TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017. Kaupunginvaltuuston 16.12.2014 hyväksymä"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO 2020 JA STRATEGISET TAVOITTEET YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestö Työllisyys ja työpaikat Asuminen Henkilöstö TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus Ylivieskan kaupungin talous Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus Talouden kehitys ja muutokset Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Yhteisöjen avustukset vuodelle Talouden tasapainottamisohjelma

3 1. VISIO JA STRATEGIA 1

4 2 Visio 2020 Ylivieska on valtakunnallisesti tunnettu, kehittyvä ja kasvava alueensa keskus, jossa on monipuolinen yritystoiminta, hyvät palvelut, edellytykset viihtyisään asumiseen ja itsensä kehittämiseen. Strategiset tavoitteet 1) Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen yhdessä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. 2) Ylijäämäinen kuntatalous, jonka perustana on taloudellinen ja tehokas palvelurakenne. Palvelutarpeisiin vastataan taloudellisten voimavarojen puitteissa tuottavuutta parantaen. 3) Kaupunkilaisten omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä kansainvälisyyden ymmärtäminen osaksi kilpailukykyä. 4) Yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä edistävä toimintakulttuuri. 5) Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa. 6) Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla. 7) Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sitä tukeva työyhteisö. 8) Laadukas ja monipuolinen koulutus ja innovointiympäristö.

5 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

6 Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa Väestö kasvoi edellisestä vuodesta 215 uudella asukkaalla. Vuoden 2014 aikana asukasluku on edelleen kasvanut ja syyskuun 2014 lopussa väestönlisäys oli 180 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin Tilanne Väestö Muutos % , , , , , , , , , , , , , , ennuste 2014 tavoite ,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 +1,7 +1,3 Ylivieskan kaupungin väestötavoite Tilastokeskus vuodelta Ylivieskan kaupungin viime vuosien toteutuneeseen kehitykseen perustuva väestötavoite ylittää selvästi tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen.

7 Asukkaat Asukasluvun kehitys ja ennuste Väestönmuutokset e Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntaan muutto Kunnasta muutto Muuttovoitto/-tappio Väestönmuutos Asukasmäärä Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään tasaisen hyvänä. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina Vuosien väestönlisäys on yhteensä noin henkilöä, eli keskimäärin n. 1,25 % vuodessa. Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, vuotiaita 46,8 %, vuotiaita 22,1 %, vuotiaita 6,8 %, vuotiaita 5,2 %, vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35-vuotiaita.

8 6 Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja vuotiaat muodostavat yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: 0-14 v. % v. % 65 - v. % Yhteensä Väestö , , , Ennuste vuodelle , , , Ennuste vuodelle , , , Muutos

9 7 Väestöennuste ikäryhmittäin Ylivieska Väestön keski-ikä Ylivieskassa Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2390 henkilöä v ja ennusteen mukaan 3070 henkilöä v. 2020, 3714 henkilöä v ja 3797 henkilöä v v v v v v v v ,6 37,6 37,8 38,0 38,0 37,9 37,9 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Väestöllinen huoltosuhde Ylivieskassa ja koko maassa on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraava: Vuosi Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Koko maa 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Huoltosuhde kehittyy nopeasti huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin.

10 8 Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huolettavaa on yhtä työikäistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään.

11 Työpaikat, lkm Työllisyys ja työpaikat Työttömyysaste vuosikeskiarvona % v ja ennuste ,0 13,4 10,0 12,1 12,1 11,4 10,9 9,1 8,4 11,4 10,7 9,5 9,6 11,3 13,0 12,5 11,7 11 5,0 0, Talouden taantuman seurauksena työttömyysaste on noussut keskimäärin noin 13 prosenttiin vuonna Ennustetun talouskasvun piristymisen seurauksena työttömyyden ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun vuodesta 2015 alkaen. Työpaikat v Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Palvelut Muu Vuoden 2012 alussa Ylivieskassa oli yhteensä 6442 työpaikkaa. Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli 3,6 %, jalostuksen 22,4 % ja palvelujen 72,9 %. Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus oli 1,2 %. Palvelualan työpaikkojen määrän ennustetaan edelleen kasvavan vuosina

12 Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina Vuosi Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot muissa rakenn. Yhteensä 2014e Suunnitelmavuosien laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma. Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2015 rakentajille luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella sekä Hollihaassa Kurulan alueella 36 kpl. Suunnitelmakaudelle kaavoitetaan maata pientalorakentamiseen Hollihaassa Kurulan alueella sekä Kiviojalla. Tavoitteena on, että kaupungilla on luovutettavia tontteja noin Vuonna 2014 kaupungilta varattiin 32 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen. Kerrostalotontit Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja. Kaupunki on käynnistänyt keskustan alueella asemakaavan muuttamisen kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Alueelle muodostuu kolme ker-

13 11 rostalotonttia. Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua ja tarvittaessa ryhdytään hankekaavoin asemakaavan muuttamiseen. Vuokra-asuminen Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 720 kpl. Ylivieskan kaupungilla on lisäksi muita vuokraasuntoja noin 40 kpl ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy:llä noin 110 asuntoa. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja.

14 Henkilöä Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2015 on hallintosääntöehdotuksen mukaan seuraava: Henkilöstömäärä Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö

15 13 Tarkastelujaksolla on tapahtunut merkittäviä muutoksia henkilöstömäärässä: Vuoden 2008 alusta lukien sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja Ylivieskan kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus liikelaitoksen palvelukseen siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstöä Alavieskan ja Sievin kunnista sekä Nivalan kaupungista ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden toimittaminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuoden 2015 alussa Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkataan noin 70 uutta ensihoitajaa. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyy lukien 30 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2015 alusta lukien, jolloin kaupungin palveluksesta siirtyy 25 työntekijää perustettavaan yhtiöön. Vuonna 2016 siirtynee Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö Ylivieskan kaupungin palvelukseen sivistystoimen toimialaan. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

16 Kalenteripäiviä 14 Henkilöstön sairauspoissaolot

17 henkilöstömäärä 15 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan Naiset Miehet -10 alle 30 -v v v v v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta Vanhuuseläkkeelle jäävät eläkeiän mukaan yhteensä 189 henkilöä Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti vuoden iässä.

18 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 16

19 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntauudistus Kansantalous Maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan vuonna Erityisesti Yhdysvaltojen talouskasvu on vahvaa. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Kasvua kuitenkin hidastaa Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Euroalueen kasvu pysyy lähivuosina hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin velkasopeutusten sekä huonona pysyvän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Suomen BKT ei kasva vuonna Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on noin 8,5 prosenttia vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin vuonna 2014 ja nopeutuu 1,5 prosenttiin vuonna Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,05 prosenttiin. Markkinakorot pysyvät hyvin alhaisella tasolla vuosina 2014 ja Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja: e 2015e BKT, määrän muutos, % -1,5-1,2 0,0 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,5 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,5 68,9 Kuluttajaindeksi, muutos % 2,8 1,5 1,1 1,5 Kulutus yksityinen julkinen Korot lyhyet korot, 3 kk pitkät korot, 10 v. (valtion obligaatiot) ,1 0,7 0,6 1, ,7 1,5 0,2 1,9 2014e 0,0 0,2 0,3 1,5 2015e 0,3 0,4 0,4 1,6

20 18 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v hyvin voimakkaasti, yli 4 prosentin ylijäämästä lähes 3 prosentin alijäämään. Vuosina 2010 ja 2011 rahoitusasema vahvistui, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Vuodesta 2012 alkanut julkisen talouden heikentyminen jatkuu lähivuosina. Kokonaistuotannon aleneminen ja kasvun pysähtyminen heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Lisäksi väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat menopaineet heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous on sopeutustoimista huolimatta rakenteellisesti alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan jo vuonna 2015 ja jatkaa kasvua myös keskipitkällä aikavälillä. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 on 4,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä alenee lähes 3 mrd. euroa verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 2,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 mrd. euroa, mikä on 48½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja: e 2015e Julkiset menot, % BKT:sta 56,3 57,8 58,5 58,2 Jyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:stä -2,1-2,3-2,7-2,4 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,7-3,5-3,4-2,6 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53,0 55,9 59,6 61,2 Valtionvelka, % BKT:sta 42,2 44,6 47,6 48,5 Kuntatalous Kuntatalous pysyy vuonna 2015 selvästi alijäämäisenä. Kuntien saamat valtionosuudet vähenevät 5 % vuodesta Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti 218 milj. eurolla. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa, kun työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille päivää ja yli 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta.

21 19 Kuntien verotulojen kasvuksi vuonna 2014 arvioidaan 2,3 % ja vuonna 2015 vain 1,7 %. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat palkkasumman vaimea kasvu ja kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat valtionosuusleikkausten seurauksena vuonna ,3 % ja vuonna ,7 %. Ilman merkittäviä sopeutustoimenpiteitä tai veroprosenttien korotuksia kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenee noin 800 milj. eurolla ja tilikauden tulos painuu alijäämäiseksi noin euroa. Lainakanta kasvaisi lähes 2 mrd. eurolla. Valtion talousarvion yhteydessä olevan peruspalvelubudjetin 2015 mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalous uhkaa heikentyä merkittävästi valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteiden ja verotulojen hitaan kasvun seurauksena. Kuntien toimintamenot puolestaan kasvavat tasaisesti väestönmäärän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman (mm. kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen) täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous e 2015e Toimintakate, mrd -25,80-26,43-26,88-27,95 Vuosikate, mrd 1,79 2,69 2,56 1,77 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd -0,36 0,44 1,25-0,63 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen 5,0 2,5 1,0 0,5 kasvu % Kunta-alan palkkasumman kehitys, % 3,2 1,0 1,3 1,8 Kuntien verotulojen muutos, % 1,3 6,8 2,5 1,8 Kuntien valtionosuuksien muutos, % 5,4 2,6-2,3-1,6 Tulovero%, painotettu keskim. 19,24 19,38 19,74 19,84 Tulovero%, aritmeettinen keskim. 19,81 20,01 20,36 20,53 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 Kuntien osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 Lainat, mrd 13,81 15,56 17,21 19,13 Lainakanta , /as Konsernin lainakanta , /as

22 20 Kuntauudistus Kuntauudistus koostu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tuli voimaan Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen: - palvelujen edellyttämä väestöpohja - työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai - kunnan taloudellinen tilanne Ylivieskan kaupunki on tehnyt kuntarakennelain mukaisen kuntajakoselvityksen yhdessä Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien ja Alavieskan kanssa. Yhdistymissopimuksen hyväksyi vain Ylivieskan kaupunki muiden kuntien hylätessä sopimuksen. Kuntajakoselvitys ei johtanut uuden kaupungin perustamiseen. Maan hallitus on sopinut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata keskeiset hyvinvointipalvelut. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan uudistuksessa toisistaan. Tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai poikkeustapauksessa kunnalla, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palveluista. Palvelut voidaan tuottaa omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa joulukuussa 2014 ja laki tulee voimaan alkuvuodesta Sote-alueet aloittavat toimintansa ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät Lakiesitys on ollut kunnissa lausunnolla. Jatkoselvittelyssä ovat mm. uudistuksen rahoitusmallit ja lakiesityksen perustuslainmukaisuus. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan alkaen ja kuntalain uudistus on tarkoitus tulla voimaan myös vuoden 2015 alusta.

23 Ylivieskan kaupungin talous Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen raja-arvot: 1. Mikäli taseen kertynyt alijäämä asukasta kohden on viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. 2. Myös jos em. tilinpäätöksissä (2 vuotena) täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: - vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen - tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo - lainakanta asukasta kohden ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla - taseessa on kertynyttä alijäämää - omavaraisuusaste on alle 50 % - suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % Ylivieskan kaupunki täytti vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten perusteella raja-arvot. Sisäasiainministeriö asetti lain mukaisen Ylivieskan kaupunkia koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä puitelaissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä antoi seuraavan ehdotuksensa : Arviointiryhmä katsoo, että Ylivieskan kaupungilla on edellytykset palvelujen turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia ja rakenteellisia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Tervehdyttämistoimenpiteiden tulee kohdistua pysyviin menorakenteisiin ja mahdollisuuksien rajoissa tulojen lisäämiseen. Ylivieskan tulee kiinnittää huomiota taseen kertyneen alijäämän kattamiseen ja sopeuttaa toimintojaan ja investointeja siten, että lainamäärä ei kasvaisi kohtuuttomasti. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Ylivieskan talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät. Koko Ylivieskan seudun kehityksen kannalta arviointiryhmä pitää erityisen tärkeänä, että seudun toimintoja ja palveluja tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Seudun elinkeinoelämän kehittymisen ja palvelujen turvaamisen vahvistamiseksi tulisi harkita kuntajaon selkiyttämistä ottaen huomioon muun muassa työssäkäynti ja muu asiointi. Tämä parantaisi myös puitelain mukaisten palveluiden väestömäärävaatimusten toteutumista

24 22 Suoritetut toimenpiteet: Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen arviointimenettelyyn liittyvän talouden tasapainottamisohjelman Myöhemmissä taloussuunnitelmissa talouden tasapainottamisohjelmaa on tarkistettu muuttunutta kaupunkikehitystä ja taloustilannetta vastaavaksi. Voimassa on vuonna 2013 hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Uuden strategian laadintaan liittyen on laadittu uusittu talouden tasapainottamisohjelma alijäämän kattamiseksi uuden kuntalain edellyttämässä aikataulussa. Uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan. Alijäämä tulee vastaisuudessa kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tilanteessa taseessa on kertynyttä alijäämää 7,5 milj. euroa, eli 507 euroa asukasta kohden. Alijäämää on pystytty pienentämään vuosien tilinpäätöksissä 2,4 milj. euroa. Talouden tasapainottamista on merkittävästi vaikeuttanut kuntien valtionosuuksien leikkaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2017 saakka. Kuntien valtionosuusleikkaukset vuosina Päätökset alentavat Ylivieskan valtionosuuksien vuositasoa (milj.e): v v v v v v Yhteensä -1,7-2,0-3,0-3,9-4,0-4,1-18,7 milj. e

25 23 Kaupungin talouden tilanne- ja kehitystarkastelu Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuonna 2015 vuosikate on 4,5 M. Vuosikatteen riittävyys suunnitelman mukaisiin vuosipoistoihin, eli korvausinvestointeihin. Vuonna 2015 vuosikate 4,5 M. e ja poistot 4,0 M.

26 24 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen voi vaikuttaa myös satunnaiset tuotot ja kulut. Vuoden 2015 ylijäämä euroa. Tavoitteena on saada alijäämä 7,5 M katettua vuosien aikana.

27 Milj. euroa 25 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Nettoinvestointien omarahoitusaste on jäänyt viime vuosina yleensä alhaiseksi. Vuonna 2015 omarahoitus 4,5 M ei riitä 6,1 M :n nettoinvestointeihin (investointimenot- investointitulot, myyntivoitot omarahoituksessa). 70 Korkeasta investointitasosta ja omarahoituksen alhaisuudesta johtuen velkamäärä on lähes kaksinkertaistunut vuosien aikana. Velkamäärä kasvaa 1,4 M vuonna 2015 ja noin 3 milj. euroa koko suunnitelmakauden aikana. Lainakannan kehitys Milj. euroa ,9 44,5 46,6 51,2 53,8 54,4 48, ,7 58,2 59,6 60,7 61, ,5 31, Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Su 2016 Su 2017

28 Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet 1. Verotulot Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 45,5 milj. euroa vuonna Kasvua vuoden 2014 toteumaennusteeseen 2,0 %. Vuonna 2016 kunnallisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 47,0 milj. euroa (+3,3 %) ja vuonna ,5 milj. euroa (+3,2 %). Tuloveroprosenttina on käytetty 21,50 % vuosina Yhteisöverotuloja kertyy noin 2,5 milj. euroa vuonna Yhteisöveron tilitykset jäävät hieman pienemmiksi kuin vuonna Talouden taantuma heikentää yhteisöverotulokertymää. Vuonna 2016 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa ja vuonna ,3 milj. euroa. Kuntien osuus yhteisöverosta on 36,36 % vuonna 2015 ja 30,30 % vuosina Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2015 jako-osuudet määräytyvät vuosien 2012 ja 2013 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2015 on noin 4,9 milj. euroa. Vuonna 2016 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,0 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa kiinteistöjen määrän kasvun, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutosten ja veroprosenttien korotusten vaikutuksesta. Vuodelle 2015 yleistä veroprosenttia korotetaan 0,20 %-yksikköä (1,30 %) ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 0,05 %-yksikköä (0,70 %). 2. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

29 27 Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtion-osuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee mm. valtionosuusleikkausten johdosta 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin vuona Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tulee leikkauksia Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2015 noin 30,3 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 7,4 milj. euroa. Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2014 noin 3,8 %. Vuonna 2016 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 30,8 milj. euroa ja vuonna 2017 noin 31,0 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa vuosittain. 3. Maksut ja taksat Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen jäteveden käyttömaksun, joka on noin 2,60 e (alv 0 %) vuonna 2015 (vuonna ,46 e). Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Tavoitteena on nostaa hallintokuntien palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää.

30 28 Menoperusteet 1. Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskorotusvaikutukseksi palkkoihin vuodelle 2015 on arvioitu +0,5 %. Kuntatyönantajan välittömät henkilöstösivukulut muodostuvat sosiaaliturvamaksusta (2,15 %), työeläkemaksusta (KuEL ja VaEL), työttömyysvakuutusmaksusta (2,95 %) sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksusta (0,70 %). Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (17,05 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ylivieskan kaupungilta ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Vieskan kuntayhtymästä siirtyneen henkilöstön osalta maksu määräytyy jäsenkunnille peruspääomaosuuden suhteessa (Ylivieska 60,98 %). Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2015 yhteensä 51,6 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 15,1 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus on budjetoitu vuodesta 2015 alkaen kaupungin talousarvioon, aikaisemmin Kallion talousarviossa. Määrärahavaraus vuodelle 2015 on euroa. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa vuonna Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2015 kuntamaksuosuuksista on 12,94 %, eli euroa. Kuntien käyttötalouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa lukien Kuntien Hetapalvelut Oy. Määrärahavaraus vuodelle 2015 on yhteensä euroa. Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin vuodelle 2015 on euroa.

31 29 Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2016 on euroa Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen.

32 Talousarvion sitovuus Vuodelle 2015 tehdään uuden hallintosäännön organisaatiorakenteen mukaiset muutokset talousarviorakenteeseen (uusi lautakunta: Kirjastoja kulttuurilautakunta). Liikelaitos Palvelukeskus Heta poistuu yhtiöittämisen seurauksena kaupungin talousarviosta. Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain. Tehtäväalueiden sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2015 lasketaan 2,5 %:n vuosikorolla. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotaso. Vuonna 2015 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat lukion, Rahkolan koulun, Katajan koulun ja jäähallin rakentamisen määrärahat. Kunnallistekniikan nimetyt kohteet ovat ohjeellisesti sitovia. Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista.

33 31 Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien menoja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia vuonna 2015 ovat (uuden hallintosäännön mukaiset virkanimikkeet): - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat (hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja) - kulttuurijohtaja, kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisotoimenjohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talouspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkitehti, palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja

34 Talouden kehitys ja muutokset Seuraavissa kuvissa on esitetty hallinnonalojen bruttomenojen osuus kaikista käyttötalouden menoista. Toisessa kuvassa ei ole mukaan alueellista Jokilaaksojen Pelastuslaitosta.

35 33 Seuraavan sivun taulukossa on esitetty talousarvion tehtäväalueiden toimintakatteet vuosina 2014 ja 2015 sekä muutos euroina ja prosentteina. Tehtäväalueiden toimintakate (nettomenot) 2014 / Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden. Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Muutos Muutos % Vaalit Tilintarkastus ,4 Yleishallinto ,7 Elinkeinotoimi ,4 Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslaitoksen menoista) ,8 Yhteisötuet ,5 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio ,9 Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio ,9 Muu sosiaali- ja terveystoimi ,1 Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) ,5 Yleissivistävä koulutus ,6 Nuorisotoimi ,4 Kirjastotoimi ,2 Kulttuuritoiminta ,4 Musiikkiopiston toiminta ,9 Kansalaisopiston toiminta ,6 Liikuntapalvelut ,9 Tekniset palvelut (sis. puhdistus- ja ruokapalvelut) ,9 Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä ennen poistoja) ,7 Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä, bruttomenot e) Käyttötalous netto, yhteensä ,8 Perusteluja: - Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu työllistämistoimenpiteiden määrärahojen keskittämisestä yleishallintoon (määrärahansiirtoja) - Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää työmarkkinatuen kuntaosuuden (n e) vuodesta 2015 alkaen (aikaisemmin Kallion talousarviossa) - Liikuntapalvelujen nettomenojen kasvu johtuu uuden jäähallin ja liikuntapuiston huoltorakennuksen sisäisistä vuokrista ja muista toimintamenoista

36 34 Seuraavassa kuvassa on hallinnonalojen nettomenojen osuus kaikista käyttötalouden nettomenoista. Kokonaismenoissa ei ole mukana Jokilaaksojen pelastuslaitosta (itsenäinen taseyksikkö) eikä vesihuoltolaitosta (laskennallinen taseyksikkö). Kuvasta selviää verorahoituksella rahoitettava osuus eri hallinnonalojen menoista, kun sisäisten palvelujen menot ja tulot (sisäiset vuokrat, puhtaanapito- ja ruokapalvelut ja sisäiset toimistopalvelut) on kohdistettu eri tehtäväalueille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Käyttötalouden nettomenot 2015 (1000 e ja %-osuus) Pelastuspalvelut; 1483; 1,9 % Tekniset palvelut; 2669; 3,3 % Muut sivistyspalvelut yhteensä; 3836; 4,7 % Kaupunginhallituksen tehtäalueet; 2860; 3,6 % Muut yhteensä; 191; 0,2 % Yleissivistävä koulutus; 15515; 19,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 51600; 64,5 % Muut sos.- ja terv. menot; 1950; 2,4 %

37 35 Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2013, talousarvion 2014 ja talousarvion 2015 keskeisiä taloustietoja. Taloustietoja Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos -% Muutos -% ta14/ta15 tp13/ta15 Kokonaismenot ( -) ,7 Kokonaistulot ( +) ,7 Toimintakate ( - ) ,7 5,3 Investointimenot (-) ,3 2,7 Vuosikate ( + ) ,9 15,3 Verotulot ( + ) ,3 5,9 Valtionosuudet ( + ) ,7 5,9 Tilikauden tulos Tilikauden yli- /alijäämä ( +/- ) Lainakanta Tunnuslukuja: Lainat / asukas Vuosikate % poistoista 107,6 104,3 113,0 Veroprosentti 21,50 21,50 21,50 Asukasluku

38 Kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 65 :n mukaan kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnalla on kuntalakiin perustuva velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla taloussuunnitelmaa pidempi. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvoitetta on tiukennettu. Kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettuun selvitysmenettelyyn liittyvän toimenpideohjelman vuosille Taloussuunnitelmissa ohjelmaa on tarkistettu ja voimassaoloaikaa jatkettu vuoden 2018 loppuun. Taloussuunnitelmassa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet eivät ole riittäviä varmistamaan kaupungin talouden tasapainottamisen ja alijäämän kattamisen. Uuden strategian laadintaan liittyen on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelma vuosille Ohjelman toimenpiteitä sisältyy taloussuunnitelmaan Useat toimenpiteistä vaativat vielä jatkovalmistelun ja erillisen toimeenpanopäätöksen. Kaupunginhallituksen hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma on liitteenä nro 2. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina Tilinp. Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen kattamaton alijäämä, 1000 euroa

39 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 37

40 38 Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Hallintojohtaja Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2012 kunnallisvaaleista alkaen Ylivieskassa on ollut yksi äänestysalue. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit ja voimassaolevan lain mukaan vuonna 2016 kunnallisvaalit. Syyskaudella 2014 annettaneen eduskunnalle HE vaalilain muuttamiseksi, jossa ehdotetaan, että seuraavat kuntavaalit (uusi nimi) toimitettaisiin huhtikuussa TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Äänestysalueet Äänioikeutettuja

41 39 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VAALIT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot ,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ ,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot ,8 800 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

42 40 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tarkastuslautakunta kokoontuu kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Uuden kuntalain mukaisen tarkastustoiminnan toteutuminen. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset

43 41 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TILINTARKASTUS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut 567 Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

44 42 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieskakonsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Osaavan henkilöstön varmistaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Uuden kuntalain ja SOTE-järjestämislain mukaisten säädösten toimeenpano. Kaupungin edunvalvonnasta huolehtiminen. Uuden kaupunkistrategian jalkauttaminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen työllistämistoimenpiteitä tehostamalla.

45 43 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia tukevat Uusia tietojärjestelmiä ja sähköisiä Asiointi tietoverkossa ja käyttökokemukset. tietojärjestelmät. lomakkeita käytössä. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Kaupungin kotisivujen edelleen kehittäminen.. Asioiden käsittelyn nopeus ja virheettömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset euroa/asukas. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentäminen Vuodelle 2015 arvioitu rahoitusosuus kääntyy laskuun Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien määrä PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat Prosessien mallintaminen koko organisaatiossa Prosessikaaviot ja palvelukuvaukset ja palveluprosessit aloitettu. muutokset toimintatavoissa. Tehokas kokoustyöskentely Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Sähköinen kokoushallinta käytössä laajasti Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Kokouskustannukset Toiminnan riskit hallinnassa. Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät vähentyneet. Sairauslomapäivät/työntekijä Työhyvinvointimittaukset Osaava ja motivoitunut henkilöstö Vaihtuvuus pieni Saatu palaute.

46 44 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö - keskusvirasto ATK-tuki talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto) Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISHALLINTO Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

47 45 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuonna 2015 ovat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta - yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen - yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut yhteistyössä seudullisten elinkeinopalveluverkoston (Innoveturi) kanssa - elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen Ylivieskan kaupungille - yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa markkinointia ja kontaktointia uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi kaupunkiin - osallistuminen Seutukaupunkipilottiin (PK- teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky) Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus ( euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2015 on varauduttu seuraavien hankkeiden kuntarahoituksiin: - RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti. Vuodelle 2015 muita hankkeiden kuntarahoitusosuuksien varauksia ei ole vielä tehty.

48 46 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % - Rajaton-hankkeessa mukana 15 yritystä Ylivieskassa - henkilöresurssien lisääminen hankerahoituksella / 1 htv - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä euroa vuonna 2015 kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu euroa vuonna 2015 (mm. koululaiskuljetukset). Kaupungin tukemaan asiointiliikenteeseen ei ole varattu määrärahaa vuodelle Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2015: - Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Muut tavoitteet konserniyhteisöille Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitosasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus- % 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0

49 47 TUNNUSLUVUT 2013 TA 2014 TA 2015 SU2016 SU2017 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 11,3 13,0 12,5 11,7 11,0 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMI Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat 551 Avustukset , Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

50 48 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tehtäväalueelle. Pelastuslaitoksen toiminta laajenee ensihoidon palveluissa alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta / Pelastustoimi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiruutujen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna ,2 %, vuonna ,3 %, vuosina ,5 %, vuosina ,55 % vuonna ,65 %, vuonna ,72 % ja vuonna ,94 %,

51 49 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

52 50 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. TALOUSSUUNNITELMA Varaukset yhteistoimintaosuuksiin: Pohjois-Pohjanmaan liitto e, Ylivieskan seutukunta e, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos e ja Kerttu Saalasti säätiö e. Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle on noin e. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti euroa. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä euroa. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Avustettavat yhteisöt

53 51 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YHTEISÖTUET Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset , Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

54 52 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Kotona asumista tukevia Kallio - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja - Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista - Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lapset, nuoret ja perheet - Vastaanottopalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa.

55 53 Tuoteryhmät: - Hallinto- ja tukipalvelut - Varhaiskasvatuspalvelut (siirtyy jäsenkunnille vuoden 2016 alusta) - Perhe- ja aikuissosiaalityö - Perhepalvelut - Hoito- ja hoivapalvelut - Vammaispalvelut - Aikuispsykososiaaliset palvelut - Vastaanottopalvelut - Kuntoutus - Erikoissairaanhoito - Suun terveydenhuolto - Työterveydenhuolto - Ympäristöterveydenhuolto TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omat toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty kuntayhtymän vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet: - Toimintolaskennan käyttöönotto ja hyödyntäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman Kalliota koskevat toimenpiteet: Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa ei uusia toiminnanlisäyksiä, toimintakatteen vuotuisen kasvun rajoittaminen alle 2 prosentin.

56 54 Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2015: Kunta: Ylivieska Toimiala: Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 TA 2015 / TA 2014 TA 2015 / TP 2013 Muutos TA 2015 / TA 2014 Muutos TA 2015 / TP 2013 Vertailutaso Netto Netto Netto % % eur eur Vastaanottopalvelut ,9 % 3,1 % Suun terveydenhuolto ,3 % 7,3 % Erikoissairaanhoito ,4 % 8,5 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,8 % 7,9 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,9 % 27,0 % Hoito- ja hoivapalvelut ,2 % -0,5 % Kuntoutuspalvelut ,2 % 12,7 % Perhepalvelut ,4 % 9,2 % Vammaispalvelut ,4 % 2,0 % Ympäristöterveydenhuolto ,4 % 4,9 % Työterveyshuolto ,6 % -54,1 % Varhaiskasvatus ,2 % 7,2 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,7 % 9,7 % Projektit ,0 % 47,0 % Yhteensä * ,3 % 5,9 % Työmarkkinatuen kuntaosuus Yhteensä Ostettu ESH ,8 % 7,9 % Oma toiminta * ,5 % 5,0 % *ei sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta YHTEENSÄ ,3 % 5,9 %

57 55 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi SOSIAALI- JATERVEYSPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

58 56 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla.

59 57 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITO (OSTETTU) Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

60 58 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Talousjohtaja Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemaksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle. Eläkemenoperusteisen maksun maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä (nykyisin Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen (peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %). Työmarkkinatuen kuntaosuuden budjetointi on siirtynyt vuodesta 2015 alkaen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta jäsenkunnille. Vuoden 2015 määrärahavaraus euroa. Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot ,0 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ ,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Työmarkkinatuen kuntaosuus Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

61 59 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Uusi yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat uuden yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. TALOUSSUUNNITELMA Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat budjetoinnin lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2015 Toiminnallinen tavoite Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Tavoitetaso/Seurantatapa Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely kunnissa suoritetaan ministeriön antamiin päivämääriin mennessä. Toteutuneet spv-tapaukset tilastoidaan tunnuslukuihin. Huomioidaan myös ns. lisäalue Lutut (luopumistuet).

62 60 TUNNUSLUVUT Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Su 2016 Su 2017 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) ,9 6,4 5,5 6,2 6,0 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MAASEUTUELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot ,0 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ ,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkekulut Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

63 61 Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet ja menestystekijät Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa.

64 62 Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Palvelutasopäätöskaudella pelastuslaitoksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, joiden vaikutuksia ei kaikilta osin kyetä arvioimaan. Valtakunnallisia muutostekijöitä: Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistukset vaikuttavat pelastustoimen ICThankkeisiin edellyttäen pelastuslaitokselta henkilöresursointia. Pelastustoimialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan valtakunnallisesti. Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyen sisäministeriö ohjaa pelastuslaitoksia säästötoimenpiteisiin. Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset: Kunta- ja sote-rakenteen muutokset vaikuttavat välillisesti pelastustoimeen. Alueen kuntien taloudellinen kehitys ohjaa pelastuslaitosta merkittäviin säästöihin. Elinkeino- ja väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee. Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin ja mikä vaikuttaa palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu muutoksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin.

65 63 Toiminnan painopistealueita Pelastuslaitoksen säästöohjelman toteuttaminen vuosina edellyttää rakenteellisia, organisatorisia, sekä erityisesti totuttuihin toimintatapoihin kohdistuvia merkittäviä uudistuksia. Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyttää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Henkilöstön keski-ikä nousee joten heidän toimintakyvystään on pyrittävä pitämään huolta. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen järjestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Tältä osin seurataan aktiivisesti valtakunnallisen työhyvinvointihankkeen tuloksia ja arvioidaan niiden käytettävyyttä omassa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitoksen palvelukseen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ydinvoimalahankkeen eteneminen edellyttää erityisasiantuntijan tehtävään resursointia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu laajenee 2015 alussa koko pelastustoimialueelle (pl. Reisjärvi). Toiminnan kehittämisen painopisteenä on organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen nykyistäkin laadukkaammiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi. Erityinen huomio on pelastustoiminnan johtamisen kehittämisessä, toimintavalmiuden seurannassa sekä kehittämisessä koko pelastustoimialueella. Onnettomuuksien ehkäisytyössä päähuomio on laadun parantamisessa ja asiakaspalautteiden perusteella tapahtuvassa kehittämisessä. Pelastuslaitoksen oma varautuminen on myös tärkeä kehittämiskohde. Kuntien varautumisen tukeminen tulee uuden palvelutasopäätöksen myötä pelastuslaitoksen palveluihin entistä vahvemmin mukaan. Merkittävän reunaehdon kehittämistoimenpiteille asettaa pelastuslaitoksen vuosien säästöohjelma. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Toteutuma riskiruuduittain Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla Yritys- laitoskohteiden tarkastusprosentti 100 % Asuinkohteiden tarkastusprosentti 100 % Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoittaminen 100 % Valmius ja taso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Turvallisuusviestinnän toteutumaprosentti. Seuranta ja raportointi shp:lle

66 64 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Talousarvion suunnitelman mukainen Jatkuva aktiivinen talouden seu- Talouden seuranta ja toteutumaprosentti toteutuma ranta, raportointi johtokunnalle Pelastuslaitoksen erillisen säästöohjelman toteuttaminen PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA neljännesvuosittain Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat aikataulussa Säästöohjelma päivitetään TTS 2016 valmistelun yhteydessä Säästöohjelman toteutuma Säästöohjelman päivitys aikataulussa Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Valmistellaan organisaatiouudistus - Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistetaan Uuden organisaation esimiestasot voidaan perehdyttää loka- marraskuussa 2015 Uusi organisaatio aloittaa Pelastustoiminnan johtamisjärjes- Toteutuma aikataulussa telyt uudistetaan alkaen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset Toteutuneet kuntien suunnitelmapäivitykset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Kehityskeskustelut käytössä vakinaisen Kehityskeskustelut käydään 100 % Toteutumaprosentti henkilöstön osalla Ajantasainen henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategian päivitys valmistuu Toteutuma elokuun 2015 loppuun mennessä Tavoitteena nolla työtapaturmaa Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Työtapaturmien lukumäärä Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta Vakinaisissa viroissa ja toimissa kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Sopimushenkilöstön hälytysosaston vahvuus

67 65 Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT Toteutunut toimintavalmiusaika ( * TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 * ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 87 % 90 % 90 % 90 % 90 % Pelastustoiminnan tehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Riskienhallinnan tunnusluvut Valvontatoiminta TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Asuinkohteiden tarkastukset TA *( Autioituneet ym. kohteet, jotka on siivottu käytännön tavoitteista 487 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP 2160 Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) 1033 Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 987 *(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP 75 % Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 96 % Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP 954 Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 98,9 % Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP

68 66 Turvallisuuusviestintä TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA Ryhmät 100% *(2 muuttuu muuttuu Koulutetut henkilöt TP Ryhmät 100% *(2 muuttuu muuttuu Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 21 % Ryhmät 100% *(2 muuttuu muuttuu *(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettava 100 %:sti Henkilöstö TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinainen henkilöstö ( * Ensihoidon vastuualueen laajenemisen edellyttämä henkilöstö Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) ,5 0 0 TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,5 0 0

69 67 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot Kuntien maksuosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Investointivarauksen lisäys Poistoeron vähennys Varausten muutos (lisäys) Tilikauden yli-/alijäämä 0,00

70 Kansalaisopisto Kirjasto Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Musiikkiopisto 68 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana

71 69 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Oppilashuolto Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Oppimistulosten parantaminen OPS-uudistus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Lukion ja Rahkolan korjaustyöt loppuun Kouluverkkotyöryhmän toimenpiteiden toteutus Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Opiskelun tuen järjestäminen menetelmien kehittäminen Tuetun opetuksen kehittäminen Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti Oppilashuollon uusitun toimintamallin käyttöönotto Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Koulun tuki kasvatustyöhön Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Sisäilman laadun seuranta Oppimisympäristön ja ops:n yhteensopivuus Paikat täytetään Tilastot Yhteistyö Etsivän nuorisotyön kanssa Tilastot Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Etu-luokan toiminnan seuranta Kysynnän ja tarjonnan seuranta Oppilashuollon toiminta arviointikohteena Oppilaan saaman tuen seuranta Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Talousprosessit Kustannusrakenteen analysointi Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Seuranta koulun tasolle saakka Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Talousraportit Omat tilastot

72 70 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Päätöksen teko Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Laadunarvioinnin toteuttaminen Laatukriteerit HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittarit Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä OSAAVA -koulutushanke VESO / täydennyskoulutus Koulutustilaisuuksiin osallistuminen

73 71 TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Oppilasmäärä Esiopetus Vuosiluokat Vuosiluokat Peruskoululaiset Peruskoulu ml esikoululaiset Lukio yli 18 v / etälukiolaiset Aineopiskelijat Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus Lukio Ateriakustannus / oppilas 2,19 2,40 2,55 2,55 2,55 Peruskoulujen lukumäärä Lukioiden lukumäärä Vakanssit Opettajat / peruskoulu yhteensä Virat Tuntiopettajat Opettajat / lukio yhteensä Virat Tuntiopettajat Opetusresurssit yhteensä Koulujen muu henkilökunta Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) Koulu/siv.toimen hallinto 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Tilat Koulut, lkm

74 72 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

75 73 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisotoimenjohtaja Tehtävä: 230 Nuoriso- ja raittiustoimi PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisotoimen palveluajatuksena on nuorisolain mukaisesti tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset nuorisotoimen osa-alueet ovat tilatoiminta, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikutusmahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Nuorisotoimen strategia sisältyy sivistyskeskuksen yhteiseen strategiaan. Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat: 1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria laajasti tavoittava nuorisotoiminta 2. nuorisolain sisältöjä vastaava nuorisotyö ja -politiikka 3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden huomioiminen 4. henkilöstön työhyvinvointi 5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Toiminta monipuolista ja laajaa ja sosiaalinen vahvistaminen tarjoamalla laadukasta, nuoret tavoittavaa toimintaa huomioiden perheet, turvallisuuden sekä terveyden vastaten nuorisolakiin ja ajan haasteisiin tavoittaen laajan ikäryhmän. Toimitilat hyväkuntoiset ja varustetasoltaan laadukkaat. ja hyvinvoinnin edistämisen. Nuorten osallisuuden toteutuminen: toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten Aloitekanava, nuorten oman toiminnan ja järjestötoiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta. Aloitekanavan markkinointi ja aktiivinen käyttö. Nuorisojärjestöjen ja ryhmien aktivoiminen sekä harrasteoppaan ajantasaistaminen. Kävijämäärät, järjestetyn toiminnan määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Aloitekanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisojärjestöjen ja ryhmien määrä, avustusten määrä.

76 74 Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmukaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, nuorten aktivointipalvelu Jelppiverkon palvelut, etsivän työn ja koulunuorisotyön. TALOUSNÄKÖKULMA Päihteetön Porukka toimii 5.-9-lk, ehkäisevä päihdetyö luonteva osa kaikkea nuorisotoimintaa. Jelppiverkko tavoittaa sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. Koulunuorisotyö säännöllistä. Päihteettömään Porukkaan mukaan lähtevien ja mukana pysyvien määrä, muun nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön määrä. Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä, etsivän työn kontaktien määrä. Koulunuorisotyön määrä: päivystykset, kouluvierailut Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Resurssien ja toiminnan tasapaino sekä toimintojen kehittäminen. Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Talousprosessien kehittäminen. Resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Nuorisotoiminnan tunnettavuuden ja saavuttavuuden parantaminen, markkinoinnin ja tiedonvälityksen Markkinointikysely toteutetaan opinnäytetyönä. Eri kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa ja Kyselyn tulosten perusteella tehostetaan ja kehitetään tiedonkulkua ja markkinointia sekä vaikuttavuuden tehostaminen tiedottamisessa, sosiaalisen median seurantaa. Monialaisen yhteistyön ja nuorisotoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA käytön tehostaminen Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan ja muun yhteistyön kehittäminen. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Ammattitaitoinen ja osaava työssään viihtyvä henkilökunta, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin panostaminen. Kehityskeskustelut ja säännölliset työntekijäpalaverit, kannustaminen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet Henkilöstöpalaverien määrä. Toteutuneet kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta.

77 75 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU vuotiaiden nuorten määrä Nettomenot / 0 28-vuotiaat Nettomenot /asukas Henkilöstö Hanketyöntekijä Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi NUORISOTOIMI Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

78 76 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Tehtävä: 225 Kirjastotoimi PALVELUAJATUS Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelujen saanti asuinpaikasta riippumatta. Kirjasto tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laadukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa ja lisää henkistä hyvinvointia. Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu). Osaava, ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhakuvälineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status - Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa. - Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutettavuus on hyvä. - Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. - Kirjasto on kohtaamispaikka, avoin tila, mihin jokainen voi vapaasti tulla. - Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma - Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa, ohjaava asiakaspalvelu - Kirjastopalvelujen jatkuva kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita - Tiekkö-yhteistyö ja sen syventäminen - Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin TOIMINTASUUNNITELMA Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastostrategiassa Tiekkö-kirjastojen toiminta-ajatuksena on: Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjastoverkon palvelut parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia kehittyä kaikissa elämänvaiheissaan. Tiekkö-kirjastot tarjoavat kirjastopalveluja edistäen hyvinvoinnin ja sivistyksen tasapuolista saatavuutta.

79 77 Tiekön toimialueen n asukasta saavat Tiekkö-kirjastoverkon avulla käyttöönsä oman kirjaston kokoelmia laajemman ja monipuolisemman tietovarannon mm. seutulainauksen avulla. Tavoitteena on yhdenmukaistaa Tiekkö-kirjastojen palvelukulttuuria. Celia-kirjaston yhteistyökumppanina kirjasto palvelee lukurajoitteisia asiakkaitaan välittämällä heille aineistoa Celia-kirjaston kokoelmista. Liittymällä yleisten kirjastojen konsortioon, jonka tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen valtakunnallista yhteistyötä, kirjasto voi mm. hankkia e-aineistoja yhteishankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastojen strategiassa kirjastojen kehittämisen yhdeksi painoalueeksi valittiin lukutaidon edistäminen: Kirjastossa kokoontuu kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulut ovat laatineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Yhteistyösuunnitelma koskee kaupungin esikouluja ja peruskouluja. Lukudiplomin suorittaminen puolestaan innostaa lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kirjoihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että lapsille. Kirjaston tilat Ylivieskassa tarvitaan toimenpiteitä kirjaston tilakysymyksen ratkaisemiseksi. Nykyiset ahtaat kirjastotilat asettavat rajoituksensa kirjaston kehittämiselle. Tavoitteena on saada asiakkaita ja henkilökuntaa palvelevat riittävät ja turvalliset tilat. Kirjastoaineistosta Määrällisesti kirjakokoelmat kirjastoissa eivät enää runsaasti kasva vaan tavoitteena on elävä kokoelma eli kokoelman uusiutuminen uushankinnan kautta ja vanhentuneen aineiston poistaminen. Tavoitteena kirjahankinnassa on 400 kirjaa/1000 asukasta/vuosi. Talousarviokauden vuosina kirjasto panostaa av-aineiston (varsinkin DVDelokuvien ja äänikirjojen) hankintaan. Tavoitteena av-aineiston hankinnassa on 100 yksikköä/1000 as./vuosi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu sivistyskeskuksen strategiasta ja palveluajatuksesta luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia.

80 78 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Kirjastopalvelut takaavat tasaarvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut, välineet ja opastus ovat maksutta kaikkien saatavissa. Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma. Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja on elinikäisen oppimisen paikka. Pääkirjastossa riittävät aukioloajat. Asiakkaiden tarpeita vastaavat kirjastoautopalvelut. Kirjasto välittää asiakkailleen Celia-kirjaston palveluja Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoa. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. Kokoelmatyössä noudatetaan Tiekkö-kirjastojen yhteisiä poistoja varastointiohjeita. Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Kirjaston henkilöstöllä on aktiivinen asiakaspalveluote. Axiell Aurora -kirjastojärjestelmä ja Arena-verkkokirjasto sekä verkkokirjaston käyttö mobiilisovelluksena ovat käytössä. Pääkirjaston aukioloajat ovat samat kuin vuonna Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa asiakkaiden tarpeita. Tiedotetaan Celia-aineiston lainausmahdollisuudesta kohderyhmille. Kirjojen uushankinnan tavoitteena 400 kirjaa / 1000 asukasta/vuosi. Av-aineiston (erityisesti DVDelokuvien ja äänikirjojen) hankinnan tavoitteena on 100 yksikköä/1000 asukasta/vuosi. Tavoitteena on, että poistot ovat vähintään 6 % aineistokokoelmasta. Kirjaston käyttöä mitataan tunnusluvulla lainaa/asukas. Kirjasto varastoi aineistoa Tiekkökirjastojen yhteisten poisto- ja varastointiohjeiden mukaisesti. Asiakkaiden käytettävissä on päivitetty tiedonhaunopas Lukuharrastuksen edistämiseksi kirjastossa kokoontuu kirjallisuuspiiri. Kirjastossa järjestetään kirjallisuusiltoja ja kirjavinkki-iltoja. Kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi on laadittu yhteistyösuunnitelma, jonka tavoitteena on antaa kaikille oppilaille mahdollisuus yhtenäiseen ja monipuoliseen tiedonhakutaitojen oppimiseen ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Tavoitteena on, että yhteistyösuunnitelma liitetään tulevaisuudessa Ylivieskan koulujen opetusohjelmaan. Kirjavinkkaus tutustuttaa koululaiset kirjoihin. Koululaisia innostetaan lukemaan lukudiplomin avulla. Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille suunnatut projektit tutustuttavat lapset kirjoihin ja kirjastoon.

81 79 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tavoitteiden ja resurssien tasapaino ja riittävä osuus käyttöbudjetista. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Käytettävissä riittävät toimintakulut /asukasluku. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (n. 56 ). Käytettävissä riittävä kirjastoaineistomääräraha. Tavoitteena 20 % kirjaston käyttömenoista. Aineisto- ja palvelukilpailutukset Lehtiaineisto kilpailutetaan Tiek- Lehtiaineiston hankinta vuodelle Kirjastojen yhteiset hankkeet PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA kö-kirjastojen yhteistarjouksena. Kirjasto osallistuu kirjastojen yhteisiin hankkeisiin. Kirjasto liittyy yleisten kirjastojen konsortioon. Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. Kirjasto tekee yhteistyötä alueensa muiden organisaatioiden kanssa on kilpailutettu. Kirjasto on mukana Tiekön aineistonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun kaupunginkirjastomaakuntakirjaston organisoimassa Pohjois-Suomen kaukolainojen kuljetusrenkaassa. Kirjasto on mukana Kiskohankkeessa (Kirjastojen strateginen kehittäminen Oulun eteläisen kirjastoissa muutosvaiheessa). Kirjastolla on Kokoelmien hallinta -hankkeen tuloksena kirjastoaineiston varastointi- ja poistoperiaatteet, joita laadittaessa on otettu huomioon muiden Tiekkö-kirjastojen kokoelmat. Kirjasto osallistuu Tiekkökirjastojen uusi palvelukulttuurisuunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi -hankkeeseen. Koululuokat käyvät vuosittain ohjatuilla kirjastokäynneillä Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman mukaan. Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa.

82 80 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen TUNNUSLUVUT Kirjaston virat ja toimet on täytetty ammattikoulutetulla henkilökunnalla kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti Ammattiaan arvostava ja itseään kehittävä henkilöstö. Terve, hyvinvoiva työyhteisö Kaikki kirjaston virat ja toimet on täytetty kirjastoasetuksen 406/2013 mukaisesti. Tasapuolinen mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Suositus: 6 koulutuspäivää/henkilö/vuosi. Säännölliset kehityskeskustelut. Osallistuminen TYKY-toimintaan Henkilökunnan käytössä ajanmukaiset työvälineet. TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Tavoite: 400 kpl/1000 as. Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (19,4 lainaa/as. v Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (9,9 käyntiä/asukas v. 2013) Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (56,29 /asukas) Kirjastoaineistomääräraha, % -osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % , ,1 10,1 10,1 10,1 10, ,8 16,8 16, Poistot, % -osuus kokoelmasta Tavoite: 6 % ,85 Henkilöstön määrän kehitys

83 81 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMI Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

84 82 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurijohtaja Tehtävä: 235 Kulttuuritoiminta PALVELUAJATUS Tarkoituksena on kaupungissa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja toimeenpano. Tavoitteina ovat monipuolisten taidepalvelusten tuottaminen kuten taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja kulttuuritapahtumien järjestäminen sekä moniarvoinen taiteiden harjoittamisen ja harrastamisen mahdollistaminen paikalliskulttuurissa kuten taidekasvatuksen järjestäminen ja kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen. Edelleen tarkoituksena on kaupungin historian vaaliminen, Puuhkalan museosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista huolehtiminen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Hyvä asiakaspalvelu ja kulttuuripalvelujen monipuolisuus. Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti konsertteja, näyttelyitä, kansalaisjuhlia, koulutuksia ja seminaareja. Laatuajattelun, organisaation ja arvioinnin kehittäminen. Kävijämäärät, käyttöasteet ja tuloskehitys. Arviointi välittömästi tilaisuuden/tapahtuman jälkeen, asiakaspalaute. Monipuolinen tarjonta. Ylivieskan historiaa ja taidetoimintaa laaja-alaisesti edustavat kulttuuripalvelut. Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne). Painopistealueena Puuhkalan museolla markkinointi ja perusnäyttelyiden ja tapahtumatuotannon uudistaminen ja kehittäminen. Kävijämäärien lisääntyminen. Ylivieskatalo Akustiikassa ja Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Avoimet ovet ja maksuttomat tilaisuudet. Kummiluokkatoiminta; kuvataide, museo, konsertit ja muut tapahtumat. Kotisivujen palaute. Kävijämäärät, tuloskehitys. Osallistujamäärät. Tilaisuuksien määrät.

85 83 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalvelut. Taloudellinen toiminta. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Talousarvion toteutuminen. Talouden seuranta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Ylivieskatalo Akustiikan, Yleisen Kulttuuritoimen yhteistyön kulttuuritoimen ja Puuhkaan museon ohjelmatuotannosta yritys- ja kokouksista on ns. ulkoista ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kehittäminen yritysten ja yhdistysten kanssa. yhdistystoiminnan osuus on merkittävä. tuotantoa HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, oman työn osaamisen arvostus. Motivoitunut henkilökunta. Monipuolisen työtehtäväympäristön haasteet käännettävä vahvuudeksi. Positiivisen kokonaisilmapiirin luominen. Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen sekä motivoitunut henkilökunta. Asiakastyytyväisyyskyselyt käytössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. Työympäristön turvallisuus. Vakituisen henkilöstön EAvalmiudet vähintää EA-1 tasoa. EA-taitojen jatkuva ylläpito. Mahdollisuus tyky-toimintaan työajan ulkopuolella. Kaupungin tyky-toiminta. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä.

86 84 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät Akustiikan omakatteisuus % 35 % 29 % 31 % 35 % 37 % Museotoiminta Puuhkalan museon yleisökäyntejä Yleinen kulttuuritoimi Henkilöstö 3 ⅔ 3 ⅔ 3 ⅔ 3 ⅔ 3 ⅔

87 85 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

88 86 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot ,00 Maksutuotot 1 000,00 Vuokratuotot ,00 Muut tuotot ,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00 Muut henkilösivukulut ,00 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,00 Muut kulut Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut, ,00 Poistot ,00 Liikeyli-/alijäämä ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0,00 Korvaus jäännöspääomasta 0,00 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä ,00 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v myönnetyn antolainan euroa lyhennys v n e ja vuonna 2015 n e (viimeinen erä).

89 87 Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori Tehtävä: 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiset menestystekijät: 1. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. 2. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. 3. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. 4. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan ydin on laadukas ja monipuolinen opetus kaikissa toimialueen kunnissa. Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Erillisillä valtionavustuksilla pyritään järjestämään perusopetustyön lisäksi oppilaita motivoivia ja sosiaalisia taitoja lisääviä hankkeita. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyritään vastaamaan hyvinvoinninja terveydenedistämis-suunnitelman haasteisiin mm. kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielämysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Uutena hyvinvointisuunnitelmaan perustuvana työmuotona kehitetään vanhuksille suunnattuja seniorimuskareita. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Oppilaiden edistyminen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kulttuurikasvatus sekä instrumentti- että musiikin perusteiden opetuksessa. Opetussuunnitelmaan kirjatun systemaattisen etenemisen periaatteita pyritään noudattamaan kaikkien oppilaiden opiskelussa ja ne ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa. Oppilas osallistuu kuulijana neljään konserttiin vuosittain. Palaute oppilailta ja vanhemmilta. Tasosuoritusten ja esiintymisten määrä. Kysely oppilaille.

90 88 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Menojen hallinta. Valmennusopetus pääosin ryhmäopetuksena. Valmennusryhmien kokoonpanot. Riittävä tuntiresursointi yhteissoittoon sekä ryhmäopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman mukaiseen, motivoivaan yhteissoittoon. Yhteissoittoon osallistuvien määrä. Kamarimusiikkiresurssi. Jäsenkuntien sitoutuminen taloudelliseen ylläpitoon. Ryhmäopetuksen lisääminen ja musiikkileikkikoululaisten määrän ylläpitäminen. Oppilaspaikkamäärien tarkastelu Unescon suosituksen mukaan (n.1% väkiluvusta). Ryhmäopetukseen osallistuvien määrä. Musiikkileikkikoululaisten määrä. Oppilasmäärä. Yhteydenpito alueen sivistystoimenjohtajiin. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Musiikkielämyksiä monipuolisille kuulija-ryhmille. Teemakonserttien järjestäminen useassa toimialueen kunnassa. Teemakonserttien/ projektien kohderyhmät ja määrä kunnittain. Konserttien kuulijamäärä. Musiikkiopiston näkyvyys toimialueen kunnissa. Luonteva edistyminen tasolta toiselle. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Seniorimuskarien käynnistäminen. Monipuolinen ja aktiivinen osallistuminen toimialueen kuntien kulttuuritapahtumiin. Opettajakunnan jatkuva sitouttaminen opetussuunnitelman edellyttämään etenemiseen. Yhteistyötahojen löytyminen sekä perustetut ryhmät. Esiintymisten määrä toimialueen kunnissa sekä oppilasmäärien kehitys. Kehityskeskustelut. Oppilaiden edistyminen tasolta toiselle. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Henkilöstön työkyvyn ja motivaation sekä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Työntekijöiden aktivoiminen ammatillista osaamista ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Koulutuksien järjestäminen omalla toimialueella yhteistyössä muiden mus.oppilaitosten kanssa. Ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden määrä. Järjestetty koulutus Asianmukaiset työtilat. Monipuolinen henkilöstörakenne. Luovan toiminnan ilmapiiri, joka antaa tilaa henkilöstön osaamiselle. Hallintohenkilökunnalle asianmukaiset työtilat. Soitinvalikoiman säilyminen nykyisellä tasolla. Opettajakonserttien tai yhteisproduktioiden järjestäminen vuosittain. Löytyneet tilat. Soitinvalikoiman tarkastelu mm. Vieska Sinfonietan tarpeiden mukaan. Toteutuneet konsertit ja produktiot.

91 89 TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) viikossa Oppilasmäärä yhteensä musiikin perus- ja opistotaso musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät Todistukset suorituksia/opettaja Bruttomenot euroa/tunti euroa/oppilas Viikkotunnin hinta vuodessa Henkilöstö Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2015 on euroa. Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210.

92 90 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

93 91 Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori Tehtävä: 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopisto voi järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Ylivieskan seudun kansalaisopiston antamassa koulutuksessa painottuvat kielet, taideja taitoaineet, tietotekniikka sekä terveyttä että hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy sivistyskeskuksen strategiaan. Keskeiset kansalaisopiston toiminnan strategiset tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas monipuolinen opetus ja osaava ja motivoitunut henkilöstö. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Paikallisten koulutus- ja sivistystarpeiden 540 kurssia. Kurssien määrä huomioon ottava ja ky opetustuntia Opetustuntien määrä syntää vastaava laadukas ja monipuolinen 60 toimipaikkaa Toimipaikkojen määrä terveyttä ja hyvinvointia opiskelijaa Opiskelijoiden määrä edistävä opetus osallistujaa Osallistujien määrä TALOUSNÄKOKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Tehokas ja taloudellinen toiminta. Talousarvion toteutuma Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti Talousarvion suhteuttaminen ky- Resurssit jaettu tarpeiden mukai- Talousseuranta, toiminnalliset syntään Toimiva reaaliaikainen talousseuranta sesti. Talousseurannan ajantasaisuus tavoitteet ja raportointi. Tulokertymän ajantasaisuus

94 92 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Toimintaan liittyvät avainprosessit (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen ja kurssikutsut, opetusprosessit ja arviointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA CAF laadunarviointijärjestelmä käytössä Sujuva toiminta Asiakaspalautteet Arviointien tulokset Henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö TUNNUSLUVUT Päätoimiselle henkilöstölle kehityskeskustelut, viikoittaiset henkilöstöinfot. Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Mittari Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on osaava ja ammattitaitoinen osaamistaan kehittävä tyytyväinen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstön osallistuminen OSAAVA -koulutuksiin. Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Koulutuspäivien määrä. Sairauspoissaolot, henkilöstöraportti Kehityskeskustelujen määrä Käyttäjäpalautteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Opetustunnit , Opiskelijamäärä Toimipaikkojen määrä Kustannukset /t 76,69 75,27 76,38 78,63 79,21 Kustannukset /opiskelija 198,97 180,64 199,10 204,97 206,47 Tuloilla katettu % 29,91 27,7 28,2 28,1 28,4 Opintomaksuilla katettu, % 19,32 19,0 19,6 19,6 19,6 Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v)

95 93 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KANSALAISOPISTON TOIMINTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

96 94 Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntapalvelujen toimistopäällikkö Tehtävä: 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa; luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalaiset ovat kuntatalouden kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 ASIAKASULOTTUVUUS Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Monipuoliset ja tasokkaat seuroja ja ihmisten omatoimisuutta palvelevat liikuntapaikat. Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat liikuntapaikat kunnossa ja kunnossapito tasokasta. Asiakkaiden tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. Liikkumattomat liikkumaan TALOUSNÄKÖKULMA Erityisliikuntapalveluiden tason säilyttäminen. Uudet palvelumuodot ja tapahtumat vakiinnutetaan. Entistä useampi harrastaa terveysliikuntaa. Asiakaspalaute. Tilojen käyttöaste. Asiakaspalaute/Kyselyt. Tilojen käyttöaste. Osallistujamäärät. Kyselyt, seuranta. Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Liikuntapaikkojen rakentamis- ja Ennakoiva ja pitävä suunnittelu Suunnitelmien aikataulutus ja pitävyys. kunnossapito-ohjelma. rakentamis- ja kunnossapito- Ihmisten omaehtoinen terveysliikunta nähdään kehittyvän kuntatalouden merkittävänä osana. ohjelmien laadinnassa. Terveysliikuntaan ohjaaminen nähdään oleellisena osana terveyspalveluja. Yhteistyön määrä ja laatu. Liikuntaneuvonnan määrä. Terveyskyselyjen tulokset. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Toimiva yhteistyö liikuntapaikoista vastaavien tahojen kanssa. Laadukkaat seurat on Ylivieskan vetovoimatekijä ja keskeinen voimavara liikuntapalvelujen tuottamisessa. Liikunta keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin sisältönä. Avoin ja ennakoiva yhteistyö hallintokuntien/toteuttajien välillä suunnittelussa ja kunnossapidossa. Liikuntatoimella asiantuntijarooli. Liikuntatoimi on valmis yhteistyöhön seurojen toimintaedellytysten parantamiseksi. Liikunnan mittareita on sisällytetty hyvinvointikertomukseen. Yhteistyön ja asiantuntijaroolin toteutuminen. Yhteistyön määrä ja laatu. Kyselyjen tulokset.

97 95 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Ammattitaitoinen ja motivoitunut Henkilöstöllä riittävä aika- ja toimintaresurssi. Asiakaspalautteet. henkilöstö. Sairauspoissaolot. Palvelutuotantoa vastaava henkilökunta. TUNNUSLUVUT Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työnkierron hyödyntäminen. Tehtäväkuvat uudistettu. Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus. Työnkierron toimivuus. Tehtäväjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. TP 2013 TA2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Uimahallin kävijämäärät Keilahallin ratatunnit Liikuntasalin käyttöaste Iltatunnit % 80% 80 % 80 % 80 % Tennishallin käyttöaste Iltatunnit % 75% 75 % 75 % 75 % Erityisryhmien liikuntatilaisuudet Liikuntalautakunnan nettomenot euroa/asukas Henkilöstö 8 9 8,5 8,5 8,5

98 96 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUT Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

99 97 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tehtävä: 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekninen johtaja, palvelujohtaja (puhdistus- ja ruokapalvelut) Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen hyvin toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri monipuolinen ja riittävä asunto-, liike- ja teollisuustonttitarjonta virikkeellinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö 2. Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus 3. Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla toimiva kaavoitus ja riittävä raakamaavaranto kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA Palveluyksikkö Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Tavoitteena on, että lautakunta siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön. Vakinaista henkilökuntaa on 3. Kuntatekniikanyksikkö Käyttötalouden osalta toimintoja joudutaan sopeuttamaan suunnitelmakaudella palvelutuotantoa karsimalla. Toisaalta tuotettaville palveluille haetaan myös uusia edullisempia tuottamistapoja. Esimerkiksi katuvalaistuksen ostopalvelu hoidon- ja kunnossapidon osalta selvitetään. Ulkoliikuntapaikkojen ja puistojen hoitoa/kunnossapitoa kehitetään toteutettavaksi pääasiassa omana tai omajohtoisena työnä. Sopimusyksi-

100 98 tyisteiden avustusjärjestelmässä tiekuntien omavastuuta lisätään. Liikenneturvallisuustoimijatyötä jatketaan optiovuodella Kuntatekniikan investointihankkeista vuonna 2015 jatketaan Olmalan asuinalueen kunnallistekniikan rakentamista. Hulevesiviemäröinnin rakentamista ja katujen parantamista jatketaan Koskipuhdossa. Suunnitelmakaudella uusitaan järjestelmällisesti katuvaloja, koska elohopealamput poistuvat käytöstä. Kartoitus valaisimien kunnosta valmistuu vuoden 2015 alusta. Vuosittain uusitaan 1/3 kaikista elohopeavalaisimista alkaen vuodesta Valaisimet vaihdetaan suunnitelmakauden loppuun mennessä. Kaisaniemessä parannetaan jätevesiviemäriverkostoa rakentamalla uusi viemärilinja katualueelle, jolloin tonteilla sijaitseva runkolinja voidaan poistaa käytöstä. Suunnitelmakaudella ydinkeskustan liikennejärjestelmää parannetaan. Vuonna 2015 suunnitellaan Asemakadun ja Valtakadun risteyksen kanavointi- ja liikennevalot. Rakentamisen ajankohta ratkeaa asemakaavan myötä. Tämän jälkeen rakennetaan kanavointi ja liikennevalot Valta- / Kauppakadun ja Helaalankadun /Hakalahdenkadun risteyksiin. Lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Koskipuhdon alikulkutunnelin ajorata ja kevyen liikenteen väylät uusitaan. Kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään. Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Suunnitelmakaudelle laadittua puistojen rakentamis- ja kunnostamisohjelmaa toteutetaan rakentamalla vuonna 2015 Pyörreperän leikkipuisto. Suunnitelmakaudella liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Liikuntapaikkojen investoinneissa noudatetaan hyväksyttyä investointiohjelmaa, johon esitykset tekee liikuntalautakunta. Mittaustyönjohtajan vapautuvaa tointa ei täytetä. Osa tehtävistä siirretään maankäyttöyksikköön palkattavalle kartoittajalle. Työllistämisprojektista vastaa vuoden 2015 alusta kaupungin keskushallinto. Työllistämisasiat kootaan näin yhteen hallintokuntaan. Käytännön työllistämistehtävät säilyvät pääosin teknisissä palveluissa. Vakinaista henkilökuntaa on 17. Tilapalveluyksikkö Tilapalveluyksikön toiminta kohdistuu rakennusten peruskorjauksiin ja laajennuksiin. Kiinteistöjen määrää vähennetään tavoitteena vain tilat päätoiminnoille. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja niin koulu- kuin päiväkotien tilatarpeisiin. Kaupungin väestönkasvu aiheuttaa väistämättä koulujen laajennuksia ja peruskorjauksia sekä mahdollisesti uuden koulun rakentamista. Tulevan vuoden rakennushankkeita ovat muun muassa lukio, Rahkolan koulu ja jäähalli. Muiden koulurakennusten sekä mahdollisen uuden koulun rakentaminen ratkaistaan kouluverkkotyöryhmän raporttiin tukeutuen. Hakalahden päiväkodin laajennuksen tarveselvitys valmistui syksyllä Hankkeen toteuttaminen vuoden 2015 aikana Vieskan liikelaitoskuntayhtymän hankkeena selvitetään.

101 99 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoito on nykyisin siirrettävissä tiloissa. Toiminta tulee laajenemaan ja tarvitsee pysyvät tilat. Ylivieskan paloaseman laajennuksen suunnittelu aloitetaan vuonna Peruspalvelukuntayhtymä Kallion uudisrakennusinvestoinnit toteutetaan Vieskan liikelaitoskuntayhtymän kautta. Työkeskuskeskus Kipinän suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa keväällä Kallion perhepalvelukeskus toimii siirtotiloissa. Toiminnalle etsitään pysyvä tilaratkaisu viimeistään vuonna Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Toimintakautena kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen. Projektitoimintaa jatketaan Centria Tutkimus ja Kehityksen kanssa. Käynnissä on e- GOTHAM projekti, joka tutkii ja kehittää rakennusten lämmönsäätötekniikkaa. Projektin tavoitteena on kehittää tekniikka, jolla voidaan säästää energiaa käyttämällä hyväksi sääennustetta. Projekti päättyy maaliskuussa Uutena projektina selvitetään Niemelän koulun lämmityksen muuttamista hakkeelle. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen sekä talouden kiristyminen lisäävät tarvetta toiminnan kehittämiseen. Tilapalvelut Oy:n selvitystyö aloitetaan alkuvuonna Vieskan liikelaitoskuntayhtymä tulee olemaan osa tätä selvitystyötä. Kilpailuttamisen osaaminen ja ostopalvelujen hallinnointi ovat tässä kehittämistyössä keskeisessä asemassa. Vakinaista henkilökuntaa on 14. Maankäyttöyksikkö Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuvälineenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on rakennuskelpoista pientalotonttia, 3-5 rivitalo- ja 1-2 kerrostalotonttia. Maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Rakentamattomilla tonteilla ja raakamaan hankinnassa käytetään tarvittaessa apuna myös rakentamiskehotuksia ja lunastusmenettelyä. Asemakaavoitus toteutetaan ensisijaisesti kaupungin omistukseensa hankkimilla maaalueilla. Kaavoituksen keskeisiä hankkeita ovat Asemanseudun, Kurulan sekä Kiviojan asemakaavat. Myös maa-alueet, joilla kaupungin omistus on vähäisempää, mutta jotka ovat kasvavien keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä, otetaan asemakaavoituksen piiriin. Vähäkankaan, Raudaskylän sekä Ojakylä - Savelan osayleiskaavojen tarkistus käynnistetään. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkistuksen yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä.

102 100 Keskustassa käynnistyy vuosittain muutamia hankekaavoja, jotka esitetään kaavoituskatsauksessa. Asemakaavoitus tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna. Kunta GML yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tietopalvelun kehittämistä jatketaan aineistoja perusparantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Vuonna 2014 tehtyä laserkeilausaineistoa hyödynnetään suunnitelmakaudella maastomallien sekä kartta- ja suunnitteluaineiston pohjana. Korkeuskiintopisteverkosto saatetaan ajan tasalle. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Pienet yksittäiset metsäpalstat myydään. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö Vuoden 2015 alusta Vieskan liikelaitoskuntayhtymän puhdistus- ja ruokapalvelu siirtyy kaupungille. Tuolloin yksikön henkilöstö kasvaa 30 henkilöllä. Talousarviovuoden aikana yhdenmukaistetaan käytännöt työsopimuksissa ja toimenkuvissa sekä nimikkeet ja palkat harmonisoidaan. Yhdistämällä voimavaroja voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista haasteista. Puhdistuspalveluiden tarkoituksena on tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Keskeisimmät palvelutehtävät ovat ylläpito- ja perussiivouspalvelut, jotka tehdään siivoustyön mitoituksen mukaisesti. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, liikunta- ja kulttuuritilat, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tiloja (uusina kohteina mm. terveyskeskus ja Sipilän palvelukeskus). Ostopalveluiden määrää lisätään kilpailuttamalla liikuntapaikkojen siivous. Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Vuonna 2015 ruuanvalmistuskeittiöitä on kolme; Jokirannan, Sipilän ja Vieskan keittiöt. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin (kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Kolmen valmistuskeittiön toimintatavat yhtenäistetään. Tavoitteena on vähentää valmistuskeittiöiden määrä viimeistään vuoden 2016 alusta kahteen keittiöön. Selvitys asiasta valmistuu alkuvuonna Puhdistus- ja ruokapalveluyksikön muuttaminen erilliseksi liikelaitokseksi selvitetään toimintavuoden aikana. Myös ruokapalvelussa on mahdollista lisätä ostopalveluja tai myyntiä ulkopuolelle. Vakinaista henkilökuntaa on 96.

103 101 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Ehyt, hyvin suunniteltu, viihtyisästi rakennettu kaupunkiympäristö Kaavojen ajantasaisuus tarkistetaan hankkeiden yhteydessä. Prosessissa olevat kaavat (kpl) Uusia hankkeita ohjataan ja yhteen sovitetaan tiivistäen kaupunkirakennetta keskustan runkokaavan/yleiskaavan pohjalta. Asemanseudun kaavoitus käynnistyy Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl) Toimiva liikennejärjestelmä ja - verkosto Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunkirakenteen kehittämissuunnissa tehty maanhankintoja. Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus sekä riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Ympärivuotinen, turvallinen liikennöinti. Katualueet hoidetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Huonokuntoiset kadut kunnostetaan. Toimiva informaatio- ja palautejärjestelmä Käyttäjillä optimaaliset tilat käytössä tilantarvetta ja käyttöastetta seurataan. Kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti. Väliaikaiset tilat vähenevät. Huoltokirjat käytössä kaikissa kiinteistöissä. Kaavoituksessa huomioidaan riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Liikuntapaikat ja -reitit käytössä Nopea reagointi asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Palautejärjestelmän kehittäminen Tuoteturvallisuus Omavalvonnan aukoton noudattaminen Tarjolla monipuolisia asunto-, liike- ja teollisuustontteja (tonttikaupat, kpl) Maakaupat (ha/kpl) Ulkoilu- ja virkistysalueet kaavoissa (%) Asiakaspalaute (kpl) Liikenneturvallisuus ennallaan Liikenneonnettomuudet katuverkolla (kpl) Katuverkon kunnosta johtuvat vahingot (kpl) Kunnostetut kadut (m) Käyttäjäkysely Asiakaspalaute (kpl) Toimitilamäärä (m 2 ) / käyttäjä (oppilas) Kunnossapitosuunnitelmat Tilapäiset tilat (k-m 2 ) Kiinteistöt, joilta puuttuvat huoltokirjat (kpl) Huoltokirjojen käytön raportointi Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilaajatyytyväisyyskyselyt Liikuntapaikat ja -reitit (kpl) Omavalvontaraportit Tilastot Puistojen leikkivälineiden tarkastukset tms.

104 102 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Talouden hallinta Toimintamenot hallinnassa Kuukausiraportit Investointien hallinta Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Mitoitukset tarkistetaan Hankintojen kilpailutus hallinnassa Tuottavuus kasvaa Tulopohjaa vahvistetaan: Vuokrat ja palveluhinnastot sekä tonttihinnoittelu tarkistetaan. Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Investointien toteutuksen seuranta hallinnassa Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen. Laadullisesti tasokkaat suunnitelmat (suunnittelija valinnat) Korjausvelan alentaminen peruskorjauksilla. Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Laaditaan kiinteistökohtaisia energiansäästöohjelmia Toimintoja tuotteistettu (kpl) Ostopalvelujen hintakehitys Tuottavuusmittari/yksikkö (vertailu edellisvuosiin) Myyntitulot (tonttien hintakehitys) Vuokrat ja hinnastot tarkistettu Metsänmyyntitulot ( ) Kuukausiraportit pts -suunnitelmat Hankesuunnitelmat (tarveselvitykset) Korjausvelka (laskennallinen) Kunnossapitosuunnitelmat (talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) Tuottavuus/energiansäästö (vertailu edellisvuoteen) PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Organisaatiorakenne taloudellinen Taloudellisesti ja tehokkaasti Täytetyt virat ja toimet ja toimiva järjestetyt palvelut. -tehtäväkuvaukset ajan tasalla Sähköinen asiointimahdollisuus Palvelujen kilpailuttaminen ja ostopalveluiden hallinta Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään. Otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja Uusia palvelujen tuottamismalleja kehitetään Hallintosääntö käytössä Kustannusten nousu (%) Henkilöstöstrategian mukainen mitoitus Toimipisteet (kpl) Uudet ohjelmistot (kpl) Uusien ohjelmistojen/osioiden käyttöönottoaste (%) Ostopalvelusopimukset (kpl)

105 103 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Toimiva työyhteisö Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Työtyytyväisyys Kehityskeskustelut TYKY-toiminta Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolot (%) Työtapaturmat (kpl) Osaaminen muuttuvassa työympäristösssiin Osallistutaan täydennyskoulutuk- Koulutuspäivät (kpl / henkilö) Toimivat informaatio- ja osallistumisjärjestelmät Työpaikkakokoukset (viikko- ja Seuranta kuukausipalaverit) Hyvä työympäristö Työvälineiden kuntotarkastus Luettelot puutteista TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Henkilöstö tekninen toimi Kuntatekniikanyksikkö: Katujen rakentaminen (m) Katupäällysteet (m 2 ) Yksityisteiden hoito ( /as) 12,81 10, Liikennealueet ( /as) 62,60 66, Liikuntapaikat ( /as) 31,51 31, Maankäyttöyksikkö: Rakennuskelpoiset - - asuntotontit - - kerrostalotontit - - liiketontit - - teollisuustontit Tonttijaot Tontin ja yl.al. lohkomiset Rakennusval.mittaukset Kaavat ja kaavanmuutokset TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Puhdistus- ja ruokapalveluiden tunnusluvut Siivous, toimintamenot ( ) Siivousala (m 2 / työntekijä) Ruokap. toimintamenot ( ) Ruokap. suoritteet (kpl) Jokirantanan tulosyksikkö, 2,90 2,63 2,95 3,00 suoritehinta (bruttom./ ) Sipilän tulosyksikkö, suoritehinta (bruttom./ ) 3,23 2,89 3,25 3,30

106 104 Tilapalveluyksikkö Energian kulutus Kaukolämpö (GWh) 14,4 13,0 11,7 12,0 10,0 Öljy (GWh) 1,0 1,1 0,9 0,9 0,8 Sähkö (GWh) 7,6 7,1 6,5 7,1 7,0 Yhteensä 23,0 21,3 19,2 19,9 18,0 kwh/m 3 74,8 69,7 61,4 60,9 62,0 kwh/m 2 314,3 294,9 260,2 267,4 279,9 Tilojen käyttö toimintamenot ( )/oppilas 896 TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT Ympäristöyksikkö Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. Laeissa tarkoitettuna viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riippumaton palvelutuotanto. Lupapiste ( on uusi valtakunnallisesti kehitetty palvelukanava, jossa lupahakemukset ja niihin liittyvät aineistot saadaan kunnan järjestelmiin suoraan sähköisessä muodossa. Asiakas saa kanavalta neuvontapalvelua sen lisäksi, että voi laittaa hakemuksensa vireille sähköisesti. Lupapiste-palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe. Palvelu on käytössä / käyttöönotto vaiheessa noin 50 kaupungissa ja kunnassa, Kalajokilaakson alueella Nivalassa ja Kalajoella. Ympäristöyksikkö liittyy asteittain mukaan järjestelmään: Vuoden 2015 aikana palvelua ajetaan sisään rakennusvalvonnan suurimpien toimijoiden kanssa, neuvontakanavana sekä pilottina eräissä ympäristönsuojelun lupamenettelyissä. Lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttamisella. Ylikunnallinen viranomaisyhteistyö ei ole toteutunut, mutta etenkin rakennusvalvonnassa on suunniteltu laaja-alaisia yhteistyöalueita. Vaihtoehtoisesti yhteistyötä on mahdollista myös edistää lupapiste-palvelun kautta. Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Vilkkaan asuinrakentamisen lisäksi vireillä on useita pienteollisuuden laajennushankkeita. Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen valvontatarvetta.

107 105 Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa valvontaa on tehty vuoden 2014 aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä resursoida henkilöstön työaikaa. Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nostaminen, tiedottamisen tehostaminen sekä pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan sekä viihtyisän vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta pyrkii lisäämään osallistumistaan kaavoitusprosesseihin. Rakennusvalvonnassa tulevan toimintavuoden erityisenä teemana on sähköisen asioinnin kehittäminen rakennusvalvonnan työvälineeksi siten, että siitä hyötyy mahdollisimman paljon rakennushankkeen eri osapuolet. Uusi ympäristönsuojelulaki mahdollistaa kuntien myöntämien ympäristölupien valvonnan maksullisuuden. Tämä edellyttää ns. valvontaohjelman laatimista sekä taksarakenteen muuttamista. Nämä toteutetaan vuoden 2015 aikana yhteistyössä lähikuntien kanssa. Vakinaista henkilökuntaa on 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Asiakaskohtainen, sujuva ja laadukas Asiakastyytyväisyys ympäris- Rakennusluvat (kpl) viranomaistoiminta. töyksikön palveluihin. Toiminnan avoimuus. Viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ympäristö. Sähköisten palveluiden käyttöönotto. Palautteen kokoamisjärjestelmän kehittäminen. Tiedottaminen lainsäädännön muutoksista, merkittävistä linjauksista sekä lupien valmistelusta ja ratkaisuista. Ympäristökatselmuksen suorittaminen touko-kesäkuussa. Korjausavustukset (kpl) Valitukset ja oikaisuvaatimukset viranomaisen ratkaisuista (kpl). Tiedotteiden lukumäärä (kpl). Katselmuksen toteutuminen, katselmuspäivät (kpl). Vuoden 2015 ympäristöpalkinto jaetaan maailman ympäristöpäivänä Jatkuva valvonta Palkinnon jakaminen. Kehotukset ja niiden valvonta TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Talouden hallinta. Yksikön nettomenot ovat hallinnassahin Yksikön menojen kattavuus tuloi- verrattuna (%).

108 106 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Ympäristöyksikkö vastaa omalta osaltaan kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Tiivis yhteistyö muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden sekä lautakunnan ja henkilöstön kanssa. Suunnittelutarve- ja poikkeamisratkaisut (kpl) Lautakunnan koulutuspäivän järjestäminen esim. yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa. Koulutuspäivät (kpl/jäsen). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). Toimiva työyhteisö ja sisäinen informaatiojärjestelmä. TUNNUSLUVUT Ympäristöyksikön henkilöstön palaverit kuukausittain. Kehittämiskeskustelujen toteuttaminen. Tiimipalaverien lukumäärä (kpl). Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Henkilöstö 4, Korjausavustukset, Myönnetyt rakennusluvat

109 107 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUT (SIS. PUHDISTUS- JA RUOKAPALVELUT) Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

110 108 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja Tehtävä: 260 Vesihuoltolaitos PALVELUAJATUS Vesilaitos huolehtii jäte- ja hulevesien keräilystä ja poisjohtamisesta. TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäriverkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti. Olmalan asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu alkuvuonna Suunnitelmakaudella rakennetaan hulevesiviemäriverkostoa Koskipuhdon, Toivonpuiston ja Kaisaniemen asemakaava-alueilla. Haja-asutusalueen viemäriverkostoa laajennetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma noudattelee alueellista siirtoviemäröintiä. Vuosittain toteutetaan enintään yksi hanke. Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti. Korotuspaineen aiheuttaa puhdistamokustannusten nousu. Uuden keskuspuhdistamon rakentaminen alkaa Kalajoelle tulevana vuonna. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Viemärien rakentaminen (m): - jätevesiviemärit - sadevesiviemärit Puhdistettu jätevesimäärä, m Laskutettu jätevesimäärä, m Nettomenot /m 3 (ilman poistoja) -0,88-0,99-1,0-1,0-1,0

111 109 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOS Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot -793 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

112 110 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2015 Liikevaihto Myyntituotot ,00 Maksutuotot 0,00 Muut tuotot ,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut ,00 Muut henkilösivukulut ,00 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,00 Muut kulut Muut toimintakulut ,00 Poistot ,00 Liikeyli-/alijäämä ,00 Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta (2,5 %) ,00 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Poistoeron muutos 0,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä ,00

113 111 Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristöpäällikkö Tehtävä: Jätelautakunta PALVELUAJATUS Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kuntien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto. Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2015 ovat: - jätehuoltomääräysten valmistelu ja niistä päättäminen; - jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen; - sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksan sekä kuljetustietojen hallinnointi; - jätemaksutaksan, myös lietetaksojen, käsitteleminen; - sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän tarkastelemisen taustaaineiston kokoaminen, sekä - yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakuntien kanssa. Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitteleminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työllistävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät. Lausuntojen laatiminen ja antaminen eri oikeusasteille lisää lautakunnan työmäärää. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv.

114 112 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen jätelainsäädännön Tiedotteiden lukumäärä (kpl). mukaisista velvoitteista, lautakunnan toiminnasta sekä alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevien asioiden valmistelusta ja niihin liittyvistä ratkaisuista. Lautakunnan tunnettuus. Lautakunnan toimialueen ja tehtävien tekeminen tunnetuksi koko toimialueella. Lautakunnan profiloituminen: nettisivujen toteutus. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Talouden hallinta. Lautakunnan menot ovat hallinnassaseuranta Lautakunnan menojen kuukausi- verrattuna talousarvioon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoimintanyskoulutussuudet Lautakunnan vuosittainen täyden- Koulutus- ja perehdyttämistilai- (kpl/jäsen). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 SU 2016 SU 2017 Henkilöstö (htv) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

115 113 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTA Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) ,0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,0 0 0

116 114 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Selite TP2013 TA2014 TA2015 % SU2016 SU2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkekulut , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , Varausten lis.(-)tai väh.(+) , TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

117 5. TULOSLASKELMAOSA 115

118 116 TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tulolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja lainanlyhennysten kattamiseen (omarahoitusosuus). Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinvestointien suuruinen. Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosikatteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja vapaaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen. Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustolle. Talousarvion 2015 tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on euroa negatiivinen. Toimintatulot ovat euroa ja toimintamenot euroa. Toimintatuloihin sisältyy maa-alueiden myyntien myyntivoittoja euroa. Toimintatuloilla katetaan toimintamenoista 34,8 prosenttia. Vuosikate on euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2015 on noin euroa. Talousarviovuoden 2015 tulos on positiivinen euroa. Pelastuslaitoksen investointi- / poistoerovarauksen euroa lisäyksen jälkeen vuoden 2015 ylijäämäksi muodostuu euroa.

119 117 Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelmat Suunnitelmavuoden 2016 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 1,1 % ja verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) vähintään 2,2 %. Vuosipoistojen määrä on n euroa. Suunnitelmavuoden 2016 ylijäämäksi muodostuu euroa. Suunnitelmavuoden 2017 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että käyttötalouden nettomenot kasvavat enintään 1,5 % ja verorahoitus vähintään 2,3 %. Vuosipoistojen määrä on noin euroa. Suunnitelmavuoden 2017 ylijäämäksi muodostuu euroa. Alijäämä taseessa Kertynyt alijäämä taseessa on euroa. Tavoitteen mukaan alijäämä pienenee vuosina noin 3,4 milj. euroa. Tavoitteena on, että taseen alijäämä saadaan katettua kokonaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

120 118 TULOSLASKELMA TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI % Toimintatulot , Myyntitulot ( + ) ,4 Maksutulot ( + ) ,8 Tuet ja avustukset ( + ) ,3 Muut toimintatulot ( + ) ,6 Toimintamenot , Henkilöstömenot ( - ) ,4 Palvelujen ostot ( - ) ,4 Aineet ja tarvikkeet ( - ) ,6 Avustukset ( - ) ,4 Muut toimintamenot ( - ) ,5 TOIMINTAKATE , Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) , Muut rahoitustulot ( + ) , Korkomenot ( - ) , Muut rahoitusmenot ( - ) , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot ( - ) , Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Varausten muutos (+/-) YLI-/ALIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % 31,1 30,4 34,8 34,5 34,1 Vuosikate / Poistot, % 107,6 104,3 113,0 130,5 142,6 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e Asukasmäärä

121 119

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / YTEK YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016. Kaupunginvaltuuston 17.12.2013 hyväksymä

TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016. Kaupunginvaltuuston 17.12.2013 hyväksymä TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016 Kaupunginvaltuuston 17.12.2013 hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO 2020 JA STRATEGISET TAVOITTEET... 1 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Väestö...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2015 Tilanteessa 30.9.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.484.701 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.429.172 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2016 Tilanteessa 31.3.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.326.582 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 276.404 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2017 Tilanteessa 31.3.2017 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.174.234 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 887.457 euroa ylijäämäinen. Talousarvion mukaiset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 1. YLIVIESKAN STRATEGIA 2020... 1 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Väestö... 4 2.2

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1-30.9.2017 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2017 Tulos Tilanteessa 30.9.2017 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 5,6 miljoonaa euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1,8 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1-30.6.2017 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2017 Ennakkotiedon mukaan Ylivieskan asukasmäärä on kasvanut 44 henkilöllä tammikesäkuun aikana. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Ylivieskassa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot