Senaatti-kiinteistöt TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 Senaatti-kiinteistöt TILINPÄÄTÖS 2010 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

2 Hallituksen toimintakertomus 2010 Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Senaatti-kiinteistöjen asemaa liikelaitoksena on selvitetty valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisessa työryhmässä kertomusvuoden aikana. Työryhmän esitysten mukaisesti Senaatti-kiinteistöt toimii uuden lain (1062/2010) mukaisena liikelaitoksena vuoden 2011 alusta lähtien. Lain mukaan valtion liikelaitos voi tulevaisuudessa toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house-asemassa ja tuottaa siten palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Uuden liikelaitoslain nojalla Valtioneuvosto antoi asetuksen Senaatti-kiinteistöistä (1292/2010). Organisaatio ja henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen strategiaa tarkistettiin kertomusvuoden aikana ja uuden strategian mukaiset organisaatiomuutokset toteutettiin vuoden 2011 alusta. Toimialojen lukumäärä pieneni viidestä neljään, tutkimuslaitokset yhdistettiin Ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialaan. Muut toimialat ovat Puolustus- ja turvallisuus, Toimistot ja Kehityskiinteistöt. Aluetoiminnan ohjauksen tehostamiseksi ja toimintaprosessien kehittämiseksi perustettiin erillinen Alue- ja prosessiyksikkö. Lisäksi Liiketoiminnan kehittäminen ja Tietohallintopalvelut yhdistettiin Strategia, kehittäminen ja tiedonhallintayksiköksi. Alueorganisaatio säilyi entisellään ja muodostuu Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä- Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköistä. Senaatti-kiinteistöillä on toimipisteitä 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Senaatti-kiinteistöt on tilaajaorganisaatio, joka ostaa lähes kaikki suunnittelu-, rakennuttamis- ja ylläpitopalvelut ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senaatti-kiinteistöt on julkinen hankintayksikkö, joka noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 266, vastaava luku oli vuoden 2009 lopussa 281. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2010 oli 263,9 (267,4). Henkilöstöstä työskenteli Helsingissä 162 ja muualla Suomessa 104. Vakinaisessa työsuhteessa oli 96,6 % (92,2 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49,8 vuotta (48,8). Henkilöstöstä naisia on 46,2 % ja miehiä 53,8 %. Korkeakoulututkinnon suorittaneita on 53,4 %. Henkilöstön osalta on laadittu erillinen henkilöstökertomus vuodelta Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilömäärien ja henkilötyövuosien kehitys vuosina Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta on tutkittu vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 2010 tutkimuksessa vastausprosentti oli 80 % (vuosi 2009: 86 %). Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön näkemykset työtyytyväisyydestä ja organisaation toimivuudesta ovat edelleen merkittävästi positiivisempia Vuosi Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos %-osuus lkm %-muutos ,2 93, ,2 6, ,4 100,0 259,5 3, ,6 93,8 17 0,0 6, ,5 100,0 263,3 1, ,9 93,7 17 0,0 6, ,8 100,0 267,5 1, ,8 92, ,6 7, ,7 100,0 267,4 0, ,5 96,6 9-55,0 3, ,3 100,0 263,9-1,3 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

3 kuin vertailupohjana käytetyissä asiantuntijaorganisaatioissa. Vuoden 2010 toiminta Yliopistokiinteistöjen yhtiöittämishankkeen viimeisenä vaiheena siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta valtiovarainministeriön hallintaan 2/3 osaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeista yhteisarvoltaan 648,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan jäi 1/3 osa kunkin yhtiön osakkeista. Samassa yhteydessä siirrettiin valtiovarainministeriön hallintaan yliopistojen käytössä ollutta asuntovarallisuutta yhteensä 7,4 milj. euron arvosta. Siirrot toteutettiin niin, että kiinteistöyhtiöiden osakkeiden siirrosta 418,4 milj. euroa merkittiin muun oman pääoman vähennykseksi ja 230 milj. euroa vieraan pääoman vähennykseksi. Asuntovarallisuuden siirto merkittiin muun pääoman vähennykseksi. Tarkoituksena oli, että Senaatti-kiinteistöjen omavaraisuusaste säilyy näiden muutosten jälkeen entisellään noin 60 %:ssa. Omavaraisuusaste nousi vuoden aikana niin, että vuoden lopussa se oli 63,8 %. Muutos johtui pääosin siitä, että yliopistokiinteistöyhtiöt maksoivat kiinteistökauppavelkaansa nopeutetussa aikataulussa ja normaalien lainanlyhennysten lisäksi suoritettiin valtiolle ylimääräinen 90 milj. euron suuruinen lainanlyhennys. Senaatti-kiinteistöt maksoi lisäksi helmikuussa lähinnä yliopistokiinteistö- investointeihin kohdistuneita arvonlisäveron palautuksia noin 43 milj. euroa ja kesäkuussa voitontuloutusta valtiolle 100 milj. euroa. Vuoden aikana toteutettiin seuraavat kiinteistöjen hallinnansiirrot Senaatti-kiinteistöille: Rajavartiolaitoksen hallinnassa ollutta omaisuutta siirrettiin yhteensä 6,0 miljoonan euron arvosta, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika on 15 vuotta ja korko 5 % Merenkulkulaitoksen hallinnassa ollutta omaisuutta siirrettiin yhteensä 2,5 miljoonan euron arvosta, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika on 15 vuotta ja korko 5 %. Valtiovarainministeriön hallinnassa ollut 79 %:n osuus Suomalais-venäläisen koulun osakkeista siirrettiin siirtoarvoltaan yhteensä 1,8 milj. euroa, siirto merkittiin velkapääomaan, laina-aika 2 vuotta, korko 5 %. Valtiovarainministeriön ja Senaattikiinteistöjen välillä on laadittu hoitosopimus, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt hoitaa eräitä valtiovarainministeriön hallinnassa olevia kiinteistöjä valtiovarainministeriön lukuun. Vuoden lopussa hoitosopimuksen piirissä olivat seuraavat kohteet: RUK:n museo, Salpalinja, neljä luotsi- ja merivartioasemaa, kuusi aikaisemmin yliopistojen hallinnassa ollutta kiinteistöä sekä vuoden 2005 alusta alkaen hoidossa olleet Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Ateenassa ja kaksi Venetsiassa sijaitsevaa kulttuurikohdetta. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Valtion kiinteistöstrategiasta Kiinteistöstrategian on tarkoitus olla työväline valtion kiinteistövarallisuuden omistajaohjauksen yhdenmukaistamiseksi ja valtion omistajapolitiikan vahvistamiseksi nykyisestä. Kiinteistöstrategian päämääränä on valtion kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, tuottavalla ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla nykyisissä ja myös muuttuvissa olosuhteissa. Strategian kaksi keskeistä kohtaa ovat kiinteistövarallisuuden luokittelu omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan, strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin sekä toisena kohtana kiinteistövarallisuuden keskittämisen jatkaminen niin, että omistukset saadaan mahdollisimman vähälukuisten valtion toimijoiden hallintaan. Keskittämisen myötä saavutetaan yhä enemmän mittakaavaetuja ja Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijarooli saa entistä enemmän painoarvoa. Helsingin Musiikkitalon rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Musiikkitalon harjannostajaisia vietettiin Pääurakkasopimuksessa sovitun aikataulun mukaan Musiikkitalo valmistuu huhtikuun lopussa Kiinteistöyhtiö arvioi tällä hetkellä Musiikkitalon kokonaiskustannusten nousevan noin 160 milj. euroon. Arvioitu ylitys on noin 20 milj. euroa, josta puolet kohdistuu rakennuskustannuksiin ja puolet suunnit- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

4 teluun ja muihin rakennuttajan kuluihin. Hankkeen laajuus on noin bm 2, joten neliöhinnaksi arvioidaan nyt noin /neliö. Musiikkitalon hallinnointi on järjestetty vuoden 2010 aikana niin, että käyttäjät (YLE, Helsingin kaupunki ja Sibelius-Akatemia) ovat perustaneet palveluyhtiön (Helsingin Musiikkitalo Oy), jonka toimialana on tarjota Helsingin Musiikkitalon käyttöön liittyviä palveluita, järjestää tilaisuuksia Helsingin Musiikkitalossa, markkinoida Helsingin Musiikkitaloa, harjoittaa Helsingin Musiikkitalon tilojen vuokraustoimintaa, omistaa ja hallita kiinteistöyhtiön hallinnassa olevien tilojen irtokalustusta ja toimintavarustusta sekä hallinnoida vuokrasopimuksen perusteella kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestyksen 4 :n mukaisia yhtiön tiloja. Uusi palveluyhtiö aloitti toimintansa virallisesti Palveluyhtiön muodostamisen yhteydessä kiinteistöyhtiö nimettiin uudelleen. Uusi nimi on Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13. Kiinteistöyhtiön osakkaina jatkavat muuttumattomilla osuuksilla Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Senaatti-kiinteistöt osallistui kertomusvuonna Suomen Laatupalkinto-kilpailuun ja menestyi kilpailus-sa erinomaisesti. Senaatti-kiinteistöt oli yksi kuudesta laatupalkintofinalistista ja Senaatti-kiinteistöille myönnettiin Recognised for Excellence 5 star -tunnustus erinomaisuudesta. Eduskunnan asettamat tavoitteet Eduskunta on vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä vahvistanut Senaatti-kiinteistöille seuraavat tavoitteet ja päättänyt investoinneista ja lainoista seuraavaa (kursivoitu teksti on eduskunnan talousarvioesitykseen kirjattu tavoite, tavoitteen jälkeen on kerrottu kuinka tavoite on toteutunut kertomusvuoden aikana): 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet: Senaatti-kiinteistöt varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. tilankäytön tehostaminen, teknologian hyödyntäminen hajautuneessa tietotyössä tavoitteena esim. matkustamisen vähentäminen vaikuttaa hiilijalanjäljen pienenemiseen. Näitä asioita on lähemmin tarkasteltu valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden kohdalla sivulla 7. Toimialojen ja alueiden välisissä palvelusopimusneuvotteluissa määriteltiin budjettivuoden tulostavoitteet ja sovittiin siitä, että Sk:n strategian sekä toimialan liiketoiminnan mukaiset tavoitteet tulevat huomioiduiksi alueiden toimintasuunnitelmissa. Sisäilmakorjauksia on toteutettu ohjelman mukaisesti. Senaatti-kiinteistöt raportoi omasta yhteiskuntavastuullisesta toimintatavastaan vuosittain yhteiskuntavastuuraportilla. Senaatti-kiinteistöjen viimeinen raportti sai kunniamaininnan energia- ja materiaalitehokkuuden raportoinnista. Vuoden 2010 lopussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on hieman laskenut. 72 % asiakkaista kertoi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä Senaatti-kiinteistöjen toimintaan kokonaisuutena. Vastaava luku vuonna 2009 ilman yliopistoasiakkaita oli 74%. Toimialoista toimistojen kokonaistyytyväisyys on laskenut merkittävästi, aluetasolla merkitsevää laskua on tapahtunut Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla. Parhaat arvosanat yli 4 pistettä asteikolla 1-5 annettiin kiinteistöjen sijainnille, yhteyshenkilöiden tavoitettavuudelle ja asiantuntemukselle. Huonoimmat arvosanat tulivat sisäilman laadulle, kiinteistöjen teknisten järjestelmien hoidon tasolle ja tilojen joustamattomuudelle organisaation tarpeiden muuttuessa. Vuoteen 2009 verrattuna vastaajien määrä nousi huomattavasti 338:sta 421:een. kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia Toimistot-toimiala on vuoden 2010 aikana tehnyt noin 40 asiantuntijapalvelusopimusta, joissa on sovittu valtakunnallisten työympäristökonseptien kehittämisestä oikeustaloille, poliisitaloille ja ELY-keskusten asiakaspalvelulle, kohdekohtaisesta työympäristösuunnittelusta, tilanhauista, edelleenvuokrauksista ja strategisen toimitilajohtamisen asiantuntijatyöstä. Lisäksi on sovittu alueellistamiseen liittyvistä toimitilaratkaisujen toteuttamisesta (Fimea, Liikennevirasto, Trafi) Ministeriökampuksen kehittämistyö etenee ja valtiovarainministeriön huhtikuussa 2010 asettamaan ministeriöiden toimitilayhteistyöryhmään on nimetty Senaatin edustaja 4 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

5 asiantuntijaksi. Tutkimuslaitosten neuvottelukunnan (TUNE) kokouksessa on pidetty esitys Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluista, tilankäytön tehokkuudesta ja energia-asioista. Senaatti-kiinteistöt on ollut keskeisesti mukana toimialan SHOK:in RYM Oy.n tutkimusohjelmien käynnistämisessä kevään aikana. Senaattikiinteistöt on veturiyrityksenä yhdessä työpaketissa RYM Oy:n ensimmäisessä tutkimusohjelmassa sekä osallistujana toisessa työpaketissa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on osapuolena RYM-tutkimusohjelmaan kytkeytyvässä yritysryhmähankkeessa, jota rahoittaa Tekes. Senaatti-kiinteistöt on panostanut asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Merkittävä panostus on ollut valtion tilahallintahankkeen ensimmäinen vaiheen toteuttaminen, jota on selvitetty sivulla 6. Tutkimuslaitoksille on tehty kaksi laajaa työympäristönkehitysprojektia (THL ja SYKE). SYKElle on lisäksi järjestetty suunnittelukilpailu, jossa tavoitteena on ollut energia- ja materiaalitehokas hyvä työympäristö, joka on investointina kustannustehokas ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Myös Geologian tutkimuslaitokselle on käynnissä työympäristön kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin Kiinteistöomaisuuden myynti on toteutunut vuoden aikana ennakoitua paremmin. Omaisuutta myytiin vuoden aikana 95,4 milj. euron edestä, vastaava luku edellisenä vuonna oli 44,8 milj. euroa ilman yliopistokiinteistöjen myyntiä. Myyntivoittoja kertyi yhteensä 44,4 milj. euroa ja myyntitappioita 7,3 milj. euroa. Myytyjä kohteita oli 177 kpl. Suurimmat myydyt kohteet olivat Töölönlahden tontti Helsingissä (23,5 milj. euroa), Virastotalo Nervanderinkatu 13, Helsinki (8,5 milj. euroa), Poliisiopisto, Espoo (8,5 milj. euroa), osia Turun vankilasta (4,4 milj. euroa), AK-tontti Väinö Auerin katu 15 Helsinki perustettavan yhtiön lukuun YIT Rakennus Oy:lle (4,3 milj. euroa) ja maa-alueiden myynti Helsingin kaupungille Ilmalan ratapihalta (3,2 milj. euroa). huolehtii omalta osaltaan siitä, että yliopistojen käytössä olevien kiinteistöjen siirto toteutuu suunnitelmien mukaisesti sekä Yliopistokiinteistöyhtiöt ovat aloitta neet toimintansa ja omaisuuden siirrot ovat tapahtuneet suunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöjen siirtoon liittyvät kaavamuutosvalmistelut ja lohkomistoimenpiteet ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Taustatietoja ja muuta tukea kiinteistöjen ylläpidossa ja hankeasioissa on annettu yhtiöiden pyynnöstä. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy maksoi tammikuussa kiinteistökaupasta syntyneen velan kokonaan pois, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy maksoi velkansa jo vuoden 2009 puolella. Myös Suomen Yliopistokiinteistöt Oy lyhensi toukokuussa velkaansa etuajassa yhteensä 138,2 milj. eurolla ja joulukuun alussa 150 milj. eurolla. Senaatilla oli vuoden lopussa edelleen kauppahintasaatavaa ao. yhtiöltä noin 148 milj. euroa. osallistuu muihin valtion kiinteistöomistuksen rakenteita koskeviin selvityksiin ja varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja oli mukana valtion kiinteistöstrategian päivitystä ohjaavassa työryhmässä, työryhmä jätti ehdotuksensa ja valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Valtion kiinteistöstrategiasta Senaatti-kiinteistöt on myös osallistunut liikelaitoslain uudistustyöhön ja uuden Senaatti asetuksen valmisteluun. Uusi liikelaitoslaki hyväksyttiin , ja se tulee voimaan Asetus Senaatti-kiinteistöistä hyväksyttiin joulukuussa Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta. Tämä periaatepäätös sisältää mm. seuraavat kannanotot: Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan valtion omistamissa kiinteistöissä ja muilta omistajilta vuokratuissa tiloissa. Valtiovarainministeriö antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaatti-kiinteistöjen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa raportointipalvelujen käyttöönotosta. Valtio osallistuu keskitetysti alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksiin. Senaatti-kiinteistöt vastaa järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta. Tämän periaatepäätöksen pohjalta käynnistettiin valtiovarainministeriön kanssa yhteistyössä projekti, jonka ta- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

6 voitteena on ottaa haltuun valtiohallinnon tilahallinnan kannalta oleellinen tieto yhteiseen Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimaan järjestelmään, ylläpitää tätä tietopohjaa sekä tuotteistaa strategista toimitila- ja työympäristöjohtamista tukevat asiantuntijapalvelut. Valtion näkökulmasta tavoite on tehostaa hallinnon kokonaistilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta ja toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. VM:n hallinnonala toimi projektissa pilottina, jonka perusteella tarkennettiin projektin aikataulua ja tehtäviä. Projekti on jaettu seuraaviin vaiheisiin: 1. Sopimustietojen haltuunotto ja karkea tilatehokkuusselvitys 2. Tilojen käytön ja tilakustannustenhallinnan palvelun käyttöönotto 3. Palvelusopimusmallien päivittäminen ja palveluiden hinnoittelu 4. Strategisen toimitila- ja työympäristöjohtamisen asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen Lähes kaikkien hallinnonalojen osalta vaiheen 1 toimenpiteet saatiin suoritettua vuoden loppuun mennessä ja tietoja tarkistetaan parasta aikaa. Loppuvuodesta 2010 saatiin tehtyä ensimmäinen versio Hallinnon tilahallinnan tietopalvelun puitesopimusmallista ja liittymissopimusmallista liitteineen. Tällä hetkellä viimeistellään sopimuksesta allekirjoitettavaa versiota ja tavoite on, että kaikki ministeriöt allekirjoittaisivat samanlaisen puitesopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja tähän ministeriön allekirjoittamaan puitesopimukseen sitten kyseisen hallinnonalan virastot tekisivät liittymissopimuksen, jonka jälkeen alkaa HTH-projektin vaihe 2 eli tietopalvelun käyttöönottoprojektit. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2010 enintään 310 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 210 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat elvytyspainotteisiin peruskorjausinvestointeihin, jotka ovat nykyisen rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia. Lisäksi investoinneissa varaudutaan tilahallinnon tietojärjestelmän käytön laajentamisesta valtion kaikille hallinnonaloille aiheutuviin kustannuksiin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osakeyhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 35 milj. euron arvosta. Vuoden 2010 alkuperäinen investointikehys oli 270 milj. euroa. Vuoden 2010 lisätalousarviossa eduskunta nosti Senaatti-kiinteistöjen investointikehystä 40 milj. eurolla 310 milj. euroon, samalla Senaatti-kiinteistöjen lainanottovaltuutta pienennettiin 100 milj. eurolla johtuen siitä, että Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy on maksanut kokonaan yhtiön vastattavaksi tulleen kauppahinnan 248,4 milj. euroa alkuperäisestä aikataulusta poiketen jo Investointeihin käytettiin vuoden aikana 255 milj. euroa (326,4). Sitoumuksia tehtiin samana aikana yhteensä 120,7 milj. euron edestä (57,5 % sitoumuskehyksestä 210 milj. euroa). Merkittäviä toteutusvaiheessa olevia rakennushankkeita olivat Valtion luola Helsinki, Helsingin poliisitalon peruskorjaus ja yhtiömuodossa toteutettavat Koy Helsingin Musiikkitalo, Koy Hämeenlinnan poliisitalo ja Museoviraston toimitalohanke peruskorjattavaan Koy Helsingin Kulttuuritaloon. Merkittäviä valmistuneita hankkeita olivat entisen Helsingin oikeustalon peruskorjaus Helsingin poliisilaitoksen käyttöön, Kuopion vankilan lisärakennus, Viikin väestönsuoja ja Linnankasarmi Hämeenlinnassa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus on oikeuttanut Senaatti-kiinteistöt myöntämään tytär- ja osakkuusyhtiöille vuoden aikana lainaa enintään 37 milj. euroa seuraavasti: Koy Ratamestarinkatu 9 enintään 2 milj. euroa, Koy Hämeenlinnan Poliisitalo enintään 4 milj. euroa, Koy Helsingin Kulttuuritalo enintään 13,5 milj. euroa ja Koy Helsingin Musiikkitalo 17,5 milj. euroa. Takauksia myönnettiin tytäryhtiöille vuoden aikana yhteensä 32,7 milj. euron edestä seuraavasti: Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 (7,1 milj. euroa), Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Poliisitalo (17,6 milj. euroa) ja Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalo (8,0 milj, euroa). 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2010 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 230 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt ei ole ottanut vuoden aikana uutta lainaa. Valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettua tänään puoltavan lau- 6 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

7 sunnon valtiovarainministeriö on valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 8 :n 2 momentin nojalla päättänyt edellä esitettyjen eduskunnan asettamien tavoitteiden lisäksi seuraavaa (kursivoitu teksti on valtiovarainministeriön asettama tavoite, tavoitteen jälkeen on kerrottu kuinka tavoite on toteutunut kertomusvuoden aikana): 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt 1) osallistuu ympäristöasioissa valtionneuvoston periaatepäätöksen toteutukseen tekemällä yhteistyötä asiakkaiden kanssa energiakulutuksen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen mukaisen toimintamallin aikaan saamiseksi Oopperatalon talotekniikan peruskorjauksesta tehtiin investointipäätös (pvm ) ja suoritettavat korjaukset mahdollistavat energiankulutuksen merkittävän alenemisen. Valtion taidemuseon kanssa on yhdessä etsitty keinoja vähentää sähkönkulutusta Ateneumissa ja Kiasmassa ja vuonna 2010 kulutus oli molemmissa tavoitteen mukainen. Valtioneuvoston kanslian kanssa on käynnistetty kevään 2010 aikana energiaselvityksen laatiminen koskien Valtioneuvoston linnaa ja myöhemmin mahdollisesti valtion juhlahuoneistoja. Senaatti-kiinteistöt on osallistunut Sitran, Tekesin ja ympäristöministeriön ERA-17 kansallisen toimenpideohjelman valmisteluryhmään, RYM Oy:n tutkimusohjelmien valmisteluun sekä Synergia-talon suunnitteluun. Suomen ympäristökeskuksen päätoimipaikaksi suunniteltava rakennus sisältää toimitilat noin 625 henkilölle sekä laboratoriotiloja. Uudisrakennuksen brutto-ala on n bhm 2, josta noin 80 % on toimitilaa ja noin 20 % laboratoriotilaa. Synergiatalosta on tarkoitus muodostua energia- ja ekotehokkaan, ekologisesti kestävän, hyvää työympäristöä muodostavan sekä kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde. Kohteesta on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka tulokset julkistettiin Ympäristöasioissa on tutkimuslaitostoimialalla tehty yhteistyötä asiakkaiden kanssa mm. tukemalla Green office -toimintaa. VTT:n kanssa pidettiin ympäristöseminaari Lisäksi on oltu mukaan valmistelemassa uutta (YM, RAKLI, alan toimijat) Toimitilojen energiatehokkuussopimusta ja sen toimenpideohjelmaa (TETS). SYKE-hankkeeseen on liittynyt TE- KES kehitysprojekti, jossa kehitetään valtiolle ns. Green Lease -vuokrasopimusmalli (vihreä vuokrasopimus) 2) lisää valmiuksiaan toimia asiakkaiden tilankäytön ja -hallinnan asiantuntijana, kehittämällä ratkaisuja joilla tuetaan valtion tilankäytön tehostamispyrkimyksiä ja asiakkaiden toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, esimerkkeinä koko valtiohallinnon kattavan tilanhallinta- ja sopimusjärjestelmien kehittäminen. Asiakkaiden työympäristön toimivuutta parantavia ja tilaongelmien ratkaisemiseen tähtääviä workplace-hankkeita on toteutettu vuoden 2010 aikana mm. TEM:ssä, VM:ssä, STM:ssä, OM:ssä ja Jyväskylän erityiskouluissa. Ministeriökohteissa työympäristön kehittämispalveluilla ohjataan ministeriöiden keskittymistä ns. valtioneuvostokampukselle yhteen tai kahteen toimipaikkaan. Uusien työympäristöjen ja työnteon muotojen tutkimiseen ja kehittämiseen saatiin rahoitusta RYM tutkimusohjelman kautta sekä suoraan Tekesistä. Käyttäjäpalveluiden osalta valtioneuvoston kanslian kanssa on laadittu sopimus turvallisuuspalveluiden tuottamisesta ja tuottaminen alkoi 1/2011. Tutkimuslaitoksille on tehty kaksi laajaa työympäristönkehitysprojektia (THL ja SYKE). SYKElle on lisäksi järjestetty suunnittelukilpailu, jossa tavoitteena on ollut energia- ja materiaalitehokas hyvä työympäristö, joka on investointina kustannustehokas ja käyttökustannuksilta edullinen. Myös GL:lle on käynnissä asiantuntijapalvelua. Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala ja Keski-Suomen alue ovat jatkaneet Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun yhdistämiseen liittyviä toimenpiteitä OKM:n valmistelupäätöksen ja Opetushallituksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 3) panostaa valtion kiinteistöstrategian sekä liikelaitosuudistuksen kautta tulevien muutosten tehokkaaseen toteuttamiseen. Toimistot-toimialalla asiakkaiden tilantarvetta on lisääntyvässä määrin tyydytetty ensisijaisesti olemassa olevia tiloja vuokraamalla muilta vuokranantajilta, kun valtiolla ei ole ollut omia sopivia tiloja tarjolla. Valtion uuden kiinteistöstrategian yksi keskeinen kohta on kiinteistövarallisuuden luokittelu omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan, strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Senaattikiinteistöissä on salkutuksen yhteydessä muodostettu näkemys omien toimitilojen jakautumisesta strategisiin ja eistrategisiin kiinteistöihin. uudistus (uusi liikelaitoslaki ) ei aiheuta operatiiviseen toimintaan oleellisia muutoksia. CREM-toiminta lisää toimitilajohtamisen painoa toi- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

8 minnassa, erityisesti asiantuntijapalveluissa. Valtiovarainministeriön toimeksiannosta on käynnistetty valtion tilahallintaprojekti, projektia selvitetty tarkemmin kohdassa 2 Eduskunnan asettamat tavoitteet, sivulla 6. Senaatti-kiinteistöjen strategiaa on päivitetty vastaamaan edellä esitettyjä muutoksia, myös organisaatioon on tehty vuoden alusta muutoksia tavoitteena aluetoiminnan ja operatiivisten prosessien tiivistäminen. Senaatti-kiinteistöt kokosi syksyn aikana työpaketin RYM Oy:n ensimmäiseen tutkimusohjelmaan tavoitteena uudistaa investointien valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä toimintatapoja. Uuden liikelaitoslain mukaan valtion liikelaitos voi tulevaisuudessa toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house -asemassa ja tuottaa siten palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Vuoden 2010 aikana asiakkaat on ryhmitelty niin, että vuonna 2011 voidaan kuukausittain raportoida hallitukselle näiden sidosryhmäasemassa olevien asiakkaiden osuutta koko asiakaskunnasta. 4) ottaa huomioon valtion toimet asunto- ja tonttitarjonnan edistämiseksi valtion kokonaisedun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Valtion kiinteistöstrategiaesityksen mukaan asuntotuotantoon soveltuva ja valtion tarpeista vapautunut maaomaisuus luovutettaisiin vapaaehtoisin menettelyin ensisijaisesti kunnille. Luovutuslain mukaan luovutus tapahtuu pääsääntöisesti käyvällä hinnalla niin, että laitonta valtionapua ei luovuttamiseen saa sisältyä. Tärkeää on myös kuntien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Senaatti-kiinteistöt toimii linjausten mukaisesti. 5) turvaa Keski-Pasilan kehittämishankkeessa Pasilan asema- ja rautatietoiminnot yhteistyössä Liikenneviraston kanssa pyrkien rakentamisesta aikanaan aiheutuvien rajoitusten ja häiriöiden minimointiin valtion kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla Senaatti-kiinteistöt on jatkanut tiivistä yhteistyötään Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa Keski-Pasilan uuden kaupunginosan suunnittelussa. Keski-Pasilasta ja Pasilan aseman lähialueesta kehittyy nykyisten suunnitelmien perusteella yksi Helsingin joukkoliikenteen vilkkaimmista solmukohdista. Meneillään olevan yhteisen suunnittelutyön avulla pyritään siihen, että alueen joukkoliikenne palvelee uuden kaupunginosan ja Pasilan lisäksi koko Helsingin seutua parhaalla mahdollisella tavalla, myös rakentamisen aikana. Suunnitelmien mukaan Pasilan aseman ympäristöön sijoittuva keskustakorttelin kansainvälinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu käynnistetään vaihteessa. Tavoitteena on, että keskustakorttelin asemakaava valmistuisi vuonna 2015, jolloin myös korttelin rakentaminen lähtisi käyntiin. 6) osallistuu valtion keskitetyn sähköenergian hankinnan toteuttamiseen osana valtiohallinnon hankintatoimen kehittämistä. Senaatti-kiinteistöt on toiminut yhteistyöryhmän jäsenenä Hanselin toteuttamassa valtion yhteisen sähkönhankintatoimittajan kilpailuttamisessa sekä siirtänyt loppuvuodesta sähkönhankintansa osaksi yhteistä puitejärjestelyä. Senaatti-kiinteistöjen tekemät sähkön hintasuojaukset siirrettiin osaksi valtion salkkua. 7) osallistuu yliopistouudistuksen läpiviennin loppuunsaattamiseen sekä Yliopistouudistuksen loppuunsaattamista on käsitelty jo edellä eduskunnan asettamien tulostavoitteiden kohdalla sivulla 5. 8) kehittää tiloihin liittyviä asiantuntijapalveluja tukemaan valtionhallinnon rakenteellisia muutoksia erityisesti niillä paikkakunnilla, joille valtion toiminnot tulevaisuudessa keskittyvät Myös asiantuntijapalveluiden kehittämistä on käsitelty jo eduskunnan asettamien tavoitteiden kohdalla sivuilla Tulostavoite, tuloutus ja investoinnit Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 81 milj. euroa vuodelle Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 262 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2009 voiton tuloutuksena. Vuoden 2010 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 176 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 80 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 6 milj. euroa. Yliopistojen kiinteistöyhtiöille siirtyvä kiinteistövarallisuus perustuu osittain Senaatti-kiinteistöjen aiempina vuosina tekemiin investointeihin. Senaatti-kiinteistöt on saanut vähentää näihin investointeihin liittyvät arvonlisäveromenot. Omaisuuden siirtyessä valtion liikelaitokselta osakeyhtiölle ainakin osa näistä vähennyksistä on lain mukaan palautettava valtiolle. Lähtökohtana on, että Senaatti-kiinteistöt maksaa palautukset. Palautus- 8 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

9 ten määrä on tarkoitus ottaa vähentävänä tekijänä huomioon määriteltäessä lopullista Senaatti-kiinteistöjen tuloutustavoitetta. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2010: Milj. euroa Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 209 Uudisrakennusinvestoinnit 90 Kohdistamaton (josta hallinto noin 0,6 milj. euroa) 11 Yhteensä 310 n liikevaihto oli 554 (725,1) milj. euroa ja tulos 132,9 (151,1) milj. euroa. Liikelaitoksen liikevaihto oli 554,2 (724,1) milj. euroa ja kokonaistulos 124,6 (150,9) milj. euroa. Valtiovarainministeriön liikelaitokselle asettama vuokraustoiminnan tulostavoite vuodelle 2010 oli 81 milj. euroa. Tähän tavoitteeseen vertailukelpoinen tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia tuloja on 95,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tulos ylitti vuokraustoiminnan tavoitteen 14,4 milj. eurolla, eli 17,8 prosentilla. Suurimmat syyt tuloksen ylittymiseen olivat vuokraustoiminnan tulojen ennakoitua suurempi kasvu (11,4 milj. euroa, 2,4 %) sekä rahoituskulujen toteutuminen noin 5 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Rahoituskulujen säästöt aiheutuivat yliopistokiinteistöyhtiöiden etuajassa maksamista saatavista ja tästä aiheutuneesta lainatarpeen poistumisesta sekä valtiolle suoritetun 90 milj. euron ylimääräisestä lainan lyhennyksestä ja korkotason säilymisestä budjetoitua matalammalla tasolla. Vuokraustoiminnan tulos arvonalennukset (8,6 milj. euroa) ja satunnainen tulo (0,43 milj. euroa) mukaan lukien oli 87,2 milj. euroa. Myyntitoiminnan tulos on 35 milj. euroa, tulos ylitti budjetoidun tuloksen 29,1 milj. eurolla. Tulokseen vaikutti eräiden suurten kauppojen toteutuminen vuoden lopussa. Senaatti-kiinteistöt myi joulukuussa Töölönlahden tontin Keskinäinen vakuutusyhtiö Eteralle ja Nervanderinkatu 13 virastotalon Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle, näiden kauppojen vaikutus myyntitoiminnan tulokseen oli noin 19 milj. euroa. Palveluiden tulos on 2,3 milj. euroa mikä ylitti budjetoidun 1,3 milj. eurolla. Liikelaitoksen liikevaihto pieneni 23,5 % (169,9 milj. euroa) vuodesta Liikevaihdon pieneneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä Vuokraustoiminnan liikevaihto jakautui toimialoittain seuraavasti (milj. euroa): Toimiala Osuus-% Tutkimuslaitokset 73,1 15 Toimistot 131,6 27 Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys- ja aluekiinteistöt 87, , ,6 7 Yhteensä 485,8 100 Toimitilavuokrista 89,9 % (92,5 %) tuli budjettitalouden piiriin kuuluvilta valtion virastoilta ja laitoksilta. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiovarainministeriön vuokraustoiminnalle ja investoinneille asettamien tulostavoitteiden ja toteutumien vertailu. Taulukko ei sisällä kiinteistöjen ja palveluiden myyntiä eikä tehtyjä arvonalennuksia. n taseen loppusumma oli (6 067) milj. euroa. Liikelaitoksen tase oli (5 920) milj. euroa. Valtioneuvosto vahvisti Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja päätti, että Senaattikiinteistöjen vuoden 2009 tilikauden (milj. eur) Budjetti/ kehys Toteutuma Liikevaihto 474,3 485,8 Vuokrakate ,9 Poistot ,5 Rahoituserät 62,1 56,8 Välittömät verot 0,3 1,5 Tulos / VM:n tavoite 81 95,4 Tase Investoinnit korjausinvestoinnit ,9 - uudisrakennusinvestoinnit 90 67,8 - hallinto/jakamaton 11 0,3 tuloksesta siirretään tuloutuksena 100 milj. euroa valtion talousarvioon. Tuloutus maksettiin valtiovarainministeriölle Senaatti-kiinteistöt maksoi kertomusvuonna valtiolle 100 milj. euron tuloutuksen lisäksi valtion lainojen korkoja 36,8 milj. euroa ja lyhennyksiä 216,2 milj. euroa sekä takausmaksuja 4,9 milj. euroa eli yhteensä 357,9 (310,2) milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt maksoi helmikuussa lähinnä yliopistokiinteistöinvestointeihin kohdistuneita arvonlisäveron palautuksia noin 43 milj. euroa. Liikelaitoksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli kertomusvuonna 4,0 % (4,4 %). Vuokraustoiminnan osalta sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ei sisällä myyntivoittoja ja satunnaisia eriä) oli 3,3 % (4,1 %). n sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 4,1 % (4,3 %). Investoinnit Liikelaitoksen investoinnit olivat 255 (326,4) milj. euroa. Investoinnit pienenivät edellisestä vuodesta 71,4 milj. eurolla (-21,9 %). Investointien väheneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen poistumisesta. Investoinnit jakautuivat toimialoittain seuraavasti (taulukko 1.) Vuoden aikana valmistui yli 3 milj. euron suuruisia uudisrakennuskohteita 2 kpl (7 kpl) ja perusparan- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

10 nuskohteita 7 kpl (12 kpl). Suurimmat valmistuneet uudisrakennuskohteet olivat Kuopion vankilan lisärakennus (17,5 milj. euroa) ja Viikin väestönsuoja Helsingissä (12 milj. euroa). Suurimmat valmistuneet perusparannuskohteet olivat Helsingin oikeustalon peruskorjaus Helsingin poliisilaitoksen käyttöön (34,3 milj. euroa) ja Linnankasarmi Hämeenlinnassa (8,3 milj. euroa). Suurimmat toteutusvaiheessa olevat uudishankkeet olivat Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo (77 milj. euroa), Valtion luola (47,2 milj. euroa) ja Koy Hämeenlinnan poliisitalo (26,7 milj. euroa) ja merkittävimmät toteutusvaiheessa olevat peruskorjaushankkeet olivat Museoviraston Taulukko 1 Toimiala (milj. euroa) 3. Muut raportoitavat asiat Edellä esitetyn lisäksi raportoidaan kiinteistövarallisuuden myynneistä ja hankinnoista, valtion ulkopuolelta otettavista lainoista sekä vuokrausasteen kehityksestä. Kirjanpidon mukaan vuoden aikana myytiin kiinteistöomaisuutta 95,4 (44,8) milj. euron edestä. Kiinteistöjä ostettiin kertomusvuonna 6,1 milj. eurolla. Myynneistä on tarkemmin kerrottu sivulla 5 eduskunnan tulostavoitteiden kohdalla. Erittelyt vuoden aikana tehdyistä kaupoista sisälty- Uudisrakennusinvestoinnit (milj. euroa) toimitalohanke (26,8 milj. euroa) peruskorjattavaan Koy Helsingin Kulttuuritaloon ja Helsingin poliisitalon peruskorjaus (22,6 milj. euroa). % Peruskorjausinvestoinnit, (milj. euroa) % Yhteensä % Tutkimuslaitokset 6,0 9 11,5 6 17,6 7 Toimistot 4,6 7 51, ,4 22 Ministeriöt ja kulttuuri 16, , ,9 14 Puolustus ja turvallisuus 39, , ,6 54 Kehitys- ja aluekiinteistöt 0,9 1 5,4 3 6,3 3 Hallinnon investoinnit 0,3 0 Yhteensä 67, , ,0 100 Taulukko Tutkimuslaitokset 99,4 % 99,8 % Toimistot 96,4 % 95,6 % Ministeriöt ja kulttuuri 99,8 % 99,0 % Puolustus ja turvallisuus 98,8 % 97,8 % Kehitys- ja aluekiinteistöt 81,4 % 82,6 % Senaatti-kiinteistöt 97,1 % 96,1 % Taulukko 3 (euro/m 2 /kk) Joulukuu 2009 Joulukuu 2010 Muutos % Laajuus (1000 m 2 ) Tutkimuslaitokset 11,58 13,36 15,4 381 Toimistot 11,28 11,96 6,0 882 Ministeriöt ja kulttuuri 15,63 15,89 1,6 419 Puolustus ja turvallisuus 11,66 11,37-2,5 105 Kehitys- ja aluekiinteistöt 6,28 6,34 1,0 299 Senaatti-kiinteistöt yht. 11,46 12,17 6, vät erilliseen vuosiraporttiin. Vuoden aikana ei otettu uutta lainaa rahoituslaitoksilta. Huoneistojen vuokrausaste oli 96,1 %. Kokonaisvuokrausaste on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2009, suurin pudotus 1 prosenttiyksikköä kohdistuu puolustusja turvallisuustoimialan kiinteistöihin, myös yliopistokiinteistöjen poistuminen on vaikuttanut kokonaisvuokrausasteen laskuun, yliopistokiinteistöjen vuokrausaste oli miltei 100 %. Vuokrausaste jakautuu toimialoittain seuraavasti (taulukko 2): Senaatti-kiinteistöjen vuokrattava pinta-ala oli yhteensä 6,5 milj. m 2, vastaava pinta-ala oli vuoden 2009 lopussa 8,2 milj. m 2. Vähennys aiheutuu yliopistokiinteistöjen poistumisesta ja myydyistä kiinteistöistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimitilasopimusten keskimääräiset neliövuokrat ja laajuudet toimialoittain (kokonaisvuokrakohteet, taulukko 3): Yliopistokiinteistöjen poistuminen nosti Senaatti-kiinteistöjen keskimääräistä neliövuokraa noin kahdella prosenttiyksiköllä, jos vuoden 2009 luvuista poistetaan yliopistokiinteistöjen osuus neliövuokrat nousivat noin 4 %. Lahjoitukset Musiikkitalon rakentamiseen: Sibelius-Akatemian tulevien vuokramenojen vähentämiseksi Musiikkitalon rakentamista ovat lupautuneet lahjoituksin avustamaan seuraavat yhteisöt; Svenska kulturfonden 3,7 milj. eurolla, Föreningen Konstsamfundet 0,9 milj. eurolla ja Svenska folkskolans vänner 0,4 milj. eurolla. Vuoden aikana lahjoituksia saatiin euron arvosta ja ne on kirjattu tilinpäätöksessä satunnaisiin tuottoihin. Lahjoitukset käytetään investoinnin rahoittamiseen ja lahjoituksilla on myös vuokravaikutus Sibelius- Akatemian tulevaan toimitilavuokraan. Luvatuista 5 milj. euron lahjoi- 10 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

11 tuksista oli vuoden loppuun mennessä saatu euroa. Merkittävimmät käynnissä olevat oikeudenkäynnit: Senaatti-kiinteistöillä oli vuoden lopussa vireillä kolme hankinta-asiaa markkinaoikeudessa ja yksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kaksi asiaa hallinto-oikeudessa ja kuusi asiaa käräjä-/hovioikeudessa. Merkittävimmät riita-asiat ovat Otaniemessä sijaitsevan Micronovan tulipalon vakuutuskorvausasia, joka on vireillä Helsingin hovioikeudessa ja jossa Senaatti-kiinteistöjen ja Vahinkovakuutusyhtiö If:n erimielisyyden suuruus on noin 4 miljoonaa euroa, Senaatti-kiinteistöjen ja Uudenmaan Mestarirakentajat Oy:n välinen Nanotalon urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Lasten Päivän Säätiö on nostanut tammikuussa 2011 kanteen Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritaloa ja Senaatti-kiinteistöjä vastaan. Kanteessa vaaditaan Museoviraston toimitilahankkeen työmaan Linnanmäen huvipuistolle aiheuttamasta väitetystä häiriöstä ja luvattomasta maa-alueen käytöstä noin euron suuruista korvausta. Asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on kesken. Muut riita-asiat ovat taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä. Rahoitus Maksuvalmius säilyi hyvänä. Liikelaitoksen omavaraisuusaste oli kertomusvuoden lopussa 63,8 % (59,4 %). Omavaraisuusaste nousi lähinnä siitä syystä, että yliopistokiinteistöyhtiöt maksoivat etuajassa kauppahintavelkaansa Senaatti-kiinteistöille ja tämän vuoksi uutta lainaa ei tarvinnut ottaa lainkaan vuoden aikana. Korolliset velat (valtio- ja rahalaitoslainat) olivat vuoden lopussa 1714,3 (2 284,7) milj. euroa. Lainoista valtion lainaa oli 609 (1 045) milj. euroa ja rahoituslaitoksilta (1 239) milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt lyhensi kertomusvuoden aikana valtion lainoja yhteensä 216,2 (166,4) milj. euroa ja muita lainoja 134,6 (104) milj. euroa ja maksoi lainojen korkoja yhteensä 62,7 (91,9) milj. euroa ja takausmaksuja valtiolle 5,0 (5,5) milj. euroa. Vuoden aikana ei otettu uutta lainaa. Nettovelkaantumisaste -% (vpo/opo) oli 51 % (63 %). Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 2,5 (3) vuotta ja lainojen keskimääräinen laina-aika 4,7 (5) vuotta. Kiinteäkorkoisten ja korkosuojattujen lainojen osuus lainakannasta oli 61,4 % (67,7 %). Hallituksen päättämän korkoriskipolitiikan mukaan vähintään 50 prosenttia lainoista tulee olla kiinteitä tai koronvaihtosopimuksella kiinteiksi muutettuja lainoja. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt vuosina kolme lainoihin kohdistunutta koronvaihtosopimusta, joilla varmistettiin se, että lainojen suojausaste pysyy hallituksen määrittelemissä rajoissa. Koronvaihtosopimusten markkina-arvo oli vuoden lopussa Korkosuojausten kustannukset olivat kertomusvuonna euroa. Lisäksi tehtiin vuonna 2010 yksi koronvaihtosopimus toukokuussa 2011 valmistuvan Seinäjoen virastotalon vuokrasopimukseen. Koronvaihtosopimus tulee voimaan , sopimuksella muutettiin vuokrasopimuksen leasingkorko kiinteäksi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Senaatti-kiinteistöjen koko lainakannan keskikorko valtion takausmaksut mukaan lukien oli 3,63 %. Rahalaitosten lainojen keskimääräinen korko oli 2,35 % ja valtion takausmaksu mukaan lukien 2,77 %. Likvidit varat olivat joulukuun lopussa 136,4 (70,9) milj. euroa. Kassavaroille saatu kuukauden keskikorko on ollut keskimäärin yhden kuukauden euriboria vastaava korko. Yhden kuukauden euriborkorko on vaihdellut vuoden aikana 0,399 %:sta 0,822 %:iin. Sähkökauppa Vuoden 2010 alussa Senaatti-kiinteistöjen sähkösalkussa oli sitoumuksia 37,8 milj. eurolla ja sitä vastaava markkina-arvo oli -4,3 milj. euroa. Sähkösalkussa oli ennen salkun liittämistä osaksi valtion salkkua sitoumuksia yhteensä 22,6 milj. euron arvosta ja salkun vastaava markkina-arvo oli euroa. Sitoumuksilla on suojauduttu markkinahintojen vaihtelua vastaan ja ne kattavat enintään fyysisen sähkön tarpeen. Senaatti-kiinteistöt on toiminut yhteistyöryhmän jäsenenä Hanselin toteuttamassa valtion yhteisen sähkönhankintatoimittajan kilpailuttamisessa sekä siirtänyt loppuvuodesta sähkönhankintansa osaksi yhteistä puitejärjestelyä. Senaatti-kiinteistöjen tekemät sähkön hintasuojaukset siirrettiin vuoden lopulla osaksi valtion salkkua. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt on osa valtioyhteisöä ja sen asiakkaina ovat ensi sijassa valtion virastot ja laitokset. Omistajatahona valtio asettaa ja luo liikkumatilan ja kehykset liikelaitoksen toiminnalle. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa luotettavan asiakaskunnan parissa. Toimintaympäristö ja liiketoiminta omaavat lyhyellä aikajänteellä matalan riskitason. Senaatti-kiinteistöissä riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka uhkaa sen tavoitteiden saavuttamista tai mahdollisuuksien hyödyntämistä. Valtion omaisuuden hallinnoijana ja tilapalvelujen tarjoajana sekä kehittäjänä Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan peruslinjaus on pitää riskitaso matala- SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

12 na. Pitkäjänteisten asiakkuuksien vastuulliseksi hoitamiseksi voidaan ottaa riskejä, mutta riskinotosta ei saa aiheutua olennaista vaaraa Senaattikiinteistöjen menestymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta. Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu Senaatti-kiinteistöjen hyvään hallintotapaan. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskejä, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Senaatti-kiinteistöt jaottelee tavoitteitaan uhkaavat riskit neljään riskialueeseen: strategiset riskit, ulkoiset riskit, sisäiset riskit ja vahinkoriskit. Riskienhallinnassa tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä merkittävimpiä riskejä osana vuosisuunnittelua toimialoilla, alueilla ja palveluyksiköissä, rajoitetaan ne erikseen vahvistetulle tasolle sekä seurataan riskienhallinnan toteutumista järjestelmällisesti. Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle osana vuotuista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Hallitus seuraa jatkuvasti riskien toteutumista suhteessa riskinottoa koskeviin periaatteisiin ja riskinkantokykyyn. Senaatti-kiinteistöjen organisaation eri osien edustajista koostuva riskienhallinnan yhteyshenkilöverkosto kehittää, vie käytäntöön ja valvoo riskienhallintatoimintaa käytännön tasolla, jossa yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Senaatti-kiinteistöillä on kiinteistönomistajan vastuuvakuutus. Senaatti-kiinteistöt on palovakuuttanut alkaen kaikki kiinteistöt, joissa rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvo on yli miljoona euroa. Kysymyksessä on omaisuus- ja vuokratulon keskeytysvakuutus miljoonan euron omavastuulla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen käytössä olevan Micronova-puhdastilarakennuksen tulipalon korvauksista ei ole päästy vakuutusyhtiön kanssa yksimielisyyteen Senaatti-kiinteistöt nosti kanteen korvauspäätöksestä. Käräjäoikeus tuomitsi vakuutusyhtiön maksamaan vaaditun korvauksen, mutta vakuutusyhtiö valitti asiasta hovioikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Senaatti-kiinteistön hallitus ja johto vastaavat sisäisestä valvonnasta ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on tuloksellista, varat ja omaisuus turvataan, toiminnasta annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja noudatetaan säädöksiä. Senaatti-kiinteistöjen johto on sisäisen tarkastuksen tuella arvioinut sisäisen valvonnan tilaa. Arvioinnissa lähtökohtana on käytetty COSO ERM viitekehystä. Arviointi on perustunut mm. esimiehille tehdyn itse arviointikyselyn tuloksiin sekä sisäisen tarkastuksen ja ulkoisen tarkastuksen tekemään työhön ja tarkastustuloksiin. Tarkastuksissa todettujen valvonnan kehityskohteiden osalta on laadittu toimenpidesuunnitelmat ja ryhdytty toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Senaatti-kiinteistöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan voidaan katsoa olevan riittävällä tasolla. Senaatti-kiinteistöissä jatketaan sisäisen valvonnan kehittämistyötä. Kehityskohteita ovat mm. prosessien riskienhallinta ja riskienhallintatoimenpiteiden seuranta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu, hankintatoimen kehittäminen sekä sopimusten hallinta. Tutkimus- ja kehitystoiminta Senaatti-kiinteistöjen kehitystoiminnan painopisteinä olivat kertomusvuonna ympäristö- ja energiahankkeet, tietomallinnus, paikkatieto sekä ratkaisuliiketoimintaan liittyvien palveluiden kehittäminen. Vuoden aikana käynnistyneessä kiinteistö- ja rakennusalan huippuosaamisen keskittymässä toimittiin perustajäsenenä sekä omistajana RYM Oy koordinaatioyhtiössä. Toiminnan käynnistämiseen osallistuttiin myös aktiivisesti tutkimusohjelmien valmistelutyön sekä hallitustyöskentelyn kautta. Vuoden aikana jatkettiin osallistumista yrityskumppanina ja rahoittajana alan yhteisiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Toiminnan kehittämiseen ilman oman organisaation kuluja käytettiin kertomusvuonna 1,9 milj. euroa, mikä on 0,35 % liikevaihdosta. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisiä kehityskohteita olivat energiankulutus, tilankäytön tehokkuus sekä sisäilmaolosuhteet. Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan tulosvaikutteisesti kirjanpitoon niiden syntymisvuonna. Hallinto Senaatti-kiinteistöjen hallituksen toimikausi päättyi Hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry, varapuheenjohtajana Raija Koskinen valtiovarainministeriö, jäseninä toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy, insinööri Pertti Rantanen, kansliapäällikkö Kari Rimpi puolustusministeriö ja säädösten perusteella henkilöstöjärjestöjen edustajana lakiasiainpäällikkö Arja Virtanen varajäsenenään taloussuunnittelupäällikkö Aulis Kosonen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 12 kertaa. Maaliskuun ja elokuun kokouksissa keskityttiin uuden strategian valmisteluun. Keväällä pidettiin myös yhteistyökokous valtiovarainministeriön kanssa. Uusi liikelaitoslaki tuli voimaan , lain mukaan hallituk- 12 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

13 sen jäsenet nimitetään enintään vuodeksi kerrallaan. Valtiovarainministeriö nimitti Senaatti-kiinteistöille hallituksen vuodelle Hallitus jatkaa samassa kokoonpanossa kuin vuonna Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastajina toimivat kertomusvuoden aikana valtiovarainministeriön asettamat tilintarkastajat BDO Oy/ KHT-tilintarkastaja Hannu Riippi ja varamiehenään KHT-tilintarkastaja Tomi Rimpinen sekä Oy Audiator Ab/JHTT-tilintarkastaja Jarkko Westman varamiehenään JHTT-tilintarkastaja, HTM Sari Korento. Valtiovarainministeriö kilpailutti Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastuksen syksyn 2010 aikana. Senaatti-kiinteistöjen uusiksi tilintarkastajiksi vuosille valittiin PricewaterhouseCoopers Oy/KHT-tilintarkastaja Eero Suomela varatilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Juha Tuomala ja PricewaterhouseCoopers Julkistarkastus Oy/JHTT, KHT tilintarkastaja Outi Koskinen varatilintarkastajanaan JHTT, KHT tilintarkastaja Juha Huuskonen. Tunnuslukutaulukko (liikelaitos) että ensisijaisesti luovutaan ulkopuolisilta vuokratuista tiloista ja pyritään pitämään Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa vuokrausaste mahdollisimman hyvänä. Valtion tilantarpeen väheneminen tulee vaikuttamaan lähivuosina myös Senaatti-kiinteistöjen tuloskehitykseen. Tilahallintaprojektin etenemistä on lähemmin tarkasteltu sivulla 6. Senaatti-kiinteistöjen kannalta merkittäviä päätöksiä olivat vuoden 2011 alusta voimaan tullut uusi liikelaitoslaki, jossa Senaatti-kiinteistöjen asema valtion sisäisenä toimijana vahvistui sekä valtioneuvoston periaatepäätös uudesta valtion kiinteistöstrategiasta. Senaatti-kiinteistöjen strategia päivitettiin vastaamaan sen roolia uusimuotoisena liikelaitoksena, jonka tehtävänä on palvella laajasti valtiokonsernia tilakysymysten asiantuntijaorganisaationa ja palveluintegraattorina. Muutosta, jossa valtion keskitettyjen palveluyksiköiden käyttöä pyritään lisäämään merkittävästi, on kuvattu valtionneuvoston periaatepäätöksessä pysyvistä toimintamenosäästöistä. Valtion kiinteistöstrategian tuomat muutokset toimintaan on sisällytetty osaksi Senaattikiinteistöjen uutta strategiaa. Tulevaisuuden näkymät Senaatti-kiinteistöjen asiakaskuntaan vaikuttava valtiontalouden sopeuttaminen näkyy hallinnon tuottavuusohjelman lisäksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla toimintamallien uudistamisina ja niistä johtuvina tilankäytön tehostamistarpeina. Toimintoja pyritään keskittämään entistä suurempiin yksiköihin ja osin jopa lakkauttamaan. Valtion tilankäytön tehostamiseen liittyen keskeinen tehtävä oli vuoden 2010 aikana valtion tilatietojen haltuunotto osana valtion tilahallinnon konserniohjausta. Tilojen käytön tehostamisen myötä ja valtion henkilöstön supistumisen vuoksi valtion tilantarve tulee lähitulevaisuudessa vähenemään. Tässä tilanteessa tulisi pyrkiä siihen, 1000 euroa Liikevaihto Vuokrakate *) vuokrakate -% lv:sta *) 70,9 69,0 69,4 63,8 Liikevoitto liikevoitto -% lv:sta 37,6 33,4 35,5 33,0 Tilikauden tulos voitto -% lv:sta 19,5 15,1 20,8 22,5 Nettotuotto -% *) 7,8 8,0 8,5 7,8 Sijoitetun pääoman tuotto -% 4,2 3,9 4,4 4,0 Oman pääoman tuotto 3,7 3,0 4,2 4,0 Omavaraisuusaste, % 60,8 59,0 59,4 63,8 Korollisen vpo:n takaisinmaksuaika, v 6,2 6,9 5,9 5,9 Tase Investoinnit investoinnit -% lv:sta 40,4 40,6 45,1 46,0 Henkilöstö *) Luvut laskettu vuokraustoiminnan liikevaihdosta, vuosien lukuihin sisältyvät yliopistokiinteistöt. SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

14 n tuloslaskelma EUR Liite LIIKEVAIHTO , ,68 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,81 Ulkopuoliset palvelut , , , ,28 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,40 Muut henkilösivukulut , , , ,57 Poistot ja arvonalentumiset 5-6 Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Arvonal. pysyvien vastaavien hyödykkeistä , , , ,43 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,92 LIIKEVOITTO , ,76 Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista , ,11 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,15 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 0, ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,90 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,00 0, , ,64 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,12 Satunnaiset erät , ,00 Satunnaiset tuotot , ,00 VOITTO ENNEN VEROJA , ,12 Tuloverot , ,59 TILIKAUDEN TULOS , ,54 14 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

15 Liikelaitoksen tuloslaskelma EUR Liite LIIKEVAIHTO , ,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,81 Ulkopuoliset palvelut , , , ,97 Henkilöstökulut 18 Palkat ja palkkiot , ,32 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,72 Muut henkilösivukulut , , , ,87 Poistot ja arvonalentumiset 5-6 Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Arvonal. pysyvien vastaavien hyödykkeistä , , , ,30 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,17 LIIKEVOITTO , ,57 Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista , ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,67 Arvonalen.pysyv.vast.sijoit , ,34 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,02 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA , ,55 Satunnaiset erät , ,00 Satunnaiset tuotot , ,00 VOITTO ENNEN VEROJA , ,55 Tuloverot , ,90 TILIKAUDEN TULOS , ,65 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

16 n tase EUR Liite VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,15 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,98 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,29 Rakennukset ja rakennelmat , ,46 Koneet ja kalusto , ,18 Muut aineelliset hyödykkeet , ,32 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,20 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksiltä , ,77 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,65 Muut saamiset/sijoitukset 0, , , ,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Saamiset Myyntisaamiset , ,38 Lainasaamiset 0, ,00 Muut saamiset , ,38 Siirtosaamiset , , , ,05 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 12 Peruspääoma , ,85 Muu oma pääoma , ,59 Edellisten tilikausien voitto , ,95 Tilikauden voitto , , , ,92 PAKOLLISET VARAUKSET 16 Muut pakolliset varaukset , ,49 VIERAS PÄÄOMA Lainat valtiolta , ,82 Lainat rahoituslaitoksilta , ,27 Saadut ennakot , ,42 Ostovelat , ,69 Muut velat , ,11 Siirtovelat , , , , , ,24 16 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

17 Liikelaitoksen tase EUR Liite VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,74 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,63 Rakennukset ja rakennelmat , ,31 Koneet ja kalusto , ,10 Muut aineelliset hyödykkeet , ,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,87 Sijoitukset Osuudet saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöissä , ,48 Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä , ,21 Osuudet omistusyhteysyrityksiltä , ,15 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , ,06 Muut saamiset , , , ,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Saamiset Myyntisaamiset , ,69 Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä 0, ,85 Muut saamiset , ,34 Siirtosaamiset , , , ,89 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 12 Peruspääoma , ,85 Muu oma pääoma , ,59 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,25 Tilikauden voitto , , , ,34 PAKOLLISET VARAUKSET 16 Muut pakolliset varaukset , ,49 VIERAS PÄÄOMA Lainat valtiolta , ,82 Lainat rahoituslaitoksilta , ,78 Saadut ennakot , ,51 Ostovelat , ,16 Velat saman liikelaitoskons.tytäryhtiöille , ,12 Muut velat , ,41 Siirtovelat , , , , , ,88 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

18 n rahoituslaskelma EUR LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto , ,76 Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitot , ,92 Poistot ja arvonalentumiset , ,43 Pakolliset varaukset , ,13 Rahoituserät, netto ilman arvonalentumisia , ,64 Verot, netto , ,59 Satunnaiset erät, netto , ,00 RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA , ,17 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) , ,94 Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,53 YHTEENSÄ , ,59 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA , ,76 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot , ,67 Pysyvien vastaavien myynnit , ,93 Luovutus VM:lle YO-kiinteistöyhtiöt ,21 0,00 Luovutus VM:lle YO-osakkeet/muu oma pääoma ,00 0,00 Investointiavustukset 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten saamisten muutos (lisäys -, vähennys +) , ,00 Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,75 Valtiokonttorin velka ,00 0,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,22 Voiton tuloutus , ,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,53 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,50 RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa , ,09 Rahavarat tilikauden lopussa , ,59 Laskelmassa valtion velat sisältyvät rahoituksen rahavirtoihin. 18 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010

19 Liikelaitoksen rahoituslaskelma EUR LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto , ,57 Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitto , ,92 Poistot ja arvonalentumiset , ,30 Pakolliset varaukset , ,13 Rahoituserät, netto ilman arvonalentumisia , ,68 Verot, netto , ,90 Satunnaiset erät, netto , ,00 RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA , ,50 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) , ,41 Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,93 YHTEENSÄ , ,52 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA , ,02 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot , ,37 Pysyvien vastaavien myynnit , ,59 Luovutus VM:lle YO-osakkeet ,00 0,00 Luovutus VM:lle YO-osakkeet/muu oma pääoma ,00 0,00 Investointiavustukset 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,78 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten saamisten muutos (lisäys -, vähennys +) , ,00 Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,03 Valtiokonttorin velka ,00 0,00 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) , ,32 Voiton tuloutus valtiolle , ,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,71 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,53 RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa , ,95 Rahavarat tilikauden lopussa , ,48 Laskelmassa valtion velat sisältyvät rahoituksen rahavirtoihin. SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS

20 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS/JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Liikelaitoksen perustamisen yhteydessä käyttöomaisuus siirtyi liikelaitokselle virastomuotoiselta Valtion kiinteistölaitokselta kirjanpitoarvolla. Perustamisen jälkeen liikelaitoksen hallintaan siirretty omaisuus on arvostettu siirron yhteydessä käypään arvoon. Muut liikelaitoksen tekemät hankinnat on arvostettu hankintahin taan. Käyttöomaisuuden hankintahinta jaksotetaan tilikausille poistosuunnitelman mukaisesti. Henkilökunnan eläketurva on hoidettu Valtiokonttorin Eläkepalveluissa. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kertymisvuonna. 2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Senaatti-kiinteistöt -konsernin tilinpäätös on laadittu valtion liikelaitoksista annetun lain, valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja asetuksen mukaisesti. tilinpäätökseen on yhdistelty konserniyritykset, joissa Senaatti-kiinteistöt hallitsee yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. tilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyhtiöistä vain yliopistokiinteistöyhtiöiden tulokset. Muiden osakkuusyhtiöiden yhdistelemättä jättämisellä ei ole olennaista vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. ja sieltä opetusministeriölle, joka lahjoitti osakkeet uusimuotoisille yliopistoille. Vuoden 2010 konsernissa yliopistokiinteistöyhtiöt ovat konsernin suurimpia osakkuusyhtiöitä. tilinpäätös on laadittu suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Menetelmä on otettu käyttöön vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan liikelaitoksen laskentaperiaatteita. n sisäiset tuotot ja kulut sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. n tilinpäätökseen olennaisen muutoksen edelliseen teki yliopistokiinteistöyhtiöiden yhtiöittäminen ja niiden yhdisteleminen tilinpäätökseen Yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeista siirrettiin hallinnansiirtona kaksi kolmasosaa valtiovarainministeriölle Hankinnan yhteydessä syntynyt konserniaktiiva ja -passiiva on kohdistettu kokonaisuudessaan tytäryhtiöiden omaisuuserien lisäykseksi tai vähennykseksi. Kohdistettu konserniaktiiva/passiiva poistetaan ao. omaisuuserän poistosuunnitelman mukaan. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LIIKEVAIHTO Vuokraustoiminta Myyntitoiminta Palvelut YHTEENSÄ VUOKRAUSTOIMINNAN LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN TOIMIALA Tutkimus/ Yliopistot ja tutkimus Toimistot Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys- ja aluekiinteistöt YHTEENSÄ SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS 2010