Uutta ARTTU2-ohjelmasta
|
|
- Topi Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 6/2015 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Valtionosuudet teoriassa ja käytännössä Sanna Lehtonen Sisältö pähkinänkuoressa Kuntien valtionavut ovat valtion rahoitusta peruspalvelujen järjestämiseen Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja Valtionosuudet ARTTU2-kunnissa vuonna 2014 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta Kustannustenjaon tarkistus yhdistää valtionosuuspohjan ja todelliset kustannukset Valtionosuudet ja verotulot yhdessä muodostavat kuntien verorahoituksen Valtionosuuksien kehitys ARTTU2-kunnissa vuosina Valtionosuudet kuntien talousarviovalmistelussa Kuntien valtionavut ovat valtion rahoitusta peruspalvelujen järjestämiseen Kaikilla suomalaisilla on perustuslain takaama yhtäläinen oikeus tiettyihin peruspalveluihin. Vaikka kunnat järjestävät valtaosan peruspalveluista, rahoitusvastuu palveluista on jaettu kuntien ja valtion kesken. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionapujärjestelmän kautta. Kuntien valtionavut ovat noin 11 miljardia euroa vuonna 2015, mistä kunnille myönnettävä valtionosuusrahoitus kattaa valtaosan, noin 10 miljardia euroa. Loppuosa noin miljardi euroa myönnetään kunnille eri ministeriöiden hallinnoimina valtionavustuksina. Valtionavuilla pyritään takaamaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, järjestäminen koko maassa niin, että kaikki kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella veroasteella. Koska kunnat eroavat toisistaan, tarvitaan järjestelmä erojen tasaamiseksi kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja Valtionosuusjärjestelmä tasaa sekä kuntien välisiä kustannuseroja että eroja kuntien tulopohjassa. Valtionapujärjestelmässä otetaan huomioon kuntien tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuen. Jos kunnan verotulot ylittävät koko maan keskiarvon, kunnan valtionosuutta vähennetään tasausvähennyksellä. Ta- Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: ISSN (pdf) Helsinki 2015
2 VALTIONAVUT VALTIONOSUUDET KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS (VM) OKM:N VALTION- OSUUS VALTIONAVUSTUKSET VM STM OKM TEM SM LVM Kuvio 1. Kuntien valtionapujärjestelmä Suomessa sausvähennys on 80 prosenttia koko maan keskiarvon ylittävältä osalta. Jos kunnan verotulot ovat alle koko maan keskiarvon, kunnan valtionosuuteen lisätään tasauslisä. Tasauslisä on noin 35 prosenttia koko maan keskiarvon ylittävältä osalta. Valtionosuuden perusteena käytettävä laskennallinen kustannus perustuu pääosaltaan kunnan asukaslukuun. Lisäksi otetaan huomioon asukkaiden palvelutarve kuten sairastavuus ja ikärakenne, ja palvelutoiminnan kustannuksia kohottavat olosuhdetekijät, esimerkiksi kunnan harva asutus. Valtionavuilla on keskeinen merkitys kuntien ja alueiden välisten erojen tasaajana. Valtionavuilla pyritään huolehtimaan siitä, että millään alueella erilaistumisesta ja hajautumisesta aiheutuvat ongelmat eivät kasvaisi liian suuriksi, eivätkä perustuslailla säädetyt yksilön oikeudet palvelujen saantiin vaarannu. Historia kuntien väliselle tasa-arvolle on pitkä. Hyvinvointiyhteiskunnan syntyhetkellä sotien jälkeisessä Suomessa kaikkien puolueiden yhteisellä päätöksellä koko Suomi päätettiin pitää asuttuna. Päätös liittyi tietysti läheisesti turvallisuuspolitiikkaan. Vaikka maailma muuttuu, talous heilahtelee suhdanteiden mukaan ja ihmiset muuttavat keskuksiin ja kaupunkeihin, hyvin voiva yhteiskunta kantaa vastuunsa ja huolehtii kaikista asukkaistaan heidän asuinpaikastaan riippumatta myös muuttuneessa tilanteessa. Tasausta tehdään kaikissa sivistysvaltioissa, suomalainen tapa ei ole ainutlaatuinen. Pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeinen tavoite on jo pitkään ollut henkilöiden ja alueiden välinen tasa-arvo, minkä seurauksena tulonsiirtojärjestelmät ovat laajoja. Tästä syystä Pohjoismaissa asukkailla ei ole tarvetta hakeutua naapurikuntaan parempien palveluiden tai selvästi edullisemman verotuksen vuoksi. Alueiden ja kuntien välisen tasauksen suuruudesta ja keskeisistä tasausrajoista päättäminen on aina poliittinen päätös. Mitä halutaan tasata ja kuinka paljon? Tasataanko kuntien väliset tarve- ja olosuhde-erot täysimääräisestä vai tiettyyn rajaan saakka? Ha- lutaanko tulopohja tasata kokonaan vai vain osittain? Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nostaa nämä kysymykset ajankohtaisiksi jälleen tulevina vuosina. Valtionapujärjestelmä voi rakentua monella tavalla. Hyvä rahoitusjärjestelmä riippuu paikallistason tehtävistä ja palvelutoiminnalle asetetuista tavoitteista. Tasausjärjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon tasa-arvonäkökulmat kuitenkaan unohtamatta tehokkuuteen liittyviä kannustimia. Valtionosuudet ARTTU2-kunnissa vuonna 2014 ARTTU2-tutkimusohjelmassa on mukana kaikkiaan 40 erityyppistä ja -kokoista kuntaa eri puolelta Suomea. Näille kunnille myönnettiin valtionosuutta vuonna 2014 yhteensä 2,4 miljardia euroa, mikä on alle kolmannes, noin 29 prosenttia kunnille myönnettävästä valtionosuusrahoituksesta (8,1 miljardia euroa vuonna 2014). Koko maan väestöstä ARTTU2-kunnissa asuu yli kolmannes, noin 35 prosenttia. Vuonna 2014 valtionosuuksia myönnettiin keskimäärin euroa asukasta kohden. ARTTU2-kunnissa valtionosuus vastaavana vuonna oli noin 260 euroa pienempi, euroa/asukas. Valtionosuusjärjestelmän toimintaperiaatteesta ja tasaustavoitteesta johtuen kuntien välillä on merkittäviä eroja valtionosuusrahoituksen tasossa, mikä näkyy myös vertailtaessa keskenään ARTTU2-kuntia kuntakoon mukaan. Kuten koko maassa keskimäärin, myös ARTTU2-kunnissa valtionosuudet ovat pienimmät suurissa kaupungeissa (946 /asukas) ja suurenevat kuntakoon pienentyessä. Kuntakohtaiset erot valtionosuuden määrässä on esitetty kuviossa 2. Asukasta kohden tarkasteltuna suurinta valtionosuudenvaihtelu on ARTTU2-kuntakokoluokassa asukasta. Siinä missä Pudasjärvelle myönnetty valtionosuus vuonna 2014 on euroa/asukas, on samaan kuntakokoluokkaan kuuluvan Hattulan valtionosuus alle neljännes Pudasjärven vastaavasta, noin euroa/asukas. Samassa kuntakokoluokassa myös 2
3 Taulukko 1. Kuntien, väestön ja valtionosuuden määrä koko maassa ja ARTTU2-kunnissa kuntakokoluokittain vuonna 2014 keskimääräinen valtionosuusrahoitus (2 783 euroa/asukas) on kokoluokkien keskiarvoista korkein. Pudasjärven ja Hattulan välinen ero on tyyppinen esimerkki valtionosuuden jakautumisesta asukasmäärältään samanlaisten kuntien välillä. Valtionosuutta laskevat kunnan suotuisat olosuhteet ja ominaisuudet sekä alhainen palvelutarve, kuten korkea asukastiheys, maan keskimääräistä pienempi sairastavuus ja edullinen ikärakenne. Tulopohjan tasauksen kautta myös kunnan verotettavilla tuloilla ja yhteisöverotuloilla on vaikutusta valtionosuuden määrään. Mitä korkeammat kunnan verotulot ovat, sitä enemmän valtionosuutta siirtyy tulopohjan tasauksen kautta muille kunnille. Pienintä valtionosuuden vaihtelu ARTTU2-kuntakokoluokista on ja asukkaan luokissa. Näissä pienimmän ja suurimman asukaskohtaisen valtionosuuden ero on 676 euroa/asukas ja 485 euroa/asukas vastaavasti. Näihin kuntakokoluokkiin kuuluu sekä maakuntakeskuksia että keskuskaupunkien ympäryskuntia. Niistä kummallakin on tyypillisesti valtionosuuksien taso muita kuntia pienempi suotuisista olosuhteista, mutta myös koko maan keskimääräistä paremmasta verotulokertymästä johtuen. Kuvio 2. Valtionosuudet ARTTU2-kunnissa vuonna 2014 kuntakokoluokittain tarkasteluna, euroa/asukas 3
4 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta Suomessa kunnille myönnettävä valtionosuusrahoitus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja toinen osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa kumpikin valtionosuusjärjestelmän osa tulee ottaa huomioon. Valtionosuuden kustannuspohja, valtionosuuspohja muodostuu niiden tehtävien kustannuksista, joihin valtionosuutta lain mukaan myönnetään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoidon, vammaistenhoidon, lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdehuollon, lasten päivähoidon, esiopetus ja perusopetuksen, kirjastojen, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen järjestämiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Yksikköhintarahoitus on saajan näkökulmasta täysimääräistä, mutta rahoittajina ovat kunnat ja valtio yhdessä. Joka vuosi kaikki kunnat maksavat noin 300 euron asukaskohtaisesti tasasuuruisen rahoitusosuuden toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi. Toisen asteen koulutuksen yksikköhintarahoituksen saajina on kuntien lisäksi yksityisiä opetuksen järjestäjiä, kuntayhtymiä, säätiöitä, yhdistyksiä ja yliopistoja. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kunnille ja muille opetuksen järjestäjille perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Kuviossa 3 on esitetty ARTTU2-kuntien valtionosuuden jakautuminen järjestelmän kahteen osaan, kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (sininen alue) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen (vihreä alue). Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on erotettu omaksi osakseen verotuloihin perustuvan tulopohjan tasauksen osuus (punainen alue). Kunnan valtionosuusrahoituksen yhteismäärä asukasta kohden laskettuna on merkitty kuvioon mustalla pisteviivalla (sinisen ja vihreän alueen summa). Koko maan valtionosuudet vuonna 2014 ovat keskimäärin euroa/asukas ja ARTTU2-kuntaryhmässä euroa/asukas. Valtionosuudet eroavat merkittävästi toisistaan ARTTU2-kunnissa paitsi tasoltaan, myös määräytymisperusteeltaan. Erityisesti kuntien välillä vaihtelee tulopohjan tasaus (punainen alue), sillä koko maan tilannetta mukaillen myös osa ARTTU2-kunnista on Kuvio 3. Valtionosuuden muodostuminen ARTTU2-kunnissa vuonna 2014, euroa/asukas 4
5 tasausvähennyksen maksajia (negatiivinen tasaus) ja osa tasauslisän saajia (positiivinen tasaus). Koko maasta vähiten valtionosuuksia myönnettiin vuonna 2014 Espoolle, noin 116 euroa asukasta kohden. Toisessa ääripäässä ARTTU2-kuntien välisessä valtionosuusvertailussa on Pudasjärvi, euroa/asukas. Keskimmäisinä mediaanikuntina ARTTU2- kuntaryhmässä ovat Salo ja Kotka, joiden kummankin valtionosuus vuonna 2014 oli euroa asukasta kohden. Suurin osa kunnalle myönnettävästä valtionosuusrahoituksesta määräytyy kunnan peruspalvelujen valtionosuutena. Tämä näkyy kuviossa 3 sinisen alueen suurena osuutena kokonaisuudesta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen (vihreä alue) osuus on kaikille kunnille selvästi pienempi, valtaosalle negatiivinen. Negatiivinen valtionosuus johtuu opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen sisältyvästä kunnan maksuosuudesta toisen asteen ammatilliseen ja lukiokoulutukseen. Toiminnan rahoitus myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriöstä suoraan koulutuksen ylläpitäjälle. Valtaosa toisen asteen koulutuksen järjestäjistä on muita kuin kuntia (kuntayhtymiä tai yksityisiä koulutuksen järjestäjiä), mutta kuntien osuus ylläpitäjien yksikköhintarahoituksesta on yli 70 prosenttia. Tämän toisen asteen koulutuksen ylläpitäjien yksikköhintarahoitukseen kunnilta perittävän omarahoitusosuuden johdosta kuviossa 3 vihreänä alueena näkyvä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on suurimmalle osalle kunnista negatiivinen. ARTTU2-kunnista vuonna 2014 Tampere, Turku ja Vaasa toimivat toisen asteen ammatillisen koulutuksen ylläpitäjinä, mikä näkyy kuviossa 3 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden positiivisena arvona (vihreä alue 0-tason yläpuolella). Kustannustenjaon tarkistus yhdistää valtionosuuspohjan ja todelliset kustannukset Valtionosuuden perusteena käytettävä laskennallinen kustannus tarkistetaan koko maan tasolla vastaamaan kuntien todellisia, valtionosuuspohjan mukaisia kustannuksia. Vuodesta 2015 alkaen tämä tarkistus tehdään joka vuosi. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että yksittäisen kunnan tasolla valtionosuudet eivät perustu toteutuneisiin kustannuksiin, vaan tarkistus tehdään koko maan yhteiskustannuksia vertaamalla. Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnille täysimääräisesti yleiskatteellista tuloa, jonka kunta saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Tämä siitäkin huolimatta, että valtionosuuden määräytymistekijöinä käytetään yksityiskohtaisia kertoimia ja laskentatekijöitä. Valtionosuudet ja verotulot yhdessä muodostavat kuntien verorahoituksen Kuntien verorahoitus muodostuu kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen ja valtionosuuksien summana. Verotuloina kuntien tuloista kertyy noin puolet, 45 prosenttia kuntien kokonaistuloista vuonna 2014 (kuvio 4). Valtionosuudet ovat koko maan tasolla noin viidennes kuntien tuloista. Vaikka koko maan tasolla tarkasteltuna valtionosuuksien osuus kuntien tuloista on noin viidennes, peittää tämä keskiarvoluku Kuvio 4. Kuntien ja kuntayhtymien talous
6 Kuvio 5. Verorahoituksen jakautuminen ARTTU2-kunnissa vuonna 2013 (Verotulojen osuus merkittynä oranssilla ja valtionosuuksien osuus lilalla värillä) alleen merkittävän vaihtelun yksittäisten kuntien välillä. Kuviossa 5 on esitetty ARTTU2-kuntien tulojen jakautuminen verotuloihin (oranssi) ja valtionosuuksiin (lila). Kunnat on järjestetty kuviossa laskevaan järjestykseen sen mukaan, kuinka suuri osuus kunnan verorahoituksesta tulee valtionosuutena. Vuonna 2013 verotulojen osuus kuntien tuloista oli koko maassa 71 ja ART- TU2-kunnissa 75 prosenttia. Vastaavasti valtionosuuksien osuus verorahoituksesta oli koko maassa 29 prosenttia ja ARTTU2-kunnissa 25 prosenttia. Valtionosuuksien osuus kunnan verorahoituksesta oli vuonna 2013 ARTTU2-kunnista suurinta Pudasjärvellä (63 %), Rautalammella (57 %) ja Paltamossa (53 %). Vastaavasti valtionosuuksien merkitys kunnan kokonaistuloissa oli pienin Espoossa (3 %), Vantaalla (14 %) ja Sipoossa (16 %) Valtionavut kunnille nousevat säännöllisin väliajoin julkisuuteen kärjekkäin otsikoin, joilla usein pyritään vastakkainasetteluun kuntien ja alueiden välillä. Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla, Etelän kaupungit elättävät pieniä kuntia Itä- ja Pohjois- Suomessa, Verotulojen tasauksella Espoon rahoja siirretään Pudasjärvelle. Valtionosuusrahoituksen merkitystä ja kuntien valtionosuusriippuvuutta arvioitaessa tulee muistaa valtionapujärjestelmän tärkein tavoite: palvelujen rahoitus siten, että järjestelmä turvaa kansalaisten välisen tasa-arvon palvelujen saannissa kohtuullisella veroasteella asuinpaikasta riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiset kunnat saavat enemmän valtionosuutta kuin toiset. Valtionapujärjestelmä toimii siis kuten Robin Hood: se ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Kun näin tapahtuu, järjestelmä toimii juuri niin kuin sen on tarkoitus toimia. Valtionosuuksien kehitys ARTTU2- kunnissa vuosina Valtionosuudet kasvoivat ARTTU2-kunnissa noin 11 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Valtionosuuksien kasvu on ollut kaikissa ARTTU2-kuntakokoluokissa suurempaa kuin koko maan vastaava kasvu (+9 %) tarkasteluajanjaksolla. Eniten valtionosuudet kasvoivat pienimpien, alle 5000 asukkaan kuntakokoluokassa (+17 %). Tarkasteluajanjaksolla vuodesta tapahtuneen valtionosuuden kasvun taustalla on monia tekijöitä. Valtionosuutta on lisännyt vuonna 2012 tehty kustannustenjaon tarkistus, valtionosuusjärjestelmän kautta kompensoitujen kuntien veromenetysten kasvu tarkasteluajanjaksolla ja kustannustason muutokseen perustuva hintojen nousu, joka otetaan huomioon tarkistamalla valtionosuuden laskennan perusteena käytettävät hinnat kustannustason muutosta kuvaavalla indeksillä. Valtionosuuden tasoa on vastaavalla ajanjaksolla alentanut pääministeri Kataisen hallituksen päättämät leikkaukset, jotka kohdistuivat valtionosuusrahoitukseen erityisen suurina vuosina Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyivät, 6
7 Kuvio 6. Valtionosuuden muutos ARTTU2-kunnissa kuntakokoluokittain vuosina , euroa/asukas mutta valtionosuuden määräytymisperusteet, kuten ikäryhmitys ja tarve- ja olosuhdekertoimet muuttuvat. Myös tulopohjan tasauksen painoarvo kasvoi. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima valtionosuuslainsäädäntö säilyi uudistuksessa entisellään. Valtionosuusuudistus muutti kuntien saaman valtionosuuden määrää. Kuviossa 7 on esitetty valtionosuusuudistuksen vaikutus ARTTU2-kunnissa. Valtionosuusjärjestelmän uudistus lisäsi valtionosuuden määrää 16 ARTTU2-kunnassa ja vähensi 24 ARTTU2-kunnassa. Asukasta kohden laskettuna suurin lisäys oli Kotkan valtionosuudessa, 259 euroa/asukas. Valtionosuus väheni eniten Pudasjärvellä 308 euroa/asukas ja Kemiönsaarella 290 euroa/asukas. Kuvio 7. Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutus ARTTU2-kunnissa, euroa/asukas 7
8 Kuvio 8. Valtionosuuden ennakkoarvioinnissa huomioon otettavat erät Valtionosuudet kuntien talousarviovalmistelussa Talousarviovalmistelu käynnistyy kunnissa aikaisin varainhoitovuotta edeltävänä keväänä. Talousarviovalmistelun tukena kunnilla on käytettävänään erilaisia ennakkotietoja, kuten kuntien veroennustekehikko ja ennakolliset valtionosuuslaskelmat. Lopulliset päätökset valtionosuuksista tehdään varainhoitovuotta edeltävän joulukuun lopussa. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee muistaa ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Valtionosuusrahoitusta ennakoitaessa huomioon otettavat erät on esitetty kuviossa 8. ARTTU2-tutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus- ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: 8
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien
LisätiedotValtionosuuslaskelmat vuodelle 2015
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotAjankohtaista sivistystoimen taloudesta
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)
LisätiedotValtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?
Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.6.2018 - ensimmäinen laskelma julkaistiin 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen
Finlands framgång skapas lokalt Valtionosuus 2018 Taloustorstai 14.6.2018 Sanna Lehtonen 2018 I lisätalousarvio 29.5.2018 Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton
LisätiedotValtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
LisätiedotValtionosuudet Onnistuva Suomi tehdään lähellä. Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Valtionosuudet 2019 1 10.1.2019 VOS / OKM / 2018 VOS / VM KKK / VM VOS / OKM / 2019 Google: vos rap 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2019 Taulukon täyttöohje: Valitse,
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden
LisätiedotValtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista
M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi
LisätiedotVuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 12.9.-13.9.2012 Kuntatalo, huone 1.4 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien tulot 2011 yht. 38,3 mrd. euroa Valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotKaupungistuminen ja kannustimet
Kaupungistuminen ja kannustimet Kuntien välisen tasauksen ja valtionosuuksien uudistuspaineet Sanna Lehtonen @lehtonenkl 16.5.2019 1 Valtionosuusjärjestelmä on tasausjärjestelmä. 58% Ranua Valtionosuuksien
LisätiedotVuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä
LisätiedotVuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö
Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen
LisätiedotValtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö
Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Ennakolliset laskelmat julkaistu 5/2017 ja päivitetty
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotValtionosuudet. Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Budjettiriihi Sanna
Valtionosuudet Budjettiriihi 17.9.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 19.9.2019 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin Totta vai tarua? Helpottaako budjettiriihen päätös
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotKuntaArena 2012, Finlandia-talo Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
KuntaArena 2012, Finlandia-talo 21.3.2012 Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Valtionosuusjärjestelmän tavoite Valtionosuusjärjestelmillä on tyypillisesti kolme päätavoitetta
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotMuutokset päivityksessä (1/2)
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 - Päivitetty 6.11.2017 - Päivitetty 16.11.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö
LisätiedotKuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus
Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä
LisätiedotMITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12.
Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 (ARTTU2) MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston
LisätiedotSote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten
1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat
Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491
LisätiedotKuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen. Sote-siirron muutosrajoitin
Kuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Sotesiirron muutosrajoitin Tehtävien järjestämisvastuun siirron yhteydessä kunnista maakuntiin siirtyvät tulot ja kustannukset
LisätiedotARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018
ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU STARTTI-seminaari 9.12.2014 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ARTTU2 ohjelmapäällikkö Kuntakehitys,
LisätiedotRahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi
Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta
LisätiedotKuntatalouden syyskuulumiset
Kuntatalouden syyskuulumiset Maakuntaliitot alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhteistyössä kuntien kanssa. Sanna Lehtonen @LehtonenKL 25.9.2019 1 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotOsatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015
Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v
LisätiedotPääkaupunkien tehtävät ja rahoitus
Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja
LisätiedotOsatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015
Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:
LisätiedotValtionosuudet. Budjettiriihi Sanna
Valtionosuudet Budjettiriihi 17.9.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 18.9.2019 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin Totta vai tarua? Helpottaako budjettiriihen päätös
LisätiedotTALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja
TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotMuutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa
Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus
LisätiedotValtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki
Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotValtionosuusuudistus uudistuksen alustavat peruslinjaukset
Kunta- ja aluehallinto-osasto 1.2.2013 Valtionosuusuudistus uudistuksen alustavat peruslinjaukset Hallitusohjelman kirjaukset 1. Hallitusohjelman kirjaukset Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotVerot ja valtionosuudet
Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.10.2019 Kuntien verotulot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Verolaji Kunnallisvero 18,90 18,76 19,10 20,28
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotValtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta
Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009
LisätiedotValtionosuudet Kuntamarkkinat Sanna
Valtionosuudet 2020 Kuntamarkkinat 2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 11.-12.9.2019 1 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki määräaikaan mennessä 88 kuntaa vuonna 2019 Hakijoita 88 kpl (30 %) Hakijakunnissa
LisätiedotUuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
LisätiedotValtionosuudet Sanna
Valtionosuudet 2.5.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl Sannalle tulleita kysymyksiä Miten arvioida vuoden 2020 valtionosuuksia? Onko oletettavissa, että valtionosuudet laskisivat seuraavien parin vuoden aikana
Lisätiedot11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
LisätiedotValtionosuudet. Sannalle tulleita kysymyksiä. Taloustorstai. Sanna
Valtionosuudet Taloustorstai Sanna Lehtonen @lehtonenkl 2.5.2019 Sannalle tulleita kysymyksiä Miten arvioida vuoden 2020 valtionosuuksia? Onko oletettavissa, että valtionosuudet laskisivat seuraavien parin
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA
ARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 13.2.2017 HSL-LIPUN TUKEMISEN TOIMINTAMEKANISMI Lipun hinnan alentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia vain todellisen käytön (460 hlö/kk) mukaisesti
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
LisätiedotLaki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
Lisätiedotannetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki.
26.3.2015 15/040/2015 ASIA: Työryhmän asettaminen Asettaminen Opetus-ja kulttuuriministeriä on päättänyt asettaa työryhmän valmistelemaan ehdotus kulttuurin rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotKannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?
Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019? Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetään uudistettavaksi myös laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Käsittelyssä olevaan
LisätiedotValtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot
B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja
LisätiedotVUODEN 2020 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Khall. 05.08.2019 110 liite nro 1. VUODEN 2020 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2020 2022 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Taustaa talousarvion laadinnalle Valtiovarainministeriön tuorein taloudellinen katsaus
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotRahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014
Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset
LisätiedotValtionosuusuudistus. Kuntaliiton kannanotot
Valtionosuusuudistus Kuntaliiton kannanotot Rakenne ja yleislinjaukset Kuntaliitto katsoo, että järjestelmän rakenne ja pääosin kriteerit ja kokonaisuus on onnistunut ja toteuttamiskelpoinen Kuntaliitto
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2017, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto)
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2017, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,5 KUNNAT verotulot 22,5 VALTIO verotulot 43,1 29,8 1,8 1,9 18,9
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotSOTE-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET KUNTIEN TALOUTEEN
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio 26.2.2015 SOTE-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET KUNTIEN TALOUTEEN Kuntalaskelmat Tässä muistiossa on tarkasteltu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen
LisätiedotKuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous sote ja maakuntauudistuksen jälkeen Kuntamarkkinat 2017 Ville Salonen VM/KAO Miikka Vähänen VM/KAO Markku Nissinen VM/KAO 1 19.9.2017 Kuntavaikutuslaskelmat missä nyt mennään? Kuntien rahoitusjärjestelmään
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 1,5 18,9 6,5 3,3 2,9 Alv
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 1,5 18,9
LisätiedotSote-rahoitusmallivaihtoehtoja
Sote-rahoitusmallivaihtoehtoja 2.5.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl Sote-rahoitusmallipohdinnan keskeiset kysymykset Siirretäänkö kunnilta tuloja valtiolle sote-rahoitusta varten? Onko sote-järjestäjällä
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-
LisätiedotVerot ja valtionosuudet
Verot ja valtionosuudet Tietoja kuntien verotuloista ja valtionosuuksista Mikko Mehtonen 9.5.2019 Kuntien verotulot 2018-2023 Verolaji 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Kunnallisvero 18,76 19,71 20,29 21,07
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 216, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 1,5 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 18,9
LisätiedotARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori
ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.
LisätiedotValtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri
Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotValtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,8 1,6 VALTIO verotulot 39,9 28,0 1,6 18,5
LisätiedotValtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 215, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,8 1,6 VALTIO verotulot 39,9 28, 1,6 18,5 6,4
Lisätiedot