AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta

Transkriptio

1 AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta TYÖASIAKIRJA yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä Yhteisesittelijät: María Elena Valenciano Martínez-Orozco Donald Ramotar (Guyana) DT\ doc APP/3744

2 SISÄLTÖ ASIAN KÄSITTELY... 3 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 4 Sivu APP/3744 2/12 DT\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY DT\ doc 3/12 APP/3744

4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka pidettiin Bamakossa (Mali) huhtikuuta 2005, ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan (perusoikeus opetukseen), ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen 25 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin ja Pekingissä vuonna 1995 pidetyn neljännen maailmankonferenssin naisten aseman edistämiseksi, ottaa huomioon vuonna 1990 Jomtienissä pidetyn maailman lasten huippukokouksen, vuonna 1995 pidetyn YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksen ja Dakarissa (Senegal) vuonna 2000 järjestetyn maailman koulutusfoorumin, ottaa huomioon maailman johtajien vuonna pidetyssä vuosituhannen huippukokouksessa hyväksymän vuosituhatjulistuksen, ottaa huomioon komission tiedonannon "koulutus ja köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa" (KOM(2002) C5-0333/ ), ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 806/2004 sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä 3, ottaa huomioon New Yorkissa vuonna 2001 pidetyn YK:n yleiskokouksen lasten asemaa käsitelleen erityisistunnon, ottaa huomioon Monterreyssa vuonna 2002 pidetyn kansainvälisen kehitysrahoituskokouksen, ottaa huomioon Johannesburgissa vuonna 2002 kestävästä kehityksestä järjestetyn maailman huippukokouksen, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen vuonna 1979 hyväksymän kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, 1 Yleiskokouksen päätöslauselma 55/2. 2 Ei ole julkaistu EYVL:ssä. 3 EUVL L 143, APP/3744 4/12 DT\ doc

5 ottaa huomioon annetun YK:n pääsihteerin kertomuksen vuosituhatjulistuksen toteuttamisesta YK:ssa, ottaa huomioon Unicefin kertomukset maailman lasten tilanteesta 2004 ja vuonna 1989 lasten oikeuksista tehdyn yleissopimuksen, ottaa huomioon vuonna 2003 julkaistun YK:n kehitysohjelman kertomuksen vuosituhannen kehitystavoitteista: Edistys, vastoinkäymiset ja haasteet sekä kehitysohjelman kertomuksen inhimillisestä kehityksestä vuodelta 2003, ottaa huomioon YK:n väestörahaston (UNFPA) kolme kertomusta: (State of the World Population the Cairo Consensus at Ten: Population, Reproductive Health and the Global Effort to End Poverty; kansainvälinen väestö- ja kehityskokous, Kairo, sekä investoinnit väestöön kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi 1994/2004 (ICPD at 10), ottaa huomioon vuoden 2004 vuosikertomuksen kehitysyhteistyöpolitiikasta ja EY:n ulkomaanavusta lokakuulta 2004, ottaa huomioon marraskuussa 2004 julkaistun komission kertomuksen vuosituhannen kehitystavoitteista , ottaa huomioon komission tiedonannon sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisesta ulkoisessa yhteistyössä, ottaa huomioon EY:n Pekingin toimintaohjelman (EY 806/2004, 21. huhtikuuta 2004), ottaa huomioon 10. marraskuuta 2000 annetun EY:n julkilausuman kehityspolitiikasta, ottaa huomioon kokonaisseurantakertomuksen vuodelta 2004 politiikka ja toiminta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä saavutettu tulokset (maaliskuu 2004), ottaa huomioon vuoden 2004 vuosikertomuksen EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavusta, ottaa huomioon vuoden 2004 vuosikertomuksen EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavusta, ottaa huomioon syyskuussa 2001 pidetyn YK:n yleiskokouksen lapsia käsitelleen erityisistunnon 1 yhteydessä 6. syyskuuta 2001 hyväksytyn päätöslauselman alemman perusasteen koulutuksesta kehitysmaissa, ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön perusopetuksesta kehitysmaissa liittyen syyskuussa 2001 pidettävään lasten asemaa koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistuntoon (A5-0278/2001), 1 EYVL C 72 E, , s DT\ doc 5/12 APP/3744

6 ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille; tiedonanto koskee koulutusta ja köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa (A5-0126/2003), ottaa huomioon työjärjestyksensä 17 artiklan 1 kohdan, A. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklassa katsotaan opetuksen kuuluvan perusoikeuksiin ja että tämä oikeus sellaisenaan on yleismaailmallinen ja jakamaton oikeus, jonka suhteen ei voida sallia sukupuoleen, vammaan, etniseen alkuperään tai rotuun, uskontoon tai kulttuuriin perustuvaa syrjintää, B. ottaa huomioon maailman johtajien vuonna 2000 pidetyssä vuosituhannen huippukokouksessa hyväksymän vuosituhatjulistuksen, C. ottaa huomioon, että vuosituhatjulistuksessa esitettyihin vuosituhannen tavoitteisiin kuuluu (tavoite nro 2) yleisen alemman perusasteen koulutuksen saavuttaminen ja että siinä asetetaan päämääräksi sen varmistaminen, että kaikki maailman lapset ovat vuoteen 2015 mennessä saaneet täysimääräinen alemman perusasteen koulutuksen, D. katsoo, että vuosituhatjulistuksessa esitettyihin vuosituhannen tavoitteisiin kuuluu (tavoite nro 3) sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten riippumattomuuden edistäminen ja että siinä asetetaan päämääräksi alemman perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa esiintyvän sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistaminen, mieluimmin vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla opetuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessä, E. katsoo, että kaikkinaisen naisiin kohdistuvasta syrjinnän poistamisesta tehdyn yleissopimuksen (CEDAW) 10 artiklassa todetaan, että valtioiden on toteutettava asianmukaisia toimia naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi ja yhtäläisten oikeuksien takaamiseksi miehille ja naisille koulutuksessa, F. katsoo, että Pekingin julistuksessa ja toimintasuunnitelmassa (1995) todetaan tarve edistää kestävää kehitystä ihmiskeskeiseltä pohjalta, mukaan lukien alemman perusasteen koulutuksen avulla toteutettava kestävä taloudellinen kehitys, elinikäinen oppiminen, lukutaito ja ammatillinen koulutus sekä lasten ja naisten terveydenhuolto, G. ottaa huomioon, että komissio on hyväksynyt EY:n Pekingin toimintasuunnitelman - EY 806/2004 (21. huhtikuuta 2004) 1, jonka mukaan rahoitetaan erityisiä toimenpiteitä, jotka liittyvät resurssien ja palveluiden saatavuuteen ja hallintaan naisten kannalta, erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhuollon, taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan, työllisyyden ja infrastruktuurin aloilla, ja heidän osallistumiseensa poliittiseen päätöksentekoon, H. ottaa huomioon, että YK:n kansainvälisessä väestö- ja kehityskokouksessa Kairossa ( syyskuuta 1994) julistettiin, että opetukseen liittyvät tarpeet ovat tärkeimpiä keinoja, 1 EUVL L 143, APP/3744 6/12 DT\ doc

7 joilla naiset voivat hankkia tietoja, taitoja ja itseluottamusta osallistuakseen kehitysprosessiin, I. katsoo, että kokonaisvaltaisen opetuksen kehittäminen on tehokkaimpia saatavilla olevia keinoja, joilla voidaan murtaa köyhyyden kierre ja että se on ratkaiseva seikka kestävän inhimillisen kehityksen aikaan saamisessa ja pyrkimyksissä saavuttaa kansainvälisellä tasolla vuodelle 2015 asetetut inhimillisen kehityksen tavoitteet, J. ottaa huomioon, että komission ja neuvoston yhteisessä julistuksessa marraskuulta 2000 korostetaan tarvetta maailmanlaajuiseen sitoutumiseen yleismaailmallisen alemman perusasteen koulutuksen aikaansaamiseksi ja luonnehditaan koulutus ensisijaiseksi tehtäväksi kehityksessä, K. ottaa huomioon, että 113 miljoonaa lasta ei ole koskaan käynyt koulua ja 150 miljoonaa lasta on aloittanut alemman perusasteen koulutuksen, mutta keskeyttänyt sen, ennen kuin on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ja että kehitysmaissa 860 miljoonaa ihmistä on lukuja kirjoitustaidotonta, L. ottaa huomioon, että 65 miljoonaa tyttöä ei vieläkään käy lainkaan koulua ja tytöillä on edelleen alempi koulunkäymisaste kuin pojilla sekä korkeampi keskeyttämisaste, M. katsoo, että kansallisilla opetusohjelmilla olisi saatava kaikki lapset ja erityisesti tytöt pysymään koulussa opintojensa päättämiseen asti ja ratkaistava koulunkäynnin keskeyttäneiden lasten ongelma, N. katsoo, että tyttöjen alemman perusasteen koulutukseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä koulunkäyneet tytöt perustavat pienempiä, terveempiä ja kestävämpiä perheitä, jotka puolestaan johtavat kasvavaan tuottavuuteen ja köyhyyden vähentämiseen, O. katsoo, että koulujen olisi oltava suotuisampia tytöille ja lähempänä tyttöjen kotia, mikä saadaan aikaan yhteisöjen tuella ja osallistumisella, joustavilla lukujärjestyksillä ja useammilla naisopettajilla sekä lasten elämään ja ympäristöön sopeutetuilla opetusohjelmilla, P. katsoo, että yleissivistävällä opetuksella ja ammatillisella koulutuksella on elintärkeä merkitys tytöille ja naisille köyhyyden ja tautien torjumisessa ja tämän vuoksi on tuettava kansainvälisen yhteisön poliittista sitoutumista yleissivistävälle opetukselle ja ammatilliselle koulutukselle tarkoitettujen varojen lisäämiseen kehitysyhteistyössä, R. katsoo, että tehtyjä ponnisteluja haittaa vakavasti Hi-virus/aids-epidemia, jonka ennustetaan tappavan viiden vuoden kuluessa noin 10 prosenttia alemman perusasteen koulutuksen opettajista epidemian pahimmin koettelemissa maissa; ennusteiden mukaan yli 20 prosentista koululaisia tulee aids-orpoja, S. katsoo, että sukupuoliasioiden opetus ja lisääntymisterveydenhuollon palveluiden hankkiminen opetuksen avulla ovat parhaat keinot varmistaa HI-viruksen/Aidsin ehkäiseminen, DT\ doc 7/12 APP/3744

8 T. katsoo, että useiden kehitysmaiden kulttuuriperinteet perustuvat lujasti patriarkaalisuuteen, ja siksi naisten yhteiskunnallinen asema on alempi kuin miesten, U. katsoo, että naiset ovat ratkaisevassa asemassa taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä; tyttöjen ja naisten koulutukseen tehtyjen investointien on oltava olennainen osa kehityssuunnitelmia ja köyhyyden torjuntastrategioita kehitysmaissa, V. katsoo, että kokonaisvaltainen taloudellinen eriarvoisuus ja velkataakka vievät useilta hallituksilta kaikkien lasten koulutuksessa tarvittavat varat, ja ohjelmien rakenteiden yhdenmukaistaminen ovat pakottaneet hallitukset leikkaamaan julkisen sektorin menoja, mistä on ollut erityisen kielteiset seuraukset tytöille, W. katsoo, että on otettava huomioon kehitysmaiden rajoitettu kapasiteetti ja asetettava realistiset aikataulut opetukseen osallistumiselle koskeville kansallisille suunnitelmille, X. katsoo, että lapsityövoiman käyttö estää useiden lasten koulunkäynnin, sillä heidän ansionsa ovat ratkaisevia perheen toimeentulolle, Y. katsoo, että on löydettävä keinot, joilla tuetaan sellaisten perheiden koulumaksuja, jotka eivät kykene itse rahoittamaan lastensa koulutusta, Z. katsoo, että kiireelliset toimenpiteet lukuisten kotiseudultaan lähtemään joutuneiden sekä konfliktien, kuivuuden, nälän ja luonnonmullistusten koettelemien lasten hyväksi on katsottava ratkaisevaksi osaksi kuntoutusta ja asianmukaisia opetusmuotoja erityisesti silloin, kun poissaolo kotiseudulta ja epävarmuus jatkuvat, AA. tukee koulutusta kaikille nopeasti toteutettavaa aloitetta ja komission julistusta, jolla tätä aloitetta tuetaan periaatteessa, AB. AC. valittaa sitä, ettei Dakarin kokouksen jälkeen ole juuri edistytty, vaikka on käynnistetty koulutusta kaikille nopeasti -aloite, sekä mielenkiinnon puuttumista kansainvälisessä toiminnassa opetusalan kriisin torjumiseksi; ja valittaa sitä, että jos nykyinen suuntaus jatkuu, vuoden 2005 tavoitetta sukupuolten tasa-arvosta opetuksessa ei saavuteta ainakaan Etelä-Aasiassa eikä Saharan eteläpuolella olevassa Afrikassa, ja sitä että tavoitteessa saavuttaa alemman perusasteen koulutus kaikille vuoteen 2015 mennessä epäonnistutaan, sillä 75 miljoonaa lasta ei edelleenkään käy koulua, katsoo, että komission budjetti alemman perusasteen koulutukselle ei ole riittävä ja varoja myönnetään hitaasti ja tehottomasti, AD. katsoo, että komission opetusmäärärahat vuodelle 2003 kaikkia niitä maita varten, jotka kuuluvat DAC:n piiriin, olivat 6,24 prosenttia komission ja koulutus- ja kehitysrahaston budjetista; että tämä on paljon vähemmän kuin oli luvattu eikä ole komission aiemmin ilmoittamien virallisten tavoitteiden mukaista, AE. katsoo, että kansainvälisen yhteisön toimenpiteet yleissivistävälle opetukselle ja ammatilliselle koulutukselle tarkoitettujen varojen lisäämiseksi kehitysyhteistyön yhteydessä eivät ole lisänneet opetusohjelmille tarkoitettua rahoitusta, APP/3744 8/12 DT\ doc

9 1. palauttaa mieliin, että vuosituhannen tavoitteisiin, jotka kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt, kuuluu yleisen alemman perusasteen koulutuksen saavuttaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten riippumattomuuden edistäminen yleismaailmallisina tavoitteina; 2. palauttaa mieliin, että vuosituhannen tavoitteisiin, jotka kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt, kuuluu sen varmistaminen, että maailman kaikki lapset saavat täysimääräisen alemman perusasteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä ja että sukupuolten välinen eriarvoisuus poistetaan alemmasta perusasteen ja keskiasteen koulutuksesta, mieluimmin vuoteen 2005 mennessä ja kaikilta koulutustasoilta vuoden 2015 loppuun mennessä; 3. palauttaa mieliin, että 65 miljoonaa tyttöä ei edelleenkään käy koulua ja korostaa, että hallitusten, avustusjärjestöjen ja kansainvälisten laitosten käytännön toimet näiden tyttöjen tilanteen muuttamiseksi ovat elintärkeitä; 4. pyytää kiinnittämään erityistä huomiota tyttöjen alemman perusasteen koulutukseen, sillä koulunkäyneet tytöt perustavat pienempiä, terveempiä ja kestävämpiä perheitä, jotka puolestaan johtavat kasvavaan tuottavuuteen ja köyhyyden vähentämiseen; 5. korostaa tytöille ja naisille annettavan koulutuksen merkitystä terveydenhuollon parantamisessa, mukaan lukien sukupuoli- ja lisääntymisterveys, tarttuvien tautien, kuten HI-viruksen/aidsin torjuminen sekä sellaisten tautien torjuminen, jotka johtuvat veden puutteesta ja hygieenisistä olosuhteista ja joita ovat mm. tuberkuloosi, malaria, kolera ja ripuli; 6. katsoo, että ottaen huomioon naisten merkitys yhteiskunnan ja perheiden taloudessa on erittäin tärkeää kehittää naisille ja tytöille tarkoitettuja koulutusohjelmia, hankkia heille taidot, joilla he saavat työtä ja voivat osallistua paikalliseen liiketoimintaan ja siten edistää taloudellista kehitystä, jonka avulla kyseiset naiset ja heidän perheensä pääsevät irti köyhyyden ja sairauksien kierteestä; 7. katsoo, että tiedotus olemassa olevista opetus- ja koulutusohjelmista on ratkaisevaa näiden ohjelmien menestyksekkäälle toteuttamiselle ja kehottaa komissiota tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että naiset ja lapset saavat riittävästi tietoa, sillä koulutuksen avulla he voivat puolustautua kaikenlaista riistoa vastaan; 8. kehottaa toteuttamaan sellaisia kansalaisia opetusohjelmia, joiden avulla saadaan kaikki lapset ja erityisesti tytöt pysymään koulussa ja päättämään opintonsa, ja ratkaisemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden lasten ongelma; 9. kehottaa kouluja muuttumaan suotuisammiksi tytöille ja lähemmäksi tyttöjen olemusta, mikä saadaan aikaan yhteisöjen tuella ja osallistumisella, joustavilla lukujärjestyksillä ja mieluummin naisopettajilla sekä lasten elämään ja ympäristöön sopeutetuilla opetusohjelmilla; DT\ doc 9/12 APP/3744

10 10. korostaa, että kaikkien koulutuslaitosten olisi levitettävä demokraattisia arvoja kannustaakseen kansalaisaktiivisuutta ja sosiaalista vastuuta ja edistääkseen sukupuolierojen ja uskonnollisten erojen kunnioittamista; 11. toistaa, että komission ja EU:n jäsenvaltioiden on tuettava ensisijaisesti sellaisia maita, joilla on sellainen koulutusstrategia, johon kuuluu vapaa ja yleinen alemman perusasteen koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo, laaja opetukseen pääsy, korkea laatu, uudistusten hajauttaminen ja erityinen apu köyhimmille ja heikommassa asemassa oleville; 12. korostaa, että koulutuksen on edelleen oltava osa valtion perustoimivaltaa ja se on katsottava julkiseksi palveluksi sekä yksilön perusoikeudeksi; 13. kehottaa kansallisia viranomaisia liittämään hallitustensa ohjelmiin valistustoimet, joiden avulla vanhemmat saadaan ymmärtämään, miten tärkeää on, että heidän lapsensa osallistuvat opetukseen; 14. korostaa, että yleinen täyspäiväinen koulutus vaatii tehokasta lapsityövoiman kieltämistä ja koulutusjärjestelmää, johon kuuluvat suunnitelmat työssä käyvien tai muista syistä koulua käymättömien lasten mukaan ottaminen täyspäiväiseen koulutukseen; kehottaa Euroopan unionia varmistamaan, että sen rahoittamiin opetusohjelmiin kuuluvat laaja-alaiset suunnitelmat, mukaan lukien lapsille tarkoitetut sosiaalinen motivaatio ja täydennyskurssit; 15. kehottaa komissiota, kehitysmaita ja yksityistä sektoria perustamaan järjestelmän, jolla torjutaan ja poistetaan lapsityövoiman käyttö ja johon kuuluisi kaikissa olosuhteissa osaaikainen koulunkäynti; 16. kehottaa kansallisia viranomaisia etsimään keinoja niiden koulumaksujen tukemiseksi, jotka eivät itse kykene rahoittamaan lastensa koulutusta; 17. korostaa, että yleiseen hätäapuun ja erityisesti sellaiseen hätäapuun, jonka tarkoituksena on auttaa torjumaan Aasian tsunamin kauheat seuraukset, on liitettävä sopivat koulutusmuodot, jotka ovat ratkaiseva tekijä sosiaaliselle ja psykologiselle kuntoutumiselle; ilmaisee tukevansa tässä yhteydessä kansainvälisen yhteisön, kuten Unicefin julkaisemia vetoomuksia; 18. kehottaa neuvostoa laatimaan aikataulun, jonka kuluessa jäsenvaltiot lisäisivät koulutukselle tarkoitetun tuen määrää siinä tapauksessa, etteivät ole sitä jo tehneet, Dakarin toimenpiteiden ja vuosituhannen tavoitteiden toteuttamiseksi; 19. palauttaa mieliin, että vuoden talousarvioneuvotteluissa Euroopan parlamentti ja neuvosto korostivat tarvetta lisätä yhteisön tukea koulutukselle ja totesivat, että alueellista tasoa koskevissa talousarviokohdissa oli otettu huomioon konkreettiset tavoitteet koulutuksen laajentamiseksi; 20. kehottaa kaikkia teollisuusmaita varaamaan 10 prosenttia virallisesta tuesta peruskoulutukseen ja täyttämään velvoitteensa osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysapuun ja 0,15 prosenttia vähiten kehittyneille maille; APP/ /12 DT\ doc

11 korostaa, että on tärkeää ulottaa nopeasti toteutettava aloite koskemaan useampia maita ja varmistaa tämän toteuttamiseksi tarvittava rahoitus; 21. kehottaa komissiota laatimaan kriteerit EU:n ja kahdenvälisen koulutustuen valvomiseksi Dakarin sitoumusten mukaisesti ja sen mukaan, miten jäsenvaltioiden ovat sitoutuneet lisäämään koulutustuen määrää; 22. tukee komission ehdotusta, jonka mukaan talousarviosta myönnettävän avun tiukkana ehtona on, että apua saavalla maalla on yleinen suunnitelma kaikille tarkoitetun koulutuksen toteuttamiseksi; kehottaa komissiota antamaan lailliset takuut siitä, että budjettiapu perustuu julkisten menojen tarkistuksiin ja varmistamaan talousarviosta annettavan apu ennakolta noudattaen aina omistaja-periaatetta; 23. korostaa vuosituhannen tavoitteiden edistämistoimien mukaisesti koulutusta yleensä ja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutusta koskevien luetettavien tilastojen ja tiedon merkitystä; tukee YK:n toimia tässä yhteydessä; 24. kehottaa komissiota toimittamaan yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle kertomuksen toiminnan edistymisestä vuoden kuluttua tämän päätöslauselman hyväksymisestä; 25. pyytää yhteispuheenjohtajiaan toimittamaan tämän päätöslauselman AKT-EU-neuvostolle, komissiolle, EU:n ministerineuvostolle, YK:n pääsihteerille ja Afrikan unionille. DT\ doc 11/12 APP/3744

12 LIITE I Jomtienin ja Dakarin suosituksissa korostetaan, että on tärkeää laatia erityinen määritelmä peruskoulutukselle siten, ettei siitä tule liian rajoittava tai liian tekninen (vrt. OECD/DAC), vaan laajempi määritelmä, jota voidaan soveltaa kaikkiin alueisiin ja kaikkiin opetusjärjestelmiin. Tämän vuoksi on syytä tiivistää kyseisten kokousten määritelmät peruskoulutuksesta ja OECD/DAC:n määritelmät muilta aloilta ja alaosastoilta. Peruskoulutus: tämä käsite on määriteltävä uudelleen ottaen huomioon seuraavat termit: tekninen, erityinen, korkeampi aste, kolmas aste ja elinikäinen. Peruskoulutukseksi katsottavaan opetukseen kuuluu muodollinen alemman perusasteen koulutus ja sen lisäksi useita taitoja, tietoja, asenteita, arvoja ja motivaatio, joita tarvitaan, jotta yksilöt oppivat lukemaan ja kirjoittamaan asianmukaisesti ja saavat tarvittavan perustan aloittaakseen koko eliniän kestävän oppimisprosessin. Peruskoulutus voidaan hankkia virallisin ja epävirallisin välinein ja virallisissa ja epävirallisissa laitoksissa. Peruskoulutukseksi määritellyn opetuksen kesto ja luonne vaihtelee maittain: 3 4 vuoden peruskoulutuksen vähimmäisajasta yhdeksän vuoden opetuskauteen tai jopa keskiasteen koulutuksen päättämiseen. Esiasteen koulutus: tähän käsitteeseen kuuluu rakenteellinen toimintakokonaisuus epävirallisessa laitoksessa tai osana lapsille tarkoitettua virallista opetusohjelmaa. Tämä toiminta on yleensä tarkoitettu lapsille kolmesta ikävuodesta alkaen ja siihen kuuluu oppimista, joka on osa kokonaisvaltaista opetusohjelmaa. Alemman perusasteen koulutus: tällä käsitteellä tarkoitetaan opetusohjelmia, joiden tarkoituksena on antaa lapsille vankat perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa sekä kyky ymmärtää muita asioita. Tähän asteeseen kuuluu useimmissa maissa kuuden vuoden pituinen virallinen täysipäiväinen koulunkäynti. Keskiasteen koulutus: toisen vaiheen koulunkäynti. Ammatillinen koulutus: ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on valmistaa nuoret ja aikuiset työelämää varten ja varmistaa heille kyvyt hankkia perusvälineet elämää ja toimeentuloa varten. Tähän opetukseen kuuluu: perusasteen ja tekninen ammatillinen keskiasteen koulutus; jatkuva koulutus; työharjoittelu sekä virallinen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen opetus ja ammatillinen koulutus: tähän käsitteeseen kuuluu korkeakouluasteen opetusohjelmat ja oppiarvon saavuttaminen, mukaan lukien polytekniset koulut ja laitokset; tähän opetukseen kuuluvat myös opiskelijoille myönnettävät stipendit. APP/ /12 DT\ doc