RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE"

Transkriptio

1 - 1 - RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2007

2 - 2 -

3 - 3 - Yhteystiedot: Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen PL 1096, Puijonkatu 14, Kuopio Puhelin: Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Hallituksen pj Sakari Jääskeläinen Riuttalantie 1649, Talluskylä Eräiden sidosryhmien yhteystietoja 2007 SIDOSRYHMÄT/YHTEYSHENKILÖ LÄHIOSOITE POSTITOIMI- PAIKKA PUHELIN POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN KALATALOUSYKSIKKÖ KÄSITYÖKATU 41 PL KUOPIO * POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS PUIJONKATU 14 PL KUOPIO POHJOIS-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU KUOPIO POHJOIS-SAVON VAPAA-AJANKALAS- TAJAPIIRI/EERO KOKKARINEN PALJETIE SIILINJÄRVI POHJOIS-SAVON AMMATTIKALASTA- JAIN YHDISTYS R.Y/ PETTERI KONTILA PUIJONSARVENTIE 14 A KUOPIO SEPÄNKATU 2 B POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO (EVIRA) PL KUOPIO NEULANIEMENTIE 4 PL KUOPIO Linkkejä: Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen palvelut: > kalastusalueet, viehelupa Pohjois-Savossa Pohjois-Savon TE-keskus: > Pohjois-Savo> kalatalouspalvelut Pohjois-Savon kalatalouskeskus: >Pohjois-Savon kalatalouskeskus, >kalatalouskeskukset Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri: >psvapaa-ajankalastajapiiri Kansalaisen karttapaikka: > kansalaisen karttapaikka> peruskarttojen haku Kansallisvesi: Kalastuslaki: Kalastusasetus: Yhteisaluelaki:

4 - 4 - RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA KUVAILULEHTI Nimi 516 Rasvanki-Virmasveden kalastusalue Kotipaikka Karttula Pinta-ala (km²) 24,2 km 2, josta Rasvanki ja Virmasvesi noin 40 % Lääni Itä-Suomen lääni Kunta Karttula, Tervo, Pielavesi ja Suonenjoki TE-keskus Pohjois-Savo Suunnitteluvedet Rasvanki, Virmasvesi, Koskivesi, Iisvesi (pohjoisosa), Kuttajärvi, Ahveninen, Hirvijärvi, Iso-Lauas, Kalliovesi, Saitta, Tallusjärvi sekä pienemmät vesistöt. Viereiset kalastusalueet kalastusalue, 517 Pohjois-Kallaveden kalastusalue, 522 Koirus-Sotkan ka- 509 Nilakan kalastusalue, 506 Pielaveden kalastusalue, 510 Tavinsalmen lastusalue, 520 Suonteen kalastusalue ja 515 Niiniveden kalastusalue. Muut suunnitelma-asiakirjat Liitteet Voimassaolo Nähtävillä/ saatavissa Tekijä Vuosi Tiivistelmä Rasvanki-Virmasveden käyttö- ja hoitosuunnitelma 1987 ja Rasvanki- Virmasveden käyttö- ja hoitosuunnitelma sisältävät osittain alueen perustietoja, joita ei ole käsitelty tässä suunnitelmassa. LIITTEET: 1. Eräiden järvien vedenlaatutietoja osakaskunta kyselyn ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tietojen pohjalta, 2. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi, 3. Inventoinnin perusteelle teimenen poikastuotantoalueiksi kunnostettavia kohteita ja sopivia hoitokohteita, 4. Järvikohtaiset istutukset Rasvanki-Virmasveden istutukset kalastusalueella, 5. Osakaskuntien ja yksityisvesialueiden pinta-alat, kiinteistötunnukset ja yhteystiedot. KARTTALIITTEET : 1. Kalastusalueen kartta ja vesialueen omistajat alkaen Kalastusalueen isännöitsijä, osakaskunnat, Pohjois-Savon TE-keskus, Kalatalouden Keskusliitto/www.ahven.net. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry Rasvanki-Virmasveden viehekalastuslupa Lisätietoja: isännöitsijä, Pohjois-Savon kalapaikkaopas, Suunnitelma: Toimenpide 1. Kalastusalue päättää kieltää solmuväliltään mm verkkojen käytön Iisvedessä, Koskivedessä, Rasvangissa, Virmasvedessä ja Kuttajärvessä vuoden 2011 alusta lukien. Toimenpide 2. Kalastusalue päättää nostaa Iisvedessä, Koskivedessä, Rasvangissa, Virmasvedessä ja Kuttajärvessä kalastusasetuksen 19 :ssä mainitun kuhan alamitan 37cm:stä 45 cm:iin ja järvitaimenen alamitan 40 cm:stä 45:cm:iin. Toimenpide 3. Kalastusalue tiedottaa luonnonkudusta syntyneiden yksilöiden tärkeydestä sekä niiden vapauttamisesta pyynnin yhteydessä. Toimenpide 4. Kalastusalue tehostaa alueellaan kalastuksen valvontaa sekä säädösten että omien päätöstensä noudattamisen osalta.

5 - 5 - Toimenpide 5. Kalastusalue kehittää koko kalastusaluetta koskevaa kalavesien hoitosuunnittelun koordinointia laatimalla järvikohtaisen istutussuunnitelman yli 200 ha:n järviin. Toimenpide 6. Kalastusalueen istutusstrategian mukaan pääistutuslajit ovat: 1. Iisvesi, Kuttajärvi, Koskivesi, Korosjärvi, Rasvanki, Virmasvesi; kuha, järvitaimen. 2. Muut järvet ja lammet: plankton- tai järvisiika, satunnaisesti kokeiltuna kuha ja Rautalammin reitin harjus. 3. Kaikissa vähintään 1-v taimenistutuksissa käytetään ainoastaan eväleikattuja istukkaita. 4. Osakaskuntien harkinnan mukaan rapu. Toimenpide 7. Pohjoisosan suurempien järvien (Ahveninen, Hirvijärvi, Kalliovesi, Tallusjärvet) tilan ja kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi muodostetaan seuraavalle suunnittelukaudelle projekti Toimenpide 8. Selvitetään inventointiohjelmna pohjalta pienimuotoisten virtavesien realistiset poikastuotantomahdollisuudet kunnostuksen avulla sekä kartoitetaan samalla niiden soveltuminen rapu ja/tai harjusistutuksiin. Suunnitellut kehittämishankkeet: 1. Kalastusalueen pohjoisosan suurempien järvien (Ahveninen, Hirvijärvi, Kalliovesi, Tallusjärvet) kunnostus nykyisten haittojen poistamiseksi ja kalataloudellisen sekä virkistyskäyttöarvon kohottamiseksi. 2. Kalastusalue järjestää alueellaan kalastuksen viranomaisvalvonnan, jossa kiinnitetään erityishuomio kalastusalueen omien päätösten, kalastusalueen myymän viehekalastusluvan sekä säädösten (mm. kalastuksenhoitomaksun maksaminen) valvontaan. 3. Alueen pienimuotoisten virtavesien soveltuvuuden realistinen arviointi taimenen poikastuotantoalueeksi sekä samalla rapu- ja/tai harjusistutusten mahdollisuuksien kartoittaminen.

6 - 6 - Sisällysluettelo A. YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VESIALUEIDEN OMISTUS KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA KALATALOUDELLINEN KEHITYS RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUEELLA KALAKANTOJEN NYKYTILA KOKO KALASTUSALUEELLA KALAKANTOJEN NYKYTILA RASVANGIN, VIRMASVEDEN JA KOSKIVEDEN ALUEILLA TÄRKEIMMÄT SAALISLAJIT JÄRVITTÄIN PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS KALASTUKSEN JÄRJESTELY, LUPA-ALUEET JA VALVONTA VERKON SOLMUVÄLISÄÄTELYN TARVE - kuhan kasvu ja sukukypsyys KESKI-SUOMEN JÄRVITAIMENTYÖRYHMÄ VILLI TAIMEN KALAVESIEN HOITO JA KUNNOSTUKSET B. TOIMENPIDESUUNNITELMA TAVOITTEET KALASTUSALUEEN VISIO RASVANKI-VIRMASVEDEN KALATALOUDELLINEN SWOT-ANALYYSI KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMENPITEET OSAKASKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KALAVAROJEN TEHOKKAAN TALTEENOTON KANNALTA TÄRKEÄT TOIMENPITEET KALAVESIEN HOITO ISTUTUKSET KALAVESIEN KUNNOSTUKSET METSÄSTYS VESIALUEELLA KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEET KIRJALLISUUS

7 LIITTEET: Liite 1. Eräiden järvien vedenlaatutietoja osakaskuntakyselyn ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tietojen mukaan Liite 2. Ohje osakaskunnille ravustuksen järjestämiseksi Liite 3. Inventoinnin perusteella taimenen poikastuotantoalueiksi kunnostettavia kohteita ja sopivia hoitokohteita Liite 4. Järvikohtaiset istutukset Rasvanki-Virmasveden kalastusalueelle vv Liite 5. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja yhteystiedot Liite 6. Kartta Rasvanki-Virmasveden kalastusalueesta (muovitaskussa)

8 - 8 - A. YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO Kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen ja kalastuslain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Kalastusalueen tulee hoitaa kalastuslain, sen nojalla annettujen säädösten, määräysten, kalastusalueen ohjesäännön mukaiset tehtävät sekä seurata käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Tehtävänä on myös kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen. Edellinen Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna. Alueen kalataloudessa on tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia edellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen. Muikkukanta on runsastunut Rasvangilla ja Virmasvedessä kuten yleisestikin maakunnan vesistöissä ja elinkeinokalastuksen merkitys on samalla kasvanut. Aikaisemmin TE-keskuksen hallinnoimassa ja myöhemmin kalastusalueelle luovutetussa Matolammen luonnonravintolammikossa vaihdettiin viljelylajia vuonna 1994 siiasta kuhaan. Istutusmäärien muutos näkyy siikasaaliin vähenemisenä ja kuhasaaliin runsastumisena. Muuttuneessa tilanteessa katsottiin, että edellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on monilta osin vanhentunut. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus myönsi vuonna määrärahan käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelman uusimista varten tehtiin osakaskuntakysely ja lisäksi käytettiin alueelta julkaistuista raporteista saatuja tietoja, joita täydennettiin myös kuulemistilaisuudessa ja hyväksymiskokouksessa. Kalastusalueen perustiedot ja kalataloudellinen kehitys päivitettiin nykytilaan yleissuunnitelmassa (A-osa) ja samalla mietittiin mahdollisia ongelmia. A-osaan koottiin osakaskuntien antamat tiedot ja kehittämistoiveet sekä tehdyn osakaskuntatiedustelun tuloksia. Niiden perusteella asetettiin tavoitteet ja mietittiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmaan (B-osa). Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastasi Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänä oli toiminnanjohtaja Jarmo Mononen. 2. RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALUE 2.1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS Rasvanki-Virmasveden kalastusalue sijaitsee Itä-Suomessa, pääosin Karttulan ja Tervon kuntien alueella. Pohjoisosasta kuuluu lisäksi pieni alue Pielaveden kuntaan ja lounaisosasta pieni alue Suonenjoen kaupunkiin. Kalastusalueen vesipinta-ala on noin ha, josta Rasvangin (33 km 2 ) ja Virmasveden (46 km 2 ) osuus on noin 33 %. Kalastusalue kuuluu Rautalammin reittiin.

9 - 9 - Kalastusalueen pääreitti alkaa Nilakasta, josta vedet laskevat Koskiveteen ja siitä Tervonsalmen kautta edelleen Rasvankiin. Nilakasta on myös yhteys Koskiveden keskiosaan Kolun kanavan kautta. Rasvangista vedet virtaavat osin Virmasveteen ja siitä edelleen samaa tasoa olevaan Iisveteen. Pääosa vedestä virtaa Pulkkilansaaren länsipuolelta suoraan Rasvangista Iisveteen. Alueen virtavedet ovat Äyskoskea lukuun ottamatta pienimuotoisia. Alueen järvistä Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärvi kuuluvat säännöstelyn piiriin. Kalastusalueen suurin järvi on Virmasvesi (4 611 ha), jonka keskisyvyys 7,1 m ja suurin syvyys 22 m. Toiseksi suurin järvi on Rasvanki (3 309 ha), jonka keskisyvyys on 6,9 m ja suurin syvyys 28 m. Muita suurempia järviä Ahveninen (810 ha), Hirvijärvi (1 527 ha), Iso-Lauas (618 ha), Kalliovesi (898 ha), Kuttajärvi (1 100 ha) Saittajärvi (794 ha) ja Tallusjärvi (1 750 ha). Edellä mainittujen lisäksi kalastusalueella on runsaasti pienempiä järviä ja lampia. Kalastusalueeseen kuuluu myös osa Iisveden pohjoisosasta (499 ha). 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Veden laatu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen (lähde: ympäristökeskus) vedenlaatuluokituksen mukaan lähes kaikki kalastusalueen vedet kuuluvat laatuluokkaan hyvä. Lähinnä kalastusalueen pohjoisosan suurempien järvien osalta ympäristöviranomaisen ja osakaskuntien käsitykset veden laadun kehityksestä ovat osin ristiriitaisia. Tämä saattaa johtua osittain myös siitä, että arvioinnin perusteena on käytetty eri lähtökohtia ja aikaväliä. Esimerkiksi Hirvijärven osalta ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan vedenlaatu on parantunut (ei enää verkkojen limoittumishaittoja/edellinen raportointikerta), mutta osakaskuntien käsityksen mukaan vedenlaatu on huonontunut huomattavasti (veden väri tummunut, pohjassa runsaasti humusta/ennen muutosten alkua). Käsitykset poikkeavat myös Iso-Tallusjärven osalta, jossa ympäristökeskuksen tietojen mukaan tilanne on parantunut (levämäärä laskenut, näkösyvyys noussut, ei enää levähaittailmoituksia). Sen sijaan osakaskuntien käsityksen mukaan Iso-Tallusjärvessä veden laatu on muuttunut huonommaksi. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että järvien veden laatu on pääsääntöisesti hyvä ja alueen järvet tarjoavat erinomaisen elinympäristön myös arvokaloille. Osakaskuntatiedustelun arviot vedenlaadun kehityksestä osakaskuntien käsityksen mukaan sekä Pohjois-Savon Ympäristökeskuksen vedenlaatutietoja on kerätty liitteeseen 1. Kuormitus Kalastusalueen vesiin kohdistuu sekä piste- että hajakuormitusta. Merkittävimmät pistekuormittajat ovat Karttulan ja Tervon kunnat (yhdyskuntajätevedet) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon kalantutkimus ja vesiviljely-yksikkö (kalanviljely). Hajakuormitusta muodostuu maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä turvetuotannosta. Turvetuotanto on merkittävä kuormittaja erityisesti kalastusalueen pohjoisosan sivuvesistöjen osalta. Turvetuotanto vaikuttaa vesistöalueen virtaavan veden määrään. Keväisin ja sateisina jaksoina vettä virtaa tuotantoalueen ojissa selvästi luonnontilaista enemmän, jolloin suon virtaamia tasoittava vaikutus vähenee. Toisaalta kuivina kausina virtaamat ovat samasta syys-

10 tä luonnontilaista pienempiä ja rankkasateet nostavat hetkellisesti virtaavan veden määrää. Suolta kuivatusvesien mukana tuleva luonnontilaista suurempi humuskuormitus värjää veden entistä ruskeammaksi. Tämä johtaa vesistöissä varsin erityislaatuisiin valaistusolosuhteisiin ja pintaveden voimakkaaseen lämpenemiseen. Lisäksi kuivatusvedet lisäävät alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta. Muutokset planktontuotannossa ja pohjaeläimistössä vaikuttavat voimakkaimmin arvokalojen elinolosuhteita heikentävästi, jolloin kalasto muuttuu vähäarvoisempaan suuntaan. Myös vesistöjen virkistyskäyttöarvo pienenee. Säännöstely Ahvenisen, Hirvi-, ja Kalliojärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5-7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla. Säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Lupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon ympäristökeskus. Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Uusitun säännöstelyn tavoitteena on järvien virkistyskäyttöedellytysten parantaminen. Järvien rannalla on noin 200 loma-asuntoa, joista useat ovat kärsineet liian matalien vedenkorkeuksien aiheuttamista ongelmista, kuten rantojen käytön vaikeutumisesta sekä veneilyyn ja kalastukseen liittyvistä ongelmista. Alimpien vedenkorkeuksien nosto parantaa järvien maisemallista arvoa matalien rantojen jäädessä veden alle. Se myös hidastaa matalia lahtia uhkaavan umpeenkasvun. Vedenpinnan nosto voi parantaa järvien veden laatua lievästi alivesien aikaisen tilavuuden kasvaessa. Järvien säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Sen lisäksi vesiä purkautuu Hirvikosken kautta Muuraisjärviin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, jolla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jotta Muuraisjärvien vedenkorkeudet eivät olisi laskeneet hankkeen seurauksena. Järville on Itä-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä määrätty kiinteä yläja alaraja. Yläraja voidaan kuitenkin ylittää vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N ,50 m (ehdoton yläraja N ,65 m) ja alaraja korkeudella N ,30 m. Mikäli vedenkorkeus laskee alarajalle, on Haringan pato suljettava kokonaan. Lisäksi luvan mukaan padosta on pyrittävä juoksuttamaan vettä jatkuvasti vähintään 0,4 m 3 /s. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N ,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm. Nykyisen luvan mukainen alaraja on alitettu muutamalla sentillä vuonna 2004 ja samana vuonna kevättulva ylitti rajan N ,50 m, mutta ei ehdotonta ylärajaa (Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus).

11 Vanhan ja uuden säännöstelyn vaikutuksia järvien tilaan ja käyttöön arvioidaan käynnissä olevassa Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa. Selvitys valmistuu vuoden 2007 loppupuolella. Alustavan raporttiluonnoksen tietojen mukaan mikään kyseisistä järvistä ei ollut mukana kesän maastoarvioinneissa. Järviä koskevat tulokset on saatu Ahvenisen vedenkorkeusaineistosta lasketun vedenkorkeusanalyysin, sidosryhmätilaisuuksien sekä vedenlaatuaineiston perusteella. Alustavien tulosten mukaan Hirvijärvellä, Ahvenisella ja Kalliovedellä ei havaittu merkittäviä ongelmia jotka johtuisivat säännöstelystä. Jäätymiselle herkkien pohjaeläinten, linnuston sekä virkistyskäytön tilaksi arvioitiin erittäin hyvä. Kalaston tilaksi arvioitiin hyvä ja rantavyöhykkeen kasvillisuuden tilaksi huono. Veden laatu järvillä on hyvä, levähaitat ovat harvinaisia. Keskimääräinen fosforikuormitus järvillä on 11 kg P/km 2, mistä maatalouden osuus on 22% ja haja-asutuksen osuus 10%. Sidosryhmien näkemyksen mukaan turvetuotannon vaikutus Hirvijärveen on erittäin suuri ja sen vähentäminen olisi tärkein toimenpide. Vesikasvit ja rehevöityminen haittaavat kalastusta ja veneilyä Hirvijärvellä ja Kalliovedellä. Sidosryhmien mukaan myös pahoja leväkukintoja esiintyy ajoittain. Kommenttien mukaan vesikasvien poistoa ruoppaamalla tulisi harkita. Sidosryhmien mukaan Hirvijärvessä on ylitiheä lahnakanta ja siian istutukset parantaisivat järvien kalataloudellista käyttöarvoa. Säännöstelyluvassa ei ole määrätty kalataloudellisia velvoitteita. Järviin istutetaan järvitaimenta, kuhaa, planktonsiikaa, muikkua (Ahveninen ja Hirvijärvi) sekä harjusta (Kalliovesi). Alustavan raportin yhteenvedon mukaan Hirvijärven, Ahvenisen sekä Kalliojärven säännöstelyä on muutettu -luvun alussa ja uuteen säännöstelyyn on pääsääntöisesti oltu hyvin tyytyväisiä. Alapuolinen vesistö ei rajoita säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia, mutta järven ja sen rantojen käyttö rajaa kehittämismahdollisuudet melko vähäisiksi. Taulukko 1. Hirvijärven, Ahvenisen ja Kallioveden vedenlaadun mediaaneja (Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus, raporttiluonnos Pohjois- Savon säännösteltyjen järvien tilasta ja kehittämistarpeista) Yksikkö Hirvijärvi Ahveninen Kalliovesi Alusveden happitilanne talvella kyllästysaste, % ,5 Alusveden happitilanne kesällä kyllästysaste, % 73 22,5 29 Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kokonaistyppipitoisuus µg/l Väri mg Pt/l Näkösyvyys kesällä m 2,4 3 2,9 A-klorofyllipitoisuus loppukesällä µg/l 9,2 5,2 6,1 Järvien virkistyskäyttöedellytykset ovat nykyisellään hyvät, sillä vedenpinnan vaihtelu suosituimmalla virkistyskäyttökaudella on alle 20 cm. Muutoksella voi kuitenkin olla lievä kielteinen vaikutus vesi- ja rantaluonnon tilaan. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat saraikkovyöhykkeeseen, joka tullee kaventumaan vedenkorkeuden vaihtelun pienenemisen seurauksena. Muut vaikutukset jäänevät melko vähäisiksi.

12 Väestö ja talous Rasvanki-Virmasveden kalastusalue sijoittuu pääosin Karttulan ja Tervon kunnan alueelle. Karttulan kunnan rakenne on nauhamainen, kun maantien 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Karttulassa asuu noin asukasta ja tärkeimmät työllistäjät ovat palvelut ja teollisuus (51 %), maa- ja metsätalous (28 %) ja rakennustoiminta (16 %). Karttulasta käydään merkittävissä määrin töissä myös Kuopiossa. Tervon kunnassa asuu noin asukasta ja kunnan tärkeimmät työllistäjät ovat alkutuotanto (36 %), jalostusalat (12 %) ja palvelut (52 %). Loma-asutus, muu virkistyskäyttö ja suojelualueet Molempien kuntien alueella on erittäin runsaasti vapaa-ajanasuntoja. Karttulan vapaaajanasuntojen lukumäärä on noin ja Tervon lähes 900 kappaletta. Kuntien alueelle on vahvistettu seuraavat yleiskaavat: Karttula: Kirkonkylän osayleiskaava, Virmasveden rantayleiskaava, Syvänniemen osayleiskaavan muutos, Talluksen, Hirvijärven ja Muurainten alueen rantaosayleiskaava, Syvänniemen osayleiskaavan muutos, Pihkainmäen osayleiskaava ja valmistumassa on Suovu-Palosen alueen yleiskaava. Tervo: Äyskosken-Manginniemen osayleiskaava, Rasvangin osayleiskaava, Hautolahden rantaosayleiskaava, Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaava, Hirvijärven, Ahvenisen ja Talluksen alueen rantaosayleiskaava, Rasvangin rantaosayleiskaavan muutos ja Kallioveden, Koskiveden ym. rantaosayleiskaava. Tervossa Äyskosken rannalla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä kalastusmatkailukeskus Tervon Lohimaa. Aluetta on kehitetty viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kalastus-, elämys- ja luontomatkailukeskuksena. Lohimaan yhteyteen rakennetaan parhaillaan uusia toimi- ja näyttelytiloja Kalatietokeskukselle. Kolun kanavalta on merkitty laivaväylä (syväys vähintään 2,4 m) Tervonsalmen läpi Rasvangille, josta se jatkuu edelleen Pulkkilansaaren länsipuolitse Iisvedelle. Laivaväylä haarautuu Rasvangin pohjoisosassa ja sen toinen haara (syväys vähintään 1,8 m) johtaa Kuivaniemen ympäri Karttulaan. Kuivaniemen kärjessä väylä haarautuu uudelleen ja toinen haara johtaa edelleen Lietesalmen kautta Iisvedelle. Lisäksi Karttulasta on merkitty venereitti Syvänniemelle. Pohjois-Savon retkeilykartaston (www.infokartta.fi/psavo/) alueelta löytyy seuraavat venesatamat: Karttula: Autuaankannaksen retkisatama, Karttulan satama, Syvänniemen kyläsatama ja Tulisaaren retkisatama Tervo: Linnosaaren retkisatama, Tervon satama, Verkkokylän retkisatama, Äyskosken vieraslaituri Pääosa (2.432 ha) Rasvangista kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Nämä ranta-alueet pyritään ohjelman mukaisesti säilyttämään luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Varsin huomattava osa Rasvangilla rantojensuojeluohjelmaan kuuluvista ranta-

13 alueista, pienistä saarista ja luodoista on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suojelumääräyksistä riippuen nämä suojelualueet rajoittavat osin huomattavastikin rantojen käyttöä kalastukseen liittyvässä retkeilytoiminnassa (rantautuminen, leiriytyminen, tulenteko). Karttulan kunnan alueella on neljä Natura -ohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta. Niistä kaksi sivuaa jollain lailla vesialueita: Kakkisenjärven alue kalastusalueen eteläosassa ja Honkamäen alue Tallusjärven itäpuolella. 2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS Kalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota; kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaava kalastuskunta ja yhteisen vesialueen omistava osakaskunta. Käytännön kalastukseen ja kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaan nimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta). Kuva 1, Vesialueiden omistus kalastusalueella 22,7 % 0,8 % 0,3 % 76,2 % Osakaskunnat yli ha, 6 kpl, ha Osakaskunnat ha, 11 kpl, ha Osakaskunnat alle 100 ha, 6 kpl, 73 ha Yksityisvesialueet 4 kpl, 73 ha Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella on 23 yhteisen vesialueen osakaskuntaa ja kolme yksityistä vesialuelohkoa. Osakaskuntien vesipinta-ala on yhteensä ha yksityisten lohkojen 73 ha. Osakaskuntien vesialueen koko, joka sijaitsee Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella, vaihtelee ha. Yhdeksällä osakaskunnalla vesialuetta kuuluu myös johonkin toiseen kalastusalueeseen. Rasvanki-Virmasveden alueella olevien pinta-alojen mukaan yli ha osakaskuntia on kuusi kappaletta, ha osakaskuntia yksitoista kappaletta ja alle 100 ha osakaskuntia neljä kappaletta. Vastaavasti yli hehtaarin osakaskuntien vesipinta-alan osuus kalastusalueen koko vesipintaalasta on 76 %, ha osakaskuntien osuus 23 % ja alle 100 ha osakaskuntien osuus 1 %. Osakaskuntien ja yksityisvesien pinta-alat ja tiedossa olevat yhteystiedot on esitetty liitteessä 5 ja rajat karttaliitteessä 6. Osakaskuntatoiminta on Rasvanki- Virmasveden kalastusalueella aktiivista. Tämä johtuu ainakin osittain osakaskuntien suhteellisen suuresta koosta. Pääaltaiden (Rasvanki, Virmasvesi) osalta lähes kaikki osakaskunnat toimivat sekä osakaskuntakyselyn vastausten että palautuvien toimintailmoitusten perusteella. Myös sivuvesistöjen osalta osakaskunnat toimivat kaikkien suurempien järvien alueilla. Osakaskuntien toiminta on myös perusedellytys kalastusaluetoiminnalle, koska osakaskuntien edustajat ovat ratkaisevassa asemassa kalastusalueen ylintä päättävää valtaa käyttävässä kalastusalueen kokouksessa. Yhteistoiminta kalastusalueen ja osakaskuntien välillä edellyttää myös toimivia so-

14 pimus- ja neuvottelukumppaneita. Toisaalta osakaskunnat voivat tehdä aloitteita kalastusaluetoiminnan kehittämiseksi. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella toiminta on hiipunut tai sammunut kokonaan ainoastaan muutamassa hyvin pienille sivuvesistöille sijoittuvassa osakaskunnassa. Pienten sivuvesistöjen osalta osakaskunnan toimivuudella ei kuitenkaan kokonaisuuden kannalta ole kovin suurta merkitystä. Tärkeää on kuitenkin se, että esimerkiksi uusi kiinteistön omistaja saa ylipäänsä jostain tiedon osakaskunnan vesialueen sijainnista, kalastusta koskevista päätöksistä ja rajoituksista sekä lupakäytännöstä. Osakkaan tai alueella asuvan kannalta on tärkeää myös se, että hän saa tarvittaessa osakaskunnalta päätöksen jonkin vesialueeseen liittyvän erityishankkeen osalta. Nykyisin esimerkiksi kuntien rakennuslupaviranomaiset vaativat osakaskunnan luvan maalämpöputkien asennukselle osakaskunnan yhteiselle vesialueelle. Yhteisaluelaki antaa myös toimimattomalle osakaskunnalle mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koolle kutsumana päättämään kalavetensä käytöstä esimerkiksi tällaisen luvan käsittelemiseksi tai kalastusoikeuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella kaikki osakaskunnat ovat myös sopineet yhteistyöstä kalastusalueen kanssa omistajakorvausten ja viehekorttipalautusten käytön osalta kalavesien hoidossa. Osakaskuntatoiminnan ongelma nyt ja tulevaisuudessa on aktiivitoimijoiden ikääntyminen ja poismuutto alueelta. Maaseudun väestömäärän vähetessä myös kalastusta harrastavien henkilöiden määrä vähenee samassa suhteessa. Tämä ongelma korostuu pienissä osakaskunnissa ja erityisesti sivuvesistöillä. Kalastusalueen toiminnassa näkyy tietysti sama ilmiö, koska jäsenet ovat pääasiassa osakaskuntia. Suunnitelmaosassa on etsitty rohkeasti keinoja osakaskuntien keskinäisen ja toisaalta osakaskuntien ja kalastusalueen yhteistoiminnan lisäämiseksi. Myös alueen vapaa-ajan asukkaiden muodostama lisäresurssi on yleensä lähes käyttämätön. 2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA Kalastusalueiden perustamisesta säädettiin voimaan tulleessa kalastuslaissa. Kalastusalueet muodostettiin kalataloudellisesti yhtenäisistä vesialueista. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueella, kuten muuallakin Pohjois-Savossa, kalastusaluejaossa noudatettiin keskusjärvi periaatetta. Kalastusalue muodostettiin Rasvangista ja Virmasvedestä ja siihen läheisesti liittyvistä tai laskevista vesistöistä. Toimintaan tuli merkittävä muutos voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71 ) kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt. Vuoden 1994 alusta kalastuslakiin tuli muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisia tehtäviä (taulukko 1). Näitä päätöksiä on Rasvanki-Virmasvedellä tehty vähän.

15 Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehen oikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samalla tuli mahdolliseksi lunastaa läänikohtainen viehekortti. Taulukko 2. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnolliset päätökset Asia KL 11 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksi KL 16 2 mom. vesialueen käyttämättä jättäminen., aloite alioikeudelle käyttöön otosta, pakkovuokraus KL 26 2 ja 4 mom. kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolella KL 32 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen, jotta KL 1 :n ehdot täyttyvät KL 35 2 mom. mukainen alamitan määrääminen KL 37 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakielto KL 43 ja 46 mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen KL 45 rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa KL 79 ja 81 mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmasta KL 89 a ja 91 mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jako Kalastusalueen toimintaa säätelevät asiakirjat Kalastusalueen toimintaa säätelevät mm. seuraavat lakisääteiset asiakirjat, joiden päivittäminen ja säilyttäminen kuuluvat isännöitsijän tehtäviin: kalastusalueen ohjesääntö kalastusalueen kartta, josta ilmenevät rajat käyttö ja hoitosuunnitelma vuosikokouksen pöytäkirjat hallituksen ja työvaliokuntien pöytäkirjat valtakirjat selvittelysopimukset taloutta koskevat asiakirjat (kirjanpito, avustuksia koskevat hakemukset ja päätökset, palkanlaskenta ja veroasiat) muut (mm. vuokra-, valvonta- ja isännöinti) sopimukset Kalastusalue ja hallintolaki Kalastuslain 70 mukaisesti kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä. Edelleen kalastuslain 77a mukaan kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), tie-

16 doksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) ja viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa (621/) säädetään viranomaisista. Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä (taulukko 1). Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/ edellyttää, että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Kalastusaluetoiminnan rahoitus Kalastusaluetoiminnan perusrahoitus tulee KL 91 nojalla kalastuksenhoitomaksuilla kerättävistä varoista, joista osa käytetään kalastusaluetoiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain päätettävän osuuden varoista TEkeskusten kalatalousyksiköille, jotka jakavat sen edelleen toimialueensa kalastusalueille maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan. Kunkin kalastusalueen vuosittainen toimintamääräraha koostuu jokaiselle kalastusalueelle jaettavasta perusosasta ja kalastusalueella toteutuneen kalastuspaineen mukaan määräytyvästä jako-osasta. Kunkin kalastusalueen kalastuspaine on määritelty Riista- ja kalatalouden neljän vuoden välein tekemällä Kuinka Suomi kalastaa -tutkimuksella. Tutkimuksen epäluotettavuus kalastusaluetasolla ja siitä johtuvat epärealistisen suuret heilahtelut eri tutkimuskertojen kalastuspaineen välillä ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen kalastusaluetoiminnan pitkäjännitteisen taloussuunnittelun osalta. Suurien heilahtelujen hillitsemiseksi jakoperusteena on myös jouduttu käyttämään useiden tutkimuskertojen keskiarvoja eli jopa kahdeksan vuotta vanhoja tuloksia. Kalastusalueen toiminnan rahoitus kokonaisuudessaan koostuu toimintamäärärahasta, muutamista muista lakisääteisistä tuloista, muista avustuksista, toimeksiannoista ja mahdollisesta muusta liiketoiminnasta. Kalastusaluetoiminnan rahoitus voi tulla mm. seuraavista lähteistä: TE-keskuksen myöntämä toimintamääräraha kalastuskorttivaroista (perustuu kalastusrasitukseen) TE-keskuksesta anottava harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen kalastuskorttivaroista kalastusalueelle jäävät alle 30 osuudet vesialueiden omistajille maksettavista korvauksista (omistajakorvaukset ja viehekalastusmaksupalautukset KL 89a ja 91 ) vesialueen omistajien valtakirjalla myöntämät osuudet heille maksettavista korvauksista kalastusalueen järjestämistä kalastusluvista kalavesien omistajien toimeksiannoista muusta liiketoiminnasta muista avustuksista (mm. kunnat) välillisesti yhteistoiminnassa rahoitettavista hankkeista TE-keskuksen myöntämä harkinnanvarainen avustus kalatalouden edistämiseen on tarkoitettu lähinnä projektiluontoiseksi rahoitukseksi, jolla voidaan toki rahoittaa kalastusaluetoiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita, mutta ei varsinaista kalastusaluetoimintaa. Ve-

17 sialueen omistajien valtakirjalla myöntämän osuudet, kalastusalueen viehelupatulot ja toimeksiantotuotot ovat käyttötarkoitukseltaan sidottuja, joista kalastusalue voi pidättää ainoastaan aiheutuneet kulut. Varsinaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen voidaan käyttää vain toimintamäärärahaa, mahdollisesti muita avustuksia ja mahdollisen oman liiketoiminnan (esim. oman kalastuspaikan) tuottoja. Taulukko 3. Rasvanki-Virmasveden kalastuskorttivara- ja viehelupavarojen jakopäätökset vv Kalastusaluetoiminta 7.241, , , , , ,79 Kalatalouden edistäminen 1.600, ,00 0,00 700,00 700,00 504,56 Omistajakorvaukset 5.841, , , , , ,64 Viehemaksut (ed. vuoden) 6.443, , , , , ,05 Taulukko 4. Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen talouden tunnusluja ( ) tilipäätösten (arvonlisäveroton tilikausi) ja (arvonlisäverollinen tilikausi) mukaan (ALV 0 %) Tuloslaskelma Tuotot Omistajakorvaukset ja viehekorttipalautukset alle 30 86,76 0,00 Omistajakorv. valtakirjalla 4 716, ,20 Viehekorttipalautukset valtakirjalla 6.443, ,11 Viehelupatuotot 753,11 936,00 Tuotot yhteensä , ,31 Kokous- ja koulutuskulut - 59,43-100,00 Hallituksen kulut ,94-660,80 Henkilöstökulut , ,83 Toimistokulut - 786,69-873,84 Matolammen kulut , ,37 Istutus- ja hoitokulut , ,21 Viehelupakulut - 85,00-93,60 Muut kulut - 205,27-419,96 Poistot - 15,36-20,49 Kulut yhteensä , ,10 Toimintamääräraha 7 241, ,04 Edistämismääräraha 4 454,61 0,00 Yli-/alijäämä , ,86

18 KALATALOUDELLINEN KEHITYS RASVANKI-VIRMASVEDEN KALASTUSALU- EELLA 3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA KOKO KALASTUSALUEELLA Osakaskuntatiedustelun tulosten mukaan kalastusalueen kalakantojen nykytila ja niissä tapahtuneet muutokset ovat seuraavat: Järvitaimen - kannan tilaa pidettiin heikohkona ja sen katsottiin heikentyneen viime vuosina. Järvitaimen on ensisijaisesti pääaltaan istutuslaji, mutta sitä on istutettu jossain määrin myös sivuvesistöihin. Järviharjus arvio perustuu yhden osakaskunnan antamaan tietoon yhdestä järvestä, joten sillä ei ole yleisempää merkitystä. Harjusta on aikaisemmin istutettu kalastusalueella erittäin vähän, joten kanta on heikko. Muikku kanta on lisääntynyt erityisesti pääaltaiden osalta. Muikkua esiintyy myös muutamissa sivuvesistöissä, joissa kanta on pysynyt ennallaan. Sivuvesistöissä muikkukannat ovat heikkoja. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kuva 2, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen muutos 1 Heikentynyt, 2 Pysynyt ennallaan, 3 Lisääntynyt Kuva 3, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen nykytila 1 Heikko, 2 Kohtalainen, 3 Runsas kalastusalueen kuhakannat ovat selvästi runsastuneet. Tilanteeseen on varmasti osaltaan vaikuttanut se, että alueella sijaitsevan aikaisemmin TE-keskuksen ja sittemmin kalastusalueen hallinnoiman Matolammen luonnonravintolammikon viljelylaji vaihdettiin vuonna 1994 siiasta kuhaan. nkantoja pidettiin koko alueella kohtalaisina. Siika viljelylajin muutos Matolammessa näkyy vastaavasti siikakantojen heikkenemisenä ja niitä pidettiin vähän kohtalaista heikompina. Sivuvesistöihin jatkuneet osakaskuntien siikaistutukset ovat pitäneet niiden siikakannat runsaampina. Hauki, ahven, särki kannat ovat keskimääräistä runsaampia ja lisääntyneet edelleen. Made kannan kuvattiin useissa vastauksissa yllättäen heikentyneen ja kantaa pidettiin keskimääräistä heikompana. Madesaalis tosin oli talvikalastuskaudella 2004/ jostain syystä laajemmaltikin maakunnassa keskimääräistä heikompi.

19 Lahna kantaa pidetään keskimääräistä heikompana, mutta sen katsottiin runsastuneen. Joissakin sivuvesistöissä esiintyy myös ylitiheitä ja kääpiöityneitä lahnakantoja. 3.2 KALAKANTOJEN NYKYTILA RASVANGIN, VIRMASVEDEN JA KOSKIVEDEN ALUEILLA Osakaskuntatiedustelun tulokset poikkesivat joiltain osin selvästi koko alueen ja Rasvanki- Virmasvesi-Koskivesi-alueen (pääaltaat) tuloksista. Siksi kyseisen alueen tuloksia on tarkasteltu myös erillisenä. Järvitaimen - vaikka järvitaimen lisääntyy kalastusalueella jossain määrin luontaisesti, kalastettavat kannat ovat kuitenkin pääosin istutusten varassa. Järvitaimenistutukset olivat Rasvangilla, Virmasvedellä ja 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3 2,5 2 1,5 1 Kuva 4, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen muutos Rasvangilla ja Virmasvedellä 1 Heikentynyt, 2 Pysynyt ennallaan, 3 Lisääntynyt Kuva 5, Osakaskuntien ilmoittama kalakantojen nykytila Rasvangilla ja Virmasvedellä 1 Heikko, 2 Kohtalainen, 3 Runsas Koskivedellä vv erittäin vähäisiä (kuva 10, sivu 28). Osakaskuntatiedustelu koski vuoden kalastusta, joten vuoden vuotiailla tehdyt istutukset ja vuoden istutukset eivät todennäköisesti ehtineet vaikuttamaan vuoden saaliiseen. Toisaalta järvi-taimenistutusten antamat tulokset ovat tutkimusten mukaan yleisemminkin heikentyneet. Muikku pääaltailla muikkukantoja pidettiin selvästi parempina ja nykytilaakin pidettiin parempana koko alueeseen verrattuna. 0,5 pääaltailla kuhakanta oli runsastunut selvästi enemmän kuin koko alueen aineistossa. Myös kuhakantoja pidettiin siellä runsaampina. Tilanne johtunee osittain edellisessä kappaleessa selvitetystä Matolammen tuotantosuunnan muutoksesta ja kuhaistutusten kasvusta 1990-luvun puolivälistä eteenpäin (kuva 11, sivu 28). Siika siikakannat ovat romahtaneet pääaltailla ja kantojakin pidetään heikkoina. Syynä on se, että Matolammen luonnonravintolammikossa lopetettiin siian viljely vuoteen Siihen asti pääosa Matolammen siikaistukkaista istutettiin pääaltaisiin. Näiden istutusten vaikutukset saaliiseen loppuivat vuosituhannen vaihteessa. Siikasaaliin vähenemiseen saattaa vaikuttaa myös se, että pääaltaiden alueella on siirrytty harvempien verkkojen käyttöön.

20 Hauki, ahven kantojen tilassa tai muutoksissa ei ollut oleellisia eroja koko alueen tietoihin verrattuna. Särki särkikantaa pidettiin pääaltailla yllättäen jopa sisuvesistöjä runsaampana, tosin se ei ole kasvamaan päin. Tulosta saattaa osaltaan selittää se, että kirkasvetisillä pääaltailla särkeä ei mielletä samalla tavoin normaaliin kalakantaan kuuluvaksi kuin sivuvesistöissä. Lahna lahnakantaa pidettiin kohtuullisena ja sen katsottiin lisääntyneen. 3.3 TÄRKEIMMÄT SAALISLAJIT JÄRVITTÄIN Taulukossa viisi on esitetty osakaskuntatiedustelussa järvittäin ilmoitetut tärkeimmät saalislajit. Lajit eivät ole tärkeys- vaan aakkosjärjestyksessä. Taulukko 5. Tärkeimmät saalislajit osakaskuntien ilmoitusten perusteella Järvi Virmas Rasvanki Koskivesi Sivuvesistöt Viita-Lauas Ahveninen Haukijärvi Hirvijärvi Iisvesi Iso-Lauas Iso-Salinjärvi Iso-Tallus Kakkinen Kalliovesi Kivijärvi Korosjärvi Kuttajärvi Liesjärvi Murtonen Naarajärvi Petäinen Pieni Tallus Rääpys-Rytky 78 Saarinen (Ta, K-U) Saitta 874 p-ala tärkeimmät saalislajit ahven, hauki, kuha, made, muikku ahven, hauki, kuha, made, muikku, taimen 520 ahven, hauki, kuha, made, taimen 102 ahven, hauki, made, siika 852 ahven, hauki, lahna,siika, taimen 156 ahven, hauki, made, siika, säyne ahven, hauki 800 ahven, hauki, lahna, made, siika (murokas) 603 ahven, hauki, harjus, siika, made 132 ahven, hauki. siika ahven, hauki, lahna, made, säyne, taimen 200 ahven, hauki. siika 898 ahven, hauki, lahna, siika, taimen 200 kuha 121 ahven, hauki, kuha, made, muikku, lahna,siika, säyne, taimen ahven, hauki, kuha 362 ahven, hauki, lahna, made, siika, säyne 118 ahven, hauki 282 ahven, hauki, lahna, säyne 195 järviharjus, siika 364 ahven, hauki, kuha 150 hauki, kuha 3.4 PYYDYSTIEDOT JA KALASTUSRASITUS Osakaskuntien luvanmyynti Pyydystiedot perustuvat osakaskuntakyselyyn sekä kalastusalueelle tulleisiin toimintailmoituksiin vuodelta. Pyydystiedot ilmoitti kymmenen osakaskuntaa, joiden pinta-ala on 83,7 % koko kalastusalueen pinta-alasta ja niistä kahdeksan (76,5 % pinta-alasta) il-

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008 - 2 - - 3 - Yhteystiedot: Koirus-Sotkan kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus 2011 - 2 - Yhteystiedot: Nilakan kalastusalue 2011 Hallituksen pj. Seppo Sistonen Paanaslahdentie 14, 72530 Säviäntaipale,

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Sivu 2 / 58 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Pekka Puujalka Kalliolan koulu 25.3.2015 Paimelan koulu 26.3.2015 VAANIAN OSAKASKUNNAT Vaanian yhteinen vesialue / kalastuskunta, rnro 453-876-1, pinta-ala 655

Lisätiedot

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA VIITASAARI 2015 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 16. huhtikuuta. Äänivaltaisia

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä Jarmo

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 -1- Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 Kuva 1. Suvasveden lohikaloja. Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 - 2 - Yhteystiedot: Suvasveden kalastusalue Isännöitsijä Ari Pyykkönen

Lisätiedot

Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2002 Sisällysluettelo 1. Perustiedot kalastusalueesta 1 1.1 Johdanto..... 1 1.2 Lainsäädännöllinen perusta ja toiminnan

Lisätiedot

Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus 2012 - 2 - Yhteystiedot: Unnukan kalastusalue 2012 Isännöitsijä Ari Pyykkönen PL 1096, Puijonkatu 14, 70101 Kuopio,

Lisätiedot

Ari Pyykkönen. Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II

Ari Pyykkönen. Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II Ari Pyykkönen Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2000 Sisällysluettelo 1. Perustiedot kalastusalueesta 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Lainsäädännöllinen perusta

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II - 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2001 - 2 - Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä, hoidon tavoitteista ja seurannan järjestämisestä Yhteistyö

Lisätiedot

ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA

ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA A&KKA 2015 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin 28. huhtikuuta Suolahdessa, Hotelli Keiteleessä.

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Ari Pyykkönen Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 Sivu 2 / 91 Sisällysluettelo KUVAILULEHTI... 4 A. YLEISSUUNNITELMA 2008-2018...

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

Suonteen Kalastusalue

Suonteen Kalastusalue Toimintakertomus vuoden 2013 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus Puheenjohtaja Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 Hirvensalmi Varapuheenjohtaja Markku Riipinen Pitkäniementie 171 19650 Joutsa

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 ANTTI VAIKKINEN 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS...2 2.1 ALUEEN KUVAUS...2 2.2 VESISTÖKUVAUS...2

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen PÄÄTÖS HÄME Pvm 26.9.2013 Dnro 1500/2171/2013 Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen ASIA Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään dnro 1720/323/2013, 12.9.2013 ilmoittanut, että Hämeen

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kestävää kalastusta Pielisellä

Kestävää kalastusta Pielisellä Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia

Lisätiedot

VIRTASALMEN KALASTUSALUE

VIRTASALMEN KALASTUSALUE VIRTASALMEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2015 ANTTI VAIKKINEN 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.. 1 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2 2.1 ALUEEN KUVAUS..... 2 2.2 VESISTÖKUVAUS

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot