VÄLIRAPORTOINTI POLIITTINEN JOHTAMINEN

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIRAPORTOINTI POLIITTINEN JOHTAMINEN"

Taisto Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VÄLIRAPORTOINTI POLIITTINEN JOHTAMINEN 1

2 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY Berg Ari Gunnar Leena Heltimoinen Ilpo Holopainen Hanna Härkönen Juha Kemppi Jouni Kopra Jukka Koskenranta Sanna Kuittinen Matti Kylä-Harakka Paula Rantalainen Juha Repo Hannu Röpetti Aimo Sientola Ilpo Vesterinen Marja-Liisa Ylä-Outinen Arja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen II. vpj. K-S ELY-keskus Perussuomalaiset Kymen piiri Vihreä Liitto, Kaakkois-Suomen Vihreät ry Sitoutumaton kansalaisliike Myö ry Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen pj. Etelä-Karjalan maakuntahallituksen pj. SDP Sosialidemokraatit, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry, puheenjohtaja Suomen Keskusta, Karjalan piiri ry Kansallinen Kokoomus, Kaakkois-Suomen Kokoomus ry Kristillisdemokraattien LPR seutu JHL Vasemmistoliitto Suomen Kristillisdemokraatit, Kymen piiri Eksoten hallituksen pj. Sitoutumaton kansalaisliike Myö Kokoukset: 2.6. Järjestäytyminen Lakiluonnokseen perehtyminen ja lausunnon valmistelu Työpaja ja väliraportin laadinta Puheenjohtajisto on kokoontunut lisäksi sihteeristön kanssa 2 kertaa kokousaineistojen valmistelun tiimoilta. MUUT OSALLISTUJAT Torniainen Ari Virkki Tapio Metsäkallio Kari Wilén-Jäppinen Tiina Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston pj. Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston 1. vpj Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston 2. vpj Etelä-Karjalan maakuntahallituksen 1. vpj Tuimala Aija Viialainen Matti Laihanen Anni Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto, sihteeri 2

3 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ LAKIESITYKSEN MUKAAN JÄRJESTÄMINEN MAAKUNTAVALTUUSTO 59 jäsentä Valitaan vaaleilla MAAKUNTAHALLITUS Jäsenmäärä sovittavissa MUUT TOIMIELIMET Lautakunnat/valiokunnat/jaostot jne. Toimialoittain/ palvelukokonaisuuksittain/ elämänkaaren mukaan VIRANHALTIJARAKENNE Maakuntajohtaja Muut johtavat viranhaltijat VALTA- KUNNAL- LISET PALVELU- KESKUKSET (ict, talous, heha, kiinteistöt) TUOTTAMINEN Maakuntakonserni Palvelulaitos (itsenäinen asema) Oma tuotanto Palvelulaitoksen hallitus Palvelulaitoksen johtaja Muiden vastuualueiden johtajat Konserniyhtiöt Kilpailuilla markkinoilla oleva toiminta N kpl yhtiöitä ja niiden johtoa Yritykset Asuk -kaat 3

4 JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ORGANISOINNISSA HUOMIOITAVAA / Poliittinen johtaminen / Maakuntavaltuusto / Valta: Muodostetaanko lautakunnat(valiokunnat) valtuutetuista ja varavaltuutetuista? / Miten muut ehdolla olleet pääsevät mukaan toimintaan? / Maakuntahallitus / Olisiko 9-12 henkilöä sopiva koko? / Puheenjohtajien osa/kokopäiväisyys / Valiokunta/lautakuntarakenne / Toimialapohjaisuus (sote, infra elinkeinot, työllisyys jne) / Laajemmat kokonaisuutdet (kasvupalvelut, maankäyttö ja infra jne) / Kuntayhteistyö- vuosittaiset kehityskeskustelut yhdessä / Yhteinen neuvottelukunta kuntien kanssa, erilliset palveluyhteistyön rakenteet / Vastuu palveluista jakaantuu moniin rooleihin / Järjestäjän kokonaisvastuun toteuttaminen vahva yhteistyö yritysten kanssa / Yritysten toimintaedellytysten edistäminen / Kilpailu markkinoilla konserniyhtiöissä / Oman tuotannon palvelulaitos / Selkeä ja toimiva rakenne tavoitteena / asiointi, asiakasohjaus, yritysten yhden luukun palvelut, rakenteiden selkeys, palautekanavat 4

5 TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN SISÄLLÖT TOIMEKSIANTO Poliittinen johtamisjärjestelmä / Työryhmä luonnostelee palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja poliittisen/luottamushenkilöhallinnon järjestämisen yhden maakunnan mallissa soveltaen seuraavia teemoja: / Maakuntavaalien järjestäminen Johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus / Luottamushenkilöorganisaatio / Lakkautettavien kuntayhtymien johtajien asema / Työryhmän jäseninä toimivat puolueiden piirijärjestöjen valitsemat edustajat. Lopputuloksena syntyy: / Kuvaus poliittisesta johtamisjärjestelmästä ja konserniohjauksesta / Kuvaus johtamisrakenteesta ja järjestelmästä maakuntavirastossa TYÖSKENTELY VÄLIRAPORTIN LAATIMISEKSI Työryhmä on alkuvaiheessa käsitellyt lakiesitystä uuden maakunnan luottamushallinnon ja organisoinnin näkökulmasta sekä arvioinut lakiesityksen vaikutuksia Etelä-Karjalassa. 5

6 KESKEISINTÄ UUDEN HALLINNON TOTEUTTAMISESSA / Tuleva rakenne on selkeä / Vältetään byrokratiaa ja toimitaan asiakaslähtöisesti / Demokraattinen johtaminen huomioidaan rakenteessa / Yhteistyö sidosryhmien kanssa on monimuotoista / Yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa on sovittava, jotta asiakasasiointi ja viranomaisvastuut ovat selvät 6

7 MAAKUNTAESITYKSEN KESKEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA JA RISKEJÄ YLEISESTI MAHDOLLISUUDET/ EDUT / Maakunnan yhteisen tahtotilan muodostaminen / Useiden toimialojen ohjaus yhteisiin päämääriin, synergiaan ja integraatioon / Aito kokonaisuuden ohjaus / Palvelujen saatavuus ja selkeys paranee / Asukkaiden tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksivalinnanvapaus / Yhtenäiset digitaaliset palvelut / Maakuntahenki (tapahtumat, palkinnot) RISKIT/ HAITAT / Miten asukkaat tietävät, missä päätetään mistäkin? / Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat / Tietojärjestelmät (tietoturva, yksityisyyden suoja) / Integraation hajoaminen / Hallinnon määrä ja kustannukset vaarassa kasvaa / Lainsäädäntö esteenä asioista sopimiselle ja tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle / Nurkkakuntaisuus ja vastakkainasettelu maakunta - kunnat / Päällekkäisyys ja yhteistyön aukot miten tunnistetaan ja paikataan? / Henkilöstön saatavuus 7

8 MAAKUNTAHALLINNON MAHDOLLISUUKSIA JOHTAMISEN NÄKÖKULMISTA ERI SIDOSRYHMILLE ASUKASYHTEISTYÖ YRITYSYHTEISTYÖ KUNTAYHTEISTYÖ Asukkaiden edustajat päättävät palveluista Asukkaiden tarpeiden vahvempi huomiointi Uudet yhteistyömuodotsome vahvistuu Järjestöjen aktivointi Maakuntahenki Monta roolia (mahdollistaminen, ohjaus, valvonta, kumppanuus) Palvelujen saatavuus Kustannushyötyjä Palveluviennin edistäminen Oppilaitosyhteistyö Yrittäjäystävällinen digitaalinen palvelualusta Palvelun selkeys kokonaisuutena Uusien osaajien houkuttelu Yhteistyö ja rajapinnat selkeiksi Toimivat tukipalvelut ja kustannussäästöt yhdessä Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä on hyvä esimerkki yhteistyöstä Yhteiset kärkihankkeet Investointien houkuttelu Yhtenäiset digitaaliset palvelut 8

9 MAAKUNTAHALLINNON RISKEJÄ JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA ERI SIDOSRYHMILLE ASUKASYHTEISTYÖ YRITYSYHTEISTYÖ KUNTAYHTEISTYÖ Ehdokkaiden saaminen vaaleihin Jaksaako asukas osallistua aktiivisesti? Selkeät palveluketjut asiakkaalle? Yritysten palaute ja tiedot maakunnille Maakunnalliset lakisääteiset vaikuttamisfoorumit jäävät etäisiksi Kuntalaisten tasapuolinen kuuleminen ei vain äänekkäimmät Tietojärjestelmät ja tiedon kulku yrityksistä maakuntaan Integraation hajoaminen kun monia tarjoajia Hallinnon määrän kasvuyritysyhteistyössä ja valvonnassa Palvelujen saatavuuden turvaaminen reunaalueilla kun palveluilla monia tuottajia Lainsäädännön esteet yhteistyölle Vastakkainasettelu Päällekkäisyys palveluissa Yhteistyön aukottunnistettava Digitaalisen toiminnan aloittaminen kestää 9

10 MUUTA HUOMIOITAVAA- ERITYISKYSYMYKSIÄ TMS. / Palvelulaitoksen johtaminen eriytyy maakunnasta / Monta järjestäjää- yksi oma tuottaja 10

Samankaltaiset tiedostot

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS 27.1.2016 1 10.00 10.05 AVAUSPUHEENVUORO: Maakuntahallituksen pj. Jukka Kopra 10.05 10.35 VALTION ALUEHALLINNON JA MAAKUNTAHALLIN-NON UUDISTAMINEN: Selvityshenkilö Lauri Tarasti