VT9 KORPILAHTI, POHJOINEN TIEVERKKOTARKASTELU, JYVÄSKYLÄ

Transkriptio

1 VT9 KORPILAHTI, POHJOINEN TIEVERKKOTARKASTELU, JYVÄSKYLÄ

2 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 1(16) ESIPUHE Työn tavoitteena on ollut määrittää Raspio Iloniemi osayleiskaavan lähtökohdaksi tarkastelualueen liikenneverkko mahdollisine toteutusvaiheineen. Työtä ohjanneisiin suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet: Jukka Lehtinen Keski-Suomen ely-keskus Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Mika Koliseva Jyväskylän kaupunki Tapio Koikkalainen Jyväskylän kaupunki Matti Romppanen Sito Työ on tehty Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta Sitossa, jossa työhön ovat osallistuneet Matti Romppanen (projektipäällikkö, pääsuunnittelija) ja Timo Lukkari (tiensuunnittelu). Työssä kertynyt aineisto on koottu alkuperäisessä muodossa ja pdf-muodossa erilliselle cd-levylle. Jyväskylässä joulukuussa 2011

3 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 2(16) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutilanne Suunnittelualue ja tavoitteet Nykytila Taustaverkko Valtatien poikkileikkaus VAIHTOEHTOTARKASTELU Uusi yhteys Korpilahden keskustasta koilliseen Petäjävedentien eritasoliittymä Vespuolentien eritasoliittymä LIIKENNEVERKKORATKAISU Ehdotus liikennejärjestelyistä Vaikutukset Toteuttaminen vaiheittain Jatkotoimenpiteet JOHTOPÄÄTÖKSET... 16

4 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 3(16) 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelutilanne Jyväskylän kaupunki laatii Raspio Iloniemi yleiskaavaa. Kaavan liikenneverkon lähtökohtana on toiminut vuonna 2008 valmistuneen Ilonimen alueen tieverkkoselvityksen vaihtoehto 1. Vaihtoehdossa Petäjävedentien (mt 607) ja Korpilahden pohjoisen sisääntulotien Korpilahdentien (mt 16595) nelihaaraliittymä muutetaan risteämäksi ja liittyminen valtatiehen tapahtuu uuden noin 800 metriä koilliseen rakennettavan eritasoliittymän kautta (kuva 1). Kuva 1. Iloniemen alueen tieverkkoselvityksen (v. 2008) vaihtoehto 1. Lähtökohdat edellisen verkollisen tarkastelun jälkeen ovat kuitenkin tarkentuneet selvästi. Vespuolentien (mt 610) merkitys maankäytön kasvualueena on lisääntynyt. Lähellä rantaa kulkevan Päijänteentien (osittain päällystämätön katu, kuva 2) muuttuminen keskustan sisääntulotieksi on herättänyt paikallisten asukkaiden joukossa voimakasta vastustusta. Lähtökohtien tarkennuttua on liikenneverkko päätetty tarkastella uudelleen.

5 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 4(16) Kuva 2. Päijänteentie. 1.2 Suunnittelualue ja tavoitteet Suunnittelualue mukailee osayleiskaavan rajausta. Lähtökohtien määrittämiseksi taustaverkon tarkastelu on ulotettu suunnittelualuetta laajemmalle lähinnä valtatien yhdeksän suunnassa (kuva 3). Kuva 3. Suunnittelualue. Työn tavoitteena on ollut määrittää Raspio Iloniemi osayleiskaavan lähtökohdaksi tarkastelualueen liikenneverkko mahdollisine toteutusvaiheineen.

6 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 5(16) 1.3 Nykytila Valtatien suuntaus on suunnittelualueella huono. Petäjävedentien liittymän kohdalla on nopeusrajoitus 60 km/h ja muualla suunnittelualueella 80 km/h. Valtatiellä on kevyen liikenteen alikulkukäytävät Petäjävedentien ja Kemppaisentien/Rientolantien liittymissä. Valtatien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2010) suunnittelualueella on ajoneuvoa vuorokaudessa. Petäjävedentien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 520 ja Vespuolentien noin 2100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien liikennemäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä 33 prosenttia, jolloin liikennemäärä suunnittelualueella olisi ajoneuvoa vuorokaudessa. Petäjävedentien ja Vespuolentien liikenteen kehitys suunnittelualueella riippuu merkittävästi lähialueen maankäytön kehittymisestä sekä mahdollisista liikenneverkon muutoksista. Arvioidun kehityksen perusteella liikennemäärin kasvu on noin 30 prosenttia. Kuva 4. Nykyliikenne ja liikenne-ennuste 2040 (keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL). Valtatieosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten reittiin, mikä tarkoittaa, että kohteen kautta pitää pystyä kuljettamaan 7 metriä korkea ja 7 metriä leveä kuljetus. Osuudella kulkee useita erikoiskuljetuksia vuorokaudessa. Markkulanmäen ja Maatianjärven ympäristöt ovat vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa näkyvät sekä vanha asutushistoria viljelyksineen että sahan teollisuushistoria työväenmökkeineen. Maastonmuodot ovat vaihtelevia. Kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen. Kaakonlampi on luonnonoloiltaa arvokas, mutta ei poikkeava. Kaakonlammesta Maatianjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen laskeva purouoma tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Kuva 5. Valtatie sijaitsee Raspion kohdalla arvokkaassa peltomaisemassa.

7 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 6(16) 1.4 Taustaverkko Verkollisten lähtökohtien määrittämiseksi liikenneverkko tarkasteltiin suunnittelualuetta laajemmalle Korpilahden eteläisestä eritasoliittymästä Niittyahoon saakka. Nykyisin eritasoliittymät ovat Korpilahden eteläisessä sisääntuloliittymässä sekä Niittyahossa. Valtatiellä 9 on rinnakkaistie Korpilahdelta Niittyahoon. Korpilahden kohdalla rinnakkaistie on pienimuotoinen asuntokatu (Kemppaisentie), siitä Punamäkeen yksityistie ja Punamäestä Niittyahoon maantie (mt ja mt 6071). Korpilahden kohdalla on kaksi yksityistieliittymää ja Korpilahden ja Punamäen välillä 9. Punamäen ja Niittyahon välillä ei ole liittymiä. Pitkällä tähtäimellä varaudutaan valtatieosuuden kehittämiseen siten, että turvataan valtatieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä mahdollistetaan järjestelyillä nykyisen maankäytön tukemisen lisäksi tulevan maankäytön kehittämismahdollisuudet. Korpilahden kohdalla varaudutaan Petäjävedentien ja Vespuolentien välillä yhteen tai kahteen eritasoliittymään. Punamäen kohdan liittymää kehitetään joko korkeatasoisena tasoliittymänä tai eritasoliittymänä. Valtatiellä on Korpilahdelta Niittyajoon yhtenäinen rinnakkaistie ja kaikki yksityisliittymän on poistettu. Periaatteellinen taustaverkko on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 6. Taustaverkko.

8 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 7(16) 1.5 Valtatien poikkileikkaus Maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa varaudutaan pitkällä aikavälillä valtatien nelikaistaistamiseen. Tässä tarkastelussa on varauduttu leventämään valtatie keskikaiteella varustetuksi kapeaksi nelikaistatieksi (kuva 7). Ennen tavoitetilan toteutumista vältetään väliaikaisia ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa tavoitetilan kanssa. Kuva 7. Valtatien tavoitepoikkileikkaus (esimerkki). 2 VAIHTOEHTOTARKASTELU 2.1 Uusi yhteys Korpilahden keskustasta koilliseen Aiemmissa tarkasteluissa on ollut lähtökohtana, että uusi kaava-alue yhdistetään keskustaan voimassa olevan kaavan mukaisesti Päijänteentietä hyödyntäen. Ratkaisu on herättänyt paikallisten asukkaiden toimesta vastustusta ja tässä työssä selvitettiin vaihtoehtoista yhteyttä välittömästi valtatien 9 eteläreunaan (kuva 8). Kuva 8. Vaihtoehdot koilliselle yhteydelle.

9 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 8(16) Vaihtoehtoisessa ratkaisussa uusi väylä alkaa Korpilahdentieltä läheltä valtatien liittymää ja kulkee koilliseen valtatien eteläpuolella 10 metrin istutetulla välikaistalla valtatiestä erotettuna. Valtatie on tavoitetilanteessa nelikaistainen. Rinnakkaistien kaakkoispuolelle tarvittava melusuojaus joudutaan tilapuutteen takia toteuttamaan pitkällä matkalla meluaitana, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Uuden vaihtoehtoisen yhteyden sijoittuminen tilaltaan ahtaimpaan kohtaan sekä poikkileikkaus B-B on esitetty oheisissa kuvissa. Laajempi kartta ja kaikki kolme poikkileikkausta on liitetty työn oheisaineistoon. Kuva 9. Tutkittu uusi yhteys koilliseen. Nykyinen maanpinta Uusi maanpinta Kuva 10. Uuden yhteyden poikkileikkaus valtatien pohjoispuolelta.

10 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 9(16) Uusi maanpinta Nykyinen maanpinta Kuva 11. Uuden yhteyden poikkileikkaus valtatien eteläpuolelta. Valtatien eteläpuolella arvioitu uusi tiealueen raja ulottuu asuinrakennusten tontinrajoihin ja mikäli aikanaan jatkosuunnittelu etenisi, saattaisivat toimenpiteet ulottua hieman tonttien puolelle. Valtatien pohjoispuolella arvioitu tiealue ulottuisi tonttien puolelle ja joitakin talousrakennuksia jouduttaisiin lunastamaan. Edellä esitetty vaihtoehtoinen koillinen yhteys olisi teknisesti toteutettavissa, mutta koska se tulisi hyvin lähelle asuinrakennuksia, johtaisi lunastuksiin ja olisi kallis toteuttaa, ei sitä suositella tehtäväksi. Sen sijaan tulee kehittää ratkaisua, jossa yhteys rakentuu kaavan mukaisesti Päijänteentiehen. Uuden maankäytön ja liikenneverkon suunnittelussa tulee pyrkiä pitämään uuden yhteyden liikennemäärä mahdollisimman pienenä. 2.2 Petäjävedentien eritasoliittymä Petäjävedentien ja Korpilahdentien liittymän valtatiellä 9 muuttaminen eritasoliittymäksi on esitetty vuonna 1996 valmistuneessa yleissuunnitelmassa Valtatien 9 parantaminen Korpilahden kohdalla. Ratkaisussa valtatien tasausta nostetaan ja liittyvät tiet johdetaan valtatien ali. Kaksisuuntaiset silmukkarampit tulisivat kaakkois- ja luoteisneljänneksiin (kuva 12). Ahtaaseen tilaan muotoiltu ratkaisu ei täytä tämän päivän vaatimuksia päätien eritasoliittymänä eikä ole siten enää toteuttamiskelpoinen. Uutena ratkaisuna tutkittiin suuntaisliittymää, jossa eritasoliittymässä olisi rampit vain lounaan suuntaan (kuva 13). Koska järjestelyt tulisivat liittymän lounaispuolella hyvin lähelle nykyistä maankäyttöä (meluhaitta), ratkaisu olisi huonojen perustamisolosuhteiden takia kallis toteuttaa ja koilliseen suuntautuvalle liikenteelle aiheutuisi kiertohaittaa, ei tässä vaiheessa valittu lähtökohdaksi eritasoliittymän rakentamista. Liittymässä tulee varautua parantamaan liikenneturvallisuutta muuttamalla tasoliittymä pelkäksi risteämiseksi eritasossa. Lounaaseen suuntautuva liikenne kulkisi keskustan kautta, jolloin Korpilahdentietä tulisi tarvittaessa varautua kehittämään turvallisemmaksi. Koilliseen suuntautuva liikenne käyttäisi kappaleessa 2.1 esitettyä uutta koillista yhteyttä. Tarvittaessa liittymä on parannettavissa eritasoliittymänäkin, mutta se edellyttäisi kiinteistöjen lunastuksia ja olisi rakentamiskustannuksiltaan kallis.

11 Vt 9 Korpilahti Pohjoinen tieverkkotarkastelu Kuva 12. Valtatien 9 ja Petäjävedentien eritasoliittymä vuoden 1996 yleissuunnitelmasta. Kuva 13. Valtatien 9 ja Petäjävedentien eritasoliittymä, tutkittu uusi ratkaisu. 10(16)

12 Vt 9 Korpilahti Pohjoinen tieverkkotarkastelu (16) Vespuolentien eritasoliittymä Vespuolentien (mt 610) liikenteellisen aseman merkitys on viime vuosina kasvanut. Liikennemäärä on kasvanut erityisesti raskaan liikenteen osalta ja tien varren maankäyttö on kasvanut. Vespuolentien liittymän muuttamiseksi eritasoon tulee pitkällä aikavälillä varautua. Verkollisia lähtökohtia muuttamiselle on muun muassa: koillisesta tulee valtatien luoteispuolella liittymäalueelle rinnakkaistie em. rinnakkaistie jatkuu edelleen lounaaseen Kemppaisentien ja Iloniementien nelihaaraliittymä valtatiellä poistetaan. Vespuolentien kannattaa johtaa valtatien yli korkeusolosuhteiden ja maisemallisten syiden takia. Valtatien tasausta ei kannata madaltaa Kaakonlammesta valtatien ali johtavan puron korkeusaseman takia. Eritasoliittymävaihtoehdoiksi ideoitiin oheisessa kuvassa esitetyt vaihtoehdot. Ideavaihtoehdoissa ei ole vielä otettu kantaa rinnakkaistien kytkemiseen eritasoliittymään. Kuva 14. Valtatien 9 ja Vespuolentien eritasoliittymä, ideoidut vaihtoehdot. Käytettävissä olevan tilan, maaston korkeusolosuhteiden ja maiseman takia kannattaa eritasoliittymä toteuttaa ns. puolirombisena siten, että valtatien kaakkoispuolelle rakennetaan suorat rampit ja itäpuolelle kaksisuuntainen silmukkaramppi, eli vaihtoehto 1. Purouoman säilyttämiseksi mahdollisimman luonnontilaisena valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto 1b.

13 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 12(16) Koska liittyvä tie johdetaan valtatien yli, muodostavat erikoiskuljetukset merkittävän reunaehdon eritasoliittymän suunnittelulle. Sillalle voisi harkita 7 metrin alikulkukorkeutta, jolloin erikoiskuljetukset voisivat käyttää valtatietä. Koska ratkaisusta aiheutuvien korkeiden penkereiden sovittaminen arvokkaaseen maisemaan on hyvin haasteellista ja niin korkeat penkereet saattaisivat vallitsevissa perustamisolosuhteissa olla hyvin kalliit toteuttaa, tulee jatkosuunnittelussa harkita vaihtoehtona siltaan toteuttamista 5,3 metrin alikulkukorkeudella, jolloin valtaosa kuljetuksista sopii kulkemaan valtatietä sillan alta. Nykyisen arvion mukaan keskimäärin yksi korkea kuljetus vuorokaudessa ei sopisi kulkemaan silta-aukosta. Lounaasta koilliseen kulkevat kuljetuksen pääsevät eritasoliittymän ohi suoria ramppeja pitkin. Vastakkaissuuntaisille yli 5,3 metriä korkeille kuljetuksille voi valita jonkin seuraavista vaihtoehdoista: ajo suoria ramppeja pitkin vastakkaiseen ajosuuntaan (keskikaiteeseen 2 aukkoa) ajo suoraa ramppia pitkin vastakkaiseen ajosuuntaan ylätasolle, siitä sillan kautta valtatien toiselle puolelle ja silmukkaramppia pitkin valtatielle (keskikaiteeseen 1 aukko, ramppiliittymien suunnittelussa huomioitava kääntyvät erikoiskuljetukset) ajo suoria ramppeja pitkin vastakkaiseen ajosuuntaan (poikkileikkaus eritasoliittymän alueella välikaistallinen ja keskikaistan kulkuyhteyksiin kaukokäytettävät puomit) ylimääräisen silta-aukon kautta, tasaus valtatietä alempana tullaan koillisesta rinnakkaistietä pitkin ja palataan valtatielle silmukkarampin kautta (edellyttää riittävän korkeatasoisen rinnakkaistien, mihin tällä hetkellä ei näyttäisi olevan muuta tarvetta). Liikennevirastossa on käynnissä selvitystyö suurten erikoiskuljetusten reitistön kehittämisestä koko maassa. Tavoitteena on selvittää voidaanko suuret erikoiskuljetukset siirtää nykyistä enemmän pois päätieverkolta. Taustalla on pääteiden turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteutettavuuden helpottaminen (mm. keskikaideratkaisut). Mikäli selvitys johtaa suurten erikoiskuljetusten siirtymiseen pois valtatie 9:ltä Korpilahden kohdalla, mt 610:n eritasoliittymä voidaan toteuttaa matalammalla alikulkukorkeudella. 3 LIIKENNEVERKKORATKAISU 3.1 Ehdotus liikennejärjestelyistä Valtatien 9 ja Vespuolentien liittymä muutetaan eritasoliittymäksi ja nykyinen yksityisteiden nelihaaraliittymä valtatiellä katkaistaan vaihtoehdon 1b mukaisesti. Yhtenäinen valtatien luoteispuoleinen rinnakkaistie sivuaa eritasoliittymää. Erikoiskuljetusten edellyttämät ratkaisut määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. Yhteys Korpilahden keskustasta koilliseen rakennetaan kaavan mukaisesti Päijänteentietä hyödyntäen. Em. väylältä järjestetään yhteys eritasoliittymään suuntaan Vespuolentiehen Sammalniementietä (nykyisin yksityistie) hyödyntäen. Jos valtatien luoteispuoleisesta rinnakkaistiestä tulee riittävän korkeatasoinen, voidaan harkita Petäjävedentie kääntämistä siihen (kartassa katkoviivalla). Joka tapauksessa tulee harkita Petäjävedentien ja Korpilahdentien liittymää valtatien kanssa muutettavaksi eritasoristeykseksi kappaleessa 2.2 kuvatusti. Ehdotus tavoitetilanteen liikennejärjestelyistä on esitetty kuvassa 15. Esimerkki vaiheittaisesta toteuttamismahdollisuudesta on esitetty kappaleessa 3.3.

14 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 13(16) Kuva 15. Ehdotus tavoitetilanteen liikennejärjestelyistä. 3.2 Vaikutukset Liikenne Ehdotettu ratkaisu varmistaa valtatien liikenteen sujuvuuden. Vespuolentien suunnan saavutettavuus ja liikennöitävyys ovat hyvät. Petäjävedentien suunnan liikennöitävyys säilyy hyvänä, mutta myöhemmin päätettävästä ratkaisusta riippuen joillekin suunnille voi aiheutua kiertohaittaa. Samoin yhteyden keskustasta koilliseen mahdollinen kiertohaitta selviää vasta tulevaisuuden päätösten myötä. Liikenneturvallisuus Suunnittelun lähtökohtana on riittävän liikenneturvallisuustason saavuttaminen, minkä ehdotettava ratkaisu mahdollistaa hyvin. Mahdolliset nykyisten yhteyksien katkaisemiset sekä uusi maankäyttö voivat lisätä joillakin väylillä liikennettä merkittävästi. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden varmistamiseen myös kevyen liikenteen osalta. Vespuolentien eritasoliittymän rakentaminen sekä Kemppaisentien ja Iloniementien yksityistieliittymien katkaisu vähentävät laskennallisesti (Tarva 4.13) henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia 0,098 onnettomuutta vuodessa (31 %). Mikäli edellisten lisäksi Petäjävedentien ja Korpilahdentien liittymä valtatiellä 9 muutettaisiin risteämiseksi eritasoon, vähenisivät henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet 0,740 onnettomuutta vuodessa (29%).

15 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 14(16) Kustannusarvio Vespuolentien eritasoliittymän alustava kustannusarvio on noin 5,6 miljoonaa euroa, josta siltojen osuus on noin 2,3 miljoonaa euroa (mr.ind 129,4; 2005=100). Kustannusarviossa on mukana luoteispuoleinen rinnakkaistie (1,2 km), Piinuntien itäpää (0,22 km) sekä valtatien alittavan nykyisen kevyen liikenteen yhteyden muutostyöt. Valtatien kaakkoispuolelta on mukana liittymän katkaisemisesta aiheutuva minimitoimenpide Sammalniementien yhdistäminen juohevasti Iloniementiehen. Kustannusarviossa ei ole mukana valtatien nelikaistaistaminen. Kustannusarvio on tässä vaiheessa hyvin karkea ja voi muuttua vielä muun muassa suunnitelmaratkaisun, rajauksen sekä perustamisolosuhteiden tarkentumisen myötä. Muut vaikutukset Erityisesti eritasoliittymän rakentaminen tulee muuttamaan arvokasta maisemaa. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ratkaisun sovittamiksi maisemaan. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää ratkaisun vaikutukset luontoarvoihin. 3.3 Toteuttaminen vaiheittain Ratkaisuehdotus on toteuttavissa vaiheittain maankäytön ja liikenneturvallisuuden kehittymisen myötä. Seuraavassa on esitetty esimerkki mahdollisista toteuttamisvaiheista. Rakentamisvaiheiden erilliset kartat on liitetty työn oheisaineistoon. Ensimmäisessä vaiheessa katkaistaan Iloniementien liittymä valtatieltä sekä tehdään Iloniementiellä tarvittavat parannukset. Kuva 16. Esimerkki ensimmäisestä toteuttamisvaiheesta.

16 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 15(16) Toisessa vaiheessa rakennetaan koillinen yhteys Päijänteentieltä Sammalniementien kautta Iloniementielle. Kuva 17. Esimerkki toisesta toteuttamisvaiheesta. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan Vespuolentien eritasoliittymä, täydennetään valtatien luoteispuoleinen rinnakkaistie, yhdistetään Sammalniementie siirrettyyn Vespuolentiehen ja katkaistaan Kemppaisentien liittymä valtatieltä. Petäjävedentien kehittäminen (ml. Korpilahdentien ja valtatien liittymä) ratkaistaan erikseen. Kuva 18. Esimerkki kolmannesta toteuttamisvaiheesta.

17 Pohjoinen tieverkkotarkastelu 16(16) Vaihtoehtoisessa ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan koillinen yhteys Päijänteentieltä Sammalniementien kautta Iloniementielle ja katkaistaan Iloniementien liittymä valtatieltä sekä tehdään Iloniementiellä tarvittavat parannukset. Kuva 19. Vaihtoehtoinen esimerkki ensimmäisestä toteuttamisvaiheesta. 3.4 Jatkotoimenpiteet Suunnittelu etenee osayleiskaavan laatimisella. Maanteitä koskevat toimenpiteet vaativat aikanaan tiesuunnitelmien laatimisen. Ennen rakentamista tulee huolehtia erilaisten ympäristölupien hakemisesta. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Osayleiskaavassa esitetyn maankäytön toteuttaminen on mahdollista vaarantamatta valtatien 9 liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Tämä edellyttää esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista riittävän ajoissa sekä huolellista jatkosuunnittelua. Vielä avoimeksi jääneiden Petäjävedentien siirtämisen sekä Petäjävedentien ja Korpilahdentien liittymän kehittämisen suunnittelussa ja päätöksenteossa tulee huomioida verkollisten muutosten aiheuttamien liikenteen siirtymien sujuvuus- ja erityisesti liikenneturvallisuusvaikutukset.