Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI))

Transkriptio

1 P6_TA(2006)0360 Tiedotusvälineet ja kehitys Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka hyväksyttiin New Yorkissa 8. syyskuuta 2000 pidetyssä YK:n vuosituhannen huippukokouksessa, ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 18. joulukuuta 1979, ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin julistuksen, joka annettiin 4. syyskuuta 2002 kestävää kehitystä koskeneessa maailman huippukokouksessa, ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 12. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman YK:n yleiskokouksen kesäkuuta 2000 pitämän erityisistunnon "Naiset vuonna 2000: tasa-arvo, kehitys ja rauha 21. vuosisadalla" tuloksista 1, ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 1. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman vajaakuntoisten ja vanhusten oikeuksista AKT-maissa 2, ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan, vuonna 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 10 artiklan, vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan ja vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan 9 artiklan, ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, joka allekirjoitettiin Cotonoussa 23. kesäkuuta ja joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003, ja erityisesti sen 43 artiklan, joka koskee tieto- ja viestintätekniikoita sekä tietoyhteiskuntaa, ottaa huomioon päätöslauselman yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi 21. huhtikuuta , EYVL C 64, , s. 49. EYVL C 78, , s. 64. EYVL L 317, , s. 3, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kumppanuussopimuksen muuttamista koskevalla sopimuksella (EUVL L 209, , s. 27). EUVL C 272, , s. 17.

2 ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman tieto- ja viestintätekniikoista (ICT) ja kehitysmaista 1, ottaa huomioon tietoyhteiskunnan periaatteita koskevan julistuksen ja toimintasuunnitelman, jotka annettiin Genevessä pidetyssä tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 12. joulukuuta 2003, ottaa huomioon AKT-maiden kulttuurien ja kulttuuriteollisuuden edistämistä koskevan Dakarin julistuksen, jonka AKT-maiden kulttuuriministerit allekirjoittivat 20. kesäkuuta 2003, ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 18. marraskuuta 2005 annetun Tunisin sitoumuksen, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0264/2006), A. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden ensisijaisena tehtävänä on levittää tietoa ja että ne siten välittävät tehokkaasti kansalaisille uutisia sekä tietoa hallitusten politiikasta ja toimista, B. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat tärkein keino, jonka avulla yleisö voi osallistua päätöksentekoprosessiin, C. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat erityisen merkittävässä asemassa tietoisuuden kasvattamisessa ja tiedon levittämisessä, D. katsoo, että tiedotusvälineet voivat edistää valtioiden kehittymistä, koska tieto- ja viestintätekniikka voi vaikuttaa kansalaisten elämänlaatuun, koska tiedotusvälineet voivat vaikuttaa myönteisesti kansalaisten ajattelutapaan, kulttuuriin ja sosiopoliittiseen järjestelmään ja koska kansalaisten henkilökohtaisen ja poliittisen tietoisuuden kasvaminen voi johtaa edustavamman hallinnon aikaansaamiseen, E. katsoo, että tiedonkulun ja tiedotuspalveluiden parantaminen on olennainen keino vähentää köyhyyttä, ja katsoo, että sananvapaus, johon kuuluvat myös tiedonsaanti ja lehdistönvapaus, on perusihmisoikeus, jonka avulla kansalaiset voivat vaatia oikeutta terveydenhuoltoon, puhtaaseen ympäristöön ja köyhyyden vähentämiseen pyrkivien strategioiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon, F. katsoo, että tiedonvälityksen katkaiseminen tai hallitusten ja hallitusten välisten järjestöjen epäsopivat viestintästrategiat voivat synnyttää epäluottamusta tai antaa harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, G. ottaa huomioon, että 63 toimittajaa sai surmansa vuonna 2005 ja että tähän mennessä vuonna 2006 surmansa on saanut 27 toimittajaa ja 12 avustajaa ja että tämän lisäksi ammattialajärjestöjen tietojen mukaan 135 henkilöä pidetään vangittuna, 1 EYVL C 53 E, , s. 121.

3 H. ottaa huomioon, että radio ja televisio ovat tärkeitä tiedotusvälineitä ja että ne ovat kehitysmaissa paljon yleisempiä kuin puhelimet tai Internet ja myös huomattavasti tehokkaampia kuin sanomalehdet, I. katsoo että radio on olennainen maataloustoiminnan lisäämiseen ja maaseudun kehittämiseen tähtäävä väline maaseudulla, J. katsoo, että hyvin asioista perillä oleva ja riippumaton kansalaisyhteiskunta (kansalaisjärjestöt, ammattialajärjestöt, riippumattomat tiedotusvälineet, tutkimuslaitokset jne.) voi olla olennainen tekijä väkivallan ja korruption kierteen katkaisemisessa siten, että se kannustaa avoimeen keskusteluun ja vaatii hallitukselta enemmän vastuullisuutta, K. katsoo, että vapaa lehdistö on keskeinen edellytys avoimen ja rehellisen hallinnon kehittymiselle ja säilyttämiselle, pysyvälle talouskasvulle sekä sosiaalisen ja poliittisen kehityksen ja vakauden edistymiselle, L. ottaa huomioon, että yli 20 Afrikan valtiossa julkaistaan vain yhtä sanomalehteä (kun 25 jäsenvaltiossa julkaistiin vuonna päivittäislehteä), mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon lukutaidottomien suuri määrä, M. ottaa huomioon, että radio on sopivin viestintäväline alueilla, joilla lukutaidottomuus on erityisen yleistä, koska sitä voivat kuunnella useimmat ihmiset ja erityisesti syrjäytyneet maaseutuyhteisöt, naiset ja nuoret, N. ottaa huomioon, että alle 30 prosenttia kehitysmaissa esitetyistä televisio-ohjelmista on omaa tuotantoa ja että televisioviestintään tehtyjen investointien taso on erityisen alhainen, O. ottaa huomioon, että elokuvateatterit ovat viime vuosina saaneet ennätysyleisön kehitysmaissa, P. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikalla voidaan useilla eri tavoilla tukea koulutusta kehitysmaissa ja että se voi päättää eristyneisyyden (erityisesti satelliittiyhteyksien ansiosta), kun taas perinteisemmän tieto- ja viestintätekniikan (radio ja televisio) ansiosta etäopetus on menestynyt kilpailukykyisin kustannuksin, Q. ottaa huomioon, että tietokoneistuminen on parantanut toimittajien työolosuhteita merkittävällä tavalla ja että eri virastojen tietokoneiden verkottaminen on säästänyt huomattavasti aikaa; ottaa huomioon, että myös Internet-yhteydet helpottavat toimittajien työtä, sillä he voivat hyödyntää monipuolisempia lähteitä sekä saada lisätietoja ja raportoida kentältä, 1. tunnustaa tiedotusvälineiden merkityksen hallinnon avoimuuden ja vastuullisuuden sekä vallassa olevien päätöksentekijöiden julkisen valvonnan osalta, sillä tiedotusvälineet tuovat esille politiikan epäonnistumisia, virkamiesten toimien epäkohtia, korruptiota oikeuslaitoksessa ja skandaaleja yrityssektorilla; 2. kehottaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita, unioniin liittyviä maita ja AKT-maita

4 tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös yksityisyritysten ja erityisesti tiedotusvälineiden kanssa, kun ne pyrkivät kehitystavoitteisiinsa; 3. katsoo, että on tärkeää kehittää entisestään kehitysmaissa paikallisten valtiosta riippumattomien toimijoiden ja kansallisten viranomaisten välistä vuoropuhelua ja kuulemista keskeisillä aloilla, kuten viestinnässä, jotta julkisten elinten toimintaa, vastuullisuutta ja avoimuutta voitaisiin vahvistaa ja julkisen sektorin tehokkuutta parantaa noudattamalla ihmisoikeuksien kunnioittamista ja hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita ja torjumalla korruptiota; 4. vahvistaa, että on tärkeää varmistaa sananvapauden ja viestinnänvapauden aikaisempaa järjestelmällisempi liittäminen kehityssuunnitelman strategioihin ja rahoituspolitiikkaan; 5. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen ja kansallisen ja kansainvälisen kulttuurikehityksen edistämisessä; 6. edellyttää, ettei viestimien asemaa rajoiteta koskemaan ainoastaan tärkeimpiä malleja, vaan että voimistettaisiin vaihtoehtoisia viestimiä ja epävirallisia tiedonvälitysverkkoja, jotka olisi liitettävä kaikkiin infrastruktuuria koskeviin kehityssuunnitelmiin; 7. kehottaa komissiota antamaan enemmän painoarvoa ja tukea sellaisille viestinnän alalla toteuttaville ohjelmille, jotka auttavat: kehittämään yhteiskunnan tiettyjen ryhmien, kuten naisten, vähemmistöjen, nuorten, maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten ja vammaisten, tiedonsaantia, kehittämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta, kouluttamaan radio- ja sanomalehtitoimittajia, kouluttamaan toimittajia kehitysmaissa yhteistyössä YK:n järjestöjen, kuten UNICEFin ja UNESCOn, kanssa sekä kansainvälisten toimittajajärjestöjen, kuten kansainvälisen toimittajaliiton ja BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestön, kanssa, kehittämään julkisia tiedotuskampanjoita tiettyjen yleisöryhmien tietoisuuden lisäämiseksi, lisäämään humanitaarisen avun tehokkuutta; 8. katsoo, että kehitystä koskevien ja sitä hyödyttävien ohjelmien rahoitukseen olisi liitettävä aikaisempaa järjestelmällisemmin valtiosta riippumattomat viestimet; 9. pyytää tehostamaan naisten tiedonsaantia, jotta he voisivat osallistua enemmän tuotantoon ja edistää taloudellista kehitystä; 10. korostaa, että nuorisoa olisi pidettävä keskeisenä tekijänä tiedottamisen ja viestinnän edistämisessä ja järjestämisessä kehitysmaissa;

5 11. pitää myönteisenä muun muassa seuraavia tapahtumia ja tukee niitä: komission järjestämät Euroopan kehityspäivät, sillä ne auttavat vahvistamaan ihmisten tietoisuutta kehitysavun paremmasta käytöstä ja lisäämään asian näkyvyyttä, Maailmanpankin järjestämä maailmanlaajuinen kongressi, jossa käsitellään kehitystä edistävää viestintää ja joka pidetään Roomassa lokakuuta 2006, Lorenzo Natali -palkinto, jonka komissio myöntää tukeakseen painotuotteiden parissa työskenteleviä toimittajia, jotka ovat kokeneet huomattavaa syrjintää kirjoittaessaan ihmisoikeuksista ja demokratiasta kehitysmaissa, toimittajien tiedonhankintamatkat yhteistyössä EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Javier Solanan toimiston kanssa alueille, joilla on operaatioita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa (Länsi-Balkan, Ukraina, Moldova jne.), ja toimittajien tekemiä vaalitarkkailumatkoja (esim. Kongoon); 12. tukee kaikkia hallitusten toimia, joilla tuetaan julkista ja kaupallista radiotoimintaa sekä radiotoimintaa yhteisöissä ja maaseudulla, koska sitä yleisesti pidetään sopivimpana ja kustannustehokkaimpana välineenä edistää kehitystarkoituksessa levitettävää tietoa ja sitä koskevaa viestintää; 13. kehottaa komissiota kiinnittämään tulevissa konfliktitilanteissa enemmän huomiota riippumattomiin tiedotusvälineisiin ja antamaan niille enemmän suorinta mahdollista taloudellista tukea; 14. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kehitysmaiden kansojen kouluttamisessa erityisesti terveydenhuollon (sukupuoli- ja lisääntymisterveys, malaria jne.), työllisyysasioiden, maatalouden, kaupan ja ympäristön kestävän kehityksen osalta, esimerkkinä BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestö, joka käyttää viestintää kehitystarkoituksiin; 15. ymmärtää uutisten "tilaustyönä tekemisen" ongelman, jolla voidaan manipuloida sekä kehitysmaiden yleisöä että yleisöä länsimaissa, ja kehottaa toimittajille koulutusta tarjoavia järjestöjä kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tiedotusvälineissä työskentelevät ihmiset saisivat edes vähimmäispalkkaa, jotta he eivät olisi niin alttiita korruptiolle; 16. ymmärtää, että riippumattomat ja ammattilaistasolla toimivat tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa tiedon välittämisessä ja äänen antamisessa syrjäytyneille ryhmille, sillä tällaiset tiedotusvälineet kehittävät kritiikin kulttuuria, jossa ihmiset rohkenevat paremmin kyseenalaistaa hallituksen toimia; 17. tukee valtioista riippumattomia järjestöjä ja rahastoja, jotka investoivat toimittajien koulutukseen kehitysmaissa ja parantavat viestinnän ammattilaisten työoloja niin, että heillä on todelliset mahdollisuudet tehdä työtään turvallisesti ja riippumattomasti; 18. korostaa sosiaalisen ja opetuksellisen infrastruktuurin vahvistamisen merkitystä, minkä

6 olisi näyttävä investointeina parempiin oppikirjoihin ja myös opetuksellista sisältöä tarjoavien viestintäohjelmien rahoituksena; 19. tukee tiedotusvälineiden merkitystä rauhanprosesseissa ja konfliktin jälkeisissä tilanteissa, sillä ne auttavat tiedottamaan yleisölle rauhansopimuksista ja niiden seurauksista ja edistävät siten yleisön osallistumista; 20. korostaa tiedostusvälineiden ratkaisevaa merkitystä ihmisoikeuksien suojelun edistämisessä kehitysmaissa ja yleisön tietoisuuden lisäämisessä länsimaissa ja tätä kautta niiden antaman humanitaarisen avun lisäämisessä; 21. kehottaa hallituksia ja viranomaisia kaikkialla maailmassa lopettamaan rankaisemattomuuskäytännön toimittajiin kohdistuneissa väkivaltatapauksissa, tutkimaan viestinnän ammattilaisiin kohdistuneet hyökkäykset ja rankaisemaan niihin syyllistyneitä sekä ryhtymään tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimiin, jotta toimittajat voisivat edelleen välittää kansalaisille tärkeää ja puolueetonta tietoa vapaan ja riippumattoman lehdistön kautta; 22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden sekä liittymässä olevien valtioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT EU-ministerineuvostolle, YK:n pääsihteerille ja Maailmanpankin pääjohtajalle.