SELITYS MAAPERAKARTTA 1: MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET. KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3831 2 SELITYS MAAPERAKARTTA 1:50 000. MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET. KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson"

Transkriptio

1 MAAPERAKARTTA 1: MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET KIILOPAAN II MAAPERAKARTAN SELITYS KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson POHJAVESI Ulpu Vaisanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemi 1998

2 2 SUOMEN MAAPERAN KEHITYS Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan saakka. Kvartaarikaudella on ollut useita jaakausia, joiden aikana rnannerjaatikot ovat peittaneet laajoja alueita Pohjois-Euroopassa. Jaakausien valisina ns. interglasiaalikausina ilmasto on ollut nykyisen kaltainen tai jopa jon kin verran nykyista lampirnarnpi. Viimeisin [aakausi, jota kutsutaan Veiksel-jaakaudeksi, alkoi runsaat vuotta sitten ja paattyi Pohjois-Suomessa noin vuotta sitten. Veiksel-jaakauden alkupuolella oli kaksi vahsrnrnan ankaran ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihetta, joiden aikana rnannerjaatikot pienenivat ja havisivat Pohjois-Euroopassa lahes kokonaan. Suomen rnaapera on paaosin syntynyt viime jaakauden aikana, mutta paikoin tavataan my6s kerrostumia, jotka ovat peraisin viime jaakautta vanhemmilta jaakausilta ja niiden valisilta ajoilta. Kerrostumia tutkimalla on saatu kuva maamme kvartaarikautisesta kehityksesta. Mannerjaatikon toiminnan tuloksena, paaosin sen reunaosan alia, syntyi maamme yleisin maalaji, moreeni, joka esiintyy joko kallioperan muotoja peittavana ja myotailevana kerroksena tai erilaisina moreenimuodostumina. Mannerjaatikon sulaessa valtavat sulamisvesivirrat, jaatikkojoet, kuluttivat alustaansa muodostaen sulamisvesiuomia ja kerrostivat lajittelemaansa ainesta jaatikon pohjalla harjuiksi tai deltoiksi, jotka kerrostuivat jaatikon reunan eteen mereen tai jaajarveen. Kun rnannerjaatikko suli, peitti muinaisen Itameren vedet laajoja alueita Etela- ja Keski-Suomessa. Sinne kerrostui hienorakeisia maalajeja, savea ja hiesua..jaakaudella 2-4 km:n paksuinen jaakerros painoi maankuorta alas. Jaatikon sulamisen jalkeen maankuori alkoi kohota aikaisempaan asemaansa. Veden pinnan asemia osoittavat muinaisrannat, joita nakyy vaarojen rinteisiin syntyneina rantatormina ja -kivikkoina. Maankohoaminen, joka oli aluksi hyvin nopeaa, jatkuu edelleen hitaasti. Suurimmillaan se on Merenkurkussa, noin metri sadassa vuodessa ja pienirnrnillaan Kaakkois-Suomessa, aile 20 em sadassa vuodessa. Kiilopaan alueella maankohoaminen on noin 40 em sadassa vuodessa. Veden alta paljastuneilla alueilla alkoi jokien toiminta, joka yhdessa maankohoamisen kanssa sai aikaan sarjan vahitellen maatuvia hiekkaisia ja hietaisia suistomaita jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jaatikkojoki- ja rantakerrostumien paalla, Alavilla alueilla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen alueen vapauduttua [aan tai veden alta.

3 3 KIVENNAISMAALAJIT (Peter Johansson GTK) Taulukko 1. Maalajit hehtaareina ja prosentteina maa-alasta. ha % ha % Ka ,1 SrM 471 0,8 Ra 106 0,2 MSrM 92 0,2 MrM ,8 Sr 837 1,4 RMrM 1 CtiSr 55 0,1 Mr ,2 HkM 455 0,8 CtlMr 38 0,1 Hk 357 0,6 KiM 10 Ht 173 0,3 Ki 7 Ct 264 0,4 Maa-ala Vesi Kartta-alueen pinta-ala ha ha ha YLEISPIIRTEET YLEISPIIRTEET Alueen sijainti ja korkeussuhteet Kartta-alue sijaitsee Keski-Lapin pohjoisosassa, Inarin ja So dankylan kunnissa. Sen etelaosa on Saariselan tunturialuetta, jonka lantista osa-aluetta kutsutaan rnycs Raututuntureiksi. Puuttomat pyorealakiset tunturit kasittavat laajoja yhtenaisia alueita, joiden valissa on harvaa rnannikkoa tai tunturikoivikkoa kasvavia jokilaaksoja. Korkein kohta on Kiilopaan huippu (korkeus 546 m). Sen ymparlstossa on useita yli 500 m kohoavia huippuja, kuten Niilanpaa ja Hautupaa, Etelaosan suhteelliset korkeusvaihtelut ovat m. Kartta-alueen keski- ja pohjoisosassa on rnantyrnetsien peittarnaa vuorimaata, joka kuuluu osana Inarin jarvialankoon. Alueeelle tyypilllsla ovat jokilaaksot ja niiden varrella olevat suvantojarvet. Huomattavimmat joet ovat Lutto ja sen sivujoet Suomu ja Kulasjoki, jotka virtaavat itaan Tulomajokeen ja edelleen Barentsinmereen. Kartta-alueen matalin kohta sijaitsee sen luoteiskulmassa Alajoen laaksossa, jonka korkeus on noin 148 m. Keski- ja pohjoisosan suhteelliset korkeusvaihtelut ovat m. KALLIOPERA Kartta-alueen kalllopera on paaosiltaan granuliittia, joka syntyi svekokarelidisessa vuorenpoimutuksessa miljoonaa vuotta sitten (Merilainen 1976). Tata seurasi pitka vaihe, jolloin vuorijonot tasottuivat puolitasangoksi eli peneplaaniksi. Tertiaarikauden lohkoliikunnoissa, noin miljoonaa vuotta sitten Saariselan ja Raututunturien tunturialueet kohosivat horsteina yrnparistonsa ylapuolelle lnarijarven altaan jaadess a alemmalle tasolle. Tertiaaristen liikuntojen seurauksena syntyi rikkonalsuusvyohykkeita, jotka ovat paaasiassa

4 lounais - koillissuuntaisia, kuten Suomun ja Kulasjoen laaksot tai luode - kaakkosuuntaisia, kuten Luulammen laakso ja Luttojarvelta Aittajiirven ja Kuoppajiirven kautta Alalompoloon johtava laakso. Liikuntojen jiilkeen virtaavan veden eroosio keskittyi horstien viilisiin rikkonaisuusvy6hykkeisiin, joiden reunat loivenivat. Paikalle syntyi laaksoja, joissa alueen nykyiset joet virtaavat. Jokilaaksot lieneviit saavuttaneet nykyisen muotonsa jo ennen jiiiikauden alkua. Mannerjiiiitik6n ja sen sulamisvesien aiheuttama eroosio vaikutti vain vahan maaston pinnanmuotoihin joitakin sulamisvesikuruja lukuun ottamatta (Mikkola 1932, Penttila 1963). 4 MAAPERAGEOLOGINEN KEHITYS Mannerjaatikon vlrtaussuunnat Viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana alue oli useaan otteeseen mannerjiiiin peitossa. Siitii todisteena ovat eri jiiiitik6itymisten aikana syntyneet paallekkaiset moreenipatjat. Kiilopiiiin alueella esiintyy kaksi moreenipatjaa, jotka Iieneviit syntyneet viimeisen eli Veikseljiiiikauden aikana, joka alkoi noin vuotta sitten. Alempi eli vanhempi moreeni syntyi [aatikon vanhemman virtausvaiheen aikana, jolloin jaatikko virtasi suunnasta Suuntaukseltaan se vastaa Pohjois-Suomesta 16ydettyii moreenipatjaa III, joka Hirvaksen (1991) mukaan kerrostui varhais-veikselkaudella. Ylempi eli nuorempi moreenipatja kerrostui jaatikon viimeisen virtausvaiheen aikana. Se vastaa moreenipatjaa II, joka on keski- ja rnyohais-veikselkautinen (Hirvas 1991). Moreenin kivien suuntauksen, uurresuuntien ja vakoutumien perusteella jaatikko virtasi kartta-alueen eteliiosassa suunnasta 200. Karttaalueen pohjoisosassa virtaus kiiiintyi koilliseen ollen suunnasta Kartta-alueen lounaispuolella Makararovasta ja Vuotsosta on loydetty orgaanista ainesta moreenikerrostuman alta. Miikiiriirovan liejukerros on siita 16ytyneiden siitep61yjen perusteella syntynyt viimeisen jiiiikauden alkupuolella olleen Periipohjolan interstadiaalin aikana. Silloin alue oli jaaton, mutta ilmasto oli nykyista viileiimpi (Kujansuu 1994). Vuotson kanavasta loytynyt lehtikuusen runko on interglasiaalinen eli syntynyt ennen viimeistii jaakautta (Miikinen 1982). Samanikiiinen lienee Taivalseliin eteliipuolinen moreenipeitteinen liejukerrostuma (Kujansuu ja Hyyppii 1995). Vuotson itapuolelta, Pauluksen montusta 16ytynyt vanha maannos on rinnastettu Periipohjolan interstadiaaliin (Kujansuu 1972), silla siita loytyneiden hiilenkappaleiden iaksi on saatu radiohiilimenetelmiillii ± vuotta. Nykyisen tulkinnan mukaan hiilenkappaleet ovat rnantya, joten maannos on ilmeisesti interglasiaalinen (Ikonen ja Kujansuu 1996). Mannerjaatikon peraantyrnlnen [a jaajarvivaiheet Mannerjaatikko havisi alueelta vuotta sitten (Johansson 1995). Ensimmiiisenii jaatikon alta paljastuivat koillisosan vaarojen laet, jotka kohosivat nunatakkeina loivasti koilliseen viettiiviin jaatikon pinnan yliipuolelle. Sulamisen edetessii jaatikko oheni, ja sen reuna periiiintyi kohti lounasta. Eteliiosan tunturien huiput paljastuivat jaatikon alta, ja lopulta enaa Suomun ja Luton laaksojen pohjia peittivat itiikoilliseen tyontyvat jaatikkokielekkeet. Koska jaatikkokieleke oli pinnaltaan kupera, keviiiset sulamisvedet virtasivat sen reunalle. Jos reuna oli ehyt, sulamisvedet jatkoivat virtaustaan reunan suuntaisesti ja kuluttivat tunturin rinteeseen Iieveuoman. Rikkonaisissa kohdissa sulamisvedet paasivat tunkeutumaan reunan aile, jolloin rinteeseen syntyi nielu-uomia. Lieveuomat ovat noin 0,1-1 km pltkia ja 1-2 m syviii. Ne ovat avoimia molemmista paista ja alkavat ja loppuvat rinteellii huomaamattomasti. Niitii esiintyy varsinkin tunturien lansi- ja lounaisrinteilla, jossa ne liihes yhdensuuntaisina parvina viettavat loivasti alas rinnettii. Luulammen itapuolella Pirttinokalla on kymmeniii allekkaisia lieveuomia, joista kukin kuvastaa jaatikon reunan asemaa ja sen pinnan gradienttia. Lieveuomien esiintyminen saannollisina sarjoina antaa aiheen olettaa, etta ne syntyiviit vuosittain, jolloin niita voidaan kayttaa avuksi selvitettiiessii [aatikon reunan vuosittaista peraantymisnopeutta. Lieveuomien perusteella jaatikon reunaosan gradientti oli Laanilan alueella noin kolme metria sadalla metrillii ja

5 jaatikon reuna peraantyi noin 70 m vuodessa (Penttila 1963). Saariselan tunturialueella jaatikon keskirnaataiseksi peraantymisnopeudeksi on arvioitu metria vuodessa gradientin vaihdellessa tasaisilla alueilla 1,5-2,5 m sadalla rnetrilla ja [aatikkokielekkelssa 3-6 m sadalla rnetrilla (Johansson 1990). Koska Kiilopaan alue sijaitsee paavedenjakajan pohjoispuolella, jaatikolta virranneet sulamisvedet paasivat lahes kaikkialla virtaamaan koilliseen jaasta vapautuneelle alueelle. Jaatikon reunan peraannyttya Kiilopaan ja sita yrnparolvien tunturien muodostaman paikallisen vedenjakajan lounaispuolelle alkoi sen ja tunturin rinteen valiin patoutua sularnisvesia. Ne virtasivat tunturiselanteen yli sen matalimmasta kohdasta eli satulasta kuluttaen alia olevaan kallioon 3-10m syvla ja poikkileikkaukseltaan V-kirjaimen muotoisia satulakuruja. Kooltaan huomattavin satulakuru on Niilanpaan ja Hautupaan valinen m syva kuru, jota alueen retkeilijat kutsuvat epavirallisesti Kuutamokuruksi. Kiilopaan satulakurut ovat ns. riippuvia kuruja. Ne eivat ulotu Luulammin laakson pohjalle asti, sllla kurun syntyessa laakson pohjaa peitti viela jaatikko, Noin 30 m syva, rinteiltaan ja pohjaltaan louhikkoinen Rumakuru on kooltaan alueen huomattavin satulakuru. Penttilan (1963) mukaan Rumakuru syntyi ennen viimeista jaatikoityrnista, silla sen suuntaus ja sijainti jaatikon viimeiseen virtaussuuntaan nahden on ristiriitainen. Viimeisen jaatikoityrnisen sulamisvaiheen aikana Rumakurun kautta virtasi jonkin verran sularnisvesta, mutta niilla ei ollut vaikutusta kurun syntyyn. Koska Rumakuru ja Kiilopaan ympariston kurut ovat erikoisia geologisia luontokohteita, ne on merkitty karttaan erityismuodostumiksi. Jaatikon sulamisen edetessa Killopaan tunturin rinteen ja jaatikon reunan valiin kasvoi jaajarvi, jota kutsutaan Killopaan [aajarveksi (Tanner 1915, Penttila 1963, Johansson 1995) (kuva 1). Alkuvaiheessaan se purkautui Kiilopaan pohjoispuolella ollutta, alunperin subglasiaalisesti syntynytta kurua pitkin Luulammen laaksoon. Sen kynnyskohdan korkeus on 465 m. Siita 400 metria pohjoiseen sijaitsee toinen satulakuru, jonka pohja on 445 m korkeudella. Se toimi Kiilopaan jaajarven toisena lasku-uomana. Noin kilometri siita pohjoiseen oleva satulakuru on [arjestyksessa jaajarven kolmas lasku-uoma. Sen pohja on noin 420 m korkeudella. Sen lahella tunturin rinteessa on sulamisvesien huuhtoma kallioalue, joka syntyi kolmannen lasku-uoman avautuessa ja vedenpinnan laskiessa akillisesti 25 metria. Edella kuvatut lasku-uomat samoin kuin niita vastaavat [aajarvivaiheet olivat Iyhytaikaisia eika niita vastaavia muinaisrantoja ehtinyt syntya tunturin rinteelle. Killopaan luoteisrinteella noin 405 ja 408 m korkeudella olevat heikot muinaisrannat vastaavat Klilopaan jaajarven nuorempia vaiheita. Silloin jaajarvi peitti Kiilo-ojan laaksoa, ja lasku-uomat sijaitsivat kartta-alueen lansipuolella, Ahopailla, 5 MAAPERA Kallio- [a rakka-alueet Avokallioita ja aile metrin paksuisen moreenikerroksen peittarnia kallioalueita on 14% karttaalueesta. Ne sijaitsevat paaasiassa sen etela- ja keskiosassa, jossa tunturien laet ja ylarinteet ovat jaatikon pohjaeroosion tai sen sulamisvesien paljastamia. Pohjaeroosion paljastamia kallioalueita on esimerkiksi Kiilopaalla ja Aittavaaralla. Pirttinokan ja Taajosnokan rinteilla olevat laajat avokalliot syntyivat, kun sulamisvedet virtasivat Luulammin laaksoa peittaneen [aatikkokiekkeen reunaa seuraten Kulasjoen laaksoon ja huuhtoivat moreenin pois. Kiilopaan pohjoispuolella ja Kutturapaalla olevien kurujen avokalliot ovat osaksi jaatlkkojokien ja osaksi [aajarvesta lahteneiden vesipurkausten synnyttarnla. Rakka on fysikaalisen rapautumisen seurauksena paikoilleen rapautunutta kalliota. Sita esiintyy Kiilopaalla, Niilanpaalla seka l.ankopaan yrnparlstossa tuntureiden rinteilla ja laella. Rakka on syntynyt vuosituhansien kuluessa kallion rakoihin tunkeutuneen veden [aatyessa ja rikkoessa sen pintaa. Voimakkainta rapautuminen on auringonpaisteen puoleisilla rinteilla, rnissa vuorokautiset larnpotilaerot ovat suuret. Tunturien alarinteilla rakka on vierinyt rinnetta alas moreenin paalle,

6 6 c ;r I Kuva 1. Kiilopaan jaajarven eri vaiheet ja niita vastaavat lasku-uomat (ikajarjestyksessa A. G). Pohjamoreeni [a moreenlrnuodostumat Pohjamoreeni on kartta-alueen yleisin kivennaisrnaalaji. Ainekseltaan se on hiekkamoreenia. Se muodostaa alia olevaa kalliota rnyotailevan maapeitteen. Paksuimmillaan se on laaksoissa ja tasaisilla alueilla, mutta ohenee tunturien rinteilla. Myos turvekerrostumien alia oleva maalaji on useimmiten pohjamoreenia.

7 Kartta-alueen koillisosassa on jaatikon viimeisen virtauksen suuntaisia vakoutumia eli flutingeja. Ne ovat satoja rnetreja pitkia, m leveita ja muutaman metrin korkuisia rnoreeniselanteita, jotka selvimmin erottuvat ilmasta nahtyna, Suuntautuneiden moreenimuotojen rnaara ja koko kasvavat alueen pohjoispuolella, lnarijarven yrnparistossa, rnissa esiintyy lisaksi drumliineja (Heikkinen ja Tikkanen 1979). Raututunturien lanslrinteella on yksi pieni rnoreeniselanne, joka on tulkittu reunamoreeniksi (Penttila 1963). Muut kartta-alueen moreenimuodostumat ovat kumpumoreenialueita. Niissii on noin 2-5 m korkeita kumpuja ja suuntautumattomia selanteita, jotka ainekseltaan ovat hiekkamoreenia. Moreenin seassa on hiekkaisia valikerroksia. Luulammin koillispuolella Vellinsarpirnapaan rinteilla esiintyy muodoltaan rengasmaisia tai kraaterimaisia moreenikumpuja, joiden korkeus vaihtelee 2-4 m. Ne muistuttavat Kujansuun (1967) seka Johanssonin [a Nenosen (1991) kuvaamia Pulju-moreenikumpuja Kittilan pohjoisosassa. Niiden on tulkittu syntyneen jaatikon pohjalla plastisessa tilassa olleen pohjamoreeniaineksen tunkeutuessa rikkonaisen [aatikon halkeamiin ja railoihin. Rengasmaiset kumpumoreenit on merkitty karttaan muodostumatunnuksen lisaksi erityismuodostumarnerkilla. 7 JiHitikkojokiml.lodostl.lmat [a marginaaliset kerrosturnat Kopsusjarven alueella esiintyy neljaan eri jaatikkojokisysteemiin kuuluvia harjuja, yksi laaksontayte ja purkausdeltoja. Harjujaksot kulkevat lounaasta koilliseen. Ne seuraavat nykyisia laaksonpohjia ja kallion rikkonaisuusvyohykkeita, joilla nayttaa olleen huomattava vaikutus sulamisvesitunnelien sijoittumiseen. Tunnelissa vallinneen paineen vaikutuksesta jaatikkojoki saattoi ylittaa rnyos tunturiselanteita ja kalliokynnyksia, jolloin syntyi huuhtoutuneita avokallioita tai kallloseinaisia subglasiaalisia kuruja. Niita esiintyy Kiilopaan pohjoispuolelia seka Kulasniemen lansipuolella Uomavaaralla. Etelaisin harjujakso kulkee Suomun laaksossa. Laakson pohja ja alarinteet ovat paaasiassa [aatikkojoen huuhtomaa avokalliota, mutta varsinkin Porttikosken alueella on useita yli 10m korkeita harjuselanteita. Suomun laaksoa seuraava harjujakso kuuluu osana Tankavaarasta Kopsusjarven kautta Luton laaksoon kulkevaan harjujaksoon (Mikkola 1932, Tanner 1936, Kujansuu [a Hyyppa 1995, Johansson ja Makinen 1994 seka Johansson 1995). Seuraava harjujakso kulkee Kiilopaan pohjoispuolitse Luulammille, Kulasjoen laaksoon ja Kuutuskuruun. Kiilopaan luoteisrinteella, Taajostuvan itapuolella seka Kuutuskurun pohjalla on siihen kuuluvia matalia ja teravaharjaisia harjuselanteita. Tunturialueen harjut ovat ainekseltaan huonosti lajittuneita ja klvisia. Kivet ovat pyoristyrnattornia [a jaatikkojoen mukana Iyhyen matkaa kulkeutuneita. Luton etelarannalla on useita perattaisia, noin 5-15 m korkeita harjuselanteita (Penttila 1963). Niiden jatkeena Kivipaan ja Uornapaan alueella esiintyy paaasiassa jaatikkojoen huuhtomia avokallioita, joista kerrostumismuodot puuttuvat. Harjuselanteita esiintyy uudelleen Luton ja Kulasjoen yhtyrnakohdassa Kulasniemella. Harjujakso jatkuu kartta-alueen koillispuolelle Kolmosjoen laaksoon ja Sarmitunturien itapuolelle. Palkisojan yli kymmenmetriset harjuselanteet liittyvat neljanteen kartta-alueen poikki kulkevaan harjujaksoon, joka alkaa alueen lansipuolelta Kulmakurusta ja Tolosjoelta (Vaisanen 1994) ja jatkuu alueen pohjoispuolelle Pannuharjulle ja Ivalon itapuolelle (Vaisanen 1995). Palkisojan alueella on harjuleikkauksia, joista on otettu soraa ja hiekkaa varsinkin valtatie 4:n korjaukseen. Kutturapaan pohjoisrintaella on kolmen erillisen selantaen muodostama harju. Se ei ole yhteydessa alueen muihin harjujaksoihin, silla se syntyi jaatikon pinnalla olleeseen avoimeen railoon. Harjun tasainen laki kuvastaa railon pohjalla olleen vedenpinnan tasoa, jota saateli harjun itapuolella olleen kurun pohjan korkeus. Marginaalisia eli jaatikon reunalla syntyneita sora- ja hiekkakerrostumia esiintyy Ruohokankaan ymparistossa ja Kulasjoen laaksossa. Ne syntyivat joko proglasiaalisesti jaatikkojoen

8 suulle tai jaajarvien akillisten purkausten seurauksena. Kiilopaan etelapuolella on kaksi pienta marginaalista purkausdeltaa. Nilsta lantisernpi sijaitsee Kaarreojan latvoilla, tunturin rlntestla olevan satulakurun suulla (Kuva 2)(Penttila 1963). ltaisempi purkausdelta on Niilanpaan etelapuolella olevan kurun suulla. Ne syntyivat paikallisen jaajarven purkautuessa tunturiselanteen yli. Purkauksessa syntyi matala uoma, jonka suulle aines kerrostui. Kerrostuma sai deltaa muistuttavan muodon, silla kerrostuminen tapahtui alemmalla tasolla aileen toisen jaajarven vedenpinnan tasoon. Purkausdeltan aines on huonosti lajittunutta kivikkoa, soraa ja hiekkaa, silla vesipurkaus ja kerrostuminen tapahtuivat nopeasti eika virtaus ehtinyt lajitella ainesta kuin Iyhyen aikaa. 8 I ~ "";: Kuva 2. Kaarreojan purkausdelta (alkuperainen piirros: Penttila 1963) Jckikerrostumat Jokikerrostumia esiintyy Luton ja Kulasjoen varrella. Niiden raekoko vaihtelee hiekasta hietaan. Yleisin maalaji on karkea hieta. Jokikerrostumat reunustavat jokia kapeana nauhana, mutta jokiuomien gradientin loiventuessa ne mutkittuvat eli meanderoituvat ja silloin sedimenttikerrostumat levenevat. Jokikerrostumia esiintyy rnyos vanhojen jokiuomien ja umpeen kasvavien kaarimaisten juolua-jarvien reunoilla. ElOPERAISET KERROSTUMAT Kartta-alueella on eloperaisia kerrostumia aile 1% maa-alasta. Ne ovat pienia luonnontilaisia aapasoita, jotka ovat pintaosiltaan saraturpeiksi kartoitettuja. Ne sijaitsevat Alajoen ja sen sivuhaarojen varsilla seka Kerrnikkajarvien yrnparilla. Kartoituksen yhteydessa alueella ei ole tehty yksityiskohtaisia turvetutkimuksia, silla kokonsa ja sijaintinsa takia soilla ei ole tu rveteoiiista me rkitysta. POHJAVESI (Utpu Vaisanen, GTK) Pohjaveden muodostumiseen vaikuttavat eniten sateen rnaara ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta ja roudan kesto. Pohjavedeksi suotautuvan veden rnaaraan vaikuttavat rnyos kasvillisuus, maanpinnan muodot, pintakerroksen kosteus, maalajien raekoko, kerrosrakenne ja tiivistyneisyys. Pohjavetta varastoituu eniten huokoisiin ja paksuihin hiekka- ja sorakerrostumiin, kallioperassa ruhjeisiin ja rakoihin. Hiekka- ja soramuodostumien rnaapera on hyvin Yetta lapaisevaa ja kerrostumien paksuus yle ensa riittava pohjaveden runsaalle varastoitumiselle. Tallaisia lajittuneen aineksen kerrostumia on kartta-alueen harjujaksoissa ja laaksontaytteissa. Pohjaveden muodostuminen on runsainta niissa harjujaksojen osissa ja laaksontaytteissa, rnissa kerrostumat ovat paksuimmat. Antoisuutta parantaa viela niiden sijainti kallioperan ruhjeissa.

9 Kartta-alueen yleisin maalaji on pohjamoreeni. Sen rakenne on yleensa niin tiivis, etta siina olevaa pohjavetta voidaan hyodyntaa vain paikallisesti. Pohjamoreenin vedenlapalsyvyydessa on kuitenkin suuria eroja seka alueellisesti etta sen eri kerrosten valilla. Rikkonaisesta kalliosta lahtoisin olevaa pohjavetta purkautuu moreenialueilla lukuisina lahteina vaarojen ja tunturien alarinteilla. l.ahteiden antoisuudet ovat enimrnakseen muutamia kyrnrnenia tuhansia litroja vuorokaudessa. l.ahteiden antoisuudet on mitattu tai arvioitu vuosina 1978 ja Suurimmat antoisuudet, 200 ja 170 ms/vrk, olivat kartta-alueen pohjoisosassa, Pikku Peuravaaran ja Aittavaaran alarinteissa (rnaaperakartalla lahteet nro 520 ja 522). 9 Pohjaveden laatu Pohjaveden laatuun vaikuttavat maaperaan suotautuvan veden sisaltamat suolat, maa- ja kallioperan rakenne ja mineraalikoostumus. Pohjaveteen liuenneiden aineiden maara kasvaa viipyrnan pidetessa. Moreenissa virranneessa pohjavedessa liuenneiden aineiden rnaara on yleensa suurempi kuin hyvin vetta johtavien, lajittuneiden ja karkeiden maalajien pohjavedessa. Taulukko 2. Pohjaveden laatu. KENTTAMAARITYKSET ph, Sahkonjohtavuus ms/m, 25 C l.ampotila C CO 2 mg/l 2% Redox mv LABORATORIOMAARITYKSET Sahkonjohtavuus ms/m, 25 C Varlluku Pt mg/l KMn04 -Iuku mg/l Si0 2 mg/l Alkaliteetti mmol/l HCOs mg/l S04 mg/l CI mg/l F mg/l NH 4 mg/l NOs mg/l P04 mg/l Ca mg/l Mg mg/l Kokonaiskovuus dh Na mg/l K mg/l Fe mg/l Mn mg/l Cd 1-1 gil Co 1-1 gil Cr I-Ig/l Cu 1-1 gil Ni 1-1 gil Pb 1-1 gil Zn 1-1 gil U 1-1 gil ka. 6,9 2,8 4, ,5 5 3,6 7,6 0,17 10,1 2,5 1,1 0,06 0,1 0,2 0,01 2,0 0,71 0,4 1,4 0,5 0,05 0,02 0,2 0,5 1,3 3,9 1,1 0, med. 6,7 2,6 3, ,3 5 3,2 7,3 0,17 10,4 2,1 1,2 0,05 0,1 0,2 0,01 1,7 0,70 0,4 1,4 0,5 0,05 0,02 0,1 0,5 1,1 3,5 0,7 0, Naytteita 13 kpl. (Keskiarvo = ka. ja mediaani = med.)

10 Kartta-alueelta on analysoitu 13 pohjavesinaytetta, jotka on otettu moreenialueiden lahteista. Analyysit on tehty vuosina 1978 ja Taulukossa 2 on esitetty analyysitulosten keskiarvot ja mediaanit. Pohjavesi vaihtelee llevasti happamasta neutraaliin ja lievasti emaksiseen. Liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat pienia, samoin raskasmetallipitoisuudet, jotka ovat usein jopa aile rnaaritysrajan. Analyysitulosten mukaan veden laatu tayttaa fysikaaliskemiallisilta ominaisuuksiltaan sosiaali- ja terveysrninisterion talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -tavoitteet. 10 KAIRAUS- JA KOEKUOPPATIEDOT piste n:o kerroksen alarajan piste n:o kerroksen alarajan syvyys (m) ja maalaji syvyys (m) ja maalaji 301 5,5 Hk 319 4,0 Mr 302 1,0 Sr 1,7 Hk 320 1,0 Hk 303 1,0 Mr 321 1,0 Sr 304 1,0 Mr 322 1,0 Ht 305 1,0 Mr 323 1,0 Hk 306 1,5 Mr 324 2,0 Hk 307 1,8 Mr 325 1,5 Mr 308 0,5 Mr 326 3,5 Sr 309 1,0 Hk 327 1,0 Mr 310 2,2 Mr 328 5,0 Mr 311 1,9 Hk 329 5,0 Mr 312 1,0 Sr 330 2,8 Mr 2,8 Ka 313 1,0 Hk 3,0 Sr 331 3,0 Mr 314 0,5 Hk 3,5 Sr 332 3,1 Mr 315 3,0 Sr 333 0,5 Hk 2,8 Sr 316 3,0 Hk 334 1,1 Hk 4,4 Ht 317 2,0 Sr 335 0,4 Hk 2,1 Mr 318 0,7 Sr 1,6 Hk 336 1,1 Mr 1,1 Ka 2,1 Sr Maaperakartoitus on tehty kayttaen osittain apuna ilmakuvatulkintaa. Kartoittajat: Mikko Hetta, Erkki Magga, Veikko Musta, Jari Nenonen ja Sulo Sieppi. Kartoitustyon valvonnasta ovat vastanneet geologit Peter Johansson ja Ulpu Vaisanen. Tarkernmat tiedot alueen maa-aineksteta, turvevarolsta seka pohjavealeaiintymista ovat saatavlssa Geologian tutklmuskeskuksesta, PL 77,96101 Hovanlerni.

11 11 KIRJALLlSUUTTA Heikkinen, O. ja Tikkanen, M Glacial flutings in north-ern Finnish Lapland. Fennia 157, 1,1-12. Hirvas, H Pleistocene stratigraphy of Finnish Lapland. Bulletin s. Geological Survey of Finland, Ikonen, L. ja Kujansuu, R Hiiltyneiden mannynkappaleiden tunnistaminen Vuotson paleomaannoksesta: nopea ja kayttokelpoinen menetelma puun ja hiilen solukkornaaritykseen. Geologi 48 (2), Johansson, P Deglasiaatio Saariselan alueella lta-lapissa. Lisensiaatintutkimus. Turun yliopisto, Geologian laitos. 92 s. Johansson, P The deglaciation in the eastern part of the Weichselian ice divide in Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Bulletin s. Johansson, P. ja Nenonen, J Till stratigraphical studies in the Pulju area in northern Finland. Julkaisussa : Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 12, Johansson, P. & Makinen, K Koilliskaira. Maaperageologinen kartta - Map of the surficial geology 1:100 ODD. Rovaniemi. Geologian tutkimuskeskus. Kujansuu, R On the deglaciation of western Finnish Lapland. Bulletin de la Commission Geologique Finlande s. Kujansuu, R Interstadiaalikerrostuma Vuotsossa. Geologi 24, 5-6, Kujansuu, R Moreenipeitteinen Makaraharju Lapissa. Geologi 45, 8, Kujansuu, R. ja Hyyppa, J Vuotson kartta-alueen rnaapera. Suomen geologinen kartta 1:100 ODD. Maaperakarttojen selitykset, lehti Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Merilainen, K The granulite complex and adjacent rocks Geological Survey of Finland, Bulletin s. in Lapland, northern Finland. Mikkola, E. On the physiography and the late-glacial deposits in northern Lapland. Bulletin de la Commission Geologique Finlande s. Makinen, K Tiedonanto Vuotson interglasiaalisesta lehtikuusen rungosta. Geologi 34, 9-10, Penttila, S The deglaciation of the Laanila area, Commission Geologique Finlande s. Finnish Lapland. Bulletin de la Tanner, V Studier 6fver kvartarsysternet i Fennoskandias nordliga delar III. Fennia 36, 2.815s. Tanner, V Det senglaciala havets utbredning i Lutto och Suomu alvarnas dalqanqar ovanf6r sammanfl6det samt naqra ord om morfologien inom denna trakt. Bulletin de la Commission Geologique Finlande 115, Vaisanen, U Laanila, lehti Maaperakartta 1: 50 ODD. Vaisanen, U Ivalo, lehti Maaperakartta 1:

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 08 OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Rovaniemi 2001 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista

Lisätiedot

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHDET 2713 08 ja 11 KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 271309 271312 273103 ÄKÄSJOKISUU RAUTUVAARA NIESASELKÄ 271308 271311 273102 KOLARI KOLARI

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA LEHTI 2613 09 AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen Rovaniemi 2000 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena.

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

Geologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa

Geologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa Geologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa Ulpu Väisänen, Peter Johansson, Kristina Lehtinen, Raija Pietilä, Jukka Räisänen ja Pertti Sarala 1 Johdanto Kasvava matkailu Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 02 RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio K Röyttä 254102 254105 RÖYTTÄ ALA-KAAKAMO

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3514 10 PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351408 TYRÄSUO 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI A 351407 AITTOJÄRVI 351410

Lisätiedot

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 01 JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Siilinjärvi 3331 11 3333 02 3333 05 SIILINJÄRVI TIHVONJÄRVI KESÄMÄKI Muuruvesi 3331 10 3333 01 3333 04

Lisätiedot

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI

Lisätiedot

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 05 ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 254109 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio KEMINMAA Lautiosaari Röyttä

Lisätiedot

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena.

Lisätiedot

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 09 VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 361404 361407 361410 KULUSSELKÄ VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI ISO 361306 TENNILÄ 361309 VANTTAUSKOSKI

Lisätiedot

PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2623 10 PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 11 2641 02 2641 05 LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello # 2623 10 2641 01 PELLO

Lisätiedot

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 11 PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Matti Maunu 361309 VANTTAUSKOSKI 361312 PEKKALA 363103 LISTIMÄ-SUUAS 361308 KUMPUKIVALO

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3422 12 YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouni Pihlaja, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351107 351110 351301 KIIMINKI HANNUSPERÄ JOLOSKYLÄ 342209 342212 342403

Lisätiedot

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 06 KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3241 01 3241 04 3241 07 HAAPAKOSKI KOTAMÄKI RUUHILAMPI Jäppilä 3232 03 3232 06 3232 09 PIEKSÄMÄKI

Lisätiedot

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4241 11 TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

PUUPPOLAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUUPPOLAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 06 PUUPPOLAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3242 04 KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Kuopio 2005 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 01 MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 12 + 3312 03 PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Muurasjärvi 2343 07 2343 10 3321 01 3321 04 MUURASJÄRVI RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI 2334 09 2334

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 05 SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 03 3341 06 3341 09 VALKEISKYLÄ KAUPPILANMÄKI SONKAJÄRVI Sonkajärvi 3341 02 3341 05 3341 08 IISALMI

Lisätiedot

PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3442 10 PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3442 08 3442 11 3444 02 AUHO AITTOKYLÄ NAULAPERÄ Puolanka 3442 07 3442 10 3444 01 PUUTIOKANGAS PUOLANKA

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

KUOPION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUOPION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3242 12 KUOPION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Kuopio 2005 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 11 LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat

Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat P ETER J OHANSSON, R AIMO K UJANSUU JA K ALEVI M ÄKINEN P ohjois-suomen maaperägeologisten yleiskarttojen hiekka- ja sora-alueet peittävät 7,9 % maaalasta (taulukko

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

E-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä

E-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ Arpaisten Saarilammen harju on runsaat viisi kilometriä pitkä yhtenäinen muodostuma Soinin ja Ahtärin kuntarajan tuntumassa Suomenselällä (kartta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3421 06 TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 244407 342204 342207 LIMINKA TUPOS LAITASAARI 244309 342106 342109 LIMINGANJÄRVI

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 20.01.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maaperä ja rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4223 06 YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422401 KÄSÄMÄNSALMI 422404 SOTKUMA 422407 PUNTARIKOSKI Viinijärvi 422303 VIINIJÄRVI 422306 YLÄMYLLY 422309

Lisätiedot

LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 04 LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 244402 SÄÄRENPERÄ 244405 LUMIJOENSELKÄ 244408 OULUNSALO 244401 244404 KARINKANTA

Lisätiedot

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2486000 2487000 2488000 2489000 7360000 TUU-13-153 7360000 7357000 7358000 7359000 7359000 7358000 7357000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

KARUNAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen

KARUNAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2021 01 KARUA KARTTA-ALUEE MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen 104311 202102 KUUSISTO SAUVO 202105 PÖYLÄ 104310 202101 PARGAS KARUA 202104 AGELIEMI

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Espoo 20.6.2007 Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Maaperäkartan käyttöopas Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 MAAPERÄTIETOJEN TARVE 2 2.1 Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset

Lisätiedot

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

ENON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ENON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4242 02 ENON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Uimaharju 422412 KOLVANANUURO 424203 SUPPURA 424206 UIMAHARJU 422411 KONTIOLAHTI 424202 ENO Eno 424205 JÄSYS

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus Pohjavesigeologian perusteet Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus marja.raisanen@ely-keskus.fi 040 5344631 Veden kierto; pohjaveden muodostuminen Evapotranspiraatio Tuleva vesihöyry Ilmakehässä oleva

Lisätiedot

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12

Lisätiedot

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen

Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PSY Rovaniemi 27.03.2014 Arkistoraportti 52/2014 Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27.03.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot