INFO Yrittäjä. Tässä numerossa mm. E-laskupalvelun hintoja. Yritysten sukupolvenvaihdosten verotus. Kiinteistöinvestoinnit ja alv

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. E-laskupalvelun hintoja Yritysten sukupolvenvaihdosten verotus Kiinteistöinvestoinnit ja alv YT-laki käytännössä Saatavien lopullinen vanhentuminen TiMe-seminaarit Rahoitusta lähialuehankkeisiin

2 Sisällysluettelo 1. TALOUS JA RAHA... 2 E-laskujen kustannukset... 2 Viennin paikalliskustannuksiin joustoa... 3 Finnveran pääomasijoitustoiminta laajenee... 3 Työkaluja jäsenyritysten luoton- ja riskienhallintaan... 3 Maksuhäiriöt kasvaneet... 4 Patenttiasioita koskevat maksumuutokset VEROTUS... 5 Yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen uudistus... 5 Veroilmoitusten aikataulut ja menettelyt ennallaan... 6 Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus täsmennyksiä menettelyohjeeseen vuoden 2008 alusta... 6 Kiinteistöinvestointien tarkistus arvonlisäverotuksessa vuoden 2008 alusta... 7 Rakennusala verovalvonnan erityiskohteena... 8 Yritysten kannattaa hakea palautusta ulkomaille maksettuun arvonlisäveroon TYÖELÄMÄ... 9 Artikkelisarja Uusi yhteistoimintalaki käytännössä Osa 2: Työnantajan velvollisuus antaa tietoja henkilöstöryhmien edustajille... 9 Tarkkana määräaikaisissa työsuhteissa YRITYSELÄMÄ Rakennusten energiatodistus tuli pakolliseksi Mainonta luetteloissa sopimusehdot luettava tarkasti YLEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi ulosottokaari saatavien lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestely Vähemmistöosakkeiden lunastaminen keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä Tilaajavastuu takkuaa, apua verkkopalvelusta KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Finnveran verkkotesti kannustaa yrittäjäksi Time-seminaareissa ajankohtaista tietoa sähköisestä asioinnista KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälisiä innovaatioasiantuntijoita Lähialuehankkeet Finpron maaraportit Facts Finding - matka Ukrainaan Yrittäjä Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) , raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Kirjoittajina toimivat Suomen Yrittäjien asiantuntijat talouden, rahoituksen, verotuksen, työelämäkysymysten, lainsäädännön, kansainvälistymisen ja koulutuksen alueilta. YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2008 Numero synet.plus 1/ / / / / / ISSN

3 1. TALOUS JA RAHA Yrittäjä E-laskujen kustannukset E-lasku nostaa tuntuvasti pk-yrityksen pankkipalvelumaksuja. Säästöjä syntyy kuitenkin jo postimaksujen vähentymisen myötä. Suomen Yrittäjät, ekonomisti Harri Hietala, p. (09) , Suomen Yrittäjien tekemä pk-yritysten pankkipalvelumaksuvertailu tarkastelee pankkien listahintoja. Yrittäjistä osa maksaa listahintoja. Osa hoitaa asiointinsa erilaisilla pankkien tekemillä pakettitarjouksilla, jotka sisältävät tiettyjä palveluita (rajoitetun määrän) tiettyyn maksuun. Tällöin erillisistä tapahtumista koituvia maksuja ei peritä. Vertailun perusteella e-laskuun siirtyminen ja e-laskupalvelujen ottaminen omasta pankista nostaa lisäpalvelun myötä pankkipalvelumaksuja. Vastapuolena on kuitenkin otettava huomioon syntyneet säästöt siitä, että ei tarvitse lähettää paperista laskua kirjekuorineen ja postimaksuineen, sekä se, että työaikaa säästyy niin laskua lähetettäessä kuin maksettaessakin. E-laskupalveluita tarjoavat myös muut tahot kuin pankit. Lähetettävien ja vastaanotettavien e-laskujen hinnat vaihtelevat senttiin kappaleelta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Useimmat pankit perivät e-laskupalveluista myös kuukausimaksuja, ja palveluun liittyy käyttöönottomaksu. E-laskun hinnan vertailukohdaksi voi ottaa postimaksun. Esimerkiksi jo yksistään edullisin toisen luokan postimaksu enintään 50 gramman kirjeeltä (60 senttiä) on lähetettävän e-laskun palvelumaksua suurempi. Tämän päälle tulevat muut säästöt suurimpana säästyvä työaika. Vielä suuremmat säästöt e-laskusta kertyy, jos e-laskutus voidaan kytkeä kiinteästi osaksi yrityksen kirjanpitoa ja muuta tietohallintoa niin, että erillistä tietojen syöttöä atk-järjestelmiin voidaan vähentää säästäen työaikaa. Jos kirjanpito ja tietohallinto on ulkoistettu, yrittäjän on syytä katsoa, että e-laskutukseen siirtymisen myötä myös yrittäjälle syntyy säästöä tietojenkäsittelyn automatisoituessa. Verkkomaksupainikkeen käyttöönotosta peritään useissa pankeissa käyttöönottomaksu. Verkkomaksupainikkeen hinnoitteluperiaatteet ovat samat kaikissa pankeissa. Yleisin kuukausimaksu on 10 euroa. Vastaanotetusta maksusta peritään yleisimmin senttiä. Lähtevien maksujen hinnat (0 20 senttiä) ovat matalampia kuin saapuvien (0 50 senttiä). Viitteettömien maksujen hinnat ovat selvästi (3 5 kertaa) korkeampia kuin viitteellisten. Asiakkaan pankkikorttimaksu maksupäätteellä tuo yritykselle keskimäärin 3 sentin kustannuksen. Päiväkassan laskennasta pankit laskuttavat kertamaksun sekä usein myös setelien ja kolikoiden määrään tai arvoon perustuvan lisämaksun. Useilla pankeilla on myös kiinteähintaisia paketteja. Yhden henkilön palkan maksusta aiheutuu 0 13 senttiin kustannus. Paperisesta tiliotteesta pankit perivät 1,20 1,70 euroa. Yhdellä pankilla ensimmäinen tiliote on ilmainen. Sähköiset tiliotteet maksavat senttiä kappale. Kolmella pankilla sähköinen tiliote on ilmainen. Verkkopankkien ja pankkiyhteysohjelmien kuukausikustannukset ovat 3 20 euroa. Myös ns. eräsiirtoihin saattaa liittyä joissakin pankeissa aineistokohtaisia maksuja. Vuodesta 2007 listapalvelumaksut eivät ole muuttuneet muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Yrittäjien on perusteltua kerätä aika ajoin tietoa yrityksen maksuliikenteestä ja pyytää tarjoukset eri pankeista. Vertailussa huomioon täytyy ottaa myös lainanhoitokulut ja sijoittamisesta koituvat kulut sekä näin pyrkiä valitsemaan edullisin vaihtoehto ja toimintamalli. Vertaaminen ei ole kuitenkaan helppoa hinnoitteluperusteiden ollessa osittain erilaisia eri pankeissa. Suomen Yrittäjät on vertaillut pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja helmikuussa 2008 tehdyllä kyselyllä. Kyselyssä olivat mukana Nordea, OP- Pohjola, Sampo, Aktia, Handelsbanken ja Ålandsbanken. Selvityksessä esiintyvät listahinnat ovat voimassa olleita hintoja. Osalla pankkiryhmistä hinnat ovat ohjeellisia ja vaihtelevat paikallispankeittain. Vertailu löytyy Suomen Yrittäjien internet-sivuilta E-laskupalvelun hintoja Vastaanotettava e-lasku verkkopankissa 5 euroa/kk, 60 senttiä/kpl pankkiyhteysohjelmalla 0-49 kpl/kk; 5 euroa/kk, 45 senttiä/kpl Nordea kpl/kk; 10 euroa/kk, 35 senttiä/kpl kpl/kk; 40 euroa/kk, 30 senttiä/kpl kpl/kk; 200 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Lähetettävä e-lasku verkkopankissa sama kk-maksu kattaa, 60 senttiä/kpl pankkiyhteysohjelmalla 0-49 kpl/kk; 5 euroa/kk, 35 senttiä/kpl kpl/kk; 10 euroa/kk, 25 senttiä/kpl kpl/kk; 40 euroa/kk, 20 senttiä/kpl kpl/kk; 200 euroa/kk, 15 senttiä/kpl OP-Pohjola 25 senttiä/kpl 25 senttiä/kpl Sampo 5 euroa/kk, 36 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 18,3 senttiä/kpl Aktia 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Handelsbanken 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl 5 euroa/kk, 25 senttiä/kpl Ålandsbanken 0 senttiä/kpl 25 senttiä/kpl 2

4 Viennin paikalliskustannuksiin joustoa Finnvera voi taata vientiluottoja, joissa paikalliskustannuksia rahoitetaan enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Paikalliskustannukset ovat viennin kohdemaassa syntyviä vientikauppaan olennaisesti liittyviä kuluja. Uuden säännön mukaan Finnvera voi taata vientiluottoja, joissa paikalliskustannuksia rahoitetaan enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Julkisesti tuetun vientiluoton enimmäismäärä voi siis olla 115 prosenttia vientikaupan arvosta aiemman 100 prosentin sijaan. Vientikaupan arvo määritellään OECDvientiluottosopimuksessa vietyjen tavaroiden ja palvelujen arvoksi eli tavallisimmin se lasketaan vähentämällä viejän kokonaiskauppahinnasta paikalliskustannukset. Vientiluottosopimuksen edellyttämä käteisosuusvaatimus säilyy ennallaan ja on 15 prosenttia vientikaupan arvosta. Uusi jousto on otettu lähtien käyttöön kolmen vuoden koeajaksi. Finnveran pääomasijoitustoiminta laajenee Yritysten alkuvaiheen julkinen pääomasijoitustoiminta keskitetään Finnveraan. Jatkossa Finnvera hoitaa ja kehittää myös yksityissijoittajien eli ns. businessenkeleiden verkostoa. Helmikuun alussa Veraventure Oy on ottanut käyttöön ns. business-enkeleille tarkoitetun uuden palvelumallin. Aloitusrahasto Vera Oy voi tehdä yhteissijoituksia sekä rahastojen että yksityisten sijoittajien kanssa. Aiemmin näitä tehtäviä ovat hoitaneet Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tavoitteena on tehdä Aloitusrahasto Veran kautta pääomasijoituksia noin 100 miljoonalla eurolla 300 innovatiiviseen yritykseen vuoteen 2011 mennessä. Työkaluja jäsenyritysten luoton- ja riskienhallintaan Suomen Asiakastieto Oy ja Suomen Yrittäjät ovat sopineet yhteistyöstä. Sopimuksen mukaan Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sopimusasiakkuuden ja räätälöityjä yritysraportteja jäsenetuhintaan vuoden 2008 aikana. Kyseessä on uusi valtakunnallinen jäsenetu, jota käyttämällä jäsenyritykset voivat parantaa luoton- ja riskienhallintaansa. Palvelun kautta yritys voi saada liikekumppanistaan perustietojen lisäksi maksuhäiriötiedot, luottoluokituksen ja maksutapatiedot. Palvelu on jäsenyritysten hyödynnettävissä sivujen synet. plus -jäsenpalvelun kautta. Yrittäjä, joka haluaa hyödyntää yrittäjäjärjestön jäsenetua, tekee vuosisopimuksen Asiakastiedon kanssa. Vuosisopimus oikeuttaa yrittäjille räätälöityyn palvelutarjontaan. Asiakastiedolla on kaikkien käytettävissä oleva aarre.fi palvelu, joka on hyödynnettävissä satunnaiseen tarpeeseen. Lisätietoja: -sivujen synet.plus jäsenpalvelu, johon kirjaudutaan jäsennumerolla. 3

5 Maksuhäiriöt kasvaneet Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä vuoteen 2006 verrattuna. Vuoden lopussa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli ja maksuhäiriöisiä yrityksiä Vuonna 2007 yrityksille ja yksityishenkilöille rekisteröitiin yhteensä uutta maksuhäiriömerkintää eli 20,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Maksuongelmat kasautuvat samoille henkilöille. Uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n henkilöluottotietorekisteriin 22,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi silti vain vajaalla prosentilla. Yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kääntyi viime vuonna selvään 7,9 prosentin kasvuun. Yrityksille rekisteröitiin yhteensä uutta maksuhäiriömerkintää, joista trattoja oli noin puolet. Maksuhäiriöisiä yrityksiä oli vuoden 2007 lopussa eli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Patenttiasioita koskevat maksumuutokset Patenttiasioita koskevat maksumuutokset tulevat voimaan Työ ja elinkeinoministeriö on antanut asiaa koskevan asetuksen (no 70/2008) Muutokset koskevat hakemusmaksua, patenttivaatimuksista suoritettavia maksuja, julkaisumaksuja ja vuosimaksuja. Kansainvälisten hakemusten osalta muutokset koskevat maksun palautusta uutuustutkimusmaksusta. Eurooppapatentin osalta muutokset koskevat julkaisumaksua. Hakemusmaksu on edullisempi, kun hakemus jätetään sähköisesti. Julkaisumaksut ovat kiinteähintaisia ja kun asiakirjat on toimitettu sähköisesti julkaisua varten, on hinta edullisempi kuin jos asiakirjat on toimitettu paperimuodossa julkaisua varten. Muutokset tulevat voimaan lukien, ja maksu on suoritettava eräpäivänä voimassa olevan maksutaulukon mukaisesti. Lisätietoja: Patentti- ja rekisterihallitus, p. (09)

6 2. VEROTUS Yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen uudistus Hallitus on päättänyt uudistaa maa- ja metsätilojen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennuksen kasvattamalla nykyistä huojennusta. Hallitusohjelmaan kirjattu täysi verovapaus on siis vaihtumassa nykyisen huojennuksen kasvattamiseen. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Leena Romppainen, p. (09) , Valmistelun aikana täyden verovapauden toteuttamisessa ongelmaksi nousi hallitusohjelmaan kirjatun aidon tuotannolliseen toimintaan liittyvän omaisuuden määrittely. Rajaukset olivat muodostumassa niin ahtaiksi, että käytännössä hyvin usein yritysten taseet olisi avattu ja omaisuus eroteltu rankalla kädellä aitoon ja muuhun omaisuuteen. Kun vapautuksen kohteena olisi ollut vain tämä aito yritysomaisuus, olisi muu omaisuus tullut täyden perintö- ja lahjaveron kohteeksi. Tämä puolestaan olisi kiristänyt jatkajan verotusta useissa tilanteissa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästikin. Tätä ei voitu hyväksyä. Yritysten sukupolvenvaihdokset Tehty ratkaisu huojentaa perintönä tai lahjana siirtyvän yrityksen arvostamista ja siten alentaa maksettavaa veroa. Nykyisin yritys arvostetaan 40 prosenttiin verotusarvosta. Hallituksen päätöksen mukaan vero määrättäisiin arvosta, joka on 20 prosenttia verotusarvosta. Edelleen jatkajan on saatava perintönä tai yhdellä lahjoituksella vähintään 10 prosenttia yrityksestä. Samoin yritystoimintaa on jatkettava aktiivisesti vähintään viiden vuoden ajan, jottei huojennusetua menetetä. Etujärjestöillä lausuntokierroksella ollut luonnosteksti oli kuitenkin ristiriidassa päätetyn toteutustavan kanssa ja edellyttää vielä kohtuullisen paljon kehittämistä. Muitakin muutoksia esitetään Hallituksen päätös sisältää myös kaksi muuta muutosta maa- ja metsätilojen sekä sukupolvenvaihdosten verotuskokonaisuuteen. Toinen niistä koskee huojennusedun menettämisen edellytyksiä. Nykyisin huojennusetu menetetään, jos huojennuseduin saatu yritys luovutetaan vapaaehtoisesti esim. kaupalla eteenpäin. Nyt esitetään huojennusetu menetettäväksi myös niissä tilanteissa, joissa toiminta lakkaa tai olennaisesti supistuu muutoin kuin tilapäisesti eikä tämä johdu kannattamattomuudesta tai yrittäjän henkilökohtaisesta sairaudesta tai muusta vastaavasta syystä. Nämä uudet edellytykset ovat ongelmallisia, koska määritelmät ovat hyvin avoimia; Mikä on olennainen tai tilapäinen supistuminen? Toinen suunniteltu muutos koskee luovutusvoiton määrän laskemista. Jos huojennuseduin saatu yritys myydään, vähennetään myyntihinnasta nykyisin täysi verotusarvo, joka on ollut huojennuksen laskennan pohjana. Hallitus on päättänyt muuttaa luovutusvoiton laskentatapaa siten, että myyntihinnasta vähennetään verotuksen pohjana ollut todellinen eli huojennettu arvo. Tämä tarkoittaa huojennuseduin saadun yrityksen myyntivoittoverotuksen kiristymistä joissakin tilanteissa. Verotus kiristyy, kun myynti tapahtuu viiden vuoden ns. karenssiajan jälkeen eikä hankintameno-olettama nouse vähintään veronhuojennuksen myöntämishetken täyden verotusarvon suuruiseksi. Tulevia on hankala ennakoida kuka tietää, myykö perintönä tai lahjaksi saamansa yrityksen tulevaisuudessa ja mihin hintaan? Perintö- ja lahjavero on lähisukulaisten välillä (16%) alhaisempi kuin luovutusvoitosta maksettava vero (28%). Voidaan siis kärjistäen todeta, että jos tietää myyvänsä perinnöksi tai lahjaksi saamansa yrityksen tulevaisuudessa, niin on mahdollisesti verotuksellisesti kannattavaa maksaa mieluummin perinnön tai lahjan perusteella vero huojentamatta, jotta tulevaisuudessa (mahdollisesti) syntyvä luovutusvoitto jää alhaisemmaksi. Lopullinen lakiesitys huhtikuussa 2008 Edellä kirjoitettu perustuu hallituksen tekemän poliittisen päätöksen perusteella kirjoitettuun luonnokseen hallituksen esitykseksi. Kaikki yksityiskohdat eivät siis ole vielä lopullisesti varmentuneet. Lopullisen hallituksen esityksen valmistuessa (huhtikuu 2008) voidaan tarkemmin arvioida, mikä todella tulee muuttumaan ja mitkä ovat uudistuksen haasteet. Lainmuutoksen odotetaan tulevan voimaan kesällä On mahdollista, että muutos on siten takautuva, että verovelvollisen niin halutessa uusia säännöksiä sovelletaan jo vuoden 2008 alusta. 5

7 Veroilmoitusten aikataulut ja menettelyt ennallaan Veroilmoituksen antamisaikoja ei ole muutettu. Veroilmoitus on annettava ja korjattu esitäytetty veroilmoitus on palautettava seuraavissa määräajoissa: viimeinen palautuspäivä Maatalouden veroilmoitus, lomake 2 ja alkutuottajan arvonlisäverolomake Arvonlisäverovelvollisen metsätalouden harjoittajan metsätalouden veroilmoitukset, lomakkeet 2C ja alkutuottajan arvonlisäverolomake Metsätalouden harjoittajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, palauttavat metsätalouden veroilmoitukset yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa tai Liikkeen- ja ammatinharjoittajat palauttavat kaikki veroilmoituksensa (myös esitäytetyn veroilmoituksen) tilikaudesta riippumatta yhtä aikaa eli viimeistään ellei lomakkeelle ole merkitty muuta palautuspäivää Muut henkilöasiakkaat palauttavat korjatun esitäytetyn veroilmoituksensa lomakkeelle merkittynä päivänä tai Verotusyhtymän veroilmoitukset Elinkeinoyhtymän veroilmoitukset tilikaudesta riippumatta Yhteisöjen veroilmoitukset (osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhteisetuudet yms.) 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus täsmennyksiä menettelyohjeeseen vuoden 2008 alusta Vuoden 2007 alusta tulivat voimaan ulkomaista vuokratyövoimaa koskevat säännökset, joiden nojalla Pohjoismaista ja Baltian maista sekä eiverosopimusmaasta tulevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa. Verohallitus on täydentänyt julkaisuaan Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus (Verohallituksen julkaisu ). Ohjeeseen otetut keskeisimmät muutokset ovat: - ohjeeseen on lisätty työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin välisiä rajanvetokysymyksiä koskeva osio sekä työvoiman vuokrauksen ja työvoiman välittämisen rajanvetokysymyksiä koskeva osio - ohjeeseen on lisätty menettelyohjeet yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle työntekijälle - ohjeeseen on lisätty menettelyohjeet ulkomaisen työnantajan rekisteröinnistä työnantajarekisteriin sekä ulkomaisen työvoimaa vuokraavan yrityksen ennakkoperintärekisteröinnistä - ohjeeseen on lisätty arvonlisäverovelvollisuutta koskevaa ohjeistusta - vuoden 2008 alusta työn teettäjän ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu koskemaan myös toimeksiantosuhteiden loppumista Ohje löytyy kokonaisuudessaan verohallinnon internetsivuilta 6

8 Kiinteistöinvestointien tarkistus arvonlisäverotuksessa vuoden 2008 alusta Arvonlisäverotuksessa on tullut voimaan uudet kiinteistöinvestointisäännökset. Ne koskevat kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtäviä oikaisuja kymmenen vuoden pituisen tarkistuskauden aikana. Kiinteistön vuokraaminen ja muu käyttöoikeuden luovuttaminen on verottomaksi säädettyä toimintaa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi liikehuoneistojen vuokrauksesta. Tästä kiinteistön vuokraustoiminnasta on hakeuduttava verovelvolliseksi erikseen, vaikka elinkeinonharjoittaja olisi jo muusta toiminnasta arvonlisäverovelvollinen. Verovelvolliseksi hakeutunut vuokranantaja voi vähentää kiinteistöä varten hankittujen tavaroiden ja palveluiden ostohintaan sisältyvät arvonlisäverot siltä osin kuin hankinnat kohdistuvat verollisen vuokrattuihin tiloihin. Kiinteistöinvestointi Uudet tarkistussäännökset koskevat vain kiinteistöinvestointeja. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvän rakentamispalvelun ostamista tai suorittamista itse. Perusparantamisella tarkoitetaan entiseen tapaan menoja, jotka on tuloverotuksessa aktivoitava kiinteistön hankintamenoon. Tarkistussäännöksiä ei siis sovelleta kiinteistöihin, joilla on suoritettu vain korjausrakentamiseen tai huoltoon liittyviä palveluja. Tarkistamisella tarkoitetaan sitä, että kiinteistöinvestoinneista voidaan tehdä käyttötarkoituksen muuttumisen perusteella arvonlisäverovähennyksiä, jos aikaisemmin muuhun tarkoitukseen hankittu kiinteistöinvestointi otetaan myöhemmin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Lisäksi, jos kiinteistö myydään tai se otetaan muuhun kun vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, kiinteistöinvestoinnista tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä joudutaan palauttamaan siltä osin kuin tarkistusaikaa on jäljellä. Mitä tilanteita tarkistusjärjestelmä koskee? Kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, kun kiinteistön käyttötarkoituksessa tapahtuu muutoksia. Vähennystä tarkistetaan, jos 1 kiinteistön vähennykseen oikeuttava käyttö pienenee tai kasvaa suhteessa alkuperäiseen vähennykseen; 2 kiinteistö luovutetaan; 3 verovelvollisuus päättyy; tai 4 kiinteistö poistetaan liikeomaisuudesta. Kiinteistön vuokra- tai muun käyttöoikeuden haltijaan sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin kiinteistön omistajaan. Käyttöoikeuden haltija on siten oikeutettu tai velvollinen vähennyksen tarkistamiseen suorittamastaan kiinteistöinvestoinnista kiinteistön käytön muutosten taikka käyttöoikeuden edelleen luovuttamisen tai päättymisen yhteydessä. Kiinteistön käyttöoikeuden päättyessä tarkistamista ei kuitenkaan suoriteta käyttöoikeuden haltijan tekemästä perusparantamisesta, ellei tämä saa siitä korvausta. Tarkistuskausi Vähennystä tarkistetaan vain, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai se luovutetaan tarkistuskauden aikana. Tarkistuskauden päättymisen jälkeen kiinteistö voidaan luovuttaa tai ottaa mihin tahansa käyttöön ilman veroseuraamuksia. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut. Rakentamispalvelun valmistumisella tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin ostettu rakennus tai palvelu on vastaanottotarkastuksessa tai muutoin hyväksytty vastaanotetuksi. Itse suoritetun rakentamispalvelun valmistumisajankohtana pidetään rakennuksen tai perusparannetun rakennuksen käyttöönottoajankohtaa. Tarkistuksen laskeminen Kiinteistön käytön muuttuessa hankintaan sisältyvän veron vähennystä tarkistetaan vuosittain kultakin tarkistuskauteen kuuluvalta kalenterivuodelta eli tarkistusvuodelta. Vähennykseen oikeuttava käyttö lasketaan koko tarkistusvuoden olosuhteiden perusteella. Tarkistus kohdistetaan tarkistusvuoden viimeiselle kalenterikuukaudelle. Kiinteistön luovutuksen yhteydessä, verovelvollisuuden päättyessä ja kiinteistön liikeomaisuudesta poistamisen yhteydessä hankintaan sisältyvän veron vähennystä tarkistetaan yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Kiinteistön katsotaan tällöin olevan jäljellä olevan tarkistuskauden ajan kokonaan muussa kuin vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Tarkistus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana kiinteistö on luovutettu, verovelvollisuus on päättynyt tai kiinteistö poistettu liikeomaisuudesta. Vuosittain tarkistettavalla määrällä tarkoitetaan määrää, jolla vähennys kasvaa tai pienenee tarkistamisen johdosta. Sen perustana on tarkistuskauden pituuden mukaan yhdelle vuodelle kohdistuva osa hankintaan sisältyvästä verosta. Tätä osaa tarkistetaan alkuperäisen ja tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön mukaisessa suhteessa. Vuosittain tarkistettava määrä on siten 1/10 siitä osasta hankintaan sisältyvää veroa, joka vastaa alkuperäisen vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden erotusta. jatkuu sivulla 8 7

9 jatkoa sivulta 7 Tarkistettava määrä lasketaan kaavalla 1/10 x (alkuperäiseen vähennykseen oikeuttavan käytön osuus koko käytöstä tarkistusvuoden vähennykseen oikeuttavan käytön osuus koko käytöstä) x hankintaan sisältyvä vero. Hankintaan sisältyvällä verolla tarkoitetaan paitsi ostettujen rakentamispalveluiden hankintaan sisältyvää veroa myös itse suoritetusta rakentamispalvelusta suoritettavaa veroa. Tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirto Yrittäjä Kiinteistön luovutus ei pääsääntöisesti aiheuta tarkistusvelvollisuutta, vaan tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät ostajalta myyjälle. Tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät kiinteistön myynnissä ja muussa luovutuksessa, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja tai kunta, ostaja hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten eikä erikseen sovita, että myyjä suorittaa vähennysten tarkistamisen. Myyjän on tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtyessä annettava ostajalle selvitys, josta on käytävä ilmi mm. rakentamispalvelun valmistumis- tai kiinteistön vastaanottoajankohta, investointiin sisältyvä vero sekä vähennetyn veron määrä. Ostaja on velvollinen antamaan selvityksen siitä, että hän hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten. Voimaantulo Uudet säännökset koskevat kaikkia tai sen jälkeen tapahtuvia luovutuksia ja käyttötarkoituksen muutoksia. Tarkistussäännöksiä ei sovelleta lainkaan, jos kiinteistöinvestointi on valmistunut ennen Investoinnit, jotka ovat valmistuneet , ovat tarkistusmenettelyn piirissä, mutta tarkistuskausi ei kuitenkaan pitene vaan on viisi vuotta uusien säännösten mukaisesti laskettuna. Verohallitus on antanut verovirastoille uuden kiinteistöinvestointien tarkistamista koskevan ohjeen Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus (Dnro 1845/40/2007), joka löytyy verohallinnon internetsivuilta Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään veroneuvontaan. Rakennusala verovalvonnan erityiskohteena Verohallinto aloitti tammikuussa yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa laajan rakennusalan verovalvontahankkeen. Hankkeen tavoitteena on harmaan talouden torjunta rakennusalalla, alalla toimivan ulkomaisen työvoiman verovalvonnan kehittäminen sekä rakennusalan valvontamenetelmien kehittäminen ja tehostaminen. Valvontahakkeen erityisenä kohteena ovat ulkomaisen rakennustyövoiman ja ulkomaisen rakennusyritysten saaminen valvonnan piiriin, korjaus- ja saneeraustoiminta, perustajaurakointi ja pientalorakentaminen. Vuonna 2008 aloitetaan myös neuvontaprojekti omakotirakentajan velvollisuuksista yhdessä kuntien rakennustarkastajien kanssa erityisesti Etelä-Suomen kasvukunnissa. Hankkeen aikana pyritään tehostamaan viranomais- ja sidosryhmäyhteystyötä sekä yhteistyötä Viron verohallinnon kanssa. Verohallinnon lisäksi hankkeeseen osallistuvat poliisihallinto, syyttäjälaitos, ulosottohallinto, työvoimahallinto, työsuojeluhallinto, Maahanmuuttovirasto, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutusten liitto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT. Nelivuotinen hanke ajoittuu vuosille Hanketta johtaa ja koordinoi Verohallitus. Yritysten kannattaa hakea palautusta ulkomaille maksettuun arvonlisäveroon Yritysten kannattaa hakea takaisin jo muutaman ulkomaanmatkan aikana kertyneet arvonlisäverot. Vuoden 2007 aikana ulkomaille maksettujen arvonlisäverojen takaisinhaku on tehtävä kevään 2008 aikana. Hakemusten ja alkuperäisten laskujen tulee olla perillä kohdemaiden veroviranomaisilla kesäkuun loppuun mennessä. EU-maissa arvonlisäverokannat ovat prosenttia. Tyypillisiä arvonlisäverollisia liiketoiminnan kuluja, joista yritykset voivat hakea veronpalautuksia, ovat hotellimajoitukset, messut, kurssit ja edustukset ravintoloissa sekä erilaiset paikalliset alihankinnat. Arvonlisäverojen takaisinhaun ulkomailta voi tehdä joko yritys itse tai asiaan erikoistunut toimija. Alv-palautukset on edelleen haettava suoraan kohdemaiden veroviranomaisilta eikä niitä voi vähentää kotimaan verotuksessa. Hakemusten sisältövaatimukset vaihtelevat maittain. Esimerkiksi laskujen muotovaatimukset on ehdottomasti 8 otettava tarkkaan selville etukäteen. Hakemuslomakkeet on hankittava kyseisten maiden veroviranomaisilta ja ne tulee useimmiten täyttää kohdemaan kielellä. Vuonna 2007 perittyä arvonlisäveroa palauttavat kaikki Euroopan unionin jäsenmaat sekä Islanti, Monaco, Norja, Sveitsi ja Kanada. Uusia palautusmaita tulee mukaan jatkuvasti ja suomalaisyritysten takaisinhakuoikeudet laajentuvat. Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään veroneuvontaan.

10 3. TYÖELÄMÄ Yrittäjä Artikkelisarja Uusi yhteistoimintalaki käytännössä Osa 2: Työnantajan velvollisuus antaa tietoja henkilöstöryhmien edustajille Uuden yhteistoimintalain 4 luvussa käsitellään ne yleiset suunnitelmat, periaatteet, ohjelmat, tavoitteet ja säännöt, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Velvoitteet ovat pääosin vanhan yhteistoimintalain mukaiset. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, p. (09) , outi.tahtinen@yrittajat.fi Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät tarvittaessa henkilöstö- tai ammattiryhmittäin taikka työtehtävittäin eriteltynä. Kyseessä on ainoastaan periaatteista neuvottelu, eli yksittäistä työntekijän palkkaamista koskeva päätös ei kuulu neuvotteluvelvollisuuden piiriin. Jos työhönoton periaatteita ja käytäntöjä muutetaan, on asiasta käytävä uusi yhteistoimintaneuvottelu. Yhteistoimintaneuvotteluissa on myös käsiteltävä työhön tulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot. Lain esitöiden mukaan tällaisilla tiedoilla tarkoitetaan nk. talo tutuksi -tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa kysymyksiä, jotka koskevat yrityksen esittelyä ja työntekijälle tarpeellisia käytäntöjä työpaikan yleisistä toimintatavoista ja järjestelyistä sekä työterveyshuollon käytöstä, mahdollisesta työpaikkaruokailusta ja muista vastaavista kysymyksistä. Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään sekä työhönoton yhteydessä että työsuhteen aikana. Esimerkkinä periaatteista ja käytännöistä voidaan mainita soveltuvuustestien käytön tarkoitus ja tarpeellisuus. On tärkeää huomata, että yhteistoimintaneuvottelujen kautta ei voida kuitenkaan syrjäyttää työntekijän yksityisyydestä annettua lakia, jonka mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Alle 30 henkilöä työllistävien yrityksien ei tarvitse käsitellä työhönotossa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä yhteistoimintamenettelyssä. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksen on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden tulee sisältää ainakin tiedot yrityksen henkilöstön rakenteesta ja määrästä, periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä ja arviot työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä arvioihin perustuvat koulutustavoitteet. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa on myös otettava huomioon ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet ja työntekijöiden mahdollisuudet tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin ja tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutussuunnitelmaan tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. Muutokset tulisi tällöin tehdä yhteistoimintaneuvottelujen loppupuolella siinä vaiheessa kun on selvinnyt, kuinka monta työntekijää irtisanotaan. Vasta tällöin pystytään arvioimaan, kuinka henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet tulevat muuttumaan. 9 Yrityksissä, jotka työllistävät työntekijää, voidaan sopia, että henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet käsitellään neuvottelujen sijasta koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat säännökset tulivat voimaan työntekijää työllistävissä yrityksissä heti lukien. Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Myös vuokratyövoiman periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyövoiman käyttö poikkeaa siten alihankintaa koskevista periaatteista, jotka kuuluvat työnantajan tiedottamisvelvollisuuden alaisuuteen (Ks. tiedottamisvelvollisuudesta tarkemmin YrittäjäInfo 1/2008). Jos työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä, on työnantajan ilmoitettava tästä niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Esimerkiksi, jos työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä toimihenkilöiden osalta, hänen on ilmoitettava asiasta toimihenkilöiden edustajalle. Tällainen ilmoitus on annettava joka kerta ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tekemistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot vuokratyöntekijöiden määrästä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai ajanjaksot, joina vuokratyövoimaa ai-

11 otaan käyttää. Ilmoitus on suositeltavaa antaa kirjallisesti, koska työnantajan on voitava jälkeenpäin osoittaa, milloin ilmoitus on annettu. Henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus ilmoituksen saatuaan, viimeistään ilmoituksen antamista seuraavana toisena työpäivänä vaatia työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelyä yhteistoimintaneuvotteluissa. Päiviä arvioitaessa ei oteta huomioon henkilöstöryhmän edustajan omia työ- tai vapaa-aikajärjestelyjä, vaan päivät arvioidaan viisipäiväisen työviikon mukaan. Jos henkilöstöryhmän edustaja vaatii yhteistoimintaneuvotteluja, on asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Neuvotteluissa käsitellään työnantajan harkitseman sopimuksen perusteet, sen vaikutukset työnantajan omiin työntekijöihin ja vuokratyövoiman laajuuteen liittyvät vaihtoehdot. Työnantaja ei saa solmia vuokratyövoiman käyttöä koskevaa sopimusta neuvottelujen aikana. Henkilöstöryhmän edustajalla ei ole oikeutta vaatia yhteistoimintaneuvotteluja käytäväksi tilanteessa, jossa on tarkoituksena teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita. Sama koskee myös lyhytaikaisia ja kiireellisiä töitä sekä asennus-, korjaus- tai huoltotöitä, joiden teettäminen ei ole mahdollista yrityksen omilla työntekijöillä. Työnantajan on kuitenkin myös tässä tilanteessa ilmoitettava työntekijöille vuokratyövoimaa koskevasta sopimuksesta. Yrityksen, joka työllistää työntekijää, ei tarvitse käydä edellä kuvattuja yhteistoimintaneuvotteluja. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava vuokratyösopimusta harkitessaan aikeestaan niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokratyö vaikuttaisi. Yrityksen sisäinen tiedottaminen Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt. Tämä velvollisuus koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lain esitöissä mainitaan esimerkkeinä tiedotustoiminnan periaatteista ja käytännöistä yrityksen sisäiseen tiedotustoimintaan liittyvät keinot ja menetelmät, kuten tiedotustilaisuuksien järjestäminen, tiedotuslehdet, ilmoitustaulut ja niiden käyttö sekä muut viestintävälineitä koskevat asiat, kuten sähköposti ja mahdolliset intranet-käytännöt. Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut myös tietyissä muualla lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa. Tämä velvollisuus koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Tasa-arvosuunnitelma Vähintään 30 työntekijää työllistävissä yrityksissä on siten käsiteltävä yhteistoimintaneuvotteluissa tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi, jos tasa-arvosuunnitelma on tarkoitus ottaa tasa-arvolain mukaisesti osaksi henkilöstösuunnitelmaa Työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös ne työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. Yhteistoimintaneuvottelut on toteutettava ennen työterveyshuoltolain 11 :n 4 momentin mukaisen päihdeohjelman hyväksymistä. Huumausainetestien osalta on huomioitava yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki, joka asettaa rajat tilanteille, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta voidaan vaatia. Työnhakijat Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: - vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta - vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta - vaarantaa liikenneturvallisuutta - lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä - vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia - vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on oikeus tietojen käsittelyyn työnhakijan suostumuksella myös silloin, kun: - työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta - työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä - työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Työntekijät Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä 10

12 tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: - vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta - vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta - vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta - voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä - vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia - vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää - voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 2 :ssä tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Työntekijöihin kohdistuva kameravalvonta Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät. Kameravalvonnassa käytettäviä menetelmiä rajoitetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa: Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan työnantaja saa käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi. Kameravalvonta on sallittu myös edellä mainittujen Yrittäjä tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei lähtökohtaisesti saa olla kameravalvontaa. Työnantaja voi kuitenkin kohdentaa kameravalvonnan tiettyyn työpisteeseen, jossa työntekijöitä työskentelee, jos tarkkailu on välttämätöntä: - työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi - omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä - työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä Sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet. Yhteistoiminnan kohteena ovat sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet siitä, miten työpaikalla saa käyttää ja hyödyntää tietoverkkoja ja sähköpostia. Esimerkkinä yhteistoimintamenettelyn vaativasta tilanteesta voidaan mainita tilanne, jossa työnantaja haluaa rajoittaa työntekijöiden työsähköpostin käytön ainoastaan työasioihin. Lisäksi on otettava huomioon yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain asettamat rajoitukset. Työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työntekijän työsähköpostiosoitteeseen lähetettyjä tai työntekijän lähettämiä sähköpostiviestejä työntekijän poissa ollessa vain tietyin perustein, jotka on määritelty yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain :ssä. Henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä sekä voittopalkkiojärjestelmästä luopuminen ja henkilöstörahaston purkaminen. 11 Yhteistoimintaneuvottelujen kulku Yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen Yhteistoimintalain 4 luvun mukaiset neuvottelut käynnistyvät työnantajan aloitteesta. Aloitteen ei tarvitse olla kirjallinen, mutta on suositeltavaa tehdä aloite kirjallisesti. Aloite on annettava niin hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista, että henkilöstöryhmien edustajilla on riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin. Laki ei siis aseta mitään tarkkaa aikarajaa, vaan riittävä aika on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon asian laajuus, henkilöstöryhmän edustajan edustamien työntekijöiden määrä, toimipaikan tai paikkojen sijainti ja lukumäärä sekä työpaikalla käytössä olevat työaikamuodot. Lain esitöiden mukaan riittävä aika edellyttää pääsääntöisesti useampia päiviä. Lisäksi jos neuvoteltava asia koskee useampia henkilöstöryhmiä, esimerkiksi sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, henkilöstöryhmien edustajille on varattava lisäaikaa keskinäiseen valmisteluun. Työnantajan on annettava ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee liittää ensisijaisesti työnantajan aloitteeseen. Tiedot voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista kuitenkin siten, että henkilöstöryhmien edustajilla on mahdollisuus perehtyä asiaan. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin sopia myös toisin työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien kesken. Myös henkilöstöryhmän edustaja voi tehdä aloitteen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi. Tällöin työnantajan olisi tehtävä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen käynnistämisestä. Työnantaja voi kuitenkin myös pidättäytyä neuvotteluista. Tällöin työnantajan on annettava kirjallinen selvitys aloitteen tehneelle henkilöstöryhmän edustajalle siitä, miksi hän ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina. Yhteistoimintaneuvottelut Yhteistoimintalain mukaan ennen kuin yrityksessä otetaan käyttöön yhteistoimintalain 4 luvussa tarkoitettu suunnitelma, periaatteet tai tavoitteet tai muu järjestely tai näiden muutos, on asia käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä tavoitteena yksimielisyys. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä

13 ennen kuin työnantaja ottaa yhteistoimintalain 4 luvussa tarkoitetun järjestelyn käyttöön. Yhteistoimintaneuvottelujen kestolle ei ole asetettu määräaikaa. Neuvottelujen kohteena on suunnitelmien ja niiden sisällön kokonaisuus eli huomioon tulee ottaa myös se, miksi jotakin tehdään, mitä tavoitellaan ja miten asia vaikuttaa työntekijöihin. Tämän vuoksi lain esitöissä todetaan, että useimmiten asioita tulee käsitellä useammin kuin kerran. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksen neuvottelujen kohteena olevasta asiasta. Tästä on poikkeuksena henkilöstörahaston perustamista ja purkamista koskeva päätös, jonka tekevät työntekijät. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellyistä asioista. Tiedottamisvelvollisuus koskee neuvottelujen jälkeen tehdyn päätöksen yksityiskohtaista sisältöä ja voimaantuloajankohtaa joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee. Työnantaja voi myös tiedottaa päätöksestä noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen käytäntöjä, jos niistä on neuvoteltu yhteistoimintalain 18 :ssä tarkoitetulla tavalla. Seuraukset yhteistoimintaneuvottelujen laiminlyönnistä Jos työnantaja laiminlyö yhteistoimintalaissa tarkoitettujen suunnitelmia ja periaatteita koskevien neuvottelujen käymisen tai tietojen antamisen henkilöstöryhmien edustajille, voidaan työnantaja tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Tarkkana määräaikaisissa työsuhteissa Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos ei rajoita määräaikaisten työsuhteiden käyttöä nykyisestä. Työnantajien kannattaa kuitenkin olla aiempaa tarkempia niitä solmiessaan. Työsopimuslain muutoksella pyritään karsimaan perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehostamalla selvitysvelvollisuuden noudattamista. Lain tavoitteena on, että työnantajat harkitsisivat määräaikaisuuden perustetta nykyistä huolellisemmin. Työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Työsopimuslain mukaan yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos niistä ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella. Työsuhteen keskeisiä ehtoja ovat mm. työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka, työaika sekä vuosiloman ja irtisanomisajan määräytymisperuste. Kyseisen velvollisuuden rikkominen voi ilmetä joko koko selvityksen antamatta jättämisenä tai siten, että selvityksestä ei käy selville kaikkia keskeisiä ehtoja. Myös työsuojelun valvontalakiin tehtiin muutos. Jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi käyttää kehotusmenettelyä selvityksen saamiseksi. Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, p. (09) Pyydä yhdistämään työsuhdeneuvontaan. 12

14 4. YRITYSELÄMÄ Rakennusten energiatodistus tuli pakolliseksi Rakennuksen energiatodistus tuli voimaan , ja se koskee lähes kaikkia uusia rakennuksia. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Todistusta ei vaadita myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa, alle 50 neliön rakennuksilta tai teollisuus- ja korjaamorakennuksilta. Ympäristöministeriö suosittelee vapaaehtoisen energiatodistuksen hankkimista niillekin asuinrakennuksille, joita laki ei koske. Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Kiinteistön omistajat voivat käyttää sitä myyntivalttina, varsinkin jos asia on hyvässä kunnossa. EU:n laajuisen uudistuksen suurena tavoitteena on rakennusten kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen. Energiatodistus on pakollinen laissa mainitulle rakennuksille, joihin haetaan rakennuslupaa jälkeen. Haettaessa rakennuslupaa tulee asiakirjoihin liittää energiatodistus, jonka laatii rakennuksen pääsuunnittelija. Todistus on oltava nähtävillä, kun rakennus tai siihen kuuluva osa (kuten asuntoosake) myydään tai vuokrataan. Lisätietoja energiatodistuksesta on ympäristöministeriön sivuilla www. ymparisto.fi, Rakennusten energiatehokkuus. Sivuilla on vastaukset useimmin esitettyihin kysymyksiin energiatodistuksesta. Mainonta luetteloissa sopimusehdot luettava tarkasti Luettelomainontaan liittyy paljon epätietoisuutta. Yritysten kannattaakin olla tarkkana myyjän ottaessa yhteyttä. Luetteloilmoitusten tilausvahvistus ja sopimusehdot on syytä lukea huolellisesti ilmoitusta tehtäessä. Pääsääntöisesti kaikki sopimukset ovat toistaiseksi jatkuvia kestotilauksia, jotka voidaan irtisanoa päättymään vain laskutuskauden päättyessä. Laskutuskausi on yleensä yksi vuosi. Tilausta tehtäessä onkin syytä merkitä kalenteriin, milloin sopimus viimeistään pitäisi irtisanoa. Jos ilmoittaja ei irtisano sopimusta määräajassa, tämän on maksettava myös seuraava laskutuskausi kokonaan. Nettiluettelot toimivat samalla tavalla kuin paperiluettelot, eli niidenkin laskutuskausi on yleensä vuosi sopimuksen tekemisestä. Irtisanominen ja reklamointi tulee tehdä kirjallisesti, koska muuten sen toteen näyttäminen on myöhemmin vaikeaa. Käyttökelpoisia ilmoitustapoja on faksi tai sähköposti. Oleellista on, että lähetyksestä jää kopio, josta selviää, milloin se on lähetetty. Puhelimitse tehty irtisanominen tai reklamaatio ei ole yleensä sopimusehtojen mukainen ja toimittaja ei sitä sen vuoksi huomioi. Irtisanomisesta ja reklamoinnista on lisätietoa osoitteessa 13

15 5. YLEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi ulosottokaari saatavien lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestely Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren ulosottoperusteen määräaikaa koskevia säännöksiä ryhdyttiin soveltamaan Näin ollen saatavat, joista on annettu ulosottoperuste (esim. käräjäoikeuden antama maksutuomio) tai tätä ennen ovat vanhentuneet Saatava vanhentuu vain silloin, kun velallisena on yksityishenkilö yhteisöjä säännös ei koske. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Janne Makkula, p. (09) , Yksityishenkilön velkajärjestelylakia on myös muutettu alkaen. Muutoksessa on selkiytetty velkajärjestelyn suhdetta ulosottokaaren mukaiseen velan vanhentumiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi mainittujen muutosten keskeinen sisältö. Saatavien vanhentumisesta ulosottokaaren nojalla Uusi sääntely merkitsee sitä, että velka josta on olemassa ulosottoperuste, vanhentuu lopullisesti sen jälkeen, kun ulosottoperusteen määräaika (15 tai 20) vuotta on kulunut loppuun. Tätä vanhentumista ei voida katkaista. Pidempää, 20 vuoden määräaikaa noudatetaan silloin, kun velkojana on yksityishenkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Muissa tilanteissa noudatetaan 15 vuoden vanhentumisaikaa. Esimerkki: Velasta on annettu lainvoimainen maksutuomio Ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta. Velka vanhenee eikä sitä siten tarvitse maksaa. Velkaa ei voida periä kuolinpesältäkään. Mainittuja määräaikoja voidaan poikkeuksellisesti jatkaa 10 vuodella tilanteissa, joissa velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Ulosottokaaren vanhentumissäännös koskee vain saatavia, joista on hankittu ulosottoperuste. Näin ollen sellaiset velat, joista ei ole olemassa esimerkiksi tuomioistuimen maksutuomiota, eivät vanhene ulosottokaaren mukaisesti. Velkajärjestely, velan vanhentuminen ja ulosottokaari Yksityishenkilön velkajärjestelylakiin tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan eli samaan aikaan, kun ulosottokaaren ulosottoperusteen määräaikoja on ryhdytty soveltamaan. Voimassa olevat maksuohjelmat Ennen lain voimaantuloa vahvistetut maksuohjelmat pysyvät voimassa siitä huolimatta, että jokin maksuohjelmassa mukana oleva velka vanhenee ulosottokaaren nojalla. Velkajärjestelyssä oleva velallinen joutuu siis noudattamaan maksuohjelmaa velan vanhentumisesta huolimatta. Velallinen voi kuitenkin halutessaan saada velkajärjestelyn raukeamaan ja vapautua siten vanhentuneen velan suorittamisesta. Tällöin velallisen on kuitenkin huomioitava se, että hänen tulee kyetä maksamaan muut kuin vanhentuneet velat alkuperäisten ehtojen mukaisesti velkajärjestely raukeaa siten kaikkien, ei vain vanhentuneen velan, osalta. Raukeamishakemuksen tekeminen onkin järkevää vain, jos vanhentuva velka muodostaa pääosan velallisen veloista ja velallinen kykenee maksamaan jäljelle jäävät velat täysimääräisesti. Uudet maksuohjelmat Uusissa maksuohjelmissa otetaan niitä laadittaessa huomioon, jos jokin velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka vanhenee ulosottokaaren nojalla maksuohjelman aikana. Vanhentuneelle velalle tullut osuus maksuvarasta osoitetaan ulosottoperusteen määräajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien muille velkojille. Näin ollen velan vanhentuminen ei merkitse, että velallisen taloudellinen asema parantuisi, vaan vapautunut maksuvara käytetään muiden maksuohjelman mukaisten velkojen maksuun. Takaajan asema velan vanhentuessa Siviilioikeudessa lähtökohtana on, että takaajan vastuu velkojaa kohtaan päättyy samalla, kun päävelka syystä tai toisesta lakkaa. Näin ollen velan vanhentuessa ulosottokaaren mukaisesti velkoja ei voi sitä periä takaajaltakaan. Tilanne muuttuu, mikäli takaaja on velkajärjestelyssä ja maksuohjelmaan sisältyy takausvastuun perusteella velkoja, joiden päävelat vanhenevat takaajan maksuohjelman aikana. Tällöin takaajan maksuvelvollisuus ei lakkaa, vaan takaaja joutuu tekemään suorituksia maksuohjelman mukaisesti myös sellaiselle velkojalle, joka ei enää päävelan vanhentumisen vuoksi voi velkoa saatavaa velalliselta itseltään. Vahvistetut maksuohjelmat ovat siten lähtökohtaisesti pysyviä ja niitä on noudatettava. Takaaja voi tietenkin hakea em. tavalla velkajärjestelyn raukeamaan. Mutta mikä on takaajan asema suhteessa päävelalliseen, kun päävelka on vanhentunut ja takaaja on ennen vanhentumista maksanut takauksen perusteella velkaa? Miten ulosottokaa- 14

16 ren määräaikoja sovelletaan tällöin ts. miten kauan takaaja voi periä tekemiään suorituksia päävelalliselta? Asiasta on vallinnut yrittäjien keskuudessa epäselvyyttä eikä tilanne lainoppineillekaan ole ollut yksiselitteinen. Oikea tulkinta on seuraava: Takaaja voi periä velalliselta niitä maksusuorituksia, jotka hän on tehnyt ennen päävelan vanhentumista. Yksityistakaajan perintäaika, joka lasketaan hänen hankkimasta maksutuomiosta, on ulosottokaaren mukaan 20 vuotta. Edellä mainittu on todettu velkajärjestelylain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 178/2007). Jos päävelallisen ulosottoperusteen määräaikaa on jatkettu poikkeuksellisesti 10 vuodella, lakkaa takaajan vastuu kuitenkin alkuperäisen määräajan päättyessä. Näin ollen päävelallinen ei voi menettelyllään vaarantaa takaajan asemaa. Mitä takaajan vastuusta on tässä lausuttu, koskee myös vierasvelkapantin antajan asemaa. Yrittäjä Vapaaehtoinen velkajärjestely ja muut velkoja koskevat sopimukset Vapaaehtoisen velkajärjestelyn käsite ei ole selkeä, mutta sellaisena voidaan pitää järjestelyä, jossa merkittävä osa velallisen veloista on järjestelty velallisen ja velkojien välisellä sopimuksella ilman tuomioistuinmenettelyä. Aikaisemmin (siis ennen ) sovittuja velkajärjestelyjä on noudatettava vastaavalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana vahvistettuja maksuohjelmiakin. Velan vanhentumisella ei siten ole välitöntä oikeudellista vaikutusta. Vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan kuitenkin purkaa samoilla edellytyksillä kuin lakisääteinen velkajärjestely. Velallinen ei siten voi luopua velkasovinnosta vain yhden, vanhentuneen velan osalta vaan vapaaehtoinen velkajärjestely raukeaa kaikilta osiltaan. Yksittäiset sopimukset, jotka eivät täytä vapaaehtoisen velkajärjestelyn tunnusmerkistöä, eivät oikeuta velkojaa perimään vanhentunutta saatavaa, vaikka sopimuksella tähän olisi pyrittykin. Velallinen ei voi pätevästi luopua pakottavaan lainsäädäntöön perustuvasta suojastaan. Näin ollen sopimus, jossa velallinen on luopunut vetoamasta velan vanhentumiseen tai jolla ulosottoperusteen määräaikaa on pidennetty, on tehoton. Sopimus ei myöskään ole ulosottoperuste, joten velka vanhenee sopimuksesta huolimatta. Velkoja ei myöskään sopimukseen vedoten voi hankkia uutta ulosottoperustetta Vähemmistöosakkeiden lunastaminen keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä Kauppalehti uutisoi tapauksesta, jossa 93 prosenttia keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeista oli siirtynyt yhdelle omistajalle. Tämän vuoksi tälle omistajalle syntyi oikeus muiden osakkeiden lunastukseen osakeyhtiölain nojalla. Vähemmistöosakkaana ollut yritys joutui lunastusta vastaan luopumaan omistamansa yhtiön osakkeista ja näin myös liiketilansa hallintaoikeudesta. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Janne Makkula, p. (09) , Tapaus on poikkeuksellinen, mutta asiaa koskevat keskeiset seikat on hyvä tuntea. Omissa tiloissaan liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän tulee olla selvillä siitä, mitä lakia kyseiseen keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan. Tästä voi löytyä määräys yhtiöjärjestyksestä. Mikäli yhtiöjärjestys vaikenee, sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia alkaen rekisteröityihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jolloin vähemmistöosakkeiden lunastaminen ei voi tulla kysymykseen. Vanhempiin yhtiöihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jolloin joissakin harvoissa tilanteissa voi olla vaarana osakkeiden lunastus. Tämä edellyttää kuitenkin aina sitä, että yli 90 prosenttia yhtiön osakkeista on siirtynyt yhdelle omistajalle. Yrittäjän on hyvä olla selvillä yhtiön omistusrakenteesta. Mitä pirstaleisempi omistusrakenne on, sitä epätodennäköisempää lienee, että omistus keskittyisi edellä tarkoitetussa laajuudessa. 15

17 Tilaajavastuu takkuaa, apua verkkopalvelusta Ns. tilaajavastuulaki on ensimmäisen vuoden aikana istunut huonosti käytännön liike-elämään. Viranomaisten mukaan esimerkiksi rakennusalan tarkastuskohteista 60 prosentissa tilaaja ei ollut noudattanut selvitysvelvollisuuttaan. Jopa kunnat laiminlöivät hankinnoissaan yleisesti selvitysvelvollisuutensa lähes 90 prosenttia tapauksista oli puutteellisia. Vuosi sitten voimaan tullut laki asetti työn tilaajayritykset uuteen tilanteeseen: niiden oli ryhdyttävä viranomaisten puolesta valvomaan sitä, ovatko toiset yritykset eli niiden sopimuskumppanit hoitaneet lakisääteiset velvoitteensa. Sellaisten yritysten, jotka käyttävät työkohteissaan vuokrattuja työntekijöitä tai alihankkijoita, on lain mukaan selvitettävä pitkä lista sopimuskumppaninsa tekemisiä. Tilaajan tulee ennen sopimuksen tekemistä hankkia laiminlyöntimaksun uhalla selvitykset mm. siitä, kuuluuko aliurakoitsija viranomaisten rekistereihin ja onko liikekumppani maksanut verot ja eläkevakuutusmaksut. Tilaajavastuutarkastajien ratsiat paljastivat, että tilaajilla oli ollut erityisesti vaikeuksia hankkia alihankkijoidensa kaupparekisteriotteita ja selvityksiä työehtosopimuksista. Lain mukaan on myös tilanteita, joissa selvityksiä ei tarvitse hankkia. Näin on silloin kun sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai sopimussuhde on vakiintunut. Laki sisältää joukon vaikeaselkoisia poikkeuksia, mikä on saattanut johdattaa yritykset väärään tulkintaan selvitysvelvollisuudestaan. Ns. tilaajavastuulain tarkoitukseksi on mainittu yhdenvertaisten kilpailuedellytysten edistäminen ja harmaan talouden torjunta. Yritystietoja verkkopalvelusta Tilaajan selvitysvelvollisuuden helpottamiseksi on internetiin avattu palvelu tilaajavastuu.fi. Sen kautta voi hankkia tietoja sopimuskumppanista. Tiedot toimittaa Dun & Bradstreet Finland Oy ja palvelua ylläpitää Aspida Oy. Raportit ovat maksullisia. Palvelu on luotu yhteistyössä rakennusteollisuuden kanssa. 16

18 6. KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Finnveran verkkotesti kannustaa yrittäjäksi Finnveran verkkosivuille on avattu uusi testi, jonka avulla yrittäjiksi aikovat voivat punnita mahdollisuuksiaan menestyä yrittäjänä. Testi kertoo, mitä ominaisuuksia yrittäjältä vaaditaan, millainen on menestyvä liikeidea tai paljonko yrittäjälle on odotettavissa vuosituloa. Yrittäjätestin avulla yrityksen perustamista suunnitteleva voi punnita mahdollisuuksiaan ja suunnitelmiensa realistisuutta. Yrittäjätestissä hyödynnetään liikkuvaa kuvaa ja vuorovaikutteista kerrontaa. Apuna on laskureita ja mittareita, joilla yrittäjä voi testata niin perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamista kuin laskea omat odotettavissa olevat vuositulonsa. Testin tehtyään osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan menestyä ja tietää mitä asioita yrittäjän eteen päivittäin voi tulla. Testissä annetuista vastauksista muodostuu tulostettava yrittäjäprofiili, joka tarjoaa myös muutamia havainnollistavia kommentteja ja linkkejä lisätiedon lähteille. Testi on Finnveran internetsivuilla osoitteessa > Etusivu > Testi yrityksen perustamista suunnitteleville. Time-seminaareissa ajankohtaista tietoa sähköisestä asioinnista Time-seminaarikiertueen teemana on tänä vuonna sähköinen asiointi. Maksuttomia seminaareja järjestetään kaikkiaan 14 paikkakunnalla ympäri Suomen. Seminaarikiertueen järjestävät työ- ja elinkeinoministeriön sekä TE-keskukset. Ohjelmaan kuuluu verohallinnon ajankohtaiskatsaus sähköisestä asioinnista, rahoitusalan edustajien esitykset SEPA-euromaksualueesta ja sähköisestä taloushallinnosta sekä YritysSuomi-verkkopalvelun esittely. Näiden lisäksi seminaareissa kuullaan myös alueellisia yrityspuheenvuoroja. Seminaarien ajankohdat ja paikkakunnat: Kuopio Lahti Pori Mikkeli Vaasa Jyväskylä Turku Joensuu Tampere Rovaniemi Oulu Kajaani Seinäjoki Seminaarikiertueen koordinaattorina toimii Lahden tiede- ja yrityspuisto. Lisätietoa, ohjelma ja ilmoittautumiset: 17

19 7. KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälisiä innovaatioasiantuntijoita Suomalainen yrittäjä saa käyttöönsä kansainvälistymis- ja innovaatioasiantuntijaa eli Enterprise Europe Networkin yli 40 maassa. Enterprise Europe Network tarjoaa neuvontapalveluita pk-yrityksille kansainvälistymisessä ja EU:n sisämarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi pk-yrityksiä tuetaan kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa teknologiatarpeiden määrityksestä yhteistyösopimusten allekirjoittamiseen. Lähialuehankkeet Verkosto mahdollistaa verkottumisen kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Verkosto tiedottaa EU:n puiteohjelmien mahdollisuuksista. Palveluverkosto on osa sekä Euroopan komission että Suomen pk-yrityspolitiikkaa. Onko kiikarissasi laajentuminen tai yhteistyö Venäjän suuntaan? Ulkoasiainministeriö (UM) ja Pohjoismaiden Projektivientirahasto (Nopef) tukevat Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämistä yritystoiminnan sektorilla rahoittamalla suomalaisten yritysten hankeselvityksiä. Finnvera Oyj toimii asiantuntijana ja yhteysorganisaationa UM:n rahoittamissa hankkeissa. Rahoitettava hanke voi olla suomalaisen yrityksen perustama tytäryritys venäläisen yrityksen kanssa perustettu yhteisyritys tuotannollinen yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, mikäli uusi liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai tietotaidon siirtoa suomalaiselta osapuolelta ja hanke on paikallisesti merkittävä Tukea voidaan myöntää seuraaville hankevaiheille: Alustava hankeselvitys (Pre-Feasibility Study) Hankeselvitys ja liiketoimintasuunnitelma (Feasibility Study ja Business Plan) Koulutus ja asiantuntijoiden käyttö Rahoitustuki Finpron maaraportit Tuki on korkeintaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat korvaus oman henkilökunnan ulkomailla hankkeeseen käyttämästä työajasta, matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden kustannukset (esim. konsultit ja tulkit). Lisätiedot: projektisuunnittelija Hanna Heikkinen, TEM, p Verkoston yhteystiedot Suomessa: Kaikki eurooppalaiset palvelupisteet: Yhteystiedot: Finpron nettisivuilla julkaistaan maaraportteja. Viimeisimmät ovat: UM:n tuki voi kohdistua kaikkiin hankevaiheisiin ja on enimmillään eu- Suomen Yrittäjät, kv. asiamies Thomas Palmgren, p. (09) , thomas.palmgren@yrittajat.fi roa hankevaihetta kohti, joskin tukea on tarkoitus käyttää ensisijaisesti alustaviin hankeselvityksiin sekä koulutukseen ja asiantuntijoiden käyttöön. Rahoitusta voi saada vain yhteen hankevaiheeseen kerrallaan. Nopef myöntää lainaa/tukea vain hankeselvityksiin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Nopefin tuki voidaan myöntää UM:n tuen lisäksi, mutta ei kuitenkaan samaan hankevaiheeseen. Finnvera voi tarjota hankkeen varsinaiseen toteuttamiseen kansainvälistymislainoja ja -takauksia, pääomalainoja sekä vientitakuita IVY-maiden talouskehitys ja näkymät vuosille Egypti Tieto- ja viestintätekniikka Ukraina hyväksyttiin WTOn jäseneksi Sotshin 2014 talviolympialaisten organisatoriset puitteet luotu - hankkeiden toteutus voi käynnistyä Toimialakatsaus - Sveitsin kemian- ja lääketeollisuus Toimialakatsaus Saksa: Rakentaminen Kazakstanin ylä- ja keskiluokka kasvaa nopeasti EU-maat Rikkaimmat ja köyhimmät alueet vuonna EU-maat BKT henkeä kohti vuonna Baltian maat kamppailevat ylikuumenemista vastaan Lisätietoja: 18

20 Facts Finding -matka Ukrainaan Matka on Suomen Yrittäjien kansainvälisen yhteyshenkilöverkoston avaus Ukrainan markkinoille. Ukrainassa on noin 50 miljoonaa asukasta ja maa on yksi EU:n ulkopuolisista työvoiman rekrytointi-kohdemaista. Matkan aikana tutustutaan Ukrainan liiketoimintamahdollisuuksiin suomalaisten pk-yritysten kannalta, alihankintaan sekä työvoiman rekrytointiin. Matkan ohjelma Lähtö Helsingistä 13.5 klo Suomen Kiovan suurlähetystössä Lauri Pullola antaa yleiskuvan Ukrainan markkinoista ja esittelee vuoden 2012 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen infrarakentamisen tarpeita. Yrittäjän kokemuksia Ukrainan markkinoista - yrittäjä Eero Talvitie. Rekrytointi: suomalaisen Goodman rekrytointiyrityksen edustaja Hanni Hyvärinen sekä ukrainalaisen rekrytointiyrityksen edustaja Tetjana Kiryk. Hanni Hyvärinen on SY:n kv-verkoston Ukraina-edustaja. Hän on toiminut Suomen Ukrainan suurlähetystön lehdistö- ja kulttuuriattasheana Katsaus Ukrainan lainsäädäntöön: juristi Alex Frishberg. Alex Frishberg tuottaa mm. Doing business in Ukraine -opasta. Yritystoiminta Ukrainassa: EBA, Anna Derevyanko Anna Derevyanko on Kiovan European Business Associationin toimitusjohtaja. Yritystapaaminen: SKY NET, Pierre A. Sleiman Pierre A. Sleiman on SKYNET yhtiön toimitusjohtaja ja mukana Kiovan Lions Clubin toiminnassa. Klubin jäsenet ovat lähinnä Kiovassa toimivien ulkomaalaisten yritysten edustajia. Ukrainan historia ja kulttuurierot: Jukka Soisalon-Soininen, matkanjohtaja, ja Hanni Hyvärinen. Ohjelmaan sisältyy tutustuminen Kiovan kaupungin nähtävyyksiin ja erityisesti luostarialueeseen Lavraan. Hinta ja ilmoittautuminen Matkan hinta on 1 300, 1-hengen huoneen lisämaksu on 50. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi majoitus hotelli Ukrainassa aamiaisineen, yksi ateria päivittäin sekä kiertoajelu Kiovassa. Ohjelmaa täydennetään mahdollisuuksien mukaan mm. yritysten edustajien tapaamisilla. Mahdollisuuksien mukaan eri korvauksesta järjestetään kohdennettuja yritystapaamisia. Oikeus ohjelmanmuutoksiin pidetään. Ilmoittautumiset 28.3 mennessä Jukka Soisalon-Soininen, p , jukka.soisalon-soininen@kolumbus.fi Hanni Hyvärinen, p , hanni@goodman.fi Ennen matkaa järjestetään seminaariin liittyvä tapaaminen matkalle lähtijöille ja muille kiinnostuneille. Tilaisuudessa ovat mukana edustaja Ukrainan suurlähetystöstä, matkanjärjestäjät Jukka Soisalon-Soininen ja Hanni Hyvärinen. Tilaisuudessa on lisäksi mukana ukrainalaisia työntekijöitä rekrytoineen yrityksen edustaja sekä Ukrainassa toimivan suomalaisyrityksen edustaja. Matkalle lähtijöille seminaari sisältyy hintaan. Muille seminaarimaksu on alv. Lisätietoja Suomen Yrittäjät, kv. asiamies Thomas Palmgren, p. (09) , thomas.palmgren@yrittajat.fi 19