SELITYS MAAPERAKARTTA 1: MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET. KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3831 2 SELITYS MAAPERAKARTTA 1:50 000. MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET. KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson"

Transkriptio

1 MAAPERAKARTTA 1: MAAPERAKARTTOJEN SElITYKSET KIILOPAAN II MAAPERAKARTAN SELITYS KIVENNAISMAALAJIT [a ELOPERAISET KERROSTUMAT Peter Johansson POHJAVESI Ulpu Vaisanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemi 1998

2 2 SUOMEN MAAPERAN KEHITYS Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan saakka. Kvartaarikaudella on ollut useita jaakausia, joiden aikana rnannerjaatikot ovat peittaneet laajoja alueita Pohjois-Euroopassa. Jaakausien valisina ns. interglasiaalikausina ilmasto on ollut nykyisen kaltainen tai jopa jon kin verran nykyista lampirnarnpi. Viimeisin [aakausi, jota kutsutaan Veiksel-jaakaudeksi, alkoi runsaat vuotta sitten ja paattyi Pohjois-Suomessa noin vuotta sitten. Veiksel-jaakauden alkupuolella oli kaksi vahsrnrnan ankaran ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihetta, joiden aikana rnannerjaatikot pienenivat ja havisivat Pohjois-Euroopassa lahes kokonaan. Suomen rnaapera on paaosin syntynyt viime jaakauden aikana, mutta paikoin tavataan my6s kerrostumia, jotka ovat peraisin viime jaakautta vanhemmilta jaakausilta ja niiden valisilta ajoilta. Kerrostumia tutkimalla on saatu kuva maamme kvartaarikautisesta kehityksesta. Mannerjaatikon toiminnan tuloksena, paaosin sen reunaosan alia, syntyi maamme yleisin maalaji, moreeni, joka esiintyy joko kallioperan muotoja peittavana ja myotailevana kerroksena tai erilaisina moreenimuodostumina. Mannerjaatikon sulaessa valtavat sulamisvesivirrat, jaatikkojoet, kuluttivat alustaansa muodostaen sulamisvesiuomia ja kerrostivat lajittelemaansa ainesta jaatikon pohjalla harjuiksi tai deltoiksi, jotka kerrostuivat jaatikon reunan eteen mereen tai jaajarveen. Kun rnannerjaatikko suli, peitti muinaisen Itameren vedet laajoja alueita Etela- ja Keski-Suomessa. Sinne kerrostui hienorakeisia maalajeja, savea ja hiesua..jaakaudella 2-4 km:n paksuinen jaakerros painoi maankuorta alas. Jaatikon sulamisen jalkeen maankuori alkoi kohota aikaisempaan asemaansa. Veden pinnan asemia osoittavat muinaisrannat, joita nakyy vaarojen rinteisiin syntyneina rantatormina ja -kivikkoina. Maankohoaminen, joka oli aluksi hyvin nopeaa, jatkuu edelleen hitaasti. Suurimmillaan se on Merenkurkussa, noin metri sadassa vuodessa ja pienirnrnillaan Kaakkois-Suomessa, aile 20 em sadassa vuodessa. Kiilopaan alueella maankohoaminen on noin 40 em sadassa vuodessa. Veden alta paljastuneilla alueilla alkoi jokien toiminta, joka yhdessa maankohoamisen kanssa sai aikaan sarjan vahitellen maatuvia hiekkaisia ja hietaisia suistomaita jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jaatikkojoki- ja rantakerrostumien paalla, Alavilla alueilla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen alueen vapauduttua [aan tai veden alta.

3 3 KIVENNAISMAALAJIT (Peter Johansson GTK) Taulukko 1. Maalajit hehtaareina ja prosentteina maa-alasta. ha % ha % Ka ,1 SrM 471 0,8 Ra 106 0,2 MSrM 92 0,2 MrM ,8 Sr 837 1,4 RMrM 1 CtiSr 55 0,1 Mr ,2 HkM 455 0,8 CtlMr 38 0,1 Hk 357 0,6 KiM 10 Ht 173 0,3 Ki 7 Ct 264 0,4 Maa-ala Vesi Kartta-alueen pinta-ala ha ha ha YLEISPIIRTEET YLEISPIIRTEET Alueen sijainti ja korkeussuhteet Kartta-alue sijaitsee Keski-Lapin pohjoisosassa, Inarin ja So dankylan kunnissa. Sen etelaosa on Saariselan tunturialuetta, jonka lantista osa-aluetta kutsutaan rnycs Raututuntureiksi. Puuttomat pyorealakiset tunturit kasittavat laajoja yhtenaisia alueita, joiden valissa on harvaa rnannikkoa tai tunturikoivikkoa kasvavia jokilaaksoja. Korkein kohta on Kiilopaan huippu (korkeus 546 m). Sen ymparlstossa on useita yli 500 m kohoavia huippuja, kuten Niilanpaa ja Hautupaa, Etelaosan suhteelliset korkeusvaihtelut ovat m. Kartta-alueen keski- ja pohjoisosassa on rnantyrnetsien peittarnaa vuorimaata, joka kuuluu osana Inarin jarvialankoon. Alueeelle tyypilllsla ovat jokilaaksot ja niiden varrella olevat suvantojarvet. Huomattavimmat joet ovat Lutto ja sen sivujoet Suomu ja Kulasjoki, jotka virtaavat itaan Tulomajokeen ja edelleen Barentsinmereen. Kartta-alueen matalin kohta sijaitsee sen luoteiskulmassa Alajoen laaksossa, jonka korkeus on noin 148 m. Keski- ja pohjoisosan suhteelliset korkeusvaihtelut ovat m. KALLIOPERA Kartta-alueen kalllopera on paaosiltaan granuliittia, joka syntyi svekokarelidisessa vuorenpoimutuksessa miljoonaa vuotta sitten (Merilainen 1976). Tata seurasi pitka vaihe, jolloin vuorijonot tasottuivat puolitasangoksi eli peneplaaniksi. Tertiaarikauden lohkoliikunnoissa, noin miljoonaa vuotta sitten Saariselan ja Raututunturien tunturialueet kohosivat horsteina yrnparistonsa ylapuolelle lnarijarven altaan jaadess a alemmalle tasolle. Tertiaaristen liikuntojen seurauksena syntyi rikkonalsuusvyohykkeita, jotka ovat paaasiassa

4 lounais - koillissuuntaisia, kuten Suomun ja Kulasjoen laaksot tai luode - kaakkosuuntaisia, kuten Luulammen laakso ja Luttojarvelta Aittajiirven ja Kuoppajiirven kautta Alalompoloon johtava laakso. Liikuntojen jiilkeen virtaavan veden eroosio keskittyi horstien viilisiin rikkonaisuusvy6hykkeisiin, joiden reunat loivenivat. Paikalle syntyi laaksoja, joissa alueen nykyiset joet virtaavat. Jokilaaksot lieneviit saavuttaneet nykyisen muotonsa jo ennen jiiiikauden alkua. Mannerjiiiitik6n ja sen sulamisvesien aiheuttama eroosio vaikutti vain vahan maaston pinnanmuotoihin joitakin sulamisvesikuruja lukuun ottamatta (Mikkola 1932, Penttila 1963). 4 MAAPERAGEOLOGINEN KEHITYS Mannerjaatikon vlrtaussuunnat Viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana alue oli useaan otteeseen mannerjiiiin peitossa. Siitii todisteena ovat eri jiiiitik6itymisten aikana syntyneet paallekkaiset moreenipatjat. Kiilopiiiin alueella esiintyy kaksi moreenipatjaa, jotka Iieneviit syntyneet viimeisen eli Veikseljiiiikauden aikana, joka alkoi noin vuotta sitten. Alempi eli vanhempi moreeni syntyi [aatikon vanhemman virtausvaiheen aikana, jolloin jaatikko virtasi suunnasta Suuntaukseltaan se vastaa Pohjois-Suomesta 16ydettyii moreenipatjaa III, joka Hirvaksen (1991) mukaan kerrostui varhais-veikselkaudella. Ylempi eli nuorempi moreenipatja kerrostui jaatikon viimeisen virtausvaiheen aikana. Se vastaa moreenipatjaa II, joka on keski- ja rnyohais-veikselkautinen (Hirvas 1991). Moreenin kivien suuntauksen, uurresuuntien ja vakoutumien perusteella jaatikko virtasi kartta-alueen eteliiosassa suunnasta 200. Karttaalueen pohjoisosassa virtaus kiiiintyi koilliseen ollen suunnasta Kartta-alueen lounaispuolella Makararovasta ja Vuotsosta on loydetty orgaanista ainesta moreenikerrostuman alta. Miikiiriirovan liejukerros on siita 16ytyneiden siitep61yjen perusteella syntynyt viimeisen jiiiikauden alkupuolella olleen Periipohjolan interstadiaalin aikana. Silloin alue oli jaaton, mutta ilmasto oli nykyista viileiimpi (Kujansuu 1994). Vuotson kanavasta loytynyt lehtikuusen runko on interglasiaalinen eli syntynyt ennen viimeistii jaakautta (Miikinen 1982). Samanikiiinen lienee Taivalseliin eteliipuolinen moreenipeitteinen liejukerrostuma (Kujansuu ja Hyyppii 1995). Vuotson itapuolelta, Pauluksen montusta 16ytynyt vanha maannos on rinnastettu Periipohjolan interstadiaaliin (Kujansuu 1972), silla siita loytyneiden hiilenkappaleiden iaksi on saatu radiohiilimenetelmiillii ± vuotta. Nykyisen tulkinnan mukaan hiilenkappaleet ovat rnantya, joten maannos on ilmeisesti interglasiaalinen (Ikonen ja Kujansuu 1996). Mannerjaatikon peraantyrnlnen [a jaajarvivaiheet Mannerjaatikko havisi alueelta vuotta sitten (Johansson 1995). Ensimmiiisenii jaatikon alta paljastuivat koillisosan vaarojen laet, jotka kohosivat nunatakkeina loivasti koilliseen viettiiviin jaatikon pinnan yliipuolelle. Sulamisen edetessii jaatikko oheni, ja sen reuna periiiintyi kohti lounasta. Eteliiosan tunturien huiput paljastuivat jaatikon alta, ja lopulta enaa Suomun ja Luton laaksojen pohjia peittivat itiikoilliseen tyontyvat jaatikkokielekkeet. Koska jaatikkokieleke oli pinnaltaan kupera, keviiiset sulamisvedet virtasivat sen reunalle. Jos reuna oli ehyt, sulamisvedet jatkoivat virtaustaan reunan suuntaisesti ja kuluttivat tunturin rinteeseen Iieveuoman. Rikkonaisissa kohdissa sulamisvedet paasivat tunkeutumaan reunan aile, jolloin rinteeseen syntyi nielu-uomia. Lieveuomat ovat noin 0,1-1 km pltkia ja 1-2 m syviii. Ne ovat avoimia molemmista paista ja alkavat ja loppuvat rinteellii huomaamattomasti. Niitii esiintyy varsinkin tunturien lansi- ja lounaisrinteilla, jossa ne liihes yhdensuuntaisina parvina viettavat loivasti alas rinnettii. Luulammen itapuolella Pirttinokalla on kymmeniii allekkaisia lieveuomia, joista kukin kuvastaa jaatikon reunan asemaa ja sen pinnan gradienttia. Lieveuomien esiintyminen saannollisina sarjoina antaa aiheen olettaa, etta ne syntyiviit vuosittain, jolloin niita voidaan kayttaa avuksi selvitettiiessii [aatikon reunan vuosittaista peraantymisnopeutta. Lieveuomien perusteella jaatikon reunaosan gradientti oli Laanilan alueella noin kolme metria sadalla metrillii ja

5 jaatikon reuna peraantyi noin 70 m vuodessa (Penttila 1963). Saariselan tunturialueella jaatikon keskirnaataiseksi peraantymisnopeudeksi on arvioitu metria vuodessa gradientin vaihdellessa tasaisilla alueilla 1,5-2,5 m sadalla rnetrilla ja [aatikkokielekkelssa 3-6 m sadalla rnetrilla (Johansson 1990). Koska Kiilopaan alue sijaitsee paavedenjakajan pohjoispuolella, jaatikolta virranneet sulamisvedet paasivat lahes kaikkialla virtaamaan koilliseen jaasta vapautuneelle alueelle. Jaatikon reunan peraannyttya Kiilopaan ja sita yrnparolvien tunturien muodostaman paikallisen vedenjakajan lounaispuolelle alkoi sen ja tunturin rinteen valiin patoutua sularnisvesia. Ne virtasivat tunturiselanteen yli sen matalimmasta kohdasta eli satulasta kuluttaen alia olevaan kallioon 3-10m syvla ja poikkileikkaukseltaan V-kirjaimen muotoisia satulakuruja. Kooltaan huomattavin satulakuru on Niilanpaan ja Hautupaan valinen m syva kuru, jota alueen retkeilijat kutsuvat epavirallisesti Kuutamokuruksi. Kiilopaan satulakurut ovat ns. riippuvia kuruja. Ne eivat ulotu Luulammin laakson pohjalle asti, sllla kurun syntyessa laakson pohjaa peitti viela jaatikko, Noin 30 m syva, rinteiltaan ja pohjaltaan louhikkoinen Rumakuru on kooltaan alueen huomattavin satulakuru. Penttilan (1963) mukaan Rumakuru syntyi ennen viimeista jaatikoityrnista, silla sen suuntaus ja sijainti jaatikon viimeiseen virtaussuuntaan nahden on ristiriitainen. Viimeisen jaatikoityrnisen sulamisvaiheen aikana Rumakurun kautta virtasi jonkin verran sularnisvesta, mutta niilla ei ollut vaikutusta kurun syntyyn. Koska Rumakuru ja Kiilopaan ympariston kurut ovat erikoisia geologisia luontokohteita, ne on merkitty karttaan erityismuodostumiksi. Jaatikon sulamisen edetessa Killopaan tunturin rinteen ja jaatikon reunan valiin kasvoi jaajarvi, jota kutsutaan Killopaan [aajarveksi (Tanner 1915, Penttila 1963, Johansson 1995) (kuva 1). Alkuvaiheessaan se purkautui Kiilopaan pohjoispuolella ollutta, alunperin subglasiaalisesti syntynytta kurua pitkin Luulammen laaksoon. Sen kynnyskohdan korkeus on 465 m. Siita 400 metria pohjoiseen sijaitsee toinen satulakuru, jonka pohja on 445 m korkeudella. Se toimi Kiilopaan jaajarven toisena lasku-uomana. Noin kilometri siita pohjoiseen oleva satulakuru on [arjestyksessa jaajarven kolmas lasku-uoma. Sen pohja on noin 420 m korkeudella. Sen lahella tunturin rinteessa on sulamisvesien huuhtoma kallioalue, joka syntyi kolmannen lasku-uoman avautuessa ja vedenpinnan laskiessa akillisesti 25 metria. Edella kuvatut lasku-uomat samoin kuin niita vastaavat [aajarvivaiheet olivat Iyhytaikaisia eika niita vastaavia muinaisrantoja ehtinyt syntya tunturin rinteelle. Killopaan luoteisrinteella noin 405 ja 408 m korkeudella olevat heikot muinaisrannat vastaavat Klilopaan jaajarven nuorempia vaiheita. Silloin jaajarvi peitti Kiilo-ojan laaksoa, ja lasku-uomat sijaitsivat kartta-alueen lansipuolella, Ahopailla, 5 MAAPERA Kallio- [a rakka-alueet Avokallioita ja aile metrin paksuisen moreenikerroksen peittarnia kallioalueita on 14% karttaalueesta. Ne sijaitsevat paaasiassa sen etela- ja keskiosassa, jossa tunturien laet ja ylarinteet ovat jaatikon pohjaeroosion tai sen sulamisvesien paljastamia. Pohjaeroosion paljastamia kallioalueita on esimerkiksi Kiilopaalla ja Aittavaaralla. Pirttinokan ja Taajosnokan rinteilla olevat laajat avokalliot syntyivat, kun sulamisvedet virtasivat Luulammin laaksoa peittaneen [aatikkokiekkeen reunaa seuraten Kulasjoen laaksoon ja huuhtoivat moreenin pois. Kiilopaan pohjoispuolella ja Kutturapaalla olevien kurujen avokalliot ovat osaksi jaatlkkojokien ja osaksi [aajarvesta lahteneiden vesipurkausten synnyttarnla. Rakka on fysikaalisen rapautumisen seurauksena paikoilleen rapautunutta kalliota. Sita esiintyy Kiilopaalla, Niilanpaalla seka l.ankopaan yrnparlstossa tuntureiden rinteilla ja laella. Rakka on syntynyt vuosituhansien kuluessa kallion rakoihin tunkeutuneen veden [aatyessa ja rikkoessa sen pintaa. Voimakkainta rapautuminen on auringonpaisteen puoleisilla rinteilla, rnissa vuorokautiset larnpotilaerot ovat suuret. Tunturien alarinteilla rakka on vierinyt rinnetta alas moreenin paalle,

6 6 c ;r I Kuva 1. Kiilopaan jaajarven eri vaiheet ja niita vastaavat lasku-uomat (ikajarjestyksessa A. G). Pohjamoreeni [a moreenlrnuodostumat Pohjamoreeni on kartta-alueen yleisin kivennaisrnaalaji. Ainekseltaan se on hiekkamoreenia. Se muodostaa alia olevaa kalliota rnyotailevan maapeitteen. Paksuimmillaan se on laaksoissa ja tasaisilla alueilla, mutta ohenee tunturien rinteilla. Myos turvekerrostumien alia oleva maalaji on useimmiten pohjamoreenia.

7 Kartta-alueen koillisosassa on jaatikon viimeisen virtauksen suuntaisia vakoutumia eli flutingeja. Ne ovat satoja rnetreja pitkia, m leveita ja muutaman metrin korkuisia rnoreeniselanteita, jotka selvimmin erottuvat ilmasta nahtyna, Suuntautuneiden moreenimuotojen rnaara ja koko kasvavat alueen pohjoispuolella, lnarijarven yrnparistossa, rnissa esiintyy lisaksi drumliineja (Heikkinen ja Tikkanen 1979). Raututunturien lanslrinteella on yksi pieni rnoreeniselanne, joka on tulkittu reunamoreeniksi (Penttila 1963). Muut kartta-alueen moreenimuodostumat ovat kumpumoreenialueita. Niissii on noin 2-5 m korkeita kumpuja ja suuntautumattomia selanteita, jotka ainekseltaan ovat hiekkamoreenia. Moreenin seassa on hiekkaisia valikerroksia. Luulammin koillispuolella Vellinsarpirnapaan rinteilla esiintyy muodoltaan rengasmaisia tai kraaterimaisia moreenikumpuja, joiden korkeus vaihtelee 2-4 m. Ne muistuttavat Kujansuun (1967) seka Johanssonin [a Nenosen (1991) kuvaamia Pulju-moreenikumpuja Kittilan pohjoisosassa. Niiden on tulkittu syntyneen jaatikon pohjalla plastisessa tilassa olleen pohjamoreeniaineksen tunkeutuessa rikkonaisen [aatikon halkeamiin ja railoihin. Rengasmaiset kumpumoreenit on merkitty karttaan muodostumatunnuksen lisaksi erityismuodostumarnerkilla. 7 JiHitikkojokiml.lodostl.lmat [a marginaaliset kerrosturnat Kopsusjarven alueella esiintyy neljaan eri jaatikkojokisysteemiin kuuluvia harjuja, yksi laaksontayte ja purkausdeltoja. Harjujaksot kulkevat lounaasta koilliseen. Ne seuraavat nykyisia laaksonpohjia ja kallion rikkonaisuusvyohykkeita, joilla nayttaa olleen huomattava vaikutus sulamisvesitunnelien sijoittumiseen. Tunnelissa vallinneen paineen vaikutuksesta jaatikkojoki saattoi ylittaa rnyos tunturiselanteita ja kalliokynnyksia, jolloin syntyi huuhtoutuneita avokallioita tai kallloseinaisia subglasiaalisia kuruja. Niita esiintyy Kiilopaan pohjoispuolelia seka Kulasniemen lansipuolella Uomavaaralla. Etelaisin harjujakso kulkee Suomun laaksossa. Laakson pohja ja alarinteet ovat paaasiassa [aatikkojoen huuhtomaa avokalliota, mutta varsinkin Porttikosken alueella on useita yli 10m korkeita harjuselanteita. Suomun laaksoa seuraava harjujakso kuuluu osana Tankavaarasta Kopsusjarven kautta Luton laaksoon kulkevaan harjujaksoon (Mikkola 1932, Tanner 1936, Kujansuu [a Hyyppa 1995, Johansson ja Makinen 1994 seka Johansson 1995). Seuraava harjujakso kulkee Kiilopaan pohjoispuolitse Luulammille, Kulasjoen laaksoon ja Kuutuskuruun. Kiilopaan luoteisrinteella, Taajostuvan itapuolella seka Kuutuskurun pohjalla on siihen kuuluvia matalia ja teravaharjaisia harjuselanteita. Tunturialueen harjut ovat ainekseltaan huonosti lajittuneita ja klvisia. Kivet ovat pyoristyrnattornia [a jaatikkojoen mukana Iyhyen matkaa kulkeutuneita. Luton etelarannalla on useita perattaisia, noin 5-15 m korkeita harjuselanteita (Penttila 1963). Niiden jatkeena Kivipaan ja Uornapaan alueella esiintyy paaasiassa jaatikkojoen huuhtomia avokallioita, joista kerrostumismuodot puuttuvat. Harjuselanteita esiintyy uudelleen Luton ja Kulasjoen yhtyrnakohdassa Kulasniemella. Harjujakso jatkuu kartta-alueen koillispuolelle Kolmosjoen laaksoon ja Sarmitunturien itapuolelle. Palkisojan yli kymmenmetriset harjuselanteet liittyvat neljanteen kartta-alueen poikki kulkevaan harjujaksoon, joka alkaa alueen lansipuolelta Kulmakurusta ja Tolosjoelta (Vaisanen 1994) ja jatkuu alueen pohjoispuolelle Pannuharjulle ja Ivalon itapuolelle (Vaisanen 1995). Palkisojan alueella on harjuleikkauksia, joista on otettu soraa ja hiekkaa varsinkin valtatie 4:n korjaukseen. Kutturapaan pohjoisrintaella on kolmen erillisen selantaen muodostama harju. Se ei ole yhteydessa alueen muihin harjujaksoihin, silla se syntyi jaatikon pinnalla olleeseen avoimeen railoon. Harjun tasainen laki kuvastaa railon pohjalla olleen vedenpinnan tasoa, jota saateli harjun itapuolella olleen kurun pohjan korkeus. Marginaalisia eli jaatikon reunalla syntyneita sora- ja hiekkakerrostumia esiintyy Ruohokankaan ymparistossa ja Kulasjoen laaksossa. Ne syntyivat joko proglasiaalisesti jaatikkojoen

8 suulle tai jaajarvien akillisten purkausten seurauksena. Kiilopaan etelapuolella on kaksi pienta marginaalista purkausdeltaa. Nilsta lantisernpi sijaitsee Kaarreojan latvoilla, tunturin rlntestla olevan satulakurun suulla (Kuva 2)(Penttila 1963). ltaisempi purkausdelta on Niilanpaan etelapuolella olevan kurun suulla. Ne syntyivat paikallisen jaajarven purkautuessa tunturiselanteen yli. Purkauksessa syntyi matala uoma, jonka suulle aines kerrostui. Kerrostuma sai deltaa muistuttavan muodon, silla kerrostuminen tapahtui alemmalla tasolla aileen toisen jaajarven vedenpinnan tasoon. Purkausdeltan aines on huonosti lajittunutta kivikkoa, soraa ja hiekkaa, silla vesipurkaus ja kerrostuminen tapahtuivat nopeasti eika virtaus ehtinyt lajitella ainesta kuin Iyhyen aikaa. 8 I ~ "";: Kuva 2. Kaarreojan purkausdelta (alkuperainen piirros: Penttila 1963) Jckikerrostumat Jokikerrostumia esiintyy Luton ja Kulasjoen varrella. Niiden raekoko vaihtelee hiekasta hietaan. Yleisin maalaji on karkea hieta. Jokikerrostumat reunustavat jokia kapeana nauhana, mutta jokiuomien gradientin loiventuessa ne mutkittuvat eli meanderoituvat ja silloin sedimenttikerrostumat levenevat. Jokikerrostumia esiintyy rnyos vanhojen jokiuomien ja umpeen kasvavien kaarimaisten juolua-jarvien reunoilla. ElOPERAISET KERROSTUMAT Kartta-alueella on eloperaisia kerrostumia aile 1% maa-alasta. Ne ovat pienia luonnontilaisia aapasoita, jotka ovat pintaosiltaan saraturpeiksi kartoitettuja. Ne sijaitsevat Alajoen ja sen sivuhaarojen varsilla seka Kerrnikkajarvien yrnparilla. Kartoituksen yhteydessa alueella ei ole tehty yksityiskohtaisia turvetutkimuksia, silla kokonsa ja sijaintinsa takia soilla ei ole tu rveteoiiista me rkitysta. POHJAVESI (Utpu Vaisanen, GTK) Pohjaveden muodostumiseen vaikuttavat eniten sateen rnaara ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta ja roudan kesto. Pohjavedeksi suotautuvan veden rnaaraan vaikuttavat rnyos kasvillisuus, maanpinnan muodot, pintakerroksen kosteus, maalajien raekoko, kerrosrakenne ja tiivistyneisyys. Pohjavetta varastoituu eniten huokoisiin ja paksuihin hiekka- ja sorakerrostumiin, kallioperassa ruhjeisiin ja rakoihin. Hiekka- ja soramuodostumien rnaapera on hyvin Yetta lapaisevaa ja kerrostumien paksuus yle ensa riittava pohjaveden runsaalle varastoitumiselle. Tallaisia lajittuneen aineksen kerrostumia on kartta-alueen harjujaksoissa ja laaksontaytteissa. Pohjaveden muodostuminen on runsainta niissa harjujaksojen osissa ja laaksontaytteissa, rnissa kerrostumat ovat paksuimmat. Antoisuutta parantaa viela niiden sijainti kallioperan ruhjeissa.

9 Kartta-alueen yleisin maalaji on pohjamoreeni. Sen rakenne on yleensa niin tiivis, etta siina olevaa pohjavetta voidaan hyodyntaa vain paikallisesti. Pohjamoreenin vedenlapalsyvyydessa on kuitenkin suuria eroja seka alueellisesti etta sen eri kerrosten valilla. Rikkonaisesta kalliosta lahtoisin olevaa pohjavetta purkautuu moreenialueilla lukuisina lahteina vaarojen ja tunturien alarinteilla. l.ahteiden antoisuudet ovat enimrnakseen muutamia kyrnrnenia tuhansia litroja vuorokaudessa. l.ahteiden antoisuudet on mitattu tai arvioitu vuosina 1978 ja Suurimmat antoisuudet, 200 ja 170 ms/vrk, olivat kartta-alueen pohjoisosassa, Pikku Peuravaaran ja Aittavaaran alarinteissa (rnaaperakartalla lahteet nro 520 ja 522). 9 Pohjaveden laatu Pohjaveden laatuun vaikuttavat maaperaan suotautuvan veden sisaltamat suolat, maa- ja kallioperan rakenne ja mineraalikoostumus. Pohjaveteen liuenneiden aineiden maara kasvaa viipyrnan pidetessa. Moreenissa virranneessa pohjavedessa liuenneiden aineiden rnaara on yleensa suurempi kuin hyvin vetta johtavien, lajittuneiden ja karkeiden maalajien pohjavedessa. Taulukko 2. Pohjaveden laatu. KENTTAMAARITYKSET ph, Sahkonjohtavuus ms/m, 25 C l.ampotila C CO 2 mg/l 2% Redox mv LABORATORIOMAARITYKSET Sahkonjohtavuus ms/m, 25 C Varlluku Pt mg/l KMn04 -Iuku mg/l Si0 2 mg/l Alkaliteetti mmol/l HCOs mg/l S04 mg/l CI mg/l F mg/l NH 4 mg/l NOs mg/l P04 mg/l Ca mg/l Mg mg/l Kokonaiskovuus dh Na mg/l K mg/l Fe mg/l Mn mg/l Cd 1-1 gil Co 1-1 gil Cr I-Ig/l Cu 1-1 gil Ni 1-1 gil Pb 1-1 gil Zn 1-1 gil U 1-1 gil ka. 6,9 2,8 4, ,5 5 3,6 7,6 0,17 10,1 2,5 1,1 0,06 0,1 0,2 0,01 2,0 0,71 0,4 1,4 0,5 0,05 0,02 0,2 0,5 1,3 3,9 1,1 0, med. 6,7 2,6 3, ,3 5 3,2 7,3 0,17 10,4 2,1 1,2 0,05 0,1 0,2 0,01 1,7 0,70 0,4 1,4 0,5 0,05 0,02 0,1 0,5 1,1 3,5 0,7 0, Naytteita 13 kpl. (Keskiarvo = ka. ja mediaani = med.)

10 Kartta-alueelta on analysoitu 13 pohjavesinaytetta, jotka on otettu moreenialueiden lahteista. Analyysit on tehty vuosina 1978 ja Taulukossa 2 on esitetty analyysitulosten keskiarvot ja mediaanit. Pohjavesi vaihtelee llevasti happamasta neutraaliin ja lievasti emaksiseen. Liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat pienia, samoin raskasmetallipitoisuudet, jotka ovat usein jopa aile rnaaritysrajan. Analyysitulosten mukaan veden laatu tayttaa fysikaaliskemiallisilta ominaisuuksiltaan sosiaali- ja terveysrninisterion talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -tavoitteet. 10 KAIRAUS- JA KOEKUOPPATIEDOT piste n:o kerroksen alarajan piste n:o kerroksen alarajan syvyys (m) ja maalaji syvyys (m) ja maalaji 301 5,5 Hk 319 4,0 Mr 302 1,0 Sr 1,7 Hk 320 1,0 Hk 303 1,0 Mr 321 1,0 Sr 304 1,0 Mr 322 1,0 Ht 305 1,0 Mr 323 1,0 Hk 306 1,5 Mr 324 2,0 Hk 307 1,8 Mr 325 1,5 Mr 308 0,5 Mr 326 3,5 Sr 309 1,0 Hk 327 1,0 Mr 310 2,2 Mr 328 5,0 Mr 311 1,9 Hk 329 5,0 Mr 312 1,0 Sr 330 2,8 Mr 2,8 Ka 313 1,0 Hk 3,0 Sr 331 3,0 Mr 314 0,5 Hk 3,5 Sr 332 3,1 Mr 315 3,0 Sr 333 0,5 Hk 2,8 Sr 316 3,0 Hk 334 1,1 Hk 4,4 Ht 317 2,0 Sr 335 0,4 Hk 2,1 Mr 318 0,7 Sr 1,6 Hk 336 1,1 Mr 1,1 Ka 2,1 Sr Maaperakartoitus on tehty kayttaen osittain apuna ilmakuvatulkintaa. Kartoittajat: Mikko Hetta, Erkki Magga, Veikko Musta, Jari Nenonen ja Sulo Sieppi. Kartoitustyon valvonnasta ovat vastanneet geologit Peter Johansson ja Ulpu Vaisanen. Tarkernmat tiedot alueen maa-aineksteta, turvevarolsta seka pohjavealeaiintymista ovat saatavlssa Geologian tutklmuskeskuksesta, PL 77,96101 Hovanlerni.

11 11 KIRJALLlSUUTTA Heikkinen, O. ja Tikkanen, M Glacial flutings in north-ern Finnish Lapland. Fennia 157, 1,1-12. Hirvas, H Pleistocene stratigraphy of Finnish Lapland. Bulletin s. Geological Survey of Finland, Ikonen, L. ja Kujansuu, R Hiiltyneiden mannynkappaleiden tunnistaminen Vuotson paleomaannoksesta: nopea ja kayttokelpoinen menetelma puun ja hiilen solukkornaaritykseen. Geologi 48 (2), Johansson, P Deglasiaatio Saariselan alueella lta-lapissa. Lisensiaatintutkimus. Turun yliopisto, Geologian laitos. 92 s. Johansson, P The deglaciation in the eastern part of the Weichselian ice divide in Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Bulletin s. Johansson, P. ja Nenonen, J Till stratigraphical studies in the Pulju area in northern Finland. Julkaisussa : Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 12, Johansson, P. & Makinen, K Koilliskaira. Maaperageologinen kartta - Map of the surficial geology 1:100 ODD. Rovaniemi. Geologian tutkimuskeskus. Kujansuu, R On the deglaciation of western Finnish Lapland. Bulletin de la Commission Geologique Finlande s. Kujansuu, R Interstadiaalikerrostuma Vuotsossa. Geologi 24, 5-6, Kujansuu, R Moreenipeitteinen Makaraharju Lapissa. Geologi 45, 8, Kujansuu, R. ja Hyyppa, J Vuotson kartta-alueen rnaapera. Suomen geologinen kartta 1:100 ODD. Maaperakarttojen selitykset, lehti Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Merilainen, K The granulite complex and adjacent rocks Geological Survey of Finland, Bulletin s. in Lapland, northern Finland. Mikkola, E. On the physiography and the late-glacial deposits in northern Lapland. Bulletin de la Commission Geologique Finlande s. Makinen, K Tiedonanto Vuotson interglasiaalisesta lehtikuusen rungosta. Geologi 34, 9-10, Penttila, S The deglaciation of the Laanila area, Commission Geologique Finlande s. Finnish Lapland. Bulletin de la Tanner, V Studier 6fver kvartarsysternet i Fennoskandias nordliga delar III. Fennia 36, 2.815s. Tanner, V Det senglaciala havets utbredning i Lutto och Suomu alvarnas dalqanqar ovanf6r sammanfl6det samt naqra ord om morfologien inom denna trakt. Bulletin de la Commission Geologique Finlande 115, Vaisanen, U Laanila, lehti Maaperakartta 1: 50 ODD. Vaisanen, U Ivalo, lehti Maaperakartta 1:

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 08 OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Rovaniemi 2001 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 02 RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio K Röyttä 254102 254105 RÖYTTÄ ALA-KAAKAMO

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3514 10 PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351408 TYRÄSUO 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI A 351407 AITTOJÄRVI 351410

Lisätiedot

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 05 ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 254109 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio KEMINMAA Lautiosaari Röyttä

Lisätiedot

KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS

KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN 3613 08 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI

Lisätiedot

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena.

Lisätiedot

Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen

Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen PISSIV RTTA-ALUEEN M Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Suomen maankamara koostuu ikivanhasta perusblliosta eli kalliopergstg ja sita peittavista maalajeistsa

Lisätiedot

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 11 PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Matti Maunu 361309 VANTTAUSKOSKI 361312 PEKKALA 363103 LISTIMÄ-SUUAS 361308 KUMPUKIVALO

Lisätiedot

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 09 VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 361404 361407 361410 KULUSSELKÄ VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI ISO 361306 TENNILÄ 361309 VANTTAUSKOSKI

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3632 09 SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Matti Maunu 364104 364107 364110 KEMIJÄRVI ISOKYLÄ PIETARISELKÄ 363206 363209 363212 RUOPSA SOPPELA UNTAMOVAARA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3422 12 YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouni Pihlaja, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351107 351110 351301 KIIMINKI HANNUSPERÄ JOLOSKYLÄ 342209 342212 342403

Lisätiedot

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4241 11 TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen

SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2543 01 SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen 254111 254302 254305 KIRVESAAPA VIANTIENJOKI ALA-JOKIKYLÄ # Maksniemi # Simo 254110

Lisätiedot

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 06 KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3241 01 3241 04 3241 07 HAAPAKOSKI KOTAMÄKI RUUHILAMPI Jäppilä 3232 03 3232 06 3232 09 PIEKSÄMÄKI

Lisätiedot

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI

Lisätiedot

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 01 MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3243 02 LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 12 3243 03 3243 06 ORAVIKOSKI LÄNSI-SAAMAINEN TUPPURINMÄKI 3241 11 3243 02 3243 05 KONNUSVESI LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 05 LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson ja Ulpu Väisänen 244403 SANTONEN 244406 PAJUNIEMI 244409 OULU 244402 SÄÄRENPERÄ 244405 LUMIJOENSELKÄ 244408

Lisätiedot

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3242 04 KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Kuopio 2005 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3312 05 ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 2334 12 3312 03 3312 06 3312 09 PIHTIPUDAS RÖNNYNKYLÄ LIITONMÄKI Pihtipudas 2334 11 3312 02 3312 05 3312

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 12 + 3312 03 PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Muurasjärvi 2343 07 2343 10 3321 01 3321 04 MUURASJÄRVI RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI 2334 09 2334

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 02 TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko 2242 12 2244 03 2244 06 Karstula RANTAKYLÄ KARSTULA AHO-VASTINKI 2242 11 2244 02 2244

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KONTIOLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 11 KONTIOLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 424203 SUPPURA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI Kontiolahti

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

VIRTASALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VIRTASALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 07 VIRTASALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen PIEKSÄMÄKI 3232 05 3232 08 3232 11 PYHITTY MAAVESI HUUTOKOSKI 3232 04 3232 07 3232 10 MONTOLA VIRTASALMI SAVUNIEMI

Lisätiedot

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 05 SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 03 3341 06 3341 09 VALKEISKYLÄ KAUPPILANMÄKI SONKAJÄRVI Sonkajärvi 3341 02 3341 05 3341 08 IISALMI

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3442 10 PUOLANGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3442 08 3442 11 3444 02 AUHO AITTOKYLÄ NAULAPERÄ Puolanka 3442 07 3442 10 3444 01 PUUTIOKANGAS PUOLANKA

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 11 LIEVESTUOREEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä

Lisätiedot

Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat

Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat P ETER J OHANSSON, R AIMO K UJANSUU JA K ALEVI M ÄKINEN P ohjois-suomen maaperägeologisten yleiskarttojen hiekka- ja sora-alueet peittävät 7,9 % maaalasta (taulukko

Lisätiedot

SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA

SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA Q 19/3612/98/1/23 Erkki Lanne Ulpu Väisänen 16.2.1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto ARKISTORAPORTTI SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2486000 2487000 2488000 2489000 7360000 TUU-13-153 7360000 7357000 7358000 7359000 7359000 7358000 7357000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

VEPSÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VEPSÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3424 02 VEPSÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Jukka Räisänen & Ulpu Väisänen 3422 12 3424 03 3424 06 YLIKIIMINKI JUOPULI ALA-VUOTTO A 3422 11 3424 02 3424 05

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

RASIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

RASIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3343 10 + 4321 01 RASIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3343 08 3343 11 4321 02 MUSTOLANMÄKI SAARIMÄKI 4321 05 PAJUKOSKI Rautavaara 3343

Lisätiedot

VIEREMÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VIEREMÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3342 01 VIEREMÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3324 11 3342 02 3342 05 MARTTISENJÄRVI MANKILANMÄKI KAARAKKALA 3324 10 3342 01 3342 04 SALAHMI VIEREMÄ PYÖREE

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

NAARAJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

NAARAJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 02 NAARAJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3214 12 3232 03 3232 06 PALTANEN PIEKSÄMÄKI KUKKAROMÄKI PIEKSÄMÄKI 3214 11 3232 02 3232 05 NISKAKOSKI NAARAJÄRVI

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4223 06 YLÄMYLLYN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422401 KÄSÄMÄNSALMI 422404 SOTKUMA 422407 PUNTARIKOSKI Viinijärvi 422303 VIINIJÄRVI 422306 YLÄMYLLY 422309

Lisätiedot

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus Pohjavesigeologian perusteet Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus marja.raisanen@ely-keskus.fi 040 5344631 Veden kierto; pohjaveden muodostuminen Evapotranspiraatio Tuleva vesihöyry Ilmakehässä oleva

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3421 06 TYRNÄVÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 244407 342204 342207 LIMINKA TUPOS LAITASAARI 244309 342106 342109 LIMINGANJÄRVI

Lisätiedot

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset

Lisätiedot

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 04 LUMIJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 244402 SÄÄRENPERÄ 244405 LUMIJOENSELKÄ 244408 OULUNSALO 244401 244404 KARINKANTA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Espoo 20.6.2007 Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Maaperäkartan käyttöopas Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 MAAPERÄTIETOJEN TARVE 2 2.1 Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

KARUNAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen

KARUNAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2021 01 KARUA KARTTA-ALUEE MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen 104311 202102 KUUSISTO SAUVO 202105 PÖYLÄ 104310 202101 PARGAS KARUA 202104 AGELIEMI

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot