HAUSJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 HAUSJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010 Osakuntaliitoksen raja Lammilla, Teuronjoella

2 HAUSJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS I TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hausjärven kunnan hallinto-organisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tilintarkastaja Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Ympäristötekijät 8 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusaseman muutokset RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Hausjärven kunnan konsernirakenne Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ 22 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. Strategisten tavoitetteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Investointien toteutuminen Yhteenveto 105 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma koko kunta 107 Rahoituslaskelma koko kunta 108 Tase koko kunta 109 Konsernitase 111 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 112 Tuloslaskelma, vesilaitos 122 Tase, vesilaitos 123 Rahoituslaskelma, vesilaitos 124 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 125 V ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 126

3 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2010 alkoi Hausjärvellä sangen poikkeuksellisesti. Lammin kunnan liityttyä Hämeenlinnaan vuoden 2009 alusta osa Mommilan Hietoisten kylän asukkaista teki valtioneuvostolle esityksen kylän liittämisestä Hausjärven kuntaan. Valtioneuvosto teki päätöksen osakuntaliitoksesta kesäkuussa 2009 ja osakuntaliitos toteutui vuoden 2010 alusta. Kunnan asukasmäärä kasvoi kerralla noin 170:llä, mikä merkitsi osaltaan haastetta myös kunnan palvelutuotannolle. Vuoden 2010 talousarviota valmisteltaessa loppuvuodesta 2009 Suomi eli vielä globaalia talouden taantumaa. Hausjärvelläkin työttömyys kasvoi marraskuusta 2008 joulukuuhun ,5 %-yksiköllä. Myös verotulojen kertymä hidastui erityisesti yhteisöveron tuotto aleni selvästi vuodesta Vuosien verotuloennusteet heikkenivät ennuste ennusteelta vuoden 2009 aikana niin, että enimmillään vuoden 2010 verotulojen ennakoitiin jäävän noin 5,4 % vuoden 2009 kertymää alhaisemmiksi ja jopa runsaat 2 % alemmiksi kuin vuoden 2008 kertymä. Näin synkkien verotuloennusteiden vuoksi kunnanvaltuusto päätyi marraskuussa 2009 korottamaan vuoden 2010 kunnallisveroprosenttia 0,5:llä ja kiinteistöveroprosentteja kauttaaltaan 0,1:llä. Tästä huolimatta vuoden 2010 talousarviossa verotulojen määrän ennakoitiin jäävän vajaan prosentin pienemmiksi kuin vuoden 2009 ennuste. Hausjärvi ei ollut verotulo-ongelmineen yksin kaikkiaan 181 suomalaista kuntaa nosti kunnallisveroprosenttiaan vuodelle 2010 ja lainsäädäntötoimin nostettiin kiinteistöveron sekä ala- että ylärajaa, mikä velvoitti monet kunnat korottamaan myös kiinteistöveroaan. Hausjärvellä kunnallisverosta tehtävien vähennysten merkitys on suuri ja niistä johtuen 20 %:n kunnallisvero antaa efektiiviseksi veroasteeksi vain 14,42 %. Efektiivinen veroaste on laskenut vuodesta 2008 vuoteen ,4 %-yksikköä huolimatta kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotuksesta. Varsin pian vuonna 2010 kävi ilmi, että koko Suomessa talous oli kääntymässä paremmalle tolalle kuin syksyllä oli ennakoitu. Hausjärvellä työttömyyden kasvu pysähtyi helmikuussa 2010, minkä jälkeen työllisyys alkoi hiljalleen parantua. Edelleen työttömyys on kuitenkin selvästi korkeampaa kuin parhaina työllisyysvuosina Tammi-maaliskuussa 2010 verotulojen kertymä noudatteli talousarviossa ennakoitua, mutta huhtikuusta alkaen verotuloja kertyi selvästi talousarviossa ennakoitua enemmän. Kertymää vääristi kuitenkin osakuntaliitosalueelta tilitetyt kunnallisverot, jotka vuodelta 2010 kuuluivat vielä Hämeenlinnalle. Tältä osin tilitys oikaistiin kunnan pyynnöstä joulukuussa Kaikkiaan verotuloja kertyi vuonna 2010 lähes 26,2 milj.euroa eli 0,7 % enemmän kuin vuonna Talousarvion verotulotavoite ylitettiin 1,1 milj.eurolla, mikä antoi hyvän pohjan vuoden 2010 erinomaiselle taloudelliselle tulokselle. Hallintokunnat noudattivat taloudenpidossaan erittäin tarkasti talousarviota ja tavoitteeksi asetettua tiukkaa menokuria. Talousarvion toimintamenojen toteutumaprosentti on 99,5 ja säästöä talousarvion määrärahoihin verrattuna syntyi 0,2 milj.euroa. Palvelujen ostoihin varatut määrärahat ylittyivät, mutta vastaava säästö saavutettiin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoista. Talousarvion toimintatuottotavoite ylitettiin lähes 0,3 milj.eurolla. Alhaisesta korkokannasta ja ennakoitua pienemmästä lainanottotarpeesta johtuen korkokuluissa säästettiin noin 0,2 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksen vuosikate on lähes 1,8 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa oli ennakoitu ja satunnaiset erät huomioon ottaen tilikauden ylijäämäksi muodostuu lähes 2,4 milj. euroa. Tämän jälkeen kunnan taseessa on kumulatiivista ylijäämää 4,97 milj. euroa eli 564

4 2 /asukas. Satunnaiset tuotot vuoden 2010 tilinpäätökseen syntyivät siitä, että Hausjärven kunnan osuus purkautuneen Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän varoista oli korkeampi kuin kunnan taseeseen kirjattu arvo. Kunnan merkittävimmät investoinnit vuonna 2010 olivat Eskon koulun ja liikuntahallin valmistuminen sekä Hyria Koulutus Oy:n osakkeiden hankinta. Eskon koulun ja liikuntahallin kokonaiskustannukset vuosina olivat euroa, johon saatiin valtionosuutta euroa. Eskon koulun valmistuminen merkitsi kunnan perusopetuksessa suurta muutosta, sillä kaikkiaan viiden aiemmin toimineen koulun toiminnot keskitettiin Eskon kouluun. Erkylän, Hikiän, Karhin, Kirkonkylän ja Vanhantien koulujen toiminta päättyi lukuvuoden lopussa. Hyria koulutus Oy:n osakkeita ostettiin 1,7 milj.eurolla, joka suoritettiin luovuttamalla apporttina kunnan osuus RAOL-kuntayhtymän varoista. Vuonna 2010 kunnan investointien kokonaismäärä oli 5,7 milj. euroa, josta valtionosuudella ja muilla tuotoilla katettiin 2,1 milj.euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoon liittyen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ehdottivat tammikuussa 2010 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen perusturvatoimen (pl. päivähoito) siirtämistä terveyskeskuskuntayhtymästä perustettavan ns. muutoskuntayhtymän hoidettavaksi. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan , että muutoskuntayhtymän perustamista voidaan ryhtyä valmistelemaan. Varsinainen valmistelutyö alkoi kesällä ja on jatkunut koko loppuvuoden kuluvan vuoden puolelle. Ns. Paras-puitelakia ollaan muuttamassa siten, että jatkossa sosiaalipalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta ja perusterveydenhuolto on järjestettävä samassa organisaatiossa, jonka asukasmäärä on vähintään noin Valmisteltu muutoskuntayhtymä täyttäisi toteutuessaan em. lainsäädännön vaatimukset. Kuntien tulee Paras-puitelain muutoksen mukaan tehdä elokuun 2011 loppuun mennessä sitovat päätökset siitä, miten ne täyttävät puitelain uudet velvoitteet. Alkuvuoden 2011 verotulokertymä on hyvä ja verotulojen kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ylittää selkeästi talousarvion verotulojen kasvutavoitteen. Koko vuotta koskevaa ennustetta ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä vuoden kahden ensimmäisen kuukauden perusteella. Kunta-alan vuoden 2011 palkkaratkaisu on kallis ja ylittää talousarviossa palkkojen korotuksiin varatun määrärahan. Mikäli verotulojen kasvu jatkuu vahvana, voidaan palkankorotusten vaikutus kattaa verotuloista. Kallis palkkaratkaisu edellyttää kuitenkin äärimmäisen tiukkaa menokuria kaikissa menolajeissa. Esitän vuoden 2010 eriomaisesta toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta lämpimät kiitokseni kunnan koko henkilöstölle sekä päättäjille. Hausjärvellä Päivi Terävä Kunnanjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinto-organisaatio Kunnan hallintosääntö uudistettiin vuodelle Perusturva-, sivistys- ja teknisen toimen lisäksi muodostettiin kaksi palvelukeskusta, Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus. Jälkimmäinen sisältää myös ympäristölautakunnan alaiset toiminnot. KUNNANVALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNNANJOHTAJA KUNNAN JOHTORYHMÄ HALLINTO JA SI- SÄISET PALVE- LUT -PK ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN -PK PERUSTURVA- TOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI Hallintojohtaja -keskitetty henkilöstöhallinto -hallinnon sisäiset palvelut -ruoka- ja siivouspalvelut -kansainvälinen toiminta -talous- ja velkaneuvonta (ostopalvelu) -palveluneuvonta ja yhteispalvelu Talousjohtaja -talous -elinkeinoasiat -markkinointi -EU-tuet -maatalostoimi -asuntotoimi -joukkoliikenne -seutulippu -työllistäminen -siviilipalvelus Kaavoitusinsinööri -kaavoitus - ymp.suojelu - rak.tarkastus Perusturvajohtaja -hallinto- ja tstopalv. -sosiaalityö -kotipalvelu -perhepäivähoito ja leikkitoiminta -vanhainkoti ja vanhusten päivätoiminta -terveydenhuolto Sivistystoimenjohtaja -koulutoimisto -peruskoulutus -toisen asteen koulutus -kansalaisopisto -musiikkitoiminta -kulttuuritoimi -museo -liikunta -nuoristotyö -kirjastotoimi Tekninen johtaja -uudisrakentaminen -kiinteistöjen kunnossapito -vesilaitostoiminta -rak.suunnittelu -kaavateiden slu ja rakentaminen -yksityistiet -mittaustoiminta -palo- ja pelastustoimi -väestönsuojelu

6 Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet Kunnanvaltuusto - kunnanhallitus - keskusvaalilautakunta - tarkastuslautakunta - perusturvalautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 Suomen Keskusta 11 Kansallinen Kokoomus 9 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Masalin Kari (sd) Silván Timo (kesk) Jansson Jonas (kok) Valtuutetut Arola Mikko (kok) Arovuori Kyösti (kok) Autio Risto (kesk) Brotherus Ilkka (kok) Hietanen Satu (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Hynönen Olli-Pekka (kok) Ihalainen Esko (kesk) Jansson Jonas (kok) Jussila Timo (kesk) Juuri Anu (sd) Kaitainen Tapani (kd) Kala Pentti (sd) Laine Auli (vihr) Lehtonen Juha (sd) Lokinperä Pekka (kesk) Martin-Päivä Minna (kesk) Masalin Kari (sd) Masalin Niko (sd) Miettunen Outi (kesk) Mäkinen Jari (sd) Niklander Krista (kok) Nuora Timo (kesk) Peltonen Leila (sd) Pokkinen Erkki (sd) Pottonen Päivi (sd) Pyrä Markku (sd) Raappana Jari (kd) Ristavaara Heini (kesk) Roivas Soile (vas) Ruottu Marko (kok) Salovaara Juha (kok) Silvàn Timo (kesk) Tiippana Risto (kok) Vehmas Heli (kesk)

7 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 3 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja Tiippana Risto (kok) Hynönen Olli-Pekka (kok) I varapuheenjohtaja Lokinperä Pekka (kesk) Ranta Paavo (kesk) II varapuheenjohtaja Pyrä Markku (sd) Pokkinen Erkki (sd) Hietanen Satu (kesk) Martin-Päivä Minna (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Pottonen Päivi (sd) Kääpä Anneli (sd) Linna Eeva (sd) Niklander Krista (kok) Kuusela Ulla (kok) Ristavaara Heini (kesk) Ihalainen Esko (kesk) Ruottu Marko (kok) Hertell Jukka (kd) Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Päivi Terävä Tilintarkastaja Tilintarkastajana toimi Oy Audiator Ab Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan bruttokansantuotteen arvioitiin kasvaneen vuonna 2010 n. 3,2 %. Vuodelle 2011 kasvua ennustetaan 2,9 %. Työttömyys kasvoi vielä vuonna 2010 ja työttömyysaste oli työvoimahallinnon mukaan vuoden päättyessä 10 %. Yksityiset investoinnit kasvoivat lähes yksinomaan asuinrakennusinvestointien vetämänä. Kotitalouksien kulutus on suhdannetilanteeseen nähden ollut vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua loppuvuodesta. Kuluttajahintoihin vaikutti myös kesällä tehty arvonlisäverokantojen korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Korkotaso säilyi vielä suhteellisen matalalla vaikka syksyllä korot nousivatkin. Talousalueen kehitys Kanta-Hämeen asukasluku oli vuoden vaihteessa asukasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 0,4 %. Riihimäen seudun asukasluku oli , jossa oli kasvua 0,5 %, Hämeenlinnan asukasta, muutos +0,5 %. Forssan seudun asukasluku väheni muutamalla edellisvuodesta. Työttömyys väheni kaikissa Hämeen seutukunnissa. Kanta-Hämeen työttömyysaste joulukuun 2010 lopussa oli työvoimahallinnon mukaan 10,4 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Paras työllisyystilanne oli Riihimäen seudulla, jossa työttömyysaste oli 9,2 %. Hämeenlinnan seudun työttömyysaste oli 10,0 % ja Forssan 12,7 %.

8 6 Hausjärven kunnan kehitys Kunnan asukasluku on aiempina vuosina kasvanut noin 0,2-0,5 % vuosivauhtia. Vuoden 2010 alussa toteutunut osakuntaliitos toi kuntaan 167 uutta asukasta Mommilan Hietoisten alueelta. Vuoden päättyessä asukasluku oli Laskua vuoden aikana oli noin 0,1 %. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Hausjärven työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 7,7 % eli 337 henkilöä. Laskua edelliseen vuodenvaihteeseen on 0,1 %-yksikköä, sillä vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 7,8 % ja 327 henkilöä Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Hausjärven kunnan alkuperäinen talousarvio 2010 satunnaisten erien jälkeen oli tasapainossa. Talousarvion satunnaiset erät, euroa, olivat RAOL-kuntayhtymän purkamiseen ja Hyria koulutus Oy:n perustamiseen liittyviä omaisuuden arvostuseriä ja vain kirjanpidollisia. Ilman satunnaisia eriä talousarvio olisi ollut n euroa alijäämäinen. Satunnaisiksi eriksi kirjattiin lopulta n euroa tarkennettujen arvostusten jälkeen. Verotulot kehittyivät vuoden alusta lähtien odotettua paremmin. Keväällä havaittiin, että Hausjärven kunnalle tilitetään osakuntaliitosalueen osalta kunnallisveroja, jotka kuuluisivat Hämeenlinnalle. Valtiovarainministeriölle lähetettiin hakemus tilitysten oikaisemisesta vielä tilitysvuonna ja vuositilitystä oikaistiin euroa joulukuussa. Valtionosuusjärjestelmä uusiutui vuodesta 2010 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esija perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyivät ennallaan. Muutoksia tuli sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). Erityisopetuksen porrastus poistettiin. Myös kouluverkkotekijä poistettiin, mutta vaikutus otettiin huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeammin vammaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen turvattiin takaamalla opetuksen järjestäjille entisen tasoinen rahoitus irrallaan yhden putken mallista. Kotikuntakorvaukset ovat uusia tulo- ja menoeriä, jotka maksetaan valtionosuuksien yhteydessä, mutta kirjataan käyttötalouden tuloiksi ja menoiksi. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua. Kunnan maksamat kotikuntakorvaukset vuonna 2010 olivat n euroa, mikä on huomioitava uutena kustannuseränä verrattaessa kustannuksia edelliseen vuoteen. Vastaavasti kunnalle maksettiin n euroa kotikuntakorvauksia. Menojen kasvu kokonaisuudessaan pysyi hallinnassa. Valtuustolta pyydettiin syksyllä lisämäärärahaa kunnanhallitukselle euroa ja leikkausta ympäristölautakunnan tuloarvioihin euroa. Hikiän alueen koulukeskus, Eskon koulu, valmistui Koulukeskukseen siirtyivät toiminnot Erkylän, Hikiän, Karhin ja Kirkonkylän alakouluista sekä Vanhantien koulusta. Koulut lakkautettiin ja vapaaksi jääneistä kiinteistöistä laitettiin myyntiin Karhin, Hikiän ja Erkylän koulut, joista Karhi saatiin myytyä jo kesällä. Kokonaiskustannukset olivat 7,0 milj. euroa, valtionosuutta rakentamiseen saatiin 2,8 milj. euroa. Koululaisten iltapäivätoiminta siirtyi kunnan omaksi toiminnaksi elokuusta 2010 alkaen.

9 7 Käyttömenojen kasvu ilman sisäisiä eriä oli 5,6 % vuoden 2009 toteutumaan verrattuna. Kun huomioidaan kotikuntakorvaukset, kasvu oli 3,7 %. Toimintatuotot ilman sisäisiä eriä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 5,8 % ja kotikuntakorvaukset huomioiden 1,7 %. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyneistä henkilöstöresurssilisäyksistä toteutettiin: - oa rakennustarkastaja rakennustarkastus alkaen - sosiaaliohjaaja perusturva alkaen - projektipäällikkö Happi-hanke alkaen - 2 iltapäivätoim.ohj. sivistystoimi alkaen Koulupsykologi ja Monnin koulun kiinteistönhoito hankittiin ostopalveluina Kunnan henkilöstö Henkilökunnan kokonaismäärän kehitys toimialoittain (ilman työllistettyjä) Keskushallinto (2010: sis. Kj, Palkeet ja Elkeet) Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Koulutuslautakunta Virkistyslautakunta Ympäristö ja tekn.palv Yhteensä Palkkauskustannukset Henkilöstön palkkausmenot Vakinaisten kk-palkat 8 939, , , , ,8 Tunti- ja urakkapalkat 285,9 273,2 275,4 294,4 288,8 Työllisyyspalkat 322,4 325,5 292,4 250,7 290,8 Tilapäiset, sijaiset 561,0 611,7 610,8 548,6 737,5 Muut palkat ja palkkiot 193,0 148,1 125,2 99,9 103,8 Kokouspalkkot (henkilöstö) 23,4 22,6 21,1 18,6 20,5 Yhteensä , , , , ,2 Henkilösivukulut 2 906, , , , ,0 MENOT , , , , ,2 Työllistämistukitulot 174,2 179,6 141,0 120,9 115,7 Sv-korvaukset ym.tulot 152,8 121,7 121,3 77,4 118,6 NETTOMENOT , , , , ,9 Palkkausmenot /as 1 550, , , , ,5 Henkilöstökuluihin luetaan sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut, sekä eläkevakuutukset. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös.

10 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Kunnan henkilöstön osaamisen varmistamiseksi talousarvioon on vuosittain varattu merkittävä summa koulutukseen. Avoinna oleviin tehtäviin on saatu päteviä hakijoita mutta vaihtuvuus eräillä toimialoilla on edelleen suuri. Tietojärjestelmien toimivuudessa ei ole ollut ongelmia. Tietohallinnolla on suunnitelmat mahdollisten riskien varalta, kuinka järjestelmät palautetaan nopeasti toimintakuntoon. Rahoitusriskit Kunnan lainamäärä on suuri. Lainat on otettu kotimaisilta rahoituslaitoksilta, joten niihin ei kohdistu valuuttariskiä. Keskikorko oli vuoden vaihteessa 2,67 %. Kunnan lainoista puolet on sidottu kiinteään ja puolet vaihtuvaan korkoon. Lainasalkkua ei ole suojattu korkojohdannaisilla. Vahinkoriskit Kilpailutuksen jälkeen on vakuutusturva vuodesta 2009 alkaen otettu If vakuutusyhtiöstä. Vakuutussopimus sisältää lakisääteisen ja vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset, omaisuusvakuutukset ja toiminnan vakuutuksen. Omaisuusvakuutukset ovat täysturvavakuutuksia ja kunnan omavastuu vahinkotapausta kohden on euroa. Julkisyhteisön vastuuvakuutukset koskevat kunnan kaikkea toimintaa. Vastuuvakuutuksissa kunnan omavastuu kutakin vahinkotapausta kohden on euroa. Keskeytysvakuutukset koskivat keskeisiä peruspalvelutoimintoja ja niiden vakuutussummat perustuivat teknisen toimen määrittelemiin kohdekohtaisiin arvoihin. Kunta maksoi omaisuuden ja toiminnan vakuutusmaksuja vuonna 2009 yhteensä n euroa. Vakuutuskorvauksia saatiin reilut euroa. Merkittävä omaisuuteen kohdistunut vahinko oli Henkel Makroflex Oy:n tehtaalla kesällä sattunut kaasuvuoto, joka vahingoitti kunnan metsää ja taimikkoa. Yritys maksoi korvausta vahingoista n euroa Ympäristötekijät Kesällä 2010 toimintaansa lopettava Henkel Makroflex poltti vastoin ympäristömääräyksiä kemikaaleja Oitin tehtaalla. Ilmaan pääsi haitallisia kaasuja, jotka vahingoittivat laskeuma-alueen kasveja. Ihmisille päästöt eivät olleet vaarallisia. Yritys oli laiminlyönyt tiedottamisen mutta ei missään vaiheessa kiistänyt tapahtunutta. Henkel Makroflex vastasi vahingonkorvauksista, ja tapahtuneen vaikutuksia seurataan vielä kesällä Hausjärven pohjavesien riskienhallintahanke (HAPPI) käynnistyi keväällä 2010 ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Hankkeessa jatketaan muun muassa Oitin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia ja laaditaan toimenpideohjelma pohjavesialueilla sijaitsevien riskien vähentämiseksi. Myös kunnan vanhojen kaatopaikkojen riskit on tarkoitus kartoittaa hankkeen puitteissa. Kokonaisbudjetiltaan noin puolen miljoonan euron suuruisen hankkeen rahoitus tulee 75-prosenttisesti Euroopan aluekehittämisrahastosta. Muita rahoittajatahoja ovat Hausjärven kunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi. Vuonna 2009 alkanut, osin EU-rahoitteinen, Lopen kunnan ja Riihimäen kaupungin kanssa yhteinen vesineuvontahanke päättyi vuodenvaihteessa. Hankkeen puitteissa järjestettiin muun muassa kaikille avoin vesihuoltopäivä keväällä 2010.

11 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta ei tilivuoden aikana ole tullut esiin merkittäviä korvausvelvollisuus- tai oikeudenkäyntiriskejä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tuloja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu kunnanhallituksen tasolta kolmannesvuosittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on raportointia tehostettu, sillä kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen ja toteutumien perusteella on kuukausittain laadittu ennusteita koko tilivuoden tulevasta toteutumasta. Lisäksi kunnanvaltuusto on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2010 aikana. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan kohdalla.

12 10 Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainriskien syntymistä. Valmiussuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa. Riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Riskienhallinnan tuloksiin liittyvän arvion mukaan strategiaan, talouteen, toimintaan, henkilöstöön ja vahinkoihin liittyvien riskien ennakoinnissa ja hallinnassa onnistuttiin kuitenkin tilikaudella Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kunnan tiedossa ei ole sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Johtoryhmä valmisteli päivitetyn ohjeistuksen sisäisestä valvonnasta tulemaan voimaan vuonna Kunnanvaltuusto hyväksyi ohjeistuksen tammikuun 2010 ensimmäisessä kokouksessa. Lisäksi tietoturvaohjeistus päivitettiin vuoden 2010 aikana Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Toimielin/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja ylin johto Kuntien yhteistoiminta Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus Keskitetty henkilöstöhallinto Hallinnon sisäiset palvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Kansainvälinen toiminta Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Hallintojohtaja Hallintojohtaja Ruoka- ja siivouspalv.päällikkö Hallintojohtaja

13 11 Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus Hallintopalvelut Elinkeinojen kehittäminen Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaalityö Esiopetus ja päivähoito Vammaispalvelut Vanhustenhuolto Terveyspalvelut Sivistyslautakunta Hallintopalvelut Peruskoulut Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja museotoiminta Liikunta- ja nuorisotoimi Kirjastotoimi Kansalaisopisto Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Vesihuoltolaitos Tilapalvelut Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Kaavoitusinsinööri Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja/ Johtava sosiaallityöntekijä Päivähoidonohjaaja/ Päiväkotien johtajat Vastaava sosiaalityöntekijä/ Perusturvajohtaja Kotipalvelunohjaaja/ Osastonhoitaja/ Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Koulujen rehtorit/ Sivistystoimenjohtaja Lukion rehtori/ Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Liikuntasihteeri Kirjastotoimenjohtaja Kansalaisopiston rehtori Tekninen johtaja Tekninen johtaja Rakennusmestari/Aluemestari LVI-teknikko Talonrakennusmestari Investointiosa Kiinteä omaisuus Arvopaperit Talonrakennus Kunnallistekniikka Vesi- ja viemärilaitos Irtain omaisuus Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Tekninen johtaja Tekninen johtaja Vastaavan käyttötalousalueen toimialapäällikkö Rahoitusosa Antolainat Talousarviolainat Korot ja muu rahoitus Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Talousjohtaja

14 12 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on 2,4 milj.euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on euroa. Toimintatuotot ilman sisäisiä eriä olivat 5,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5,8 %. Tuottoihin kirjataan vuodesta 2010 alkaen sivistystoimen kotikuntakorvaukset, jotka olivat päättyneellä tilikaudella n euroa. Toimintakulut ilman sisäisiä eriä olivat 41,2 milj. euroa ja ne kasvoivat 5,6 % edellisestä vuodesta. Kuluissa on uusi erä, kotikuntakorvaukset, joka oli euroa. Toimintakate oli -35,9 milj.euroa ja se laski 5,5 %. Verot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,8 %. Toimintatuotoilla katettiin 12,8 % toimintakuluista. Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot 5 260, , , , ,4 Toimintakulut , , , , ,3 Toimintakate , , , , ,4 Verotulot , , , , ,2 Valtionosuudet 8 667, , , , ,3 Korkotuotot 33,9 47,7 95,1 37,0 38,8 Muut rahoitustuotot 109,7 22,9 85,5 8,1 15,6 Korkokulut 498,3 685,0 806,2 739,3 573,2 Muut rahoituskulut 1,6 1,1 23,4 16,6 0,7 Vuosikate 704, , , , ,6 Poistot ja arvonalentumiset 1 235, , , , ,3 Satunnaiset tuotot 1 041,7 Satunnaiset kulut 76,7 32,0 Tilikauden tulos -530,8 66,5 785, , ,0 Tilik. ylijäämä/alijäämä -530,8 66,5 785, , ,0 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut% 15,3 13,3 12,7 12,8 12,8 100 x Toimintatuoto/toimintakulut Vuosikate/Poistot, % 57,0 105,3 156,4 237,1 186,2 100 x (Vuosikate/Poistot) Vuosikate /asukas Asukasmäärä

15 13 Verotuloja kertyi 26,6 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 %. Veroprosentteja korotettiin vuodelle 2010 niin, että tuloveroprosentti oli 20,0 %, kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 0,85 %, vakituiset asunnot 0,43 %, muut asunnot 0,85 %, yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % ja voimalaitokset 1,10 %. Valtionosuudet olivat 12,8 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 7,5 %. Vuosikate oli 2,9 milj.euroa eli 329 euroa/asukas. Vuosikate oli poistoista 186 % Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä. Poistojen on silloin vastattava kunnan keskimääräistä investointitasoa. Laskelmat osoittavat, että kunnan tulorahoitus on riittänyt kattamaan toiminnan kustannukset. Vuosikate on myös riittänyt kattamaan suunnitelmapoistot mutta ei korvausinvestointeja. Vuosikate on alhaisempi kuin edellisenä tilikautena.

16 Toiminnan rahoitus ja rahoitusaseman muutokset RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 901, ,1 Satunnaiset erät 1 009,7-76,7 Tulorahoituksen korjauserät ,8 48,0 *TOIMINNAN RAHAVIRTA 2 750, ,4 Investointien rahavirta Investointimenot , ,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 300, ,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 002,3 266,9 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,5 Toiminnan ja investointien rahavirrat yht 314,1-633,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennys 14,6 14,6 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET 14,6 14,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, ,0 *LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,4 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom.muutokset 68,0-12,3 Vaihto-omaisuuden muutos 3,0 0,9 Saamisten muutos 34,6 82,7 Korottomien velkojen muutos 284,6 95,5 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 390,2 166,8 Rahoituksen rahavirta , ,8 Rahavarojen muutos , ,7 Rahavarat , ,7 Rahavarat , ,9 Rahavarojen muutos , ,8

17 15 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus %: 65,4 80,2 (100 x Vuosikate/(Investointimenot-Rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus %: 35,6 46,5 (100 x Vuosikate) Investointimenot-rahoitusosuudet+antolainojen nettomuutos+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate: 0,8 1,1 (vuosikate+korkokulut) (korkokulut+lainanlyhenn) Kassan riittävyys pv =365 x rahavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä Kunnan rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli 314,1 t positiivinen. Tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 65 % investoinneista. Pitkäaikaisten lainojen kanta laski 2,7 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 20,6 milj. euroa. Asukasta kohden lainoja oli euroa. Lainanhoitokyky laski edellisestä vuodesta. Lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku, lainanhoitokate, oli 0,8. Tunnusluvun tyydyttävä arvo on välillä 1-2. Maksuvalmius oli vuoden lopussa 26 päivää.

18 )* &*'()')* '%(%% /+3%* (0*) )(0& (&) % 0(06+ +-!4!,+ &00(* &)() /+3 )(0&*' %(& 9,+ * '(& * ))('9+ 9+!+1 %% &(&& &*(') /0.11 *% 0)(%& % *)(% ,3 %* **(& )) '*0( "+13+1+,+%** )()%0 &))(% ,+&) 0'(*)' ')( ,+% )0 *(* ) '0)(& #479$0% '* &()0% )'0 &'(% #479$0% '* &()0% )'0 &'(%0 3+!, -./0.11*% &*%(&* &('" "#9#$ %& ' (%) )* 0('53 "$$53 *) &&(&' 0 0'()* !!+,1+!%% ()0 &*&( 6-!+ 3+!11!0 0& &(&& *(')6239 "$$53% & ))() )* &)%(') +,+ )(%0 ("+13+1+' 00 '0( )% &)(0&,+%* *(%* *(6+ 211* && )0( *(& 21!+ +3! 1! & )(') *'( "$$537'' %('' '*&(% 11!,1 +!!+,1+!%% ()0 %(* * %&* '*(&%* %' *0(0" !,!+10) *%(**% &(* ,!%' %*(%'*% (%& ,3 )% 0(0))* 0)(&..+,+% &%(&0*) *('* +!!,+( ,+0') *()0% %'(0,+&& (0%%) 0'*(!,+* ))'(''& &(' 1-1+'& *(0 0& %)(06-!+ 11 +' 0 &*'(*' ))) 0)*(& &00(* &)()5!&' '&'( )% '%() 1% ''(&* &0*(%% ) ))' 0)() )% 0(& 1* '*('&&* '0(&!! 233!,0 *% &%(*00 *% &%(*0 1& (*& ( % )&(*& 0&(*'!+,1+! 233!, )&'()%0 %(&! *(&0 *)& ''( -!+4 11+!1+) '0( ') '( -!+4 11+!1+% 00 %%(% 00* 0&0( -! 233!,0% &'() (%!! :;;789:;;< 5,?;;@ABCD 8FFGCDHIGJK7GLMG ND OD8DDLP7QODMDRSKL7TU AVGSG 8FFGCD9WDDXR7 LYYDSG7T Z[\]^_`ab[c[d^a``a f51>4 *(4 %'(*?AWDDCJKL7HgDPGJ7RKDMOG8D8LMJ7HgDPD7 ND 8DYSSJKDDCJKL7T9?;;@AhJLMDK 8FFGCD9WDDXR7 LYYDSG7TUAVFj7k7RlG7HOLMG7HOGKT 6+1 %11;;; m )(% %%*('?hjlmdk 8FFGCD9AWDDXR7 LYYDSG7HBK7GOLlD7HWJM7GOLlD7HnRR7 OLlD7T 6+1 %11mUDKRSDK %%& )% 6+,+ %11;;; m()%0( AhJLMDK 8FFGCD9WDDXR7 LYYDSG7TUiKRSDKCFFMF ( =>*%(0)('?WJNGJ7RSKJY CLMSJ7j7 NOS9KDDCJKL7 ND CRR7 ldjydkddcjkl ,3( ;;; m0 &%( )'( ,3( mudkrsdk*)*(%( +( =>0*()%(

19 5. KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT (ilman sisäisiä eriä) TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 694 Muut rahoitustuotot Satunnaiset menot Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten var. muutos Pysyvien vastaavien hyödykkei- Tulorahoituksen korjauserät den luovutusvoitot '-Pysyvien vastaavien hyödykkei- Investoinnit den luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkei- Investoinnit den luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulojen ja -menojen erotus Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos #VIITTAUS! 2009 KOKONAISTULOT ,9539 MILJ % 7 % #VIITTAUS! 10 % 2010 KOKONAISMENOT 51,3 MILJ. 9 % 11 % 26 % 54 % 80 % Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Investoinnit Rahoitus- ja muut tulot Toimintamenot Investoinnit Rahoitus- ja muut menot

20 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Hausjärven kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 1 Osakkuusyhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Muut yhtiöt 1 Säätiöt 1 Yhdistykset 1 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 10 2 Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö Oy Ryttylän Kylätalo tytär Kiinteistö Oy Oitin Vanhatie tytär As Oy Pelikuja osakkuus Muut yhtiöt Hausjärven Talo Oy tytär RHL-Data Oy osakkuus Säätiöt Yhdistykset Kuntayhtymät Vammaissäätiö, ei yhdistellä Fannyn Tupa Ry, ei yhdistellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Hämeen päihdehuollon ky Eteva ky Hämeen Liitto ky As Oy Pelikuja (ei yhdistetä konsernitaseelle vähäisen merkityksen vuoksi) Vammaissäätiö otetaan konsernitilinpäätökseen v alkaen.