TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO 2020 JA STRATEGISET TAVOITTEET YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestö Työllisyys ja työpaikat Asuminen Henkilöstö TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus Ylivieskan kaupungin talous Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus Talouden kehitys ja muutokset Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIIKELAITOKSET JA VAIKUTUS TALOUTEEN Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Liikelaitoksen vaikutus kaupungin talouteen LIITTEET Liite 1 Liite 2 Yhteisöjen avustukset vuodelle Talouden tasapainottamisohjelma

3 1. VISIO JA STRATEGIA 1

4 2 Visio 2020 Ylivieska on valtakunnallisesti tunnettu, kehittyvä ja kasvava alueensa keskus, jossa on monipuolinen yritystoiminta, hyvät palvelut, edellytykset viihtyisään asumiseen ja itsensä kehittämiseen. Strategiset tavoitteet 1) Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen yhdessä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. 2) Ylijäämäinen kuntatalous, jonka perustana on taloudellinen ja tehokas palvelurakenne. Palvelutarpeisiin vastataan taloudellisten voimavarojen puitteissa tuottavuutta parantaen. 3) Kaupunkilaisten omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä kansainvälisyyden ymmärtäminen osaksi kilpailukykyä. 4) Yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä edistävä toimintakulttuuri. 5) Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa. 6) Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla. 7) Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sitä tukeva työyhteisö. 8) Laadukas ja monipuolinen koulutus ja innovointiympäristö.

5 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

6 Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2012 lopussa Väestö kasvoi edellisestä vuodesta 267 uudella asukkaalla. Vuoden 2013 aikana asukasluku on edelleen kasvanut ja syyskuun 2013 lopussa väestönlisäys oli 184 henkilöä. Vuoden 2013 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin Tilanne Väestö Muutos % , , , , , , , , , , , , , , e ,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 Ylivieskan kaupungin väestötavoite Tilastokeskus vuodelta Ylivieskan kaupungin viime vuosien toteutuneeseen kehitykseen perustuva väestötavoite ylittää selvästi tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaistun väestöennusteen.

7 Asukkaat Asukasluvun kehitys ja ennuste Väestönmuutokset e Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntaan muutto Kunnasta muutto Muuttovoitto/-tappio Väestönmuutos Asukasmäärä Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään tasaisen hyvänä. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina Vuosien väestönlisäys on yhteensä noin 1565 henkilöä, eli keskimäärin n. 1,2 % vuodessa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna Ylivieskasta muuttaa eniten pois vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Nuoret aikuiset ja lapsiperheet ovat suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista.

8 6 Tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, vuotiaita 46,8 %, vuotiaita 22,1 %, vuotiaita 6,8 %, vuotiaita 5,2 %, vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35- vuotiaita. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: 0-14 v. % v. % 65 - v. % Yhteensä Väestö , , , Ennuste vuodelle , , , Ennuste vuodelle , , , Muutos

9 7 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2297 henkilöä vuonna 2012 ja ennusteen mukaan 3030 henkilöä vuonna 2020, 3642 henkilöä vuonna 2030 ja 3703 henkilöä vuonna Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Väestöllinen huoltosuhde Ylivieskassa ja koko maassa on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraava: 0-14 v ja +65 täyttäneitä sataa v. kohti Vuosi Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Koko maa 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Työikäisiksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki vuotiaat. Ei työikäisiä ovat puolestaan kaikki muut eli 0-14 vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat. Huoltosuhde kehittyy nopeasti huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin.

10 Työpaikat, lkm Työllisyys ja työpaikat Työttömyysaste vuosikeskiarvona % v ja tavoite ,0 13,4 10,0 12,1 12,1 11,4 10,9 9,1 8,4 11,4 10,7 9,5 9, ,5 9 5,0 0, Talouden taantuman seurauksena työttömyysaste on noussut yli 11 prosentin vuonna Työttömyyden ennustetaan vähenevän hitaasti vuosien aikana. Työpaikat v Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Palvelut Muu Vuoden 2012 alussa Ylivieskassa oli yhteensä 6442 työpaikkaa.

11 9 Palvelualan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on jatkuvasti kasvanut ja oli 72,9 % vuoden 2012 alussa. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan työpaikalla vuosittain v:na Suurin osa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina Vuosi Omakoti- Rivitalo- Kerrostalo- Asunnot Yhteensä asunnot asunnot asunnot muissa rakenn. 2013e Suunnitelmavuosien laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 120 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma.

12 10 Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2014 rakentajille uusia luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosan Olmalan alueella Suunnitelmakaudelle kaavoitetaan maata omakoti-, paritaloja rivitalorakentamiseen Hollihaassa Kurulan alueella ja Kiviojalla. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa pientalorakentajille. Vuonna 2013 kaupungilta varattiin 51 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen. Kerrostalotontit Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja. Kaupungin omistamasta ns. Kassisen alueesta järjestettiin avoin tontinluovutuskilpailu ja asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen vuonna Alueelle muodostuu kuusi kerrostalotonttia. Keskustan alueella kaupunkirakennetta tiivistämällä etsitään uusia kerrostalotontteja. Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua. Tarvittaessa ryhdytään asemakaavan muuttamiseen. Vuokra-asuminen Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 760 kpl. Ylivieskan kaupungilla on lisäksi muita vuokraasuntoja noin 50 kpl ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:llä noin 30 asuntoa. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokraasuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja.

13 Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2014 on seuraava:

14 12 Tarkastelujaksolla on tapahtunut merkittäviä muutoksia henkilöstömäärässä: Vuoden 2006 alusta lukien vakinaistettiin 9 ja vuoden 2007 alusta lukien 17 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2008 alusta lukien sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja Ylivieskan kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus liikelaitoksen palvelukseen siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstöä Alavieskan ja Sievin kunnista sekä Nivalan kaupungista ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitos on sopinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa vuoden mittaisen sopimuksen ensihoitopalveluiden toimittamisesta Pelastuslaitos toimittaa ensihoitopalveluita entisen laajuuden lisäksi myös Raahessa. RASHKY:n vastuulla ollut ensihoitotoiminta (17 henkilöä) siirtyi liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungille/jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen johtokunta on lisäksi perustanut ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Nämä toimenpiteet aiheuttivat vuoden 2013 vakinaisen henkilöstön määrän kasvun. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on aiemmin ollut liian suuri johtuen palkkajärjestelmien erilaisuudesta. Uuteen järjestelmään siirryttäessä on lopetettu suuri määrä päättämättömiä työsuhteita. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

15 Kalenteripäiviä milj. euroa 13 Palkat ja muut henkilöstömenot (sis. liikelaitos Heta) 40,0 35,0 30,0 33,0 34,5 27,3 27,5 29,0 29,8 30,7 34,4 35,6 36,2 36,7 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Henkilöstön sairauspoissaolot

16 Henkilöstömäärä 14 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan Naiset Miehet alle 30 -v v v v v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta Vanhuuseläkkeelle jäävät eläkeiän mukaan yhteensä 216 henkilöä Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti vuoden iässä.

17 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 15

18 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus Kansantalous Euroalueen taantuman ennustetaan päättyvän vuonna Lähivuosina kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä huonona pysyvän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmakaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % vuonna Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Vuonna 2014 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Vuonna 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan n. 2 %. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on vähentänyt olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla ovat jääneet vähäisiksi. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 1,6 % vuonna 2013 ja vuonna 2014 noin 2,1 %. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt kohtuullisena, mutta vuoden 2013 aikana työttömyyden kasvu on kiihtynyt. Vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 8,3 % ja vuonna 2014 noin 8,2 % Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiin. Markkinakorkojen ennustetaan pysyvän hyvin alhaisella tasolla myös vuonna Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja: e 2014e BKT, määrän muutos, % 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajaindeksi, muutos % 3,4 2,8 1,6 2,1 Kulutus yksityinen julkinen Korot lyhyet korot, 3 kk pitkät korot, 10 v. (valtion obligaatiot) ,6 0,5 1,4 3, ,2 0,6 0,6 1,9 2013e 0,0 1,2 0,2 1,8 2014e 0,8 0,8 0,3 2,3

19 17 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v hyvin voimakkaasti, yli 4 prosentin ylijäämästä lähes 3 prosentin alijäämään. Vuosina 2010 ja 2011rahoitusasema vahvistui, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin 2012 ja 2013 heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Lisäksi väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat menopaineet heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkisyhteisöjen alijäämä pysyy yli kahdessa prosentissa kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää vuonna 2014 ensimmäisen kerran 60 prosentin rajan. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2014 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 100 mrd. euroa, mikä on 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja: e 2014e Julkiset menot, % BKT:sta 55,2 56,6 58,1 58,1 Jyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:stä -1,0-2,2-2,6-2,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,4-3,8-3,8-3,3 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 49,2 53,6 58,3 60,7 Valtionvelka, % BKT:sta 42,2 43,6 47,5 49,3 Kuntatalous Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikka kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan kertaluonteisen tuloerien vaikutuksesta. Verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu ja jäännösveron tilityksen aikaistaminen joulukuulle. Aikaisemmin jäännösveron ensimmäinen erä tilitettiin kunnille seuraavan vuoden tammikuussa. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiotalouden sopeutustoimien seurauksena 2,5 prosenttiin. Vuonna 2014 kuntatalouden talousnäkymät pysyvät kireänä. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 %.

20 18 Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1½ %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 milj. euron suruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Valtionosuuksia kasvattaa indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3 ½ %. Ilman merkittäviä sopeutustoimenpiteitä kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenee noin 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämä syvenee merkittävästi. Velan määrä kasvaisi runsaalla 2 mrd. eurolla. Valtion talousarvion yhteydessä olevan peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavan synkät. Kuntatalous uhkaa heikentyä merkittävästi valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteiden ja verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina keskimäärin 2½ % vuodessa ja toimintamenojen keskimäärin 3½ % vuodessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria ja rakenteellisia uudistuksia. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien talous e 2014e Toimintakate, mrd -22,95-24,26-25,80-26,71-27,68 Vuosikate, mrd 3,02 2,55 1,79 2,17 1,40 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd 1,93 0,44-0,36-0,23-1,10 Kuntien ja kuntayhtymien 4,2 5,4 5,5 3,3 3,4 toimintamenojen kasvu % Kunta-alan palkkasumman kehitys, % 2,8 4,0 3,2 2,3 2,3 Kuntien verotulojen muutos, % 4,2 3,9 1,3 5,4 2,2 Tulovero%, painotettu keskim. 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 Tulovero%, aritmeettinen keskim. 19,60 19,66 19,81 20,01 20,36 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 20,0 Kuntien osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 28,34 29,49 35,17 Lainat, mrd 11,67 12,30 13,81 15,41 17,71 Lainakanta , /as Negatiivisten vuosikatteiden määrä Kuntien lkm, vuosikate < poistot

21 19 Kuntauudistus Kuntauudistus koostu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tuli voimaan Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen: - palvelujen edellyttämä väestöpohja - työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai - kunnan taloudellinen tilanne Ylivieskan osalta selvitystarvetta osoittaa palvelu- ja väestöpohjakriteeri (alle asukasta) ja talouskriteeri. Kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Ylivieskan kaupunginvaltuusto on päättänyt käynnistää kuntarakennelain mukaisen kuntajakoselvityksen yhdessä Alavieskan kunnan ja Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien kanssa. Yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika riippuu vireillä olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta ja hyväksymisestä. Kun järjestämislain sisältö on tiedossa, kunnilla on mahdollisuus arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä ratkaisuja suhteessa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 (hyväksytty valmisteluaikataulu). Eduskunta säätää erillisellä lailla yhdistymisselvitysten määräajasta järjestämislain tultua hyväksytyksi. Kuntarakennelain mukaan määräaika tulee olemaan kuusi kuukautta määräaikaa koskevan lain voimaantulosta. Lähtökohtana on, että valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistämisestä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Poikkeuksen muodostavat ns. kriisikunnat, joiden osalta valtioneuvosto voi tarvittaessa käyttää myös pakkotoimenpiteitä.

22 Ylivieskan kaupungin talous Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely: 1. Mikäli taseen kertynyt alijäämä asukasta kohden on viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. 2. Myös jos em. tilinpäätöksissä (2 vuotena) täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: - vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen - tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo - lainakanta asukasta kohden ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla - taseessa on kertynyttä alijäämää - omavaraisuusaste on alle 50 % - suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % Ylivieskan kaupunki täytti vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten perusteella raja-arvot. Sisäasiainministeriö asetti lain mukaisen Ylivieskan kaupunkia koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä puitelaissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Ylivieskan kaupunki laati arviointimenettelyn aikana vuosille ajoittuvan toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi. Arviointiryhmä antoi seuraavan ehdotuksensa : Arviointiryhmä katsoo, että Ylivieskan kaupungilla on edellytykset palvelujen turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia ja rakenteellisia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Tervehdyttämistoimenpiteiden tulee kohdistua pysyviin menorakenteisiin ja mahdollisuuksien rajoissa tulojen lisäämiseen. Ylivieskan tulee kiinnittää huomiota taseen kertyneen alijäämän kattamiseen ja sopeuttaa toimintojaan ja investointeja siten, että lainamäärä ei kasvaisi kohtuuttomasti. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Ylivieskan talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät. Koko Ylivieskan seudun kehityksen kannalta arviointiryhmä pitää erityisen tärkeänä, että seudun toimintoja ja palveluja tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Seudun elinkeinoelämän kehittymisen ja palvelujen turvaamisen vahvistamiseksi tulisi harkita kuntajaon selkiyttämistä ottaen huomioon muun muassa työssäkäynti ja muu asiointi. Tämä parantaisi myös puitelain mukaisten palveluiden väestömäärävaatimusten toteutumista

23 21 Suoritetut toimenpiteet: Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen arviointimenettelyyn liittyvän talouden tasapainottamisohjelman Myöhemmissä taloussuunnitelmissa talouden tasapainottamisohjelmaa on tarkistettu muuttunutta kaupunkikehitystä ja taloustilannetta vastaavaksi ja ohjelman voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 2018 loppuun saakka. Talouden taantuman seurauksena kaupungin verotulojen kehitys on ollut arvioitua hitaampaa vuonna 2009 ja 2010 ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu on ollut ajanjaksolla huomattavasti talouden tasapainottamisohjelman tavoitetta nopeampaa. Tilanteessa taseessa on kertynyttä alijäämää 7,6 milj. euroa, eli 522 euroa asukasta kohden. Alijäämää pystyttiin pienentämään vuosien aikana 3,4 milj. euroa, mutta vuoden 2012 tilinpäätös oli 1,2 milj. euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottamista on merkittävästi vaikeuttanut kuntien valtionosuuksien leikkaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2017 saakka sekä kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä (vaikutus Ylivieskalle -0,5 milj. e/vuosi). Valtionosuusleikkaukset vuosina : Kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina seuraavasti: Valtionosuusleikkausten seurauksena Ylivieskalta jää saamatta valtionosuuksia vuosina yhteensä 17,5 milj. euroa.

24 1000 e Milj. euroa 22 Kaupungin talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. VUOSIKATE v Vero-% v ,25 %, v ,50 %, v ,00 %, v ,50 % 7 6,6 6 5, ,3 2,8 2 4,2 3,9 4,1 2,5 3,6 3, ,8-1, Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016 Vuosikatteen riittävyys suunnitelman mukaisiin vuosipoistoihin. Vuosikatteen riittävyys poistoihin v Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016 Vuosikate Poistot

25 Milj.euroa Milj. euroa 23 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen voi vaikuttaa myös satunnaiset tuotot ja kulut. Tilikauden yli-/alijäämä , ,1 1,0 1,3 1,3 0 0, ,7-0,6-2 -1, ,3-4,0-4, Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016 Yli-/alijäämä taseessa v ,6-3, ,8-8,6-9,3-9,9-8,7-7,7-6,4-7,6-7,6-7,6-6, Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Tavoitteena on saada taseen alijäämä katetuksi vuosien aikana. Su 2016

26 Milj. euroa Milj. euroa 24 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Nettoinvestointien omarahoitusaste on jäänyt viime vuosina yleensä alhaiseksi. Myös suunnitelmakauden alussa v omarahoitus (=vuosikate) on jäämässä nettoinvestointeja pienemmäksi. Nettoinvestoinnit ja vuosikate (=omarahoitus) 8 7,3 7,6 7,5 6,7 6,4 6 5,1 4,9 5,4 5 5,4 4 4,1 4,4 3,0 2 1, Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016 Vuosikate Korkeasta investointitasosta ja omarahoituksen riittämättömyyden vuoksi velkamäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Lainamäärän kehitys ,9 44,5 46,6 51,2 53,8 54,4 48, ,5 56,0 56,8 55, ,5 31, Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016

27 Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet 1. Verotulot Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän noin 43,9 milj. euroa vuonna 2014 (veroprosentti 21,50). Kasvua edelliseen vuoteen 1,4 %. Vuonna 2015 kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 45,3 milj. euroa (+3,2 %) ja vuonna 2016 noin 47,2 milj. euroa (+4,2 %). Kuntien verotulot kasvavat hyvin vähän vuonna 2014 (ilman veroprosentin korotuksia), koska tilitysmuutoksesta johtuen vuodelle 2013 kohdistuu verotulojen kertaeriä ja palkkojen sopimuskorotusten ennustetaan olevan hyvin maltillisia vuonna Ylivieskalle yhteisöverotuloja kertyy noin 2,6 milj. euroa vuonna Yhteisöveron tilitykset jäävät hieman pienemmiksi kuin vuonna Talouden taantuma ja yhteisöverokannan alentaminen pienentävät yhteisöveron kertymää. Kunnille kompensoidaan yhteisöverokannan alentaminen nostamalla kuntien jako-osuutta. Vuonna 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 2,5 milj. euroa ja vuonna 2016 vain 2,2 milj. euroa, kun kuntien korotettu jako-osuusaika on päättymässä. Kuntien osuus yhteisöverosta on 35,17 % vuonna 2014, 34,0 % vuonna 2015 ja vuodesta 2016 alkaen 28,0 %. Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2014 jakoosuudet määräytyvät vuosien 2011 ja 2012 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2014 on noin 4,2 milj. euroa. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4,3 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa kiinteistöjen määrän kasvun, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutosten ja veroprosenttien korotusten vaikutuksesta. Vuodelle 2014 yleistä, vakituisten asuinrakennusten ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia korotetaan 0,05 %-yksikköä. 2. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2010 alusta siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken valtionosuuksiksi, joita hallinnoi valtiovarainministeriö. Esiopetuksen ja perusopetuksen

28 26 oppilaskohtainen valtionosuus muuttuivat asukasmäärään perustuvaksi (6-15 -vuotiaat). Valtionosuusuudistus toteutettiin kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Uudistuksen ulkopuolelle jäivät suuri osa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista mm. ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus (lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) sekä liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Ylläpitäjäjärjestelmässä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on suurimmalle osalle kunnista negatiivinen, koska opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille maksettava yksikköhintarahoitus, jonka maksatusta tapahtuu paitsi kunnille, myös muille opetuksen järjestäjille. Yhden putken valtionosuus ja sen ulkopuolelle jäänyt opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus lasketaan siten, että kullekin kunnalle erikseen lasketuista valtionosuuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuudet, jotka ovat kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuret. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Vuonna 2014 laskennallinen verotulo on euroa/asukas ja tasausraja (91,86 %), eli euroa/asukas. Ylivieskassa e/asukas, eli tasaus 324 e/asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa osana kuntarakenneuudistusta. Uusi järjestelmä on tulossa voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 29,57 % (30,96 % v. 2013) ja opetus- ja kulttuuritoimen 41,89 % (41,89 % v. 2013). Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kunnan omarahoitusosuus on 3310,86 euroa/asukas (3136,92 euroa v. 2013) ja opetus- ja kulttuuritoimen 358,30 e/asukas (357,44 euroa v. 2013). Muutos johtuu peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuvasta lisäleikkauksesta. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen vaikutus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2012 valtionosuusleikkaukset olivat 118 e/asukas, vuonna 2013 lisäleikkaus 23 e/asukas ja vuonna 2014 lisäleikkaus 67 e/asukas. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat vuosina Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään kustannustason muutoksesta johtuva indeksikorotus +2,4 % vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta.

29 27 Valtionosuuksia kertyy vuonna 2014 noin 29,8 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 4,6 milj. euroa (tasaus vuonna 2013 noin 4,2 milj. euroa). Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2013 noin 3,4 %. Vuonna 2015 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 30,7 milj. euroa ja vuonna 2016 noin 31,4 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa vuosittain. 3. Maksut ja taksat Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta on vahvistanut vesihuoltolaitoksen jäteveden käyttömaksuksi 2,46 e (alv 0 %) ja 1-perheen omakotitalon liittymismaksuksi e ja muiden rakennusten perusmaksuyksiköksi 1,75 e/m2. Uudet taksat tulevat voimaan Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannusten muutosta vastaavat korotukset. Tavoitteena on nostaa palvelujen omakatteisuustasoa ja maksutulojen määrää. Menoperusteet 1. Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen uusi kuntaalan virka- ja työehtosopimus tulee voimaan Sopimukset ovat voimassa saakka. Ensimmäisen vuoden kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Talousarviossa sopimuskorotuksiin on varattu + 1 % laskettuna kesäkuun 2013 palkkatasosta. Kuntatyönantajan välittömät henkilöstösivukulut muodostuvat sosiaaliturvamaksusta (2,15 %), työeläkevakuutusmaksusta (keskimäärin 23,7 % KuEL ja 21,80 % VaEL), työttömyysvakuutusmaksusta (3,0 %) sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu (0,8 %). KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (16,75 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan.

30 28 Ylivieskan kaupungilta ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Vieskan kuntayhtymästä siirtyneen henkilöstön osalta maksu määräytyy peruspääomaosuuden suhteessa. Vuoden 2014 eläkemaksut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta ovat yhteensä noin 1,0 milj. euroa. Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2014 yhteensä 51 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 14,8 milj. euroa. Määrärahan muutos kuluvaan vuoteen +3,8 %. Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2014 menoista on 12,72 %, eli euroa. Määrärahan muutos kuluvan vuoden talousarviosta +1,7 %. Kuntien käyttötalouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Palvelukeskus Heta. Määrärahavaraus vuodelle 2014 on euroa. Muutos edelliseen vuoteen -2,2 %. Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Palvelukeskus Heta on Ylivieskan kaupungin liikelaitos, jonka talousarvio on erillinen osa kaupungin talousarviossa. Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus vuodelle 2014 sopimuksen mukainen euroa. Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2014 sama kuin edellisenä vuonna euroa Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto.

31 29 Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. Vuodelle 2014 ei esitetä talousarviorakenteeseen muutoksia Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain. Tehtäväalueiden sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2014 lasketaan 2,5 %:n vuosikorolla.

32 30 Liikelaitos talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen talousarvion sitova tuloerä valtuustoon nähden on korvaus kaupungin sijoittamasta peruspääomasta (kuntalaki 87 e ). Korvaus peruspääomasta vuodelle 2014 lasketaan 2,5 %:n korkotasolla. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotulo. Vuonna 2014 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat lukion, Rahkolan koulun, jäähallin ja liikuntapuiston huoltorakennuksen rakentamisen määrärahat sekä Jokirannan koulun suunnittelumääräraha. Kunnallistekniikan nimetyt kohteet ovat sitovia. Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien menoja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja.

33 31 Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat: - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - virastopäälliköt (kaupunginsihteeri, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja) ja kaupunginkamreeri - kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja vararehtori, nuorisosihteeri, kulttuurikeskuksen johtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talous- ja hallintopäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, ruokapalvelujohtaja, ympäristösihteeri ja rakennustarkastaja

34 Talouden kehitys ja muutokset Seuraavassa kuvassa on hallintokuntien nettomenojen osuus kaikista käyttötalouden nettomenoista. Kokonaismenoissa ei ole mukana Jokilaaksojen pelastuslaitosta (itsenäinen taseyksikkö), vesihuoltolaitosta (laskennallinen taseyksikkö) eikä Palvelukeskus Hetaa (liikelaitos). Kuvasta selviää verorahoituksella rahoitettava osuus eri hallinnonalojen menoista, kun sisäisten palvelujen menot ja tulot (mm. ruokapalvelut ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut) ja sisäiset siivousmenot ja -tulot sekä muut huoneistomenot ja -tulot on kohdistettu hallintokunnille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Käyttötalouden nettomenot 2014 (1000 e ja %-osuus) Tekniset palvelut; 2807; 3,6 % Pelastuspalvelut; 1428; 1,8 % Kaupunginhallitus; 2724; 3,5 % Muut yhteensä; 32; 0,04 % Muut sivistyspalvelut yhteensä; 3583; 4,8 % Yleissivistävä koulutus; 15121; 19,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 50990; 65,5 % Muut sos.- ja terv. menot; 960; 1,2 % Seuraavan sivun taulukossa on esitetty talousarvion tehtäväalueiden toimintakatteet vuosina 2013 ja 2014 sekä muutos euroina ja prosentteina.

35 33 Tehtäväalueiden toimintakate 2013 / Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden. Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 Muutos Muutos % Vaalit Tilintarkastus ,9 Yleishallinto ,1 Elinkeinotoimi ,2 Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslaitoksen v:n 2013 menoista) ,4 Yhteisötuet ,6 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio ,6 Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio ,3 Muu sosiaali- ja terveystoimi ,5 Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) Yleissivistävä koulutus ,8 Kirjastotoimi ,5 Nuorisotoimi ,4 Kulttuuritoiminta ,6 Musiikkiopiston toiminta ,1 Kansalaisopiston toiminta ,8 Liikuntapalvelut ,8 Tekniset palvelut (sis. ruokapalvelut) ,2 Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä -) ,1 Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä) Käyttötalous netto, yhteensä ,9 Perusteluja: - Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu tulojen vähentymisestä (perintöraha e työllistämiseen v. 2013). Bruttomenojen kasvu 1,7 %. - Erikoissairaanhoidon määrärahavarauksen tasokorotukseen vaikuttanut vuoden 2013 määrärahan ylitys, joka on 1,0-1,2 milj. euroa. - Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää Kallion palvelukseen siirtyneen henkilöstön eläkevastuumaksut Kuntien eläkevakuutukselle. - Nuorisotoimen menojen kasvu johtuu sisäisistä vuokrista. Ilman em. sisäistä erää nettomenojen kasvu 1,5 %. - Liikuntatoimen nettomenojen kasvu johtuu sisäisistä siivousmenoista ja sisäisistä vuokrista. Ilman em. sisäisiä eriä nettomenojen muutos -0,3 %.

36 34 Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2012, talousarvion 2013 ja talousarvion 2014 keskeisiä taloustietoja. Taloustietoja Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos -% Muutos -% ta13/ta14 tp12/ta14 Kokonaismenot ( -) ,6 Kokonaistulot ( +) ,6 Toimintakate ( - ) ,3 7,3 Investointimenot (-) ,7 19,3 Vuosikate ( + ) ,4 57,3 Verotulot ( + ) ,0 10,3 Valtionosuudet ( + ) ,1 7,0 Tilikauden tulos Tilikauden yli- /alijäämä ( +/- ) Lainakanta Tunnuslukuja: Lainat / asukas Vuosikate % poistoista 72,5 103,2 104,3 Veroprosentti 21,00 21,50 21,50 Asukasluku

37 Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 65 :n mukaan kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnalla on kuntalakiin perustuva velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla taloussuunnitelmaa pidempi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettuun selvitysmenettelyyn liittyvän toimenpideohjelman vuosille Taloussuunnitelmissa ohjelmaa on tarkistettu ja voimassaoloaikaa jatkettu vuoden 2018 loppuun. Taloussuunnitelmassa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan kaupungin talouden tasapainottamisen ja alijäämän kattamisen. Kaupunginhallitus on valmistellut uuden talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelman toimenpiteet sisältyvät taloussuunnitelmaan. Talouden tasapainottamisohjelma on liitteenä nro 2. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina Tilinp. Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen kattamaton alijäämä ,1000 euroa

38 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 36

39 37 Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Kaupunginsihteeri Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2012 kunnallisvaaleista alkaen Ylivieskassa on ollut yksi äänestysalue. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit, vuonna 2015 eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Äänestysalueet Äänioikeutettuja

40 38 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VAALIT Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

41 39 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tarkastuslautakunta kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset

42 40 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TILINTARKASTUS Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut 408 Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

43 41 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaupunginkamreeri Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieskakonsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottaminen tai järjestäminen laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Osaavan henkilöstön varmistaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Uudistetaan kaupungin strategiaa ja laaditaan uusi hallintosääntö. Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen tekeminen yhdessä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien ja Alavieskan kunnan kanssa. Liikelaitos Palvelukeskus Hetan organisaatiomuodon muuttaminen osakeyhtiöksi kuntalain tai toiminnallisen kehittämisen sitä edellyttäessä.

44 42 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia tukevat tietojärjestelmät. Uusia tietojärjestelmiä käytössä. Asiointi tietoverkossa ja käyttökokemukset. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Uudet kaupungin kotisivut. Asioiden käsittelyn nopeus ja virheettömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset euroa/asukas. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat Prosessien mallintaminen koko Prosessikaaviot ja palvelukuvaukset ja palveluprosessit organisaatiossa aloitettu. muutokset toimintatavoissa. Tehokkaasti ja taloudellisesti hoidetut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Palvelukeskus Hetan toiminnan laajentuminen ja kehittäminen (mm. uudet sähköiset palvelut). Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Suorite- ja yksikkökustannukset verrattuna muihin verrokkitoimijoihin. Toiminnan riskit hallinnassa. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät Sairauslomapäivät/työntekijä vähentyneet. Työhyvinvointikysely Osaava ja motivoitunut henkilöstö Vaihtuvuus pieni Saatu palaute. TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä

45 43 Henkilöstö TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU keskusvirasto ATK-tuki 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 - talous- ja velkaneuvonta Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISHALLINTO Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

46 44 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuodelle 2014 ovat seuraavat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta - yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen - yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut - elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen Ylivieskan kaupungille - osallistuminen kaupungin markkinointistrategian luomiseen ja toteuttamiseen - osallistuminen toimintaympäristön ennakointiin ja ennakointi-aineiston tuottamiseen Kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus ( euroa) sisältää seuraavien hankkeiden kuntarahoitusosuudet vuodelle 2014: - INNOVETURI / Seudullinen pienyritysten kehittämishanke - EU Direct Funding- hanke (EU-rahoituskanavat) - Seutukaupunki Ylivieska ja City Ylivieska toimintamallin kehittäminen - YritysNoste / oppilaitokset innovaatioalustoina uuteen yritystoimintaan Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 3 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 95 % - pienyritysten kehittämishankkeessa mukana 35 yritystä Ylivieskassa - uusyritysneuvonta, kontaktit ja yrityskohtaiset toimenpiteet 220 kpl - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen

47 45 Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä euroa kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu euroa (koululaiskuljetukset ym.). Monipalveluauton (Puhtobussi) nykymuotoisen toiminnan tukemiseen ei enää myönnetä kaupungin tukea lukien. Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2014: - Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 95 % Muut tavoitteet konserniyhteisöille Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitosasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus- % 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0 TUNNUSLUVUT 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 9,6 11,0 10,0 9,5 9,0

48 46 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMI Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset , Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

49 47 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tehtäväalueelle. Pelastuslaitoksen toiminta laajenee ensihoidon palveluissa alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta / Pelastustoimi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiruutujen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna ,2 %, vuonna ,3 %, vuosina ,5 %, vuosina ,55 % vuonna ,65 % ja vuonna ,72 %

50 48 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUT Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

51 49 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, kaupunginkamreeri Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. TALOUSSUUNNITELMA Varaukset yhteistoimintaosuuksiin: Pohjois-Pohjanmaan liitto e, Ylivieskan seutukunta e, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos e ja Kerttu Saalasti säätiö e. Kaupungin verotuskustannusosuus on noin e. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti euroa. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä euroa. TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Avustettavat yhteisöt

52 50 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YHTEISÖTUET Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

53 51 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveyden-huollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Kotona asumista tukevia Kallio - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja - Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista - Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lapset, nuoret ja perheet - Vastaanottopalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Tuoteryhmät: - Hallinto- ja tukipalvelut - Varhaiskasvatuspalvelut - Aikuissosiaalityö - Perhepalvelut - Hoito- ja hoivapalvelut - Vammaispalvelut

54 52 - Vastaanottopalvelut - Aikuispsykososiaaliset palvelut - Kuntoutus - Erikoissairaanhoito - Suun terveydenhuolto - Työterveydenhuolto - Ympäristöterveydenhuolto TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omat toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet: - Toimintolaskennan käyttöönotto ja hyödyntäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion oman toiminnan kasvu alle 2 % / vuosi. Taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2014: Kunta: Ylivieska Toimiala: Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 TA 2013 M Talousarvio 2014 TA 2014 / TA 2013 TA 2014 / TP 2012 Muutos TA Muutos TA 2014 / TA / TP 2012 Vertailutaso Netto Netto Netto Netto Netto % % eur eur Vastaanottopalvelut ,2 % 106,0 % Suun terveydenhuolto ,0 % 116,0 % Erikoissairaanhoito ,8 % 118,5 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,9 % 117,8 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,7 % 112,8 % Hoito- ja hoivapalvelut ,5 % 100,4 % Kuntoutuspalvelut ,3 % 112,9 % Perhepalvelut ,3 % 92,8 % Vammaispalvelut ,6 % 99,6 % Ympäristöterveydenhuolto ,0 % 112,2 % Työterveyshuolto ,4 % -112,5 % Varhaiskasvatus ,2 % 108,7 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,7 % 115,9 % Projektit ,5 % 22,9 % Yhteensä ,7 % 108,1 % Vuokrien muutokset Yhteensä vuokramuutosten jälkeen ,3 % 107,7 %

55 53 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

56 54 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla.

57 55 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITO (OSTETTU) Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

58 56 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginkamreeri Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Eläkemenoperusteisen maksun maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä (nykyisin Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen (peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %). Toimintatulot: elatustuen takaisinperinnän palautukset Kelalta n euroa/vuosi. Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

59 57 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikköön on liittymässä myös Kärsämäki vuoden 2013 alusta. Uusi yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tehtäviä ovat uuden yhteistyö alueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. TALOUSSUUNNITELMA Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat budjetoinnin lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. Tiedotetaan uudesta hallintoalueesta Ylivieskan kaupungin viljelijöille taloussuunnitelma kauden alussa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2014 Toiminnallinen tavoite Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-5 kpl vuodessa. Tavoitetaso/Seurantatapa Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely kunnissa suoritetaan ministeriön antamiin päivämääriin mennessä. Toteutuneet spv-tapaukset tilastoidaan tunnuslukuihin. Huomioidaan myös ns. lisäalue Lutut (luopumistuet).

60 58 TUNNUSLUVUT Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Su 2015 Su 2016 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) ,2 6,4 6,4 6,4 6,4 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

61 59 Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja ja tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa.

62 60 Pelastuslaitoksen kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Palvelutasopäätöskaudella pelastuslaitoksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, joiden vaikutuksia ei vielä kaikilta osin kyetä arvioimaan. Valtakunnallisia muutostekijöitä: Pelastustoimen tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on pystyttävä olemaan siinä mukana. Kemikaalilainsäädännön uudistukset todennäköisesti lisäävät pelastuslaitoksen tehtäviä kemikaalivalvonnassa. Hätäkeskuslaitoksessa meneillään olevat uudistukset vaikuttavat viranomaisten välisiin rajapintoihin, keskinäiseen yhteistyöhön sekä pelastustoimen ICT-hankkeisiin. Pelastustoimialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan valtakunnallisesti. Kuntakentässä tapahtuvat muutokset: Kuntarakenteessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset voivat välillisesti vaikuttaa pelastuslaitokseen Kuntien taloudellinen kehitys on heikko vielä lähivuosina. Alueen elinkeino- ja väestörakenteessa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Alueen riskit keskittyvät yhä enemmän kasvukuntiin ja vaikuttavat siten pelastuslaitoksen sisäiseen palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu muutoksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin.

63 61 Toiminnan painopistealueita Henkilöstön työ edellyttää hyvää toimintakykyä pelastustoiminnan ja ensihoidon monipuolisista ja vaativista tehtävistä suoriutumiseksi. Toimintakyvyllä on merkitystä sekä pelastettavien, että itse pelastajan tai ensihoitajan turvallisuuteen. Ikääntyvien työntekijöiden määrä kasvaa joten heidän toimintakyvystään on pyrittävä pitämään huolta. Oman organisaation sisällä henkilöstön vaihtoehtoisiin urapolkuihin ja työtehtävien uudelleen järjestelyihin on vain vähän vaihtoehtoja. Pelastuslaitoksen palvelukseen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä virka- ja työsuhteisiin sekä sopimushenkilöstöön. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ydinvoimalahankkeen eteneminen edellyttää erityisasiantuntijan lisäresursointia. Toiminnan kehittämisen painopisteenä on yhtenäisen organisaatiokulttuurin edistäminen ja siten pelastuslaitoksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen entistäkin laadukkaammiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi. Erityinen huomio on toimintavalmiuden seurannassa ja kehittämisessä koko pelastustoimialueella. Onnettomuuksien ehkäisytyössä päähuomio on laadun parantamisessa ja asiakaspalautteiden perusteella tapahtuvassa kehittämisessä. Pelastuslaitoksen oma valmiussuunnittelu ja varautuminen on keskeinen kehittämiskohde. Kuntien valmiussuunnittelun ja varautumisen tukeminen on uuden palvelutasopäätöksen myötä tulossa pelastuslaitoksen palveluvalikoimaan vahvemmin mukaan. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Yritys- laitoskohteiden tarkastusprosentti 100 % Asuinkohteiden tarkastusprosentti 100% Turvallisuusviestinnän toteutumaprosentti 15 % Valmius ja taso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena Toimintavalmiusajan toteutumat riskiruuduittain Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Turvallisuusviestinnän toteutumaprosentti. Seuranta ja raportointi shp:lle

64 62 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Talousarvion suunnitelman Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, Talouden seuranta ja mukainen toteutuma raportointi johtokunnalle toteutumaprosentti Pelastuslaitoksen palvelutuotantoa pyritään edelleen tehostamaan rajoittamalla kustannusten kasvua. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA neljännesvuosittain Edistetään koko organisaation ja henkilöstön kustannustietoisuutta. Selvitetään paloasemien ja henkilöstön erikoistumisesta saatavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt. Esimieskoulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöryhmittäin. Erikoistumisselvitys käynnistetään 2014 aikana Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Organisaatiokulttuuria kehitetään määrätietoisesti yhtenäisemmäksi ja tehokkaammaksi Esimiesasemassa olevista 90 % osallistuu sisäisiin koulutuksiin Toteutuma- % Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ovat ajantasaiset Toteutuneet päivitykset /suunnnitelmien uusimiset Toteutuneet kuntien suunnitelmapäivitykset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Kehityskeskustelut käytössä Kehityskeskustelut käydään 100 % Toteutumaprosentti vakinaisen henkilöstön osalla Ajantasainen henkilöstöstrategia Pelastuslaitoksen henkilöstöstrategian päivitys aloitetaan valtakunnallisen pelastustoimen työhyvinvointitutkimuksen valmistumisen jälkeen Tavoitteena nolla työtapaturmaa Työsuojelua kehitetään Työtapaturmien lukumäärä järjestelmällisesti Kelpoisuusehdot täyttävä henkilökunta Viroissa ja toimissa 95 % ml. sijaiset Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta Sopimushenkilöstöä on riittävästi Paloasemakohtainen tavoitevahvuus toteutuu Toteutuma

65 63 TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensivastetehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) Enshoitoitoatuottavien yksköiden lukumäärä YHT Ensivastetehtävät Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) 0 TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts Toteutunut toimintavalmiusaika TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts % 90 % 90 % 90 % Toteutunut tarkastustoiminta TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Asuinkohteiden palotarkastus Yritys- ja laitoskohteet Tarkastetut kohteet yhteensä TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut tarkastukset ja lausunnot Tarkastuskohteet ja tarkastusprosentti TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Asuinkohteet Tarkastusprosentti 100 % 100 % 100 % 100 % Yritys- ja laitoskohteet Tarkastusprosentti 100 % 100 % 100 % 100 %

66 64 Palotarkastusten lukumäärä Asuinkohteiden palotarkastus Yritys- ja laitoskohteet Tarkastetut kohteet yhteensä TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Turvallisuuusviestintä TA 2013 TAE 2014 Ts 2015 Ts 2016 Koulutetut, hlö, tavoite 15% as.luvusta alk muuttuu muuttuu Turvallisuusviestinnän tavoite 15 % 15 % muuttuu muuttuu ( * Turvallisuusviestinnän tavoitteet - kohteet muuttuvat ; ei vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin Henkilöstö TA 2013 TAE 2014 (* Ts 2015 Ts 2016 Vakinainen henkilöstö ( * SHP:n alustavan sopiumuksen ja suunnitelman mukainen ensihoidon vakinainen henkilöstö)

67 65 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) , TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

68 66 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2014 Liikevaihto Myyntituotot Kuntien maksuosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Investointivarauksen lisäys Poistoeron vähennys Varausten muutos (lisäys) Tilikauden yli-/alijäämä 0,00

69 Kansalaisopisto Kirjasto Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Musiikkiopisto 67 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistystoimenjohtaja Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana

70 68 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittarit Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Lukion ja Rahkolan korjaustyöt Katajan ja Jokirannan suunnittelu käyntiin Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Sisäilman laadun seuranta Oppimisympäristön ja ops:n yhteensopivuus Paikat täytetään Tilastot Oppimistulosten parantaminen Jatko-opintoihin 100 % Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Yhteistyö Jelppiverkon kanssa Tilastot Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Opiskelun tuen järjestäminen menetelmien kehittäminen Tuetun opetuksen kehittäminen Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti Oppilashuoltoryhmien toiminnan rooli opetuksen tuen järjestämisessä Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Etu- luokan toiminnan seuranta Kysynnän ja tarjonnan seuranta Oppilashuollon toiminta arviointikohteena Koulupsykologin palvelut Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Koulun tuki kasvatustyöhön Oppilaan saaman tuen seuranta Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla

71 69 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Osaamisen varmistaminen Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä Koulutustilaisuuksiin osallistuminen OSAAVA- koulutushanke VESO/täydennyskoulutus Työsuhdeturva Henkilöstön pysyvyys Määräaikaisia työsuhteita vähennetään mahdollisuuksien mukaan Työhyvinvointi Motivoitunut henkilöstö Hyvä työtyytyväisyys Sairauspoissaolojen vähentäminen Työhyvinvointitutkimus Tilastot PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Päätöksen teko Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Laadunarvioinnin toteuttaminen keväällä 2014 Laatukriteerit TALOUDELLISET RESURSSIT Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Talousprosessit Kustannusrakenteen analysointi Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Seuranta koulun tasolle saakka Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Talousraportit Omat tilastot

72 70 TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Suoritetavoitteet TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Oppilasmäärä Esiopetus Vuosiluokat Vuosiluokat Peruskoululaiset Peruskoulu ml esikoululaiset Lukio yli 18 v / etälukiolaiset Aineopiskelijat Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) Tehokkuus / Taloudellisuus Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus Lukio Ateriakustannus / oppilas 2,19 2,40 2,66 2,66 2,66 Toiminnan laajustiedot Peruskoulujen lukumäärä Lukioiden lukumäärä Vakanssit Opettajat / peruskoulu yhteensä Virat Tuntiopettajat Opettajat / lukio yhteensä Virat Tuntiopettajat Opetusresurssit yhteensä Koulujen muu henkilökunta Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) Koulu/siv.toimen hallinto 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Tilat Koulut, lkm

73 71 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

74 72 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Tehtävä: 225 Kirjastotoimi PALVELUAJATUS Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelujen saanti asuinpaikasta riippumatta. Kirjasto tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laadukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa. Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu). Osaava, ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhakuvälineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status - Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa. - Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutettavuus on hyvä. - Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. - Kirjasto on kohtaamispaikka, avoin tila, mihin jokainen voi vapaasti tulla. - Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma - Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa, ohjaava asiakaspalvelu - Kirjastopalvelujen jatkuva kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita - Tiekkö- yhteistyö ja sen syventäminen - Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin TOIMINTASUUNNITELMA Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkökirjastostrategiassa Tiekkö-kirjastojen toiminta-ajatuksena on: Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjastoverkon palvelut parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia

75 73 kehittyä kaikissa elämänvaiheissaan. Tiekkö-kirjastot tarjoavat kirjastopalveluja edistäen hyvinvoinnin ja sivistyksen tasapuolista saatavuutta. Tiekön toimialueen n asukasta saavat Tiekkö-kirjastoverkon avulla käyttöönsä oman kirjaston kokoelmia laajemman ja monipuolisemman tietovarannon mm. seutulainauksen avulla. Tavoitteena on yhdenmukaistaa Tiekkö-kirjastojen palvelukulttuuria mm. yhdenmukaistamalla kirjastojen käyttösäännöt. Tiekkö-kirjastot toteuttavat yhteisen Kokoelmien hallinta -hankkeen, jonka tavoitteena on laatia kirjastojen varastointi- ja poistoperiaatteet. Tiekkö-kirjastot päivittävät nykyisin käytössä olevan Origo -kirjastojärjestelmän Axiell Aurora -järjestelmään ja samalla otetaan käyttöön uusi asiakasliittymä. Tiekkö-kirjastojen strategiassa kirjastojen kehittämisen yhdeksi painoalueeksi valittiin lukutaidon edistäminen: Kirjastossa kokoontuu kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulut ovat laatineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Yhteistyösuunnitelma koskee kaupungin esikouluja ja peruskouluja. Lukudiplomin suorittaminen innostaa puolestaan lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kirjoihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että lapsille. Kirjaston tilat Ylivieskassa tarvitaan toimenpiteitä kirjaston tilakysymyksen ratkaisemiseksi. Nykyiset ahtaat kirjastotilat asettavat rajoituksensa kirjaston kehittämiselle. Tavoitteena on saada asiakkaita ja henkilökuntaa palvelevat riittävät ja turvalliset tilat. Kirjastoaineistosta Määrällisesti kirjakokoelmat kirjastoissa eivät enää runsaasti kasva vaan tavoitteena on elävä kokoelma eli kokoelman uusiutuminen uushankinnan kautta ja vanhentuneen aineiston poistaminen. Tavoitteena kirjahankinnassa on 400 kirjaa/1000 asukasta/vuosi. Talousarviokauden vuosina kirjasto panostaa av-aineiston (varsinkin DVD-elokuvien ja äänikirjojen) hankintaan. Tavoitteena on 100 yksikköä/1000 as./vuosi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu Sivistyskeskuksen strategiasta. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Kirjastopalvelut takaavat tasaarvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut, välineet ja opastus ovat maksutta kaikkien saatavissa. Kirjastojärjestelmän ohjelmaversio Axiell Aurora ja virtuaalinen asiakasliittymä on kilpailutettu. Kirjastojärjestelmän ohjelmaversio Axiell Aurora ja virtuaalinen asiakasliittymä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana.

76 74 Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma. Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja on elinikäisen oppimisen paikka. Pääkirjastossa riittävät aukioloajat. Asiakkaiden tarpeita vastaavat kirjastoautopalvelut. Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoa. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. Kokoelmien hallinta -hankkeessa on laadittu kirjastoaineiston varastointi- ja poistoperiaatteet. Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Kirjaston henkilöstöllä on aktiivinen asiakaspalveluote. Pääkirjaston aukioloajat määrällisesti vuoden 2013 tasoa. Kirjastoauton reittiaikataulu ja ajokerrat Kirjojen uushankinnan tavoitteena 400 kirjaa/1000 asukasta/vuosi. Av-aineiston (erityisesti DVDelokuvien ja äänikirjojen) hankinnan tavoitteena on 100 yksikköä/1000 asukasta/vuosi. Tavoitteena on, että poistot ovat vähintään 5% aineistokokoelmasta. Kirjaston käyttöä mitataan tunnusluvulla lainaa/asukas. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan keskitaso. Asiakkaiden käytettävissä on päivitetty tiedonhaunopas Lukuharrastuksen edistämiseksi kirjastossa kokoontuu kirjallisuuspiiri. Kirjastossa järjestetään kirjallisuusiltoja ja kirjavinkkiiltoja sekä lapsille että aikuisille. Kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi on laadittu yhteistyösuunnitelma, jonka tavoitteena on antaa kaikille oppilaille mahdollisuus yhtenäiseen ja monipuoliseen tiedonhakutaitojen oppimiseen ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Tavoitteena on, että yhteistyösuunnitelma liitetään tulevaisuudessa Ylivieskan koulujen opetusohjelmaan. Kirjavinkkaus tutustuttaa koululaiset kirjoihin. Koululaisia innostetaan lukemaan lukudiplomin avulla. Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille suunnatut projektit tutustuttavat lapset kirjoihin ja kirjastoon. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Tavoitteiden ja resurssien tasapaino ja riittävä osuus käyttöbudjetista. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Käytettävissä riittävä kirjastoaineistomääräraha. Tavoitteena 20% kirjaston Aineisto- ja palvelukilpailutukset Kirjaston asiakasliittymä ja palvelin ja tietoliikenneyhteydet sekä kirjastoaineiston hankinta on käyttömenoista. Kirjastojärjestelmän päivitys ja asiakasliittymä, palvelin sekä tietoliikenneyhteydet otetaan

77 75 Alueen kirjastojen yhteiset hankkeet kilpailutettu yhdessä muiden Tiekkö-kirjastojen kanssa. Kirjasto osallistuu alueen kirjastojen yhteisiin hankkeisiin. käyttöön vuoden 2014 aikana Tiekkö-kirjastojen yhteishankintana. Kirjasto on mukana Tiekön aineistonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun kaupunginkirjastomaakuntakirjaston organisoimassa Pohjois-Suomen kaukolainojen kuljetusrenkaassa. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. Kirjasto tekee yhteistyötä alueensa muiden organisaatioiden kanssa. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Kirjaston virat ja toimet on täytetty ammattikoulutetulla henkilökunnalla kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti Ammattiaan arvostava ja itseään kehittävä henkilöstö. Terve, hyvinvoiva henkilöstö Tiekkö-kirjastojen käyttösääntöjen yhdenmukaistaminen. Kirjastolla on Kokoelmien hallinta -hankkeen tuloksena kirjastoaineiston varastointi- ja poistoperiaatteet, joita laadittaessa on otettu huomioon muiden Tiekkö-kirjastojen kokoelmat. Koululuokat käyvät vuosittain ohjatuilla kirjastokäynneillä Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman mukaan. Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Kaikki kirjaston virat ja toimet on täytetty kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti. Tasapuolinen mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Suositus: 6 koulutuspäivää/henkilö/vuosi. Säännölliset kehityskeskustelut. Osallistuminen TYKY-toimintaan Henkilökunnan käytössä ajanmukaiset työvälineet.

78 76 TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Tavoite: 400 kpl/1000 as. Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (19,8 lainaa/as. v. 2012)) Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (10,1käyntiä/asukas v. 2012) Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (55,2 /asukas) Kirjastoaineistomääräraha, %-osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % ,7 19,8 19,8 19,8 19,8 10,3 10,3 10,3 10,3 10,3 44,0 44,0 43,8 43,7 43,6 18,9 18,3 16, Poistot, %-osuus kokoelmasta Tavoite: 5 % 6, Henkilöstön määrän kehitys

79 77 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMI Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

80 78 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisosihteeri Tehtävä: 230 Nuoriso- ja raittiustoimi PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisotoimen palveluajatuksena on nuorisolain mukaisesti tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset osa-alueet ovat tilatoiminta, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikutus-mahdollisuuksien kehittäminen, monialainen yhteistyö, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Nuorisotoimen strategia sisältyy sivistyskeskuksen yhteiseen strategiaan. Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset painopisteet ovat innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen ja nuoria laajasti tavoittava nuorisotoiminta, nuorisolaissa määriteltyihin sisältöihin vastaava nuorisotyö ja politiikka, henkilöstön työhyvinvointi sekä nuorisotilojen ja välineiden hyvä kunto. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Toiminta monipuolista ja laajaa ja sosiaalinen vahvistaminen tarjoamalla laadukasta, nuoret tavoittavaa toimintaa ajanmukaisissa tiloissa, toimivilla välineillä, vastaten ajan haasteisiin ja tavoittaen laajat ikäryhmät. Toimitilat hyväkuntoiset ja varustetasoltaan laadukkaat. huomioiden perheet sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Nuorten osallisuus toteutuu: aktiiviset nuorisojärjestöt ja -ryhmät ja toimivat nuorten vaikuttamisjärjestelmät. Nuorisotoiminnan sisällöt vastaavat laajasti ajan haasteisiin sisältäen mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, nuorten aktivointi- Toiminnan aktivoiminen mm. kokoontumisten ja koulutusten avulla. Aloitekanava ja nuorisovaltuusto aktiivisesti toiminnassa. Päihteetön Porukka toimii 5.-9-lk, ehkäisevä päihdetyö luonteva osa nuorisotoimintaa. Jelppiverkko toimii ja tavoittaa Kävijämäärät, tapahtumien, kurssien ym. määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Osallistujien määrä. Aloitekanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Päihteettömään Porukkaan mukaan lähtevien ja mukana pysyvien määrä. Muun nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön määrä

81 79 palvelu Jelppiverkon palvelut sekä etsivän työn järjestämisen. TALOUSNÄKÖKULMA sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa myös varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. (tapahtumat, kouluvierailut) Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä. Etsivän työn kontaktien määrä. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Resurssien ja toiminnan tasapaino. Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Talousprosessien kehittäminen. Toiminnallisten ja taloudellisten resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Resurssien kehittyminen ja toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Palautteen kerääminen nuorisotyöstä, -talotoiminnasta, kehittämisestä, nuorisotoiminnan tunnettavuuden parantaminen Palautekysely ja tulokset toteutetaan opinnäytetyönä. Monialaisen yhteistyön ja nuorisotoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan ja muun yhteistyön kehittäminen. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Ammattitaitoinen ja osaava työssään viihtyvä henkilökunta, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin panostaminen. Kehityskeskustelut ja säännölliset työntekijäpalaverit, kannustaminen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Turvallinen ja terveellinen työympäristö TUNNUSLUVUT Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat asianmukaisessa kunnossa. Kyselyn tulosten perusteella tehostetaan ja kehitetään toimintaa sekä markkinointia. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet Henkilöstöpalaverien määrä. Toteutuneet kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta. TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU vuotiaiden nuorten määrä Nettomenot / 0 28-vuotiaat 41,45 46,25 48,61 49,23 49,87 Nettomenot /asukas 16,86 18,60 19,41 19,46 19,52 Henkilöstö Hanketyöntekijä

82 80 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi NUORISOTOIMI Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

83 81 Vastuutoimielin: 60 KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurikeskuksen johtaja Tehtävä: 235 Kulttuuritoiminta PALVELUAJATUS Tarkoituksena on kaupungissa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja toimeenpano.tavoitteina ovat korkeatasoisten taidepalvelusten tuottaminen kuten taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja kulttuuritapahtumien järjestäminen sekä moniarvoinen taiteiden harjoittamisen ja harrastamisen edistäminen paikalliskulttuurissa kuten taidekasvatuksen järjestäminen ja kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen. Edelleen tarkoituksena on kaupungin historian vaaliminen, Puuhkalan museosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista huolehtiminen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Ammatillinen ja muu koulutusyhteistyö sekä kokoukset. Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Ylivieskan historiaa ja taidetoimintaa laaja-alaisesti edustavat kulttuuripalvelut. Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti konsertteja, näyttelyitä ja kansalais- 100 kulttuuritilaisuutta, joista 13 taidenäyttelyä. juhlia. Puuhkalan museolla parannetaan perusnäyttelyitä ja kulttuuritoimintaa kehitetään. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne) edustavia kulttuurijärjestöjä. Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään ammatillista koulutusta ja harrastustavoitteista musiikkikoulutusta sekä kokous- ja seminaaritilaisuuksia Ylivieskatalo Akustiikassa ja Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Ylivieskatalo Akustiikan ohjelmapalveluiden ja tilavuokrien. hinnoittelussa huomioidaan alueen maksuvalmiuskyky ja Kohteina 18 näyttelyosastoa ja 10 kulttuuritilaisuutta. 13:n ylivieskalaisen kulttuurijärjestön toiminnan tukeminen h musiikkikoulutusta sekä 200 kokous- ja seminaaritilaisuutta. Ylivieskatalo Akustiikassa 100 kulttuuritilaisuutta, joista 13 taidenäyttelyä. Puuhkalan museolla 10 kulttuuritilaisuutta. Ylivieskatalo Akustiikan tulorahoituksen toteutuma on 29 % menotalouden toteutumasta.

84 82 kulttuuritalojen yleinen kustannustaso. Puuhkalan museon ohjelmapalveluiden ja tilavuokrien hinnoittelussa huomioidaan alueen maksuvalmiuskyky ja museoiden yleinen kustannustaso. Puuhkalan museon tulorahoituksen toteutuma on 11 % menotalouden toteutumasta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Laatuajattelun, organisaation ja arvioinnin kehittäminen. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Kulttuuritoimen yhteistyön kehittäminen yritysten ja yhdistysten kanssa. Ylivieskatalo Akustiikan ja Puuhkalan museon ohjelmatuotannosta yritys- ja yhdistys- ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kokouksista on ns. ulkoista tuotantoa. toiminnan osuus on merkittävä. Organisaation ja yhteistyön kehittäminen jatkuvan arvioinnin periaatteella. Päätöksenteon ja henkilöstön roolit ja työnjako ovat selkeitä.. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, oman työn osaamisen arvostus, motivoitunut henkilökunta, työympäristön turvallisuus. Mahdollisuus kulttuuripainotteiseen tykytoimintaan työajan ulkopuolella. TUNNUSLUVUT Monipuolisen työtehtäväympäristön haasteet käännettävä vahvuudeksi, positiivisen kokonaisilmapiirin luominen, vakituisen henkilöstön EAvalmiudet vähintään EA-1 tasoa. Kulttuurisetelien käyttö Tavoitteiden toteutumisen arviointi välittömästi tilaisuuden/ tapahtuman jälkeen. Seurannan avulla toiminnan kehittäminen. Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen sekä motivoitunut henkilökunta. Asiakastyytyväisyyskyselyt käytössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. EAtaitojen jatkuva ylläpito. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä. TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät Akustiikan omakatteisuus % 33,9 % 29 % 29 % 29 % 29 % Museotoiminta Puuhkalan museon yleisökäyntejä Henkilöstö 3¾ 3 2/3 3 2/3 3 2/3 3 2/3

85 83 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTA Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset -715 Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

86 84 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2014 Liikevaihto Myyntituotot ,00 Maksutuotot ,00 Vuokratuotot ,00 Muut tuotot ,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00 Muut henkilösivukulut ,00 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,00 Muut kulut Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut, ,00 Poistot ,00 Liikeyli-/alijäämä ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0,00 Korvaus jäännöspääomasta 0,00 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä ,00 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v myönnetyn antolainan euroa lyhennys v n e

87 85 Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori Tehtävä: 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiset menestystekijät: 1. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. 2. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. 3. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. 4. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA Musiikkiopisto toimii edelleen vilkkaasti ja näkyvästi toimialueellaan. Kuuden kunnan alueella toimivan oppilaitoksen kaikissa toimipisteissä tarjotaan laadukasta ja monipuolista opetusta. Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Erillisillä valtionavustuksilla pyritään järjestämään perusopetustyön lisäksi oppilaita motivoivia ja sosiaalisia taitoja lisääviä hankkeita. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa on myös pyritty vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämissuunnitelman haasteisiin mm. kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielämysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Yhteistyöllä hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta voidaan hyvinvointia viedä kaikkien ikäryhmien saataville mm. monipuolisen konserttitarjonnan kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Opinnoista konkreettista hyötyä Joustavat ohjelmistovalinnat oppilasta Kysely oppilaille. oppilaille. kuunnellen opetussuunnitelman Oppilaiden edistyminen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kulttuurikasvatus. puitteissa. Opetussuunnitelmaan kirjatun systemaattisen etenemisen periaatteet käydään vuosittain läpi oppilaiden ja vanhempien kanssa. Oppilas oppii kuulijana neljässä konsertissa vuosittain. Kysely oppilaille/vanhemmille sekä opettajille. Tasosuoritusten ja esiintymisten määrä. Kysely oppilaille.

88 86 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Menojen hallinta. Sivutoimisten tuntiopettajien matkat ensisijaisesti julkisilla kulkuneuvoilla tai alennetulla kilometrikorvauksella. Valmennusopetus pääosin ryhmäopetuksena. Matkakulujen seuranta. Valmennusryhmien kokoonpanot. Riittävä tuntiresursointi yhteissoittoon sekä ryhmäopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman mukaiseen, motivoivaan yhteissoittoon. Ryhmäopetuksen määrän lisääminen. Yhteissoittoon osallistuvien määrä. Kamarimusiikkiresurssi. Ryhmäopetukseen Jäsenkuntien sitoutuminen taloudelliseen ylläpitoon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Oppilaspaikkamäärien tarkastelu Unescon suosituksen mukaan (n.1 % väkiluvusta). osallistuvien määrä. Oppilasmäärä. Yhteydenpito alueen sivistystoimenjohtajiin. Musiikkiopiston näkyvyys toimialueen kunnissa. Luonteva edistyminen tasolta toiselle. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Monipuolinen ja aktiivinen osallistuminen toimialueen kuntien kulttuuritapahtumiin. Opettajakunnan jatkuva sitouttaminen opetussuunnitelman edellyttämään etenemiseen. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Henkilöstön työkyvyn ja motivaation sekä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Asianmukaiset työtilat. Monipuolinen henkilöstörakenne. Luovan toiminnan ilmapiiri. Henkilöstön koulutus- tai virkistäytymispäivä lukukausittain sekä työntekijöiden aktivoiminen ammatillista osaamista ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Asianmukaisten kansliatilojen aktiivinen hakeminen. Soitinvalikoiman säilyminen nykyisellä tasolla. Opettajakonserttien tai yhteisproduktioiden järjestäminen vuosittain. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Musiikkielämyksiä monipuolisille Teemakonserttien järjestäminen Teemakonserttien/ projektien kuulija-ryhmille. useassa toimialueen kunnassa. kohderyhmät ja määrä kunnittain. Konserttien kuulijamäärä. Esiintymisten määrä toimialueen kunnissa. Kehityskeskustelut. Oppilaiden edistyminen tasolta toiselle. Yhteisten koulutus/virkistäytymispäivien määrä. Ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden määrä. Ehdolle löytyneet tilat. Soitinvalikoiman tarkastelu mm. Vieska Sinfonietan tarpeiden mukaan. Toteutuneet konsertit ja produktiot.

89 87 TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) viikossa Oppilasmäärä yhteensä musiikin perus- ja opistotaso musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät Todistukset suorituksia/opettaja Bruttomenot euroa/tunti euroa/oppilas Viikkotunnin hinta vuodessa Henkilöstö Ylivieskan kaupungin osuus nettomenoista vuodelle 2014 on euroa.

90 88 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

91 89 Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja vararehtori Tehtävä: 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopisto voi järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Ylivieskan seudun kansalaisopiston antamassa koulutuksessa painottuvat kielet, taideja taitoaineet, tietotekniikka sekä terveyttä että hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy sivistyskeskuksen strategiaan. Keskeiset kansalaisopiston toiminnan strategiset tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas monipuolinen opetus ja osaava ja motivoitunut henkilöstö. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Paikallisten koulutus- ja 540 kurssia. Kurssien määrä sivistystarpeiden huomioon opetustuntia Opetustuntien määrä ottaminen muuttuvassa 60 toimipaikkaa Toimipaikkojen määrä yhteiskunnassa ja kysyntää opiskelijaa Opiskelijoiden määrä vastaava laadukas ja monipuolinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä opetus osallistujaa Osallistujien määrä TALOUSNÄKOKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Tehokkaasti tuotettu taloudellinen toiminta. Talousarvion toteutuma Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti Talousarvion suhteuttaminen kysyntään Resurssit jaettu tarpeiden mukaisesti. Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Toimiva reaaliaikainen Talousseurannan ajantasaisuus Tulokertymän ajantasaisuus talousseuranta

92 90 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Toimintaan liittyvät avainprosessit (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen ja kurssikutsut, opetusprosessit ja arviointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA CAF aadunarviointijärjestelmä käytössä Sujuva toiminta Asiakaspalautteet Arviointien tulokset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Mittari Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on osaava ja ammattitaitoinen osaamistaan kehittävä tyytyväinen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstön osallistuminen OSAAVA -koulutuksiin. Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö TUNNUSLUVUT Päätoimiselle henkilöstölle kehityskeskustelut, viikoittaiset henkilöstöinfot. Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. Sairauspoissaolot, henkilöstöraportti Kehityskeskustelujen määrä Käyttäjäpalautteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Opetustunnit , Opiskelijamäärä Toimipaikkojen määrä Kustannukset /t 73,80 77,68 75,27 76,28 76,67 Kustannukset /opiskelija 145,75 181,25 180,64 180,01 181,72 Tuloilla katettu % 32,41 27,01 27,67 27,22 26,96 Opintomaksuilla katettu, % 18,42 18,20 18,99 18,67 18,50 Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v)

93 91 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KANSALAISOPISTON TOIMINTA Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

94 92 Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntapalvelujen toimistopäällikkö Tehtävä: 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa; luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalaiset ovat kuntatalouden kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASULOTTUVUUS Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Monipuoliset ja tasokkaat seuroja ja ihmisten omatoimisuutta palvelevat liikuntapaikat. Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat liikuntapaikat kunnossa ja kunnossapito tasokasta. Asiakkaiden tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. TALOUSNÄKÖKULMA Erityisliikuntapalveluiden tason säilyttäminen. Uudet palvelumuodot ja tapahtumat vakiinnutetaan. Asiakaspalaute. Tilojen käyttöaste. Asiakaspalaute/Kyselyt. Tilojen käyttöaste. Osallistujamäärät. Ihmisten omaehtoinen terveysliikunta nähdään kehittyvän kuntatalouden merkittävänä osana. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Liikuntapaikkojen rakentamis- ja Ennakoiva ja pitävä suunnittelu Suunnitelmien aikataulutus ja kunnossapito-ohjelma. rakentamis- ja kunnossapito- pitävyys. ohjelmien laadinnassa. Sykettä Vieskaan-hankkeen käynnistäminen. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Toimiva yhteistyö liikuntapaikoista vastaavien tahojen kanssa. Laadukkaat seurat on Ylivieskan vetovoimatekijä ja keskeinen voimavara liikuntapalvelujen tuottamisessa. Liikunta keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin sisältönä. Avoin ja ennakoiva yhteistyö hallintokuntien/toteuttajien välillä suunnittelussa ja kunnossapidossa. Liikuntatoimella asiantuntijarooli. Seurakehittämistyön käynnistäminen yhdessä liikuntatoimen kanssa motivoituneiden seurojen kanssa. HyTe-ohjelman toteuttaminen Hankkeen käynnistyminen ja toimivuus. Yhteistyön määrä ja laatu. Yhteistyön ja asiantuntijaroolin toteutuminen. Seurafoorumin toimivuus. Seurakehittämistyössä mukana olevien seurojen määrä. Terveysliikuntatapahtuminen osallistujamäärä.

95 93 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Palvelutuotantoa vastaava henkilökunta. TUNNUSLUVUT Henkilöstön ammattitaito ja työmotivaatio hyvä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työnkierron hyödyntäminen. Hallintosääntö uudistuksen toteuttaminen palvelutuotannon ja asiantuntijuuden ei hallinnon näkökulmasta Koulutuksiin osallistuminen. Asiakaspalautteet. Sairauspoissaolot. Liikunta-aktiivisuus. Työnkierron toimivuus. Tehtäväjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. TP 2012 TA 2013 TA2014 SU 2015 SU 2016 Uimahallin kävijämäärät Keilahallin ratatunnit Liikuntasalin käyttöaste Iltatunnit Tennishallin käyttöaste Iltatunnit % 80 % 80 % 80 % 80 % 73 % 70 % 75 % 75 % 75 % Erityisryhmien liikuntatilaisuudet Liikuntalautakunnan menot euroa/asukas Henkilöstö

96 94 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUT Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

97 95 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tehtävä: 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekninen johtaja, ruokapalvelujohtaja (ruokapalvelut) Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen hyvin toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri monipuolinen ja riittävä asunto-, liike- ja teollisuustonttitarjonta virikkeellinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö 2. Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus 3. Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla toimiva kaavoitus ja riittävä raakamaavaranto kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA Palveluyksikkö Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Merkittävät hankinnat yhteishankintana joko Kuntahankinnan kautta tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Lautakunta siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön. Vakinaista henkilökuntaa on 3. Kuntatekniikanyksikkö Käyttötalouden osalta toimintoja joudutaan sopeuttamaan suunnitelmakaudella palvelutuotantoa karsimalla. Ulkoliikuntapaikkojen ja puistojen hoitoa/kunnossapitoa kehitetään toteutettavaksi pääasiassa omana tai omajohtoisena työnä. Sopimusyksityisteiden avustusjärjestelmässä tiekuntien omavastuuta nostetaan.

98 96 Kuntatekniikan yksikön toimitilat järjestetään Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalolle. Kuntatekniikan investointihankkeista toteutetaan vuonna 2014 Hollihaan kaupunginosassa Kurulan 2-vaiheen tonttikadut sekä Alpumintie Kurulasta Ouluntielle. Lisäksi Olmalan asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan ja Savarinväylä rakennetaan valmiiksi. Kaupungin kunnossapidettävistä silloista saneerataan Helaalansilta vuonna Suunnitelmakaudella kunnostetaan myös Koskipuhdon alikulkutunneli. Suunnitelmakaudella ydinkeskustan liikennejärjestelmää parannetaan. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Asemakadun ja Valtakadun risteykseen kanavointi- ja liikennevalot. Tämän jälkeen rakennetaan liikennevalot Valta- / Kauppakadun ja Helaalankadun /Hakalahdenkadun risteyksiin. Suunnitelmakaudella käynnistetään myös liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttaminen parantamalla erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. Huonokuntoisten katujen kunnostamista jatketaan Kaisaniemessä ja Koskipuhdossa. Lisäksi kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään. Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Puistoista laaditaan suunnitelmakaudelle erillinen rakentamis- ja kunnostamisohjelma. Liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Teknisten palveluiden lautakunta hyväksyy suunnitelmakaudella toteutettavan liikuntapaikkojen investointiohjelman liikuntalautakunnan esityksestä. Työllistämisprojektille haetaan jatkoa vuosille Projektilla on tarkoitus työllistää noin 10 pitkäaikaistyötöntä henkilöä kerrallaan. Tehtävät työt ovat erilaisia kunnostamis- ja parantamistöitä. Vakinaista henkilökuntaa on 18. Tilapalveluyksikkö Tilapalveluyksikön toiminta kohdistuu rakennusten peruskorjauksiin ja laajennuksiin. Asukasluvun kasvu pakottaa etsimään uusia ratkaisuja koulu- ja päiväkotien tilatarpeisiin. Yksityisiltä päiväkodeilta toivotaan helpotusta tähän ongelmaan. Suunnitelmavuosien rakennushankkeita ovat muun muassa Lukion ja Rahkolan koulun korjaukset, jäähalli ja Jokirannan koulun lisätilat sekä Vähäkankaan uusi koulu. Lisäksi Ojakylän, Katajan ja Raudaskosken kouluilla on tehtävä peruskorjaus ja/tai laajennus lähivuosien aikana. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion uudisrakennusinvestoinnit toteutetaan Vieskan liikelaitoskuntayhtymän kautta. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa toimintakeskus Kipinä ja Kallion perhepalvelukeskus. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Toimintakautena kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään

99 97 rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen. Projektitoimintaa jatketaan Centria Tutkimus ja Kehityksen kanssa. Käynnissä on e- GOTHAM projekti, joka tutkii ja kehittää rakennusten lämmönsäätötekniikkaa. Projektin tavoitteena on kehittää tekniikka, jolla voidaan säästää energiaa käyttämällä hyväksi sääennustetta. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen lisäävät tarvetta toiminnan kehittämiseen. Kilpailuttamisen osaaminen ja ostopalvelujen hallinnointi ovat tässä kehittämistyössä keskeisessä asemassa. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja. Yhteistyötä Vieskan liikelaitoskuntayhtymän kanssa jatketaan ja päällekkäisyyksiä poistetaan. Yksikön kaikki asumispalvelut siirretään Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:lle. Vakinaista henkilökuntaa on 15. Maankäyttöyksikkö Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuvälineenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on rakennuskelpoista pientalotonttia, 3-5 rivitalo- ja 1-2 kerrostalotonttia. Suunnitelmakaudella rakentamattomilla tonteilla ja raakamaan hankinnassa otetaan käyttöön rakentamiskehotukset ja lunastukset. Kaavoituksen keskeisiä hankkeita ovat Asemanseudun, Olmalan ja Kurulan sekä Kiviojan asemakaavat. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkistus käynnistetään. Hankekaavat esitetään vuosittain kaavoituskatsauksessa. Asemakaavoitus tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna. Kunta GML yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tietopalvelun kehittämistä jatketaan aineistoja perusparantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Henkilöstön nimikkeet muutetaan vastaamaan paremmin työtehtäviä. Suunnitelmakaudella kartta- ja suunnitteluaineiston pohjaksi uusitaan vuoden 2004 laserkeilausaineisto. Osallistutaan alueellisen paikkatiedon kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö Vuoden 2014 alusta puhdistus- ja ruokapalvelut yhdistetään omaksi yksikökseen. Yhdistämällä voimavaroja voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista haasteista.

100 98 Tavoitteena on yhdenmukainen käytäntö työsopimuksissa, toimenkuvissa, nimikkeissä ja palkoissa. Yhdistämisen toivotaan tuovan pitemmällä ajanjaksolla taloudellisia säästöjä. Puhdistuspalveluiden tarkoituksena on tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Keskeisimmät palvelutehtävät ovat ylläpito- ja perussiivouspalvelut, jotka tehdään siivoustyön mitoituksen mukaisesti. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, liikunta- ja kulttuuritilat, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tiloja. Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Ruuanvalmistuskeittiöitä on kaksi; Jokirannan ja Sipilän keittiöt. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, kotiaterioita ja työpaikkaruokailuun. Vuoden 2014 alusta otetaan ruokapalveluissa käyttöön tuotteistamisen kautta saadut hinnat. Ruokapalveluissa on luovuttu suoritteiden laskemisesta ja tilalle on otettu käyttöön ateriamäärät. Vakinaista henkilökuntaa on 67. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Ehyt, hyvin suunniteltu, viihtyisästi rakennettu kaupunkiympäristö Kaavojen ajantasaisuus tarkistetaan hankkeiden yhteydessä. Prosessissa olevat kaavat (kpl) Uusia hankkeita ohjataan ja yhteen sovitetaan tiivistäen kaupunkirakennetta keskustan runkokaavan/yleiskaavan pohjalta. Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl) Tarjolla monipuolisia asunto-, liike- ja teollisuustontteja (tonttikaupat, kpl) Toimiva liikennejärjestelmä ja liikenneverkosto Kaupunkirakenteen kehittämissuunnissa tehty maanhankintoja. Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus sekä riittävät ulkoiluja virkistysalueet. Ympärivuotinen, turvallinen liikennöinti. Katualueet hoidetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Huonokuntoiset kadut kunnostetaan. Toimiva informaatio- ja Maakaupat (ha/kpl) Asiakaspalaute (kpl) Liikenneturvallisuus ennallaan Vahingot (kpl)

101 99 Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen TALOUSNÄKÖKULMA palautejärjestelmä Käyttäjillä optimaaliset tilat käytössä tilantarvetta ja käyttöastetta seurataan. Kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti. Väliaikaiset tilat vähenee. Huoltokirjat käytössä kaikissa kiinteistöissä. Kaavoituksessa huomioidaan riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Liikuntapaikat ja -reitit käytössä Nopea reagointi asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Palautejärjestelmän kehittäminen Tuoteturvallisuus Omavalvonnan aukoton noudattaminen Asiakaspalaute (kpl) Toimitilamäärä (m 2 ) / käyttäjä (oppilas tms) Kunnossapitosuunnitelmat Huoltokirjat Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilaajatyytyväisyyskyselyt Omavalvontaraportit Tilastot Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Talouden hallinta Toimintamenot hallinnassa Kuukausiraportit Investointien hallinta Mitoitukset tarkistetaan Hankintojen kilpailutus hallinnassa Tuottavuus kasvaa Tulopohjaa vahvistetaan: Vuokrat ja palveluhinnastot sekä tonttihinnoittelu tarkistetaan. Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Investointien toteutuksen seuranta hallinnassa Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen. Laadullisesti tasokkaat suunnitelmat (suunnittelija valinnat) Toimintoja tuotteistettu -kpl Ostopalvelujen hintakehitys Tuottavuusmittari/yksikkö Myyntitulot (tonttien hintakehitys) Vuokrat ja hinnastot tarkistettu Metsänmyyntitulot ( ) Kuukausiraportit pts suunnitelmat Hankesuunnitelmat (tarveselvitykset)

102 100 Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Korjausvelan alentaminen peruskorjauksilla. Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Laaditaan kiinteistökohtaisia energiansäästöohjelmia Korjausvelka (laskennallinen) Kunnossapitosuunnitelmat (talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Organisaatiorakenne taloudellinen Taloudellisesti ja tehokkaasti Täytetyt virat ja toimet ja toimiva järjestetyt palvelut. -tehtäväkuvaukset Sähköinen asiointimahdollisuus Palvelujen kilpailuttaminen ja ostopalveluiden hallinta Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään. Otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja Uusia palvelujen tuottamismalleja kehitetään Kustannusten nousu % Toimipisteet (kpl) Uudet ohjelmistot (kpl) Uusien ohjelmistojen/osioiden käyttöönottoaste % Ostopalvelusopimukset HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Toimiva työyhteisö Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Kehityskeskustelut TYKY-toiminta Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolot (kehitys) maksimityöpanoksesta % Työtapaturmat (kpl) Osaaminen muuttuvassa Osallistutaan Koulutuspäivät (kpl / henkilö) työympäristössä täydennyskoulutuksiin Toimivat informaatio- ja Työpaikkakokoukset (viikko- ja Seuranta osallistumisjärjestelmät kuukausipalaverit) Hyvä työympäristö Työvälineiden kuntotarkastus Luettelot puutteista

103 101 TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Henkilöstö tekninen toimi Kuntatekniikanyksikkö: Katujen rakentaminen (m) Katupäällysteet (m 2 ) Yksityisteiden hoito, Teiden ja katujen 19,52 11,00 12,00 12,00 13,00 talvikunnossapito/asukas, Jäähalli, käyttökustannukset ilman sähköä, Maankäyttöyksikkö: Rakennuskelpoiset - - asuntotontit - - kerrostalotontit - - liiketontit - - teollisuustontit Tonttijaot Tontin ja yleisen alueen lohkominen Rakennusvalvontamittauk set Kaavat ja kaavanmuutokset TA 2014 SU 2015 SU 2016 Puhdistus- ja ruokapalveluiden tunnusluvut Siivouksen toimintamenot Siivottava m 2 / työntekijä Ruokapalvelun toimintamenot Ruokapalvelun suoritteet yhteensä Jokirannan tulosyksikön suoritehinta bruttomenoista Sipilän tulosyksikön suoritehinta bruttomenoista ,90 2,95 3,00 3,23 3,25 3,30 Tilapalveluyksikkö Energian kulutus Kaukolämpö (GWh) 12,9 14,4 13,0 11,7 12,0 Öljy (GWh) 1,2 1,0 1,1 0,9 0,9 Sähkö (GWh) 7,3 7,6 7,1 6,5 7,1 Yhteensä 21,3 23,0 21,3 19,2 19,9 kwh/m 3 70,1 74,8 69,7 61,4 60,9 kwh/m 2 295,4 314,3 294,9 260,2 267,4

104 102 TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT Ympäristöyksikkö Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. Laeissa tarkoitettuna viranomaisena toimii tätä varten määrätty toimielin, rakennus- ja ympäristölautakunta. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riippumaton palvelutuotanto. Aluehallinnon sekä lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttamisella. Ylikunnallinen viranomaisyhteistyö ei ole toteutunut ja yhteistyö edennee vasta joko kuntaliitosten tai valtionohjauksen kautta. Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen valvontatarvetta. Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa valvontaa on tehty vuoden 2013 aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä resursoida henkilöstön työaikaa. Ympäristönsuojelussa lainmuutokset edellyttänevät valvontaohjelman laatimista, minkä myötä ympäristöluvanvaraisten toimintojen valvonnasta tullee maksullista. Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nostaminen, tiedottamisen tehostaminen sekä pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan sekä viihtyisän vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Rakennusvalvonnassa tulevan toimintavuoden erityisenä teemana on jatkuvan valvonnan ja ympäristökatselmuksien tehostaminen ja kehittäminen. Vakinaista henkilökuntaa on 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Asiakaskohtainen, sujuva ja laadukas viranomaistoiminta. Asiakastyytyväisyys ympäristöyksikön palveluihin. Rakennusluvat (kpl) Korjausavustukset (kpl) Valitukset ja oikaisuvaatimukset viranomaisen ratkaisuista (kpl).

105 103 Toiminnan avoimuus. Viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ympäristö. TALOUSNÄKÖKULMA Tiedottaminen lainsäädännön muutoksista, merkittävistä linjauksista sekä lupien valmistelusta ja ratkaisuista. Ympäristökatselmuksen suorittaminen touko-kesäkuussa. Vuoden 2014 ympäristö-palkinto jaetaan maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Jatkuvan valvonnan tehostaminen Tiedotteiden lukumäärä (kpl). Katselmuksen toteutuminen, katselmuspäivät (kpl). Palkinnon jakaminen. Kehotukset ja niiden valvonta Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Talouden hallinta. Yksikön nettomenot ovat Yksikön menojen kattavuus hallinnassa. tuloihin verrattuna (%). PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Ympäristöyksikkö vastaa omalta osaltaan kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Tiivis yhteistyö muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden sekä lautakunnan ja henkilöstön kanssa. Suunnittelutarve- ja poikkeamisratkaisut (kpl) Koulutuspäivät (kpl/jäsen). Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). Toimiva työyhteisö ja sisäinen informaatiojärjestelmä. TUNNUSLUVUT Ympäristöyksikön henkilöstön palaverit kuukausittain. Tiimipalaverien lukumäärä (kpl). Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Henkilöstö Korjausavustukset, Myönnetyt rakennusluvat

106 104 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUT (SIS. RUOKAPALVELUT) Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

107 105 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja Tehtävä: 260 Vesihuoltolaitos PALVELUAJATUS Vesilaitos huolehtii jäte- ja sadevesien keräilystä ja poisjohtamisesta. TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäriverkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti. Olmalan asuinalueen rakentaminen alkaa vuonna Suunnitelmakaudella rakennetaan sadevesiviemäriverkostoa Koskipuhdon ja Toivonpuiston asemakaava-alueilla. Haja-asutusalueen viemäriverkostoa rakennetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Vuosittain toteutetaan 1-2 hanketta. Vuonna 2014 rakennetaan Latvalantien I-vaihe. Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti. TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Viemärien rakentaminen (m): - jätevesiviemärit - sadevesiviemärit Puhdistettu jätevesimäärä, m Laskutettu jätevesimäärä, m

108 106 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOS Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

109 107 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2014 Liikevaihto Myyntituotot ,00 Maksutuotot 0,00 Muut tuotot ,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00 Muut henkilösivukulut ,00 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,00 Muut kulut Muut toimintakulut ,00 Poistot ,00 Liikeyli-/alijäämä ,00 Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta (2,5 %) ,00 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Poistoeron muutos 0,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä ,00

110 108 Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristösihteeri Tehtävä: Jätelautakunta PALVELUAJATUS Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kuntien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto. Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2014 ovat: - lautakunnan toiminnallisen ilmeen kehittäminen sekä viranomaisroolissa profiloituminen; - jätehuoltomääräysten valmistelu ja niistä päättäminen; - jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen, sekä - yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakuntien kanssa. Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitteleminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työllistävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät. Lausuntojen laatiminen ja antaminen eri oikeusasteille lisää lautakunnan työmäärää. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen jätelainsäädännön mukaisista velvoitteista, lautakunnan toiminnasta sekä alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevien asioiden valmistelusta ja niihin liittyvistä ratkaisuista. Tiedotteiden lukumäärä (kpl).

111 109 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Talouden hallinta. Lautakunnan menot ovat hallinnassa. Lautakunnan menojen kuukausiseuranta verrattuna talousarvioon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Lautakunnan vuosittainen täydennyskoulutus. Koulutus- ja perehdyttämistilaisuudet (kpl/jäsen). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 Henkilöstö (htv) 1,3 1,5 1,5 1,5 1,5

112 110 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTA Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

113 111 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Selite TP2012 TA2013 TA2014 % SU2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , Varausten lis.(-)tai väh.(+) , TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

114 5. TULOSLASKELMAOSA 112

115 113 TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tulolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja lainanlyhennysten kattamiseen (omarahoitusosuus). Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinvestointien suuruinen. Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosikatteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja vapaaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen. Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustolle. Talousarvion 2014 tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on euroa negatiivinen. Toimintatulot ovat euroa ja toimintamenot euroa. Toimintatuloihin sisältyy maa-alueiden myyntien myyntivoittoja euroa. Toimintatuloilla katetaan toimintamenoista 30,4 prosenttia. Vuosikate on euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2014 on noin euroa. Talousarviovuoden 2014 tulos on positiivinen euroa. Pelastuslaitoksen investointi- /poistoerovarauksen euroa lisäyksen jälkeen vuoden 2014 ylijäämäksi muodostuu euroa.

116 114 Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelmat Suunnitelmavuoden 2015 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 0,6 % ja verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) vähintään 2,9 %. Vuosipoistojen määrä on n euroa. Suunnitelmavuoden 2015 tulos on positiivinen euroa. Varausten muutoksen (lisäys) euroa jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu euroa. Suunnitelmavuoden 2016 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 1,5 % ja verorahoitus vähintään 2,9 %. Vuosipoistojen määrä on euroa. Suunnitelmavuoden 2016 tulos on positiivinen euroa. Varausten muutoksen (lisäys) euroa jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu euroa. Alijäämä taseessa Kertynyt alijäämä taseessa on euroa. Alijäämä pysyy samalla tasolla vuosien 2013 ja 2014 talousarviossa. Tavoitteen mukaan alijäämä pienenee vuosina noin 3,8 milj. euroa. Tavoitteena on, että taseen alijäämä saadaan katettua kokonaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

117 115 TULOSLASKELMA TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI % Toimintatulot , Myyntitulot ( + ) ,5 Maksutulot ( + ) ,2 Tuet ja avustukset ( + ) ,0 Muut toimintatulot ( + ) ,3 Toimintamenot , Henkilöstömenot ( - ) ,5 Palvelujen ostot ( - ) ,4 Aineet ja tarvikkeet ( - ) ,5 Avustukset ( - ) ,4 Muut toimintamenot ( - ) ,5 TOIMINTAKATE , Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) , Muut rahoitustulot ( + ) , Korkomenot ( - ) , Muut rahoitusmenot ( - ) , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot ( - ) , Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Varausten muutos (+/-) YLI-/ALIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % 29,1 29,7 30,4 30,4 30,3 Vuosikate / Poistot, % 72,5 103,2 104,3 143,3 167,3 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e Asukasmäärä

118 116 Tuloslaskelman tulot vuonna 2014 (1000 e ja %-os) Maksutulot; 1288; 1,1 % Muut tulot; 6733; 5,9 % Myyntitulot Pelastuslaitos; 18591; 16,3 % Myyntitulot muut; 6213; 5,5 % Verotulot; 50700; 44,6 % Valtionosuudet; 29800; 26,2 % Tuet, avustukset; 418; 0,4 % Tuloslaskelman tulot v ilman Jokilaaksojen pelastuslaitosta Muut tulot; 6724; 7,1 % Maksutulot; 877; 0,9 % Myyntitulot; 6213; 6,6 % Valtionosuudet; 29800; 31,5 % Verotulot; 50700; 53,5 % Tuet, avustukset; 409; 0,4 %