HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS tilakeskus JORVIN SAIRAALA PÄIVYSTYKSEN TILAMUUTOSTYÖT HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS tilakeskus JORVIN SAIRAALA PÄIVYSTYKSEN TILAMUUTOSTYÖT HANKESUUNNITELMA

2 Tiivistelmä Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikka, joka on HUS:n toiseksi suurin erikoissairaanhoidon päivystyspisteistä, on erittäin kuormittunut. Se sijaitsee vuonna 1976 valmistuneessa päärakennuksessa ja tilat ovat riittämättömät, ahtaat ja sokkeloiset jo nykyiselle toiminnalle. Samoissa tiloissa erikoissairaanhoidon kanssa toimii arkisin klo 16 8 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon perusterveydenhuollon päivystyspiste, joka sijoitettiin Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikan tiloihin uutena toimintana vuonna Tämän hankesuunnitelman pohjana on hankeselvitys HYKS, Jorvin sairaala, yhteispäivystyksen tilat, joka valmistui Suunnitelman mukaan Jorvin sairaalan päivystyksessä tulee toimimaan erikoissairaanhoidon päivystys ja virkaajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon terveyskeskuspäivystys niin aikuisille kuin lapsillekin Puolarmetsän päivystyksen siirtyessä myös Jorviin. Keskittäminen sekä toiminnalliset muutokset päivystystoiminnassa asettavat suuret vaatimukset tiloille. Yhteispäivystyksen optimaalinen ja riittävästi resursoitu toiminta tulee vaatimaan lähitulevaisuudessa Jorvin päivystyksessä päivystykselle varattujen tilojen huomattavaa laajentamista. Nykytilannekin vaatii kuitenkin pikaisia parannuksia. Päivystystä pitää kehittää ja uudistaa jo ennen uudisrakentamista. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyssä korjaus ja muutostyöhankkeessa ei kuitenkaan voida kaikkia tilatarpeita tyydyttää, mutta suurimmat ongelmat pystytään hoitamaan. Päivystyspoliklinikka, joka sijaitsee P2 osan 1. kerroksessa, suunnitellaan aikuisten yhteispäivystykseksi. Sen tilaratkaisu perustuu triage (= hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio) aulaan ja kahteen sisääntuloon, käveleville ja ambulanssipotilaille. Pääosin tilat ovat entisillä paikoilla, vain sisääntulojärjestelyyn on tehty muutoksia. Terveyskeskuspäivystyksen 10 vuodepaikkaa sijoitetaan nykyisen lasten päivystyspoliklinikan tiloihin. Muutokset muissa aikuisten päivystysalueen tiloissa helpottavat potilaiden ja henkilökunnan liikennettä sekä lisäävät odotustiloja. Päivystysalueen nykyisiin erikoisalojen toimintapisteisiin ei tehdä muutoksia. Valvontaan tarkoitettujen vuodepaikkojen määrä lisääntyy 29:stä 39:ään. Lasten yhteispäivystys sisäänkäynteineen suunnitellaan erilliseksi omaksi selkeäksi kokonaisuudeksi kellarikerrokseen. Päivystyksen tilasuunnittelussa huomioidaan lasten ja perheiden erityistarpeet. Lasten yhteispäivystys tarvitsee oman lääkäri ja hoitohenkilökunnan, mutta sijainti muun päivystyksen välittömässä yhteydessä antaa mahdollisuuden moniin synergiaetuihin muun henkilökunnan käytön suhteen. Valvontaan tarkoitettujen vuodepaikkojen määrä nousee 6:sta 7:ään, joista yksi on eristyshuoneessa. Hankkeen hyötypinta ala on 780,5 hym2, bruttolaajuus brm2. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on euroa (alv=0). Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja vuosien tarkistettuun investointiohjelmaan euron suuruisena. Suunnitelman mukaan hankeen rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa 2009 ja valmistuvat elokuun 2009 loppuun mennessä

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ sivu 1 JOHDANTO 4 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN 4 PERUSTELUT 3 JORVIN PÄIVYSTYKSEN TOIMINTA JA TILAT Nykyinen toiminta ja tilat Tuleva toiminta ja tilantarve 8 4 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA 10 5 HANKKEEN TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunniteltu tilaratkaisu Rakennustekniset muutostyöt LVI tekniikka Sähkötekniikka Kiinteät sairaalalaitteet 16 6 TILAPÄISJÄRJESTELYT HANKKEEN TOTEUTUKSEN 17 AIKANA JA VÄISTÖTYÖT 6.1. Hanketta edeltävät tilajärjestelyt Hankkeen vaiheistus ja häiriöt työmaan aikana 17 7 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO 17 8 AIKATAULUTAVOITTEET 18 9 HANKKEEN VAIKUTUS TOIMINTAKULUIHIN 18 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Asemapiirros Pohjapiirrokset, 2 kpl Kiinteiden sairaalalaitteiden luettelo 3

4 1 JOHDANTO Jorvin sairaala on valmistunut vuonna 1976 Espoon, Vantaan ja muiden Uudenmaan kuntien yhteiseksi aluesairaalaksi. Sairaalakiinteistöä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan kokonaispinta ala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on brm2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamisen myötä vuonna 2000 Jorvin sairaalasta tuli HUS:n osa ja se liitettiin Helsingin seudun yliopistolliseen sairaalaan vuoden 2001 alusta. Jorvin sairaala kuuluu vuonna 2006 perustettuun HYKS sairaanhoitoalueeseen. Jorvin sairaalassa toimiin medisiininen, operatiivinen, naisten ja lastentautien sekä psykiatrinen tulosyksikkö. Lisäksi siellä toimii HUSLAB ja HUS Röntgen liikelaitokset sekä muut tukipalveluja antavat liikelaitokset ja yksiköt. Valtioneuvoston päätöksellä Espoo joutui lunastamaan 44 milj. markalla 90 sairaansijaa Vantaalta vuonna Päätöksen mukaan Espoolla on pysyvä käyttöoikeus kolmeen vuodeosastoon sekä oikeus sijoittaa terveyskeskuspäivystys Jorvin sairaalaan. Asia liittyy Peijaksen rakentamiseen. Terveyskeskuspäivystys siirrettiin Jorviin uutena toimintona vuonna Päivystysalueen tilaongelmien ratkaisemiseksi on tehty useita selvityksiä 2000 luvulla. Näissä on todettu, että kaikkia resurssiongelmia ei voida ratkaista Jorvin sairaalan nykyisissä tiloissa, vaan tarvittaisiin lisärakentamista. Parhaillaan on käynnissä Jorvin sairaalan yleissuunnitelman laatiminen. Se on selvitys ja suunnitteluhanke koskien Jorvin sairaalaan sijoittuvien HYKS:n ja Espoon kaupungin sekä muiden kuntien toimintojen ja tilatarpeiden sekä kiinteistön peruskorjauksen ja mahdollisen lisärakentamisen pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteensovittamista. Yleissuunnitelman valmistelua varten perustetun työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus Jorvin sairaalan toiminnoista ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana vuonna Yleissuunnitelma valmistuu ja siinä tullaan ottamaan kantaa myös päivystystilojen uudisrakentamiseen. Tämä hankesuunnitelma käsittää nykyisen päivystyspoliklinikan, joka toimii yhteispäivystyksenä, tilojen muutostyöt ja tilojen laajennustyöt. Tilat sijaitsevat nykyisin Jorvin sairaalan päärakennuksen 1. kerroksessa. Tiloja laajennetaan pienellä uudisrakennusosalla ja lasten päivystys siirretään kellarikerrokseen. Hanke on hyväksytty Päivystyksen tilamuutostyöt nimisenä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien hallituksen tarkistamaan investointiohjelmaan euron suuruisena. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Jorvin sairaalan päivystyksestä on tämän vuoden aikana valmistunut kaksi selvitystä, jossa on käsitelty päivystyspoliklinikan tilatarpeita. Toinen on yhteispäivystyksen selvitystyöryhmän raportti Jorvin yhteispäivystys, Arvio resurssitarpeista, Siinä on seikkaperäisesti käsitelty päivystyksen tila ja henkilöresursseja sekä esitetty tuleva toimintamalli. Raportissa on esitetty laajennusrakentamista ottaen huomioon alueen nopea väestökasvu sekä uusi tulossa oleva terveydenhuoltolaki, jolloin toteutuu kuntarajat ylittävä päivystyspalvelujen käyttö. Raportissa esitetään myös väliaikaisia ratkaisuja päivystyspoliklinikan tilaongelmiin. 4

5 Em. raportin pohjalta valmistui hankeselvitys HYKS, Jorvin sairaala, yhteispäivystyksen tilat. Tämän hankesuunnitelman pohjana on hankeselvitys. Konkreettisen lähtökohtana hankkeelle on Espoon kaupungin esitys, että Puolarmetsän terveysaseman virka ajan ulkopuolinen päivystystoiminta lopetettaisiin ja myöhemmin syksyllä Jorvin terveyskeskustoiminto muutteisiin rajoitetusti ympärivuorokautiseksi ambulanssipotilaiden osalta. Ennen toiminnan muutoksia ja siirtoja joudutaan kuitenkin tekemään tilamuutoksia. Vastaanottotoiminnassa suunnitellut muutokset siirtyvät tilamuutoksiin tarvittavan rakennustöihin vaaditun ajan verran. Yhteispäivystyksen toiminnalliset perustelut Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikka on Suomen kuormitetuimpia päivystyspoliklinikoita. Jorvin päivystyspoliklinikka on jo nykytilanteessa erittäin kuormittunut. Päivystyksen tilat ovat riittämättömät, ahtaat ja sokkeloiset jo nykyiselle toiminnalle. Tämä ruuhkautuminen ja ylikuormittuminen korostuu erityisesti päivystyspoliklinikan sisätautien valvontayksikössä, jossa toistuvasti potilasmäärä ylittää heille varatut vuodepaikkamäärät. Tilaongelmien lisäksi myös henkilöstöresursseista on puutetta. Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksen käynnit ovat viime vuosina ollut noin käyntiä vuodessa. Potilaskäyntimäärältään Jorvi vastaa Meilahden sairaalan päivystyksen potilaskäyntimääriä ja käyntimäärät ovat selvästi suuremmat kuin Peijaksen erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä. Tämä selittyy osaltaan silläkin, että Jorvissa on edustettuna useampi erikoisala, mutta verrattaessa myös Peijaksen sisätautipäivystyksen ja kirurgisen päivystyksen potilaskäynteihin, on Jorvissa enemmän potilaskäyntejä. Samoissa tiloissa erikoissairaanhoidon kanssa toimii arkisin klo 16 8 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon perusterveydenhuollon päivystyspiste. Nykyisellä Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalla on yhteensä 35 vuodepaikkaa valvontaa vaativille potilaille. Näistä 17 on sisätautien päivystyksessä, 12 on kirurgian päivystyksessä ja 6 on lastentautien päivystyksessä. Keskimääräinen päivystyspoliklinikalla olevien potilaiden määrä Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksessä oli yli 25 potilaan tasoa klo ja saapumismääräkin yli 6 potilasta tunnissa klo Tarkasteltaessa kuormituslukuja voitiin todeta tutkimusajanjaksolla , että toistuvasti vuorokauden aikana ylitettiin maksimitilanteissa päivystyspoliklinikan vuodepaikat ja myöhään illalla klo 22 aikaan jopa mediaaniluku lähenteli vuodepaikkojen absoluuttista määrää. Suurin kuormitushuippu tarkastelujaksolla oli 60 potilasta vuodepaikoilla, eli absoluuttinen ylitys rekisteröidyille vuodepaikoille oli 25 potilasta. Sisätautien päivystyksessä potilaiden keskimääräinenkin viipymäaika päivystysalueella on merkitsevästi pidempi kuin kirurgian ja lastentautien päivystyksessä. Lisäksi merkittävä osa potilaista viipyi päivystyspoliklinikalla yli 10 tunnin ajan osaltaan aiheuttaen ruuhkaa. Nykytilanteessa valtaosa vuodepaikkaa tarvitsevista terveyskeskuspäivystyspotilaista on sijoitettuna samoihin sisätautipäivystyksen valvontatiloihin. Tarkastelujaksolla todettiin, että sisätautien vuodepaikkojen mediaanikuormitus laski matalimmillaan klo 10 aikaan vain 82% tasolle, ollen koko muun vuorokauden tämän yläpuolella. Lisäksi tuona tarkastelujaksona viitenä tuntina vuorokaudessa jo pelkkä mediaanikuormitus ylitti käytössä olevat vuodepaikat. 5

6 Sisätautien toimialalla Jorvin rooli säilyy ja korostuu oman vastuualueensa sisätautien päivystyskeskuksena. Potilasmäärät tulevat kasvamaa väestöennusteiden ja sairastuvuusennusteiden mukaisesti. Kirurgian päivystyksellinen rooli tulee entisestään korostumaan. Sekä pehmytosakirurgiassa että ortopediassa ja traumatologiassa Jorville kaavaillaan toisen ison päivystyskeskuksen roolia Meilahden ja Töölön rinnalle. Tämä asettaa sekä henkilöstö että tilaresurssitarpeita kirurgian päivystykselle. Jorvin terveyskeskuspäivystyspisteessä ja Puolarmetsän terveyskeskuksen päivystyspisteissä kävi vuoden 2007 aikana yhteensä lähes potilasta lääkärin vastaanotolla. Näistä Jorvin päivystyspisteessä kävi noin potilasta ja Puolarmetsässä noin potilasta. Vuoden 2007 aikana TRIAGE käytäntö (eli hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio) on vähentänyt maaliskuun jälkeen päivystyskäyntejä lääkärillä. TRIAGE kuitenkin edellyttää hoitajan tekemää arviota tilanteesta ja kirjaamista. Kirjatut käyntimäärät hoitajalla päivystyksessä ovatkin vastaavasti lisääntyneet sekä Puolarmetsässä että Jorvin terveyskeskuspäivystyspisteessä. Esimerkiksi tammikuussa 2008 pienin yhteenlaskettu potilaskäyntimäärä lääkärillä TK päivystyspisteissä oli arkipäivystyksen aikana 49 potilasta/arkivrk ja suurin käyntimäärä viikonlopun aikana 202 potilasta/viikonloppuvrk. Yleisestikin käyntimäärät TK päivystyksessä ovat viikonloppuisin selkeästi suuremmat kuin arkisin. Lasten päivystyspoliklinikka toimii muun päivystyspoliklinikan yhteydessä ja hoitaa erikoissairaanhoidon perustason päivystyksen ensisijaisesti Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten sekä Vantaan kaupunkien ja Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien alueelta. Lastentautien päivystys tulee säilymään Jorvin tiloissa. Erityinen tavoite on pyrkiä hoitamaan lapsipotilaita vielä pidemmälle päivystyspisteessä etupainotteisesti. Tällöin lastenpäivystyksen tila ja henkilöstöresurssit joudutaan arvioimaan uudelleen. Lasten erikoissairaanhoidon päivystys toimii kaukana lastenosastoista päivystyspoliklinikan sivukäytävällä, jonka tilat ovat aivan liian ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. Seuranta ja hoitotiloja on liian vähän eikä erityisryhmiä (esim. vauvat, eristettävät, levottomat) voida ottaa kunnolla huomioon. Erilliset toimenpidetilat puuttuvat, nyt toimenpiteitä tehdään keskuskansliassa. Samassa tilassa tapahtuu muun muassa puhelinliikenne, potilaan hoito sekä hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden tiedonvaihto. Päivystystoiminta tarvitsee lisää ja tarkoituksenmukaisia tiloja, joiden tulisi sijaita erillään muusta päivystyspoliklinikasta, mutta sen läheisyydessä. Päivystysalueelta tulisi olla hyvä yhteys vuodeosastoille, laboratorioon ja röntgenkuvauksiin. Uudenmaan työsuojelupiiri on tarkastuksillaan antanut toimintaohjeen v.2006 ja kehotuksen v järjestää työpaikalle riittävät tilat turvallista liikkumista ja työn ergonomista suorittamista varten. 6

7 3 JORVIN PÄIVYSTYKSEN TOIMINTA JA TILAT 3.1 Nykyinen toiminta ja tilat Jorvin sairaalassa on HUS:n toiseksi suurin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka. Se toimii periaatteella 24/7 eli on aina avoinna erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille. Edustetut erikoisalat ovat tällä hetkellä sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosa vatsaelinkirurgia ja ortopedia traumatologia) ja lastentaudit, joka hallinnollisesti kuuluu Lastenklinikan päivystyspoliklinikkaan. Vuonna 2007 päivystysalueella toimi vielä myös naistentautien päivystys, joka siirtyi vuoden 2008 alussa muihin tiloihin. Hoito ohjauksen mukaisesti sisätautien päivystyksessä hoidetaan myös vastuualueen neurologisia ja keuhkosairauksien potilaita. Päivystyspoliklinikan yhteydessä on 12 hoitopaikkaa käsittävä päivystysosasto. Hoitopaikoista kolme on varustettu valvontaa vaativille potilaille. Yksi paikoista on infektioeristyspaikka. Lisäksi neljälle paikalle voidaan kytkeä sydänpotilaiden valvontaan käytettävä MIDA laitteisto ja kahteen paikkaa rytmihäiriöpotilaiden seurantaan käytettävä telemetria. Päivystyksen läheisyydessä on myös operatiiviseen tulosyksikköön kuuluva hoitoyksikkö raskasta tehohoitoa vaativille potilaille. Erikseen toimii psykiatrian yksikkö, joka tarvittaessa antaa konsultaatioapua psykiatrisissa sekä nuorisopsykiatrisissa ongelmatilanteissa. Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalla hoidetaan samoissa tiloissa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon potilaita. Päivystyspoliklinikalla tiloissa toimii arkisin klo 16 8 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon perusterveydenhuollon päivystyspiste. Espoon kaupungilla on arki iltaisin klo ja viikonloppuisin klo 9 21 Puolarmetsän terveysaseman yhteydessä erillinen terveyskeskuksen päivystyspiste. Erikoissairaanhoidon vastuualueena on tällä hetkellä Espoo Kauniainen Kirkkonummi sekä tarvittaessa lähinnä gastrokirurgisille potilaille sekundaaritertiääritason päivyspiste Länsi Uudenmaan alueella, Lohja ja Tammisaari. Lastentautien päivystys vastaa myös Lohjan alueen kuntien ja Vantaan lasten erikoissairaanhoidon perustason päivystyksestä ja osastohoidosta. Terveyskeskuksen päivystys huolehtii perusterveydenhuollon päivystysvalmiudesta Espoon ja Kauniaisten asukkaille. Viimeisen neljän vuoden ajan käyntimäärä Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksessä on pysynyt muuttumattomana n potilaskäyntiä. Jorvin sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikan toimintaluvut vuonna 2007: 2007 sis. pklkäynnit Päivystys pkl kir.pkl lastenpkl naistenpkl käynnit käynnit käynnit Vuonna 2007 Jorvin terveyskeskuspäivystyksessä kävi potilasta, joista lapsia Puolarmetsän terveyskeskuspäivystyspisteessä kävi potilasta, joista lapsia

8 Tilat Kokonaisuutena päivystyspoliklinikan tilat ovat sokkeloiset ja lukuisat yhteyskäytävät vähentävät aktiivia työskentelytilaa. Tilat ovat kokonaisuudessaan liian ahtaat. Vuodepaikkoja/valvontapaikkoja poliklinikalla on yhteensä 35, josta sisätaudeilla 17, kirurgialla 12 ja lastentaudeilla 6. Näitä vuodepaikkoja on liian vähän. Päivystysalueelle on varustettu vastaanottohuoneet neljälle päivystävälle terveyskeskuslääkärille. Istuvat terveyskeskuspäivystyspotilaat käyttävät Jorvin röntgenin odotustiloja. Vuodepaikkaa vaativat terveyskeskuspäivystyksen potilaat ovat sijoitettu erikoissairaanhoidon valvontayksiköihin. 3.2 Tuleva toiminta ja tilantarve Päivystystoimintaa kehitetään HUS:n strategisten päämäärien mukaisesti. Tuleva terveydenhuoltolaki tulee luomaan puitteet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhön. Lisäksi on asetettu pääkaupunkiseudun ja kuntien yhteinen työryhmä, joka selvittää mahdollisuuksia kunta rajat ylittävään yhteispäivystysten käyttöön vuoden 2010 alusta. Jatkossa sairaanhoitoalueiden päivystyspalvelut HUS alueella perustuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksiin. Erikoissairaanhoidon osalta HUS:n eri päivystävien sairaaloiden paikallinen toiminnallinen profiili riippuu tulosyksiköiden sisällä ja niiden kesken sovituista työnjaoista. Jorvin sairaalan päivystyksessä tulee toimimaan erikoissairaanhoidon päivystys ja virka ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon terveyskeskuspäivystys niin aikuisille kuin lapsillekin. Tavoitteena on, että päivystys on tuolloin sairaanhoitopiirin alaista toimintaa, jota kehitetään todellisen yhteispäivystyksen suuntaan yhden johdon mallin mukaisesti. Perusterveyden huollon päivystystä on nykyisin myös Puolarmetsän sairaalassa, jonka on tarkoitus siirtyä vuonna 2009 Jorviin tässä hankesuunnitelmassa esitetyn hankkeen valmistuttua. Mahdollista on myös Kirkkonummen terveyskeskuksen ainakin yöpäivystyksen siirtyminen Jorviin heti tilojen salliessa. Potilasmäärät tulevat kasvamaan väestöennusteiden ja sairastavuusennusteiden mukaisesti. Vuoteen 2015 tehtyjen ennusteiden mukaan erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien arvioidaan nousevan nykyisestä n potilaasta n yli 15 vuotiaiden osalta. Lasten päivystyskäyntien arvioidaan nousevan noin 8000 vajaaseen 9000 vuoteen Hoidon tarpeen arvioinnilla eli TRIAGE toiminnalla voidaan osa päivystykseen hakeutuvista yleislääkäripäivystyksen potilaista ohjata päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan. Vuonna 2015 yli 15 vuotiaiden virka ajan ulkopuoliseen yleislääkäripäivystykseen voidaan arvioida ohjautuvan n kävijää huomioiden laajeneva palvelualue. Erityisesti ikääntyvien potilaiden ja päihdeongelmaisten potilaiden määrä on kasvussa. Lasten päivystysterveyskeskuskäyntien arvioidaan nousevan Puolarmetsän päivystyksen siirtymisen vaikutuksen verran sekä lasten määrän kasvun ja kuntarajat mahdollisesti ylittävän päivystyksen aiheuttaman nousun verran. Tulevaisuuden päivystys on samoissa tiloissa toimiva yhteispäivystys, jossa rajaaidat eri erikoisalojen välillä ovat matalat ja tarvittaessa useankin eri erikoisalan edustajan toimesta evaluoidaan etupainotteisesti potilaan sairauden tilanne, paras mahdollinen hoito ja luontevin jatkohoitopaikka. Oleellista on, ettei potilas jää pitkäksi aikaa päivystysalueelle, vaan kun jatkohoitopaikka on määritetty, potilas siir 8

9 tyy pikimmiten sinne. Tämän on osaltaan osoitettu etenkin vanhuspotilaiden osalta vähentävän laitostumisriskiäkin. Pyrkimyksenä on, ettei päivystyspotilas viivy päivystyspoliklinikalla yli neljä tuntia (NHS standardi Isossa Britanniassa). Keskittäminen sekä toiminnalliset muutokset päivystystoiminnassa asettavat suuret vaatimukset tiloille. Yhteispäivystyksen optimaalinen ja riittävästi resursoitu toiminta tulee vaatimaan lähitulevaisuudessa Jorvin päivystyksessä päivystykselle varattujen tilojen huomattavaa laajentamista. Nykytilannekin vaatii kuitenkin pikaisia parannuksia. Päivystystä pitää kehittää ja uudistaa jo ennen uudisrakentamista. Tässä korjaus ja muutostyöhankkeessa ei kuitenkaan voida kaikkia tilatarpeita tyydyttää, mutta suurimmat ongelmat pystytään hoitamaan. Tilantarve Ennen toiminnan muutoksia tulee ambulanssipotilaille ja käveleville potilaille saada omat sisäänkäynnit sekä rakentaa TRIAGEn edellyttämät vastaanottotilat yleislääkäripäivystyksen potilaille. Lisäksi varmistetaan riittävät odotustilat istuville potilaille Vuodepaikkoja tarvitaan jo nykyisenkin toiminnan toistuvasti ruuhkautuessa lisää. Nykyiset tilat eivät sellaisenaan tarjoa mahdollisuuksia lisätä vuodepaikkoja. Selvitysryhmä on esittänyt, että perustetaan 10 uutta vuodepaikkaa yhteispäivystyksen potilaille. Hankeselvityksen mukaan terveyskeskusvalvontaa vaativia potilaita varten tarvitaan vuodepaikkoja 9+1 eristyspaikka. Luontevin sijoituspaikka uusille vuodepaikoille on nykyisen säilytettävän ambulanssisisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä lastenpäivystyksen nykyisissä tiloissa. Suunnitelman mukaan käveleville potilaille järjestetään oma sisäänkäynti ja tämän tilan yhteyteen lisätään tilat vastaanottoa ja TRIAGEa varten. Tämä aikaansaadaan rakentamalla noin 200m2 tilapäinen uudisrakennusosa nykyisen päivystyspoliklinikan eteen. Muutokset muissa aikuisten päivystysalueen (1. kerros) tiloissa helpottavat potilaiden ja henkilökunnan liikennettä sekä lisäävät odotustiloja. Päivystysalueen nykyisiin erikoisalojen toimintapisteisiin ei tehdä muutoksia. Lasten yhteispäivystys sisäänkäynteineen suunnitellaan erilliseksi omaksi selkeäksi kokonaisuudeksi kellarikerrokseen. Päivystyksen tilasuunnittelussa huomioidaan lasten ja perheiden erityistarpeet. Lasten yhteispäivystys tarvitsee oman lääkäri ja hoitohenkilökunnan, mutta sijainti muun päivystyksen välittömässä yhteydessä antaa mahdollisuuden moniin synergiaetuihin muun henkilökunnan käytön suhteen. Vuodepaikkojen määrä tulee olemaan 1. kerroksen tiloissa 39, kun nykyisin aikuisten ( medisiininen ja operatiivinen tulosyksikkö) vuodepaikkamäärä on yhteensä 29. Kaksi paikoista on sijoitettu yhteen 2 hengen eristyshuoneeseen. Lisäksi on suunniteltu yksi ns. varapaikka. Lasten yhteispäivystyksen vuodepaikkamäärä nousee nykyisestä 6:sta 7:ään, josta yksi on eristyshuoneessa. 9

10 4 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Terveyskeskuspäivystyksen laajentaminen 1. kerroksessa vaatii yhteensä 12 sairaanhoitajan vakanssia lisää. Kustannusvaikutus vuositasolla on euroa. Lisäksi Espoon kaupunki kasvattaa TK lääkärien lukumäärää Lasten päivystyksessä tarvitaan 8 vakanssia lisää nykyisten 7 lisäksi eli jatkossa 15 siraanhoitajaa (kolme, joka vuorossa, joka päivä), joiden kustannukset ovat vuositasolla noin Kustannuslisäys nykyiseen on euroa vuositasolla. Espoon Kaupunki järjestää 1 terveyskeskuslääkärin lisäyksen. Osastolla tarvitaan 5 osastonsihteeriä (yksi, joka vuorossa, joka päivä). Kaikki nämä ovat uusia ja kustannusvaikutus vuositasolla on euroa. Erikoissairaanhoidon osalta lääkärimiehitystä ei tarvitse lisätä. Laitoshuollon ja välinehuollon osalta henkilöstöä tulee mahdollisesti hieman lisätä. 5 HANKKEEN TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS 5.1 Kohteen sijainti, tilat ja laajuus Yhteispäivystys sijaitsee Jorvin sairaalan P2 osan 1. kerroksessa. Triage aula (laajennus) sijoittuu yhteispäivystyksen länsipuolelle tiealueelle. Lasten päivystys, joka myös on yhteispäivystys, tulee sijoittumaan P3 osan kellarikerrokseen. Aikuisten yhteispäivystyksen muutosalue on 460 br m2 ja laajennus on 200 brm2, lasten päivystyksen muutosalue on 390 br m2, yhteensä 1050 br m2. Tilaohjelman mukaiset hyötyneliöt ovat yhteensä 780, 5 hym2. Huonetilaohjelma: Laajennus ja aikuisten yhteispäivystys, 1. kerros tilan nro tilan nimi hy m 2 XP217 hoitotila 14.5 XP217a tuulikaappi/kävelevien pot. sisääntulo 8.0 XP217b aula XP217c triage kanslia 51.5 XP218 kanslia 19.5 XP218a lääkehuone 4.0 XP219 potilashuone/eristys/ 2 vuodepaikka 14.0 XP219a sulku 3.0 XP219b wc 2.5 XP2110 potilashuone/ 4 vuodepaikkaa 35.0 XP2112 potilashuone/ 4 vuodepaikkaa 31.0 XP2112a wc 1.5 P1069 työpiste/hoitajat, lääkäri 5.5 P1070 huoltohuone 3.0 P1074 toimisto/tekstinkäsittely 13.5 P1092 vartija

11 P1100 wc 2.5 P1112 jätehuone 6.0 ZP215 odotus/paaripesu 94.0 ZP215a tuulikaappi/ambulanssipot. sisään tulo hy m2 Lasten yhteispäivystys, kellarikerros tilan nro tilan nimi hy m2 PK051 inva wc / lasten huone 5.5 PK051a wc 2.5 PK052 triage kanslia 6.0 PK052a ilmoittautuminen 5.5 PK053 tarkkailu/3 paikkaa 16.5 PK054 keskuskanslia 17.0 PK055 ripulihuone/3 paikkaa 16.5 PK055a wc 2.5 PK056 vastaanottohuone 14.5 PK057 eristyshuone 13.0 PK057a sulku 2.5 PK058 vastaanottohuone 13.0 PK057a wc 4.5 PK059 hk taukotila 11.5 PK060 toimisto /apul.os.hoit. 8.5 PK061 huoltohuone 5.0 PK062 wc/hk 2.5 PK063 ensiapu 17.5 PK064 jätehuone 5.5 PK064a varasto 7.0 PK065 lääkäri tk/ vastaanottohuone 13.5 PK066 näytteenotto / hoit. huone 10.0 ZP3K6 käytävä / odotus 55.5 ZP3K7 aula , 5 hym2 Asemapiirros on liitteenä 1 ja pohjapiirrokset ovat liitteenä Suunniteltu tilaratkaisu Aikuisten yhteispäivystyksen tilaratkaisu perustuu triage aulaan ja kahteen sisääntuloon, käveleville ja ambulanssipotilaille. Pääosin tilat ovat entisillä paikoilla, vain sisääntulojärjestelyyn on tehty muutoksia. Terveyskeskus saa oman alueensa nykyisen lasten päivystyspoliklinikan tiloihin. Lasten yhteispäivystyksen siirtyy erilleen muusta päivystyksestä ja tilajärjestely perustuu toimintaan siten, että valvottavuus ja potilasturvallisuus on otettu huomioon. 11

12 5.3 Rakennustekniset muutostyöt Laajennuksen rakentaminen aiheuttaa nykyisten ikkunoiden kohdalla muutoksia, mm. lyijysuojauksen toimenpidehuoneen XP213 ja triagetilan välille. Huoneen XP211 kohdalle tulee kävelevien potilaiden kulkureitti. Nykyisiä väliseiniä ja muita rakenteita puretaan osittain. 1. kerroksessa purkutöistä johtuvat pinnat ja rakenteet uusitaan. Kellarikerroksessa muutosalueella nykyiset tilat puretaan kokonaan ja rakennetaan uudet tilat. Korjaus ja muutostyöt suoritetaan keskellä toimivaa sairaalaa. Materiaalit valitaan potilasturvallisuutta, helppohoitoisuutta, kestävyyttä ja viihtyisyyttä ajatellen. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien valinnassa pyritään siihen, että tuotteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä, pintamateriaalien päästöluokituksen M1 mukaisia tuotteita. Laajennus: Laajennuksen julkisivut ovineen ja ikkunoineen tehdään alumiiniprofiilijärjestelmästä. Ikkunat varustetaan pääosin aurinkosäleiköin. Julkisivun yläosa on julkisivulasia. Sokkelit ovat betonia. Uudet katokset: Sisäänkäyntien (3 kpl) yhteyteen tehdään teräsrakenteiset katokset. Katoksissa on bitumikermikate. Uudet väliseinät: Uudet väliseinät rakennetaan levyseininä (kipsilevytys ja vaneri rungon molemmin puolin). Märkätilojen seinät muurataan kevytsoraharkoista. Ilmoittautumistilojen lasiseinät liukuluukkuineen tehdään maalatuista teräsprofiileista ja turvalasista. Ikkunat ja ovet: Terveyskeskuspäivystyksen kohdalla julkisivu uusitaan tämän hankkeen aikana erillisen julkisivukorjaushankkeen yhteydessä. Muutosalueella olevia muita julkisivujen ikkunoita ei uusita. Ikkunoiden tiivistys uusitaan ja tehdään tarvittavat käyntikorjaukset. Ulko ovet ja uudet käytävän ovet varustetaan oviautomatiikalla ja osin kulunvalvonnalla. Osa sisäovista uusitaan. Uudet käytäväovet ovat teräsprofiilirunkoisia lasiovia, paloalueiden rajoilla ovet ovat palo ovia. Huonetilojen ovet ovat laminaattipintaisia laitosovia. Ovet ovat joko liuku tai käyntiovia. Joissakin ovissa on lasiaukot. Käyntiovissa on rst suojatut puukarmit, liukuovien karmirakenteisiin tehdään täyskorkea rst suojaus. Osa huonetilojen ovista on äänieristettyjä. Lattiat: Laajennuksen aulatilojen ja tuulikaapin lattiat päällystetään mosaiikkibetonilla ja kansliatilojen lattiat muovimatolla. 1. kerroksen muutosalueella osa lattioista uusitaan muovimatolla, aulaan ZP215 tulee kvartsivinyylilaatta. Kellarikerroksen muutosalueen kaikki lattiapinnat uusitaan, käytävä ja kuivien huonetilojen lattiat päällystetään muovimatolla, aulatilaan ZP3K7 tulee kvartsivinyylilaatta. Kosteissa tiloissa lattiat päällystetään kitkamuovimatolla. Seinät: Kuivien tilojen seinät päällystetään yleensä pintavahvistekankaalla, tasoitetaan yli ja maalataan. Märkätilojen seinät sekä huonekorttien mukaiset tilat laatoitetaan 12

13 kokonaan, osalaatoituksia käytetään huonekorttien mukaisissa vastaanotto ja hoitotiloissa, wc ja taukotiloissa, allastaustoissa yms. Seinäsuojauksia tulee käytävälle sekä hoitotiloihin sänkyjen päätyjen taakse ym. Seinäsuojana käytetään kumi tai muovimattoa. Alakatot: Laajennuksen sekä kellarikerroksen aulan ZP3K7 alakatoista osa tehdään puuviilupintaisesta akustiikkalevystä. Uudet alakatot tehdään yleensä akustoivasta kipsilevystä. WC, varasto yms. tiloissa on polttomaalattu alumiinipaneeli, osittain akustoivana. Kalusteet: Muutosalueen tilojen kalusteet uusitaan. Laminaattipintaiset kalusteet tehdään kosteudenkestävästä lastulevystä. Huoltohuoneet ja siivoushuone varustetaan osittain tai kokonaan tiloihin suunnitelluilla RST kalusteilla (ruostumatonta terästä). Henkilökunnan taukotila varustetaan kotitalouskylmälaitteella, liedellä ja astianpesukoneella. Irtaimistohankinnat eivät kuulu hankkeeseen. 5.4 LVI tekniikka Vesijohdot ja viemärit Uudet vesikalusteet liitetään nykyisiin vesi ja viemärijohtoihin. Purettavien kalusteiden kytkentäjohdot puretaan. Uusien viemäreiden asentamiseksi avataan maanvaraista lattiaa. Laajennuksen kattovedet viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä ja liitetään tilan poikki kulkevaan vanhaan sadevesiviemäriin. Siihen liitetään myös perusvesikaivon kautta uudet salaojat. Lämmitys ja jäähdytys Laajennuksen kohdalta puretaan vanhat lämpöpatterit ja uudet patterit kytketään vanhoihin linjoihin. Laajennuksen tuulikaapit varustetaan oviverhokojein. Laajennuksen tuloilmakone liitetään lämmitys ja jäähdytysputkistoihin kellarin putkitunnelissa. Lasten päivystyksen tiloissa tehdään vähäisiä lämpöpatterimuutoksia ja siirtoja uusien väliseinien johdosta. Kolme vanhentunutta jäähdytyslaitetta puretaan. Sairaalakaasut Aikuisten yhteispäivystyksen muutosalueella potilaspaikkojen kaasupisteet uusitaan. Uudet paineilma ja happipisteet liitetään vanhoihin runkojohtoihin. Yhteispäivystyksen molemmilta vanhoilta painevahdeilta viedään hälytykset rakennusautomaatiojärjestelmään. Lasten päivystykseen rakennetaan uusi pikasulkukotelo paineilmalle ja hapelle. Pikasulkukotelolta viedään hälytys kansliaan ja rakennusautomaatioon. Uudet kaasupisteet liitetään pikasulkukotelon kautta vanhoihin runkojohtoihin. Ensiapuhuoneen CO2 kaasun tarve hoidetaan paikallisesti irtopulloin. Ilmanvaihto Laajennusta palvelemaan asennetaan erilliseen komeroon lattialla seisova uusi 1 nopeuksinen tuloilmakone, jossa on suodatus, lämmöntalteenotto, lämmitys ja jäähdytys. Raitisilma johdetaan katolta raitisilmatornilla. Muualla hankealueella tehdään vain vähäisiä venttiilimuutoksia ja tilamuutoksista aiheutuvia kanavointeja. 13

14 Lasten päivystyksen ilmanvaihto uusitaan pääosin. Vanhat kanavat ja venttiilit puretaan ja uudet kanavistot ja venttiilit liitetään vanhoihin runkoihin. Tuloilmakanavaan asennetaan vakioilmamääräsäädin nykyisen korkeapainejärjestelmän paineen alentamiseksi. Rakennusalueen kanavat puhdistetaan ja kaikki ilmamäärät säädetään Palonsammutus Laajennukseen uusi asennetaan pikapaloposti. Savunpoisto Savunpoisto toteutetaan ovien ja ikkunoiden kautta. Rakennusautomaatio Uudet järjestelmät ja laitteet liitetään sairaalan nykyisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin. 5.5 Sähkötekniikka Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000/2007 mukaisesti. Purkutyöt Nykyisen lastenpäivystyksen tilojen sähköasennukset puretaan pääosin. Lisäksi puretaan laajennukseen liittyvien tilojen sähköasennukset. Lasten päivystyksen hankealueen nykyiset sähköasennukset puretaan kokonaisuudessaan. Sähkötilat Laajennusta varten ja aikuisten yhteispäivystyksen tiloja sekä uuden lastenpäivystyksen tiloja varten rakennetaan uudet keskuskomerot. Alueiden nykyiset sähkötilat säilytetään nykyisellään. Sähkönjakelu ja keskukset Muutettavia tiloja palvelemaan asennetaan uudet normaalivoiman ja varavoiman jakokeskukset. Keskukset liitetään sairaalaan nykyiseen sähköverkkoon. Lasten päivystyksen teknisessä tilassa sijaitsevaa nykyistä UPSjärjestelmää laajennetaan lisäämällä kolmas rinnankäyvä UPS. Lasten päivystyksen ensiaputilan IT jakelua varten asennetaan suojaerotusmuuntajat valvontalaitteineen. Varavoiomakeskusten nousujohtoina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Potilas, vastaanotto ja hoitotilat luokitellaan lääkintätilojen sähköasennuksia koskevan standardin (SFS ) mukaisesti luokkaan G1. Lasten päivystyksen ensiapuhuone luokitellaan luokkaan G2. Muutosalueille asennetaan johtoreiteiksi uudet kaapelihyllyt ja johtokourut. Muilla alueilla käytetään nykyisiä johtoreittejä. Asennettavat LVI ja KSL laitteet, huuhtelulaitteet, laminaarivirtauskaapit ja ovikoneistot varustetaan tarvittavilla ryhmäjohdoilla. Valaistus Valaisinten liitäntälaitteina käytetään muuten elektronisia liitäntälaitteita paitsi ulkotiloissa kuristimellisia liitäntälaitteita. 14

15 Sisäänkäyntikatosten valaistus toteutetaan monimetallilampuilla varustetuilla valaisimilla. Sisäänkäyntien opasteet ovat valaistuja. Käytävätiloissa käytetään upotettuja 600x600 kokoisia epäsuoran valaistuksen valaisimia. Toimisto ja kansliatilojen valaistus toteutetaan joko upotetuilla tai ripustetuilla valaisimilla alakattokorkeudesta riippuen. Hoitotiloissa käytetään upotettuja valaisimia. Tele ja turvajärjestelmät Muutettavat tilat varustetaan puhelin ja pikapuhelinpisteillä, jotka liitetään alueen nykyisiin verkostoihin. Sisäänkäyntiovet varustetaan kuvallisilla ovipuhelinjärjestelmillä, joilla saadaan yhteys ilmoittautumispisteisiin, vartijoiden tilaan, kansliaan ja taukotilaan. Auloihin, odotustiloihin ja potilashuoneisiin asennetaan antennipisteet. Pisteet liitetään alueen nykyiseen antenniverkkoon. Muutettaviin tiloihin asennetaan aikakellojärjestelmän sivukelloja, jotka liitetään alueiden nykyisiin kellolinjoihin. Muutosalueiden tilat varustetaan yleiskuulutusjärjestelmän kaiuttimilla. Kaiuttimet liitetään alueiden nykyisiin äänentoistolinjoihin. Ilmoittautumispisteet varustetaan vuoronumerojärjestelmillä. Yhteispäivystyksen järjestelmää varaudutaan laajentamaan niin, että järjestelmällä voidaan opastaa potilas lääkäreiden huoneisiin asti. Erikseen sovittavat tilat varustetaan oville asennettavilla varattu valoilla tai sisäänpyyntökojeilla. Muutosalueiden tiedonsiirtoa varten tiloihin asennetaan cat 6+ tasoiset yleiskaapelointipisteet. Alueille rakennetaan langaton WLAN yhteys. Päivystysalueilla on käytössä erilliset ATK verkot HUS:n ja Espoon tiedonsiirtoyhteyksiä varten. ATK ja kytkinlaitteiden sekä WLAN tukiasemien hankinta ei sisälly hankkeeseen. Muutettavat tilat varustetaan paikallistavalla henkilöturvajärjestelmällä, jonka kutsukojeina käytetään langattomia hälytyspainikkeita. Annetut hälytykset välitetään käytävänäytöillä, kanslioihin ja vartijoille. Päivystyspoliklinikan potilashuoneiden nykyiseen hoitajakutsujärjestelmään tehdään toiminnan muutoksesta johtuvat muutokset. Lasten päivystyksen tilat varustetaan uudella hoitajakutsujärjestelmällä. Sairaalan nykyistä kulunvalvontajärjestelmää laajennetaan muutettavien tilojen uusilla kulunvalvotuilla ovilla. Kulunvalvonta tulee pääsääntöisesti ulko oville, lääkehuoneisiin ja estämään asiattomien pääsy sairaalan muihin tiloihin päivystysaikaan. Nykyisiä keskitinasennuksia laajennetaan tarvittavilla lisäyksiköillä. Muutettavien tilojen nykyisiä paloilmoitin sekä merkki ja turvavalaistusasennuksia muutetaan ja laajennetaan tilamuutosten edellyttämässä laajuudessa. 15

16 Sairaalan nykyistä kameravalvontajärjestelmää muutetaan ja laajennetaan yhteispäivystyksen alueella toiminnan muutosten mukaisesti. Lasten päivystyksen alueelle lisätään uudet kameravalvontajärjestelmän asennukset. Kameravalvontaa tulee pääsääntöisesti ulko oville, sekä odotus ja käytävätiloihin. Lasten päivystyksen kanslia varustetaan rikosilmoitusjärjestelmällä tilassa olevan lääkekaapin suojaamiseksi. 5.6 Kiinteät sairaalalaitteet Aikuisten yhteispäivystys Terveyskeskuksen käyttöön rakennettavaan lääkehuoneeseen hankitaan lääkejääkaappi sekä laminaarivirtauskaappi. Hoito ja tarkkailuhuoneisiin hankitaan tutkimusvalaisimet. Ensiapuhuoneen seinän siirrosta johtuen tilassa ollut vanha kattokeskus uusitaan. Entinen, huonokuntoinen ja iso leikkausvalaisin vaihdetaan uuteen toimenpidevalaisimeen. Olemassa oleva huoltohuone korjataan ja vanhat laitteet poistetaan. Tilaan hankitaan uusi desinfioivahuuhtelulaite sekä rst kalusteet uusitaan. Potilasruokien säilyttämistä varten hankitaan jääkaappi. Lasten yhteispäivystys Vastaanottohuoneisiin hankitaan tutkimusvalaisimet. Keskuskanslian yhteyteen suunnitellaan lääkkeiden käsittelytila, joka varustetaan tarvittavilla lääkkeiden kylmäsäilytyslaitteilla sekä laminaarivirtauskaapilla lääkkeiden turvallista käsittelyä varten. Huoltohuoneessa suoritetaan hoitovälineiden puhdistus, josta ne lähetetään välinehuoltokeskukseen jatko käsittelyyn. Välineiden puhdistusta varten tilaan hankitaan desinfioivahuuhtelulaite Lisäksi tila varustetaan reunahuuhtelulla varustetulla kaatoaltaalla sekä tarvittavilla rst kalusteilla. Henkilökunnan taukotila varustetaan kotitalouskylmälaitteilla ja astianpesukoneella. Toimenpidehuone (ensiapu) varustetaan kattokeskuksella, monitorivarrella, toimenpidevalaisimella sekä lääkejääkaapilla ja lämpökaapilla. Kiinteiden sairaalalaitteiden luettelo, joka sisältää myös kylmälaitteet, on liitteenä 3. 16

17 6 TILAJÄRJESTELYT HANKKEEN TOTEUTUKSEN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT 6.1 Hanketta edeltävät tilajärjestelyt Rakennettavissa lasten yhteispäivystyksen tiloissa toimii tällä hetkellä Jorvi sairaalan henkilökunnan työterveysasema ja tekstinkäsittelijöiden tilat. Jotta lasten päivystykselle voidaan rakentaa tilat kellarikerrokseen, on kyseiset toiminnot ennen rakennustöiden alkamista siirrettävä muualle. Jorvin sairaalan työterveysasema muuttaa vuoden 2009 alussa joko Jorvin sairaalan asuinalueelle tai Kaunialan sotavammasairaalan tiloihin. Asiasta ei ole vielä päätöstä. Tekstinkäsittely yksikölle on varattu korvaavat tilat Jorvin sairaalan kellarikerroksesta ja 2. kerroksesta. Siirrettäville toiminnolle tiloihin mahdollisesti tarvittavien rakennustöiden kustannukset eivät kuulu tähän hankkeeseen. 6.2 Hankeen vaiheistus ja häiriöt työmaan aikana Aikuisten yhteispäivystyksen alueella joudutaan korjaustöitä tekemään toimivissa tiloissa. Työn aikana tulee näiden toimintojen väistää korjaustöiden ajaksi. Näitä tiloja ovat mm toimenpidehuone, osastonhoitajanhuone, tekstinkäsittelijöille tuleva tila sekä vartioille rakennettava nykyinen terveyskeskusilmoittautumistila. Korjaustöitä joudutaan 1. kerroksen hankealueella vaiheistamaan siten että toiminta ja kulkeminen tiloissa voidaan turvata. Potilaiden sisäänkäynti tapahtuu alkuvaiheessa nykyisen sisäänkäynnin kautta. Uuden triage aula sisäänkäynnin valmistuttua siirtyy sisäänkäynti sinne, jolloin vanha sisäänkäynti voidaan korjata. 7 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO Hankesuunnitteluvaiheen rakennustöiden kustannusarvio on euroa (alv 0%), 9/2008 kustannustasossa. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio (alv 0%) kustannuserittäin on seuraava B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu B2 Rakennustekniset työt B3 LVI työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Yhteensä Erillishankintoja ovat kiinteät sairaalalaitteet. Hankeen rakennustöiden kustannusarvio hyötypinta alaan (780,5 hy m²) nähden on /hy m² ja bruttoneliötä (1.050 brm²) kohden /brm². 17

18 Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille seuraavasti: vuosi vuosi AIKATAULUTAVOITTEET Hankesuunnitteluvaiheen aikataulun mukaan rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa 2009 triage aulan ja lasten päivystyksen tilojen osalta. Terveyskeskuspäivystyksen tilojen korjaustyöt voidaan aloittaa, kun lasten päivystys siirtyy kesän ajaksi Lastenklinikalle kesäkuun puolivälissä. Hanke valmistuu lasten yhteispäivystyksen osalta elokuun puolessa välissä ja muiden tilojen osalta elokuun 2009 loppuun mennessä. 9 HANKKEEN VAIKUTUS TOIMINTAKULUIHIN Henkilöstökulut nousevat esitetyn henkilöstömäärän lisäyksen mukaisesti. Lisäksi toimintakulut lisääntyvät korjaustöiden aiheuttamien vuotuisten poistojen mukaisesti sekä tilojen lisäyksestä johtuvien vuokrien mukaisesti.. 18