Opiskelijapalvelut. Kajaanin korkeakoulukonsortio Valmisteluhankkeen työryhmän raportti

Transkriptio

1 Opiskelijapalvelut Kajaanin korkeakoulukonsortio Valmisteluhankkeen työryhmän raportti

2 Tiivistelmä Kajaanin korkeakoulukonsortion jatkotyönä käynnistetyn valmisteluhankkeen tehtävänä oli laatia ehdotus yhteisen, kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun toteuttamisesta, organisoinnista ja resursoinnista. Työryhmään kuuluivat edustajat Kajaanin Opettajankoulutusyksiköstä, Kajaanin ammattikorkeakoulusta sekä opiskelijakunta KAMOsta ja ainejärjestö Opela ry:stä. Toimeksianto rajasi työryhmän toiminnan osaan opiskelijapalveluista. Ulkopuolelle jäivät mm. kansainväliset palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut sekä markkinointi, joita varten on omat työryhmät. Työryhmä arvioi kutakin tehtävän piiriin kuulunutta opiskelijapalvelujen osa-aluetta erikseen sekä esittää raportissaan joukon kehittämistoimia. Terveyspalveluissa opiskelijat kuuluvat eri järjestelmien piiriin (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, kunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä). Tärkein tehtävä on saada ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut samalle tasolle kuin yliopisto-opiskelijoilla mm. vaikuttamalla suoraan päättäjiin sekä seuraamalla sosiaali- ja terveysministeriössä tehtävää työtä YTHS-palvelun ulottamiseksi amksektorille. Oppimisneuvola Myötätuulen palveluja suunnataan myös opiskelijoille organisoimalla mm. Nettiterkkari-neuvontaa ja ohjattua pienryhmätoimintaa. Myös opettajankoulutusyksiköllä on mahdollisuus organisoida opiskelijavoimin toimintaa opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pitemmällä aikavälillä kaikissa yksiköissä toteutetaan esteettömyyskartoitus. Asumispalvelujen parantaminen koskee erityisesti ulkomaalaisia opiskelijoita. Kajaanin Pietari/Kainuun opiskelija-asunnot Oy:n (KOA) kanssa on sovittu muutamista parannustoimista. Lisäksi tulee selvittää ammattikorkeakoulun mahdollisuus osallistua vakuusmaksujen hoitamiseen. Ura- ja rekrytointipalveluissa keskeisimmät kehittämistoimet ovat Expeditus Novus- messujen laajentaminen koskemaan kaikkea korkea-asteen koulutusta Kajaanissa ja ammattikorkeakoulun työllistymisen seurantajärjestelmän liittäminen osaksi kehitteillä olevaa valtakunnallista järjestelmää. Opintojen ohjausta työryhmä pitää erityisen tärkeänä asiana. Yliopistosektorilla toteutetussa hyvinvointihankkeessa kehitetty opiskelukykymalli antaa hyvän pohjan kaikkien opiskelijapalvelujen ja opintojen ohjauksen kehittämiselle. Konkreettisina yhteistyömuotoina esitetään mm. yhteistä vertaistuutorikoulutusta, yhteisesti suunniteltua ja osittain toteutettua uusien opiskelijoiden orientaatiovaihetta opintoihin ja paikkakuntaan sitouttamiseksi. Myös yhteinen opintopsykologi tai kuraattoripalvelujen ulottaminen yliopistoopiskelijoille tuli esille. Vapaa-ajan harrasteilla on merkittävä rooli opiskelijan hyvinvoinnille ja opiskelupaikkakunnalla viihtymiselle. Vapaa-ajanpalveluissa opiskelijajärjestöjen rooli on keskeinen. Kehittämistoimina esitetään mm. nettiportaalia Opiskelijan Kajaani, harrastepassia, opiskelijavoimin toteutettua ohjattua pienryhmätoimintaa, tapahtumia ja harrastekerhoja. Työryhmän tehtävänä oli pohtia myös yhteisen opetustarjonnan lisäämistä välineaineissa. Tämä aihe nousi laajemminkin esille tarpeena lisätä opettajien yhteistyötä mm. luomalla asiantuntijarekisteri, järjestämällä yhteistä koulutusta sekä lisäämällä yhteisen opetustarjonnan suunnittelua. Opiskelijaliikkuvuuden helpottamiseksi esitetään JOO-sopimuksen (joustava opinto-oikeus) solmimista ja pitemmällä aikavälillä yhteistä Välineopintojen keskusta. Työryhmä näkee opiskelijapalvelujen yhteisessä kehittämisessä monia mahdollisuuksia. Koska opiskelijapalveluihin kuuluu muitakin osa-alueita kuin mitä työryhmän toimeksiantoon kuului, on kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun muodostaminen mahdollista vasta sen jälkeen kun kaikki vastaavat työryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi. Työryhmä esittää, että jatkotoimet vastuutetaan työryhmälle, joka tekee jatkoselvityksen sekä priorisoi ja huolehtii tässä Opiskelijapalvelut työryhmän raportissa mainittujen yhteisten kehittämistoimien eteenpäin viemisestä.

3 TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄKSI ANTO 1 2 VALMISTELURYHMÄ 1 3 OPISKELIJAPALVELUT Opiskelukyky Opiskelijapalvelujen nykytilan arviointia 3 4 OPISKELIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Terveyspalvelut Asumispalvelut Muut opintososiaaliset palvelut Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen Ura- ja rekrytointipalvelut Vapaa-ajan harrastepalvelut Opiskelijajärjestöjen yhteistyö 11 5 YHTEINEN OPETUSTARJONTA Opintojaksotarjonta Muu yhteistoiminta 14 6 YHTEISTOIMINTAMALLI 14 Liitteet 1-4

4 1 TEHTÄVÄKSI ANTO Korkeakoulukonsortion strategiaryhmä asetti kokouksessaan valmisteluhankkeen Kajaanin korkeakoulukonsortion yhteisten kokonaisvaltaisten opiskelijapalvelujen valmistelemiseksi tavoitteena opiskelijapalvelujen parantaminen yhteistyön kautta. Ryhmän tehtävänä oli pohtia, miten opiskelijapalveluilla voidaan lisätä Kajaanin vetovoimaa opiskelupaikkakuntana. Tehtäväksi annon mukaan työryhmän tulee valmistella korkeakoulukonsortion strategiaryhmälle ehdotus Kajaanin korkeakoulutuksen yhteisen, kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun toteuttamisesta, organisoinnista ja resursoinnista. Tavoitteena on opiskeluun liittyvän, kokonaisvaltaisen student life-palvelun kehittäminen, jossa mukana ovat opiskelijoille tarkoitetuista palveluista ainakin terveyspalvelut, asumispalvelut, muut opintososiaaliset palvelut, neuvonta- ja tiedottamispalvelut (myös niiden kirjallinen ja sähköinen materiaalintuotanto), ura- ja rekrytointipalvelut sekä vapaa-ajan harrastepalvelut. Valmistelutehtävään kuuluu myös välineaineiden yhteisen opetustarjonnan lisääminen sekä opiskelijakuntien yhteistoiminnan aktivointi. Työryhmän asettamiskirjeen mukaan valmistelun tuloksena tulee olla myös tavoitteita toteuttava, toimintoja soveltuvasti yhdistävä uusi yhteistoimintamalli sekä luonnos korkeakoulujen väliseksi, konsortiosopimukseen perustuvaksi opiskelijapalvelujen yhteistoimintasopimukseksi. Ehdotuksen tulee sisältää myös aikatauluehdotus siitä, milloin yhteistoiminta voi käynnistyä, sekä ehdotus käynnistämisprosessista ja sen askelista. Työryhmän asettamiskirje on liitteenä 1. 2 VALMISTELURYHMÄ Työryhmään ovat kuuluneet Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen edustajina suunnittelija Timo Mauno ja yliopisto-opettaja Juha-Matti Turpeinen sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajina hoitotyön koulutusohjelmavastaava Sirpa Parviainen, kansainvälisten asiain suunnittelija Kirsi Sievers (työryhmän sihteeri) ja opintoasiainpäällikkö Ainomarja Sissala (työryhmän puheenjohtaja). Opiskelijoita työryhmässä ovat edustaneet ainejärjestö Opela ry:n puheenjohtaja Petra Junno ja pääsihteeri Soile Sarkkinen sekä opiskelijakunta KAMO:n hallituksen puheenjohtaja Eija Ruuskanen ja toiminnanjohtaja Pasi Ahoniemi. Koska työryhmässä ei ole ollut edustajaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Kajaanin yksiköstä, on työryhmän muistiot toimitettu tiedoksi suunnittelija Jonna Kalermolle. Muistiot on toimitettu edelleen tiedoksi ainejärjestö Blankon edustajalle. Valmisteluryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Lisäksi eri palvelualueita varten on perustettu pienryhmiä, jotka ovat kokoontuneet muutamia kertoja. Tehtävään perehtymiseksi ja taustatietojen hankkimiseksi ryhmän jäsenet ovat vierailleet opiskelijapalveluja tuottavissa yksiköissä sekä tutustuneet opiskelijapalveluja käsitteleviin materiaaleihin sekä internetsivustoihin. Tutustumis- ja neuvottelukäynnit on tehty YTHS:n (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) Kajaanin toimipisteeseen, terveysasema Vitaliin ja Kajaanin Pietari/Kainuun Opiskelija-asunnot Oy:n (KOA) toimipisteeseen. Keskeisimpinä taustamateriaaleina on käytetty YTHS:n, SYL:n (Suomen ylioppilaskuntien Liitto), OLL (Opiskelijoiden liikuntaliiton) ja yliopistojen yhteisesti toteuttaman opiskelijoiden hyvinvointihanke 1

5 Kehrän työkirjaa, raportteja ja seminaarimateriaaleja. Tämän hankkeen tarkoituksena on ollut yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä. Myös Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa ESOK - hankkeessa on tuotettu materiaalia, joka on hyödynnettävissä opiskelijapalveluja kehitettäessä. Ryhmällä on ollut mahdollisuus tutustua myös Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteistyön ja työnjaon kehittämishankkeen raportteihin. Internet-sivustoista on tutustuttu mm. molempien korkeakoulujen sekä opiskelija- ja ylioppilaskuntien omiin sivustoihin sekä Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä toteutettujen korkeakoulujen yhteishankkeiden sivustoihin. 3 OPISKELIJAPALVELUT Selvitysmies professori Jorma Rantasen selvitystyön yhteydessä on tuotu esille käsite kokonaisvaltainen Student Life ja kokonaisvaltaisen student life- palvelun kehittäminen. Selvitysraportissa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä mitä tällä käsitteellä tarkoitetaan. Opiskelijapalveluihin liittyvinä mainintoina raportista on poimittavissa mm. seuraavia kohtia: - yhteisten tukipalveluyksiköiden perustaminen (organisoidaan eräitä tukitoimintoja yhteisiksi) - osa infrastruktuuriyhteistyöstä toteutuu yhteisten tukipalvelujen organisoinnilla - seuraavat infrastruktuurikokonaisuudet voidaan esittää yhdistettäviksi KYK:n ja KAMK:n yhteisiksi palveluiksi: kirjasto- ja informaatiopalvelut, julkaisu- ja viestintäpalvelut, T&K- ja innovaatiopalvelut soveltuvin osin, opiskelijapalvelut, markkinointitoiminnot, kansainväliset toiminnot ja tietohallintopalvelut osittain. Työryhmä pohti käsitettä opiskelijapalvelut suhteessa konsortioyhteistyön jatkovalmisteluna käynnistettyihin ja myöhemmin käynnistettäviin hankkeisiin. Opiskelijapalvelut valmisteluhankkeen kanssa samanaikaisesti on käynnistynyt markkinointi- ja kirjastoyhteistyön valmistelut. Myöhemmin käynnistyy mm. kansainvälisten asioiden kehittämistyö. Käsityksemme mukaan mm. kirjastopalvelut ja kansainväliset palvelut ovat osa opiskelijapalveluja. Samoin markkinointi kohdistettuna hakijoihin voidaan käsittää osaksi opiskelijapalveluja. Tämä on todennettavissa mm. eri korkeakoulujen internet-sivuilta ja erilaisista opiskelijan oppaista, joissa opiskelijapalveluihin luetaan yleensä opintoasiat (opintotoimisto- ja hakutoimistopalvelut), ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen, opintososiaaliset palvelut (ml. opintojen rahoittaminen, terveyspalvelut, asuminen, ruokailu), kirjasto- ja tietopalvelut, tietohallinto, ura- ja rekrytointipalvelut, harrastepalvelut sekä paikkakuntaan liittyvä tietous. Tästä johtuen ryhmä jo alkuvaiheessa totesi, että suurin osa sen tehtäväksi asetuista kehittämiskohteista/palvelualueista on ulkopuolisten toimijoiden toteuttamia eikä korkeakouluilla ole suoraa mahdollisuutta puuttua näihin toimintoihin. Lisäksi kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun muodostaminen on mahdollista vasta sen jälkeen kun kaikki konsortioyhteistyön jatkovalmisteluina käynnistetyt yksittäiset asiantuntijaryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen. 2

6 3.1 Opiskelukyky Opiskelijapalvelujen tarkoituksena on tukea opiskelijan opintojen edistymistä, hyvinvointia sekä sitoutumista opintoihin ja opiskelupaikkakuntaan. Hyvän pohjan opiskelijapalvelujen merkityksen hahmottamiselle ja järjestämiselle antaa Kehrä-hankkeen yhteydessä luotu opiskelukykymalli. OPISKELUKYKYMALLI - Omat voimavarat -Persoonallisuus -Identiteetti -Elämänhallinta -Elämäntilanne ja olosuhteet -Sosiaaliset suhteet -Fyysinen ja psyykkinen terveys -Käyttäytyminen Opetustoiminta Opiskelukyky Opiskelutaidot Opiskeluympäristö -Opiskelutekniikka -Opiskeluorientaatio -Oppimistyylit ja -tavat -Kriittinen ajattelu -Ongelmanratkaisukyvyt -Sosiaaliset taidot -Opintosuunnitelman teko - Ajankäytön suunnittelu -Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö -Oppilaitosten opiskeluyhteisöt -Opiskelijoiden omat yhteisöt O P I S K E L I J A N T E R V E Y D E K S I K E H I T Y K S E N K Ä R J E S S Ä -Opetus ja ohjaus -Pedagoginen osaaminen -Tuutorointi Kristina Kunttu Opiskelijoille suunnattuna ohjauksen ja neuvonnan välineenä tätä mallia on hyödynnetty hyvin Oulun yliopiston internet-sivuilla Opiskelijapalvelujen nykytilan arviointia Työnsä tueksi ryhmä arvioi tehtävän piiriin kuuluvien opiskelijapalvelujen vahvuuksia ja heikkouksia. Molempien korkeakoulujen osalta arvioitiin toimiviksi opintotoimistopalvelut, opintososiaalisista palveluista opintotukiasiat sekä opintoihin liittyvä yleinen neuvonta ja tiedottaminen. Ammattikorkeakoulun osalta opettaja- ja opiskelijatuutoritoiminta sai hyvän arvioinnin, samoin kansainväliset palvelut. Yliopistokeskuksen vahvuuksina ovat opiskelijoiden hyvät terveyspalvelut. Molempien korkeakoulujen opiskelijaedustajat pitivät asumispalveluja suhteellisen hyvinä. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on sen sijaan ollut ongelmia asuntoasioissa. Muita heikommin järjestetty palveluja ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut (lääkäripalvelut, hammashoito, ulkomaalaisten terveyspalvelut, opintopsykologipalvelut) sekä Kajaanin kaupungin harrasteisiin ja muihin palveluihin liittyvä tiedottaminen. Molemmilla sektoreilla kaivataan myös enemmän henkilökohtaista uraneuvontaa. Yliopistokeskuksen opiskelijat toivovat 3

7 myös vastaavanlaista opettajatuutoritoimintaa kuin ammattikorkeakoulussa. Opiskelijakunnilta toivotaan monipuolisempaa toimintaa, erityisesti alkoholittomia tapahtumia. Molemmilla sektoreilla toivotaan myös mahdollisimman tasapuolista tiedottamista. Yliopistokeskuksen opiskelijapalveluista tiedottamiseen tuo haastetta organisaatiorakenne, jossa keskeisenä toimijana on Oulun yliopisto koordinaatioyliopistona ja sen lisäksi neljä jäsenyliopistoa. 4 OPISKELIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 4.1 Terveyspalvelut Työryhmä jakaantui pienryhmiin toimeksiannossa mainittujen palvelualueiden käsittelyä varten. Ohessa on kuvattu lyhyesti taustatietoja ja tehtyjä toimenpiteitä sekä esitetty ne toimet, joiden jatkotyöstämistä työryhmä pitää tärkeänä. YTHS Yliopistokeskuksen opiskelijoilla on saatavilla terveydenhoitajan palvelut Opettajankoulutusyksikön tiloissa. Muut palvelut (mm. lääkäri, hammashoito, psykologi) hoidetaan ostopalveluina pääsääntöisesti yksityiseltä terveydenhuollon sektorilta. Puhelinneuvontaa hoidetaan Oulun toimipisteestä, lisäksi YTHS:llä on tehokas verkkoneuvonta Helsingistä käsin. YTHS:llä on käytössä sähköinen terveystarkastukseen kutsu sekä ennakkoon sähköisesti täytettävä terveyskysely. Kansaneläkelaitos rahoittaa pääosan YTHS:n toiminnasta (n. 63 %). Opiskelijoiden maksuosuus on 17,7 %, mikä koostuu ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä perittävästä terveydenhoitomaksusta sekä käyntimaksuista. Muut rahoittajat ovat yliopistokaupungit ja opetusministeriö. Terveysasema Vital Ammattikorkeakoulujen opiskelijat kuuluvat kunnalliseen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Kajaanissa opiskelijoiden terveyspalvelut on keskitetty yhteen toimipisteeseen, jonka palveluja käyttävät myös toisen asteen opiskelijat. Ammattikorkeakoulun opiskelijoita varten on kaksi terveydenhoitajaa. Vitalissa pystytään tuottamaan opiskelijaterveydenhoitopalveluna mm. rokotukset, raskaudenehkäisy sekä tiettyjen sukupuolitautien näytteet. Ongelmana ovat puutteelliset lääkäripalvelut, hammashuolto sekä mm. psykologipalvelut, jotka amk-opiskelija joutuu hankkimaan joko Kajaanin tai kotikuntansa terveyskeskuksen tai muun palvelun tuottajan kautta (ajanvaraus voidaan hoitaa osittain Vitalin kautta). Vitalin palvelut ovat ilmaisia opiskelijoille kotikunnasta riippumatta. Koska ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys ei ole pakollinen, terveydenhuoltomaksua ei voida periä. EU-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat käyttämistään terveyspalveluista niiden todellisen hinnan. Heiltä voidaan periä maksu myös opiskelijaterveydenhoitajan palveluista. Toistaiseksi tätä maksua ei ole Vitalissa peritty. Maksujen periminen pohjautuu sairausvakuutuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Sisäasiainministeriön ohjeisiin. Ulkomaalaiset opiskelijat jäävät usein myös normaalien terveystarkastusten ulkopuolelle. Hankaluutta on aiheuttanut myös terveyspalvelujen hallinnolliset käytännöt ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalla (mm. kuntayhtymän laskutus). Tämä selittyy osin yhteisen kielen puuttumisella asioinnin yhteydessä, mikä lisää epäselvyyttä terveyspalvelujen käytössä. Lisäksi eri viranomaisilla (Kela ja Maahanmuuttovirasto) on ristiriitaiset tulkinnat ulkomaalaisten opiskelijoiden kotikuntaoikeudesta. 4

8 Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii parhaillaan peruspalveluministeri Paula Risikon asettama työryhmä, jonka tehtävä on suunnitella valtakunnallinen ratkaisu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen järjestämiseksi. ARENE ry (ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) on ottanut kantaa työryhmän esitykseen. Tavoitteena Arene ry pitää amk-opiskelijoiden terveyspalvelujen liittämistä osaksi YTHS:n toimintaa. Työryhmän piirissä on keskusteltu, että mikäli YTHS- toimintamallia tullaan kokeilemaan jossakin Suomen ammattikorkeakoulussa, Kajaani voisi toimia pilottina. Myös Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry pitää YTHS:n laajentamista vahvana vaihtoehtona ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseksi. SA- MOKin mukaan ajankohta on otollinen ratkaisun tekemiseksi, sillä terveydenhuoltolaki ja YTHS ovat uudistumassa. Ammattikorkeakouluopiskelijoita varten perustettava erillinen säätiö olisi turhan raskas ratkaisu, koska olemassa on jo tarvetta vastaava valmis organisaatio. Oppimisneuvola Myötätuuli Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii Oppimisneuvola Myötätuuli, jossa hoitotyön sekä liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmien opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja erilaisissa projekteissa ja asiakastyössä. Mm. terveydenhoitajaopiskelijat ovat mukana renkaassa, joka vastaa Kainuun nuorten tieto- ja neuvontapisteen Pulmakulmassa esitettyihin kysymyksiin. Syksystä 2009 opiskelijoilla on mahdollisuus valita Oppimisneuvolan kautta 3 opintopisteen laajuinen opintojakso Ohjausharjoittelu oppimisneuvolassa. Oppimisneuvolan toiminta on maksullista, mm. erilaisiin ohjattuihin neuvontatapahtumiin osallistuminen maksaa asiakkaalle 3 euroa/osallistumiskerta. Mikäli oppimisneuvolan palvelun tuottaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, palvelu voidaan tuottaa myös maksuttomana. Oppimisneuvolan kanssa on neuvoteltu palvelujen tarjoamisesta myös opiskelijoille. Opettajankoulutusyksikkö Opettajankoulutusyksikön opiskelijoiden opetussuunnitelmassa on tarjolla 5 opintopisteen laajuinen Innovatiivinen projektityö, jossa on mahdollista yhdistää esim. musiikin, äidinkielen ja kuvaamataidon opintoja. Toteutustapana voi olla esim. toimintaviikon tai tapahtuman järjestäminen tai muutamasta tunnista muutamaan kokoontumiskertaan kestävä ohjattu ryhmätoiminta. Mikäli projektityö on osa syventäviä maisteritason opintoja, projektin tulee olla riittävän haasteellinen. Jatkotoimet 1. Pyritään parantamaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluja mm. lääkäripalvelujen saamiseksi terveysasema Vitaliin. Keskeisenä toimijana ja vaikuttajana tässä asiassa toimii opiskelijakunta KAMO. KAMO pyrkii järjestämään tapaamisen perhepalvelujen päällikön Pertti Varimon kanssa sekä toimittaa kirjelmän Kainuun maakunta kuntayhtymän maakuntavaltuustolle terveysasema Vitalin palvelujen monipuolistamiseksi. 2. Pyritään vaikuttamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden aseman parantamiseen mm. selvittämällä kotikunta-asiaa, laskutus- ja muita hallinnollisia käytänteitä. Ammattikorkeakoulu pyrkii varmistamaan, että ulkomaalaisilla opiskelijoilla on tarvittavat dokumentit (mm. rokotustodistukset ja vakuutus) kunnossa jo kotimaasta lähtiessä. 3. Ammattikorkeakoulu varmistaa, että jokainen opintonsa aloittava ryhmä käy tutustumassa terveysasema Vitaliin orientaatiovaiheen aikana. Tutustumiskäynnin on todettu parantavan selvästi tietoutta terveyspalveluista ja lisäävän näiden palvelujen käyttöä. Opiskelijaterveydenhuollon osastonhoitajan toivotaan toteuttavan opiskelijapalvelujen esittelyn osana ensimmäisen vuosikurssin orientaatiovaihetta. 5

9 4. Käynnistetään neuvottelut Oppimisneuvola Myötätuulen kanssa Nettiterkkaritoiminnan järjestämiseksi. Nettineuvonnassa terveydenhoitajaopiskelijat vastaavat ohjatusti amk- opiskelijoiden internetin kautta esittämiin terveyttävä koskeviin kysymyksiin. Toiminta on osa opetussuunnitelman mukaisia opintoja (ammattitaitoa edistävä harjoittelu tai vaihtoehtoiset ammattiopinnot). Oppimisneuvolan koordinaattori suhtautuu asiaan myönteisesti. Samoin Vitalin terveydenhoitajat suhtautuvat myönteisesti Oppimisneuvolan kautta hoidettavien terveysneuvontapalvelujen lisäämiseen. 5. Selvitetään mahdollisuuksia järjestää ohjattua pienryhmätoimintaa, erilaisia tapahtumia tai teemaviikkoja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminta voitaisiin organisoida Ohjausharjoittelu Oppimisneuvolassa opintojaksona (AMK) tai Innovatiivisena projektityönä (KOKY). Ryhmätoiminnan vetäjille toiminta on osa opintoja. Ryhmätoiminnan aiheina voisivat olla esim. irti tupakasta, painonhallinta, stressinhallinta tai esiintymisjännityksen hallinta. Myös yksinäisille opiskelijoille tulisi järjestää omaa toimintaa. Ryhmät kokoontuisivat pääsääntöisesti vapaa-aikana ja kummankin korkeakoulun opiskelijat voivat vapaasti osallistua eri ryhmiin. Toiminnan sisältö tulisi suunnitella yhteistyönä, mutta toteutustavat voivat vaihdella. Myös rahoitus tulee neuvotella erikseen, koska Oppimisneuvolan palvelut ovat maksullisia. On selvitettävä onko mahdollista tuottaa palveluja omille opiskelijoille maksutta tai voivatko korkeakoulut osallistua toiminnan rahoittamiseen. Tämän hetkisen periaatteen mukaan AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijat voivat tuottaa palveluja maksuttomina, mutta ylempien vuosikurssien opiskelijoiden tuottamat palvelut ovat maksullisia. 6. Seurataan amk- opiskelijoiden terveyspalveluiden uudelleen organisoimiseksi tehtävää suunnittelutyötä (STM) ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan tähän työhön tarjoutumalla mm. pilotoinnin kohteeksi mahdollisessa YTHS- kokeilussa. 7. Huolehditaan mahdollisimman monipuolisesta terveyspalvelujen tiedottamisesta korkeakoulujen internet-sivustoilla tai mahdollisen uuden portaalin (työnimi Opiskelijan Kajaani ) kautta. 8. Pitemmän aikavälin hankkeena käynnistetään esteettömyyskartoitus tavoitteena mahdollisimman esteetön toimintaympäristö ja opiskelu. Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön, viestinnän ja tiedonkulun, välineiden ja laitteiden, opetuksen ja ohjauksen esteettömyyttä sekä esteettömyyttä arvojen ja asenteiden tasolla. 9. Lisäksi yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu pyrkivät tekemään muita toimia, joilla parannetaan opiskelijoiden hyvinvointia esim. perustamalla hyvinvointityöryhmiä, lisäämällä opintojen ohjausta jne. 4.2 Asumispalvelut Opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata asunto Kajaanin Pietari/Kainuun Opiskelijaasunnot Oy:n (KOA), kiinteistövälitysyritysten sekä yksityisten vuokra-asuntojen välittäjien kautta. Asuntotilanne on ollut suhteellisen hyvä. Tulevina vuosina KOAn välittämien asuntojen määrä tulee jonkin verran lisääntymään asuntojen remontoinnin seurauksena. Ongelmaksi on koettu ulkomaalaisten opiskelijoiden asumisjärjestelyt. Erityisesti tämä koskee ammattikorkeakoulua, jossa vuosittain opiskelee yli 100 kansainvälistä opiskelijaa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ensiasunnot ovat pääsääntöisesti Ketunpolun kiinteistöissä, joihin on ollut mahdollista varata kiintiö heitä varten. Näissä asunnoissa on ollut puutteellinen kalustus ja parhaillaan remontoitavasta kohteesta kalustus poistuu. Remontoitavissa kohteissa tulee myös vuokrataso nousemaan. KOA on myös ilmoittanut, että kaikkien opiskelijoiden tulee maksaa vakuusmaksu etukäteen eikä avainta luovuteta ennen maksun suorittamista. Osalle ulkomaalaisia opiskelijoita tämä tuottaa suuria teknisiä vaikeuksia 6

10 johtuen kotipaikan etäisyydestä ja puutteellisista pankkiyhteyksistä. Lisäksi KOAlla on pulaa kielitaitoisesta henkilökunnasta, mikä on lisännyt erityisesti AMK:ssa tehtäviä, jotka KOAn kuuluisi hoitaa. Osa molempien sektoreiden opiskelijoista on kokenut huonoa asiakaspalvelua asumisasioissa. Työryhmän jäsenet ovat neuvotelleet asumiseen liittyvistä asioista KOAn edustajien kanssa. Jatkotoimet 1. Koulutukseen valituille tiedotetaan eri asumisvaihtoehdoista internet-sivustolla ja/tai hyväksymiskirjeen mukana toimitettavalla tiedotteella. Kartoitetaan mahdollisuutta liittää asunnonvälityspalvelu keskitetysti Opiskelijan Kajaani nettiportaaliin. 2. KOAn kanssa sovitut toimenpiteet (ulkomaalaisten opiskelijoiden asumisjärjestelyt) - vuokrasopimuksen tekoa pyritään joustavoittamaan (käynti KOAn toimistossa aiempaa pienemmissä ryhmissä tuutoreiden johdolla, KOA jatkaa aukioloaikaa) - uusitaan opiskelijoille jaettava asumiskäytänteisiin liittyvää ohje - järjestetään aiempaan tapaan n. kaksi viikkoa opintojen aloittamisesta info, jossa kerrotaan tarkemmin asumiseen liittyvistä käytänteistä - vaihto-opiskelijoiden kohdalla siirrytään samanlaiseen järjestelmään kuin suomalaisilla opiskelijoilla eli vakuusmaksu maksetaan pankkiin ennakkoon kesän aikana; KOA tiedottaa asiasta sähköpostitse suoraan vaihtoon hyväksytyille ja toimittaa avaimet AMK:lle - KOA pyrkii huolehtimaan Kaikukadun kv-opiskelijoiden asuntoihin patjat - järjestetään keväisin yhteinen tapaaminen, jossa sovitaan seuraavan lukuvuoden asumispalveluihin liittyvistä asioista. 3. Selvitetään mitä mahdollisuuksia AMK:lla on maksaa ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden vakuusmaksut. Vakuusmaksu on yhdeltä opiskelijalta vuokrasta riippuen yli/alle 300 euroa. Vuositasolla tämä merkitsisi noin euron kuluerää. Vuokrasuhteen päätyttyä vakuusmaksu palautuu maksajalle (AMK:lle), ellei sitä käytetä esim. mahdollisiin korjauskuluihin. Vaihtoehtoisesti AMK voisi periä vakuusmaksun opiskelijalta opintojen alettua. 4. Pyritään vaikuttamaan linja-autoyhtiöön parempien yhteyksien saamiseksi Lohtajan kaupunginosasta keskustaan ja AMK:n kampukselle. 4.3 Muut opintososiaaliset palvelut Terveyspalvelujen ja asumispalvelujen lisäksi opintososiaalisiin palveluihin kuuluvat opintotukiasiat ja muu toimeentulo sekä opiskelijaravintoloiden palvelut. Näitä palveluja ryhmä käsitteli vain lyhyesti ja esittää seuraavia kehittämistoimia. Jatkotoimet 1. Opintososiaalisista palveluista tiedotetaan aktiivisesti joko korkeakoulun omilla internet-sivuilla tai ne liitetään osaksi uutta portaalia Opiskelijan Kajaani. Palvelut esitellään myös opastyyppisissä julkaisuissa. 2. Neuvotellaan opiskelijaravintoloiden edustajien kanssa mahdollisimman terveellisen ja monipuolisen ruokatarjonnan lisäämisestä (mm. monipuolisempi tarjonta kasvisruuissa). 3. Järjestetään tapahtumia ja teemaviikkoja aiheena terveellinen ruokavalio (kts. 4.1/kohta 5). 7

11 4.4 Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen Ohjaustoimintaa voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Eräs tapa on jakaa se perusohjaukseen, yksilölliseen syventävään ohjaukseen sekä kirjallisesta ja sähköisestä materiaalista koostuvaan neuvontaan ja tiedottamiseen. Opintojen ohjaus saa molemmilla sektoreilla opiskelijoilta hyvän arvioinnin. Toiminnan edelleen kehittämiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi tällä alueella, työryhmä esittää seuraavia toimia. Jatkotoimet 1. Opiskelukykymallia hyödynnetään ohjaussuunnitelmien teossa, henkilöstön ohjauskoulutuksessa sekä opiskelijoille suunnattuna ohjauksen ja neuvonnan välineenä (tarkemmin 2. Ammattikorkeakoulussa käytössä olevaa ohjausmallia (mm. ohjaussuunnitelma, vuosikellot ja opettajatuutorointi) hyödynnetään myös yliopistokeskuksen opiskelijoiden ohjauksessa. 3. Selvitetään mitä mahdollisuuksia on järjestää osittain yhteinen opiskelijatuutoreiden koulutus. 4. Selvitetään mitä mahdollisuuksia on suunnitella ja osittain toteuttaa yhteinen uusien opiskelijoiden orientaatiojakso. Esim. opintojen alkuvaiheen ensimmäinen viikonloppu voitaisiin käyttää opiskelijoiden ryhmäytymiseen, paikkakuntaan ja sen harrasteisiin tutustumiseen. Syksyllä 2009 on tarkoitus kokeilla tätä toimintaa AMK:n kampuksella. Tapahtuma on tarkoitettu myös yliopistokeskuksen uusille opiskelijoille. 5. Luodaan osaksi Opiskelijan Kajaani - portaalia (tarkemmin kohdassa 4.5) Oppimien tueksi - sivusto, johon linkitetään opiskelujen tueksi tuotettua materiaalia, esimerkkeinä: o Oppimisen työkalupakki (AMK) htm o Opinnäytetyön työkalupakki (AMK) o Tutkimuksen työkalupakki (OY) 6. Selvitetään mitä mahdollisuuksia on palkata yhteinen opintopsykologi tai miten voidaan hyödyntää laajemmin ammattikorkeakoulussa toimivan kuraattorin palveluja. 7. Selvitetään Kehrä- hankkeessa tuotetun opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaavan barometrin käyttöönottoa. Lisäksi voidaan käyttää opettajankoulutusyksikön tulevia opiskelijatyytyväisyystutkielmia ja W5W hankkeen tietotaitoa. 4.5 Ura- ja rekrytointipalvelut Ura- ja rekrytointipalveluissa yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tehneet yhteistyöstä jo muutaman vuoden ajan. Yhteistyömuotoina ovat mm. yhteiset koulutuspäivät, sähköpostilistat ja osalla korkeakouluja yhteinen työllistymisen seurantajärjestelmä. Tätä seurantajärjestelmää ollaan nyt tarjoamassa muillekin korkeakouluille. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on oma portaali rekrytointipalveluja varten: ja Näiden portaalien kautta tuotetaan palveluja sekä opiskelijoille että työnantajille. Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijoiden rekrytointipalveluja hoitaa Oulun yliopiston monipuoliset Ohjaus- ja työelämäpalvelut. Opettajankoulutusyksikön opiskelijat eivät turvaudu kovin usein ko. palveluihin, koska opettajankoulutuksen suorittaneiden ura- ja työllistymismahdollisuudet ovat vakiintuneet ja melko hyvät. Opiskelijoilla on kuitenkin toive 8

12 saada henkilökohtaisempaa uraneuvontaa myös omalla paikkakunnalla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden rekrytointipalveluja hoitaa pääsääntöisesti yksi henkilö hakutoimiston tehtävien ohella. Opiskelijoille pidetään infotilaisuuksia Jobstep-palvelusta ja järjestetään työnhakukoulutusta osana opintojen ohjausta. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus suorittaa 4 op:n laajuinen verkkokurssi Urasuunnittelu ja työnhaku. Ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta KAMO järjestävät yhteistyössä joka toinen vuosi Expeditus Novus - rekrytointimessut. Molemmilla korkeakoulusektoreilla rekrytointipalvelut vastaa myös työllistymisen seurantatutkimuksista. Työryhmä on konsultoinut rekrytointipalvelujen osalta Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut yksikön esimies Sakari Jussi-Pekkaa. Lisäksi on tutustuttu mm. Tampereella toimivaan kaikkien korkeakoulujen yhteiseen rekrytointipalveluun Tämän yhteisen palvelun lisäksi kullakin neljällä toimijalla on omat rekrytointisivut. Myös Vaasassa on vastaava palvelu. Jatkotoimet 1. Laajennetaan Expeditus Novus- messut koskemaan myös yliopistokeskuksen opiskelijoita. Tämä hyödyttää erityisesti tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita. 2. Pyritään lisäämään henkilökunnan työmarkkinoiden tuntemusta mm. järjestämällä yhteistä koulutusta. 3. Selvitetään mitä mahdollisuuksia yliopistokeskuksen opiskelijoilla on suorittaa AMK:n tarjonnassa oleva Urasuunnittelu ja työnhaku- verkkokurssi. 4. Selvitetään ammattikorkeakoulun mahdollisuudet liittyä korkeakoulujen yhteiseen työllistymisen seurantajärjestelmään. Useimmat yliopistot suunnittelevat liittyvänsä tähän järjestelmään. Tällä hetkellä mukana on kolme yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Järjestelmässä seurataan työllistymistä viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämän aikavälin katsotaan tuottavan riittävän laadullista tietoa työllistymisestä ja tutkintojen työelämävastaavuudesta. Yhteistä seurantajärjestelmää käsitellään toukokuussa 2009 järjestettävässä rekrytointipalvelujen tapaamisessa. 5. Tutustutaan edelleen eri kaupungeissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken perustettuihin yhteisiin rekrytointipalveluihin (-sivustoihin). Mikäli Kajaanissa päädytään yhteiseen rekrytointisivustoon, kannattaa pohtia palvelun liittämistä osaksi Opiskelijan Kajaani-sivustoa. Liian monet erilliset portaalit saattavat hajottaa toimintaa. 6. Huolehditaan, että opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia henkilökohtaiseen uraohjaukseen ja että työelämäpäiviä ym. vastaavia tapahtumia järjestetään riittävän usein. 7. AMK hyödyntää yliopiston TOPS-hanketta (Työelämään opastamisen suunnitelma valmistuville opettajille elinikäisen oppimisen periaatteella). Kuvataan ammattikorkeakouluopiskelijan urapolku: perustutkinto, erikoistumisopinnot, ylempi amk- tutkinto sekä mahdollinen täydennyskoulutuksena tapahtuva osaamisen kehittäminen. 4.6 Vapaa-ajan harrastepalvelut Vapaa-ajan palveluilla ja vapaa-aikana tapahtuvalla toiminnalla on suuri merkitys opiskelijoiden yleiselle hyvinvoinnille, opintoihin ja opiskelupaikkakuntaan sitoutumiselle. Harrastetoiminnalla voidaan myös edistää opiskelijoiden ryhmäytymistä, viihtymistä sekä vaikuttaa myönteisesti opintojen etenemiseen. Vapaa-ajan toimintaa opiskelijoille järjestävät mm. ainejärjestöt Opela ja Blanko sekä opiskelijakunta KAMO. Kajaanissa toimii myös muita opiskelijayhdistyksiä: liikunta-alalla 9

13 Jyskyt ry. ja Loikka ry. sekä ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden ainejärjestö KaIO ja tradenomiopiskelijoiden ainejärjestö Kaato ry. Toiminnassa painottuvat liikuntaharrasteet ja erilaiset iltatapahtumat. Ainejärjestö Opela on järjestänyt jonkin verran myös musiikkiin ja teatteriin liittyvää toimintaa. Opiskelijakunta KAMO on järjestänyt jo usean vuoden ajan ulkoilupäivän kevätlukukaudella. Lisäksi on kokeiltu mm. lautapelikerhon järjestämistä. Erityisiä toiveita on esitetty täysin alkoholittomien tapahtumien lisäämiseksi. Viime aikoina opiskelijajärjestöt ovat lisänneet yhteistoimintaansa. Mm. syksyllä opintonsa aloittavia varten on yhteistoimin (KAMO ja Opela ry) tuotettu opas kajaanilaisten yritysten ja yhteisöjen tarjoamista opiskelijaeduista. Kajaanissa molemmilla kampuksilla on hyviä liikuntaan tarkoitettuja tiloja. Lisäksi opettajankoulutusyksikössä luokanopettajaopiskelijat voivat hankkia aineenopettajan kelpoisuuden liikuntaan ja ammattikorkeakoulussa voi suorittaa liikunnanohjaajan tutkinnon. Tämä mahdollistaa mm. ohjatun liikuntaharrasteiden järjestämisen opiskelijavoimin. Kajaanin kaupungin, eri järjestöjen ja yhdistysten tarjoamista sekä muista harrastemahdollisuuksista on koottu Harrastekansio, johon voi tutustua mm. oppilaitoksissa, Kajaanin Infossa, kirjastossa ja Kaukametsän opistossa. Oppaan tuottamisesta ovat vastanneet vuosien varrella AMK:n opiskelijaryhmä, Kainuun nuorten tieto- ja neuvontapiste ja KAOn kulttuurialan opiskelijat. Kattavuudestaan huolimatta tämä opas ei ole tavoittanut opiskelijoita kovin hyvin. Lisäksi sen päivittäminen on ollut työlästä. Toimivampia järjestelmiä näyttävät olevan erilaiset portaalit. Työryhmä on tutustunut mm. Opiskelijan Tampere - nettiportaaliin ( jossa lähes kaikki opiskelijapalvelut ovat hyvin esiteltyinä. Toiminnasta vastaa Opiskelijan Tampere ry., jonka varsinaisia jäseniä ovat Tampereella toimivat ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. Kannatusjäseninä ovat mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä kauppakamari. Osana tätä yhteistä hanketta Tampereella järjestetään vuosittain messutapahtuma Welcome to Tampere. Tapahtuma on suunnattu kaikille uusille opiskelijoille. Tapahtumassa esittäytyvät mm. kaupunki ja vapaa-ajan harrastemahdollisuudet. Tapahtuma huomioi hyvin myös ulkomaalaiset opiskelijat ja sitä voidaan käyttää tehokkaana välineenä tiedottaa seuroille ja yhdistyksille potentiaalisesta asiakaskunnasta. Vapaa-ajan palvelut osiota ovat työstäneet erityisesti työryhmän opiskelijajärjestöjen edustajat. Jatkotoimet 1. Rakennetaan Opiskelijan Kajaani nettiportaali - portaalia varten perustetaan yhdistys, jossa varsinaisina jäseninä ovat opiskelijajärjestöt ja kannatusjäseninä yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu ja muita organisaatioita - selvitetään mitä mahdollisuuksia on työstää portaali esim. TOL:n ja AMK:n tietojenkäsittelyn opiskelijoiden työnä - portaalin hallinnosta ja päivityksestä vastaavat opiskelijajärjestöt ja perustettava yhdistys - sivustolle kootaan tietoja opiskelijapalveluista (mm. terveyspalvelut, asuminen ja asunnonvälistys, opintojen rahoittaminen), opiskelija-alennuksista, harrasteista, mahdollisesti rekrytointipalvelut sekä opintojen tueksi sivut (esim. kohdat 4.3/toimenpide 1, 4.4/toimenpide 5 ja 4.5/toimenpide 5) - sivustoon voidaan yhdistää myös Kaksi kampusta tapahtuman sivusto, jonka uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi. 2. Kehitetään maksullinen harrastepassi, johon voi valita liikunta- ja/tai kulttuuriharrasteet omien mieltymysten mukaisesti (tarra opiskelijakorttiin) 10

14 - kortin tuotolla organisoidaan mm. opiskelijoiden ohjaamaa liikuntatoimintaa (kuntosaliohjaus, erilaiset jumppatunnit, seinäkiipeily ym.); ryhmien vetäjät saavat rahakorvauksen - passiin pyritään saamaan myös tukijoita, jolloin se mahdollistaisi alennuksien saamisen kaupungin, yksityisten järjestöjen ja yritysten tuottamista liikunta- ja kulttuuripalveluista - vastaavaa toimintaa on mm. Oulussa, jossa Oulun korkeakoulujen sporttipassi maksaa 20 euroa/lukuvuosi ja se oikeuttaa käyttämään yhteisiä liikuntatunteja tai sovittuihin alennuksiin ( kortti on tarkoitettu myös henkilökunnalle 3. Selvitetään onko mahdollista yhdistää liikunnanohjaajaopiskelijoiden koulutukseen liittyvä ohjauksen harjoittelu muiden opiskelijoiden vapaa-ajalla tapahtuvaan harrastetoimintaan. Liikunnanohjaajaopiskelijoilla on mm. opintojakso, johon liittyy 40 tuntia itsenäistä työtä/ohjaustunteja. Tätä resurssia olisi mahdollista käyttää siten, että opiskelijat ohjaavat pääsääntöisesti ilta-aikaan erilaisia harjoitteita/tunteja (esim. kuntotestaus, kuntosaliohjaus, seinäkiipeily, spinning, uimaopetus, erilaiset jumpat). Nämä ohjatut tuokiot olisivat ilmaisia kaikille korkea-asteen opiskelijoille. Ryhmien vetäjille korvaus tulee opintopisteinä. 4. Selvitetään miten Oppimisneuvolan palveluja (esim. opintojakso Ohjattu harjoittelu) tai KOKYn Innovatiivinen projektityö) voidaan hyödyntää opiskelijoiden vapaa-ajalla tapahtuvan toiminnan järjestämisessä (tarkemmin 4.1. kohta 5). 5. Kartoitetaan kampuksien liikuntatilat, niiden käyttömahdollisuudet sekä suunnitellaan yhteistyössä ko. tilojen käyttöä. 6. Pyritään lisäämään opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia omaehtoisesti/osallistua erilaisiin kulttuuriharrasteisiin ja kerhoihin (esim. bänditoiminta, teatteri- ja kuorotoiminta, valokuvaus, kirjallisuus jne.). Toiminnan organisoinnin päävastuu on opiskelijajärjestöillä. 7. Järjestetään vuosittain uusille opiskelijoille lukuvuoden alussa ensimmäisen viikonlopun aikana ryhmäytymistapahtuma (vrt. Welcome to Tampere messutapahtuma), jossa tutustutaan opetustiloihin, opiskelijajärjestöihin sekä erilaisiin vapaa-ajan harrasteisiin (kts. 4.4 kohta 4). Tapahtuma järjestetään elokuussa 2009 (järjestäjänä KAMO) ja se on tarkoitettu kaikille uusille Kajaanin korkea-asteen opiskelijoille. Toimet 2 4 voivat olla toisiaan korvaavia ja/tai täydentäviä. 4.7 Opiskelijajärjestöjen yhteistyö Opiskelijakunta KAMO, ainejärjestöt Opela ry ja Blanko eivät ole sopineet virallisesti yhteistyön muodoista. Yhteistyö ei ole tällä hetkellä koordinoitua eikä säännöllistä. Se koostuu lähinnä tietyistä vapaa-aikaan ja illanviettoihin liittyvistä tapahtumista. Näistä sovitaan pääsääntöisesti yhteisesti ja järjestelyihin osallistuvat kaikkien osapuolten toimijat. Viimeisin yhdessä toteutettu tapahtuma liittyi Vapun viettoon ja siitä näyttäisi muodostuvan perinne. Tällä hetkellä yhteistyönä työstetään Opiskelijaedut lehtistä, jonka painosmäärä on noin kappaletta. Lehtinen jaetaan kaikille Opiskelijakunta KAMOn jäsenille ja yliopistokeskuksen opiskelijoille syksyllä

15 Opiskelijakunta KAMOn ja ainejärjestö Opela ry:n hallitukset tapaavat tarvittaessa. Konsortiotyön merkeissä on ollut säännöllisempiä tapaamisia lähinnä puheenjohtajien ja pääsihteerin sekä toiminnanjohtajan kesken. Jatkotoimet 1. Kartoitetaan mahdollisuus/ tarve yhteistyöryhmän perustamiseksi. Ryhmään voisivat kuulua opiskelijakunta KAMOn puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, Opela ry:n puheenjohtaja ja pääsihteeri sekä Blankon Kajaani-vastaava. 2. Tarvittaessa voidaan perustaa yhteisiä työryhmiä suunnittelemaan esimerkiksi vapaaajan aktiviteetteja, julkaisuja (opiskelijaedut-lehtinen) sekä muuta toimintaa. Myös molempien toimijoiden hallitukset voivat tavata tarvittaessa. 3. Pyritään lisäämään tiedonkulkua organisaatioiden välillä ja varmistumaan siitä, että tieto yhteisesti sovituista asioista tavoittaa päätöksenteossa mukana olevat henkilöt. 4. Kartoitetaan mahdollisuuksia perustaa yhteisiä harrastuskerhoja, samoin mahdollisuuksia muuhun yhteistoimintaan (yhteiset hankinnat, esim. kirjat, opinnäytetöiden kansitus, haalarit). 5. Selvitetään yhteistoiminnan lisäämistä vertaisohjauksessa (mm. koulutus) ja kansainvälisessä vertaisohjauksessa sekä vapaa-ajan aktiviteeteissa (mm. International Club). 6. Pyritään tuottamaan ja toteuttamaan yhteistyössä orientaatiopäivien ohjelmia ja oheistoimintaa. Opiskelijajärjestöjen yhteistoimintaa on sivuttu kohdissa: 4.4 Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen sekä 4.6 Vapaa-ajan harrastepalvelut. 5 YHTEINEN OPETUSTARJONTA Valmisteluhankkeen toimeksiannossa on mainittu, että valmistelutehtävään kuuluu myös välineaineiden yhteisen opetustarjonnan lisääminen. Yhteisen opetuksen osalta selvitysmies Jorma Rantasen raportissa on mainittu mm. seuraavaa: - opetusohjelmamoduuleita ja niiden osia käytetään vastavuoroisesti hyödyksi sikäli kuin se duaalimallin puitteissa ja opetuksen sisällön ja relevanssi- ja tasovaatimukset huomioon ottaen on mahdollista - missä mahdollista, annetaan koulutusta yhteiskursseina aihealueilla, joilla se on opetuksen tasotavoitteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista - yrittäjyyskoulutuksen aihealuetta tulisi tehostaa kaikilla opetusaloilla ja kaikilla opetuksen tasoilla. Välineaineisiin työryhmän mukaan kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot, atk:n perustaidot ja matematiikka. Työryhmän pyynnöstä ammattikorkeakoulun kielten opettajien työryhmä on pohtinut yhteistyömahdollisuuksia vieraiden kielten opetuksessa. Työryhmän jäseniä on osallistunut ammattikorkeakoulun viestinnän opettajien kokoukseen, jossa ideoitiin erilaisia yhteistyömuotoja. Työnsä tueksi ryhmä kartoitti myös tähän mennessä tehtyä opetusyhteistyötä ja pyysi lyhyet yhteenvedot tiedossa olevista alueista. Laajimmin yhteistyötä on tehty tietojenkäsittelyn ja liikunnan opinnoissa. Katsaukset ovat liitteinä 2 ja 3. Laajeneva yhteistyö opintotarjonnassa edellyttää sopimista yhteisistä käytänteistä. Tätä varten olisi tarkoituksenmukaista solmia konsortiosopimuksen osapuolten kesken JOOsopimus (joustava opinto-oikeus), joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista yksiköistä. Esim. Vaasan korkeakoulukonsortiossa on solmittu 12

16 JOO-sopimus, jonka mukaan opiskelija, jolla on perus- tai jatkotutkinnon suorittamisoikeus sopimuskorkeakoulussa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa liitettäviä opintoja toisessa sopimuskorkeakoulussa. Sopimusosapuolet eivät laskuta toisiaan konsortion sisällä suoritetuista JOO-opinnoista eivätkä hallinto- ja ohjauskuluista. Opintojen tulee olla suunnitelmallinen osa tutkintoa, ja opiskelijalla tulee olla sekä kotikorkeakoulun puolto että kohdekorkeakoulun myöntämä opinto-oikeus. Opinto-oikeuden myöntämisestä päättää kohdekorkeakoulu, ja oikeuden myöntäminen riippuu aina kohdekorkeakoulun mahdollisuuksista ottaa vastaan muiden korkeakoulujen opiskelijoita ( Välineaineiden lisäksi on tullut esille myös tarve muuhun opetusyhteistyöhön ja henkilöstön yhteistoimintaan. Lähitulevaisuudessa opetussuunnitelmien sisältöjä mietittäessä yhteispohdintaan tulisi nostaa yhä enenevässä määrin poikkitieteellinen tutkimus ja siihen liittyvät metodologiset kysymykset. Samoin moniammatillisuuteen sekä henkilöstö- ja esimiestyöhön liittyvät kysymykset. Yhteisesti suunniteltavilla ja tarjottavilla opinnoilla luodaan luontevia kohtaamismahdollisuuksia eri yksiköiden opiskelijoille ja henkilöstölle. Lisäksi opintotarjontaa saataisiin monipuolistettua ja testausvaiheen jälkeen mahdollisesti myös tehostettua oppilaitosten toimintaa. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu esille tulleita yhteistyön aihioita, joita kaipaavat jatkotoimia. 5.1 Opintojaksotarjonta Jatkotoimet 1. Yliopistokeskuksen opiskelijoille järjestetään mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulussa tarjolla olevien ns. harvinaisten kielten opintojaksoille 2. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys Kehitystyö korkeakouluyrittäjyyspolun toteuttamiseksi Kainuussa on käynnistetty, hankkeesta tarkemmin liitteessä Kieli- ja viestintäopinnot: - Selvitetään mitä mahdollisuuksia AMK:lla on järjestää ruotsin kielen valmentavaa opetusta ja englannin kielen opetusta KOKY:n opiskelijoille, koska näissä aineissa on opettajapulaa. Selvitetään onko KOKYn mahdollista ostaa tämä opetus AMK:lta. - Viestinnän opinnoissa yhteistyömahdollisuuksia löytyy mm. kokous- ja neuvottelutaidon sekä puheviestinnän opintojaksoissa. 4. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Selvitetään mitä mahdollisuuksia KOKYllä on tuoda monitieteinen näkökulma AMK:n hoitotyön koulutusohjelman Ohjaaminen ja opettaminen hoitotyössä opintojaksoon. - Selvitetään mitä mahdollisuuksia on tarjota KOKYn opiskelijoille opintojaksot: Pitkäaikaisesti sairas lapsi luokassa ja Seikkailukasvatus sekä ensiapukoulutusta. 5. Muu opetustarjonta - Selvitetään mitä mahdollisuuksia on järjestää yhteistyössä Tutkimustoiminnan perusteiden opintojakso (yhteinen ja eriytyvä osio). 6. Pitemmän aikavälin tavoitteena on yhteinen Välineopintojen keskus, joka vastaa mm. kieli- ja viestintäopintojen sekä atk-perusteiden opetustarjonnasta. 13

17 5.2 Muu yhteistoiminta Jatkotoimet 1. Selvitetään mahdollisuus solmia JOO- sopimus (joustava opinto-oikeus). 2. Perustetaan yhteinen asiantuntijarekisteri. Tämä mahdollistaa mm. asiantuntijaluentojen järjestämisen ja opettajaresurssien hyödyntämisen (esim. AMK:ssa työskentelevät tohtoritutkinnon suorittaneet). 3. Järjestetään opettajille koulutusta hyödyntämällä kummankin organisaation erityisosaamista. Esimerkkejä aihealueista: osaamisperustainen opetussuunnitelma, erityispedagogiikka, koulutusteknologia, turvallisuusala. 4. Lisätään yhteisen opetustarjonnan suunnittelua muodostamalla samaa aihepiiriä opettavien työryhmiä (esim. viestintä, vieraat kielet, tutkimus). 5. Selvitetään mitä mahdollisuuksia on lisätä laboratoriotilojen yhteiskäyttöä (esim. 3Dmallinnus teknisen työn didaktiikan opetuksessa). 6 YHTEISTOIMINTAMALLI Työryhmä suhtautuu erittäin positiivisesti yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön lisäämiseen opiskelijapalveluissa ja opetustarjonnassa ja näkee tässä monia mahdollisuuksia. Yhteistyön toteuttaminen käytännön tasolla edellyttää, että toiminnalla on selkeä strategia ja nimetyt vastuuhenkilöt sekä toimijoilla on riittävästi mahdollisuuksia ja resursseja toteuttaa tehtyjä suunnitelmia. Tahtotila tulee ilmaista riittävän korkealla tasolla, esimerkiksi johtosäännöissä ja/tai sisäisissä säännöissä. Työryhmän mukaan kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun muodostaminen on mahdollista vasta sen jälkeen kun kaikki yksittäiset konsortioyhteistyön asiantuntijaryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen. Tässä vaiheessa on mahdollista edetä tekemällä yksittäisiä kehittämistoimia. Työryhmä esittää yhteistoimintamallina seuraavaa: 1. Konsortioyhteistyön jatkovalmisteluna käynnistettyjen työryhmien (mm. kirjastopalvelut, markkinointi, kansainväliset palvelut) saatua työnsä päätökseen, tehdään yhteenveto tuloksista ja päätetään miten kokonaisvaltaiset opiskelijapalvelut olisi mahdollista järjestää. Tämä työvaihe voisi ajoittua lukuvuodelle , jolloin mahdollinen laajempi yhteistyö opiskelijapalveluissa voisi käynnistyä syyslukukaudesta Jatkotoimet vastuutetaan erilliselle työryhmälle, jossa on edustajat kaikista korkeakouluyksiköistä (KOKY, TOL, AMK). Työryhmän tehtävänä on a) selvittää yhteistyössä miten kokonaisvaltaiset opiskelijapalvelut olisi mahdollista muodostaa b) priorisoida ja huolehtia mm. tässä Opiskelijapalvelut - työryhmän raportissa mainittujen yhteisten kehittämistoimien eteenpäin viemisestä. Vaihtoehtoisena muotona työryhmälle tulisi selvittää erillisen projektin ja projektirahoituksen mahdollisuus. 3. Opetusyhteistyötä varten muodostetaan työryhmä, jonka tehtävänä on mm. a) valmistella JOO-sopimus b) suunnitella ja käynnistää opettajien yhteistyöryhmät lukuvuoden aikana c) käynnistää asiantuntijarekisterin suunnittelu. 14

18 4. Nimetään tässä vaiheessa opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa varten yhdyshenkilö kaikkiin kolmeen yksikköön. Toiminta käynnistetään syksyllä Aloitetaan internet-portaalin Opiskelijan Kajaani suunnittelu erillisprojektina syksyllä Opiskelijajärjestöt tiivistävät yhteistyötään ja käynnistävät raportissa mainittuja toimia syksyllä

19 Liite 1 VALMISTELUHANKKEEN ASETTAMINEN KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION KOKONAISVALTAISTEN OPISKELIJA- PALVELUJEN VALMISTELU Tausta Yhteiset tukipalvelut Tehtäväksianto Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu muodostavat konsortiosopimukseen perustuvan Kajaanin korkeakoulukonsortion, joka on korkeakoulujen strategisen yhteistyön ja toiminnan koordinoinnin organisointimuoto Kainuussa. Konsortio perustuu selvitysmies Jorma Rantasen tammikuussa 2008 valmistuneen loppuraportin ehdotuksiin. Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan käynnistää konsortioyhteistyön jatkovalmistelun kokonaisvaltaisten opiskelijapalvelujen ja markkinoinnin osalta. Jo aiemmin syksyllä 2008 korkeakoulut käynnistivät konsortioyhteistyön jatkovalmistelun aikuis- ja täydennyskoulutuksen sekä yhteisen ICTohjelman osalta. Konsortiosopimuksen nojalla korkeakoulut voivat tehdä sopimuksia koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tukipalvelujensa yhteisestä paikallisesta toteuttamisesta. Tavoitteena on toteuttaa palveluja tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Sopimukset tehdään palvelukohtaisesti ja niissä sovitaan ainakin yhteisesti toteutettavan palvelun toiminnasta, resursoinnista ja konsortion strategiaryhmän toimivallasta yhteisen palvelun ohjauksessa. Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu asettavat valmisteluhankkeen Kajaanin korkeakoulukonsortion yhteisten kokonaisvaltaisten opiskelijapalvelujen valmistelemiseksi selvitysmies Rantasen loppuraportin ehdotusten sekä konsortiosopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. Tehtävänä on opiskelijapalvelujen parantaminen yhteistyön kautta. Hankkeessa tehdään Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmälle ehdotus Kajaanin korkeakoulutuksen yhteisen, kokonaisvaltaisen opiskelijapalvelun toteuttamisesta, organisoinnista ja resursoinnista.