ja itsensä hyväksyvä minäkuva. Ohjaamme lasta käsittelemään ristiriitoja rakentavalla tavalla. Ristiriidat ovat lapsen kasvun kannalta välttämättömiä, sillä ne kasvattavat lapsen pettymyksen sietokykyä. 2. Päiväkoti 2.1 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Fyysinen ympäristö Tilojen käyttöä muutetaan lasten iän ja tarpeiden mukaan, jotta ympäristö olisi mahdollisimman innostava, selkeä ja kannustaisi lapsia ilmaisemaan itseään. Jakamalla ryhmän toimintoja eri tiloihin, vähennetään päivän aikana melun tasoa. Leikit ja leikkivälineiden paikat on merkitty kuvilla. Ryhmissä käytetään myös leikinvalintataulua. Päiväkodin ruokailu- ja toimintatiloissa on pöydät ja jokaiselle lapselle oma paikka merkittynä eläintunnuksella ja lapsen nimellä. Samoja tunnuksia käytetään myös eteis- ja nukkumatiloissa. Lapsille on omat laatikot, joissa säilytetään kädentöitä. Suurin osa leluista on sijoitettu matalille avohyllyille. Avohyllyistä lapset saavat helposti käyttöönsä kirjoja, pelejä ja leluja. Molemmissa 6

7 ryhmätiloissa on autoleikki sekä kummassakin ryhmässä yksi nurkkaus on varattu kotileikille. Ryhmästä löytyy lisäksi nukkekoti, junaleikki, barbileikki ja rakenteluleikkejä. Lepohuoneissa sängyt on sijoitettu seinien vierille, jotta liikkumiseen jää mahdollisimman paljon lattiatilaa. Ryhmien aamupiirit ja lauluhetket pidetään lepohuoneessa sitä varten suunnitellussa ja rakennetussa kalenterinurkkauksessa. Päiväkodistamme löytyy ryhmätilojen lisäksi sali ja askarteluhuone. Käytämme salia erilaisiin toimintahetkiin, kuten mm. liikunta-, leikki- ja musiikkituokioihin sekä päiväkodin yhteisiin juhliin. Salissa on monipuoliset liikuntavälineet jumppahetkiä varten. Askarteluhuoneessa on erilaista materiaalia taiteelliseen ilmaisuun. Huonetta käytetään myös työpajoihin. Päiväkodin yhteydessä on kokoontumispiha, josta siirrytään ulkoilemaan läheisiin Kellosaaren puistoihin. Puistoissa on kaksi liukumäkeä, keinut, hiekkalaatikko, kiipeilyteline, vieterikeinut ja laatikot ulkoleluille. Puistoissa ulkoilee myös päiväkodin ulkopuolisia perheitä. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisissa ympäristöissä (esim. aamupiiri) lapset opettelevat vuorovaikutustaitoja, ryhmässä toimimista, oman vuoron odotusta, kuuntelua, itseilmaisua, sääntöjä, tapoja ja toisten huomioonottamista. Myönteinen sosiaalinen ympäristö tukee lapsen minäkuvan ja identiteetin muodostumista. Toimimme lapsiryhmissämme, Meritähdissä ja Koralleissa, lasten tarpeiden mukaisissa pienryhmissä. Tämä mahdollistaa laadukkaan leikin, kehitystason mukaisen toiminnan sekä tilan ja rauhan kehittää vuorovaikutustaitoja vertaisryhmässä. Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja ohjausta aikuiselta. Lasten omaehtoiset kontaktit kavereihin tapahtuvat kaksin tai pikkuporukoissa. Aikuinen ohjaa ja tukee leikkiä tarvittaessa. Aikuisen tehtävänä on myös mahdollistaa uusia kaverikokoonpanoja. Sosiaalisena ympäristönä toimii koko Meritähtien tai Korallien ryhmä, jonka jäseneksi lapsi voi tuntea kuuluvansa. Ryhmien yhteiset toimintahetket, ulkoilut ja juhlat vahvistavat päiväkotimme yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Vietämme yhteisiä juhlia mm. Isän- ja Äitienpäivät, Halloween, joulujuhla, ystävänpäivä, Kalevalan päivä, vappu sekä kevätjuhla. Sosiaaliseen ympäristöön kuuluu Mainingissa myös päiväkotiapulainen. Psyykkinen ympäristö Meille Maininkilaisille on tärkeää luoda turvallinen psyykkinen ympäristö jokaiselle lapselle. Tutut rutiinit ja päiväjärjestys sekä pysyvät ihmissuhteet (mm. aikuis- ja kaverisuhteet) luovat turvallisuuden tunteen. Valokuvat vanhemmista helpottavat ikävää päivän aikana. Me aikuiset ja kasvattajat haluamme olla helposti lähestyttäviä jokaiselle lapselle. 7

8 Myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään ja hän löytää oman paikkansa ryhmässä. Aikuisten hyvät keskinäiset suhteet, kuten myös lasten keskinäiset suhteet vahvistavat turvallista ja hyvää psyykkistä ympäristöä. 2.2 Kasvattajat Päiväkoti Mainingissa huomioimme kaikki työyhteisön jäsenet yksilöinä. Jokainen kasvattaja tiedostaa olevansa samalla osa ryhmää ja yhteisöä. Työtämme ohjaavat sekä Helsingin kaupungin arvot että päiväkoti Mainingin omat arvot ja yhteisesti sovitut periaatteet. Kukin tuo ne omassa toiminnassaan esille omien vahvuuksien mukaan. Työssämme lähtökohtana on aina lapsi ja lapsen etu. Yhteiset näkemykset ja käytänteet hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta on sovittu koko työyhteisön kesken. Työyhteisön kehittämisen ja kehittymisen näkökulmasta käsin yksilön ja yhteisön toiminnan ja työskentelyn jatkuva arviointi on edellytys. Kasvattajan on hyvä olla tietoinen ajankohtaisista ja ympärillä tapahtuvista asioista. Hyvä kasvattaja uskaltaa mielestämme kokeilla työssään uusia asioita ennakkoluulottomasti vanhoja rutiineja tarkastelemalla, arvioimalla ja tarvittaessa niistä jopa luopumalla. Kasvattajan tulee tänä päivänä olla joustava, tilanneherkkä ja sukupuolisensitiivinen. Tasaarvoinen kasvattaja tiedostaa ja kyseenalaistaa omat, perinteen muokkaamat, ajattelutapansa sukupuolirooleista. Sukupuolesta riippumatta, jokaisella lapsella tulee olla samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet opetella taitoja, jotka ovat kaikille ihmisille yhtä arvokkaita ja tärkeitä elämässä pärjäämisen kannalta. Päiväkoti Mainingissa ohjaamme lasta omatoimisuuteen kannustamalla ja kehumalla lasta paljon. Kasvattajalta saatu tuki, kannustus ja ohjaus, kasvattaa ja kehittää lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa. Hyvän kasvattajan tulee olla lapselle sensitiivinen, turvallinen ja empaattinen aikuinen. Hänen tulee reagoida pienen lapsen tarpeisiin erityisen herkästi. Kasvattajan tulee olla lapselle ja yhteisölle läsnä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Näemme lapsen todellisen kuuntelemisen ja lapsen kuulluksi tulemisen arvokkaana ja tärkeänä. Kasvattajana luomme omalla esimerkillämme, käytöksellämme ja toiminnallamme rauhallista, lämmintä ja kiireetöntä ilmapiiriä lapsen päiväkotipäivään. Päiväkodin ja kodin välisessä yhteistyössä kunnioitetaan kunkin perheen kasvatusta ja luodaan luottavaiset suhteet kasvatuskumppanuuden merkeissä vanhempiin. 8

9 3. Lapsi 3.1 Millainen lapsi on Syntyessään lapsi on viaton, haavoittuvainen ja herkkä ympäristön vaikutuksille. Lapsi oppii joka päivä jotain uutta ollessaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi on utelias ja aktiivinen persoona. Hän on luonnostaan kiinnostunut ja tiedonhaluinen ympäristöstään. Lapsi tutkii ja kokee ympärillä olevia asioita leikkien ja liikkuen. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti ja on aina ainutlaatuinen. 3.2 Miten lapsi oppii Lapsi oppii parhaiten turvallisessa ja kiireettömässä ympäristössä, jossa hän voi kokeilla, tutkia ja havainnoida erilaisia asioita. Päiväkoti Mainingissa selkeät päivä- ja viikkorytmit sekä lämmin ja välittävä ilmapiiri kannustavat luontaiseen oppimiseen. Kannustamme lasta oppimaan positiivisen palautteen kautta. Onnistumisista ja epäonnistumisista keskustelemme lapsen kanssa, näin mahdollistetaan oppimisen ja onnistumisen ilon kokeminen. Lapselle kehittyy samalla käsitys syy-seuraussuhteesta. Lapsen kasvuympäristö tarjoaa lapselle erilaisia toimintamalleja, joita lapsi käyttää omassa toiminnassaan. Aikuinen ja toiset lapset toimivat lapselle mallina ja tukena. Fyysinen oppimisympäristö luodaan monipuoliseksi tarjoamalla oppimista tukevia virikkeitä. Lapselle tarjotaan kehitystason mukaista toimintaa, jossa huomioidaan lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Kuuntelemalla lasta aikuinen tarjoaa lapselle mahdollisuuden tehdä aloitteita, valita leikkejä sekä tutkia ja ilmaista omia ajatuksiaan. Lapsi oppii leikin kautta erilaisia taitoja. Leikissä lapsi harjoittelee mm. sosiaalisia taitoja, tunteiden käsittelyä ja esiintuomista sekä arkipäivän asioita. 3.3 Kieli ja vuorovaikutus Lapsi on aktiivinen kielen oppija jo syntyessään. Pienillä lapsilla kommunikoinnin merkitys korostuu perushoitotilanteissa. Kieli tukee lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja ajattelutoimintojen kehittymistä. Aikuinen ja isommat lapset toimivat lapselle mallina, jota lapset voivat jäljitellä. Aikuinen on läsnä ja vastaanottavainen lapsen kontaktialoitteille. Keskusteluissa lapselle annetaan hänen tarvitsemansa aika kertoa, kysyä ja vastata. Vähitellen, ikään kuin huomaamattaan, lapsi omaksuu sanoja ja käsitteitä ymmärtäen niiden merkitykset. Leikki ja 9

10 leikkiminen ovat lapsen mielikuvituksen, ajattelun, kielen ja vuorovaikutuksen kehitykselle tärkeää. Satujen, lorujen, riimien ja laulujen kautta lapselle tarjoutuu mahdollisuus kiinnittää huomiota sanojen eri muotoihin. Kielellä leikkiminen toistamalla ja kuvailemalla sanoja, riimittelemällä sekä keksimällä omia satuja ja sanaleikkejä harjoituttaa kielellisiä valmiuksia. Saduttamisen ja tarinan kerronnan avulla lapsi voi harjoitella ilmaisemaan mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Aikuinen ohjaa omalla mallillaan lapsia sopivaan äänenvoimakkuuden käyttöön. Mainingin lapsiryhmissä kirjaimet ja numerot ovat esillä, ne on asetettu lapsen tasolle. Kirjainten ja numeroiden muodot houkuttelevat lapsia keskustelemaan ja ihmettelemään yhdessä toisten kanssa ja itsenäisesti. Lapselle voidaan tarjota malliksi sanoja, joita hän voi itse kirjoittaa. Oman nimen tunnistaminen, taputtamalla tavuttaminen ja kirjoittaminen on tärkeitä taitoja opetella. Lasten paikat on merkitty lapsen nimellä ja kuvalla, näin myös pienemmille lapsille tarjotaan mahdollisuus opetella hahmottamaan nimiä ja kirjaimia. 4. Lapselle ominaiset toimintatavat Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Lapsi oppii toimiessaan spontaanisti ja ohjatusti, aistimalla: tunnustelemalla, maistelemalla, haistelemalla, näkemällä ja kuulemalla. Tästä syystä oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja tarjota lapselle ikätason mukaisia haasteita. Kyseleminen on yksi lapsen tavoista oppia. Aluksi lapsi kommunikoi paljon elekielellä, myöhemmin lapsi oppii uusia sanoja päivittäin. Lapsi on aktiivinen ihmettelijä ja kiinnostunut kaikesta, hän ihmettelee ääneen ja kyselee toistuvasti miksi?. Kasvattajan tulee ruokkia lapsen uteliaisuutta ja vastata loputtomiin kysymyksiin. Lapsella on paljon asiaa ja ihmeteltävää, jolloin aikuisen rooli keskustelun eteenpäin viemisessä on tärkeä. Leikkiminen Alkaessaan liikkua, lapsi tutkii ympäristöään, näin ollen on tärkeää muokata fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen (tiedollinen) ympäristö lapselle toimivaksi. Leikki ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Leikki luo lapselle sosiaalisia tilanteita. Leikin kautta lapsi oppii käsittelemään tunteitaan ja, jonka avulla lapsen ongelmanratkaisukyky kehittyy. Leikki on lapselle luontaista toimintaa, jonka kautta lapsi voi käydä läpi kokemuksiaan. Päiväkotimme tilat ja lelut antavat siihen hyvät mahdollisuudet. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi on aikuisen merkitys leikin toteutumisessa. Leikin sisältö monipuolistuu lapsen kasvaessa ja leikki saa eri muotoja. Leikki on lapsen ajattelua ja se liittyy lähes kaikkeen lapsen toimintaan. Leikissään lapset jäljittelevät näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa, arkipäivän asioista ja tilanteista vaikeisiin asioihin. Leikin kautta erilaisten arkisten asioiden käsitteleminen ja pohtiminen on luontaista, esimerkiksi lääkärileikki 10

11 neuvolakäynnin jälkeen. Lapsi käsittelee myös sukupuolirooleja leikin kautta. Aikuisen on tärkeää viestiä lapselle, etteivät sukupuoliroolit ole yksiselitteisiä ja, ettei ole erikseen olemassa naisten ja miesten töitä. Oman roolin löytäminen ja kehittäminen vahvistavat lasta. Sukupuolesta riippumatta nukkeleikit harjoittavat lapsen tunteenilmaisua, läheisyyttä ja huolenpitoa, kun taas kiipeily ja pallopelit harjoittavat karkeamotoriikkaa, ketteryyttä ja ryhmässä toimimisen taitoja. Lapsilla on mahdollisuus päiväkodin sisällä aikuisten tukemana ns. vapaaseen leikkiin vuotias lapsi leikkii rinnakkaisleikkejä, hän haluaa saada aikaan meteliä ja kolinaa (kolistelee palikoita ja muita leluja) sekä maistelee esineitä saaden niihin tuntemusta. 3-vuotiaana lapsi huomaa, että leikkiminen toisten kanssa on mukavampaa. 3-4-vuotias lapsi leikkii mielikuvitusleikkejä, kotileikkejä ja liikunnalliset leikit (kiipeily, hyppiminen juokseminen yms.) tulevat taitojen kehittyessä yhä tärkeämmiksi. Tässä iässä mielikuvitusleikki alkaa saada myös roolileikin ja sääntöleikin piirteitä. 5-vuotiaalla leikki on jo pitkäjänteisempää. 5-6-vuotias leikkii sääntöleikkejä, roolileikkejä ja pelaa jo hieman vaativampia pelejä. Kasvattajan tulee havainnoida lasta ja lapsen leikin kehittymistä. Aikuisen rooli leikeissä on leikkiä eteenpäin vievä, mikäli lapsen on vaikea saada leikkiä muodostumaan. Leikin aloittamisen vaikeudessa, aikuisen rooli on ohjata leikkiä alkamaan ja jäädä sitten hieman takaalalle ja antaa lapsille mahdollisuuden viedä itsenäisesti leikkiä eteenpäin. Pienryhmät mahdollistavat aikuisen läsnäolon ja pienemmät ryhmät luovat rauhallisen ja leikkiin keskittyneen tunnelman. Tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias ja tutkimis- sekä tiedonhaluinen. Lapsi nauttii fyysisen ympäristön tarjoamista haasteista ja tarkkailee ympärillä olevien ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä. Hän hakee luonnostaan uusia kiinnostavia asioita. Oppiessaan uusia asioita itse kokemalla, tutkimalla ja oivaltamalla lapsi näkee asioiden yksityiskohtia. Näin ollen lapselle luodaan mahdollisuus omaehtoiseen tutkimiseen ja itsetunnon vahvistumiseen. Lapset saavat pohtia itse vastauksia valmiiden vastausten sijaan. Keskustelut ovat tärkeitä ja panostamme niihin aikaa. On tärkeää, että lapsi voi haastaa aikuisen keskusteluihin. Nämä hetket tarjoavat mahdollisuuden pedagogisiin keskusteluihin lapsen kanssa. Metsä- ja luontoretket kuuluvat päiväkodin ohjelmaan. Havainnoimme jatkuvasti ympäristöämme, ihmettelemme luonnon muutoksia vuodenaikojen mukaan, tutkimme eri elementtejä kuten mm. vettä, hiekkaa, lunta. Aikuinen mahdollistaa omalla toiminnallaan ja kiinnostuksellaan parhaimmillaan lapsen innostumisen uusista asioista. Toisaalta aikuisen liika innostuneisuus voi myös latistaa lapsen innon tutkia. Lapsen tunteminen mahdollistaa löytämään uusia kiinnostavia asioita, joita voi tuoda lasten tietoisuuteen. Se millaiset toimintatavat ovat kulloinkin parhaat jonkin lapsen kohdalla, löytää vain havainnoimalla ja kokeilemalla. 11

12 Liikkuminen Liikkuminen sisällä ja ulkona tarjoaa lapselle monipuolisen mahdollisuuden tutustua omaan kehoon. Se on tärkeää lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Lapsen liikkuminen alkaa perusliikuntataitojen opettelemisesta, kuten konttaamisesta, kävelemisestä, hyppäämisestä, juoksemisesta etu- ja takaperin, kierimisestä, pallonheitosta ja tasapainoilusta. Oppiessaan kävelemään lapsi alkaa liikkua pidempiä matkoja tutusta ja turvallisesta aikuisesta ja laajentaa näin liikkumisreviiriään. Ympäristön havainnoiminen mahdollistuu lähellä ja vähän kauempana erilaisissa maastoissa ja eri tasoilla. Taitojen kehittyessä liikkuminen innostaa tutkimaan, se tukee ja vahvistaa kehon toimintaa. Liikunta kehittää itsetuntoa, motoriikkaa, muisti-, havainto- ja ajattelutoimintaa. Lapsi ilmaisee itseään liikunnan avulla. Lapsille järjestetään jumppatuokioita ikäryhmittäin esim. taaperot, leikki-ikäiset ja isot tai lapsen iän ja taitojen mukaan muodostetuissa pienryhmissä. Näillä tuokioilla leikitään paljon kehonhahmotus-, reaktio- ja muita liikuntaleikkejä. Aikuisen tehtävä on tarjota lapselle monipuolisia liikunnallisia elämyksiä ja kokemuksia. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen yhdistävät kaikki kehityksen osa-alueet (kognitiivinen, sosio-emotionaalinen ja motorinen). Se antaa mahdollisuuden monenlaiseen kokemiseen, kehittää mielikuvitusta ja luovuutta sekä vahvistaa onnistumisten myötä lapsen minäkuvaa. Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta lapsi oppii havaitsemaan omia ja muiden tunteita. On tärkeää, että aikuiset osaavat tukea lapsia yksilöllisesti, mutta myös ryhmässä. Lapsi kokee onnistumisen iloa, kun näkee oman työnsä jäljet. Hän esittelee ylpeydellä aikaan saannoksiaan. Käsillä tekeminen: mm. muovaileminen, saksilla leikkaaminen, paperin rypistäminen ja taikataikinalla leipominen antavat lapselle elämyksiä. Erilaiset piirtämiset, maalaamiset ja askartelut kuuluvat viikko- ohjelmaan sisältäen monia teemoja ja aiheita, esim. perhe, minä, luonto, vuodenajat tai juhlat. Käytämme toiminnassamme myös itse kerättyjä luonnonmateriaaleja. Monipuolisten välineiden ja materiaalien asettaminen lapsen ulottuville ja ohjaaminen välineiden oikeanlaiseen käyttöön, tukee lapsen luovuuden ja motoristen taitojen kehittymistä. Aina ei tarvitse olla valmiita malleja esimerkiksi askartelussa, vaan lapsi voi tehdä taideteoksestaan sellaisen kuin haluaa, juuri oman näköisensä. Taito ilmaista itseään on osa itsetunnon kehitystä. Laulamme, soitamme ja kuuntelemme musiikkia melkein päivittäin monissa eri tilanteissa. Draamakasvatuksen keinoin (mm. teatterit, draamaseikkailut) lapsi voi eläytyä erilaisiin rooleihin, rohkaistua esiintymään ja ilmaisemaan itseään, harjoitella tunteiden tunnistamista ja tulkitsemista sekä kehittää eläytymis- ja kuuntelukykyä. Draamakasvatus on yhteydessä niin leikkiin kuin myös oppimiseen. Roolileikit ovat tärkeitä mielikuvitusta kehittäviä toimintoja sekä ne kehittävät ongelmanratkaisutaitoja. Tästä syystä on 12

13 tärkeää luoda oppimis- ja leikkiympäristö helposti innostavaksi. Rooliasut ovat lasten saatavilla ja niitä käytetään paljon yhdistämällä kaksi eri orientaatiota, esimerkiksi musiikki-esityksissä voidaan yhdistää musiikki ja draamakasvatus. 5. Sisällölliset orientaatiot Sisällölliset orientaatiot ovat: matemaattinen, luonnontieteellinen, esteettinen, historiallisyhteiskunnallinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen. Eri orientaatioita käsitellään päiväkodin arjessa samanaikaisesti, toimiessa sisällä ja ulkona esim. luontoretkellä luonnontieteellistä ja matemaattista käpyjä tutkittaessa. TUTKIJA HAVAINNOITSIJA IHMETTELIJÄ OIVALTAJA LAPSEN ROOLI KYSELIJÄ OPPIJA KOKEILIJA Matemaattinen orientaatio Matematiikka on muutakin kuin laskemista. Se on hahmottamista, vertailemista, mittaamista, tila- ja aikakäsitteiden ymmärtämistä leikkien ja pelien myötä. Lapsille annetaan mahdollisuuksia ihmetellä, oivaltaa, tutkia ja kokeilla matemaattisia ilmiöitä jokapäiväisissä tilanteissa. Kaikilla asioilla on tapana luokittua, rakentua, rytmittyä ja järjestäytyä. Lukusanat 1-30 tulevat monella tapaa päivittäin tutuksi mm. päivien, kuukausien ja lapsien lukumäärän laskemisessa. Muodot tulevat tutuiksi leikkitilanteissa, jumppatuokioissa ja aamupiirissä, jossa lapset ohjataan istumaan perusmuotoisten ja väristen alustojen päälle esimerkiksi istu keltaiselle neliölle. Arkisten askareiden kuten lelujen siivoaminen leikin jälkeen omille paikoille sekä astioiden palauttaminen ovat tapoja harjoitella lajittelua ja laskemista. Lisäksi voidaan lajitella leluja mm. koon, värin ja muodon mukaan. Määreet ja vastakohdat ovat osa kokoaikaista kanssakäymistä. Ruokailutilanteissa valitaan paljon vai vähän ruokaa? tai isot menevät jumppaan ja pienet valitsevat leikkipaikan. 13

14 Luonnontieteellinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio on hyvin laaja-alainen, kokemuksellinen, elämyksellinen ja toiminnassa muiden orientaatioiden kanssa hyvin tiiviisti. Luonnontieteelliseen orientaatioon kuuluvat lähiympäristön tuntemus (luonto ja rakennettu ympäristö), luonnon kunnioittaminen ja suojeleminen, puhtaus ja siisteys kasvatus, huolenpito (perushoitotilanteet), terveelliset ruokailu-, ulkoilu-, lepäämis-, ja liikkumistottumukset. Opeteltavana on myös sään mukainen pukeutuminen. Ympäristökokemuksista nautitaan retkillä ja ulkoillessa ja niistä keskustellaan lasten kanssa. Ensimmäiset retket lähiympäristöön tehdään jo varhaisessa vaiheessa. Kun taidot alkavat kehittyä, retkeillään ohjatusti. Ensin lapset pääsevät tutustumaan Nuppuset luontoon tutustumassa (2-3v.) ryhmässä, jossa ryhmien leikki-ikäiset tutustuvat erilaisten leikkien kautta lähiympäristöön, rakentavat pesiä sekä tutkivat ja havainnoivat ympäristöä. Kun lapsi oppii liikkumaan lähiympäristössä, aloitetaan tutustuminen eri maastoihin. Miihkalia etsimässä (4-6v.) ryhmä, jossa lapset tutustuvat leikkien ja mielekkäiden tutkimusten kautta eri ympäristöihin, kuten mm. metsään, kaupunkiin ja vesiin esimerkiksi kalastamalla. Samalla seurataan vuodenaikojen vaihtumisia, säätiloja, eläinten käyttäytymistä, tutustutaan kasvillisuuteen jne. Kasvien kasvattaminen on mielenkiintoinen tapa oppia luonnon kasvua. Itse kasvattamat yrtit on mukavia haistella ja maistella. Lapsia ohjataan ja kannustetaan huolehtimaan omasta terveydestä ja puhtaudesta. Ohjaamalla autetaan lapsi omaksumaan siisteys- ja tapakulttuuriin liittyvät perusasiat. Päivittäin huolehditaan terveellisistä ruokailu-, ulkoilu-, ja lepohetkistä. Perheiden kanssa sovitaan yksilöllisesti miten kunkin lapsen kanssa toimitaan mm. ruokailu ja wc-tilanteissa. Lapsen erityisruokavaliot (esim. allergiat) ja terveydelliset seikat (esim. diabetes) huomioidaan asiaankuuluvalla tavalla ja perheiden kanssa yhdessä sopien. Infektioita ja niiden leviämistä ehkäistään hyvällä käsien pesulla ja tarvittaessa desinfioivalla käsihuuhteella. Lasten perushoitotilanteet hoidetaan lapsen kannalta yksilöllisesti ja mielekkäästi. Perheet ovat erityisen tärkeässä asemassa sovittaessa lapsen perushoitoon ja siisteyskasvatukseen liittyvistä asioista. Perushoitotilanteissa toimitaan johdonmukaisesti opetellen huolellisesti mm. wckäynteihin ja vaipanvaihtoon liittyvät hygieniaa edistävät toimintatavat. Omatoimisuutta tuetaan pukemis- ja ruokailutilanteissa opetellen lapsen kanssa yhdessä hyvät toimintatavat. Henkistä terveyttä edistetään mm. riittävällä henkilökuntamäärällä, lämpimällä, läheisellä, rauhallisella ja positiivisella ilmapiirillä ja toimintatavoilla. Lapset tarvitsevat paljon läheisyyttä, eikä heidän tarvitse kasvaa pois sylistä päiväkotiin tultuaan. Perheen kanssa yhteistyössä pohditaan lapsen unen ja levon tarvetta kotona ja päiväkodissa. Päiväkodin arjessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja tottumukset, päivittäin rentoudutaan, rauhoitutaan ja levätään. 14

15 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio on kuuntelemista, tuntemista, havaitsemista, kuvittelua sekä intuitioon tarttumista. Esteettisyyttä kokeakseen luovuus, innostuneisuus, kokeilun halu ja tunteminen ovat tärkeitä. Lapsella on saatavilla kokoajan välineet, joilla hän voi toteuttaa itseään. Toimiva kasvatusympäristö houkuttelee ja kutsuu luomaan ja kokemaan taidetta. Lapsilla ja aikuisilla voi olla eri näkemys esteettisestä kauneudesta ja se sallitaan. Opetellaan löytämään jokaiselle lapselle se itselle sopivin tapa toimia, ilmaista itseään ja oppia oppimaan. Lasten töiden esillepanoon panostetaan ja sitä suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Ilmaisutaito lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään. Päivähoidon tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia luoda ja toteuttaa kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja itsenäisesti, omaaloitteellisesti ja persoonallisesti kokien. Taiteellinen kokeminen on maalaamista, piirtämistä, muovailua ja kaikenlaista käsillä tekemistä. Värien tuntemus alkaa jo ihan pienenä, aluksi tutustutaan väreihin kokeilemalla ja tunnistamalla (sormiväreillä maalaaminen) ja myöhemmin siirrytään väriympyrään, jossa tutustutaan pääväreihin, väliväreihin ja kuinka ne luodaan. Lasten kanssa kerätään paljon luonnonmateriaaleja ja tavaroita kierrätetään uusiokäyttöön. Erilaisten tekniikoiden käyttö opettaa lasta tarkastelemaan kädentöitään eri näkökulmista. Elämyksiä ja kokemuksia taiteen eri muodoista saadaan käymällä tutustumiskäynneillä museoissa ja näyttelyissä. Musiikki Lauluja lauletaan muutenkin kuin lauluhetkillä, kuten esimerkiksi siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä pyritään vahvistamaan tuomalla päiväkodissa laulettavia lauluja kotiin tiedoksi. Musiikki on ennen kaikkea kuuntelemista, laulamista, leikkimistä, tanssimista, soittamista, itse musiikin tekemistä, mutta myös tuntemista. Rytmisoittimet ovat mukana jokaisella musiikkituokiolla. Opetellaan tuntemaan eri soittimia ja tapoja soittaa niitä. Päiväkodin lauluhetket ovat tärkeä osa yhteistä toimintaamme. Historiallinen orientaatio Perehdytään perheen, lapsuuden ja oman kulttuurin historiaan ja suomalaisuuteen. Suosittelemme perheille, että päiväkotiin tuotaisi valokuvia tärkeistä läheisistä ihmisistä. Kuvien kautta voimme keskustella lapselle tärkeistä asioista ja tilanteista. Kunnioitetaan myös vieraita kulttuureita ja perehdytään niihin perhe ja lapsilähtöisesti tilanteen mukaan. Vierailut museoihin (mm. Kaapelitehdas, Kansallismuseo, Kiasma, Ateneum) antavat mahdollisuuden tutustua entisajasta nykypäivään. 15

16 Aikayhteyttä pyritään hahmottamaan käsitteillä: entisaika, nykyaika, tulevaisuus, eilen, tänään, huomenna. Aikakäsitteitä käytetään eri yhteyksissä mm. syntymäpäivät, aamupiiri, perinnejuhlat (Kalevalan päivä) ja muut juhlat. Perinnelauluin ja -leikein pidämme yllä kansanperinteitä, jotka ovat osa historiaamme. Eettinen orientaatio Onko oikein silittää vai lyödä? Eettisyys on yksi laajimmista orientaatioista, joka on läsnä kaikessa. Arki tuo tilanteita, joissa keskustellaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän sekä totuuden ja valheen merkityksestä. Itsetunto ja itseluottamus vahvistuvat, kun lapselle mahdollistetaan kokea onnistumisia. Erilaisuuden hyväksyminen, ystävyys, toisten auttaminen ja yhdessäolo ovat arvomaailmaamme tukevia asioita. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti niin lasten kuin myös aikuisten. Omien tunteiden nimeäminen on asia, jota harjoitellaan lasten kanssa ja erilaisten tunteiden näyttäminen sallitaan. Päivittäisissä lasten leikkitilanteissa ei voida välttyä pieniltä ristiriidoilta tai kiistoilta. Lasten kanssa keskustellaan, ettei toisen satuttamista hyväksytä missään muodossa ja ristiriitojen ratkaisuun pyritään käyttämään niihin tarvittava aika. Omanvuoron odottaminen ja leikkirauhan salliminen kaikille ovat myös tärkeitä asioita päivittäisten toimintojen keskellä. Lasten kanssa pohditaan omien jälkien korjaamisen merkitystä ja luodaan pohjaa lapsen itsenäiseen siistiksi oppimiseen. Tutut ja turvalliset aikuiset luovat hyvät vuorovaikutussuhteet. Lapsen henkistä hyvinvointia tuetaan hyvällä ilmapiirillä, pienryhmätoiminnalla sekä luovilla ja yksilöllisillä toimintatavoilla. Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja lapsen mielipiteiden kuunteleminen sekä kasvattajien herkkävaistoisuus ja turvallisuus antavat mahdollisuuden positiivisen minäkuvan syntymiseen ja säilymiseen. Rajat on rakkaus. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Perheiden kanssa sovitaan lapsen uskonnollis-katsomuksellisesta kasvatuksesta. Meille on tärkeää hyväksyä ja kunnioittaa erilaisia uskontoja. Päiväkoti vierailee kaksi kertaa vuodessa ev.lut. kirkossa: jouluna ja pääsiäisenä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin uskonnollisiin ympäristöihin (kirkko ja hautausmaa). Lasten aloitteista keskustellaan uskontoon liittyvistä asioista esimerkiksi miksi joku joutuu hautausmaalle?. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio liitetään usein muihin orientaatioihin kuten esimerkiksi musiikki ja kädentaidot. 16

17 6. Toiminta Toiminnassamme korostuu leikin ja vuorovaikutuksen merkitys sekä turvallisen toimintaympäristön ja myönteisen ilmapiirin tukeminen. Suunnittelemme toimintaa lapsilähtöisesti huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet, ikäjakauman ja kiinnostuksen kohteet. Jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon kerätään havaintoja lapsen kehityksestä ja lapsen päiväkodissa tekemiä töitä. Rauhoitamme leikkiä antamalla sille aikaa, rajaamalla leikkialueita ja toimimalla pienryhmissä. Pienryhmätoiminnalla turvaamme rauhallisen toimintaympäristön ja vuorovaikutuksen. Päivän aikana lapselle järjestetään toimintaa yksin, pareittain, pienryhmänä tai koko ryhmänä. Arjen toiminnoissa huomioidaan hyvät tavat, vuoron odottaminen, toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen. Kasvattajat ovat aidosti kiinnostuneita lapsesta, he kuuntelevat lasta jolloin lapsi tulee kuulluksi. 6.1 Toiminnan puitteet Päiväkoti Maininki aukeaa perheen hoidontarpeen mukaan (aikaisintaan klo 6.15), aamun ensimmäiset lapset otetaan vastaan vuoroviikoin Koralleissa ja Meritähdissä. Aamupalaan mennessä on siirrytty omiin ryhmiin. Aamupala tarjoillaan klo välisenä aikana. Aamupalan jälkeen ulkoillaan ja toteutetaan pienryhmätoimintaa (esimerkiksi liikunta, musiikki, kotileikki). Aamupiiriin kokoonnutaan klo Aamupiirissä käydään läpi viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, päiväntoiminnot ja sää. Lapsille on tärkeää käydä läpi ketkä ryhmän lapsista ovat paikalla. Aamupiirissä voidaan keskustella myös omista asioista ja kuunnellaan kaveria, omaa vuoroa odottaen. Lounas syödään noin klo 11.00, jonka jälkeen mennään porrastetusti päiväunille. Päiväunilla kuunnellaan unisatuja ja/tai musiikkia. Päiväunilta voi nousta hiljaisiin hommiin, jos ei nukuta n. klo Vaikka lapsi ei nuku päiväunia, on tärkeää levätä ja rauhoittua hetkeksi. Välipala aloitetaan klo Tämän jälkeen voidaan joko leikkiä tai lähteä heti ulkoilemaan. Ulkoilu tapahtuu läheisessä Kellosaaren puistossa, josta vanhemmat hakevat lapsensa kotiin. Mikäli emme pääse ulkoilemaan iltapäivisin, olemme päiväkodin tiloissa. Päiväkoti sulkeutuu viimeisen lapsen lähdettyä kotiin, kuitenkin viimeistään klo Pienryhmätoiminta Maanantaista torstaihin päiväkoti Mainingissa toimii ikätason mukaiset pienryhmät. Pienryhmätoimintana on erilaista toimintaa, kuten mm. kädentaidot, liikunta, pikkueska ja metsäretket. Pienryhmätoiminta mahdollistaa aikuisen ja lapsen todellisen vuorovaikutuksen rauhallisessa ympäristössä. Lapsi tulee kuulluksi pienemmässä ryhmässä. Hiljaisemmat, aremmat ja kieltä opettelevat lapset hyötyvät myös paljon pienemmässä ryhmässä 17

18 toimimisesta. Pienryhmätoiminta tuo iloa ja onnistumisen kokemuksia niin lapselle kuin aikuiselle. Pieniin ryhmiin jaettu toiminta laskee melutasoa päivän aikana, koska ryhmät toimivat päiväkodin eri tiloissa. Myös ulkoilu ja pukemistilanteet toteutetaan porrastetusti molemmissa ryhmissä. Pienryhmässä lapsia voidaan ohjata, havainnoida ja kannustaa yksilöllisemmin. Lapsi saa mahdollisuuden itsensä ilmaisuun helpommin ilman keskeytyksiä. Pienryhmien lapset ja aikuiset vaihtuvat riippuen toiminnasta, lasten läsnäolosta, iästä ja/tai kehitystasosta. Kannustamme lapsia myös luomaan sukupuolten välisiä ystävyyssuhteita. 7. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuuden tehtävänä on yhdistää kaksi tärkeää lasta kasvattavaa tahoa: perhe ja päivähoito. Lapsen vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja ensisijaisesti vastuussa kasvatuksesta. Päiväkodin tehtävänä on tukea tätä tehtävää. Yhteistyön määrä vaihtelee perheillä. Meillä päiväkoti Mainingissa on tärkeää pitää kiinni kasvatuskumppanuudesta tai löytää toisenlainen keino toteuttaa sitä, myös niiden perheiden kanssa, jotka eivät itse ole aktiivisia. Kasvattajina meidän tulee olla itse aktiivisia ja asiantuntijoita omassa työssämme. Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä perheen ja muiden tärkeiden yhteistyötahojen kanssa mm. neuvola, puheterapeutti, erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja. Aktiivinen ja avoin yhteistyö päivähoidon henkilöstön ja perheen välillä mahdollistaa toimivan kasvatuskumppanuuden. Kasvattajat niin kotona kuin päiväkodissa ovat tietoisesti sitoutuneet toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuuden pohjana on molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja tasavertaisuus. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut ovat tärkein menetelmä kasvatuskumppanuudessa ja sen toteuttamisessa. Päivittäinen kuulumisten vaihto lapsen asioista, päivittäinen vuorovaikutus päiväkodin ja kodin välillä, on meille yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö alkaa, kun perhe ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä päiväkotiin. Tullessaan tutustumaan päiväkotiin omahoitaja ottaa vastaan koko perheen, niin vanhemmat kuin myös lapsen. Vanhempien kanssa käydään keskusteluissa läpi päiväkodin käytänteitä, jotka jokainen henkilökuntaamme kuuluva tietää ja osaa esitellä. Aloituskeskustelu käydään perheen kanssa heti ensimmäisellä pehmeän laskun viikolla. Aloituskeskustelun perheen kanssa käy lapselle nimetty omahoitaja. Aloituskeskustelussa perheellä on mahdollisuus kertoa omasta lapsesta. Omahoitajan tehtävä on välittää saanut tärkeä tieto lapsesta muulle tiimille. Omahoitaja tutustuttaa perheen päiväkodin toimintaan ja on lapsen kanssa tiiviimmin ensimmäisten viikkojen ajan. Omahoitaja kokoaa lapsen 18

19 kasvunkansion ja käy hoito- ja kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa. Hoito- ja kasvatuskeskustelu käydään, kun lapsi on ollut noin 2-3 kuukautta päiväkodissa. Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa sovitaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtaisista tavoitteista toimintakausittain. Tavoitteiden toteutumista seurataan tiiviisti vuoden aikana ja aikuiset panostavat päiväkoti Mainingissa niiden toteutumiseen. Palautekeskusteluissa käydään vanhempien kanssa läpi sovittujen tavoitteiden toteutumista ja kootaan kulunutta toimintakautta. Teemme yhteistyötä perheiden ja päiväkodin välillä päivittäin esimerkiksi vaihtamalla kuulumiset tuomis- ja hakutilanteissa. Kukin perhe kertoo jo alussa toiveistaan millaisia kuulumisia he haluavat lapsen päivästä kuulla. Yhteiset juhlat ja tapahtumat ovat oiva paikka tutustua ja keskustella vanhempien kanssa. Vanhemmat tapaavat samalla myös muita vanhempia. Yksi tärkeä osa kasvatuskumppanuudessa on päiväkodin ja kodin välillä tapahtuva tiedottaminen. Tiedottamista tapahtuu molemminpuolisesti, perheiltä päiväkodin henkilökunnalle ja päiväkodilta perheille. Molemminpuolinen vuorovaikutus ja vastuunotto vuorovaikutuksen toteuttamisesta takaavat lapsen edun hoidossa ja kasvatuksessa. 8. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Kasvattaja luo oppimis- ja kasvunympäristön tarjoamalla lapselle mahdollisuuden mielenkiintoisiin leikkeihin, välineisiin ja leikkiin houkutteleviin tiloihin. Kasvattajan tehtävänä on järjestää retkiä (nähtävyydet, kulkuvälineet) ja ulkoilussa katsoo, että lapsi pääsee liikkumaan erilaisissa maastoissa. Erilaisilla pinnoilla ja muodoilla liikkuminen kehittää lapsen motorisia taitoja. Sanastoa opetellaan luontevasti perushoitotilanteissa, piireissä, laulu- ja loruhetkillä. On tärkeä luoda rauhallinen ja viihtyisä ilmapiiri esimerkiksi laulamalla ja loruilemalla ruokaa odotellessa, eteisessä kenkiä laittaessa ja muissa siirtymätilanteissa. Pienryhmätoiminta, viihtyisä ympäristö ja lämmin ilmapiiri edesauttavat oppimista päiväkoti Mainingissa. Lasta tuetaan kokonaisvaltaisesti ja kaikissa tilanteissa. Kasvattaja luo oppimistilanteita ja tukee lasta oppimaan. Lasta opetetaan itsenäiseksi yksilöksi. Ikätason mukaan hän pukee, käy vessassa ja syö itsenäisesti. Kasvattajan rooli on auttaa, kannustaa, ohjata ja olla itse esimerkkinä. Hän ottaa vastaan lapsen erilaiset tunteet ja auttaa häntä käsittelemään näitä (ilo, kiukku, suru, ikävä ). Kasvattaja tukee lasta sosiaalisissa tilanteissa: oman vuoron odottaminen, toisen kunnioittaminen, yhdessä toimiminen. Hän myös rikastuttaa leikkiä ja auttaa lasta selvittämään riitatilanteet. Kasvattaja mahdollistaa kädentaitojen kehittymistä ja ohjaa lasta terveelliseen elämäntapaan ja hyvään fyysiseen kuntoon. Päiväkodin arjessa on mukana laaja yhteistyöverkosto, joista koti on lapsen kohdalla kaikista tärkein. Jos kotona tai päiväkodissa herää huoli lapsen tuen tarpeesta fyysisellä, sos. emotionaalisella tai psyykkisellä puolella, keskustellaan tuen tarpeesta aina ensisijaisesti yhdessä perheen kanssa. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa ollaan yhteydessä myös 19

20 yhteistyöverkostoon vanhempien luvalla. Päiväkodilla on mahdollisuus konsultoida kiertävää erityislastentarhanopettajaa (kelto) ja tarvittaessa kokoontua yhdessä saman pöydän ääreen päiväkodin, eri asiantuntijoiden mm. kelton ja perheen kanssa. Perheen luvalla voidaan konsultoida muita alan asiantuntijoita ja luoda lapselle näin häntä parhaiten tukeva kuntoutussuunnitelma. Kun huoli lapsesta herää, keskustelemme siitä ensin tiimissä ja tarvittaessa koko työyhteisössä. Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa keinoja lapsen tukemiseksi. Tarvittaessa otamme yhteyttä yhteistyökumppaneihimme, joita ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja (S2-lto), puheterapeutti, neuvola, perheneuvola, tulkki, fysioterapeutti, seurakunta ja lastensuojelu. Neuvolan 3- ja 5-vuotistarkastusten yhteydessä vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta täyttävät omat lomakkeensa, joissa kuvataan lapsen kehitystä. Neuvolan terveydenhoitaja palauttaa lomakkeet päiväkotiin kommenttien kera. Terveydenhoitaja tai lääkäri kirjoittaa myös todistuksen erityisruokavalion tarpeesta. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus- ja kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. 9. Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat lapset ovat maahanmuuttajataustaisia, mutta mahdollisesti myös esimerkiksi romanilapsia tai viittomakielisiä lapsia. Kasvatushenkilökunnan tehtävänä on tutustua perheeseen ja sen kulttuuritapoihin. Kunnioitamme päiväkoti Mainingissa lapsen kulttuuritaustaa tutustumalla erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin, samalla tuemme lapsen identiteetin vahvistumista. Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa tasavertaisina jäseninä monikulttuurisessa yhteiskunnassamme. Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia ryhmän jäseniä ja heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen Vanhempia kannustetaan ja rohkaistaan huolehtimaan lapsen oman kulttuurin ja äidinkielen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Vanhempien kanssa keskustellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Kodin tehtävä on kasvattaa lasta ymmärtämään omia kulttuurisia tapoja ja toimintamalleja. Päiväkodin tehtävänä varhaiskasvatuksessa on kasvattaa lapsi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi unohtamatta lapsen omaa kulttuuritaustaa. Aloitus-, hoito- ja kasvatuskeskusteluissa perheiden kanssa käytetään tulkkia. Tulkin käytöllä mahdollistetaan molemminpuolinen ymmärrys ja samalla saadaan perheen ääni kuuluviin. Lapsi tarvitsee suomenkielen omaksumisessa tukea ja ohjausta. Tukena voidaan käyttää kuvia, nimeämistä, eleitä, ilmeitä, loruttamista, laulamista, saduttamista ja kuvista kerrontaa. Viittomakieli on osana päivittäistä toimintaa. Päivittäisissä toiminnoissa kuten mm. ruokailutilanteet, tuokiot ja aamupiiri voidaan käyttää tukiviittomia puheen lisäksi. Näin tukiviittomista tulee osa päivittäistä ja luonnollista kommunikointia. Tukiviittomat ovat tukena 20