Viime vuoden tapaan työmuotona ovat lyhyet (n. 10 min) puheenvuorot ja yhteiset keskustelut, pääpainon ollessa keskusteluissa
|
|
- Anja Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viime vuoden tapaan työmuotona ovat lyhyet (n. 10 min) puheenvuorot ja yhteiset keskustelut, pääpainon ollessa keskusteluissa Torstai klo , Päätalo, KH Avaus Satu-Mari Jansson & Anne Pässilä Sosiaalisen taiteen tuotanto Sari Karttunen Vuorovaikutteinen kuorotoiminta yliopisto-opintojen tukijana: Narratiivinen tutkimus jännittäjien oppijakokemuksista Satu-Mari Jansson & Eeva Siljamäki Tauko Art & Science Lab luovaa hyvinvointia yhdessä kehittämällä Kristiina Soini-Salomaa Yhteenveto Perjantai , klo , Päätalo, KH Avaus Ammatillisia raja-aitoja ylittämässä Jussi Onnismaa Työn, esteettisen ja hallinnan yhteenliittymiä tapausesimerkkeinä filosofit Giorgio Agamben ja Paulo Virno Esko Harni Tauko Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja - metodologioita Satu-Mari Jansson Yhteenveto ja loppukeskustelu Satu-Mari Jansson & Anne Pässilä 1
2 Sari Karttunen, erikoistutkija, dosentti Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Sosiaalisen taiteen tuotanto Kerron alustuksessa tutkimuksestani, jossa tarkastelen sosiaalisesti sitoutuneen taiteen tekemistä organisaatiotutkimuksen ja kulttuurituotannon näkökulman valossa. Tutkin siis sosiaalista taidetta ( social art ) taiteen sosiaalisen tuotannon ( social production of art ) näkökulmasta. Olen valinnut tarkoituksella kohteeksi sellaisen nykytaiteen ilmiön, johon luomisen, jakelun ja kulutuksen kolmijako sopii huonosti. Taideteosta on vaikea hahmottaa, koska se on olennaisesti prosessi, johon osallistutaan. Taiteilija tai kuraattori toimivat yhteisöllisten prosessien alulle panijoina ja fasilitoijina; kuluttajat tai vastaanottajat puolestaan muuttuvat kanssatuottajiksi. Tutkin mikrotasolla yhden taidehankkeen vaiheita toistuvan havainnoinnin ja haastattelun avulla. Tutkimukseni tarkoituksena on päivittää kulttuuripoliittisen ja taidesosiologisen tutkimuksen käsityksiä kuvataidetuotannon luonteesta. Tämä on tärkeää niin tutkimusten viitekehysten kuin politiikkatoimienkin hahmottelemiseksi. 2
3 Satu-Mari Jansson, projektitutkija, Taideyliopisto CERADA Eeva Siljamäki, tutkimusavustaja-tohtoriopiskelija Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia Vuorovaikutteinen kuorotoiminta yliopisto-opintojen tukijana: Narratiivinen tutkimus jännittäjien oppijakokemuksista Tässä hankkeessa tutkitaan yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia YTHS:n ja Sibelius-Akatemian yhteistyössä toteutetusta käytännön projektista Kuorolaulu kouraan. Kuorolaulu kouraan -projekti oli suunnattu YTHS:n palvelujen piiriin kuuluville opiskelijoille, jotka tarvitsevat työkaluja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä sosiaalisten tilanteiden pelon ja jännityksen hallitsemiseen. Sibelius-Akatemian ja YTHS:n yhteistyöprojektissa kuoropedagogi (Siba), psykologi (YTHS) ja fysioterapeutti (YTHS) loivat vuorovaikutteista kuorotoiminnan muotoa, jossa osallistujien kanssa on työstetty jännittämiseen liittyviä teemoja keskustelujen, psykoedukaation, musisoinnin, improvisoinnin, rentoutumisen ja hengityksen kautta. Ryhmän kanssa yhdessä asetettiin tavoitteeksi esiintyminen kuorona kurssin päätteeksi. Esiintyminen toteutui Musiikkitalolla yhdessä kolmen muun kuoron kanssa. Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) lisätä tietoa yliopisto-opiskelun ja -pedagogiikan aiheuttamasta paineesta, sosiaalisista peloista ja jännittämisestä kärsivien opiskelijoiden kokemana, ja 2) tarkastella YTHS:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian yhteistyönä syntynyttä vuorovaikutteista kuorolauluprosessia jännittämisestä kärsivien yliopisto-opiskelijoiden kokemana. Tutkimuksessa yhdistyvät käsitteellisesti jännittäminen ja oppimiskokemus. Yhtäältä jännittäminen voi estää oppimista ja vaikeuttaa opiskelua sekä myöhemmin työllistymistä, toisaalta oppiminen voi kohdistua juuri jännittämisen hallintaan, kuten oli kyse Kuorolaulu kouraan -projektissa. Oppijakokemuksen tavoittamiseksi kahdeksan projektiin osallistunutta yliopisto-opiskelijaa haastateltiin kesäkuun 2014 aikana. Aineistoa tullaan lähestymään narratiivisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimushankkeen taustalla on oletus vuorovaikutteisen kuorolaulutoiminnan positiivisista merkityksistä sosiaalisia tilanteita jännittävien yliopisto-opiskelijoiden arjessa. Tutkimuksen hypoteettisena oletuksena on, että kuoron sosiaalisella vertaistuella voi olla erityisen suuri merkitys jännittäjälle. Tutkimuksessa oletetaan, että opiskelijoiden oman kerronnan kautta voidaan saada tietoa siitä, millaiset asiat ovat jännittäjille vaikeita yliopisto-opiskelussa sekä miten vuorovaikutteinen kuorotoiminta jaettuna aktiviteettina jäsentyy opiskelijoiden kokemuksessa. Tutkimus voi näin ollen tuottaa paitsi uusia ajatuksia pedagogisista ratkaisuista yliopisto-opetuksessa, myös tietoa vastaavanlaisten tulevien toiminnallisten menetelmien kehittämisestä sekä soveltavan taiteen vaikuttavuudesta. 3
4 Kristiina Soini-Salomaa, KT, tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Art & Science Lab luovaa hyvinvointia yhdessä kehittämällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liitetään aiempaa enemmän myös kulttuurin mahdollisuudet. Lähitulevaisuuden suuria haasteita ovat mm. ikääntyvien ihmisten hyvinvointipalveluihin liittyvät tarpeet. Hyvinvointi ja elinvoimaisuuden kokemukset rakentuvat fyysisen terveyden lisäksi vahvasti aktiivisen tekemisen ja luovan toiminnan kautta. Uudet hyvinvointipalveluinnovaatiot edellyttävät rohkeutta ajatella ammatillista osaamista kaikilla toimialoilla uudella tavalla ja kykyä heittäytyä yhteistyöhön oman osaamisalueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset työllistyvät yhä enemmän perinteisten ydinalojen ulkopuolelle ja varsinkin hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä palveluissa sekä organisaatioiden innovaatiotyöskentelyssä on uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia kulttuurialan ammattilaisille. Esityksessä esitellään Art & Science Lab (ASL) osallistavan yhteiskehittämisen malli, jossa moniammatillista ryhmätyöskentelyä käytetään hyvinvointipalveluinnovaatioiden kehittelyssä (Soini- Salomaa 2013a). Keskeisenä tavoitteena on hyödyntää luovien alojen, kulttuurialan, hyvinvointi- ja sosiaalialan asiantuntijoiden monialaista osaamista ja kehittää yhdessä uusia ammatillisia toimintatapoja. Taitelijat, käsityöläiset, hyvinvointialan ammattilaiset, tutkijat ja asiakkaat yhdessä suunnittelevat, kokeilevat ja kehittävät hyvinvointia ja aktiivisuutta lisäävää toimintaa ja palveluita. Jokaisella toimijaryhmällä on erityinen kehittämistehtävä. Taiteilijoiden tehtävänä on tuoda mukaan uutta ajattelua, joka kyseenalaistaa ja laajentaa nykyisiä hyvinvointiin liittyviä ajattelu- ja toimintamalleja, he toimivat myös työpajojen ohjaajina ja vetäjinä. Hyvinvointialan toimijoiden tehtävänä on tuoda mukaan ammatillinen osaaminen ja toimialan tuntemus ja ideoita taiteen soveltamisesta mm. hoitotyöhön (käytännöt, resurssit). Asiakkaiden (esim. Ikäihmiset) tehtävänä on tuoda mukaan kokemustieto, odotukset ja tarpeet liittyen elinvoimaisuuteen ja toimintakykyyn. Asiakkaat eivät ole pelkästään tuomassa vastaanottavan käyttäjän näkökulmaa, vaan ovat itse yhdessä taitelijoiden ja käsityöläisten kanssa kehittämässä ja tuottamassa elinvoimaisuutta lisäävää toimintaa. Tutkijoiden tehtävänä on havainnoida ja dokumentoida yhteissuunnittelun vaiheet, niissä kehitetyt ideat ja käytännön kokeilut sekä analysoida työskentelymallia yhteisöllisen tiedontuottamisen menetelmänä. Tutkimuksen tehtävän on myös tuoda näkyviin taiteen ja luovan tekemisen vaikuttavuutta elinvoimaisuuden lisääjänä. ASL työskentelyn tavoitteena on laventaa osallistujien ammatillista osaamista, ammatillisia identiteettejä sekä tulevaisuusorientaatioita. Työskentelytapa sopii hyvin palveluiden muotoiluun, innovaatiotyöskentelyyn ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Soini-Salomaa, K Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin. Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus teemanumero (referee, ilm. lokakuu 2014). Soini-Salomaa, K. 2013a. Art & Science Lab kulttuurisia innovaatioavauksia tieteen ja taiteen rajapinnoilla ( ). Teoksessa Väänänen & al. (toim.). Teorioita ja käytäntöjä korkeakoulujen aluekehitystoiminnasta. Lahden ammattikorkeakoulu. Soini-Salomaa, K. 2013b. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. Akateeminen väitöskirja. Kotitalous- ja käsityötieteen julkaisuja. Helsingin yliopisto. 4
5 Jussi Onnismaa, FT, dosentti Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ammatillisia raja-aitoja ylittämässä Taiteen sosiaalisella käänteellä viitataan teoksiin, joissa työskennellään yleisön kanssa (Hacklin 2014). Poliitikot ovat nähneet yhteisötaiteessa mahdollisuuden saada taiteelta vastinetta, mutta samalla on herännyt huoli taiteen välineellistymisestä. Hoito- ja sosiaalialan organisaation sisä- ja ulkopuolisuuden jännitteessä elävälle taideammattilaisille työsarka ei ole aina helppo. Työelämän ja myös työelämän kielen muutosten nopeutta voi reuna-alueilta seurata ehkä vakituisia työntekijöitä tarkemmin. Taidealan ihmisten siirtyminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin vaatii ammatillisten rajaaitojen ylittämistä sekä moninaisia ammatti-identiteettipohdintoja ja uudelleen määrittelyitä. Mitä ylipäänsä voi tarkoittaa ammatti tai ammatti-identiteetti? Voiko ammatti-sanaa enää lainkaan käyttää, ja jos voi, miten sen voisi määritellä uudelleen? Poikkeaako, ja jos niin miten, ammatti-identiteetti muusta identiteetistä? Onko identiteetti, sikäli kuin sellaisesta voi ylipäänsä puhua, yksiköllinen vai monikollinen sana? Taide- ja hyvinvointialaa yhdistävien henkilöiden fokusryhmähaastattelut liittyvät tutkimukseen Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Tutkijoina ovat Arja Haapakorpi ja Jussi Onnismaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja tutkimuksen tilaaja on Työ- ja elinkeinoministeriö. 5
6 Esko Harni, YTM & KM, Valtio-opin tohtoriopiskelija Jyväskylän yliopisto Työn, esteettisen ja hallinnan yhteenliittymiä tapausesimerkkeinä filosofit Giorgio Agamben ja Paulo Virno Työn ja leikin (laajasti ymmärrettynä taiteen ja kulttuurin) eron korostaminen on ollut keskeinen osa modernia länsimaista kulttuuriperintöä sekä sitä mukailevia yhteiskuntatieteellisiä teorioita. Usein tämä jako konkretisoituu eron tekemisenä tuottavan ja ei-tuottavan työn tai reproduktion alueiden välillä. Työn on ajateltu olevan monotonista ja ajallisesti intentioonalista pakertamista; leikin puolestaan päämäärätöntä ja huoletonta puuhastelua, jota ei hallitse tilan ja ajan pakotteet. Jako tuottavan ja ei-tuottavan työn, ilottoman pakertamisen ja ei-intentionaaliseen puuhastelun välillä ei ole kuitenkaan enää ongelmaton nykytaloudessa, jossa juuri kulttuurista ja taiteesta on tullut keskeistä niin taloudellisen arvonmuodostuksen kuin työn organisoinnin kannalta. Kulttuuri ja taide paitsi työllistävät, mutta kulttuurityöntekijöille ja taiteilijoille ominaiset tekemisen tavat (huomatuksi tuleminen, erottautuminen, kokeilu ja leikki) ovat myös levinneet myös muille aloille ja muuttuneet eräänlaisiksi uutta työtä luonnehtiviksi paradigmoiksi. Leikin ja työn sekoittuminen toisiinsa on nostanut esille sekä uudentyyppisiä ongelmia että mahdollisuuksia. Leikin on esitetty edistävän työntekijöiden innovatiivisuutta ja auttamaan heitä löytämään sisäisen lapsensa. Kriittisemmissä puheenvuoroissa on puolestaan esitetty, että vaikka työkulttuuria muutettaisiinkin leikkisempään, luovempaan ja yksilöllistä tilaa antavaan suuntaan, ei tämä yksinkertaisesti tarkoita inhimillisempää tai välttämättä edes tuottavampaa työkulttuuria, vaan mahdollistaa pikemminkin uuden tyyppisiä hienovaraisempia, ihmisen mielen elämään kohdistuvia hallinnan keinoja. Käsittelen esityksessäni edellä kuvaamaani työn, esteettisen ja hallinnan välistä problematiikkaa italialaisfilosofi Giorgio Agambenin ja Paulo Virnon ajattelun kautta. Problematisoin esityksessä filosofisesti sitä ongelmakenttää, joka muodostuu työn, työn hallinnan ja leikin välille. Esitys rakentuu seuraavanlaisten kysymysten ympärille: 1) Mikä on leikin filosofinen merkitys uudessa työssä? 2) Miksi leikki koetaan tärkeäksi uuden työn organisoinnin kannalta? 3) Onko leikki enää leikkiä jos siitä tehdään osa työtä? 4) Entä voidaanko ajatella puhtaasti ei-intentionaalista leikkiä? 6
7 Satu-Mari Jansson, projektitutkija Taideyliopisto CERADA Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita Esitykseni käsittelee CERADAlle (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) kirjoittamaani kirjallisuuskatsausta taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksista. Käyn tiivistetysti läpi taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksen tulokulmia, teorioita, metodologioita ja kritiikkiä sekä tulevaisuuden tutkimukseen liittyviä näkökulmia. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään luokittelemaan vaikuttavuustutkimuksia ja kuvaamaan, mitä on tutkittu ja miten tutkimusta on rajattu millaisilla menetelmillä vaikutuksia on analysoitu ja arvioitu ja mitä indikaattoreita on käytetty millaisia tuloksia on saatu aikaiseksi. Lisäksi siinä pyritään esittämään arvio tulosten luotettavuudesta ja tiedon yleistettävyydestä. Kirjallisuuskatsaus julkaistaan verkkojulkaisuna CERADAn sivuilla alkusyksystä
TAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotTulevaisuuden luova hyvinvointikeskus - kulttuuri ja luova toiminta osaksi vanhusten palvelutalojen toimintamalleja
Tulevaisuuden luova hyvinvointikeskus - kulttuuri ja luova toiminta osaksi vanhusten palvelutalojen toimintamalleja Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Kristiina Soini-Salomaa Osasto
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotKoulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet
Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet Eeva Mäkinen FT, MuM, kehitysjohtaja Itä-Suomen Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 1 Itä-Suomen Hyvinvointivoimala
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta
Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta Työpaja Leppävirralla 1.11.2018 Mervi Lehmusaho ja Tiina Riekkinen Kulttuurisote-hanke Taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia Mielen
LisätiedotKohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen
ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot
LisätiedotTekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin
Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotK3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotTekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö
LisätiedotLähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto
Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotTaide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä
Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY
LisätiedotKulttuurihyvinvoinnin portaat
VOIMALA & KULTTUURISO TE Kulttuurihyvinvoinnin portaat Tiina Riekkinen Muusikko ja musiikkipedagogi (AMK) VOIMALA ja Kulttuurisote-hanke Kuopion konservatorio Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen 1 Kulttuurisote
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio
Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotOsaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät
Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotGERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen
GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotWifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne
Wifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne Tavoitteena hyvin toimiva ja johdettu korkeakouluyhteisö Ylijohtaja Tapio Kosunen 5.4.2017, Helsinki Yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistusten vaikutusten
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotTaiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?
Kulttuuriluotsit 10 vuotta 10.11.2016 OTSIKKO BANGERS -FONTILLa Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta? Sanna Pekkinen Hyvinvoinnin välitystoimisto on ESR rahoitteinen hanke, johon sisältyy koulutusta,
Lisätiedot6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet
6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotArviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä
Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä Ryhmien muodostaminen 6-8 henkeä/ryhmä mielellään uusia tuttavuuksia eri kouluista ja koulumuodoista Esittätyminen Kerro yksi mieleenpainuva arviointikokemus
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotTuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotEksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti
Mikä minä olen? Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Laatua laineilla -seminaarin vierailu Polamkissa Joanna Kalalahti, tutkija Taustaa Sisäinen kehittämisprojekti Polamkin työelämäläheinen
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotToimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotVIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN
VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotVIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen
VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan
LisätiedotPäivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen
LisätiedotONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA
ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotJohanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö
Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-
LisätiedotTuottaja 2020 toteuttajaverkosto
Tuottaja 2020 Taiteen parasiitti vai luovan talouden dynamo? Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 toteuttajaverkosto Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus 1 KAIKKI JULKASUT
Lisätiedot