INFO Yrittäjä. Tässä numerossa mm. E-laskupalvelun hintoja. Yritysten sukupolvenvaihdosten verotus. Kiinteistöinvestoinnit ja alv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFO 2 2008. Yrittäjä. Tässä numerossa mm. E-laskupalvelun hintoja. Yritysten sukupolvenvaihdosten verotus. Kiinteistöinvestoinnit ja alv"

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. E-laskupalvelun hintoja Yritysten sukupolvenvaihdosten verotus Kiinteistöinvestoinnit ja alv YT-laki käytännössä Saatavien lopullinen vanhentuminen TiMe-seminaarit Rahoitusta lähialuehankkeisiin

2 Sisällysluettelo 1. TALOUS JA RAHA... 2 E-laskujen kustannukset... 2 Viennin paikalliskustannuksiin joustoa... 3 Finnveran pääomasijoitustoiminta laajenee... 3 Työkaluja jäsenyritysten luoton- ja riskienhallintaan... 3 Maksuhäiriöt kasvaneet... 4 Patenttiasioita koskevat maksumuutokset VEROTUS... 5 Yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen uudistus... 5 Veroilmoitusten aikataulut ja menettelyt ennallaan... 6 Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus täsmennyksiä menettelyohjeeseen vuoden 2008 alusta... 6 Kiinteistöinvestointien tarkistus arvonlisäverotuksessa vuoden 2008 alusta... 7 Rakennusala verovalvonnan erityiskohteena... 8 Yritysten kannattaa hakea palautusta ulkomaille maksettuun arvonlisäveroon TYÖELÄMÄ... 9 Artikkelisarja Uusi yhteistoimintalaki käytännössä Osa 2: Työnantajan velvollisuus antaa tietoja henkilöstöryhmien edustajille... 9 Tarkkana määräaikaisissa työsuhteissa YRITYSELÄMÄ Rakennusten energiatodistus tuli pakolliseksi Mainonta luetteloissa sopimusehdot luettava tarkasti YLEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi ulosottokaari saatavien lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestely Vähemmistöosakkeiden lunastaminen keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä Tilaajavastuu takkuaa, apua verkkopalvelusta KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Finnveran verkkotesti kannustaa yrittäjäksi Time-seminaareissa ajankohtaista tietoa sähköisestä asioinnista KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälisiä innovaatioasiantuntijoita Lähialuehankkeet Finpron maaraportit Facts Finding - matka Ukrainaan Yrittäjä Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) , Kirjoittajina toimivat Suomen Yrittäjien asiantuntijat talouden, rahoituksen, verotuksen, työelämäkysymysten, lainsäädännön, kansainvälistymisen ja koulutuksen alueilta. YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2008 Numero synet.plus 1/ / / / / / ISSN

3 1. TALOUS JA RAHA Yrittäjä E-laskujen kustannukset E-lasku nostaa tuntuvasti pk-yrityksen pankkipalvelumaksuja. Säästöjä syntyy kuitenkin jo postimaksujen vähentymisen myötä. Suomen Yrittäjät, ekonomisti Harri Hietala, p. (09) , Suomen Yrittäjien tekemä pk-yritysten pankkipalvelumaksuvertailu tarkastelee pankkien listahintoja. Yrittäjistä osa maksaa listahintoja. Osa hoitaa asiointinsa erilaisilla pankkien tekemillä pakettitarjouksilla, jotka sisältävät tiettyjä palveluita (rajoitetun määrän) tiettyyn maksuun. Tällöin erillisistä tapahtumista koituvia maksuja ei peritä. Vertailun perusteella e-laskuun siirtyminen ja e-laskupalvelujen ottaminen omasta pankista nostaa lisäpalvelun myötä pankkipalvelumaksuja. Vastapuolena on kuitenkin otettava huomioon syntyneet säästöt siitä, että ei tarvitse lähettää paperista laskua kirjekuorineen ja postimaksuineen, sekä se, että työaikaa säästyy niin laskua lähetettäessä kuin maksettaessakin. E-laskupalveluita tarjoavat myös muut tahot kuin pankit. Lähetettävien ja vastaanotettavien e-laskujen hinnat vaihtelevat senttiin kappaleelta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Useimmat pankit perivät e-laskupalveluista myös kuukausimaksuja, ja palveluun liittyy käyttöönottomaksu. E-laskun hinnan vertailukohdaksi voi ottaa postimaksun. Esimerkiksi jo yksistään edullisin toisen luokan postimaksu enintään 50 gramman kirjeeltä (60 senttiä) on lähetettävän e-laskun palvelumaksua suurempi. Tämän päälle tulevat muut säästöt suurimpana säästyvä työaika. Vielä suuremmat säästöt e-laskusta kertyy, jos e-laskutus voidaan kytkeä kiinteästi osaksi yrityksen kirjanpitoa ja muuta tietohallintoa niin, että erillistä tietojen syöttöä atk-järjestelmiin voidaan vähentää säästäen työaikaa. Jos kirjanpito ja tietohallinto on ulkoistettu, yrittäjän on syytä katsoa, että e-laskutukseen siirtymisen myötä myös yrittäjälle syntyy säästöä tietojenkäsittelyn automatisoituessa. Verkkomaksupainikkeen käyttöönotosta peritään useissa pankeissa käyttöönottomaksu. Verkkomaksupainikkeen hinnoitteluperiaatteet ovat samat kaikissa pankeissa. Yleisin kuukausimaksu on 10 euroa. Vastaanotetusta maksusta peritään yleisimmin senttiä. Lähtevien maksujen hinnat (0 20 senttiä) ovat matalampia kuin saapuvien (0 50 senttiä). Viitteettömien maksujen hinnat ovat selvästi (3 5 kertaa) korkeampia kuin viitteellisten. Asiakkaan pankkikorttimaksu maksupäätteellä tuo yritykselle keskimäärin 3 sentin kustannuksen. Päiväkassan laskennasta pankit laskuttavat kertamaksun sekä usein myös setelien ja kolikoiden määrään tai arvoon perustuvan lisämaksun. Useilla pankeilla on myös kiinteähintaisia paketteja. Yhden henkilön palkan maksusta aiheutuu 0 13 senttiin kustannus. Paperisesta tiliotteesta pankit perivät 1,20 1,70 euroa. Yhdellä pankilla ensimmäinen tiliote on ilmainen. Sähköiset tiliotteet maksavat senttiä kappale. Kolmella pankilla sähköinen tiliote on ilmainen. Verkkopankkien ja pankkiyhteysohjelmien kuukausikustannukset ovat 3 20 euroa. Myös ns. eräsiirtoihin saattaa liittyä joissakin pankeissa aineistokohtaisia maksuja. Vuodesta 2007 listapalvelumaksut eivät ole muuttuneet muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Yrittäjien on perusteltua kerätä aika ajoin tietoa yrityksen maksuliikenteestä ja pyytää tarjoukset eri pankeista. Vertailussa huomioon täytyy ottaa myös lainanhoitokulut ja sijoittamisesta koituvat kulut sekä näin pyrkiä valitsemaan edullisin vaihtoehto ja toimintamalli. Vertaaminen ei ole kuitenkaan helppoa hinnoitteluperusteiden ollessa osittain erilaisia eri pankeissa. Suomen Yrittäjät on vertaillut pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja helmikuussa 2008 tehdyllä kyselyllä. Kyselyssä olivat mukana Nordea, OP- Pohjola, Sampo, Aktia, Handelsbanken ja Ålandsbanken. Selvityksessä esiintyvät listahinnat ovat voimassa olleita hintoja. Osalla pankkiryhmistä hinnat ovat ohjeellisia ja vaihtelevat paikallispankeittain. Vertailu löytyy Suomen Yrittäjien internet-sivuilta E-laskupalvelun hintoja Vastaanotettava e-lasku verkkopankissa 5 euroa/kk, 60 senttiä/kpl pankkiyhteysohjelmalla 0-49 kpl/kk; 5 euroa/kk, 45 senttiä/kpl Nordea kpl/kk; 10 euroa/kk, 35 senttiä/kpl kpl/kk; 40 euroa/kk, 30 senttiä/kpl kpl/kk; 200 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Lähetettävä e-lasku verkkopankissa sama kk-maksu kattaa, 60 senttiä/kpl pankkiyhteysohjelmalla 0-49 kpl/kk; 5 euroa/kk, 35 senttiä/kpl kpl/kk; 10 euroa/kk, 25 senttiä/kpl kpl/kk; 40 euroa/kk, 20 senttiä/kpl kpl/kk; 200 euroa/kk, 15 senttiä/kpl OP-Pohjola 25 senttiä/kpl 25 senttiä/kpl Sampo 5 euroa/kk, 36 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 18,3 senttiä/kpl Aktia 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Handelsbanken 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Ålandsbanken 0 senttiä/kpl 25 senttiä/kpl 2

4 Viennin paikalliskustannuksiin joustoa Finnvera voi taata vientiluottoja, joissa paikalliskustannuksia rahoitetaan enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Paikalliskustannukset ovat viennin kohdemaassa syntyviä vientikauppaan olennaisesti liittyviä kuluja. Uuden säännön mukaan Finnvera voi taata vientiluottoja, joissa paikalliskustannuksia rahoitetaan enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Julkisesti tuetun vientiluoton enimmäismäärä voi siis olla 115 prosenttia vientikaupan arvosta aiemman 100 prosentin sijaan. Vientikaupan arvo määritellään OECDvientiluottosopimuksessa vietyjen tavaroiden ja palvelujen arvoksi eli tavallisimmin se lasketaan vähentämällä viejän kokonaiskauppahinnasta paikalliskustannukset. Vientiluottosopimuksen edellyttämä käteisosuusvaatimus säilyy ennallaan ja on 15 prosenttia vientikaupan arvosta. Uusi jousto on otettu lähtien käyttöön kolmen vuoden koeajaksi. Finnveran pääomasijoitustoiminta laajenee Yritysten alkuvaiheen julkinen pääomasijoitustoiminta keskitetään Finnveraan. Jatkossa Finnvera hoitaa ja kehittää myös yksityissijoittajien eli ns. businessenkeleiden verkostoa. Helmikuun alussa Veraventure Oy on ottanut käyttöön ns. business-enkeleille tarkoitetun uuden palvelumallin. Aloitusrahasto Vera Oy voi tehdä yhteissijoituksia sekä rahastojen että yksityisten sijoittajien kanssa. Aiemmin näitä tehtäviä ovat hoitaneet Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tavoitteena on tehdä Aloitusrahasto Veran kautta pääomasijoituksia noin 100 miljoonalla eurolla 300 innovatiiviseen yritykseen vuoteen 2011 mennessä. Työkaluja jäsenyritysten luoton- ja riskienhallintaan Suomen Asiakastieto Oy ja Suomen Yrittäjät ovat sopineet yhteistyöstä. Sopimuksen mukaan Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sopimusasiakkuuden ja räätälöityjä yritysraportteja jäsenetuhintaan vuoden 2008 aikana. Kyseessä on uusi valtakunnallinen jäsenetu, jota käyttämällä jäsenyritykset voivat parantaa luoton- ja riskienhallintaansa. Palvelun kautta yritys voi saada liikekumppanistaan perustietojen lisäksi maksuhäiriötiedot, luottoluokituksen ja maksutapatiedot. Palvelu on jäsenyritysten hyödynnettävissä sivujen synet. plus -jäsenpalvelun kautta. Yrittäjä, joka haluaa hyödyntää yrittäjäjärjestön jäsenetua, tekee vuosisopimuksen Asiakastiedon kanssa. Vuosisopimus oikeuttaa yrittäjille räätälöityyn palvelutarjontaan. Asiakastiedolla on kaikkien käytettävissä oleva aarre.fi palvelu, joka on hyödynnettävissä satunnaiseen tarpeeseen. Lisätietoja: -sivujen synet.plus jäsenpalvelu, johon kirjaudutaan jäsennumerolla. 3

5 Maksuhäiriöt kasvaneet Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä vuoteen 2006 verrattuna. Vuoden lopussa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli ja maksuhäiriöisiä yrityksiä Vuonna 2007 yrityksille ja yksityishenkilöille rekisteröitiin yhteensä uutta maksuhäiriömerkintää eli 20,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Maksuongelmat kasautuvat samoille henkilöille. Uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n henkilöluottotietorekisteriin 22,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi silti vain vajaalla prosentilla. Yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kääntyi viime vuonna selvään 7,9 prosentin kasvuun. Yrityksille rekisteröitiin yhteensä uutta maksuhäiriömerkintää, joista trattoja oli noin puolet. Maksuhäiriöisiä yrityksiä oli vuoden 2007 lopussa eli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Patenttiasioita koskevat maksumuutokset Patenttiasioita koskevat maksumuutokset tulevat voimaan Työ ja elinkeinoministeriö on antanut asiaa koskevan asetuksen (no 70/2008) Muutokset koskevat hakemusmaksua, patenttivaatimuksista suoritettavia maksuja, julkaisumaksuja ja vuosimaksuja. Kansainvälisten hakemusten osalta muutokset koskevat maksun palautusta uutuustutkimusmaksusta. Eurooppapatentin osalta muutokset koskevat julkaisumaksua. Hakemusmaksu on edullisempi, kun hakemus jätetään sähköisesti. Julkaisumaksut ovat kiinteähintaisia ja kun asiakirjat on toimitettu sähköisesti julkaisua varten, on hinta edullisempi kuin jos asiakirjat on toimitettu paperimuodossa julkaisua varten. Muutokset tulevat voimaan lukien, ja maksu on suoritettava eräpäivänä voimassa olevan maksutaulukon mukaisesti. Lisätietoja: Patentti- ja rekisterihallitus, p. (09)

6 2. VEROTUS Yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen uudistus Hallitus on päättänyt uudistaa maa- ja metsätilojen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen kasvattamalla nykyistä huojennusta. Hallitusohjelmaan kirjattu täysi verovapaus on siis vaihtumassa nykyisen huojennuksen kasvattamiseen. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Leena Romppainen, p. (09) , Valmistelun aikana täyden verovapauden toteuttamisessa ongelmaksi nousi hallitusohjelmaan kirjatun aidon tuotannolliseen toimintaan liittyvän omaisuuden määrittely. Rajaukset olivat muodostumassa niin ahtaiksi, että käytännössä hyvin usein yritysten taseet olisi avattu ja omaisuus eroteltu rankalla kädellä aitoon ja muuhun omaisuuteen. Kun vapautuksen kohteena olisi ollut vain tämä aito yritysomaisuus, olisi muu omaisuus tullut täyden perintö- ja lahjaveron kohteeksi. Tämä puolestaan olisi kiristänyt jatkajan verotusta useissa tilanteissa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästikin. Tätä ei voitu hyväksyä. Yritysten sukupolvenvaihdokset Tehty ratkaisu huojentaa perintönä tai lahjana siirtyvän yrityksen arvostamista ja siten alentaa maksettavaa veroa. Nykyisin yritys arvostetaan 40 prosenttiin verotusarvosta. Hallituksen päätöksen mukaan vero määrättäisiin arvosta, joka on 20 prosenttia verotusarvosta. Edelleen jatkajan on saatava perintönä tai yhdellä lahjoituksella vähintään 10 prosenttia yrityksestä. Samoin yritystoimintaa on jatkettava aktiivisesti vähintään viiden vuoden ajan, jottei huojennusetua menetetä. Etujärjestöillä lausuntokierroksella ollut luonnosteksti oli kuitenkin ristiriidassa päätetyn toteutustavan kanssa ja edellyttää vielä kohtuullisen paljon kehittämistä. Muitakin muutoksia esitetään Hallituksen päätös sisältää myös kaksi muuta muutosta maa- ja metsätilojen sekä sukupolvenvaihdosten verotuskokonaisuuteen. Toinen niistä koskee huojennusedun menettämisen edellytyksiä. Nykyisin huojennusetu menetetään, jos huojennuseduin saatu yritys luovutetaan vapaaehtoisesti esim. kaupalla eteenpäin. Nyt esitetään huojennusetu menetettäväksi myös niissä tilanteissa, joissa toiminta lakkaa tai olennaisesti supistuu muutoin kuin tilapäisesti eikä tämä johdu kannattamattomuudesta tai yrittäjän henkilökohtaisesta sairaudesta tai muusta vastaavasta syystä. Nämä uudet edellytykset ovat ongelmallisia, koska määritelmät ovat hyvin avoimia; Mikä on olennainen tai tilapäinen supistuminen? Toinen suunniteltu muutos koskee luovutusvoiton määrän laskemista. Jos huojennuseduin saatu yritys myydään, vähennetään myyntihinnasta nykyisin täysi verotusarvo, joka on ollut huojennuksen laskennan pohjana. Hallitus on päättänyt muuttaa luovutusvoiton laskentatapaa siten, että myyntihinnasta vähennetään verotuksen pohjana ollut todellinen eli huojennettu arvo. Tämä tarkoittaa huojennuseduin saadun yrityksen myyntivoittoverotuksen kiristymistä joissakin tilanteissa. Verotus kiristyy, kun myynti tapahtuu viiden vuoden ns. karenssiajan jälkeen eikä hankintameno-olettama nouse vähintään veronhuojennuksen myöntämishetken täyden verotusarvon suuruiseksi. Tulevia on hankala ennakoida kuka tietää, myykö perintönä tai lahjaksi saamansa yrityksen tulevaisuudessa ja mihin hintaan? Perintö- ja lahjavero on lähisukulaisten välillä (16%) alhaisempi kuin luovutusvoitosta maksettava vero (28%). Voidaan siis kärjistäen todeta, että jos tietää myyvänsä perinnöksi tai lahjaksi saamansa yrityksen tulevaisuudessa, niin on mahdollisesti verotuksellisesti kannattavaa maksaa mieluummin perinnön tai lahjan perusteella vero huojentamatta, jotta tulevaisuudessa (mahdollisesti) syntyvä luovutusvoitto jää alhaisemmaksi. Lopullinen lakiesitys huhtikuussa 2008 Edellä kirjoitettu perustuu hallituksen tekemän poliittisen päätöksen perusteella kirjoitettuun luonnokseen hallituksen esitykseksi. Kaikki yksityiskohdat eivät siis ole vielä lopullisesti varmentuneet. Lopullisen hallituksen esityksen valmistuessa (huhtikuu 2008) voidaan tarkemmin arvioida, mikä todella tulee muuttumaan ja mitkä ovat uudistuksen haasteet. Lainmuutoksen odotetaan tulevan voimaan kesällä On mahdollista, että muutos on siten takautuva, että verovelvollisen niin halutessa uusia säännöksiä sovelletaan jo vuoden 2008 alusta. 5

7 Veroilmoitusten aikataulut ja menettelyt ennallaan Veroilmoituksen antamisaikoja ei ole muutettu. Veroilmoitus on annettava ja korjattu esitäytetty veroilmoitus on palautettava seuraavissa määräajoissa: viimeinen palautuspäivä Maatalouden veroilmoitus, lomake 2 ja alkutuottajan arvonlisäverolomake Arvonlisäverovelvollisen metsätalouden harjoittajan metsätalouden veroilmoitukset, lomakkeet 2C ja alkutuottajan arvonlisäverolomake Metsätalouden harjoittajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, palauttavat metsätalouden veroilmoitukset yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa tai Liikkeen- ja ammatinharjoittajat palauttavat kaikki veroilmoituksensa (myös esitäytetyn veroilmoituksen) tilikaudesta riippumatta yhtä aikaa eli viimeistään ellei lomakkeelle ole merkitty muuta palautuspäivää Muut henkilöasiakkaat palauttavat korjatun esitäytetyn veroilmoituksensa lomakkeelle merkittynä päivänä tai Verotusyhtymän veroilmoitukset Elinkeinoyhtymän veroilmoitukset tilikaudesta riippumatta Yhteisöjen veroilmoitukset (osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhteisetuudet yms.) 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus täsmennyksiä menettelyohjeeseen vuoden 2008 alusta Vuoden 2007 alusta tulivat voimaan ulkomaista vuokratyövoimaa koskevat säännökset, joiden nojalla Pohjoismaista ja Baltian maista sekä eiverosopimusmaasta tulevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa. Verohallitus on täydentänyt julkaisuaan Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus (Verohallituksen julkaisu ). Ohjeeseen otetut keskeisimmät muutokset ovat: - ohjeeseen on lisätty työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin välisiä rajanvetokysymyksiä koskeva osio sekä työvoiman vuokrauksen ja työvoiman välittämisen rajanvetokysymyksiä koskeva osio - ohjeeseen on lisätty menettelyohjeet yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle työntekijälle - ohjeeseen on lisätty menettelyohjeet ulkomaisen työnantajan rekisteröinnistä työnantajarekisteriin sekä ulkomaisen työvoimaa vuokraavan yrityksen ennakkoperintärekisteröinnistä - ohjeeseen on lisätty arvonlisäverovelvollisuutta koskevaa ohjeistusta - vuoden 2008 alusta työn teettäjän ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu koskemaan myös toimeksiantosuhteiden loppumista Ohje löytyy kokonaisuudessaan verohallinnon internetsivuilta 6

8 Kiinteistöinvestointien tarkistus arvonlisäverotuksessa vuoden 2008 alusta Arvonlisäverotuksessa on tullut voimaan uudet kiinteistöinvestointisäännökset. Ne koskevat kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtäviä oikaisuja kymmenen vuoden pituisen tarkistuskauden aikana. Kiinteistön vuokraaminen ja muu käyttöoikeuden luovuttaminen on verottomaksi säädettyä toimintaa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi liikehuoneistojen vuokrauksesta. Tästä kiinteistön vuokraustoiminnasta on hakeuduttava verovelvolliseksi erikseen, vaikka elinkeinonharjoittaja olisi jo muusta toiminnasta arvonlisäverovelvollinen. Verovelvolliseksi hakeutunut vuokranantaja voi vähentää kiinteistöä varten hankittujen tavaroiden ja palveluiden ostohintaan sisältyvät arvonlisäverot siltä osin kuin hankinnat kohdistuvat verollisen vuokrattuihin tiloihin. Kiinteistöinvestointi Uudet tarkistussäännökset koskevat vain kiinteistöinvestointeja. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvän rakentamispalvelun ostamista tai suorittamista itse. Perusparantamisella tarkoitetaan entiseen tapaan menoja, jotka on tuloverotuksessa aktivoitava kiinteistön hankintamenoon. Tarkistussäännöksiä ei siis sovelleta kiinteistöihin, joilla on suoritettu vain korjausrakentamiseen tai huoltoon liittyviä palveluja. Tarkistamisella tarkoitetaan sitä, että kiinteistöinvestoinneista voidaan tehdä käyttötarkoituksen muuttumisen perusteella arvonlisäverovähennyksiä, jos aikaisemmin muuhun tarkoitukseen hankittu kiinteistöinvestointi otetaan myöhemmin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Lisäksi, jos kiinteistö myydään tai se otetaan muuhun kun vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, kiinteistöinvestoinnista tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä joudutaan palauttamaan siltä osin kuin tarkistusaikaa on jäljellä. Mitä tilanteita tarkistusjärjestelmä koskee? Kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, kun kiinteistön käyttötarkoituksessa tapahtuu muutoksia. Vähennystä tarkistetaan, jos 1 kiinteistön vähennykseen oikeuttava käyttö pienenee tai kasvaa suhteessa alkuperäiseen vähennykseen; 2 kiinteistö luovutetaan; 3 verovelvollisuus päättyy; tai 4 kiinteistö poistetaan liikeomaisuudesta. Kiinteistön vuokra- tai muun käyttöoikeuden haltijaan sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin kiinteistön omistajaan. Käyttöoikeuden haltija on siten oikeutettu tai velvollinen vähennyksen tarkistamiseen suorittamastaan kiinteistöinvestoinnista kiinteistön käytön muutosten taikka käyttöoikeuden edelleen luovuttamisen tai päättymisen yhteydessä. Kiinteistön käyttöoikeuden päättyessä tarkistamista ei kuitenkaan suoriteta käyttöoikeuden haltijan tekemästä perusparantamisesta, ellei tämä saa siitä korvausta. Tarkistuskausi Vähennystä tarkistetaan vain, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai se luovutetaan tarkistuskauden aikana. Tarkistuskauden päättymisen jälkeen kiinteistö voidaan luovuttaa tai ottaa mihin tahansa käyttöön ilman veroseuraamuksia. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut. Rakentamispalvelun valmistumisella tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin ostettu rakennus tai palvelu on vastaanottotarkastuksessa tai muutoin hyväksytty vastaanotetuksi. Itse suoritetun rakentamispalvelun valmistumisajankohtana pidetään rakennuksen tai perusparannetun rakennuksen käyttöönottoajankohtaa. Tarkistuksen laskeminen Kiinteistön käytön muuttuessa hankintaan sisältyvän veron vähennystä tarkistetaan vuosittain kultakin tarkistuskauteen kuuluvalta kalenterivuodelta eli tarkistusvuodelta. Vähennykseen oikeuttava käyttö lasketaan koko tarkistusvuoden olosuhteiden perusteella. Tarkistus kohdistetaan tarkistusvuoden viimeiselle kalenterikuukaudelle. Kiinteistön luovutuksen yhteydessä, verovelvollisuuden päättyessä ja kiinteistön liikeomaisuudesta poistamisen yhteydessä hankintaan sisältyvän veron vähennystä tarkistetaan yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Kiinteistön katsotaan tällöin olevan jäljellä olevan tarkistuskauden ajan kokonaan muussa kuin vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Tarkistus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana kiinteistö on luovutettu, verovelvollisuus on päättynyt tai kiinteistö poistettu liikeomaisuudesta. Vuosittain tarkistettavalla määrällä tarkoitetaan määrää, jolla vähennys kasvaa tai pienenee tarkistamisen johdosta. Sen perustana on tarkistuskauden pituuden mukaan yhdelle vuodelle kohdistuva osa hankintaan sisältyvästä verosta. Tätä osaa tarkistetaan alkuperäisen ja tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön mukaisessa suhteessa. Vuosittain tarkistettava määrä on siten 1/10 siitä osasta hankintaan sisältyvää veroa, joka vastaa alkuperäisen vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden erotusta. jatkuu sivulla 8 7

9 jatkoa sivulta 7 Tarkistettava määrä lasketaan kaavalla 1/10 x (alkuperäiseen vähennykseen oikeuttavan käytön osuus koko käytöstä tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön osuus koko käytöstä) x hankintaan sisältyvä vero. Hankintaan sisältyvällä verolla tarkoitetaan paitsi ostettujen rakentamispalveluiden hankintaan sisältyvää veroa myös itse suoritetusta rakentamispalvelusta suoritettavaa veroa. Tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirto Yrittäjä Kiinteistön luovutus ei pääsääntöisesti aiheuta tarkistusvelvollisuutta, vaan tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät ostajalta myyjälle. Tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät kiinteistön myynnissä ja muussa luovutuksessa, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja tai kunta, ostaja hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten eikä erikseen sovita, että myyjä suorittaa vähennysten tarkistamisen. Myyjän on tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtyessä annettava ostajalle selvitys, josta on käytävä ilmi mm. rakentamispalvelun valmistumis- tai kiinteistön vastaanottoajankohta, investointiin sisältyvä vero sekä vähennetyn veron määrä. Ostaja on velvollinen antamaan selvityksen siitä, että hän hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten. Voimaantulo Uudet säännökset koskevat kaikkia tai sen jälkeen tapahtuvia luovutuksia ja käyttötarkoituksen muutoksia. Tarkistussäännöksiä ei sovelleta lainkaan, jos kiinteistöinvestointi on valmistunut ennen Investoinnit, jotka ovat valmistuneet , ovat tarkistusmenettelyn piirissä, mutta tarkistuskausi ei kuitenkaan pitene vaan on viisi vuotta uusien säännösten mukaisesti laskettuna. Verohallitus on antanut verovirastoille uuden kiinteistöinvestointien tarkistamista koskevan ohjeen Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus (Dnro 1845/40/2007), joka löytyy verohallinnon internetsivuilta Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään veroneuvontaan. Rakennusala verovalvonnan erityiskohteena Verohallinto aloitti tammikuussa yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa laajan rakennusalan verovalvontahankkeen. Hankkeen tavoitteena on harmaan talouden torjunta rakennusalalla, alalla toimivan ulkomaisen työvoiman verovalvonnan kehittäminen sekä rakennusalan valvontamenetelmien kehittäminen ja tehostaminen. Valvontahakkeen erityisenä kohteena ovat ulkomaisen rakennustyövoiman ja ulkomaisen rakennusyritysten saaminen valvonnan piiriin, korjaus- ja saneeraustoiminta, perustajaurakointi ja pientalorakentaminen. Vuonna 2008 aloitetaan myös neuvontaprojekti omakotirakentajan velvollisuuksista yhdessä kuntien rakennustarkastajien kanssa erityisesti Etelä-Suomen kasvukunnissa. Hankkeen aikana pyritään tehostamaan viranomais- ja sidosryhmäyhteystyötä sekä yhteistyötä Viron verohallinnon kanssa. Verohallinnon lisäksi hankkeeseen osallistuvat poliisihallinto, syyttäjälaitos, ulosottohallinto, työvoimahallinto, työsuojeluhallinto, Maahanmuuttovirasto, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutusten liitto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT. Nelivuotinen hanke ajoittuu vuosille Hanketta johtaa ja koordinoi Verohallitus. Yritysten kannattaa hakea palautusta ulkomaille maksettuun arvonlisäveroon Yritysten kannattaa hakea takaisin jo muutaman ulkomaanmatkan aikana kertyneet arvonlisäverot. Vuoden 2007 aikana ulkomaille maksettujen arvonlisäverojen takaisinhaku on tehtävä kevään 2008 aikana. Hakemusten ja alkuperäisten laskujen tulee olla perillä kohdemaiden veroviranomaisilla kesäkuun loppuun mennessä. EU-maissa arvonlisäverokannat ovat prosenttia. Tyypillisiä arvonlisäverollisia liiketoiminnan kuluja, joista yritykset voivat hakea veronpalautuksia, ovat hotellimajoitukset, messut, kurssit ja edustukset ravintoloissa sekä erilaiset paikalliset alihankinnat. Arvonlisäverojen takaisinhaun ulkomailta voi tehdä joko yritys itse tai asiaan erikoistunut toimija. Alv-palautukset on edelleen haettava suoraan kohdemaiden veroviranomaisilta eikä niitä voi vähentää kotimaan verotuksessa. Hakemusten sisältövaatimukset vaihtelevat maittain. Esimerkiksi laskujen muotovaatimukset on ehdottomasti 8 otettava tarkkaan selville etukäteen. Hakemuslomakkeet on hankittava kyseisten maiden veroviranomaisilta ja ne tulee useimmiten täyttää kohdemaan kielellä. Vuonna 2007 perittyä arvonlisäveroa palauttavat kaikki Euroopan unionin jäsenmaat sekä Islanti, Monaco, Norja, Sveitsi ja Kanada. Uusia palautusmaita tulee mukaan jatkuvasti ja suomalaisyritysten takaisinhakuoikeudet laajentuvat. Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään veroneuvontaan.

10 3. TYÖELÄMÄ Yrittäjä Artikkelisarja Uusi yhteistoimintalaki käytännössä Osa 2: Työnantajan velvollisuus antaa tietoja henkilöstöryhmien edustajille Uuden yhteistoimintalain 4 luvussa käsitellään ne yleiset suunnitelmat, periaatteet, ohjelmat, tavoitteet ja säännöt, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Velvoitteet ovat pääosin vanhan yhteistoimintalain mukaiset. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, p. (09) , Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät tarvittaessa henkilöstö- tai ammattiryhmittäin taikka työtehtävittäin eriteltynä. Kyseessä on ainoastaan periaatteista neuvottelu, eli yksittäistä työntekijän palkkaamista koskeva päätös ei kuulu neuvotteluvelvollisuuden piiriin. Jos työhönoton periaatteita ja käytäntöjä muutetaan, on asiasta käytävä uusi yhteistoimintaneuvottelu. Yhteistoimintaneuvotteluissa on myös käsiteltävä työhön tulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot. Lain esitöiden mukaan tällaisilla tiedoilla tarkoitetaan nk. talo tutuksi -tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa kysymyksiä, jotka koskevat yrityksen esittelyä ja työntekijälle tarpeellisia käytäntöjä työpaikan yleisistä toimintatavoista ja järjestelyistä sekä työterveyshuollon käytöstä, mahdollisesta työpaikkaruokailusta ja muista vastaavista kysymyksistä. Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään sekä työhönoton yhteydessä että työsuhteen aikana. Esimerkkinä periaatteista ja käytännöistä voidaan mainita soveltuvuustestien käytön tarkoitus ja tarpeellisuus. On tärkeää huomata, että yhteistoimintaneuvottelujen kautta ei voida kuitenkaan syrjäyttää työntekijän yksityisyydestä annettua lakia, jonka mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Alle 30 henkilöä työllistävien yrityksien ei tarvitse käsitellä työhönotossa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä yhteistoimintamenettelyssä. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksen on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden tulee sisältää ainakin tiedot yrityksen henkilöstön rakenteesta ja määrästä, periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä ja arviot työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä arvioihin perustuvat koulutustavoitteet. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa on myös otettava huomioon ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet ja työntekijöiden mahdollisuudet tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin ja tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutussuunnitelmaan tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. Muutokset tulisi tällöin tehdä yhteistoimintaneuvottelujen loppupuolella siinä vaiheessa kun on selvinnyt, kuinka monta työntekijää irtisanotaan. Vasta tällöin pystytään arvioimaan, kuinka henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet tulevat muuttumaan. 9 Yrityksissä, jotka työllistävät työntekijää, voidaan sopia, että henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet käsitellään neuvottelujen sijasta koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat säännökset tulivat voimaan työntekijää työllistävissä yrityksissä heti lukien. Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Myös vuokratyövoiman periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyövoiman käyttö poikkeaa siten alihankintaa koskevista periaatteista, jotka kuuluvat työnantajan tiedottamisvelvollisuuden alaisuuteen (Ks. tiedottamisvelvollisuudesta tarkemmin YrittäjäInfo 1/2008). Jos työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä, on työnantajan ilmoitettava tästä niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Esimerkiksi, jos työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä toimihenkilöiden osalta, hänen on ilmoitettava asiasta toimihenkilöiden edustajalle. Tällainen ilmoitus on annettava joka kerta ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tekemistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot vuokratyöntekijöiden määrästä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai ajanjaksot, joina vuokratyövoimaa ai-

11 otaan käyttää. Ilmoitus on suositeltavaa antaa kirjallisesti, koska työnantajan on voitava jälkeenpäin osoittaa, milloin ilmoitus on annettu. Henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus ilmoituksen saatuaan, viimeistään ilmoituksen antamista seuraavana toisena työpäivänä vaatia työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelyä yhteistoimintaneuvotteluissa. Päiviä arvioitaessa ei oteta huomioon henkilöstöryhmän edustajan omia työ- tai vapaa-aikajärjestelyjä, vaan päivät arvioidaan viisipäiväisen työviikon mukaan. Jos henkilöstöryhmän edustaja vaatii yhteistoimintaneuvotteluja, on asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Neuvotteluissa käsitellään työnantajan harkitseman sopimuksen perusteet, sen vaikutukset työnantajan omiin työntekijöihin ja vuokratyövoiman laajuuteen liittyvät vaihtoehdot. Työnantaja ei saa solmia vuokratyövoiman käyttöä koskevaa sopimusta neuvottelujen aikana. Henkilöstöryhmän edustajalla ei ole oikeutta vaatia yhteistoimintaneuvotteluja käytäväksi tilanteessa, jossa on tarkoituksena teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita. Sama koskee myös lyhytaikaisia ja kiireellisiä töitä sekä asennus-, korjaus- tai huoltotöitä, joiden teettäminen ei ole mahdollista yrityksen omilla työntekijöillä. Työnantajan on kuitenkin myös tässä tilanteessa ilmoitettava työntekijöille vuokratyövoimaa koskevasta sopimuksesta. Yrityksen, joka työllistää työntekijää, ei tarvitse käydä edellä kuvattuja yhteistoimintaneuvotteluja. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava vuokratyösopimusta harkitessaan aikeestaan niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokratyö vaikuttaisi. Yrityksen sisäinen tiedottaminen Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt. Tämä velvollisuus koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lain esitöissä mainitaan esimerkkeinä tiedotustoiminnan periaatteista ja käytännöistä yrityksen sisäiseen tiedotustoimintaan liittyvät keinot ja menetelmät, kuten tiedotustilaisuuksien järjestäminen, tiedotuslehdet, ilmoitustaulut ja niiden käyttö sekä muut viestintävälineitä koskevat asiat, kuten sähköposti ja mahdolliset intranet-käytännöt. Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut myös tietyissä muualla lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa. Tämä velvollisuus koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Tasa-arvosuunnitelma Vähintään 30 työntekijää työllistävissä yrityksissä on siten käsiteltävä yhteistoimintaneuvotteluissa tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi, jos tasa-arvosuunnitelma on tarkoitus ottaa tasa-arvolain mukaisesti osaksi henkilöstösuunnitelmaa Työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös ne työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. Yhteistoimintaneuvottelut on toteutettava ennen työterveyshuoltolain 11 :n 4 momentin mukaisen päihdeohjelman hyväksymistä. Huumausainetestien osalta on huomioitava yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki, joka asettaa rajat tilanteille, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta voidaan vaatia. Työnhakijat Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: - vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta - vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta - vaarantaa liikenneturvallisuutta - lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä - vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia - vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on oikeus tietojen käsittelyyn työnhakijan suostumuksella myös silloin, kun: - työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta - työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä - työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Työntekijät Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä 10

12 tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: - vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta - vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta - vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta - voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä - vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia - vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää - voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 2 :ssä tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Työntekijöihin kohdistuva kameravalvonta Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät. Kameravalvonnassa käytettäviä menetelmiä rajoitetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa: Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan työnantaja saa käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi. Kameravalvonta on sallittu myös edellä mainittujen Yrittäjä tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei lähtökohtaisesti saa olla kameravalvontaa. Työnantaja voi kuitenkin kohdentaa kameravalvonnan tiettyyn työpisteeseen, jossa työntekijöitä työskentelee, jos tarkkailu on välttämätöntä: - työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi - omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä - työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä Sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet. Yhteistoiminnan kohteena ovat sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet siitä, miten työpaikalla saa käyttää ja hyödyntää tietoverkkoja ja sähköpostia. Esimerkkinä yhteistoimintamenettelyn vaativasta tilanteesta voidaan mainita tilanne, jossa työnantaja haluaa rajoittaa työntekijöiden työsähköpostin käytön ainoastaan työasioihin. Lisäksi on otettava huomioon yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain asettamat rajoitukset. Työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työntekijän työsähköpostiosoitteeseen lähetettyjä tai työntekijän lähettämiä sähköpostiviestejä työntekijän poissa ollessa vain tietyin perustein, jotka on määritelty yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain :ssä. Henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä sekä voittopalkkiojärjestelmästä luopuminen ja henkilöstörahaston purkaminen. 11 Yhteistoimintaneuvottelujen kulku Yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen Yhteistoimintalain 4 luvun mukaiset neuvottelut käynnistyvät työnantajan aloitteesta. Aloitteen ei tarvitse olla kirjallinen, mutta on suositeltavaa tehdä aloite kirjallisesti. Aloite on annettava niin hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista, että henkilöstöryhmien edustajilla on riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin. Laki ei siis aseta mitään tarkkaa aikarajaa, vaan riittävä aika on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon asian laajuus, henkilöstöryhmän edustajan edustamien työntekijöiden määrä, toimipaikan tai paikkojen sijainti ja lukumäärä sekä työpaikalla käytössä olevat työaikamuodot. Lain esitöiden mukaan riittävä aika edellyttää pääsääntöisesti useampia päiviä. Lisäksi jos neuvoteltava asia koskee useampia henkilöstöryhmiä, esimerkiksi sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, henkilöstöryhmien edustajille on varattava lisäaikaa keskinäiseen valmisteluun. Työnantajan on annettava ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee liittää ensisijaisesti työnantajan aloitteeseen. Tiedot voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista kuitenkin siten, että henkilöstöryhmien edustajilla on mahdollisuus perehtyä asiaan. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin sopia myös toisin työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien kesken. Myös henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä aloitteen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi. Tällöin työnantajan olisi tehtävä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen käynnistämisestä. Työnantaja voi kuitenkin myös pidättäytyä neuvotteluista. Tällöin työnantajan on annettava kirjallinen selvitys aloitteen tehneelle henkilöstöryhmän edustajalle siitä, miksi hän ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina. Yhteistoimintaneuvottelut Yhteistoimintalain mukaan ennen kuin yrityksessä otetaan käyttöön yhteistoimintalain 4 luvussa tarkoitettu suunnitelma, periaatteet tai tavoitteet tai muu järjestely tai näiden muutos, on asia käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä tavoitteena yksimielisyys. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä

13 ennen kuin työnantaja ottaa yhteistoimintalain 4 luvussa tarkoitetun järjestelyn käyttöön. Yhteistoimintaneuvottelujen kestolle ei ole asetettu määräaikaa. Neuvottelujen kohteena on suunnitelmien ja niiden sisällön kokonaisuus eli huomioon tulee ottaa myös se, miksi jotakin tehdään, mitä tavoitellaan ja miten asia vaikuttaa työntekijöihin. Tämän vuoksi lain esitöissä todetaan, että useimmiten asioita tulee käsitellä useammin kuin kerran. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksen neuvottelujen kohteena olevasta asiasta. Tästä on poikkeuksena henkilöstörahaston perustamista ja purkamista koskeva päätös, jonka tekevät työntekijät. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellyistä asioista. Tiedottamisvelvollisuus koskee neuvottelujen jälkeen tehdyn päätöksen yksityiskohtaista sisältöä ja voimaantuloajankohtaa joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee. Työnantaja voi myös tiedottaa päätöksestä noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen käytäntöjä, jos niistä on neuvoteltu yhteistoimintalain 18 :ssä tarkoitetulla tavalla. Seuraukset yhteistoimintaneuvottelujen laiminlyönnistä Jos työnantaja laiminlyö yhteistoimintalaissa tarkoitettujen suunnitelmia ja periaatteita koskevien neuvottelujen käymisen tai tietojen antamisen henkilöstöryhmien edustajille, voidaan työnantaja tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Tarkkana määräaikaisissa työsuhteissa Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos ei rajoita määräaikaisten työsuhteiden käyttöä nykyisestä. Työnantajien kannattaa kuitenkin olla aiempaa tarkempia niitä solmiessaan. Työsopimuslain muutoksella pyritään karsimaan perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehostamalla selvitysvelvollisuuden noudattamista. Lain tavoitteena on, että työnantajat harkitsisivat määräaikaisuuden perustetta nykyistä huolellisemmin. Työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Työsopimuslain mukaan yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos niistä ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella. Työsuhteen keskeisiä ehtoja ovat mm. työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka, työaika sekä vuosiloman ja irtisanomisajan määräytymisperuste. Kyseisen velvollisuuden rikkominen voi ilmetä joko koko selvityksen antamatta jättämisenä tai siten, että selvityksestä ei käy selville kaikkia keskeisiä ehtoja. Myös työsuojelun valvontalakiin tehtiin muutos. Jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi käyttää kehotusmenettelyä selvityksen saamiseksi. Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään työsuhdeneuvontaan. 12

14 4. YRITYSELÄMÄ Rakennusten energiatodistus tuli pakolliseksi Rakennuksen energiatodistus tuli voimaan , ja se koskee lähes kaikkia uusia rakennuksia. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Todistusta ei vaadita myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa, alle 50 neliön rakennuksilta tai teollisuus- ja korjaamorakennuksilta. Ympäristöministeriö suosittelee vapaaehtoisen energiatodistuksen hankkimista niillekin asuinrakennuksille, joita laki ei koske. Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Kiinteistön omistajat voivat käyttää sitä myyntivalttina, varsinkin jos asia on hyvässä kunnossa. EU:n laajuisen uudistuksen suurena tavoitteena on rakennusten kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen. Energiatodistus on pakollinen laissa mainitulle rakennuksille, joihin haetaan rakennuslupaa jälkeen. Haettaessa rakennuslupaa tulee asiakirjoihin liittää energiatodistus, jonka laatii rakennuksen pääsuunnittelija. Todistus on oltava nähtävillä, kun rakennus tai siihen kuuluva osa (kuten asuntoosake) myydään tai vuokrataan. Lisätietoja energiatodistuksesta on ympäristöministeriön sivuilla www. ymparisto.fi, Rakennusten energiatehokkuus. Sivuilla on vastaukset useimmin esitettyihin kysymyksiin energiatodistuksesta. Mainonta luetteloissa sopimusehdot luettava tarkasti Luettelomainontaan liittyy paljon epätietoisuutta. Yritysten kannattaakin olla tarkkana myyjän ottaessa yhteyttä. Luetteloilmoitusten tilausvahvistus ja sopimusehdot on syytä lukea huolellisesti ilmoitusta tehtäessä. Pääsääntöisesti kaikki sopimukset ovat toistaiseksi jatkuvia kestotilauksia, jotka voidaan irtisanoa päättymään vain laskutuskauden päättyessä. Laskutuskausi on yleensä yksi vuosi. Tilausta tehtäessä onkin syytä merkitä kalenteriin, milloin sopimus viimeistään pitäisi irtisanoa. Jos ilmoittaja ei irtisano sopimusta määräajassa, tämän on maksettava myös seuraava laskutuskausi kokonaan. Nettiluettelot toimivat samalla tavalla kuin paperiluettelot, eli niidenkin laskutuskausi on yleensä vuosi sopimuksen tekemisestä. Irtisanominen ja reklamointi tulee tehdä kirjallisesti, koska muuten sen toteen näyttäminen on myöhemmin vaikeaa. Käyttökelpoisia ilmoitustapoja on faksi tai sähköposti. Oleellista on, että lähetyksestä jää kopio, josta selviää, milloin se on lähetetty. Puhelimitse tehty irtisanominen tai reklamaatio ei ole yleensä sopimusehtojen mukainen ja toimittaja ei sitä sen vuoksi huomioi. Irtisanomisesta ja reklamoinnista on lisätietoa osoitteessa 13

15 5. YLEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi ulosottokaari saatavien lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestely Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren ulosottoperusteen määräaikaa koskevia säännöksiä ryhdyttiin soveltamaan Näin ollen saatavat, joista on annettu ulosottoperuste (esim. käräjäoikeuden antama maksutuomio) tai tätä ennen ovat vanhentuneet Saatava vanhentuu vain silloin, kun velallisena on yksityishenkilö yhteisöjä säännös ei koske. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Janne Makkula, p. (09) , Yksityishenkilön velkajärjestelylakia on myös muutettu alkaen. Muutoksessa on selkiytetty velkajärjestelyn suhdetta ulosottokaaren mukaiseen velan vanhentumiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi mainittujen muutosten keskeinen sisältö. Saatavien vanhentumisesta ulosottokaaren nojalla Uusi sääntely merkitsee sitä, että velka josta on olemassa ulosottoperuste, vanhentuu lopullisesti sen jälkeen, kun ulosottoperusteen määräaika (15 tai 20) vuotta on kulunut loppuun. Tätä vanhentumista ei voida katkaista. Pidempää, 20 vuoden määräaikaa noudatetaan silloin, kun velkojana on yksityishenkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Muissa tilanteissa noudatetaan 15 vuoden vanhentumisaikaa. Esimerkki: Velasta on annettu lainvoimainen maksutuomio Ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta. Velka vanhenee eikä sitä siten tarvitse maksaa. Velkaa ei voida periä kuolinpesältäkään. Mainittuja määräaikoja voidaan poikkeuksellisesti jatkaa 10 vuodella tilanteissa, joissa velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Ulosottokaaren vanhentumissäännös koskee vain saatavia, joista on hankittu ulosottoperuste. Näin ollen sellaiset velat, joista ei ole olemassa esimerkiksi tuomioistuimen maksutuomiota, eivät vanhene ulosottokaaren mukaisesti. Velkajärjestely, velan vanhentuminen ja ulosottokaari Yksityishenkilön velkajärjestelylakiin tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan eli samaan aikaan, kun ulosottokaaren ulosottoperusteen määräaikoja on ryhdytty soveltamaan. Voimassa olevat maksuohjelmat Ennen lain voimaantuloa vahvistetut maksuohjelmat pysyvät voimassa siitä huolimatta, että jokin maksuohjelmassa mukana oleva velka vanhenee ulosottokaaren nojalla. Velkajärjestelyssä oleva velallinen joutuu siis noudattamaan maksuohjelmaa velan vanhentumisesta huolimatta. Velallinen voi kuitenkin halutessaan saada velkajärjestelyn raukeamaan ja vapautua siten vanhentuneen velan suorittamisesta. Tällöin velallisen on kuitenkin huomioitava se, että hänen tulee kyetä maksamaan muut kuin vanhentuneet velat alkuperäisten ehtojen mukaisesti velkajärjestely raukeaa siten kaikkien, ei vain vanhentuneen velan, osalta. Raukeamishakemuksen tekeminen onkin järkevää vain, jos vanhentuva velka muodostaa pääosan velallisen veloista ja velallinen kykenee maksamaan jäljelle jäävät velat täysimääräisesti. Uudet maksuohjelmat Uusissa maksuohjelmissa otetaan niitä laadittaessa huomioon, jos jokin velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka vanhenee ulosottokaaren nojalla maksuohjelman aikana. Vanhentuneelle velalle tullut osuus maksuvarasta osoitetaan ulosottoperusteen määräajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien muille velkojille. Näin ollen velan vanhentuminen ei merkitse, että velallisen taloudellinen asema parantuisi, vaan vapautunut maksuvara käytetään muiden maksuohjelman mukaisten velkojen maksuun. Takaajan asema velan vanhentuessa Siviilioikeudessa lähtökohtana on, että takaajan vastuu velkojaa kohtaan päättyy samalla, kun päävelka syystä tai toisesta lakkaa. Näin ollen velan vanhentuessa ulosottokaaren mukaisesti velkoja ei voi sitä periä takaajaltakaan. Tilanne muuttuu, mikäli takaaja on velkajärjestelyssä ja maksuohjelmaan sisältyy takausvastuun perusteella velkoja, joiden päävelat vanhenevat takaajan maksuohjelman aikana. Tällöin takaajan maksuvelvollisuus ei lakkaa, vaan takaaja joutuu tekemään suorituksia maksuohjelman mukaisesti myös sellaiselle velkojalle, joka ei enää päävelan vanhentumisen vuoksi voi velkoa saatavaa velalliselta itseltään. Vahvistetut maksuohjelmat ovat siten lähtökohtaisesti pysyviä ja niitä on noudatettava. Takaaja voi tietenkin hakea em. tavalla velkajärjestelyn raukeamaan. Mutta mikä on takaajan asema suhteessa päävelalliseen, kun päävelka on vanhentunut ja takaaja on ennen vanhentumista maksanut takauksen perusteella velkaa? Miten ulosottokaa- 14

16 ren määräaikoja sovelletaan tällöin ts. miten kauan takaaja voi periä tekemiään suorituksia päävelalliselta? Asiasta on vallinnut yrittäjien keskuudessa epäselvyyttä eikä tilanne lainoppineillekaan ole ollut yksiselitteinen. Oikea tulkinta on seuraava: Takaaja voi periä velalliselta niitä maksusuorituksia, jotka hän on tehnyt ennen päävelan vanhentumista. Yksityistakaajan perintäaika, joka lasketaan hänen hankkimasta maksutuomiosta, on ulosottokaaren mukaan 20 vuotta. Edellä mainittu on todettu velkajärjestelylain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 178/2007). Jos päävelallisen ulosottoperusteen määräaikaa on jatkettu poikkeuksellisesti 10 vuodella, lakkaa takaajan vastuu kuitenkin alkuperäisen määräajan päättyessä. Näin ollen päävelallinen ei voi menettelyllään vaarantaa takaajan asemaa. Mitä takaajan vastuusta on tässä lausuttu, koskee myös vierasvelkapantin antajan asemaa. Yrittäjä Vapaaehtoinen velkajärjestely ja muut velkoja koskevat sopimukset Vapaaehtoisen velkajärjestelyn käsite ei ole selkeä, mutta sellaisena voidaan pitää järjestelyä, jossa merkittävä osa velallisen veloista on järjestelty velallisen ja velkojien välisellä sopimuksella ilman tuomioistuinmenettelyä. Aikaisemmin (siis ennen ) sovittuja velkajärjestelyjä on noudatettava vastaavalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana vahvistettuja maksuohjelmiakin. Velan vanhentumisella ei siten ole välitöntä oikeudellista vaikutusta. Vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan kuitenkin purkaa samoilla edellytyksillä kuin lakisääteinen velkajärjestely. Velallinen ei siten voi luopua velkasovinnosta vain yhden, vanhentuneen velan osalta vaan vapaaehtoinen velkajärjestely raukeaa kaikilta osiltaan. Yksittäiset sopimukset, jotka eivät täytä vapaaehtoisen velkajärjestelyn tunnusmerkistöä, eivät oikeuta velkojaa perimään vanhentunutta saatavaa, vaikka sopimuksella tähän olisi pyrittykin. Velallinen ei voi pätevästi luopua pakottavaan lainsäädäntöön perustuvasta suojastaan. Näin ollen sopimus, jossa velallinen on luopunut vetoamasta velan vanhentumiseen tai jolla ulosottoperusteen määräaikaa on pidennetty, on tehoton. Sopimus ei myöskään ole ulosottoperuste, joten velka vanhenee sopimuksesta huolimatta. Velkoja ei myöskään sopimukseen vedoten voi hankkia uutta ulosottoperustetta Vähemmistöosakkeiden lunastaminen keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä Kauppalehti uutisoi tapauksesta, jossa 93 prosenttia keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeista oli siirtynyt yhdelle omistajalle. Tämän vuoksi tälle omistajalle syntyi oikeus muiden osakkeiden lunastukseen osakeyhtiölain nojalla. Vähemmistöosakkaana ollut yritys joutui lunastusta vastaan luopumaan omistamansa yhtiön osakkeista ja näin myös liiketilansa hallintaoikeudesta. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Janne Makkula, p. (09) , Tapaus on poikkeuksellinen, mutta asiaa koskevat keskeiset seikat on hyvä tuntea. Omissa tiloissaan liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän tulee olla selvillä siitä, mitä lakia kyseiseen keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan. Tästä voi löytyä määräys yhtiöjärjestyksestä. Mikäli yhtiöjärjestys vaikenee, sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia alkaen rekisteröityihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jolloin vähemmistöosakkeiden lunastaminen ei voi tulla kysymykseen. Vanhempiin yhtiöihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jolloin joissakin harvoissa tilanteissa voi olla vaarana osakkeiden lunastus. Tämä edellyttää kuitenkin aina sitä, että yli 90 prosenttia yhtiön osakkeista on siirtynyt yhdelle omistajalle. Yrittäjän on hyvä olla selvillä yhtiön omistusrakenteesta. Mitä pirstaleisempi omistusrakenne on, sitä epätodennäköisempää lienee, että omistus keskittyisi edellä tarkoitetussa laajuudessa. 15

17 Tilaajavastuu takkuaa, apua verkkopalvelusta Ns. tilaajavastuulaki on ensimmäisen vuoden aikana istunut huonosti käytännön liike-elämään. Viranomaisten mukaan esimerkiksi rakennusalan tarkastuskohteista 60 prosentissa tilaaja ei ollut noudattanut selvitysvelvollisuuttaan. Jopa kunnat laiminlöivät hankinnoissaan yleisesti selvitysvelvollisuutensa lähes 90 prosenttia tapauksista oli puutteellisia. Vuosi sitten voimaan tullut laki asetti työn tilaajayritykset uuteen tilanteeseen: niiden oli ryhdyttävä viranomaisten puolesta valvomaan sitä, ovatko toiset yritykset eli niiden sopimuskumppanit hoitaneet lakisääteiset velvoitteensa. Sellaisten yritysten, jotka käyttävät työkohteissaan vuokrattuja työntekijöitä tai alihankkijoita, on lain mukaan selvitettävä pitkä lista sopimuskumppaninsa tekemisiä. Tilaajan tulee ennen sopimuksen tekemistä hankkia laiminlyöntimaksun uhalla selvitykset mm. siitä, kuuluuko aliurakoitsija viranomaisten rekistereihin ja onko liikekumppani maksanut verot ja eläkevakuutusmaksut. Tilaajavastuutarkastajien ratsiat paljastivat, että tilaajilla oli ollut erityisesti vaikeuksia hankkia alihankkijoidensa kaupparekisteriotteita ja selvityksiä työehtosopimuksista. Lain mukaan on myös tilanteita, joissa selvityksiä ei tarvitse hankkia. Näin on silloin kun sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai sopimussuhde on vakiintunut. Laki sisältää joukon vaikeaselkoisia poikkeuksia, mikä on saattanut johdattaa yritykset väärään tulkintaan selvitysvelvollisuudestaan. Ns. tilaajavastuulain tarkoitukseksi on mainittu yhdenvertaisten kilpailuedellytysten edistäminen ja harmaan talouden torjunta. Yritystietoja verkkopalvelusta Tilaajan selvitysvelvollisuuden helpottamiseksi on internetiin avattu palvelu tilaajavastuu.fi. Sen kautta voi hankkia tietoja sopimuskumppanista. Tiedot toimittaa Dun & Bradstreet Finland Oy ja palvelua ylläpitää Aspida Oy. Raportit ovat maksullisia. Palvelu on luotu yhteistyössä rakennusteollisuuden kanssa. 16

18 6. KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Finnveran verkkotesti kannustaa yrittäjäksi Finnveran verkkosivuille on avattu uusi testi, jonka avulla yrittäjiksi aikovat voivat punnita mahdollisuuksiaan menestyä yrittäjänä. Testi kertoo, mitä ominaisuuksia yrittäjältä vaaditaan, millainen on menestyvä liikeidea tai paljonko yrittäjälle on odotettavissa vuosituloa. Yrittäjätestin avulla yrityksen perustamista suunnitteleva voi punnita mahdollisuuksiaan ja suunnitelmiensa realistisuutta. Yrittäjätestissä hyödynnetään liikkuvaa kuvaa ja vuorovaikutteista kerrontaa. Apuna on laskureita ja mittareita, joilla yrittäjä voi testata niin perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamista kuin laskea omat odotettavissa olevat vuositulonsa. Testin tehtyään osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan menestyä ja tietää mitä asioita yrittäjän eteen päivittäin voi tulla. Testissä annetuista vastauksista muodostuu tulostettava yrittäjäprofiili, joka tarjoaa myös muutamia havainnollistavia kommentteja ja linkkejä lisätiedon lähteille. Testi on Finnveran internetsivuilla osoitteessa > Etusivu > Testi yrityksen perustamista suunnitteleville. Time-seminaareissa ajankohtaista tietoa sähköisestä asioinnista Time-seminaarikiertueen teemana on tänä vuonna sähköinen asiointi. Maksuttomia seminaareja järjestetään kaikkiaan 14 paikkakunnalla ympäri Suomen. Seminaarikiertueen järjestävät työ- ja elinkeinoministeriön sekä TE-keskukset. Ohjelmaan kuuluu verohallinnon ajankohtaiskatsaus sähköisestä asioinnista, rahoitusalan edustajien esitykset SEPA-euromaksualueesta ja sähköisestä taloushallinnosta sekä YritysSuomi-verkkopalvelun esittely. Näiden lisäksi seminaareissa kuullaan myös alueellisia yrityspuheenvuoroja. Seminaarien ajankohdat ja paikkakunnat: Kuopio Lahti Pori Mikkeli Vaasa Jyväskylä Turku Joensuu Tampere Rovaniemi Oulu Kajaani Seinäjoki Seminaarikiertueen koordinaattorina toimii Lahden tiede- ja yrityspuisto. Lisätietoa, ohjelma ja ilmoittautumiset: 17

19 7. KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälisiä innovaatioasiantuntijoita Suomalainen yrittäjä saa käyttöönsä kansainvälistymis- ja innovaatioasiantuntijaa eli Enterprise Europe Networkin yli 40 maassa. Enterprise Europe Network tarjoaa neuvontapalveluita pk-yrityksille kansainvälistymisessä ja EU:n sisämarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi pk-yrityksiä tuetaan kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa teknologiatarpeiden määrityksestä yhteistyösopimusten allekirjoittamiseen. Lähialuehankkeet Verkosto mahdollistaa verkottumisen kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Verkosto tiedottaa EU:n puiteohjelmien mahdollisuuksista. Palveluverkosto on osa sekä Euroopan komission että Suomen pk-yrityspolitiikkaa. Onko kiikarissasi laajentuminen tai yhteistyö Venäjän suuntaan? Ulkoasiainministeriö (UM) ja Pohjoismaiden Projektivientirahasto (Nopef) tukevat Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämistä yritystoiminnan sektorilla rahoittamalla suomalaisten yritysten hankeselvityksiä. Finnvera Oyj toimii asiantuntijana ja yhteysorganisaationa UM:n rahoittamissa hankkeissa. Rahoitettava hanke voi olla suomalaisen yrityksen perustama tytäryritys venäläisen yrityksen kanssa perustettu yhteisyritys tuotannollinen yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, mikäli uusi liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai tietotaidon siirtoa suomalaiselta osapuolelta ja hanke on paikallisesti merkittävä Tukea voidaan myöntää seuraaville hankevaiheille: Alustava hankeselvitys (Pre-Feasibility Study) Hankeselvitys ja liiketoimintasuunnitelma (Feasibility Study ja Business Plan) Koulutus ja asiantuntijoiden käyttö Rahoitustuki Finpron maaraportit Tuki on korkeintaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat korvaus oman henkilökunnan ulkomailla hankkeeseen käyttämästä työajasta, matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden kustannukset (esim. konsultit ja tulkit). Lisätiedot: projektisuunnittelija Hanna Heikkinen, TEM, p Verkoston yhteystiedot Suomessa: Kaikki eurooppalaiset palvelupisteet: Yhteystiedot: Finpron nettisivuilla julkaistaan maaraportteja. Viimeisimmät ovat: UM:n tuki voi kohdistua kaikkiin hankevaiheisiin ja on enimmillään eu- Suomen Yrittäjät, kv. asiamies Thomas Palmgren, p. (09) , roa hankevaihetta kohti, joskin tukea on tarkoitus käyttää ensisijaisesti alustaviin hankeselvityksiin sekä koulutukseen ja asiantuntijoiden käyttöön. Rahoitusta voi saada vain yhteen hankevaiheeseen kerrallaan. Nopef myöntää lainaa/tukea vain hankeselvityksiin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Nopefin tuki voidaan myöntää UM:n tuen lisäksi, mutta ei kuitenkaan samaan hankevaiheeseen. Finnvera voi tarjota hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen kansainvälistymislainoja ja -takauksia, pääomalainoja sekä vientitakuita IVY-maiden talouskehitys ja näkymät vuosille Egypti Tieto- ja viestintätekniikka Ukraina hyväksyttiin WTOn jäseneksi Sotshin 2014 talviolympialaisten organisatoriset puitteet luotu - hankkeiden toteutus voi käynnistyä Toimialakatsaus - Sveitsin kemian- ja lääketeollisuus Toimialakatsaus Saksa: Rakentaminen Kazakstanin ylä- ja keskiluokka kasvaa nopeasti EU-maat Rikkaimmat ja köyhimmät alueet vuonna EU-maat BKT henkeä kohti vuonna Baltian maat kamppailevat ylikuumenemista vastaan Lisätietoja: 18

20 Facts Finding -matka Ukrainaan Matka on Suomen Yrittäjien kansainvälisen yhteyshenkilöverkoston avaus Ukrainan markkinoille. Ukrainassa on noin 50 miljoonaa asukasta ja maa on yksi EU:n ulkopuolisista työvoiman rekrytointi-kohdemaista. Matkan aikana tutustutaan Ukrainan liiketoimintamahdollisuuksiin suomalaisten pk-yritysten kannalta, alihankintaan sekä työvoiman rekrytointiin. Matkan ohjelma Lähtö Helsingistä 13.5 klo Suomen Kiovan suurlähetystössä Lauri Pullola antaa yleiskuvan Ukrainan markkinoista ja esittelee vuoden 2012 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen infrarakentamisen tarpeita. Yrittäjän kokemuksia Ukrainan markkinoista - yrittäjä Eero Talvitie. Rekrytointi: suomalaisen Goodman rekrytointiyrityksen edustaja Hanni Hyvärinen sekä ukrainalaisen rekrytointiyrityksen edustaja Tetjana Kiryk. Hanni Hyvärinen on SY:n kv-verkoston Ukraina-edustaja. Hän on toiminut Suomen Ukrainan suurlähetystön lehdistö- ja kulttuuriattasheana Katsaus Ukrainan lainsäädäntöön: juristi Alex Frishberg. Alex Frishberg tuottaa mm. Doing business in Ukraine -opasta. Yritystoiminta Ukrainassa: EBA, Anna Derevyanko Anna Derevyanko on Kiovan European Business Associationin toimitusjohtaja. Yritystapaaminen: SKY NET, Pierre A. Sleiman Pierre A. Sleiman on SKYNET yhtiön toimitusjohtaja ja mukana Kiovan Lions Clubin toiminnassa. Klubin jäsenet ovat lähinnä Kiovassa toimivien ulkomaalaisten yritysten edustajia. Ukrainan historia ja kulttuurierot: Jukka Soisalon-Soininen, matkanjohtaja, ja Hanni Hyvärinen. Ohjelmaan sisältyy tutustuminen Kiovan kaupungin nähtävyyksiin ja erityisesti luostarialueeseen Lavraan. Hinta ja ilmoittautuminen Matkan hinta on 1 300, 1-hengen huoneen lisämaksu on 50. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi majoitus hotelli Ukrainassa aamiaisineen, yksi ateria päivittäin sekä kiertoajelu Kiovassa. Ohjelmaa täydennetään mahdollisuuksien mukaan mm. yritysten edustajien tapaamisilla. Mahdollisuuksien mukaan eri korvauksesta järjestetään kohdennettuja yritystapaamisia. Oikeus ohjelmanmuutoksiin pidetään. Ilmoittautumiset 28.3 mennessä Jukka Soisalon-Soininen, p , Hanni Hyvärinen, p , Ennen matkaa järjestetään seminaariin liittyvä tapaaminen matkalle lähtijöille ja muille kiinnostuneille. Tilaisuudessa ovat mukana edustaja Ukrainan suurlähetystöstä, matkanjärjestäjät Jukka Soisalon-Soininen ja Hanni Hyvärinen. Tilaisuudessa on lisäksi mukana ukrainalaisia työntekijöitä rekrytoineen yrityksen edustaja sekä Ukrainassa toimivan suomalaisyrityksen edustaja. Matkalle lähtijöille seminaari sisältyy hintaan. Muille seminaarimaksu on alv. Lisätietoja Suomen Yrittäjät, kv. asiamies Thomas Palmgren, p. (09) , 19

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008

PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008 PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008 Yhteenveto Vertailussa on tarkasteltu pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja alkuvuodesta 2008 tehdyllä kyselyllä pankeille (, OP-Pohjola, Sampo-pankki, Aktia, Handelsbanken

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistö arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa kiinteistöjä ovat maa-alueet, rakennukset

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

tutkimukset pankkien palvelumaksut

tutkimukset pankkien palvelumaksut tutkimukset pankkien palvelumaksut Yhteenveto Vertailussa on tarkasteltu pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja alkuvuodesta 2009 tehdyllä kyselyllä pankeille (, OP-Pohjola, Sampopankki, Aktia,

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Pankkien palvelumaksut

Pankkien palvelumaksut Pankkien palvelumaksut YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 5 2 LISTAHINTOIHIN PERUSTUVIA PALVELUMAKSUJA... 6 2.1 Pankkikortilla, Debit-kortilla tai luottokortilla maksaminen...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Tilaajavastuulaki Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) velvoittaa työn tilaajan selvittämään,

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. 1 of 10 21/03/2011 12:03 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 13.8.2004/759 13.8.2004/759 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki yksityisyyden

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Pankkien palvelumaksut 2013

Pankkien palvelumaksut 2013 Pankkien palvelumaksut 2013 1 Pankkien palvelumaksut 2013 2 Pankkien palvelumaksut 2013 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 6 2. PALVELUIDEN LISTAHINNAT... 7 2.1 Debit-kortilla tai luottokortilla

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Huumetestaus Nurmijärven kunnan työpaikoilla Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi

Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi www.vero.fi sivu / 6 1. Liiketoiminnan lopettaminen 1.1 Arvonlisäverollisen toiminnan päättyminen Arvonlisäverollisen liiketoiminnan päätyttyä, elinkeinonharjoittajan

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2004 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 N:o 759 765. Laki. N:o 759. yksityisyyden suojasta työelämässä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2004 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 N:o 759 765. Laki. N:o 759. yksityisyyden suojasta työelämässä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 N:o 759 765 SISÄLLYS N:o Sivu 759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä... 2143 760 Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta...

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Elisa Oyj. Pääjakamon kytkentärimapaikka. Voimassa 1.1.2008 alkaen

Elisa Oyj. Pääjakamon kytkentärimapaikka. Voimassa 1.1.2008 alkaen Pääjakamon kytkentärimapaikka Voimassa alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1(1) PÄÄJAKAMON KYTKENTÄRIMAPAIKKA... 1 1 TUOTEKUVAUS... 1 2 KATEGORIAT... 1 3 HINNOITTELU... 1 4 TOIMITUSPROSESSI... 1 4.1 ASIAKASPALVELU...1

Lisätiedot

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015 HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) SOPIMUSLUONNOS, ERIKOISIKKUNOIDEN PESUPALVELU 1. Sopijapuolet Tilaaja: Helsingin kaupungin opetusvirasto, PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki jäljempänä Tilaaja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot