HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Istunto. tiistai. 26. syyskuuta 2006 P6_TA-PROV(2006)09-26 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE

Transkriptio

1 HYVÄKSYTYT TEKSTIT Istunto tiistai 26. syyskuuta 2006 P6_TA-PROV(2006)09-26 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE

2

3 SISÄLTÖ PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT P6_TA-PROV(2006)0359 Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö (A6-0273/ Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne) Euroopan parlamentin päätös Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2145(IMM))... 1 P6_TA-PROV(2006)0360 Tiedotusvälineet ja kehitys (A6-0264/ Esittelijä: Manolis Mavrommatis) Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI))... 3 P6_TA-PROV(2006)0361 Koulutusohjelmien täydentäminen eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä tukitoimilla (A6-0267/ Esittelijä: Christopher Beazley) Euroopan parlamentin päätöslauselma aloitteista, joilla pyritään täydentämään koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla (2006/2041(INI))... 9 P6_TA-PROV(2006)0362 Ilmanlaatu ja sen parantaminen Euroopassa ***I (A6-0234/ Esittelijä: Holger Krahmer) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (KOM(2005)0447 C6-0356/ /0183(COD)) P6_TA-PROV(2006)0363 Vastuuvapaus 2004: pääluokka I, Euroopan parlamentti (A6-0280/ Esittelijä: Markus Ferber) 1. Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I, Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 C6-0357/ /2091(DEC)) Euroopan parlamentin päätöslauselma vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I - Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 C6-0357/ /2091(DEC)) P6_TA-PROV(2006)0364 Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (koulutus) ***I (A6-0255/ Esittelijä: Christa Prets) PE \ I

4 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (KOM(2005)0450 C6-0291/ /0179(COD)) P6_TA-PROV(2006)0365 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ***I (A6-0262/ Esittelijä: Helga Trüpel) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (KOM(2005)0548 C6-0375/ /0221(COD)) P6_TA-PROV(2006)0366 Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (A6-0235/ Esittelijä: Dorette Corbey) Euroopan parlamentin päätöslauselma ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (2006/2060(INI)) P6_TA-PROV(2006)0367 Kaupunkiympäristön teemakohtainen strategia (A6-0233/ Esittelijä: Gyula Hegyi) Euroopan parlamentin päätöslauselma kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta (2006/2061(INI)) P6_TA-PROV(2006)0368 Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luominen (A6-0248/ Esittelijä: Thomas Mann) Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta (2006/2002(INI)) P6_TA-PROV(2006)0369 Hyljetuotteiden kieltäminen Euroopan unionissa (P6_DCL(2006)0038) Euroopan parlamentin kannanotto hyljetuotteiden kieltämiseen Euroopan unionissa II /PE

5 P6_TA-PROV(2006)0359 Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö Euroopan parlamentin päätös Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2145(IMM)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Jannis Sakellarioun 6. kesäkuuta 2006 lähettämän pyynnön, joka koskee hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa pidättämistä kreikkalaisessa tuomioistuimessa vireillä olevan menettelyn yhteydessä ja josta on saatu tieto täysistunnossa 12. kesäkuuta 2006, kuultuaan Jannis Sakellariouta työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta antamat tuomiot, ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0273/2006), A. ottaa huomioon, että Jannis Sakellariou valittiin kesäkuuta 1999 pidetyillä Euroopan parlamentin viidensillä välittömillä vaaleilla Euroopan parlamentin jäseneksi ja että Euroopan parlamentti tarkasti hänen valtakirjansa 15. joulukuuta , B. ottaa huomioon, ettei Euroopan parlamentin jäseniä voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestysten perusteella 3, C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten lainkäytöllinen koskemattomuus pätee myös kanteen nostamiseen siviilioikeudessa, etenkin kun vaaditaan merkittäviä, rangaistuksenluonteisia vahingonkorvauksia, Ks. yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapauskokoelma, asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok suomenkielinen erityispainos I, s. 203 ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok suomenkielinen erityispainos VIII, s Euroopan parlamentin päätös kesäkuuta 1999 pidettyjen Euroopan parlamentin viidensien suorien vaalien valtakirjojen tarkastuksesta (EYVL C 296, , s. 93). Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artikla. PE \ 1

6 D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti päätti 23. syyskuuta 2003 puolustaa Jannis Sakellarioun koskemattomuutta ja erioikeuksia edellä mainitun käsittelyn yhteydessä ja välittää päätöksensä ja asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön toimivaltaiselle kreikkalaiselle tuomioistuimelle, E. ottaa huomioon, että kantaja ei jatkanut oikeustoimia, joita Euroopan parlamentin 23. syyskuuta 2003 tekemä päätös koskee, ja käynnisti asian oikeuskäsittelyn uudelleen esittämällä kanteen 20. joulukuuta 2005 vasta sen jälkeen, kun Jannis Sakellariou oli jättänyt edustajantoimensa Euroopan parlamentissa, F. katsoo, että tapausta koskevat seikat liittyvät selkeästi Jannis Sakellarioun ilmaisemaan mielipiteeseen tämän hoitaessa tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti, G. toteaa, että pöytäkirjan 9 artiklassa tarkoitettu Euroopan parlamentin jäsenten nauttima koskemattomuus suojaa itse parlamenttia, se on ehdoton eikä sitä voida pidättää, ja se suojaa toimielintä jopa sen jälkeen, kun kyseinen parlamentin jäsen on jättänyt edustajantoimensa; 1. päättää puolustaa Jannis Sakellarioun koskemattomuutta ja erioikeuksia; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. 2 /PE

7 P6_TA-PROV(2006)0360 Tiedotusvälineet ja kehitys Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka hyväksyttiin New Yorkissa 8. syyskuuta 2000 pidetyssä YK:n vuosituhannen huippukokouksessa, ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 18. joulukuuta 1979, ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin julistuksen, joka annettiin 4. syyskuuta 2002 kestävää kehitystä koskeneessa maailman huippukokouksessa, ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 12. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman YK:n yleiskokouksen kesäkuuta 2000 pitämän erityisistunnon "Naiset vuonna 2000: tasa-arvo, kehitys ja rauha 21. vuosisadalla" tuloksista 1, ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 1. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman vajaakuntoisten ja vanhusten oikeuksista AKT-maissa 2, ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan, vuonna 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 10 artiklan, vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan ja vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan 9 artiklan, ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, joka allekirjoitettiin Cotonoussa 23. kesäkuuta ja joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003, ja erityisesti sen 43 artiklan, joka koskee tieto- ja viestintätekniikoita sekä tietoyhteiskuntaa, ottaa huomioon päätöslauselman yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi 21. huhtikuuta , EYVL C 64, , s. 49. EYVL C 78, , s. 64. EYVL L 317, , s. 3, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kumppanuussopimuksen muuttamista koskevalla sopimuksella (EUVL L 209, , s. 27). EUVL C 272, , s. 17. PE \ 3

8 ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman tieto- ja viestintätekniikoista (ICT) ja kehitysmaista 1, ottaa huomioon tietoyhteiskunnan periaatteita koskevan julistuksen ja toimintasuunnitelman, jotka annettiin Genevessä pidetyssä tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 12. joulukuuta 2003, ottaa huomioon AKT-maiden kulttuurien ja kulttuuriteollisuuden edistämistä koskevan Dakarin julistuksen, jonka AKT-maiden kulttuuriministerit allekirjoittivat 20. kesäkuuta 2003, ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 18. marraskuuta 2005 annetun Tunisin sitoumuksen, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0264/2006), A. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden ensisijaisena tehtävänä on levittää tietoa ja että ne siten välittävät tehokkaasti kansalaisille uutisia sekä tietoa hallitusten politiikasta ja toimista, B. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat tärkein keino, jonka avulla yleisö voi osallistua päätöksentekoprosessiin, C. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat erityisen merkittävässä asemassa tietoisuuden kasvattamisessa ja tiedon levittämisessä, D. katsoo, että tiedotusvälineet voivat edistää valtioiden kehittymistä, koska tieto- ja viestintätekniikka voi vaikuttaa kansalaisten elämänlaatuun, koska tiedotusvälineet voivat vaikuttaa myönteisesti kansalaisten ajattelutapaan, kulttuuriin ja sosiopoliittiseen järjestelmään ja koska kansalaisten henkilökohtaisen ja poliittisen tietoisuuden kasvaminen voi johtaa edustavamman hallinnon aikaansaamiseen, E. katsoo, että tiedonkulun ja tiedotuspalveluiden parantaminen on olennainen keino vähentää köyhyyttä, ja katsoo, että sananvapaus, johon kuuluvat myös tiedonsaanti ja lehdistönvapaus, on perusihmisoikeus, jonka avulla kansalaiset voivat vaatia oikeutta terveydenhuoltoon, puhtaaseen ympäristöön ja köyhyyden vähentämiseen pyrkivien strategioiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon, F. katsoo, että tiedonvälityksen katkaiseminen tai hallitusten ja hallitusten välisten järjestöjen epäsopivat viestintästrategiat voivat synnyttää epäluottamusta tai antaa harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, G. ottaa huomioon, että 63 toimittajaa sai surmansa vuonna 2005 ja että tähän mennessä vuonna 2006 surmansa on saanut 27 toimittajaa ja 12 avustajaa ja että tämän lisäksi ammattialajärjestöjen tietojen mukaan 135 henkilöä pidetään vangittuna, 1 EYVL C 53 E, , s /PE

9 H. ottaa huomioon, että radio ja televisio ovat tärkeitä tiedotusvälineitä ja että ne ovat kehitysmaissa paljon yleisempiä kuin puhelimet tai Internet ja myös huomattavasti tehokkaampia kuin sanomalehdet, I. katsoo että radio on olennainen maataloustoiminnan lisäämiseen ja maaseudun kehittämiseen tähtäävä väline maaseudulla, J. katsoo, että hyvin asioista perillä oleva ja riippumaton kansalaisyhteiskunta (kansalaisjärjestöt, ammattialajärjestöt, riippumattomat tiedotusvälineet, tutkimuslaitokset jne.) voi olla olennainen tekijä väkivallan ja korruption kierteen katkaisemisessa siten, että se kannustaa avoimeen keskusteluun ja vaatii hallitukselta enemmän vastuullisuutta, K. katsoo, että vapaa lehdistö on keskeinen edellytys avoimen ja rehellisen hallinnon kehittymiselle ja säilyttämiselle, pysyvälle talouskasvulle sekä sosiaalisen ja poliittisen kehityksen ja vakauden edistymiselle, L. ottaa huomioon, että yli 20 Afrikan valtiossa julkaistaan vain yhtä sanomalehteä (kun 25 jäsenvaltiossa julkaistiin vuonna päivittäislehteä), mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon lukutaidottomien suuri määrä, M. ottaa huomioon, että radio on sopivin viestintäväline alueilla, joilla lukutaidottomuus on erityisen yleistä, koska sitä voivat kuunnella useimmat ihmiset ja erityisesti syrjäytyneet maaseutuyhteisöt, naiset ja nuoret, N. ottaa huomioon, että alle 30 prosenttia kehitysmaissa esitetyistä televisio-ohjelmista on omaa tuotantoa ja että televisioviestintään tehtyjen investointien taso on erityisen alhainen, O. ottaa huomioon, että elokuvateatterit ovat viime vuosina saaneet ennätysyleisön kehitysmaissa, P. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikalla voidaan useilla eri tavoilla tukea koulutusta kehitysmaissa ja että se voi päättää eristyneisyyden (erityisesti satelliittiyhteyksien ansiosta), kun taas perinteisemmän tieto- ja viestintätekniikan (radio ja televisio) ansiosta etäopetus on menestynyt kilpailukykyisin kustannuksin, Q. ottaa huomioon, että tietokoneistuminen on parantanut toimittajien työolosuhteita merkittävällä tavalla ja että eri virastojen tietokoneiden verkottaminen on säästänyt huomattavasti aikaa; ottaa huomioon, että myös Internet-yhteydet helpottavat toimittajien työtä, sillä he voivat hyödyntää monipuolisempia lähteitä sekä saada lisätietoja ja raportoida kentältä, 1. tunnustaa tiedotusvälineiden merkityksen hallinnon avoimuuden ja vastuullisuuden sekä vallassa olevien päätöksentekijöiden julkisen valvonnan osalta, sillä tiedotusvälineet tuovat esille politiikan epäonnistumisia, virkamiesten toimien epäkohtia, korruptiota oikeuslaitoksessa ja skandaaleja yrityssektorilla; 2. kehottaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita, unioniin liittyviä maita ja AKT-maita PE \ 5

10 tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös yksityisyritysten ja erityisesti tiedotusvälineiden kanssa, kun ne pyrkivät kehitystavoitteisiinsa; 3. katsoo, että on tärkeää kehittää entisestään kehitysmaissa paikallisten valtiosta riippumattomien toimijoiden ja kansallisten viranomaisten välistä vuoropuhelua ja kuulemista keskeisillä aloilla, kuten viestinnässä, jotta julkisten elinten toimintaa, vastuullisuutta ja avoimuutta voitaisiin vahvistaa ja julkisen sektorin tehokkuutta parantaa noudattamalla ihmisoikeuksien kunnioittamista ja hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita ja torjumalla korruptiota; 4. vahvistaa, että on tärkeää varmistaa sananvapauden ja viestinnänvapauden aikaisempaa järjestelmällisempi liittäminen kehityssuunnitelman strategioihin ja rahoituspolitiikkaan; 5. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen ja kansallisen ja kansainvälisen kulttuurikehityksen edistämisessä; 6. edellyttää, ettei viestimien asemaa rajoiteta koskemaan ainoastaan tärkeimpiä malleja, vaan että voimistettaisiin vaihtoehtoisia viestimiä ja epävirallisia tiedonvälitysverkkoja, jotka olisi liitettävä kaikkiin infrastruktuuria koskeviin kehityssuunnitelmiin; 7. kehottaa komissiota antamaan enemmän painoarvoa ja tukea sellaisille viestinnän alalla toteuttaville ohjelmille, jotka auttavat: kehittämään yhteiskunnan tiettyjen ryhmien, kuten naisten, vähemmistöjen, nuorten, maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten ja vammaisten, tiedonsaantia, kehittämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta, kouluttamaan radio- ja sanomalehtitoimittajia, kouluttamaan toimittajia kehitysmaissa yhteistyössä YK:n järjestöjen, kuten UNICEFin ja UNESCOn, kanssa sekä kansainvälisten toimittajajärjestöjen, kuten kansainvälisen toimittajaliiton ja BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestön, kanssa, kehittämään julkisia tiedotuskampanjoita tiettyjen yleisöryhmien tietoisuuden lisäämiseksi, lisäämään humanitaarisen avun tehokkuutta; 8. katsoo, että kehitystä koskevien ja sitä hyödyttävien ohjelmien rahoitukseen olisi liitettävä aikaisempaa järjestelmällisemmin valtiosta riippumattomat viestimet; 9. pyytää tehostamaan naisten tiedonsaantia, jotta he voisivat osallistua enemmän tuotantoon ja edistää taloudellista kehitystä; 10. korostaa, että nuorisoa olisi pidettävä keskeisenä tekijänä tiedottamisen ja viestinnän edistämisessä ja järjestämisessä kehitysmaissa; 6 /PE

11 11. pitää myönteisenä muun muassa seuraavia tapahtumia ja tukee niitä: komission järjestämät Euroopan kehityspäivät, sillä ne auttavat vahvistamaan ihmisten tietoisuutta kehitysavun paremmasta käytöstä ja lisäämään asian näkyvyyttä, Maailmanpankin järjestämä maailmanlaajuinen kongressi, jossa käsitellään kehitystä edistävää viestintää ja joka pidetään Roomassa lokakuuta 2006, Lorenzo Natali -palkinto, jonka komissio myöntää tukeakseen painotuotteiden parissa työskenteleviä toimittajia, jotka ovat kokeneet huomattavaa syrjintää kirjoittaessaan ihmisoikeuksista ja demokratiasta kehitysmaissa, toimittajien tiedonhankintamatkat yhteistyössä EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Javier Solanan toimiston kanssa alueille, joilla on operaatioita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa (Länsi-Balkan, Ukraina, Moldova jne.), ja toimittajien tekemiä vaalitarkkailumatkoja (esim. Kongoon); 12. tukee kaikkia hallitusten toimia, joilla tuetaan julkista ja kaupallista radiotoimintaa sekä radiotoimintaa yhteisöissä ja maaseudulla, koska sitä yleisesti pidetään sopivimpana ja kustannustehokkaimpana välineenä edistää kehitystarkoituksessa levitettävää tietoa ja sitä koskevaa viestintää; 13. kehottaa komissiota kiinnittämään tulevissa konfliktitilanteissa enemmän huomiota riippumattomiin tiedotusvälineisiin ja antamaan niille enemmän suorinta mahdollista taloudellista tukea; 14. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kehitysmaiden kansojen kouluttamisessa erityisesti terveydenhuollon (sukupuoli- ja lisääntymisterveys, malaria jne.), työllisyysasioiden, maatalouden, kaupan ja ympäristön kestävän kehityksen osalta, esimerkkinä BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestö, joka käyttää viestintää kehitystarkoituksiin; 15. ymmärtää uutisten "tilaustyönä tekemisen" ongelman, jolla voidaan manipuloida sekä kehitysmaiden yleisöä että yleisöä länsimaissa, ja kehottaa toimittajille koulutusta tarjoavia järjestöjä kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tiedotusvälineissä työskentelevät ihmiset saisivat edes vähimmäispalkkaa, jotta he eivät olisi niin alttiita korruptiolle; 16. ymmärtää, että riippumattomat ja ammattilaistasolla toimivat tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa tiedon välittämisessä ja äänen antamisessa syrjäytyneille ryhmille, sillä tällaiset tiedotusvälineet kehittävät kritiikin kulttuuria, jossa ihmiset rohkenevat paremmin kyseenalaistaa hallituksen toimia; 17. tukee valtioista riippumattomia järjestöjä ja rahastoja, jotka investoivat toimittajien koulutukseen kehitysmaissa ja parantavat viestinnän ammattilaisten työoloja niin, että heillä on todelliset mahdollisuudet tehdä työtään turvallisesti ja riippumattomasti; 18. korostaa sosiaalisen ja opetuksellisen infrastruktuurin vahvistamisen merkitystä, minkä PE \ 7

12 olisi näyttävä investointeina parempiin oppikirjoihin ja myös opetuksellista sisältöä tarjoavien viestintäohjelmien rahoituksena; 19. tukee tiedotusvälineiden merkitystä rauhanprosesseissa ja konfliktin jälkeisissä tilanteissa, sillä ne auttavat tiedottamaan yleisölle rauhansopimuksista ja niiden seurauksista ja edistävät siten yleisön osallistumista; 20. korostaa tiedostusvälineiden ratkaisevaa merkitystä ihmisoikeuksien suojelun edistämisessä kehitysmaissa ja yleisön tietoisuuden lisäämisessä länsimaissa ja tätä kautta niiden antaman humanitaarisen avun lisäämisessä; 21. kehottaa hallituksia ja viranomaisia kaikkialla maailmassa lopettamaan rankaisemattomuuskäytännön toimittajiin kohdistuneissa väkivaltatapauksissa, tutkimaan viestinnän ammattilaisiin kohdistuneet hyökkäykset ja rankaisemaan niihin syyllistyneitä sekä ryhtymään tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimiin, jotta toimittajat voisivat edelleen välittää kansalaisille tärkeää ja puolueetonta tietoa vapaan ja riippumattoman lehdistön kautta; 22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden sekä liittymässä olevien valtioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT EU-ministerineuvostolle, YK:n pääsihteerille ja Maailmanpankin pääjohtajalle. 8 /PE

13 P6_TA-PROV(2006)0361 Koulutusohjelmien täydentäminen eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä tukitoimilla Euroopan parlamentin päätöslauselma aloitteista, joilla pyritään täydentämään koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla (2006/2041(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston ja Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden koulutusministerien 24. toukokuuta 1988 antaman päätöslauselman koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamisesta 1, ottaa huomion vihreän kirjan koulutuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta (KOM(1993)0457), ottaa huomioon komission tiedonannon "Uusi monikielisyyden puitestrategia" (KOM(2005)0596), ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen väliraportin Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanosta "Koulutus 2010" Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0267/2006), A. katsoo, että eurooppalaisesta ulottuvuudesta on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämpi koulutusnäkökohta, erityisesti kansallisissa koulutusohjelmissa, B. katsoo, että Euroopan parlamentti on jo osallistunut aihetta koskevaan työhön, erityisesti 7. huhtikuuta 2004 pidetyn historianopetuksen eurooppalaista ulottuvuutta koskevan kuulemisen yhteydessä, C. katsoo, että jäsenvaltioiden, esimerkiksi Itävallan, Saksan, Portugalin, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Slovenian ja Espanjan viranomaiset ovat jo toteuttaneet Euroopan asemaa koulutuksessa koskevia aloitteita ja että kansalaisjärjestöt ovat tehneet tällä alalla lukuisia aloitteita, D. katsoo, että kielellisellä osa-alueella näyttää olevan ratkaiseva merkitys eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamisessa, sillä vieraiden kielten taito kuuluu Euroopan unionissa 1 2 EYVL C 177, , s. 5. EUVL C 104, , s. 1. PE \ 9

14 asuvan, opiskelevan, työskentelevän ja yleensä liikkuvan Euroopan kansalaisen perustaitoihin, E. katsoo, että sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä on eroja siinä, miten eurooppalainen ulottuvuus on sisällytetty koulutukseen, F. katsoo, että Comenius- ja Lingua-ohjelmien merkitys on tässä yhteydessä pidettävä mielessä, G. katsoo, että oppilaille, opettajille ja opiskelijoille välitettävä Eurooppaa koskeva tieto vaihtelee suuresti maittain; katsoo, että on pyrittävä sopimaan yhteisestä historiakäsityksestä ja eurooppalaisten arvojen määritelmästä, H. katsoo, että merkittävimpiä esteitä ovat edelleen rajat ylittävien aloitteiden ja ohjelmien vähyys, aloitteiden välisen koordinoinnin puute, näkyvyyden ja osallistumismahdollisuuksien puute sekä riittämättömät tai epäsopivat välineet näiden tehtävien suorittamiseen, I. katsoo, että monet esteet ja hankaluudet, kuten ajanmukaisen, laadukkaan, kaikilla EU:n kielillä saatavilla olevan Euroopan unionia koskevan tiedotus- ja koulutusmateriaalin puute, vaikeuttavat opettajien pyrkimystä sisällyttää eurooppalainen ulottuvuus opetukseensa, ja että Euroopan unionin olisi tuettava heitä tässä pyrkimyksessä, 1. katsoo, että kaikissa koulutusjärjestelmissä on varmistettava, että oppilailla on toisen asteen koulutuksen päättyessä kansallisten viranomaisten määrittelemät tarvittavat tiedot ja taidot, jotka valmistavat heitä heidän rooliinsa Euroopan unionin kansalaisina ja jäseninä; 2. korostaa, että eri jäsenvaltioissa on tärkeää löytää selkeä ja yhdenmukainen määritelmä "eurooppalaisen ulottuvuuden" merkitykselle, sisällölle ja soveltamisalalle; 3. kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja koulutusministereitä saattamaan ajan tasalle edellä mainitun päätöslauselman eritoten sen jälkeen tapahtuneiden EU:n laajentumisten huomioon ottamiseksi; 4. kehottaa neuvostoa tunnustamaan eurooppalaisen ulottuvuuden kaksi eri osa-aluetta; ensinnäkin EU:ta, sen toimielimiä, menetelmiä, käytäntöjä ja aloitteita koskevan tiedon saatavuuden ja toiseksi Euroopan yhteistä historiaa ja kulttuuriperintöä koskevan tiedon, kielellisten taitojen kehittämisen sekä Euroopan ajankohtaisten tapahtumien tuntemuksen, joilla voidaan täydentää jäsenvaltioiden opetusohjelmia; 5. korostaa nykyaikaisten opetusmenetelmien, kuten multimedian ja Internetin tarjoamien opetusvälineiden käytön tärkeyttä eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttämisessä koulujen koulutusohjelmiin; suosittelee siksi perustamaan esimerkiksi monikielisen Internet-palvelun, joka esittelisi parhaita käytäntöjä, tarjoaisi tukea opetukseen ja toimisi kokemusten vaihtamisen foorumina; 6. vaatii kehittämään jatkuvasti kieltenopetuksen tarjontaa esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelman Comenius-osan puitteissa; tunnustaa lisäksi, että joissakin jäsenvaltioissa ja etenkin englantia äidinkielenään puhuvilla on vaikeuksia ylläpitää 10 /PE

15 riittävää kiinnostusta ja motivaatiota oppia muita Euroopan kieliä, mikä edistäisi keskinäistä ymmärrystä ja empatiaa kaikkialla Euroopassa; katsoo, että naapurikansojen kielten oppiminen on tällöin erityisen tärkeää; 7. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan monikielisyyden lisäämistä politiikalla, jonka mukaan opetettavia kieliä on nykyistä enemmän, ja järjestämään opetussuunnitelmansa niin, että vähintään kahden vieraan kielen opetus aloitetaan hyvin varhaisessa iässä; 8. ehdottaa analyysin laatimista siitä, miltä osin Lissabonin tavoitteiden yhteydessä ei ole tähän mennessä onnistuttu saavuttamaan tässä asiassa tavoiteltuja tuloksia, sekä luettelon laatimista toimista, jotka jäsenvaltioiden hallitusten on tärkeää panna täytäntöön, jos sovittujen taloudellisten parannusten halutaan toteutuvan; 9. suosittelee kieltenopetusta ja koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttämistä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikkien jäsenvaltioiden välillä sen varmistamiseksi, että nykyiset aloitteet, myös ennen vuotta 2004 alulle pannut, saadaan levitettyä kaikkiin unionin jäsenvaltioihin; 10. esittää, että EU:n viimeisimmän laajentumisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kymmenen uuden ja viidentoista pidempään unioniin kuuluneen jäsenvaltion välillä järjestetään riittävä tiedon, projektien, opiskelijoiden ja opettajien vaihto; 11. kehottaa neuvostoa koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi harkitsemaan tarvetta myöntää lisäresursseja hyödyllisille ja merkittäville opetusvälineille, kuten eurooppalaiselle kouluverkolle (European Schoolnet), oppimisyhteistyölle ja innovaatioille sekä sellaisille työkaluille kuten Eurooppa koulussa (Europe at School) sekä lisäksi pohtimaan, saavatko opettajat riittävästi ohjausta tarpeellisten tietojen hankkimiseen; 12. ehdottaa sellaisten opettajankoulutusohjelmien edistämistä, jotka antavat opiskelijoille tarvittavat valmiudet ymmärtää Eurooppaa koskevia asioita, jotta he voivat sisällyttää kansallisia ja paikallisia aiheita koskevaan opetukseensa eurooppalaisen ulottuvuuden; 13. korostaa, että eurooppalainen ulottuvuus täydentää kansallista sisältöä, mutta ei korvaa eikä syrjäytä sitä; 14. korostaa tarvetta saattaa ajan tasalle olemassa olevat asiakirjat, erityisesti vuonna 1996 laadittu Eurydicea koskeva ei-kattava temaattinen kirjallisuusluettelo; 15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PE \ 11

16 P6_TA-PROV(2006)0362 Ilmanlaatu ja sen parantaminen Euroopassa ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (KOM(2005)0447 C6-0356/ /0183(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0447) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0356/2005), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0234/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale (2) Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi olisi vältettävä, ehkäistävä tai vähennettävä haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöjä ja asetettava tarkoituksenmukaisia ilmanlaadun rajaarvoja ottaen huomioon asian kannalta merkitykselliset Maailman terveysjärjestön (2) Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi on erityisen tärkeää torjua epäpuhtauspäästöjä niiden lähteellä. Siksi olisi vältettävä, ehkäistävä tai vähennettävä haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöjä. Tätä varten komission olisi vahvistettava välittömästi kaikille aiheellisille päästölähteille tarkoituksenmukaiset 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. 12 /PE

17 normit, ohjeet ja ohjelmat. päästöjä koskevat säännöt ottaen huomioon asian kannalta merkitykselliset Maailman terveysjärjestön ilmanlaatua koskevat normit, ohjeet ja ohjelmat. Tarkistus 2 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Pilaantumisen leviämisen mallintamista pitäisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan, jotta yksittäisiä tietoja voidaan tulkita pitoisuuksien maantieteellisen levinneisyyden mukaan. Tämä voisi toimia perustana kyseisen alueen väestön kollektiivisen altistumisen laskemiselle. Tarkistus 3 Johdanto-osan 7 kappale (7) Tausta-alueilla olisi suoritettava yksityiskohtaisia pienhiukkasmittauksia, jotta tämän epäpuhtauden vaikutuksista saataisiin lisää tietoa ja voitaisiin kehittää asianmukaisia menettelytapoja. Tällaisten mittausten olisi oltava yhdenmukaisia 11 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä neuvoston päätöksellä 81/462/ETY hyväksytyn, valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyn yleissopimuksen mukaisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailun ja arvioinnin Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) kanssa. Tausta-alueilla olisi suoritettava yksityiskohtaisia pienhiukkasmittauksia ja -laskelmia, jotta tämän epäpuhtauden vaikutuksista saataisiin lisää tietoa, taustakuormitusilmiö saataisiin määriteltyä ja voitaisiin kehittää asianmukaisia menettelytapoja. Asianmukaisissa politiikoissa olisi erityisesti pyrittävä ottamaan realistisesti huomioon rajaarvoihin sisällytetyn taustakuormituksen osuus kokonaissaastekuormituksesta. Mittaukset olisi suoritettava tehokkaasti. Kiinteissä mittauksissa käytettäviltä näytteenottopaikoilta peräisin olevia tietoja olisi täydennettävä mahdollisuuksien mukaan mallintamisesta ja suuntaaantavista mittauksista saatavilla tiedoilla. Mittausten olisi oltava yhdenmukaisia 11 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä neuvoston päätöksellä 81/462/ETY hyväksytyn, valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyn yleissopimuksen mukaisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailun ja arvioinnin Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) kanssa. PE \ 13

18 Tarkistus 4 Johdanto-osan 8 kappale (8) Ilmanlaatu olisi säilytettävä sellaisenaan tai sitä olisi parannettava, jos se on jo hyvä. Jos ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia vahvistettujen raja-arvojen saavuttamiseksi; talvella tapahtuvan teiden hiekoituksen aiheuttamia ylityksiä ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon. (8) Jos ilmanlaatu on jo hyvä, se olisi säilytettävä jatkossakin sellaisena, että ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity. Ilmanlaatua olisi parannettava osana asianomaisen alueen kestävää kehitystä. Jos ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia vahvistettujen raja-arvojen saavuttamiseksi, jolloin asia koskee erityisesti jäsenvaltioita, joissa raja-arvot ylittyvät merkittävästi, sillä siellä ilmanlaadun parantaminen voidaan yleensä toteuttaa kustannustehokkaimmin. Talvella tapahtuvan teiden hiekoituksen aiheuttamia ylityksiä ei pitäisi ottaa huomioon. Tarkistus 5 Johdanto-osan 10 kappale (10) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM 2.5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu tunnistaa kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Sen vuoksi tätä epäpuhtautta ei pitäisi säädellä samalla tavoin kuin muita ilman epäpuhtauksia. Tämän lähestymistavan tavoitteeksi olisi asetettava kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa vähimmäistason terveydensuojelu kaikkialla, olisi kyseiseen lähestymistapaan yhdistettävä absoluuttinen pitoisuuden yläraja, pitoisuuskatto. (10) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM 2,5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu tunnistaa kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Koska PM 2,5 -hiukkasista ei vielä ole riittävästi tietoa raja-arvon asettamiseksi, olisi sovellettava tavoitearvoa siihen asti, kunnes raja-arvo voi tulla voimaan. Sen vuoksi tätä epäpuhtautta ei pitäisi säädellä samalla tavoin kuin muita ilman epäpuhtauksia. Tämän lähestymistavan tavoitteeksi olisi asetettava kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Vähennysmahdollisuudet olisi käytettävä mahdollisimman hyvin erityisesti alueilla, joilla pienhiukkaskuormitus on erittäin korkea. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa vähimmäistason terveydensuojelu kaikkialla, kaikille alueille olisi asetettava tavoitearvo. 14 /PE

19 Tarkistus 6 Johdanto-osan 13 kappale (13) Otsonin kiinteiden mittausten olisi oltava pakollisia alueilla, joilla pitkän aikavälin tavoitteet on ylitetty. Muiden arviointikeinojen käyttö olisi sallittava pakollisten kiinteiden mittauspisteiden määrään vähentämiseksi. (13) Ilman epäpuhtauksien mittaukset olisi suoritettava tehokkaasti ja kohdennetusti. Tästä syystä kiinteitä mittauksia olisi mahdollisuuksien mukaan täydennettävä mallintamisella ja suuntaa-antavilla mittauksilla. Otsonin kiinteiden mittausten olisi oltava pakollisia alueilla, joilla pitkän aikavälin tavoitteet on ylitetty. Muiden arviointikeinojen käyttö olisi sallittava pakollisten kiinteiden mittauspisteiden määrään vähentämiseksi. Tarkistus 7 Johdanto-osan 15 kappale (15) Voimassa olevia ilmanlaadun rajaarvoja ei saisi muuttaa, mutta niiden saavuttamisen määräaikaa pitäisi voida jatkaa tapauksissa, joissa tarkoituksenmukaisista pilaantumisen vähennystoimista huolimatta tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa on akuutteja vaikeuksia saavuttaa raja-arvoja. Kaikkiin tiettyä aluetta tai taajamaa koskeviin määräajanpidennyksiin olisi liitettävä kattava suunnitelma, jonka mukaisesti rajaarvojen saavuttaminen varmistetaan tarkistetun määräajan puitteissa. (15) Alueilla, joilla olosuhteet ovat erityisen hankalat, ilmanlaatua koskevien raja- ja tavoitearvojen saavuttamisen määräaikaa pitäisi voida jatkaa tapauksissa, joissa tarkoituksenmukaisista pilaantumisen vähennystoimista huolimatta tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa on akuutteja vaikeuksia saavuttaa raja-arvoja. Kaikkiin tiettyä aluetta tai taajamaa koskeviin määräajanpidennyksiin olisi liitettävä kattava suunnitelma, jonka mukaisesti rajaarvojen saavuttaminen varmistetaan tarkistetun määräajan puitteissa. Joustavuus on sitäkin tärkeämpää jäsenvaltioille, jos tarvittavat yhteisön toimenpiteet, jotka heijastavat ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa lähteisiin kohdistuville toimille valittua vaatimustasoa, mukaan lukien ainakin liitteessä XVI a mainitut toimenpiteet, eivät ole tulleet voimaan 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä, sillä jotkut jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan raja-arvoja ilman näitä toimenpiteitä erittäin suurista kansallisista ponnisteluista huolimatta. PE \ 15

20 Tarkistus 8 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a) Tämän direktiivin perusteellinen vaikutustenarviointi on tehty ottaen huomioon sekä parempaa sääntelyä koskeva aloite että kestävän kehityksen strategia. Koska hiilidioksidipäästöjen vähentämisen odotetaan kuitenkin olevan merkittävämpää kuin vaikutustenarvioinnissa on ennustettu, kustannukset on saatettu arvioida liian suuriksi ja hyödyt liian vähäisiksi, koska vuoden 2012 jälkeen jatkuva päästöjen vähentäminen edistää osaltaan muun muassa ilmanlaadun parantamista. Tarkistus 9 Johdanto-osan 16 b kappale (uusi) (16 b) Tämän direktiivin tavoitteet olisi mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen asianomaisten alueiden kestävän kehityksen kanssa. Tarkistus 10 Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a) Tässä direktiivissä ei tulisi edellyttää teollisuuslaitoksilta muita toimia kuin parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltaminen, kuten ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/16/EY 1 edellytetään, ja etenkään sen ei pitäisi johtaa laitosten sulkemiseen. Direktiivissä olisi kuitenkin edellytettävä, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat kaikki päästöjen vähentämistä koskevat kustannustehokkaat toimet tarkoituksenmukaisilla aloilla. 1 EYVL L 257, , s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, , s. 1). 16 /PE

21 Tarkistus 11 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Ottaen huomioon tiettyjen epäpuhtauksien rajat ylittävä luonne sekä tästä johtuva mahdollisuus, että rajaarvojen ylittyminen voi olla seurausta syistä, joihin jäsenvaltio ei voi suoraan vaikuttaa, komission olisi voitava tässä tapauksessa antaa jäsenvaltioille lisäaikaa tämän direktiivin mukaisten normien täyttämiseen. Tarkistus 12 Johdanto-osan 20 kappale (20) Jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen kerätä, vaihtaa ja levittää ilmanlaatua koskevia tietoja, jotta ilman pilaantumisen vaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin ja kehitettäisiin asianmukaisia toimintatapoja. Yleisön saatavilla olisi oltava säännöllisesti ajantasaista tietoa kaikkien säänneltyjen ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista. (20) Jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen kerätä, vaihtaa ja levittää ilmanlaatua koskevia tietoja, jotta ilman pilaantumisen vaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin ja kehitettäisiin asianmukaisia toimintatapoja. Yleisön saatavilla olisi oltava säännöllisesti ajantasaista tietoa kaikkien säänneltyjen ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista. Olisi varmistettava, että yleisölle tiedotetaan päivittäin kulloisistakin päiväkohtaisista mittausarvoista. Tarkistus 66 Johdanto-osan 29 a kappale (uusi) (29 a) Jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ryhtyneet riittäviin toimiin ilman pilaantumisen vähentämiseksi, mukaan lukien liitteessä XV olevassa B jaksossa tarkoitettujen direktiivien täytäntöönpano kyseisissä direktiiveissä mainittuihin määräaikoihin mennessä, eivät ole oikeutettuja tämän direktiivin 20 artiklan mukaisiin poikkeuksiin. Komission olisi tutkittava poikkeuksia koskevat pyynnöt huolellisesti ja otettava samalla huomioon, että 20 artiklassa tarkoitetut poikkeusten määräajat ovat enimmäisaikoja. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille päätöksistään ja ilmoittaa samalla päätöstensä perusteet ja jäsenvaltioille myönnettyjen poikkeusten määräajat. PE \ 17

22 Tarkistus 13 2 artiklan 6 alakohta 6. 'pitoisuuskatolla' tasoa, joka on vahvistettu tieteellisin perustein, jonka tavoitteena on väestölle aiheutuvien kohtuuttoman suurten riskien estäminen, joka on saavutettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen kun se on saavutettu; Poistetaan. Tarkistus 14 2 artiklan 16 a alakohta (uusi) 16 a. 'päästöillä luonnollisista lähteistä' kaikkia ilmassa olevia aineita, jotka eivät ole syntyneet suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnan seurauksena. Näihin kuuluvat erityisesti päästöt, jotka johtuvat luonnonilmiöistä, kuten tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä, geotermaalisesta toiminnasta, tahattomista maastopaloista, merisuolasta tai kuivilta alueilta peräisin olevien luontoperäisten hiukkasten leijumasta tai kulkeutumisesta ilmakehässä. Tarkistus 15 5 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luokitusta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen vähintään joka viides vuosi liitteessä II olevassa B jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luokitusta on seurattava ja tulosten arvioinnin jälkeen sitä on tarkasteltava uudelleen joka viides vuosi liitteessä II olevassa B jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Tarkistus 16 6 artiklan 2 kohta 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot ylittävät näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on käytettävä ilmanlaadun arvioinnissa kiinteitä mittauksia. Näitä kiinteitä mittauksia voidaan täydentää mallintamistekniikoilla ja/tai suuntaa-antavilla mittauksilla 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot ylittävät näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on käytettävä ilmanlaadun arvioinnissa kiinteitä mittauksia. Näitä kiinteitä mittauksia täydennetään mallintamistekniikoilla ja/tai suuntaa-antavilla mittauksilla riittävien 18 /PE

23 riittävien tietojen saamiseksi ilmanlaadusta. tietojen saamiseksi ilmanlaadusta. Tarkistus 17 6 artiklan 3 kohta 3. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot alittavat näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on ilmanlaadun arvioinnissa käytettävä kiinteiden mittausten ja mallintamistekniikoiden ja/tai suuntaa-antavien mittaus yhdistelmää. 3. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot alittavat näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on ilmanlaadun arvioinnissa käytettävä kiinteiden mittausten ja mallintamistekniikoiden ja/tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Tarkistus 18 7 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta kiinteät mittaukset ovat ainoa tietolähde arvioitaessa ilmanlaatua, on kutakin mitattavaa epäpuhtautta koskevia näytteenottopaikkoja oltava vähintään liitteessä V olevassa A jaksossa vahvistettu näytteenottopaikkojen vähimmäismäärä. 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta kiinteät mittaukset ovat ainoa tietolähde arvioitaessa ilmanlaatua, on kutakin mitattavaa epäpuhtautta koskevia näytteenottopaikkoja oltava vähintään liitteessä V olevassa A jaksossa vahvistettu näytteenottopaikkojen vähimmäismäärä. Näillä alueilla asianmukaiset mittaukset on tehtävä päivittäin. Tarkistus 19 7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan a alakohta a) täydentävillä menetelmillä saadaan riittävästi tietoa ilmanlaadun arvioimiseksi raja-arvojen, pitoisuuskattojen tai varoituskynnysten osalta sekä yleisölle tiedottamiseksi; a) täydentävillä menetelmillä saadaan riittävästi tietoa ilmanlaadun arvioimiseksi raja-arvojen, tavoitearvojen tai varoituskynnysten osalta sekä yleisölle tiedottamiseksi; (Tämä muutos koskee koko lainsäädäntötekstiä.) Tarkistus 20 7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan a a alakohta (uusi) a a) perustettavilla näytteenottopaikoilla tehdään päivittäisiä mittauksia; PE \ 19

24 Tarkistus 21 7 artiklan 2 kohdan 3 alakohta Toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mallintamisen ja/tai suuntaaantavien mittausten tulokset on otettava huomioon arvioitaessa ilmanlaatua suhteessa raja-arvoihin tai pitoisuuskattoihin. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 22 7 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että näytteenottopaikkojen valinnassa sovelletaan yhdenmukaisia vaatimuksia. Tarkistukset 65 ja artikla Alueilla ja taajamissa, joiden osalta ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi-, PM 10 -, PM 2,5 -, lyijy-, bentseeni- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat alempia kuin liitteissä XI ja XIV eritellyt näitä aineita koskevat raja-arvot tai pitoisuuskatot, jäsenvaltioiden on varmistettava tämän ilmanlaadun tason säilyminen ennallaan. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi-, PM 10 -, PM 2,5 -, lyijy-, bentseeni- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat alempia kuin liitteissä XI ja XIV eritellyt näitä aineita koskevat raja-arvot tai tavoitearvot, jäsenvaltioiden on säilytettävä kyseisten epäpuhtauksien tasot raja-arvojen tai tavoitearvojen alapuolella, ja niiden on pyrittävä säilyttämään paras mahdollinen kestävän kehityksen periaatteen mukainen ilmanlaatu. Tarkistus artiklan otsikko ja 1 kohta Ihmisten terveyden suojelua koskevat rajaarvot 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella vallitsevat ilman rikkidioksidi-, PM 10 -, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät ylitä liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja. Liitteessä XI vahvistettuja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvoja ei saa ylittää liitteessä vahvistetuista ajankohdista alkaen. Ihmisten terveyden suojelua koskevat rajaarvot ja varoituskynnykset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava liitteessä III oleva A jakso huomioon ottaen, että niiden alueella vallitsevat ilman rikkidioksidi-, PM 10 -, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät ylitä liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja. Liitteessä XI vahvistettuja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvoja ei saa ylittää liitteessä vahvistetuista ajankohdista alkaen. 20 /PE

25 Liitteessä XI säädettyjä ylitysmarginaaleja on sovellettava 21 artiklan mukaisesti. Näiden vaatimusten noudattamista arvioidaan liitteessä III olevan B jakson mukaisesti. Liitteessä XI säädettyjä ylitysmarginaaleja on sovellettava 21 artiklan mukaisesti. Tarkistus artiklan 3 kohdan 1 alakohta 3. Jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM 10 -hiukkasten raja-arvot ylittyvät talviaikaan tapahtuvan teiden hiekoittamisen aiheuttaman PM 10 -leijuman johdosta. 3. Jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM 10 -hiukkasten raja-arvot ylittyvät talviaikaan tapahtuvan teiden hiekoittamisen tai teiden puhdistamisen aiheuttaman PM 10 -leijuman johdosta edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta PM 2,5 -hiukkaspitoisuuden tasoihin. Tarkistus artiklan 3 kohdan 4 alakohta Jäsenvaltioiden on laadittava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden tai taajamien osalta 21 artiklan mukaiset suunnitelmat tai ohjelmat ainoastaan, jos PM 10 -pitoisuuksien ylitykset johtuvat muista lähteistä kuin talvisin tapahtuvasta teiden hiekoituksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden on laadittava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden tai taajamien osalta 21 artiklan mukaiset suunnitelmat tai ohjelmat ainoastaan, jos PM 10 -pitoisuuksien ylitykset johtuvat muista lähteistä kuin talvisin tapahtuvasta teiden hiekoituksesta ja suolauksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista. Tarkistus artiklan otsikko PM 2,5 :lle altistumisen vähennystavoite ja pitoisuuskatto ihmisten terveyden suojelemiseksi PM 2,5 :lle altistumisen vähennystavoite ja PM 2,5 -pitoisuuden tavoite- ja raja-arvo ihmisten terveyden suojelemiseksi Tarkistus artiklan 4 kohta 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman PM 2,5 -hiukkasten pitoisuudet eivät niiden alueella ylitä liitteessä XIV olevassa C jaksossa vahvistettua pitoisuuskattoa liitteessä täsmennetystä ajankohdasta alkaen. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman PM 2,5 -hiukkaspitoisuuden tavoite- ja raja-arvo saavutetaan niiden alueella liitteessä XIV olevassa C jaksossa täsmennetystä ajankohdasta alkaen. PE \ 21

26 Tarkistus artikla 1. Jos liitteessä XI tai liitteessä XIV olevassa C jaksossa eriteltyjä määräaikoja ei voida saavuttaa tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa typpidioksidin tai bentseenin raja-arvojen tai PM 2,5 -hiukkasten pitoisuuskaton osalta, jäsenvaltio voi jatkaa näitä määräaikoja enintään viidellä vuodella kyseisen alueen tai taajaman osalta seuraavin edellytyksin: a) jäsenvaltio laatii suunnitelman tai ohjelman 21 artiklan mukaisesti sitä aluetta tai taajamaa varten, jota määräajan pidennys koskisi, ja toimittaa suunnitelman tai ohjelman komissiolle; b) jäsenvaltio laatii ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevan ohjelman määräajan pidennystä koskevalle jaksolle; ohjelmassa on oltava vähintään liitteessä XV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja siinä on osoitettava, että direktiiviä noudatetaan raja-arvojen tai pitoisuuskattojen osalta ennen uuden määräajan päättymistä; jäsenvaltio toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle. 2. Jos rikkidioksidille, hiilimonoksidille, lyijylle ja PM 10 -hiukkasille liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja ei saavuteta tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa paikkakohtaisten leviämisolosuhteiden, epäsuotuisien ilmasto-olosuhteiden tai rajat ylittävien päästöjen johdosta, jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta soveltaa näitä rajaarvoja enintään 31 päivään joulukuuta 2009 saakka, edellyttäen että 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset 1. Jos liitteessä XI tai liitteessä XIV olevassa C jaksossa eriteltyjä määräaikoja ei voida saavuttaa tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa typpidioksidin, bentseenin tai PM 10 -hiukkasten raja-arvojen tai PM 2,5 -hiukkasten tavoitearvon osalta, jäsenvaltio voi jatkaa näitä määräaikoja enintään neljällä vuodella tämän direktiivin voimaantulon jälkeen kyseisen alueen tai taajaman osalta, jos jäsenvaltio osoittaa, että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on ryhdytty kaikkiin tarvittaviin toimiin edellä mainittujen määräaikojen saavuttamiseksi. Kyseistä aluetta tai taajamaa varten laaditaan 21 artiklan mukaisesti suunnitelma tai ohjelma, josta ilmenee, mitä toimenpiteitä toteutetaan raja- tai tavoitearvojen saavuttamiseksi uuteen määräaikaan mennessä. 2. Jos rikkidioksidille, hiilimonoksidille ja, lyijylle liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja ei saavuteta tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa paikkakohtaisten leviämisolosuhteiden, epäsuotuisien ilmastoolosuhteiden tai rajat ylittävien päästöjen johdosta, jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta soveltaa näitä raja-arvoja enintään 31 päivään joulukuuta 2009 saakka, edellyttäen että 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 22 /PE