RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE"

Transkriptio

1 - 1 - RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2007

2 - 2 -

3 - 3 - Yhteystiedot: Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen PL 1096, Puijonkatu 14, Kuopio Puhelin: Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Hallituksen pj Sakari Jääskeläinen Riuttalantie 1649, Talluskylä Eräiden sidosryhmien yhteystietoja 2007 SIDOSRYHMÄT/YHTEYSHENKILÖ LÄHIOSOITE POSTITOIMI- PAIKKA PUHELIN POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN KALATALOUSYKSIKKÖ KÄSITYÖKATU 41 PL KUOPIO * POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS PUIJONKATU 14 PL KUOPIO POHJOIS-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU KUOPIO POHJOIS-SAVON VAPAA-AJANKALAS- TAJAPIIRI/EERO KOKKARINEN PALJETIE SIILINJÄRVI POHJOIS-SAVON AMMATTIKALASTA- JAIN YHDISTYS R.Y/ PETTERI KONTILA PUIJONSARVENTIE 14 A KUOPIO SEPÄNKATU 2 B POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO (EVIRA) PL KUOPIO NEULANIEMENTIE 4 PL KUOPIO Linkkejä: Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen palvelut: > kalastusalueet, viehelupa Pohjois-Savossa Pohjois-Savon TE-keskus: > Pohjois-Savo> kalatalouspalvelut Pohjois-Savon kalatalouskeskus: >Pohjois-Savon kalatalouskeskus, >kalatalouskeskukset Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri: >psvapaa-ajankalastajapiiri Kansalaisen karttapaikka: > kansalaisen karttapaikka> peruskarttojen haku Kansallisvesi: Kalastuslaki: Kalastusasetus: Yhteisaluelaki:

4 - 4 - RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA KUVAILULEHTI Nimi 516 Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Kotipaikka Karttula Pinta-ala (km²) 24,2 km 2, josta Rasvanki ja Virmasvesi noin 40 % Lääni Itä-Suomen lääni Kunta Karttula, Tervo, Pielavesi ja Suonenjoki TE-keskus Pohjois-Savo Suunnitteluvedet Rasvanki, Virmasvesi, Koskivesi, Iisvesi (pohjoisosa), Kuttajärvi, Ahveninen, Hirvijärvi, Iso-Lauas, Kalliovesi, Saitta, Tallusjärvi sekä pienemmät vesistöt. Viereiset kalastusalueet kalastusalue, 517 Pohjois-Kallaveden kalastusalue, 522 Koirus-Sotkan ka- 509 Nilakan kalastusalue, 506 Pielaveden kalastusalue, 510 Tavinsalmen lastusalue, 520 Suonteen kalastusalue ja 515 Niiniveden kalastusalue. Muut suunnitelma-asiakirjat Liitteet Voimassaolo Nähtävillä/ saatavissa Tekijä Vuosi Tiivistelmä Rasvanki-Virmasveden käyttö- ja hoitosuunnitelma 1987 ja Rasvanki- Virmasveden käyttö- ja hoitosuunnitelma sisältävät osittain alueen perustietoja, joita ei ole käsitelty tässä suunnitelmassa. LIITTEET: 1. Eräiden järvien vedenlaatutietoja osakaskunta kyselyn ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tietojen pohjalta, 2. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi, 3. Inventoinnin perusteelle teimenen poikastuotantoalueiksi kunnostettavia kohteita ja sopivia hoitokohteita, 4. Järvikohtaiset istutukset Rasvanki-Virmasveden istutukset kalastusalueella, 5. Osakaskuntien ja yksityisvesialueiden pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot. KARTTALIITTEET : 1. Kalastusalueen kartta ja vesialueen omistajat alkaen Kalastusalueen isännöitsijä, osakaskunnat, Pohjois-Savon TE-keskus, Kalatalouden Keskusliitto/www.ahven.net. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry Rasvanki-Virmasveden viehekalastuslupa Lisätietoja: isännöitsijä, Pohjois-Savon kalapaikkaopas, Suunnitelma: Toimenpide 1. Kalastusalue päättää kieltää solmuväliltään mm verkkojen käytön Iisvedessä, Koskivedessä, Rasvangissa, Virmasvedessä ja Kuttajärvessä vuoden 2011 alusta lukien. Toimenpide 2. Kalastusalue päättää nostaa Iisvedessä, Koskivedessä, Rasvangissa, Virmasvedessä ja Kuttajärvessä kalastusasetuksen 19 :ssä mainitun kuhan alamitan 37cm:stä 45 cm:iin ja järvitaimenen alamitan 40 cm:stä 45:cm:iin. Toimenpide 3. Kalastusalue tiedottaa luonnonkudusta syntyneiden yksilöiden tärkeydestä sekä niiden vapauttamisesta pyynnin yhteydessä. Toimenpide 4. Kalastusalue tehostaa alueellaan kalastuksen valvontaa sekä säädösten että omien päätöstensä noudattamisen osalta.

5 - 5 - Toimenpide 5. Kalastusalue kehittää koko kalastusaluetta koskevaa kalavesien hoitosuunnittelun koordinointia laatimalla järvikohtaisen istutussuunnitelman yli 200 ha:n järviin. Toimenpide 6. Kalastusalueen istutusstrategian mukaan pääistutuslajit ovat: 1. Iisvesi, Kuttajärvi, Koskivesi, Korosjärvi, Rasvanki, Virmasvesi; kuha, järvitaimen. 2. Muut järvet ja lammet: plankton- tai järvisiika, satunnaisesti kokeiltuna kuha ja Rautalammin reitin harjus. 3. Kaikissa vähintään 1-v taimenistutuksissa käytetään ainoastaan eväleikattuja istukkaita. 4. Osakaskuntien harkinnan mukaan rapu. Toimenpide 7. Pohjoisosan suurempien järvien (Ahveninen, Hirvijärvi, Kalliovesi, Tallusjärvet) tilan ja kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi muodostetaan seuraavalle suunnittelukaudelle projekti Toimenpide 8. Selvitetään inventointiohjelmna pohjalta pienimuotoisten virtavesien realistiset poikastuotantomahdollisuudet kunnostuksen avulla sekä kartoitetaan samalla niiden soveltuminen rapu ja/tai harjusistutuksiin. Suunnitellut kehittämishankkeet: 1. Kalastusalueen pohjoisosan suurempien järvien (Ahveninen, Hirvijärvi, Kalliovesi, Tallusjärvet) kunnostus nykyisten haittojen poistamiseksi ja kalataloudellisen sekä virkistyskäyttöarvon kohottamiseksi. 2. Kalastusalue järjestää alueellaan kalastuksen viranomaisvalvonnan, jossa kiinnitetään erityishuomio kalastusalueen omien päätösten, kalastusalueen myymän viehekalastusluvan sekä säädösten (mm. kalastuksenhoitomaksun maksaminen) valvontaan. 3. Alueen pienimuotoisten virtavesien soveltuvuuden realistinen arviointi taimenen poikastuotantoalueeksi sekä samalla rapu- ja/tai harjusistutusten mahdollisuuksien kartoittaminen.

6 - 6 - Sisällysluettelo A. YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VESIALUEIDEN OMISTUS KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA KALATALOUDELLINEN KEHITYS RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUEELLA KALAKANTOJEN NYKYTILA KOKO KALASTUSALUEELLA KALAKANTOJEN NYKYTILA RASVANGIN, VIRMASVEDEN JA KOSKIVEDEN ALUEILLA TÄRKEIMMÄT SAALISLAJIT JÄRVITTÄIN PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTA VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyys KESKI-SUOMEN JÄRVITAIMENTYÖRYHMÄ VILLI TAIMEN KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSET B. TOIMENPIDESUUNNITELMA TAVOITTEET KALASTUSALUEEN VISIO RASVANKI-VIRMASVEDEN KALATALOUDELLINEN SWOT-ANALYYSI KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMENPITEET OSAKASKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KALAVAROJEN TEHOKKAAN TALTEENOTON KANNALTA TÄRKEÄT TOIMENPITEET KALAVESIEN HOITO ISTUTUKSET KALAVESIEN KUNNOSTUKSET METSÄSTYS VESIALUEELLA KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEET KIRJALLISUUS

7 LIITTEET: Liite 1. Eräiden järvien vedenlaatutietoja osakaskuntakyselyn ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tietojen mukaan Liite 2. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi Liite 3. Inventoinnin perusteella taimenen poikastuotantoalueiksi kunnostettavia kohteita ja sopivia hoitokohteita Liite 4. Järvikohtaiset istutukset Rasvanki-Virmasveden kalastusalueelle vv Liite 5. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja yhteystiedot Liite 6. Kartta Rasvanki-Virmasveden kalastusalueesta (muovitaskussa)

8 - 8 - A. YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO Kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen ja kalastuslain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Kalastusalueen tulee hoitaa kalastuslain, sen nojalla annettujen säädösten, määräysten, kalastusalueen ohjesäännön mukaiset tehtävät sekä seurata käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Tehtävänä on myös kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen. Edellinen Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna. Alueen kalataloudessa on tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia edellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen. Muikkukanta on runsastunut Rasvangilla ja Virmasvedessä kuten yleisestikin maakunnan vesistöissä ja elinkeinokalastuksen merkitys on samalla kasvanut. Aikaisemmin TE-keskuksen hallinnoimassa ja myöhemmin kalastusalueelle luovutetussa Matolammen luonnonravintolammikossa vaihdettiin viljelylajia vuonna 1994 siiasta kuhaan. Istutusmäärien muutos näkyy siikasaaliin vähenemisenä ja kuhasaaliin runsastumisena. Muuttuneessa tilanteessa katsottiin, että edellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on monilta osin vanhentunut. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus myönsi vuonna määrärahan käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelman uusimista varten tehtiin osakaskuntakysely ja lisäksi käytettiin alueelta julkaistuista raporteista saatuja tietoja, joita täydennettiin myös kuulemistilaisuudessa ja hyväksymiskokouksessa. Kalastusalueen perustiedot ja kalataloudellinen kehitys päivitettiin nykytilaan yleissuunnitelmassa (A-osa) ja samalla mietittiin mahdollisia ongelmia. A-osaan koottiin osakaskuntien antamat tiedot ja kehittämistoiveet sekä tehdyn osakaskuntatiedustelun tuloksia. Niiden perusteella asetettiin tavoitteet ja mietittiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmaan (B-osa). Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastasi Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänä oli toiminnanjohtaja Jarmo Mononen. 2. RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE 2.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS Rasvanki-Virmasveden kalastusalue sijaitsee Itä-Suomessa, pääosin Karttulan ja Tervon kuntien alueella. Pohjoisosasta kuuluu lisäksi pieni alue Pielaveden kuntaan ja lounaisosasta pieni alue Suonenjoen kaupunkiin. Kalastusalueen vesipinta-ala on noin ha, josta Rasvangin (33 km 2 ) ja Virmasveden (46 km 2 ) osuus on noin 33 %. Kalastusalue kuuluu Rautalammin reittiin.

9 - 9 - Kalastusalueen pääreitti alkaa Nilakasta, josta vedet laskevat Koskiveteen ja siitä Tervonsalmen kautta edelleen Rasvankiin. Nilakasta on myös yhteys Koskiveden keskiosaan Kolun kanavan kautta. Rasvangista vedet virtaavat osin Virmasveteen ja siitä edelleen samaa tasoa olevaan Iisveteen. Pääosa vedestä virtaa Pulkkilansaaren länsipuolelta suoraan Rasvangista Iisveteen. Alueen virtavedet ovat Äyskoskea lukuun ottamatta pienimuotoisia. Alueen järvistä Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärvi kuuluvat säännöstelyn piiriin. Kalastusalueen suurin järvi on Virmasvesi (4 611 ha), jonka keskisyvyys 7,1 m ja suurin syvyys 22 m. Toiseksi suurin järvi on Rasvanki (3 309 ha), jonka keskisyvyys on 6,9 m ja suurin syvyys 28 m. Muita suurempia järviä Ahveninen (810 ha), Hirvijärvi (1 527 ha), Iso-Lauas (618 ha), Kalliovesi (898 ha), Kuttajärvi (1 100 ha) Saittajärvi (794 ha) ja Tallusjärvi (1 750 ha). Edellä mainittujen lisäksi kalastusalueella on runsaasti pienempiä järviä ja lampia. Kalastusalueeseen kuuluu myös osa Iisveden pohjoisosasta (499 ha). 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Veden laatu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen (lähde: ympäristökeskus) vedenlaatuluokituksen mukaan lähes kaikki kalastusalueen vedet kuuluvat laatuluokkaan hyvä. Lähinnä kalastusalueen pohjoisosan suurempien järvien osalta ympäristöviranomaisen ja osakaskuntien käsitykset veden laadun kehityksestä ovat osin ristiriitaisia. Tämä saattaa johtua osittain myös siitä, että arvioinnin perusteena on käytetty eri lähtökohtia ja aikaväliä. Esimerkiksi Hirvijärven osalta ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan vedenlaatu on parantunut (ei enää verkkojen limoittumishaittoja/edellinen raportointikerta), mutta osakaskuntien käsityksen mukaan vedenlaatu on huonontunut huomattavasti (veden väri tummunut, pohjassa runsaasti humusta/ennen muutosten alkua). Käsitykset poikkeavat myös Iso-Tallusjärven osalta, jossa ympäristökeskuksen tietojen mukaan tilanne on parantunut (levämäärä laskenut, näkösyvyys noussut, ei enää levähaittailmoituksia). Sen sijaan osakaskuntien käsityksen mukaan Iso-Tallusjärvessä veden laatu on muuttunut huonommaksi. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että järvien veden laatu on pääsääntöisesti hyvä ja alueen järvet tarjoavat erinomaisen elinympäristön myös arvokaloille. Osakaskuntatiedustelun arviot vedenlaadun kehityksestä osakaskuntien käsityksen mukaan sekä Pohjois-Savon Ympäristökeskuksen vedenlaatutietoja on kerätty liitteeseen 1. Kuormitus Kalastusalueen vesiin kohdistuu sekä piste- että hajakuormitusta. Merkittävimmät pistekuormittajat ovat Karttulan ja Tervon kunnat (yhdyskuntajätevedet) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon kalantutkimus ja vesiviljely-yksikkö (kalanviljely). Hajakuormitusta muodostuu maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä turvetuotannosta. Turvetuotanto on merkittävä kuormittaja erityisesti kalastusalueen pohjoisosan sivuvesistöjen osalta. Turvetuotanto vaikuttaa vesistöalueen virtaavan veden määrään. Keväisin ja sateisina jaksoina vettä virtaa tuotantoalueen ojissa selvästi luonnontilaista enemmän, jolloin suon virtaamia tasoittava vaikutus vähenee. Toisaalta kuivina kausina virtaamat ovat samasta syys-

10 tä luonnontilaista pienempiä ja rankkasateet nostavat hetkellisesti virtaavan veden määrää. Suolta kuivatusvesien mukana tuleva luonnontilaista suurempi humuskuormitus värjää veden entistä ruskeammaksi. Tämä johtaa vesistöissä varsin erityislaatuisiin valaistusolosuhteisiin ja pintaveden voimakkaaseen lämpenemiseen. Lisäksi kuivatusvedet lisäävät alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta. Muutokset planktontuotannossa ja pohjaeläimistössä vaikuttavat voimakkaimmin arvokalojen elinolosuhteita heikentävästi, jolloin kalasto muuttuu vähäarvoisempaan suuntaan. Myös vesistöjen virkistyskäyttöarvo pienenee. Säännöstely Ahvenisen, Hirvi-, ja Kalliojärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5-7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla. Säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Lupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon ympäristökeskus. Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Uusitun säännöstelyn tavoitteena on järvien virkistyskäyttöedellytysten parantaminen. Järvien rannalla on noin 200 loma-asuntoa, joista useat ovat kärsineet liian matalien vedenkorkeuksien aiheuttamista ongelmista, kuten rantojen käytön vaikeutumisesta sekä veneilyyn ja kalastukseen liittyvistä ongelmista. Alimpien vedenkorkeuksien nosto parantaa järvien maisemallista arvoa matalien rantojen jäädessä veden alle. Se myös hidastaa matalia lahtia uhkaavan umpeenkasvun. Vedenpinnan nosto voi parantaa järvien veden laatua lievästi alivesien aikaisen tilavuuden kasvaessa. Järvien säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Sen lisäksi vesiä purkautuu Hirvikosken kautta Muuraisjärviin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, jolla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jotta Muuraisjärvien vedenkorkeudet eivät olisi laskeneet hankkeen seurauksena. Järville on Itä-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä määrätty kiinteä yläja alaraja. Yläraja voidaan kuitenkin ylittää vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N ,50 m (ehdoton yläraja N ,65 m) ja alaraja korkeudella N ,30 m. Mikäli vedenkorkeus laskee alarajalle, on Haringan pato suljettava kokonaan. Lisäksi luvan mukaan padosta on pyrittävä juoksuttamaan vettä jatkuvasti vähintään 0,4 m 3 /s. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N ,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm. Nykyisen luvan mukainen alaraja on alitettu muutamalla sentillä vuonna 2004 ja samana vuonna kevättulva ylitti rajan N ,50 m, mutta ei ehdotonta ylärajaa (Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus).

11 Vanhan ja uuden säännöstelyn vaikutuksia järvien tilaan ja käyttöön arvioidaan käynnissä olevassa Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa. Selvitys valmistuu vuoden 2007 loppupuolella. Alustavan raporttiluonnoksen tietojen mukaan mikään kyseisistä järvistä ei ollut mukana kesän maastoarvioinneissa. Järviä koskevat tulokset on saatu Ahvenisen vedenkorkeusaineistosta lasketun vedenkorkeusanalyysin, sidosryhmätilaisuuksien sekä vedenlaatuaineiston perusteella. Alustavien tulosten mukaan Hirvijärvellä, Ahvenisella ja Kalliovedellä ei havaittu merkittäviä ongelmia jotka johtuisivat säännöstelystä. Jäätymiselle herkkien pohjaeläinten, linnuston sekä virkistyskäytön tilaksi arvioitiin erittäin hyvä. Kalaston tilaksi arvioitiin hyvä ja rantavyöhykkeen kasvillisuuden tilaksi huono. Veden laatu järvillä on hyvä, levähaitat ovat harvinaisia. Keskimääräinen fosforikuormitus järvillä on 11 kg P/km 2, mistä maatalouden osuus on 22% ja haja-asutuksen osuus 10%. Sidosryhmien näkemyksen mukaan turvetuotannon vaikutus Hirvijärveen on erittäin suuri ja sen vähentäminen olisi tärkein toimenpide. Vesikasvit ja rehevöityminen haittaavat kalastusta ja veneilyä Hirvijärvellä ja Kalliovedellä. Sidosryhmien mukaan myös pahoja leväkukintoja esiintyy ajoittain. Kommenttien mukaan vesikasvien poistoa ruoppaamalla tulisi harkita. Sidosryhmien mukaan Hirvijärvessä on ylitiheä lahnakanta ja siian istutukset parantaisivat järvien kalataloudellista käyttöarvoa. Säännöstelyluvassa ei ole määrätty kalataloudellisia velvoitteita. Järviin istutetaan järvitaimenta, kuhaa, planktonsiikaa, muikkua (Ahveninen ja Hirvijärvi) sekä harjusta (Kalliovesi). Alustavan raportin yhteenvedon mukaan Hirvijärven, Ahvenisen sekä Kalliojärven säännöstelyä on muutettu -luvun alussa ja uuteen säännöstelyyn on pääsääntöisesti oltu hyvin tyytyväisiä. Alapuolinen vesistö ei rajoita säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia, mutta järven ja sen rantojen käyttö rajaa kehittämismahdollisuudet melko vähäisiksi. Taulukko 1. Hirvijärven, Ahvenisen ja Kallioveden vedenlaadun mediaaneja (Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus, raporttiluonnos Pohjois- Savon säännösteltyjen järvien tilasta ja kehittämistarpeista) Yksikkö Hirvijärvi Ahveninen Kalliovesi Alusveden happitilanne talvella kyllästysaste, % ,5 Alusveden happitilanne kesällä kyllästysaste, % 73 22,5 29 Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kokonaistyppipitoisuus µg/l Väri mg Pt/l Näkösyvyys kesällä m 2,4 3 2,9 A-klorofyllipitoisuus loppukesällä µg/l 9,2 5,2 6,1 Järvien virkistyskäyttöedellytykset ovat nykyisellään hyvät, sillä vedenpinnan vaihtelu suosituimmalla virkistyskäyttökaudella on alle 20 cm. Muutoksella voi kuitenkin olla lievä kielteinen vaikutus vesi- ja rantaluonnon tilaan. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat saraikkovyöhykkeeseen, joka tullee kaventumaan vedenkorkeuden vaihtelun pienenemisen seurauksena. Muut vaikutukset jäänevät melko vähäisiksi.

12 Väestö ja talous Rasvanki-Virmasveden kalastusalue sijoittuu pääosin Karttulan ja Tervon kunnan alueelle. Karttulan kunnan rakenne on nauhamainen, kun maantien 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Karttulassa asuu noin asukasta ja tärkeimmät työllistäjät ovat palvelut ja teollisuus (51 %), maa- ja metsätalous (28 %) ja rakennustoiminta (16 %). Karttulasta käydään merkittävissä määrin töissä myös Kuopiossa. Tervon kunnassa asuu noin asukasta ja kunnan tärkeimmät työllistäjät ovat alkutuotanto (36 %), jalostusalat (12 %) ja palvelut (52 %). Loma-asutus, muu virkistyskäyttö ja suojelualueet Molempien kuntien alueella on erittäin runsaasti vapaa-ajanasuntoja. Karttulan vapaaajanasuntojen lukumäärä on noin ja Tervon lähes 900 kappaletta. Kuntien alueelle on vahvistettu seuraavat yleiskaavat: Karttula: Kirkonkylän osayleiskaava, Virmasveden rantayleiskaava, Syvänniemen osayleiskaavan muutos, Talluksen, Hirvijärven ja Muurainten alueen rantaosayleiskaava, Syvänniemen osayleiskaavan muutos, Pihkainmäen osayleiskaava ja valmistumassa on Suovu-Palosen alueen yleiskaava. Tervo: Äyskosken-Manginniemen osayleiskaava, Rasvangin osayleiskaava, Hautolahden rantaosayleiskaava, Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaava, Hirvijärven, Ahvenisen ja Talluksen alueen rantaosayleiskaava, Rasvangin rantaosayleiskaavan muutos ja Kallioveden, Koskiveden ym. rantaosayleiskaava. Tervossa Äyskosken rannalla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä kalastusmatkailukeskus Tervon Lohimaa. Aluetta on kehitetty viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kalastus-, elämys- ja luontomatkailukeskuksena. Lohimaan yhteyteen rakennetaan parhaillaan uusia toimi- ja näyttelytiloja Kalatietokeskukselle. Kolun kanavalta on merkitty laivaväylä (syväys vähintään 2,4 m) Tervonsalmen läpi Rasvangille, josta se jatkuu edelleen Pulkkilansaaren länsipuolitse Iisvedelle. Laivaväylä haarautuu Rasvangin pohjoisosassa ja sen toinen haara (syväys vähintään 1,8 m) johtaa Kuivaniemen ympäri Karttulaan. Kuivaniemen kärjessä väylä haarautuu uudelleen ja toinen haara johtaa edelleen Lietesalmen kautta Iisvedelle. Lisäksi Karttulasta on merkitty venereitti Syvänniemelle. Pohjois-Savon retkeilykartaston (www.infokartta.fi/psavo/) alueelta löytyy seuraavat venesatamat: Karttula: Autuaankannaksen retkisatama, Karttulan satama, Syvänniemen kyläsatama ja Tulisaaren retkisatama Tervo: Linnosaaren retkisatama, Tervon satama, Verkkokylän retkisatama, Äyskosken vieraslaituri Pääosa (2.432 ha) Rasvangista kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Nämä ranta-alueet pyritään ohjelman mukaisesti säilyttämään luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Varsin huomattava osa Rasvangilla rantojensuojeluohjelmaan kuuluvista ranta-

13 alueista, pienistä saarista ja luodoista on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suojelumääräyksistä riippuen nämä suojelualueet rajoittavat osin huomattavastikin rantojen käyttöä kalastukseen liittyvässä retkeilytoiminnassa (rantautuminen, leiriytyminen, tulenteko). Karttulan kunnan alueella on neljä Natura -ohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta. Niistä kaksi sivuaa jollain lailla vesialueita: Kakkisenjärven alue kalastusalueen eteläosassa ja Honkamäen alue Tallusjärven itäpuolella. 2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS Kalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota; kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaava kalastuskunta ja yhteisen vesialueen omistava osakaskunta. Käytännön kalastukseen ja kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaan nimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta). Kuva 1, Vesialueiden omistus kalastusalueella 22,7 % 0,8 % 0,3 % 76,2 % Osakaskunnat yli ha, 6 kpl, ha Osakaskunnat ha, 11 kpl, ha Osakaskunnat alle 100 ha, 6 kpl, 73 ha Yksityisvesialueet 4 kpl, 73 ha Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella on 23 yhteisen vesialueen osakaskuntaa ja kolme yksityistä vesialuelohkoa. Osakaskuntien vesipinta-ala on yhteensä ha yksityisten lohkojen 73 ha. Osakaskuntien vesialueen koko, joka sijaitsee Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella, vaihtelee ha. Yhdeksällä osakaskunnalla vesialuetta kuuluu myös johonkin toiseen kalastusalueeseen. Rasvanki-Virmasveden alueella olevien pinta-alojen mukaan yli ha osakaskuntia on kuusi kappaletta, ha osakaskuntia yksitoista kappaletta ja alle 100 ha osakaskuntia neljä kappaletta. Vastaavasti yli hehtaarin osakaskuntien vesipinta-alan osuus kalastusalueen koko vesipintaalasta on 76 %, ha osakaskuntien osuus 23 % ja alle 100 ha osakaskuntien osuus 1 %. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja tiedossa olevat yhteystiedot on esitetty liitteessä 5 ja rajat karttaliitteessä 6. Osakaskuntatoiminta on Rasvanki- Virmasveden kalastusalueella aktiivista. Tämä johtuu ainakin osittain osakaskuntien suhteellisen suuresta koosta. Pääaltaiden (Rasvanki, Virmasvesi) osalta lähes kaikki osakaskunnat toimivat sekä osakaskuntakyselyn vastausten että palautuvien toimintailmoitusten perusteella. Myös sivuvesistöjen osalta osakaskunnat toimivat kaikkien suurempien järvien alueilla. Osakaskuntien toiminta on myös perusedellytys kalastusaluetoiminnalle, koska osakaskuntien edustajat ovat ratkaisevassa asemassa kalastusalueen ylintä päättävää valtaa käyttävässä kalastusalueen kokouksessa. Yhteistoiminta kalastusalueen ja osakaskuntien välillä edellyttää myös toimivia so-

14 pimus- ja neuvottelukumppaneita. Toisaalta osakaskunnat voivat tehdä aloitteita kalastusaluetoiminnan kehittämiseksi. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella toiminta on hiipunut tai sammunut kokonaan ainoastaan muutamassa hyvin pienille sivuvesistöille sijoittuvassa osakaskunnassa. Pienten sivuvesistöjen osalta osakaskunnan toimivuudella ei kuitenkaan kokonaisuuden kannalta ole kovin suurta merkitystä. Tärkeää on kuitenkin se, että esimerkiksi uusi kiinteistön omistaja saa ylipäänsä jostain tiedon osakaskunnan vesialueen sijainnista, kalastusta koskevista päätöksistä ja rajoituksista sekä lupakäytännöstä. Osakkaan tai alueella asuvan kannalta on tärkeää myös se, että hän saa tarvittaessa osakaskunnalta päätöksen jonkin vesialueeseen liittyvän erityishankkeen osalta. Nykyisin esimerkiksi kuntien rakennuslupaviranomaiset vaativat osakaskunnan luvan maalämpöputkien asennukselle osakaskunnan yhteiselle vesialueelle. Yhteisaluelaki antaa myös toimimattomalle osakaskunnalle mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koolle kutsumana päättämään kalavetensä käytöstä esimerkiksi tällaisen luvan käsittelemiseksi tai kalastusoikeuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella kaikki osakaskunnat ovat myös sopineet yhteistyöstä kalastusalueen kanssa omistajakorvausten ja viehekorttipalautusten käytön osalta kalavesien hoidossa. Osakaskuntatoiminnan ongelma nyt ja tulevaisuudessa on aktiivitoimijoiden ikääntyminen ja poismuutto alueelta. Maaseudun väestömäärän vähetessä myös kalastusta harrastavien henkilöiden määrä vähenee samassa suhteessa. Tämä ongelma korostuu pienissä osakaskunnissa ja erityisesti sivuvesistöillä. Kalastusalueen toiminnassa näkyy tietysti sama ilmiö, koska jäsenet ovat pääasiassa osakaskuntia. Suunnitelmaosassa on etsitty rohkeasti keinoja osakaskuntien keskinäisen ja toisaalta osakaskuntien ja kalastusalueen yhteistoiminnan lisäämiseksi. Myös alueen vapaa-ajan asukkaiden muodostama lisäresurssi on yleensä lähes käyttämätön. 2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA Kalastusalueiden perustamisesta säädettiin voimaan tulleessa kalastuslaissa. Kalastusalueet muodostettiin kalataloudellisesti yhtenäisistä vesialueista. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella, kuten muuallakin Pohjois-Savossa, kalastusaluejaossa noudatettiin keskusjärvi periaatetta. Kalastusalue muodostettiin Rasvangista ja Virmasvedestä ja siihen läheisesti liittyvistä tai laskevista vesistöistä. Toimintaan tuli merkittävä muutos voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71 ) kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt. Vuoden 1994 alusta kalastuslakiin tuli muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisia tehtäviä (taulukko 1). Näitä päätöksiä on Rasvanki-Virmasvedellä tehty vähän.

15 Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehen oikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samalla tuli mahdolliseksi lunastaa läänikohtainen viehekortti. Taulukko 2. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnolliset päätökset Asia KL 11 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksi KL 16 2 mom. vesialueen käyttämättä jättäminen., aloite alioikeudelle käyttöön otosta, pakkovuokraus KL 26 2 ja 4 mom. kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolella KL 32 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen, jotta KL 1 :n ehdot täyttyvät KL 35 2 mom. mukainen alamitan määrääminen KL 37 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakielto KL 43 ja 46 mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen KL 45 rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa KL 79 ja 81 mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmasta KL 89 a ja 91 mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jako Kalastusalueen toimintaa säätelevät asiakirjat Kalastusalueen toimintaa säätelevät mm. seuraavat lakisääteiset asiakirjat, joiden päivittäminen ja säilyttäminen kuuluvat isännöitsijän tehtäviin: kalastusalueen ohjesääntö kalastusalueen kartta, josta ilmenevät rajat käyttö ja hoitosuunnitelma vuosikokouksen pöytäkirjat hallituksen ja työvaliokuntien pöytäkirjat valtakirjat selvittelysopimukset taloutta koskevat asiakirjat (kirjanpito, avustuksia koskevat hakemukset ja päätökset, palkanlaskenta ja veroasiat) muut (mm. vuokra-, valvonta- ja isännöinti) sopimukset Kalastusalue ja hallintolaki Kalastuslain 70 mukaisesti kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä. Edelleen kalastuslain 77a mukaan kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), tie-

16 doksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) ja viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa (621/) säädetään viranomaisista. Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä (taulukko 1). Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/ edellyttää, että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Kalastusaluetoiminnan rahoitus Kalastusaluetoiminnan perusrahoitus tulee KL 91 nojalla kalastuksenhoitomaksuilla kerättävistä varoista, joista osa käytetään kalastusaluetoiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain päätettävän osuuden varoista TEkeskusten kalatalousyksiköille, jotka jakavat sen edelleen toimialueensa kalastusalueille maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan. Kunkin kalastusalueen vuosittainen toimintamääräraha koostuu jokaiselle kalastusalueelle jaettavasta perusosasta ja kalastusalueella toteutuneen kalastuspaineen mukaan määräytyvästä jako-osasta. Kunkin kalastusalueen kalastuspaine on määritelty Riista- ja kalatalouden neljän vuoden välein tekemällä Kuinka Suomi kalastaa -tutkimuksella. Tutkimuksen epäluotettavuus kalastusaluetasolla ja siitä johtuvat epärealistisen suuret heilahtelut eri tutkimuskertojen kalastuspaineen välillä ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen kalastusaluetoiminnan pitkäjännitteisen taloussuunnittelun osalta. Suurien heilahtelujen hillitsemiseksi jakoperusteena on myös jouduttu käyttämään useiden tutkimuskertojen keskiarvoja eli jopa kahdeksan vuotta vanhoja tuloksia. Kalastusalueen toiminnan rahoitus kokonaisuudessaan koostuu toimintamäärärahasta, muutamista muista lakisääteisistä tuloista, muista avustuksista, toimeksiannoista ja mahdollisesta muusta liiketoiminnasta. Kalastusaluetoiminnan rahoitus voi tulla mm. seuraavista lähteistä: TE-keskuksen myöntämä toimintamääräraha kalastuskorttivaroista (perustuu kalastusrasitukseen) TE-keskuksesta anottava harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen kalastuskorttivaroista kalastusalueelle jäävät alle 30 osuudet vesialueiden omistajille maksettavista korvauksista (omistajakorvaukset ja viehekalastusmaksupalautukset KL 89a ja 91 ) vesialueen omistajien valtakirjalla myöntämät osuudet heille maksettavista korvauksista kalastusalueen järjestämistä kalastusluvista kalavesien omistajien toimeksiannoista muusta liiketoiminnasta muista avustuksista (mm. kunnat) välillisesti yhteistoiminnassa rahoitettavista hankkeista TE-keskuksen myöntämä harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen on tarkoitettu lähinnä projektiluontoiseksi rahoitukseksi, jolla voidaan toki rahoittaa kalastusaluetoiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita, mutta ei varsinaista kalastusaluetoimintaa. Ve-

17 sialueen omistajien valtakirjalla myöntämän osuudet, kalastusalueen viehelupatulot ja toimeksiantotuotot ovat käyttötarkoitukseltaan sidottuja, joista kalastusalue voi pidättää ainoastaan aiheutuneet kulut. Varsinaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen voidaan käyttää vain toimintamäärärahaa, mahdollisesti muita avustuksia ja mahdollisen oman liiketoiminnan (esim. oman kalastuspaikan) tuottoja. Taulukko 3. Rasvanki-Virmasveden kalastuskorttivara- ja viehelupavarojen jakopäätökset vv Kalastusaluetoiminta 7.241, , , , , ,79 Kalatalouden edistäminen 1.600, ,00 0,00 700,00 700,00 504,56 Omistajakorvaukset 5.841, , , , , ,64 Viehemaksut (ed. vuoden) 6.443, , , , , ,05 Taulukko 4. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen talouden tunnusluja ( ) tilipäätösten (arvonlisäveroton tilikausi) ja (arvonlisäverollinen tilikausi) mukaan (ALV 0 %) Tuloslaskelma Tuotot Omistajakorvaukset ja viehekorttipalautukset alle 30 86,76 0,00 Omistajakorv. valtakirjalla 4 716, ,20 Viehekorttipalautukset valtakirjalla 6.443, ,11 Viehelupatuotot 753,11 936,00 Tuotot yhteensä , ,31 Kokous- ja koulutuskulut - 59,43-100,00 Hallituksen kulut ,94-660,80 Henkilöstökulut , ,83 Toimistokulut - 786,69-873,84 Matolammen kulut , ,37 Istutus- ja hoitokulut , ,21 Viehelupakulut - 85,00-93,60 Muut kulut - 205,27-419,96 Poistot - 15,36-20,49 Kulut yhteensä , ,10 Toimintamääräraha 7 241, ,04 Edistämismääräraha 4 454,61 0,00 Yli-/alijäämä , ,86

18 KALATALOUDELLINEN KEHITYS RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALU- EELLA 3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA KOKO KALASTUSALUEELLA Osakaskuntatiedustelun tulosten mukaan kalastusalueen kalakantojen nykytila ja niissä tapahtuneet muutokset ovat seuraavat: Järvitaimen - kannan tilaa pidettiin heikohkona ja sen katsottiin heikentyneen viime vuosina. Järvitaimen on ensisijaisesti pääaltaan istutuslaji, mutta sitä on istutettu jossain määrin myös sivuvesistöihin. Järviharjus arvio perustuu yhden osakaskunnan antamaan tietoon yhdestä järvestä, joten sillä ei ole yleisempää merkitystä. Harjusta on aikaisemmin istutettu kalastusalueella erittäin vähän, joten kanta on heikko. Muikku kanta on lisääntynyt erityisesti pääaltaiden osalta. Muikkua esiintyy myös muutamissa sivuvesistöissä, joissa kanta on pysynyt ennallaan. Sivuvesistöissä muikkukannat ovat heikkoja. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kuva 2, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen muutos 1 Heikentynyt, 2 Pysynyt ennallaan, 3 Lisääntynyt Kuva 3, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen nykytila 1 Heikko, 2 Kohtalainen, 3 Runsas kalastusalueen kuhakannat ovat selvästi runsastuneet. Tilanteeseen on varmasti osaltaan vaikuttanut se, että alueella sijaitsevan aikaisemmin TE-keskuksen ja sittemmin kalastusalueen hallinnoiman Matolammen luonnonravintolammikon viljelylaji vaihdettiin vuonna 1994 siiasta kuhaan. nkantoja pidettiin koko alueella kohtalaisina. Siika viljelylajin muutos Matolammessa näkyy vastaavasti siikakantojen heikkenemisenä ja niitä pidettiin vähän kohtalaista heikompina. Sivuvesistöihin jatkuneet osakaskuntien siikaistutukset ovat pitäneet niiden siikakannat runsaampina. Hauki, ahven, särki kannat ovat keskimääräistä runsaampia ja lisääntyneet edelleen. Made kannan kuvattiin useissa vastauksissa yllättäen heikentyneen ja kantaa pidettiin keskimääräistä heikompana. Madesaalis tosin oli talvikalastuskaudella 2004/ jostain syystä laajemmaltikin maakunnassa keskimääräistä heikompi.

19 Lahna kantaa pidetään keskimääräistä heikompana, mutta sen katsottiin runsastuneen. Joissakin sivuvesistöissä esiintyy myös ylitiheitä ja kääpiöityneitä lahnakantoja. 3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA RASVANGIN, VIRMASVEDEN JA KOSKIVEDEN ALUEILLA Osakaskuntatiedustelun tulokset poikkesivat joiltain osin selvästi koko alueen ja Rasvanki- Virmasvesi-Koskivesi-alueen (pääaltaat) tuloksista. Siksi kyseisen alueen tuloksia on tarkasteltu myös erillisenä. Järvitaimen - vaikka järvitaimen lisääntyy kalastusalueella jossain määrin luontaisesti, kalastettavat kannat ovat kuitenkin pääosin istutusten varassa. Järvitaimenistutukset olivat Rasvangilla, Virmasvedellä ja 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3 2,5 2 1,5 1 Kuva 4, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen muutos Rasvangilla ja Virmasvedellä 1 Heikentynyt, 2 Pysynyt ennallaan, 3 Lisääntynyt Kuva 5, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen nykytila Rasvangilla ja Virmasvedellä 1 Heikko, 2 Kohtalainen, 3 Runsas Koskivedellä vv erittäin vähäisiä (kuva 10, sivu 28). Osakaskuntatiedustelu koski vuoden kalastusta, joten vuoden vuotiailla tehdyt istutukset ja vuoden istutukset eivät todennäköisesti ehtineet vaikuttamaan vuoden saaliiseen. Toisaalta järvi-taimenistutusten antamat tulokset ovat tutkimusten mukaan yleisemminkin heikentyneet. Muikku pääaltailla muikkukantoja pidettiin selvästi parempina ja nykytilaakin pidettiin parempana koko alueeseen verrattuna. 0,5 pääaltailla kuhakanta oli runsastunut selvästi enemmän kuin koko alueen aineistossa. Myös kuhakantoja pidettiin siellä runsaampina. Tilanne johtunee osittain edellisessä kappaleessa selvitetystä Matolammen tuotantosuunnan muutoksesta ja kuhaistutusten kasvusta 1990-luvun puolivälistä eteenpäin (kuva 11, sivu 28). Siika siikakannat ovat romahtaneet pääaltailla ja kantojakin pidetään heikkoina. Syynä on se, että Matolammen luonnonravintolammikossa lopetettiin siian viljely vuoteen Siihen asti pääosa Matolammen siikaistukkaista istutettiin pääaltaisiin. Näiden istutusten vaikutukset saaliiseen loppuivat vuosituhannen vaihteessa. Siikasaaliin vähenemiseen saattaa vaikuttaa myös se, että pääaltaiden alueella on siirrytty harvempien verkkojen käyttöön.

20 Hauki, ahven kantojen tilassa tai muutoksissa ei ollut oleellisia eroja koko alueen tietoihin verrattuna. Särki särkikantaa pidettiin pääaltailla yllättäen jopa sisuvesistöjä runsaampana, tosin se ei ole kasvamaan päin. Tulosta saattaa osaltaan selittää se, että kirkasvetisillä pääaltailla särkeä ei mielletä samalla tavoin normaaliin kalakantaan kuuluvaksi kuin sivuvesistöissä. Lahna lahnakantaa pidettiin kohtuullisena ja sen katsottiin lisääntyneen. 3.3 TÄRKEIMMÄT SAALISLAJIT JÄRVITTÄIN Taulukossa viisi on esitetty osakaskuntatiedustelussa järvittäin ilmoitetut tärkeimmät saalislajit. Lajit eivät ole tärkeys- vaan aakkosjärjestyksessä. Taulukko 5. Tärkeimmät saalislajit osakaskuntien ilmoitusten perusteella Järvi Virmas Rasvanki Koskivesi Sivuvesistöt Viita-Lauas Ahveninen Haukijärvi Hirvijärvi Iisvesi Iso-Lauas Iso-Salinjärvi Iso-Tallus Kakkinen Kalliovesi Kivijärvi Korosjärvi Kuttajärvi Liesjärvi Murtonen Naarajärvi Petäinen Pieni Tallus Rääpys-Rytky 78 Saarinen (Ta, K-U) Saitta 874 p-ala tärkeimmät saalislajit ahven, hauki, kuha, made, muikku ahven, hauki, kuha, made, muikku, taimen 520 ahven, hauki, kuha, made, taimen 102 ahven, hauki, made, siika 852 ahven, hauki, lahna,siika, taimen 156 ahven, hauki, made, siika, säyne ahven, hauki 800 ahven, hauki, lahna, made, siika (murokas) 603 ahven, hauki, harjus, siika, made 132 ahven, hauki. siika ahven, hauki, lahna, made, säyne, taimen 200 ahven, hauki. siika 898 ahven, hauki, lahna, siika, taimen 200 kuha 121 ahven, hauki, kuha, made, muikku, lahna,siika, säyne, taimen ahven, hauki, kuha 362 ahven, hauki, lahna, made, siika, säyne 118 ahven, hauki 282 ahven, hauki, lahna, säyne 195 järviharjus, siika 364 ahven, hauki, kuha 150 hauki, kuha 3.4 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS Osakaskuntien luvanmyynti Pyydystiedot perustuvat osakaskuntakyselyyn sekä kalastusalueelle tulleisiin toimintailmoituksiin vuodelta. Pyydystiedot ilmoitti kymmenen osakaskuntaa, joiden pinta-ala on 83,7 % koko kalastusalueen pinta-alasta ja niistä kahdeksan (76,5 % pinta-alasta) il-

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008 - 2 - - 3 - Yhteystiedot: Koirus-Sotkan kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Suunnitelman malli Päivitetty 14.12.2007 Tätä mallia on laajemmin selostettu Kalastusaluetoiminnan käsikirjassa (Kalatalouden Keskusliitto N:o 156, 2006) Käyttö-

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Sivu 2 / 58 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteinen kalastusaluepäivä 18.11.2015 Kalastuslaki voimaan 1.1.2016 Kalastusasetusluonnoksen

Lisätiedot

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II - 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2001 - 2 - Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä, hoidon tavoitteista ja seurannan järjestämisestä Yhteistyö

Lisätiedot

VELKUAN KALASTUSALUE (2008)

VELKUAN KALASTUSALUE (2008) 1 13.4.2010 Jhannes Pelknen / kalastusalue-ilta Velkuan Vaihelassa: VELKUAN KALASTUSALUE 1989 2002 (2008) UUDISTUNUT KALASTUSLAKI 1983 VELVOITTI PERUSTAMAAN ALUEET - EDISTÄMINEN, TAVOITTEET - JAKAMINEN,

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen PÄÄTÖS HÄME Pvm 26.9.2013 Dnro 1500/2171/2013 Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen ASIA Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään dnro 1720/323/2013, 12.9.2013 ilmoittanut, että Hämeen

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Ari Pyykkönen Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 Sivu 2 / 91 Sisällysluettelo KUVAILULEHTI... 4 A. YLEISSUUNNITELMA 2008-2018...

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja 17.3.2014 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 16.03.2014 klo 14.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Kokouksen avaus Istuvan hoitokunnan

Lisätiedot

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Tampere 1 Metsähallitukselle tulossa uusia tehtäviä Kalastonhoitomaksun kerääminen Valtion

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Malli, päivitetty 6.9.2010 Ohjeelliseksi tarkoitettu malli, Kalatalouden Keskusliitto ei vastaa mallin yhteensopivuudesta eri alueiden viranomaisvaatimusten kanssa. YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere 8.12.2015

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere 8.12.2015 Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere 8.12.2015 Kalastuslaki 129 : Kalastusalueet hoitavat kalatalousalueelle säädettyjä

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Kainuun kalatalouskeskus

Kainuun kalatalouskeskus Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen 1 1. Lainsäädäntö 2. Vesialueiden rajat 3. Kalastusoikeus ja vaadittavat luvat 4. Pyyntivälineiden ja saaliin

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Ajankohtaista kalataloudesta Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Esityksen otsikoita Uusi tutkimuslaitos LUKE 1.1.2015 alkaen Kolmen Kala-ELY:n malli 1.1.2015

Lisätiedot

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 SAMI KURENNIEMI POHJOIS KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 2 1. ALUKSI Pohjois-Karjalassa aloitettiin hankemuotoinen kalastuksen valvonta vuonna 2008.

Lisätiedot

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta Lakimies Riina Arffman Lappeenranta 10.3.2011 Uudistuksen tausta Työryhmä asetettu vuoden 2008 lopussa, toimikautta jatkettu 31.12.2011

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot