Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen

Transkriptio

1 PISSIV RTTA-ALUEEN M Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen ISBN URN:NBN:fi-fe999999

2 Suomen maankamara koostuu ikivanhasta perusblliosta eli kalliopergstg ja sita peittavista maalajeistsa eli maaper5st5. Maapeite ei ole yhtenainen, vaan kalliopera on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta keskipaksuus on vain 8,5 m. Maapera on syntynyt maapallon kehityshistorian nuori an kauden, kvartaarikauden aikana. Se alkoi 2-3 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan asti. Kvartaarikaudella oli useita jaakausia, joiden aikana mannerjaatikot peittivat laajoja alueita Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jaakausien valisina nk. interglasiaaliaikoina ilmasto oli nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyista lampimampi. Viimeisin jaakausi, jota kutsutaan Veiksel-jaakaudeksi, alkoi vuotta sitten ja paattyi noin vuotta sitten. Sen alkupuolella oli kaksi leudomman ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihetta, joiden aikana mannerjaatikot pienenivat. Pohjois-Euroopasta ne havisivat lahes kokonaan. Suomen maapera on paaosin syntynyt viimeisimman jaakauden aikana ja sen jalkeen. Paikoin tavataan viimeista jaakautta vanhempia jaakautisia seka interglasiaalisia ja -stadiaalisia kerrostumia. Niita tutkimalla on saatu kuva maa e kvartaarikautisesta kehityksesta. Mannerjaatikon toiminnan tuloksena, paaosin sen reunaosan alla, syntyi moreenia. Se on yleisin maalaji, jota esiintyy kallioperaa myotailevana peitteena ja erilaisina moreenimuodostumina. Mannerjaatikon sulaessa valtavat vesivirrat eli jaatikkojoet koversivat erilaisia uomia. Ne myos kerrostivat lajittelemaansa soraa ja hiekkaa jaatikon alle harjuiksi (esim. Punkaharju) ja sen eteen suistoiksi eli deltoiksi (Salpausselat ovat sarja vierekkaisia reunadeltoja). Mannerjaatikon sulaessa poistui maankuorta kuormittanut 2-3 kilometrin paksuinen jaakerros, jonka alas painama maankuori alkoi vahitellen kohota aiempaan asemaansa. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa ja jatkuu yha. Suuri llaan maankohoaminen on Merenkurkussa, lahes metri ja pienirnrnillaan Kaakkois-Suomessa, alle 20 senttimetria sadassa vuodessa. Yli puolet maamme pinta-alasta oli painunut niin syvalle, etta mannerjaatikon sulaessa vesi peitti alueita, jotka nykyaan ovat kohonneet jopa yli 200 metria nykyisen merenpinnan ylapuolelle. Taman ns. ylimman rannan alapuolelle kerrostui seisovassa vedessa muinaisissa Itameren vaiheissa savea ja hiesua. Maankohoamisen vuoksi ylimman rannan alapuolella esiintyy kohoumien rinteilla muinaisrantoja ja rantakerrostumia. Vedesta nousseella maalla joet kuluttivat ja kerrostivat hiekkaa ja hietaa jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jaatikkojoki- ja rantakerrostumilla. Alavilla veden vaivaamilla mailla alkoi soisturninen ja turpeen muodostuminen pian alueen vapauduttua jaan tai veden peitosta. Nain kallioperaa peittava maakerros vahitellen saavutti nykyiset piirteensa, joita talla hetkella ihminen muokkaa voimakkaasti luonnonvoimien ohella.

3 PISSIVAA RTTA-ALUEEN MAAPE KIVENNAISMAAT (Jari Nenonen) Uleista Kallioalueet (Jukka Vaananen) Moreenikerrostumat Karkearakeiset kerrosturnat ELOPERAISET KERROSTUMAT (Tapio Muurinen) Turvekerrosturnat POHJAVESI (Jari Nenonen) Pohjaveden esiintyminen Pohjaveden laatu KIRJALLISUUTTA

4 KIVENN;~ISMAAT Jari Nenonen, GTK hietaa on alle 1 m hiekkamoreenin paalla. HieEamoreeni Maa-ala yhteensa ha ha 480 ha Kartta-alue sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa, noin 10 krn Rovaniemen kaupungista lanteen. Alueen pohjoisosan halkaisee Sinettajawen etelakarki. Kartta-alueen pohjoisosassa maasto laskee lannesta ja idasta kohti Sinettajawea, etelaosassa pinnanmuodot ovat on vaihtelevia, ja niita luonnehtivat lukuisat vaarat ja niiden valiset suoalueet. Kokonaisuutena koko alueen maasto laskee luoteesta kaakkoon. Kartta-alueen korkeimpia alueita ovat Ranta-Raaka (215 rn), Kelovaara (199 m) ja Pissivaara (195 m). Alavin kohta on Sinettajarven veden pinnan (96 m) taso. Kartta-alueen pohjoisosan kalliopera koostuu paaosin hyvin kulutusta kestavista migmatiiteista ja graniiteista. Niista koostuvat mm. Pissivaaran ja Kelovaaran laajat kalliopaljastuma-alueet. Alueen etelaosan kivilajeja ovat kiillegneissit ja kvartsiitti. Erittain hyvin kulutusta kestaviit kvartsiitit ovat paikoin nahtavissa ymparistosman selvasti kohoavina kallioina ja kivikoina. TSillaisia kvartsiittikivikoita on mm. Lentokonejangan eetelpuolella. Samalla alueella kulkee myos ita-lansisuuntainen siirrosvyohyke, joka erottaa alueen pohjoisosan kivilajit etelaosan kvartsiiteista ja kiillegneisseista. Siirrosvyohyke nakyy maastossa kapeana, silmiinpistavan puuttomana suolaaksona. Merkittava rakennepiirre kartta-alueen kallioperassa on nuori, luode-kaakko- suuntainen siirrosvyohyke. S yvalle kulunut vyohyke muodostaa mm. j yrkkarantaisen Sinettajarven. Kallioalueita ja alle yhden metrin moreenikerroksen peittamia maa-alueita on noin 8 % maa-alueesta. Paaosa niista sijaitsee alueen etelaosassa. Laajin yhtenainen kallioalue on Pissivaaran - Pirttikallionmaan alueella, missa jaatikon kulutustyo ja myohemmin aallokon huuhtova toiminta ovat paljastaneet avokallioita laajoilta alueilta.

5 Kartta-alueen yleisin maalaji on moreeni, joka peittaa maa-alasta 47 %. Se verhoaa alla olevaa kallioperaa vaihtelevan paksuisena kerroksena. Raekoostumukseltaan se on hiekkamoreenia. Laajin yhtenainen kumpumoreenialue sijaitsee kartta-alueen keskiosissa, Sinettajarven etelapaan lansipuolella. Moreenikummut erottuvat selvasti soista kohoavina saarekkeina. Suuntautumattomat moreenikummut ovat syntyneet jaatikon reunan peraantymisvaiheessa, sulavan jaatikon reunasta irronneiden, moreenia sisaltavien jaalohkareiden sulaessa. Niiden aines on yleensa hiekkamoreenia ja se sisa1ma hiekkaisia ja soraisia valikerroksia ja linsseja. Kokonaisuutena se on hiekkaisempaa kuin pohjamoreeni. Kartta-alueen kumpumoreenialueet peittavat maa-alasta 153 %. Kartta-alueen maapera on yleisesti ottaen rakennettavuudeltaan hyvaa. Se koostuu paaosin hyvin rakenteita kantavasta hiekkamoreenista. Rakennettavuudeltaan heikoimpia alueita ovat karttalehden suoalueet. Kartta-alueella karkearakeisia kerrostumia on vahan, noin 2 % maa-alasta. Ne koostuvat rantakerrostumista, jotka ovat ainekseltaan hiekkaa ja soraa. Ne syntyivat muinaisen Itameren rantavyohykkeessa, aaltojen huuhtovan tyon tuloksena. Kartta-alueen laajin rantakerrostumaalue on Ranta-raa'an alueella. Vesi on huuhtonut laajalta alueelta kallion paalla olleen moreenin lajitellen sita kallion juurelle kerrostuneeksi hiekaksi. Paikoin alueen kallioperaa peittaa nykyisin ohuehko, 0,5-1,5 metrin paksuinen hiekkakerros. Muita, pienempia, rantakerrostumia on mm. Pissivaaran alueella. Kartta-alueella on soita eloperaisina kerrostumina yhteensa ha eli noin 26 % maaalasta, mika on nomaali osuus EtelCLapissa. Alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan suokasvillisuusvyohykkeeseen. Suot ovat yleensa minerotrofisia, keskiosiltaan puuttomia avosoita, reunat riimeita. Vaihtelevasta topografiasta johtuen suot ovat suhteellisen pienialaisia ja monin paikoin rikkonaisia. Soistuneimmat alueet ovat Pissivaaran ja Ranta- Raa'an ymparistossa, missa alavimmat maastokohdat ovat soiden peitossa. Suot ovat kooltaan yleensa alle 100 ha. Turvekerrostumat voivat olla paksuimmillaan muutamia metreja. Monin paikoin myos vaarojen rinteet ovat soistuneet valumavesien tai lahteisyyden vaikutuksesta. Paikoitellen ne ovat lahes rinnesoita. Tallaisten soiden turvepaksuus on korkeintaan 1 m. Kartoituksen yhteydessa ei tehty yksityiskohtaisia turvetutkimuksia, joten turvekerrostumien laadusta ja rakenteesta ei ole tietoja. Turvekerrostumat on kartoitettu saravaltaisiksi (Ct). Rameilla saattaa paikoitellen olla rahkavaltaisiakin turvealueita. Soiden kehitys on teoriassa voinut alkaa yli 7000 vuotta sitten, jolloin alue nousi kuivaksi maaksi. Turpeen kerrostumisnopeus on kuitenkin ollut verkkaista. Suurin osa soista on syntynyt primaarisesti alaville, heikosti vetta lapaiseville alueille, niiden peittyessa suokasvillisuuteen. Soiden laajeneminen on jatkunut ymparoivan metsamaan soistumisena. Luonnolliset kosteikot, kuten purojen varret ja lampien rannat ovat soistuneet osittain

6 tulvavesien vaikutuksesta. Turpeen alaiset janimuta- ja liejukenostumat kertovat vesiston umpeenkasvun seurauksena alkaneesta soistumisesta. Suot ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Kayttokelpoisia turvevaroja on mahdollisesti olemassa pienilla alueilla, mutta se edellyttaisi tarkempia selvityksia. POHJAVESI Jari Nenonen, GTK Pohjavetta syntyy, kun sade- ja sulamisvesi suotautuu maahan. Sen muodostumiseen vaikuttavat eniten sateen maara ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta ja roudan kesto. Pohjavedeksi suotautuvan veden maiiraan vaikuttavat kasvillisuus, maanpinnan muodot, pintakerroksen kosteus, maalajien raekoko, kerrosrakenne ja tiivistyneisyys. Pohjavetta varastoituu eniten rakeiden valisiin huokoisiin ja paksuihin maakerroksiin, kallioperassa ruhjeisiin ja rakoihin. Parhaat pohjavesiesiintymat ovat hiekka- ja soramuodostumissa. Niiden maapera on hyvin vetta lapaisevaa ja kerrostumien paksuus yleensa riittava pohjaveden runsaalle varastoitumiselle. Kartta-alueella ei ole pohjaveden muodostumisen kannalta merkittavia hiekka- ja soraesiintymia. Hiekkaa esiintyy vaarojen rinteissa rantakerrostumina, mutta pohjaveden muodostumisen kannalta ne eivat ole riittavan paksuja. Kartta-alueen yleisin maalaji on rnoreeni, ja siita suurin osa vetta huonosti lapaisevaa pohjamoreenia. Pohjamoreenin rakenne on yleensa niin tiivis, etta sen pohjavesi riittaa vain talouskohtaiseen kayttoon. Alueen moreenikerrostumat ovat ohuita, joten niiden merkitys veden hankinnan kannalta on vahainen. Pohjavetta purkautuu monin paikoin moreenialueilla lahteina vaarojen rinteiden alaosasta. Niiden vesi lienee lahtoisin kallioperassa olevista raoista ja ruhjeista. Kartta-alueelta on analysoitu kolme pohjavesinaytetta, joista yksi on otettu kuilukaivoista ja kaksi lahteista. Kaksi niiytteenottokohdetta sijaitsee moreenialueella ja yksi hiekka-alueella. Yhta moreenialueen kaivoa lukuun ottamatta tutkittujen kohteiden vedet olivat fysikaaliskemiallisilta ominaisuuksiltaan hyviii. Vesi oli lievasti hapanta (ph-arvot 5,4-6,7), ja liuenneiden aineiden pitoisuudet pieniii. Raskasmetallipitoisuudet olivat yleensa pienia. Toisessa lahdenaytteessa oli rautaa (Fe) 13,6 mgll ja mangaania 50 pgll (sallitut enimmaispitoisuudet Fe 0,2 mgll ja Mn 50 pgll), ph oli 5,8 suositusarvojen ollessa 6,0-9,5. KIRJALLISUUTTA Haavisto, M. (toim.), Maaperakartan kayttoopas 1 : ,l: Geologinen tutkimuslaitos. Opas s. Manner, R. & Tervo, T., Lapin geologiaa. Lapin Maakuntaliitto ry - Lapin laaninhallitus. Rovaniemi s. Makinen, K & Maunu, M Pohjois-Suomen maapera. Teoksessa: Geologinen Pohjois- Suomi. (toim. A. Silvennoinen). Acta Lapponia Fenniae. Lapin Tutkimusseura

7 Perttunen, V., Hanski, E., VBananen, J., Eilu, P. & Lappalainen, M Rovaniemen karttaalueen kalliopera. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Rovaniemi map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1 : , ka11ioper;ikarttojen selitykset, lehti Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 63 s. Va2n%nen, J., Hanski, E. & Perttunen, V Rovaniemi. Suomen geologinen kaata 1 : Kallioperakartta, lehti Espoo: Geologian tutkimuskeskus.

8 Suomen maaperh 1 : , painettu 1984 (sisaltyy myos Suomen kartaston vihkoon , Geologia) esittaa maaperaa varein ja syrnbolein syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina muodostumina. Kartta on saatavissa myos numeerisena. Suomen ja Vengjln Federaation luoteisosan lnaaperg ja sen raah-ainevarat 1 : I , painettu 1993 kahtena karttalehtena. Kartassa esitetaan maaperageologisten muodostumien ohella at kvartaarikerrostumkn hyodyntamiskohteet. Martta on saatavissa myos numeerisena. Suomen Geologinen Illeiskartta 1 : Maaperghrtta. Painettu Etela- ja Keski-Suomen osalta vuosina vanhan yleiskartan pohjalle (9 lehtea kantakartaston vanhan lehtijaon mukaan) ja Pohjois-Suomen osalta vuosina uuden yleiskartan pohjalle (13 lehtea uuden lehtijaon mukaan). Monivarinen kartta esittaa maaperaa osin geologisina muodostumina ja osin maalajialueina ja antaa karkean kuvan maaperan rakenteesta ja maalajien jakaumasta maakuntatasolla. Kartta puuttuu kapealta ita-lansisuuntaiselta vyohykkeelta, suunnilleen Oulun korkeudelta ja aivan asta osasta. Vanhi ssa maaperakartoissa on pohjakartasta ja tyomenetelmista johtuvia puutteellisuuksia. Suomen Geologinen kartta 1 : MaaperHkartta. Vuoteen 2000 mennessa karttoja on painettu lahinna Etela-Suomesta 77 kpl. Monivarinen kartta esittaa geologisia muodostumia ja maalajeja yleiskarttaa yksityiskohtaise sta kartoista on saatavina myos karttalehtiselostukset. Lahes kaikk karttalehdet ovat saatavissa myos numeerisessa muodossa. Maapergkartta 1 : ja 11 : Vuoteen 2000 mennessa on maastamme kartoitettu kolmasosa. Moni- tai yksivarista, peruskarttapohjalle painettua maaperakarttaa kaantopuolelle painettuine selostuksineen on valrniina 552 kpl ja sen lisaksi yksinomaan digitoituna noin 300 kpl. Pohjois-Suomen kartat on paaosin julkaistu 1 : mittakaavassa. Tekeilla oleva kartta-aineisto numeeristetaan, samoin tehdaan myos painetutulle kartta-aineistolle. Maaperakartat ja niihin liittyvat tiedot ovat saatavissa erilaisina tulosteina tai siirtotiedostoina. Tietoja voidaan kayttaa maankayton suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen selvittelyssa yms. Geologiarn tutemsnskeskus tekee maksullisena palveluna sraurimittakaavaisia ja temaattisia (I : : 10000) maapergkartoituksia, joissa otetaan huornioon tilaajan erityistarpeet. Kartoituksen yhteydessa tehdaan kairauksia ja geofysikaalisia mittauksia tilaajan toivomassa laajuudessa. Yksityiskohtaisia tietoja maa-aineksista, turvevaroista ja pohjavesitutkimuksista voi tiedustella Geologian tutkimuskeskuksesta. Numeerisia perustietoaineistoja on saatavissa paikkatietojen yhteiskayton kautta tai suoraan GTK:sta erilaisina siirtotiedostoina. Teemahrttoja pystytaan tuottamaan alueilta, rnissa geologisen kartoitustiedon maara on riittavan kattavaa ja monipuolista. GTK:n yhteyshenkilot selvittavat edellytykset teemakarttojen tuottamiseen. Etelg-Suomen aluetoimisto Vgli-Suomen aluetoimisto Po hj ois-suomen aluetoimisto PL 96 (Betonimiehenkuja 4) PL 1237 (Neulaniementie 5) PL 77 (Lateentie 2) ESP KUOPIO ROVANIEMI Puh Puh Puh Fax Fax Fax Intei-net: karttaluettelot: paikkatietopalvelut: