PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ"

Transkriptio

1 MAAPERÄKARTTA 1 : SELITYS LEHTI PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello # PELLO PELLOJÄRVI LANKOJÄRVI Turtola # TURTOLA ALPOSJÄRVI SIRKKAKOSKI Rovaniemi 2000

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, 2000 Etelä-Suomen aluetoimisto PL 96 (Betonimiehenkuja 4) ESPOO Väli-Suomen aluetoimisto PL 1237 (Neulaniementie 5) KUOPIO Pohjois-Suomen aluetoimisto PL 77 (Lähteentie 2) ROVANIEMI Internet:

3 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista maalajeista koostuva maaperä on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartäärikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan saakka. Kvartäärikaudella on ollut useita jääkausia, joiden aikana mannerjäätiköt ovat peittäneet laajoja alueita Pohjois-Euroopassa. Jääkausien välisinä ns. interglasiaalikausina ilmasto on ollut nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyistä lämpimämpi. Viimeisin jääkausi, jota kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, alkoi runsaat vuotta sitten ja päättyi noin vuotta sitten. Veiksel-jääkauden alkupuolella oli kaksi vähemmän ankaran ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihetta, joiden aikana mannerjäätiköt pienenivät ja hävisivät Pohjois-Euroopassa lähes kokonaan. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viime jääkauden aikana, mutta paikoin tavataan myös kerrostumia, jotka ovat peräisin viime jääkautta vanhemmilta jääkausilta ja niiden välisiltä ajoilta. Kerrostumia tutkimalla on saatu kuva maamme kvartäärikautisesta kehityksestä. Mannerjäätikön toiminnan tuloksena, pääosin sen reunaosan alla, syntyi maamme yleisin maalaji, moreeni, joka esiintyy joko kallioperän muotoja peittävänä ja myötäilevänä kerroksena tai erilaisina moreenimuodostumina. Mannerjäätikön sulaessa valtavat sulamisvesivirrat, jäätikköjoet, kuluttivat alustaansa muodostaen sulamisvesiuomia ja kerrostivat lajittelemaansa ainesta jäätikön pohjalla harjuiksi tai jäätikön reunan eteen deltoiksi (esim. Salpausselät). Kun mannerjäätikkö suli, veden peittämillä alueilla kerrostui hienorakeisia maalajeja, savea ja hiesua. Jääkaudella 2-4 km:n paksuinen jääkerros painoi maankuorta alas. Jäätikön sulamisen jälkeen maankuori alkoi kohota aikaisempaan asemaansa. Veden pinnan asemia osoittavat muinaisrannat, joita näkyy vaarojen rinteisiin syntyneinä rantatörminä ja -kivikkoina. Maankohoaminen, joka oli aluksi hyvin nopeaa, jatkuu edelleen hitaasti. Suurimmillaan se on Merenkurkussa, noin metri sadassa vuodessa ja pienimmillään Kaakkois-Suomessa, alle 20 cm sadassa vuodessa. Pellon alueella maankohoaminen on noin 70 cm sadassa vuodessa. Veden alta paljastuneilla alueilla alkoi jokien toiminta, joka yhdessä maankohoamisen kanssa sai aikaan sarjan vähitellen maatuvia hiekkaisia ja hietaisia suistomaita jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jäätikköjoki- ja rantakerrostumien päällä. Alavilla alueilla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen alueen vapauduttua jään tai veden alta.

4 MAAPERÄKARTAN SELITYS KARTTALEHTI , PELLO KIVENNÄISMAALAJIT (KALEVI MÄKINEN) Taulukko 1. Maalajit hehtaareina ja prosentteina maa-alasta Yleistä Kartoitettu alue sijaitsee Tornionjokilaaksossa ja käsittää Pellon keskustaajaman ja sen lähiympäristön. Alueen eteläraja on Lehmivaarassa ja pohjoisraja Jolmanputaan alueella. Idässä alue ulottuu Vähä Kukasvaaraan ja Kynäsvaaraan ja lännessä Tornionjokeen. Alueen korkokuvaa luonnehtivat korkeat vaarat sekä Tornionjoen laakso (Kuva 1). Tornionjoki virtaa kartoitetun alueen poikki pohjoisesta etelään. Tornionjoki ja Jolmanputaan kautta kaakkoon kulkeva laakso muodostavat alueen pohjatason, jonka korkeus on noin 78 metriä (mpy.). Jokilaaksosta maasto kohoaa kohti Kukasvaaraa ja Ritavaaraa. Pellon lähialueen korkeimmat kohdat ovat Ritavaara (309,5 m), Leveävaara (n. 256 m), Kukasvaaran Porttilaki (>250 m). Pellon keskustan eteläpuolella maaston pohjataso vaihtelee 78 ja 90 metrin välillä. Siitä kohoavat Vähä Kukasvaara hieman yli 170 metrin tason ja Ylinen Korpivaara 210 metrin korkeudelle. Alueen muiden vaarojen laet ovat metrin korkuisia. Pellon keskusta on osittain rakennettu Kylävaaran (>135 m) koillisrinteelle. Kallioalueet Kalliopaljastumia ja alle metrin paksuisen maakerroksen peitossa olevia alueita on 5,9 % karttaalueen maa-alasta (Taulukko 1). Suurimmat yhtenäiset kalliopaljastumat sijaitsevat Kynäsvaaran, Ylisen Korpivaaran, Kylävaaran, Iso Palovaaran ja Limpsiörovan alueilla. Kallioalueet sijaitsevat pääasiassa vaarojen lakialueilla, jossa maapeitteen paksuudet ovat yleensäkin pieniä. Rantavoimat ovat monin paikoin huuhtoneet vaarojen rinne- ja lakialueiden kalliot paljaiksi. Kalliopaljastumia on lisäksi Tornionjoen rannalla Valkeakosken ja Alisen Korpikosken välisellä alueella.

5 Kuva 1. Pellon alueen korkeusvyöhykekartta.

6 Kartta-alueen kallioperä koostuu pääasiassa Keski-Lapin graniittikompleksiin kuuluvista graniiteista. Alueen graniitit ovat karkearakeisia. Alueen länsiosassa Tornionjoen myötäisesti kulkee kapea kiillegneissi vyöhyke. MAAPERÄGEOLOGINEN KEHITYS Mannerjäätikön virtaussuunnat Kartta-alueen kalliopaljastumien uurresuunnat, kourut sekä moreenin kiviaineksen suuntaus osoittavat mannerjäätikön yleensä virranneen alueella lähes länsiluoteesta eli suunnasta 295 o o. Mannerjäätikön hiomia kallioita on näkyvissä vaarojen lakialueilla, muualla ne ovat maapeitteen verhoamia. Mannerjäätikkö on toiminut myös moreeniaineksen kuljettajana. Nuorimman jäätikön virtauksen lisäksi Pellon alueelta on löydetty merkkejä myös vanhemmasta jäätikön virtauksesta. Myllykankaalta ja Karamaasta on löydetty kolmea eri virtausvaihetta edustavia ristiuurteita, joiden mukaan vanhin virtaus tapahtui suunnasta 350 o. Nuorinta virtausta edustavat uurteet ( o ) ovat hyvin heikkoja ja ne edustanevat jäätikön deglasiaatiovaiheen aikaista paikallista jäätikön virtausvaihetta. Toistuvien jäätiköitymisten välisistä lämpimistä ajanjaksoista ovat todisteina Jaivuomalta, Sorvavaarasta ja Orajärveltä löydetyt moreeninalaiset lajittuneet ja orgaaniset kerrostumat. Jaivuoman ja Orajärven orgaanisten kerrostumien siitepölystöjen mukaan kasvillisuus kuvastaa nykyistä hieman kylmempää (2-3 o C) ilmastovaihetta eli niin kutsuttua interstadiaalivaihetta, joka oli todennäköisesti noin vuotta sitten. Alueella kasvoi tuolloin harvaa koivumetsää sekä vaivaiskoivua. Männyn ja haavan pölyjen osuus on hyvin pieni, joten alueella on kasvanut vain muutamia mäntyjä ja haapoja tai niiden pölyt ovat kaukolentoisia. Mannerjäätikön perääntyminen Mannerjäätikön reuna hävisi Pellon alueelta lopullisesti noin vuotta sitten. Kartta-alueella ei ole jäätikön reunan suuntaisia muodostumia. Alueen lähiympäristössä olevien maaperämuotojen perusteella mannerjäätikön reuna on vetäytynyt alueella kohti länttä ja länsiluodetta, mikä on sopusoinnussa jäätikön viimeisestä virtaussuunnasta kertovien uurteiden ja moreenin kivien suuntauksen kanssa. Jäätikön reunan perääntyessä maaston alavimmat alueet peittyivät muinaisen Itämeren peittoon. Itämeren kehitys Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta se peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Koska Itämeri oli tuolloin yhteydessä Atlantin valtamereen vain laskujoen välityksellä, se oli makeavetinen allas. Salmiyhteyden avauduttua valtamereen noin vuotta sitten pääsi suolaista vettä vähitellen Itämereen ja sen kehityksessä alkoi Litorinamereksi kutsuttu vaihe. Muinaisen Perämeren pohjukassa vesi muuttui suolaiseksi vasta noin vuotta sitten. Kartta-alueen ylin ranta syntyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen aikana noin vuotta sitten. Se sijaitsee kartta-alueen eteläosissa noin 200 metrin ja pohjoisosissa noin 195 metrin korkeudella. Vain Huhkajavaaran, Kivivaaran, Honkavaaran ja Ison Perävaaran laet kohosivat Ancylusjärven vedenpinnan yläpuolelle (kuva 2 A). Maankohoamisen seurauksena

7 Kuva 2. Maankohoaminen ja sen vaikutus Pellon alueen maisemaan muinaisen Itämeren eri kehitysvaiheissa. Sininen alue on Itämeren peittämää ja vihreät alueet vedenpinnan yläpuolella olleita alueita. Kuvassa A tilanne mannerjäätikön hävittyä alueelta vuotta sitten, jolloin korkein ranta oli 213 metrin tasolla. Kuvassa B tilanne noin vuotta sitten vedenpinnan oltua 150 metrin tasolla. Kuvassa C tilanne noin vuotta sitten, jolloin vedenpinta oli noin 120 metriä. Kuvassa D vedenpinnan taso on noin 90 metriä. Tällöin Itämeren kehityksessä alkoi Litorina-merivaihe (n vuotta sitten).

8 uutta maata paljastui nopeassa tahdissa veden alta. Maankohoaminen alkoi jo mannerjäätikön ohentuessa ja nopeimmillaan se on ollut heti jäätikön reunan peräännyttyä Pellon alueelta. Jäänreunan perääntymistä seuranneen ensimmäisen tuhannen vuoden aikana maankohoaminen oli noin 100 metriä (Saarnisto 1981). Sen jälkeen se on vähitellen hidastunut ja on nykyään Pellon alueella noin 7,0 mm vuodessa. Maan kohotessa syntyi uusia muinaisrantoja. Kartta-alueelta löytyy selviä rantapintoja Jaivaaran lisäksi myös Kivivaarassa, Mellajavaarassa ja Ylisessä Pellojärvenvaarassa. Muinaiset rantakerrostumat erottuvat luonnossa vaarojen rinteillä kivivöinä ja soraisina tai hiekkaisina valleina. Ancylus-järvivaihetta seuranneen Litorinamerivaiheen alkupuolella noin vuotta sitten Itämeri väistyi lopullisesti Pellon alueelta. Muinaisen Itämeren järvi- ja merivaiheiden aikana laaksoihin kerrostui savea. Maan vähitellen kohotessa ja Itämeren rantavyöhykkeen siirtyessä yhä alemmalle tasolle huuhtoutui vaarojen rinteiltä hiekkaa ja hietaa, joka kerrostui vaarojen alarinteille ja peitti alleen aikaisemmin syvään veteen kerrostuneen hiesun ja saven. Maan kohotessa hakeutui muinainen Tornionjoki nykyiseen uomaansa, ja osa savesta kului virtaavan veden irrottamana pois. Monin paikoin savi peittyi joen mukanaan kuljettamaan hietaan ja hiekkaan. Savea peittävien hiekka- ja hietakerrosten paksuus on yleensä noin 1,0-1,5 metriä, mutta se saattaa paikoin olla useamman metrin paksuinen. Jäätikön peräännyttyä länteen kohti Ruotsin tuntureita laskivat Tornionjoki ja Muonionjoki erillisinä jokina muinaiseen Itämereen. Vasta noin vuotta sitten ne yhtyivät ja laskivat Lappeasta yhtenä jokena Itämereen. Noin vuotta sitten Tornionjoen suisto oli Naamijoen kohdalla ja vuotta sitten se oli siirtynyt Lempeän eteläpuolelle. Silloiselle jokisuulle kerrostuneen suiston eli deltan pinta sijaitsee noin 93 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Seuraavien 800 vuoden kuluessa joen suisto mataloitui ja siirtyi Pellon ja Neistenkankaan alueelle, jossa delta-alueen alaosien pinta sijaitsee noin metrin (mpy) tasolla. Delta-alue on kerrostunut pääasiassa Ruotsin puolelle jokea johtuen maaston korkokuvasta. Suomen puolella Tornionjoki rajoittuu deltan kohdalla vaara-alueeseen, ja jokilaakso on kapea. Lisäksi joen virtaus on kohdistunut Suomen puolelle ja Ruotsin puoleinen alue on ollut suojapuolella. Pellon kirkon ja Jolmanputaan väliseltä deltatasanteelta on rakennusten perustuksien ja vesijohtojen kaivun yhteydessä löytynyt lukuisia puunkappaleita. Ne on löydetty deltan hiekkaisten ja niiden alla olevan saven rajapinnalta. Puut ovat kasvaneet deltan pinnalla sen kohottua hieman vedenpinnan yläpuolelle. Keväiset tulvat ovat todennäköisesti irroittaneet puut ylempää jokivarresta tai deltan yläosan pinnalta ja kerrostaneet ne sitten deltan etumaastoon tulvan kuljettaman hiekan matkassa. Yksi puunkappale on määritetty haavaksi ja sen iäksi on saatu radiohiilimenetelmällä 6590 ± 230 vuotta B.P. (Hel-944, suullinen tiedonanto H. Jungner). Haavan ajoitustulos on sopusoinnussa deltan eteläreunan kerrostumisajankohdan (noin vuotta sitten) kanssa. Kartoitusvuonna 1998 pellolainen Tapio Välimaa löysi vesijohtokaivannosta deltakerrostumien alla olevan saven pinnalta puukappaleita, joiden puulaji on määritetty männyksi (Pinus silvestris). Moreenikerrostumat Yleisin maalaji kartta-alueella on moreeni, joka peittää maa-alasta lähes 60 % (taulukko 1). Raekoostumukseltaan moreeni on pääasiassa hiekkamoreenia. Moreeni on syntynyt jäätikön kallioperästä tai sen päällä olleista maalajeista irrottamasta, kuljettamasta ja kerrostamasta kiviaineksesta. Kuljetuksen aikana jäätikkö murskasi ja sekoitti irrottamaansa ainesta. Moreeni on lajittumaton maalaji, joka sisältää kaikkia raekokoja savesta lohkareisiin. Kartta-alueen moreenit ovat pääasiassa hiekkamoreenia. Moreeni esiintyy pääosin 1-3 metrin paksuisena kallioperää verhoavana pohjamoreenipeitteenä vaarojen rinteillä ja laaksoissa. Moreenipeite on yleensä ohuimmillaan kallioperän kohoumilla ja

9 paksuimmillaan niiden välisissä painanteissa ja alavilla alueilla. Ylimmän rannan alapuolisilla alueilla moreenin pinnalla on yleisesti rantavoimien huuhtoma 0,3-0,5 metrin paksuinen harmaanruskea löyhä kerros. Sen kivisyys ja lohkareisuus saattaa olla suuri, mutta hienoaines puuttuu lähes kokonaan. Huuhtoutuneen kerroksen alla moreeni on harmaata ja selvästi tiiviimpää kuin pintaosassa. Kartta-alueen eteläosassa on Viiavaaransaajon drumliini, joka on suuntautunut Pellojärven kautta Kukasjärvelle kulkevan WNW-ESE-suuntaisen laakson mukaisesti. Kumpumoreenia ei esiinny karttalehden alueella. Karkearakeiset kerrostumat Kartta-alueen karkearakeiset kerrostumat ovat Tornionjoen laaksossa sijaitsevia hiekkaisia ja hietaisia jokikerrostumia. Jäätikköjokikerrostumia ei esiinny kartta-alueella. Rantakerrostumat Kartta-alueella rantakerrostumia tavataan yleisesti ylimmän rannan ( m mpy.) alapuolelta. Rantakerrostumat ovat yleensä kivikoita tai kivi- ja soravalleja, joista hienoimmat lajitteet ovat huuhtoutuneet pois. Selvimmät muinaisrannat syntyivät ylimmille korkeustasoille. Niiden syntyaikana alueen lounais- ja eteläpuolella oli vielä runsaasti avointa ulappaa, ja aallokon kulutustyö oli voimakasta. Paikoin rantakerrostumat näkyvät ohuina ja tasaisina, muita maalajeja peittävinä hiekka- ja sorakerroksina. Kartta-alueella rantakerrostumia on nähtävissä muun muassa Limsiörovassa, Mämmijoensaajossa sekä Valkeakoskenvaarassa. Rantakerrostumat ovat karttaalueella kerrospaksuudeltaan varsin ohuita, 0,5-1,5 metrin paksuisia. Humusta sisältävän pintakerroksen poiston jälkeen hiekan ja soran ottamiseen jää hyvin vähän ainesta. Jokikerrostumat Tornionjoen laaksossa Lempeässä, Havelanperällä, Ylirannalla, Hannunvainionniemessä, Hirvaskoskenkankaalla ja Mämmilässä on hiekkaisia ja hietaisia jokikerrostumia. Hienorakeiset kerrostumat Jäätikön reunan perääntyessä länsiluoteeseen alue peittyi paksujen vesimassojen alle. Jäätiköltä virranneet sulamisvedet kuljettivat runsaasti kiviainesta, jonka hienojakoisin osa kulkeutui syvään veteen ja kerrostui maaston painanteisiin savikoiksi. Savea on kerrostunut Tornionjoen laakson ja Pellojärven alueilla. Maankohoamisen seurauksena vedenpinta on laskenut ja savikoiden päälle on kerrostunut matalaan veteen kerrostunutta hiesua, hienoa hietaa ja hietaa, jotka peittävät yli metrin paksuisina kerroksina alueen kaikkia savikerrostumia. ELOPERÄISET KERROSTUMAT (Matti Maunu) Turvekerrostumat Kartta-alueella on eloperäisiä kerrostumia 1091 ha eli 25,7 % maa-alasta, mikä on hieman vähemmän kuin muualla Tornionlaaksossa. Pääosa turvekerrostumista on yli metrin paksuisia ja ne ovat suurelta osin ravinteikkaiksi, saravaltaisiksi kartoitettuja. Rahkavaltaisia (niukkaravinteisia) kerrostumia on vain 10 ha (0,2 %). Soistuneimmat alueet ovat kartta-alueen etelä- ja keskiosissa. Soistuminen ja turpeen muodostuminen alkoi alueen paljastuttua muinaisesta Itämerestä maaston painanteissa ja heikosti vettä läpäisevillä alueilla.

10 Suokasvillisuuden aluejaossa suot sijaitsevat Perä-Pohjanmaan ja Eteläisen Peräpohjolan aapasoiden vaihettumisvyöhykkeessä. Suotyypeiltään ne ovat pääosin erilaisia nevoja ja rämeitä. Suuri osa soista on ojitettu metsätalouden tarpeita varten. Kartoituksen yhteydessä ei ole suoritettu yksityiskohtaisia turvetutkimuksia, joten koko alueen turvekerrostumien määrästä ja laadusta sekä soveltuvuudesta esimerkiksi energiaturvetuotantoon ei ole tietoa. Aiemmin tutkimuksia on suoritettu Korpivuoman ja Siltajänkkä-Viiavaaranvuoman alueilla. Niiden turve on heikohkosti maatunutta ja saravaltaista. Suurin havaittu turvepaksuus on 4,2 m. Korpivuoma sopii välttävästi energiaturvetuotantoon. Taulukko 2. Suokairaustiedot, turpeen raaka (H1-4) pintakerros m (a) ja kokonaispaksuus (b) no. a b no. a b 401 1,0 2, ,5 2, ,5 3, ,0 1, ,0 3, ,5 1,2 POHJAVESI (Ulpu Väisänen) Pohjaveden esiintyminen Pohjavettä syntyy, kun sade- ja sulamisvesi suotautuu maahan. Sen muodostumiseen vaikuttavat eniten sateen määrä ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta ja roudan kesto. Pohjavedeksi suotautuvan veden määrään vaikuttavat myös kasvillisuus, maanpinnan muodot, pintakerroksen kosteus, maalajien raekoko, kerrosrakenne ja tiiveys. Pohjavettä varastoituu eniten huokoisiin ja paksuihin hiekka- ja sorakerrostumiin, kallioperässä ruhjeisiin ja rakoihin. Parhaat pohjavesiesiintymät ovat hiekka- ja soramuodostumissa. Niiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kerrostumien paksuus yleensä riittävä pohjaveden runsaalle varastoitumiselle. Karttaalueella ei ole pohjaveden hyödyntämisen kannalta merkittäviä hiekka- ja soramuodostumia. Suurimmat hiekkakerrostumat ovat jokikerrostumia Tornionjokilaaksossa. Niiden mahdollisten pohjavesivarojen hyödyntämisen esteenä ovat osittain tiestö ja asutus. Kartta-alueen yleisin maalaji on moreeni ja siitä suurin osa vettä huonosti läpäisevää pohjamoreenia. Pohjamoreenin rakenne on yleensä niin tiivis, että sen pohjavesi riittää vain talokohtaiseen käyttöön. Pohjaveden laatu Pohjaveden laatuun vaikuttavat maaperään suotautuvan veden sisältämät suolat, maa- ja kallioperän rakenne ja mineraalikoostumus. Pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä kasvaa viipymän pidetessä. Moreenissa virranneessa pohjavedessä liuenneiden aineiden määrä on yleensä suurempi kuin hyvin vettä johtavien, lajittuneiden ja karkeiden maalajien pohjavedessä.

11 Taulukko 3. Pohjaveden laatu Pellon kartta-alueella ( ). MOREENI.. KALLIO Lähteet (2 kpl) Kaivot (2 kpl) Porakaivot (2 kpl) KENTTÄMÄÄRITYKSET ph 6,3 6,2 6,7 6,2 7,2 6,2 Sähkönjohtavuus, ms/m 25 C 3,0 4,4 10,2 33,2 7,9 9,0 Lämpötila C 2,9 2,7 6,3 6,6 4,1 6,5 Hiilidioksidi CO2 mg/l Happi O2 % 92,5 61, ,1 75,8 102 LABORAT.MÄÄRITYKSET ph 6,6 6,5 6,9 6,4 7,5 6,6 Sähkönjoht. ms/m 25 C 3,0 4,3 11,0 33,6 8,6 9,1 Väriluku Pt mg/l <5 < <5 5 KMnO4-luku mg/l 2,4 5,8 7,3 14,1 1,8 4,0 Piihappo SiO2 mg/l 11,2 10,6 12,8 15,1 8,9 11,0 Alkaliteetti mmol/l 0,2 0,3 0,6 1,6 0,7 0,5 Bikarbonaatti HCO3 mg/l 13,4 20,7 36,6 99,4 43,9 30,5 Sulfaatti SO4 mg/l 2,8 3,6 13,6 14,1 4,2 7,4 Kloridi Cl mg/l 0,8 0,6 1,6 44,5 0,6 1,8 Bromidi Br mg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Fluoridi F mg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,2 <0,1 Nitraatti NO3 mg/l <0,2 <0,2 4,8 2,6 1,7 6,6 Fosfaatti PO4 mg/l <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Kalsium Ca mg/l 2,0 3,4 11,9 37,4 6,9 5,6 Magnesium Mg mg/l 0,6 1,1 1,7 3,2 2,8 2,3 Kokonaiskovuus dh 0,4 0,7 2,0 6,0 1,6 1,3 Natrium Na mg/l 1,7 2,4 4,1 17,9 3,3 4,3 Kalium K mg/l 0,7 1,0 2,5 4,3 0,7 3,8 Hopea Ag μg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Alumiini Al μg/l 1,7 6,3 26,3 51,6 1,6 12,4 Arseeni As μg/l <0,05 <0,05 0,08 0,31 <0,05 <0,05 Boori B μg/l 0,7 2,8 22,6 9,1 4,6 14,3 Barium Ba μg/l 3,8 5,9 37, ,4 18,7 Berylli Be μg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Vismutti Bi μg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Kadmium Cd μg/l <0,02 <0,02 <0,02 0,07 <0,02 <0,02 Koboltti Co μg/l <0,02 0,02 0,15 1,0 <0,02 0,15 Kromi Cr μg/l 0,4 0,3 0,2 1,0 0,3 0,4 Kupari Cu μg/l 0,5 0,5 3,0 20,3 3,9 21,6 Rauta Fe mg/l <0,03 <0,03 <0,03 0,55 <0,03 <0,03 Litium Li μg/l 0,4 1,2 0,3 0,6 0,7 0,4 Mangaani Mn μg/l 0,2 0,3 2,7 84,8 0,1 0,5 Molybdeeni Mo μg/l 0,3 0,2 0,1 0,1 1,6 0,1 Nikkeli Ni μg/l 0,5 0,5 1,0 5,0 0,3 0,8 Lyijy Pb μg/l <0,03 <0,03 0,08 0,97 0,11 0,3 Rubidium Rb μg/l 2,5 2,4 5,2 16,0 1,1 3,7 Antimoni Sb μg/l <0,02 <0,02 0,03 0,08 <0,02 <0,02 Seleeni Se μg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Strontium Sr μg/l 15,7 20,6 54, ,4 33,1 Torium Th μg/l <0,02 <0,02 <0,02 0,04 <0,02 <0,02 Tallium Tl μg/l <0,02 <0,02 <0,02 0,02 <0,02 <0,02 Uraani U μg/l 0,06 0,49 0,05 0,2 8,6 0,23 Vanadiini V μg/l 0,2 0,2 0,3 0,5 2,1 0,1 Sinkki Zn μg/l 2,3 2,8 29,8 77,3 9,7 19,2

12 Kartoitta-alueelta on analysoitu 6 pohjavesinäytettä, joista 2 on otettu lähteistä, 2 kuilukaivoista ja 2 porakaivoista. Pohjavesi on keskimäärin lievästi hapanta ja liuenneiden aineiden pitoisuudetovat enimmäkseen pieniä. Analysoidut vedet täyttävät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatiukset ja - tavoitteet. Yhden kaivon rautapitoisuus oli hieman sallittua enimmäis-pitoisuutta suurempi. Taulukossa 2 on esitetty analyysitulokset tutkituista kaivoista ja lähteistä. MAAPERÄN KÄYTTÖ (Kalevi Mäkinen) Hiekka- ja soravarat Kartta-alueen maa-alasta on hiekkaa vain 4,5 %. Suurimmassa osassa hiekkakerrostumia on leikkauksia ja jäljellä olevat pohjavedenpinnan yläpuolella olevat massamäärät ovat hyvin pieniä. Alueen maaperä rakennuspohjana Maaperän rakennettavuuteen vaikuttaa ensisijaisesti maaperän raekoostumus, joka vaikuttaa puolestaan maaperän routivuuteen, kantavuuteen ja kaivettavuuteen. Muita rakennettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat maaperän paksuus, kerrosjärjestys ja kokoonpuristuvuus sekä maaston korkeus- ja kaltevuussuhteet. Kartta-alueen maaperä voidaan jakaa maalajien yleisten rakennettavuusominaisuuksien perusteella karkeasti kolmeen luokkaan: rakennettavuudeltaan hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin alueisiin. Näistä poikkeavia ovat kallioalueet, jotka ovat hyvin kantavia ja rakennuspohjana hyviä, mutta rakentaminen kalliopohjalle hyvin kallista. Louhintatarve ja usein jyrkkärinteiset kallioperän pinnanmuodot nostavat kustannuksia. Rakennettavuudeltaan hyviä maalajeja ovat sora, hiekka, karkea hieta sekä hiekkamoreeni. Kantavuus näiden maalajien alueilla on yleensä hyvä. Hiekka ja sora ovat routimattomia maalajeja. Hiekkamoreeni on routiva maalaji, mutta sen routiminen on suuresti riippuvainen sen sisältämän hienoaineksen määrästä. Rakennettavuuden kannalta keskinkertaisia ovat ns. kaksoismaalajit, joiden pintamaalaji ovat routivia kuten savi, hiesu, hienohieta tai turve ja pohjamaalajina on sora, hiekka, karkea hieta tai hiekkamoreeni (esim. 0,7 hiesu/hiekka). Näiden alueiden kantavuus on korkeintaan keskinkertainen. Rakentamisen yhteydessä pintamaalaji joudutaan yleensä poistamaan. Rakennettavuuden kannalta huonoja maalajeja ovat savi, hiesu, hienohieta ja ne kaksoismaalajit, joiden pohjamaana on routivia hienorakeisia maalajeja tai hienoainesmoreeni. Nämä maalajit ovat yleensä kantavuudeltaan huonoja. Lisäksi tähän luokkaan kuuluu turve kokoonpuristuvuutensa vuoksi. Pellon kartta-alueella on rakennettavuudeltaan hyviä alueita lähes 62 % maa-alasta ja kallioalueita 6 %. Rakennettavuudeltaan huonot alueet ovat pääasiassa kartta-alueen alavat osat ja vaarojen väliset painanteet, joissa on turvetta sekä hiesua ja hienoa hietaa. Niiden osuus alueen maa-alasta on noin 30 %. Rakennettavuudeltaan keskinkertaisia alueita on noin 1 % maa-alasta. Maaperäkartoituksessa maalajit on kuvattu pääasiassa vain metrin syvyyteen saakka, joten maaperäkartta antaa vain yleiskuvan alueen maaperän rakennettavuudesta. Rakennuspohjan laadun varmistamiseksi tulee aina suorittaa lisätutkimuksia. Esimerkiksi Tornionjoen laaksossa esiintyy savea hieman yli metrin paksuisen hiekka- tai hietakerroksen alla. Tämä kantavuutta heikentävä kerrosjärjestys on otettava huomioon suunniteltaessa suurta kantavuutta vaativia rakenteita alueelle. Yksityiskohtaiset tiedot alueen maa-aineksista, soista ja turvevaroista sekä pohjavesiesiintymistä on tilattavissa Geologian tutkimuskeskuksesta, PL 77, Rovaniemi.

13 Taulukko 4. Karttalehden kairaustiedot. Piste Kerroksen alaraja (m) Piste Kerroksen alaraja (m) nro ja maalaji nro ja maalaji 301 2,5 Tu 2,9 Hs 302 1,7 Hk 2,0 HHt 4,7 Mr 8,4 Ht 3,5 Hs 4,7 Mr 13,0 HHt KIRJALLISUUTTA : Haavisto, M. (toim.), Maaperäkartan käyttöopas 1:20 000/1: Geologian tutkimuskeskus. Opas 10. Espoo. 80 s. Saarnisto, M Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A III. Geologica - Geographica p.

14 MAAPERÄKARTAT Suomen maaperä 1 : , painettu 1984 (sisältyy myös Suomen kartaston vihkoon ; geologia), esittää maaperää värein ja symbolein syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina muodostumina. Kartta on saatavissa myös numeerisena. Suomen ja Venäjän Federaation luoteisosan maaperä ja sen raaka-ainevarat 1 : , painettu 1993 kahtena karttalehtenä. Kartassa esitetään maaperägeologisten muodostumien ohella tärkeimmät kvartäärikerrostumien hyödyntämiskohteet. Kartta on saatavissa myös numeerisena. Suomen Geologinen Yleiskartta. Maaperäkartta 1 : Painettu Etelä- ja Keski-Suomen osalta vuosina vanhan yleiskartan pohjalle (9 lehteä kantakartaston vanhan lehtijaon mukaan) ja Pohjois-Suomen osalta vuosina uuden yleiskartan pohjalle (13 lehteä uuden lehtijaon mukaan). Monivärinen kartta esittää maaperää osin geologisina muodostumina ja osin maalajialueina ja antaa karkean kuvan maaperän rakenteesta ja maalajien jakaumasta maakuntatasolla. Kartta puuttuu kapealta itälänsisuuntaiselta vyöhykkeeltä, suunnilleen Oulun korkeudelta ja aivan maan eteläisimmästä osasta. Vanhimmissa maaperäkartoissa on pohjakartasta ja työmenetelmistä johtuvia puutteellisuuksia. Suomen Geologinen kartta. Maaperäkartta 1 : Vuoteen 2000 mennessä karttoja on painettu lähinnä Etelä-Suomesta 77 kpl. Monivärinen kartta esittää geologisia muodostumia ja maalajeja yleiskarttaa yksityiskohtaisemmin. Useimmista kartoista on saatavina myös karttalehtiselostukset. Lähes kaikki karttalehdet ovat saatavissa myös numeerisessa muodossa. Maaperäkartta 1 : ja 1 : Vuoteen 2000 mennessä on maastamme kartoitettu kolmasosa. Moni- tai yksiväristä, peruskarttapohjalle painettua maaperäkarttaa kääntöpuolelle painettuine selostuksineen on valmiina 552 kpl ja sen lisäksi yksinomaan digitoituna noin 300 kpl. Pohjois-Suomen kartat on pääosin julkaistu 1 : mittakaavassa. Työn alla oleva kartta-aineisto numeeristetaan, samoin tehdään myös painetutulle kartta-aineistolle. Maaperäkartat ja niihin liittyvät tiedot ovat saatavissa erilaisina tulosteina tai siirtotiedostoina. Tietoja voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa, maankamaran raakaainevarojen selvittelyssä yms. MAAPERÄKARTOITUSPALVELUT Geologian tutkimuskeskus tekee maksullisena palveluna suurimittakaavaisia ja temaattisia (1 : : ) maaperäkartoituksia, joissa otetaan huomioon tilaajan erityistarpeet. Kartoituksen yhteydessä tehdään kairauksia ja geofysikaalisia mittauksia tilaajan toivomassa laajuudessa. Yksityiskohtaisia tietoja maa-aineksista, turvevaroista ja pohjavesitutkimuksista voi tiedustella Geologian tutkimuskeskuksesta. Numeerisia perustietoaineistoja on saatavissa paikkatietojen yhteiskäytön kautta tai suoraan GTK:sta erilaisina siirtotiedostoina. Teemakarttoja pystytään tuottamaan alueilta, missä geologisen kartoitustiedon määrä on riittävän kattavaa ja monipuolista. GTK:n yhteyshenkilöt selvittävät edellytykset teemakarttojen tuottamiseen. Geologian tutkimuskeskuksen osoitteet Etelä-Suomen aluetoimisto PL 96 (Betonimiehenkuja 4) ESPOO Puh Fax Internet: Väli-Suomen aluetoimisto PL 1237 (Neulaniementie 5) KUOPIO Puh Fax Pohjois-Suomen aluetoimisto PL 77 (Lähteentie 2) ROVANIEMI Puh Fax

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 08 OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Rovaniemi 2001 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

LEMPEÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LEMPEÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2623 11 LEMPEÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 12 NAAMIJOKI 2641 03 2641 06 RIIPISENVAARA MUSTITUNTURI 2623 11 2641 02 2641

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI

Lisätiedot

PELLOJÄRVEN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ

PELLOJÄRVEN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2641 01 PELLOJÄRVEN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 11 2641 02 2641 05 LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello 2623

Lisätiedot

AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA LEHTI 2613 09 AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen Rovaniemi 2000 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli

Lisätiedot

KITTISVAARAN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ

KITTISVAARAN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2641 02 KITTISVAARAN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 12 NAAMIJOKI 2641 03 2641 06 RIIPISENVAARA MUSTITUNTURI 2623

Lisätiedot

NORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN SELITYS

NORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET NORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN 3612 09 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT, POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemi

Lisätiedot

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS

SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena.

Lisätiedot

KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS

KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN 3613 08 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 02 RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio K Röyttä 254102 254105 RÖYTTÄ ALA-KAAKAMO

Lisätiedot

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHDET 2713 08 ja 11 KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 271309 271312 273103 ÄKÄSJOKISUU RAUTUVAARA NIESASELKÄ 271308 271311 273102 KOLARI KOLARI

Lisätiedot

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 01 JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Siilinjärvi 3331 11 3333 02 3333 05 SIILINJÄRVI TIHVONJÄRVI KESÄMÄKI Muuruvesi 3331 10 3333 01 3333 04

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti: 2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

SAARIHOVIN MAAPERÄKARTAN SELITYS

SAARIHOVIN MAAPERÄKARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET SAARIHOVIN 2534 09 MAAPERÄKARTAN SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 05 ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 254109 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio KEMINMAA Lautiosaari Röyttä

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3514 10 PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351408 TYRÄSUO 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI A 351407 AITTOJÄRVI 351410

Lisätiedot

HYLKIKALLAN JA OLHAVAN MAAPERÄKARTTOJEN SELITYS

HYLKIKALLAN JA OLHAVAN MAAPERÄKARTTOJEN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET HYLKIKALLAN 2534 05 JA OLHAVAN 2534 08 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

OLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN SELITYS

OLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET OLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN 3612 12 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT Jari Nenonen & Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen POHJAVESI Ulpu

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

UNNUKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

UNNUKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3243 01 UNNUKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 11 3243 02 3243 05 KONNUSVESI LEPPÄVIRTA KURJALA Leppävirta Sorsakoski 3241 10 3243 01 3243 04 SORSAKOSKI

Lisätiedot

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 09 VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 361404 361407 361410 KULUSSELKÄ VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI ISO 361306 TENNILÄ 361309 VANTTAUSKOSKI

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen

Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen PISSIV RTTA-ALUEEN M Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Suomen maankamara koostuu ikivanhasta perusblliosta eli kalliopergstg ja sita peittavista maalajeistsa

Lisätiedot

an ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjaatikot pienenivat. Pohjois-Euroopasta ne havisivat lahes kokonaan.

an ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjaatikot pienenivat. Pohjois-Euroopasta ne havisivat lahes kokonaan. Suomen maankamara koostuu ihvanhasta peruskalliosta eli Bal%iopergstl ja sita peittavis ta maizalajeista eli maapergstg. Maapeite ei ole yhtenainen, vaan kalliopera on paikoin paljastuneena. Maapeitteen

Lisätiedot

PEKKALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PEKKALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 12 PEKKALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Tapio Muurinen 361407 361410 VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI 363201 ISO SEVERIVAARA 361309 VANTTAUSKOSKI

Lisätiedot

NILSIÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

NILSIÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 04 NILSIÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3334 02 3334 05 3334 08 REITTIÖ KEYRITTY RUMMAKKO 3334 01 3334 04 3334 07 KONTTIMÄKI NILSIÄ PISA Nilsiä 3333

Lisätiedot

SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3632 09 SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Matti Maunu 364104 364107 364110 KEMIJÄRVI ISOKYLÄ PIETARISELKÄ 363206 363209 363212 RUOPSA SOPPELA UNTAMOVAARA

Lisätiedot

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 11 PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Matti Maunu 361309 VANTTAUSKOSKI 361312 PEKKALA 363103 LISTIMÄ-SUUAS 361308 KUMPUKIVALO

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

YLITORNION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLITORNION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2613 08 YLITORNION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen Rovaniemi 2000 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3243 02 LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 12 3243 03 3243 06 ORAVIKOSKI LÄNSI-SAAMAINEN TUPPURINMÄKI 3241 11 3243 02 3243 05 KONNUSVESI LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 10 PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 08 3233 11 HIISMÄKI MIELOJÄRVI 4211 02 PARKUMÄKI 4 VAR 3233 07 3233 10 KYRSYÄ PIHLAJALAHTI Kallislahti

Lisätiedot

SYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 03 SYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 10 3343 01 3343 04 YLÄ-VARPANEN JUMINEN ÄLÄNNE 3332 12 3334 03 3334 06 PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ KANGASLAHTI

Lisätiedot

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 06 KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3241 01 3241 04 3241 07 HAAPAKOSKI KOTAMÄKI RUUHILAMPI Jäppilä 3232 03 3232 06 3232 09 PIEKSÄMÄKI

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3422 12 YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouni Pihlaja, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351107 351110 351301 KIIMINKI HANNUSPERÄ JOLOSKYLÄ 342209 342212 342403

Lisätiedot

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 05 SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 03 3341 06 3341 09 VALKEISKYLÄ KAUPPILANMÄKI SONKAJÄRVI Sonkajärvi 3341 02 3341 05 3341 08 IISALMI

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

HYRYNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3443 08 HYRYNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3443 06 3443 09 ISO TUOMIVAARA HAAPOLA 4421 06 HOIKKA Hyrynsalmi 3443 05 3443 08 LIETEKYLÄ

Lisätiedot

SELÄNTAUKSEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SELÄNTAUKSEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 11+3312 02 SELÄNTAUKSEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 2334 09 2334 12 3312 03 3312 06 ALVAJÄRVI PIHTIPUDAS RÖNNYNKYLÄ Pihtipudas 2334 08 2334 11 3312

Lisätiedot

SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen

SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2543 01 SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen 254111 254302 254305 KIRVESAAPA VIANTIENJOKI ALA-JOKIKYLÄ # Maksniemi # Simo 254110

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 12 + 3312 03 PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Muurasjärvi 2343 07 2343 10 3321 01 3321 04 MUURASJÄRVI RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI 2334 09 2334

Lisätiedot

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3242 04 KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Kuopio 2005 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3312 05 ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 2334 12 3312 03 3312 06 3312 09 PIHTIPUDAS RÖNNYNKYLÄ LIITONMÄKI Pihtipudas 2334 11 3312 02 3312 05 3312

Lisätiedot

RÖNNYNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

RÖNNYNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3312 06 RÖNNYNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen I 234310 332101 332104 332107 RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI HIIDENNIEMI 233412 331203 331206 331209 PIHTIPUDAS

Lisätiedot

KONNUSVEDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KONNUSVEDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3241 11 KONNUSVEDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 09 3241 12 3243 03 MÄKRÄMÄKI ORAVIKOSKI LÄNSI-SAAMAINEN 3241 08 3241 11 3243 02 SORSAVESI KONNUSVESI

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PAKINMAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PAKINMAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 02 PAKINMAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE 3231 11 3233 02 3233 05 NARILA PAKINMAA TUUSMÄKI

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JUANKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 08 JUANKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 333306 333309 333312 431103 HALUNA VUOTJÄRVI VIITANIEMI Juankoski 333305 333308 333311 431102 KESÄMÄKI

Lisätiedot

LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 05 LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson ja Ulpu Väisänen 244403 SANTONEN 244406 PAJUNIEMI 244409 OULU 244402 SÄÄRENPERÄ 244405 LUMIJOENSELKÄ 244408

Lisätiedot

KOMOTTAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOMOTTAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3611 12 KOMOTTAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu, Vesa Perttunen ja Ulpu Väisänen 3612 3 361207 361210 ROVANIEMI OIKARAINEN 361401 JYRHÄMÄVAARA

Lisätiedot

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3212 01 MUURATJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä

Lisätiedot

KOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4321 06 KOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 334410 432201 TAPPOJOKI 432204 PUUKARI 432207 LAMPAREVAARA 334312 432103 HIIRIKYLÄ 432106

Lisätiedot

PÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 12 PÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 07 3341 10 3343 01 HERNEJÄRVI YLÄ-VARPANEN JUMINEN 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ

Lisätiedot

JUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 01 JUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3231 11 3233 02 3233 05 NARILA PAKINMAA TUUSMÄKI Juva 3231 10 3233 01 3233 04 NÄÄRINKI JUVA PAATELA 3142 12 3144

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 05 TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE RANTASALMI 3233 02 3233 05 3233 08 PAKINMAA TUUSMÄKI

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4241 11 TUUPOVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Espoo 2009 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja

Lisätiedot

TIHUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TIHUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 12 TIHUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Sorsakoski 3241 07 3241 10 3243 01 RUUHILAMPI SORSAKOSKI UNNUKKA Jäppilä 3232 09 3232 12 3234 03 JÄPPILÄ TIHUSNIEMI

Lisätiedot

MAANINGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

MAANINGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3331 06 MAANINGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 3332 01 3332 04 3332 07 TUOVILANLAHTI KÄÄNNINNIEMI ALA-PITKÄ Maaninka 3331 03 3331 06 3331

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PIEKSÄMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 03 PIEKSÄMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3223 10 3241 01 3241 04 MATARAMÄKI HAAPAKOSKI KOTAMÄKI 3214 12 3232 03 3232 06 PALTANEN PIEKSÄMÄKI

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PAJUMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PAJUMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 12 PAJUMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino Kaavi 3333 07 3333 10 VÄSTINNIEMI KAAVI 4311 01 KAAVI 4311 04 LUIKONLAHTI Luikonlahti 3244

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

KONTTIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KONTTIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 01 KONTTIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Varpaisjärvi 333211 333402 333405 VARPAISJÄRVI REITTIÖ KEYRITTY 333210 333401 333404 HANNONMÄKI KONTTIMÄKI

Lisätiedot

LIKLAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LIKLAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4314 10 LIKLAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 431408 KYLÄNLAHTI 431411 JAMALI 433202 LIEKSA LIEKSA 431407 HATTUSAARI 431410 LIKLAMO 433201

Lisätiedot

REITTIÖN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

REITTIÖN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 02 REITTIÖN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 12 3334 03 3334 06 PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ KANGASLAHTI Varpaisjärvi 3332 11 3334 02 3334 05 VARPAISJÄRVI

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 07 KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 05 3233 08 3233 11 TUUSMÄKI HIISMÄKI MIELOJÄRVI PA 3233 04 3233 07 3233 10 PAATELA KYRSYÄ PIHLAJALAHTI KA

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

KUHMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KUHMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4413 05 KUHMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Häikiö 441303 JUONTO 441306 TIMONIEMI 441309 VARAJOKI 441302 RUUNAKANGAS 441305 KUHMO KUHMO 441308

Lisätiedot

KIIVENNAI~SMAALAJIT Jari Nenonen POHJAVESI

KIIVENNAI~SMAALAJIT Jari Nenonen POHJAVESI KIIVENNAI~SMAALAJIT Jari Nenonen POHJAVESI Jari Nenonen Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa

Lisätiedot

LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 03 LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3232 10 3234 01 3234 04 SAVUNIEMI JOROINEN TIEMASSAARI 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI

Lisätiedot

PAJUKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PAJUKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4321 05 PAJUKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 334312 432103 HIIRIKYLÄ 432106 KOPPELO Valtimo 432109 VALTIMO 334311 432102 SAARIMÄKI

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

HIIRIKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

HIIRIKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3343 12 + 4321 03 HIIRIKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3344 07 3344 104322 01 HIIDENVAARA TAPPOJOKI 4322 04 PUUKARI 3343 09 3343 12

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 02 TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko 2242 12 2244 03 2244 06 Karstula RANTAKYLÄ KARSTULA AHO-VASTINKI 2242 11 2244 02 2244

Lisätiedot

PEKANPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PEKANPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2613 10 PEKANPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jukka Räisänen, Vesa Perttunen & Ulpu Väisänen # Ylitornio 261308 YLITORNIO 261311 REVÄSVAARA 263102 VÄYSTÄJÄ 261307 KAINUUNKYLÄ

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

JÄPPILÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JÄPPILÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 09 JÄPPILÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski Sorsakoski 3241 04 3241 07 3241 10 KOTAMÄKI RUUHILAMPI SORSAKOSKI Jäppilä 3232 06 3232 09 3232 12

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

SÄYNEISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

SÄYNEISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 10 + 4312 01 SÄYNEISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3334 08 3334 11 4312 02 RUMMAKKO HANKAMÄKI 4312 05 VAIKKO 3334 07 3334 10 4312

Lisätiedot

PUUMALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUUMALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3143 09 PUUMALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3144 04 3144 07 3144 10 KAIPAALA KERINIEMI KIETÄVÄLÄNVIRTA 3143 06 Puumala 3143 09 3143 12 ROKANSALO PUUMALA

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

NUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN SELITYS

NUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN SELITYS MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET NUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN 3612 06 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT Peter Johansson ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu POHJAVESI Ulpu Väisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MUITTARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

MUITTARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 04 MUITTARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko O 224402 224405 224408 TUHMALAMPI KALMARI KOLKANLAHTI SAARIJÄRVI 224401 224404 224407 PYLKÖNMÄKI

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot