ULOS LUOKKAHUONEESTA. Matka vaikuttavaan oppimiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULOS LUOKKAHUONEESTA. Matka vaikuttavaan oppimiseen"

Transkriptio

1 ULOS LUOKKAHUONEESTA Matka vaikuttavaan oppimiseen

2 OPIN SAFARILLA perustelemaan. Ymmärsin, että yleensä perustelut ovat tärkeimpiä avaimia sekä ongelman ytimen että näkökulman ratkaisumahdollisuuksien löytämiseksi. Ennen Safaria yleisin ensimmäinen ajatukseni esitettyyn kysymykseen oli en tiedä, mutta nyt pysähdyn useammin miettimään, että oikeasti, miksi? Mielestäni lukiossa oppiminen on yksisuuntaista, passiivista tiedon vastaanottamista ja tehtävien tekemistä. Safarilla passiivisuuden sijaan saatua tietoa pääsee hyödyntämään niin, että oppimisen suunta on aktiivista tiedon käyttämistä ongelmien ratkaisemisessa. Safarin oppimisympäristö on lukiota mielekkäämpi, sillä koulun malli opettamisesta ja oppimisesta vaihtuu yrityksen ja erehdyksen kautta saataviin tuloksiin ja uusiin ideoihin. Kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön myötä oppiminen on motivoivaa, sillä on helpompi huomata miten opittuja asioita hyödyntämällä johonkin voi todella vaikuttaa. Jenni Aho, vuoden 2013 leiriläinen. Jenni oli mukana myös vuoden 2014 leirin järjestelyissä. KIRJOITTAJAT: Mirja Hämäläinen, Ellen Jabai, Julia Juosilahti, Johannes Nuutinen, Tuomas Pietikäinen, Janne Salovaara, Mikael Sokero, Antti Tarvainen, Markus Wikholm VALOKUVAT: Matti Ollila, Antti Sepponen TAITTO: Maria Okkonen LUKIJALLE Suomalaista oppimisjärjestelmää uudistetaan nyt rytinällä. Ei ihme, sillä kouluissa kasvavan sukupolven pitäisi löytää viisasten kivi jolla ratkotaan niin kilpailukyvyn kuin hyvinvointivaltionkin tulevaisuuden haasteet, ja kansainvälisissä oppimisvertailuissakin pitäisi pysyä kärjessä. Uudistamispaineissa unohtuu usein, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on myös paljon hyvää: ammattitaitoiset opettajat ja vaikkapa ilmainen kouluruoka. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, mutta on totta, että koulu tarvitsee välineitä uusiin haasteisiin vastaamiseen. Näiden välineiden kehityksen tavoitteen pitää olla selvillä. Meidän, Safari-hankkeen tekijöiden, mielestä se tavoite on maailmaan vaikuttaminen. Tässä julkaisussa esittelemme oppimisenvälineiden kehittelyä ruohonjuuritasolla konkreettisissa projekteissa, joita Safari-hankkeessa on tehty noin 500 helsinkiläisen lukiolaisen kanssaparin vuoden. Julkaisu toimii keskustelunavauksena vaikuttavan oppimisen mallin yhteiseen kehittämiseen. Vaikuttava oppiminen on oppimista jonka tarkoituksena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Me uskomme, että se tavoite mielessä Suomen lukiossa pitäisi tulevaisuudessa oppia. Toivomme, että oikeassa tekemisestä kerätyt esimerkit onnistuvat näyttämään, miltä oppiminen voisi tulevaisuuden lukioissa ja muissa oppilaitoksissa olla. Toivottavasti viihdyt kanssamme!

3 VAIKUTTAVAN OPPIMISEN PERIAATTEET: Ongelmalähtöisyys: Oppiminen lähtee yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka tapahtuu käsitettävissä konteksteissa: ihmisten tai organisaatioiden elämässä. Ainerajat ylittävät teemat ja tiimit: Ongelmalähtöisyys tekee oppiainerajoista huokoisia, sillä maailman ongelmat eivät niitä kunnioita. Vaikuttava oppiminen tapahtuu ainerajat ylittävissä uteliaisuusyksiköissä: pienissä tiimeissä, joissa oppijan ja opettajan roolit hämärtyvät ja tiimin koko ja muoto elää tarvittavien taitojen mukaan, koostuen välillä pelkistä opiskelijoista ja toisinaan laajoista yhteisöistä. Vastaukset eivät ole yksilön tiedon varassa vaan kyvyssä etsiä resursseja ja alttiudessa pyytää apua. Kohtaaminen: Uteliaisuusyksiköt tutustuvat monimutkaiseen ongelmaan ja ilmiöihin ihmisten kohtaamisen kautta ja pyrkivät ymmärtämään, miten kohdattavat ihmiset kokevat ja tuntevat ongelmat. LUOKKAHUONEEN SEINÄT RAKOILEVAT Osaamistason lasku on Suomessa kaikista OECD-maista voimakkainta ja koko väestön koulutustason nousu on pysähtynyt 1. Koulu on pysynyt perusrakenteiltaan lähes muuttumattomana perustamisestaan lähtien, vaikka maailma sen ympärillä on muuttunut paljon. Opetettavat aineet, tuntijako ja koulu fyysisenä tilana ovat pitkälti samanlaisia kuin muutama vuosikymmen sitten, 2. Suomessa oppimisesta puhutaan kiihkeästi. Niin opiskelijoilla, vanhemmilla, opettajilla, pääministerillä, toimitusjohtajilla kuin kansalaisaktivisteillakin on omat huolensa ja tarpeensa uudistaa koulu. Uudistamiskeskustelussa takerrutaan kuitenkin helposti lillukanvarsiin[1] eikä keskustelun taustalla olevaan perimmäiseen kysymykseen vastata: mitä varten oikeastaan opimme? Tämä julkaisu on yritys rakentaa yhteinen vastaus tuohon kysymykseen ja antaa oppimiselle merkitys. Me uskomme, että opimme, jotta voimme ratkaista oikeita ongelmia. Uskomme, että tämä on tavoite, joka yhdistää intressiryhmät niin, että Suomi saa tarvitsemansa oppimisvallankumouksen. Ennen kaikkea tämä julkaisu on kutsu toimintaan ja kokeiluun, joilla oppimisen tarkoitus ja keinot muotoillaan uudelleen. Vaikuttavan oppimisen lähtökohdat Olemme astuneet kompleksisuuden aikakauteen, jossa edessämme on ongelmia, joiden ratkaisusta riippuu koko yhteiskunnan tulevaisuus. Tällaisia ovat ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen. Tiedämme jo ongelmat, mutta ratkaisujen rakentaminen on kesken. Näiden ongelmien ja tuntemattomien ratkaisujen yhdistelmä on synnyttänyt keskustelun, jossa oppimi Salminen, Jari Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki, Teos. JA Jari Salminen: Koulutuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet -luentokurssi, HY, kevät selta ja lukioissa nyt kasvavalta sukupolvelta odotetaan paljon. Opiskelijat tarvitsevat uudenlaista osaamista, kykyä yhdistää oppiaineita ja muuta tietoa toisiinsa sekä ymmärrystä oppimiensa asioiden linkittymistä monimutkaisiin ilmiöihin, ihmisten elämään ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikuttava oppiminen on reflektion ja toiminnan yhdistelmä Suomalainen koulujärjestelmä on peruskallio, jolle maamme hyvinvointi rakentuu. Maailman myllerrys saattaa saada vakaallekin pohjalle rakennetun talon huojumaan. Ainerajat, opetussuunnitelmat, luokkahuoneet ja oppimismateriaalit eivät näytä pysyvän uusien ongelmien perässä. Tässä julkaisussa esitellään vaikuttavan oppimisen mallia, joka pyrkii vastaamaan kahteen suureen meneillä olevaan oppimisen murrokseen. 1) Tiedon ja toiminnan uusi liitto: Kompleksisessa, koko yhteiskuntaa uhkaavien ongelmien maailmassa tietoa ja toimintaa ei voida enää erottaa toisistaan. Oppimisen on määriteltävä uudestaan ajattelun ja toiminnan suhde ja ryhdyttävä nopeaan vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen luokkahuoneen ulkopuolisen todellisuuden kanssa. Aktiivisella keskustelulla ympäröivän maailman kanssa oppija rakentaa omaa näkemystään ympäristöstään. 2) Oppiminen rakenteiden muokkaajana: Nykyinen oppiminen tuottaa yhteiskuntajäsenyyttä vanhoihin toimimattomiin rakenteisiin, jotka eivät kykene ratkaisemaan uusia kompleksisia ongelmia. Oppimisen on tuotettava oppijoita, jotka pystyvät kyseenalaistamaan ja kehittämään rakenteita muuttuvaan maailmaan, jossa emme vielä tiedä miten toisiinsa liittyvät ongelmat kytkeytyvät yhteen ja ovat hallittavissa. Vaikuttavan oppimisen mallissa lähdetään siitä, että oppiminen on parhaimmillaan maailmaa muuttavaa toiminta Vaikuttavan oppimisen mallissa lähdetään siitä, että oppiminen on parhaimmillaan maailmaa muuttavaa toimintaa. Vaikuttavan oppimisen tavoitteena on kasvattaa uuden sukupolven oppijoita, jotka kykenevät kehittämään konkreettisia ratkaisuja yhteiskuntaa ympäröiviin monimutkaisiin ongelmiin ja itselleen tärkeisiin asioihin.

4 TEKNOLOGIA JA DIGITALISAATIO Tieto- ja viestintäteknologia: Hyödyntäminen koulutuksessa on ollut odotettua vähäisempää. SUOMEN HALLITUS Epätasa-arvon kasvu koulutuksessa: Huoli tasa-arvoisen koulutuksen säilymisestä. Koulutuksella ulos talouskriisistä: Koulutus työllistymisen ja kilpailukyvyn pohjana. MUUTTUVA TYÖLÄMÄ Työelämän ennakoimattomuus: Kyky oppia jatkuvasti uutta, tiedon soveltaminen ja ongelmanratkaisuosaaminen ovat tärkeitä taitoja. Yrittäjämäinen asenne: Yhä useampi keksii työnsä itse. Teknologia ja robotisaatio: Työn tekemisen muuttuvat tavat. Tieto ja toiminta: Kykyä yhdistää opittu konkreettiseen tekemiseen vaaditaan yhä enemmän. OPETTAJAT Arvostus: Haasteena opettajan ammatin arvostuksen säilyminen. Osaamisen säilyminen: Panostukset opettajien jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ovat puutteellisia. Pystyvätkö opettajat omaksumaan ja opettamaan tulevaisuuden taitoja? Työssä jaksaminen: Monet opettajat uupuvat työssään. Resurssit: Lukiokoulutus on kovien säästöpaineiden alla. Erilaiset oppimisen tavat: Eri lähtökohdista tuleville, oppimistavoiltaan erilaisille ja eri asioista motivoiville oppilaille pitää räätälöidä heille parhaiten sopivat oppimisen menetemät. KORKEAKOULUT Lukioista eteenpäin: Oppilaiden siirtymistä korkeakouluihin pitää nopeuttaa. OPPILAAT Jaksaminen: Suomalaisilla lukiolaisilla on vaikeuksia jaksaa koulun tuottaman työtaakan alla. Viihtyminen: Koulussa koetaan turvattomuutta, mutta muuten oppilaat viihtyvät lukiossa hyvin. Osaaminen: Osaamistulosten lasku voimakkainta Suomessa kaikista OECD-maista. Se ei tarkoita sitä, että oppimisen ihanteista poistettaisiin sivistyksen ja kriittisyyden henkiset arvot päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että lukiossa opittavia ajatusrakennelmia kokeiltaisiin käytännön maailmassa ihmisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa parempien ja toimivimpien ajatusrakennelmien kehittämiseksi. Vaikuttavaa oppimista kehitetään yhdessä Vaikuttava oppiminen tarkoittaa, että oppimistilat ovat jatkuvassa muutoksessa: oppijat etsivät tietoa ihmisiltä ja kokeilevat heidän kanssa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vaikuttava oppiminen ei ole vain metodinen oppimisuudistus, sillä toimiakseen se vaatii monia vallitsevia käytäntöjä muuttumista. Se kasvattaa oppimisprosessiin osallistuvien ihmisten joukkoja, muuttaa oppimisen hallinnan tapoja ja vaatii uudenlaisia työkaluja niin opiskelijoilta, kuin opettajiltakin. Näitä työkaluja olemme kehittäneet noin 500 lukiolaisen, Helsingin opetusviraston ja lukuisten projektikumppaneiden kanssa Safari-hankkeessa. Siitä on syntynyt luokkahuoneen ulkopuolella toimiva vaikuttavan oppimisen malli. Malli ei ole vielä valmis vaan se vaatii kehittämistä ja testaamista. Kutsumme opiskelijat, opettajat, vanhemmat, tutkijat, virkamiehet, yrittäjät, kansalaisliikkeet ja kaikki oppimisesta kiinnostuneet mukaan vaikuttavan oppimisen kehittämiseen. Hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Suomi tarvitsee vaikuttavaa oppimista ja laajenevaa joukkoa, joka antaa osaamisensa oppimisprosessin suunnitteluun. Haluamme, että Safari ja sen vaikuttavan oppimisen malli toimii alustana, jolla luokkahuoneen rajoja piirretään yhdessä uusiksi. Tervetuloa mukaan! OPPIMINEN PAINEIDEN ALLA OPPIMINEN PAINEIDEN ALLA -LÄHTEET: Hallitusohjelma: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Uudistamista: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat. OKM Opetus- ja kultuuriministeriö: Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tulevaisuuden lukio. Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:14. Lukiolaisten Liiton tavoiteohjelma Lukiolaisten Liiton lausunto koskien opetussuunitelman perusteiden päivitämistä Epätasa-arvo: Opetus- ja kulttuuriministeriö: PISA09. Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Harju-Luukkainen, Heidi & Nissinen, Kari & Sulkunen, Sari & Suni, Minna & Vettenranta, Jouni: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA tutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos Oppimisen motivaatio ja erilaiset tavat oppia: Volet, S. and S. Järvelä (2001) (eds.),motivation in Learning Contexts:Theoretical Advances and Methodological Implications. Pergamon/Elsevier, Londo. Bentley, T. and R. Miller (2004), Personalisation; Creating the Ingredients or Systematic and Society-wide Change. Digitalisaatio: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos: Teknologia muuttaa opettajan roolia ( )Opetus- ja kuttuuriministeriön älystrategia Työelämä: Työ- ja elinkeinoministeriö: Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriönjulkaisuja 30/2014. Sitra: Visio Suomelle - Kohti kestävää hyvinvointia. Sitra työpaperi Opetus- ja kulttuuriministeriö: Elinikäisen oppimisen neuvoston ohjelmajulistus Milma Arola: Matka 1700-luvulta tulevaisuuteen on alkanut työelämä ja koulutus muuttuvat. Blogikirjoitus , Sitran Uusi koulutus -foorumi. Richard Sennet: The Craftsman (2009) Opettajien ja Oppilaitten jaksaminen: Kaleva : Barometri: Opettajien työssä jaksaminen muita aloja heikommalla tasolla. Suomen Lukiolaisten Liitto: Onnellisesti opintiellä. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012 Opettajien arvostus: HS : Tutkimus: Suomessa ei arvosteta opettajia! Opettajien osaaminen: Jokinen, H., Taajamo, M. & Välijärvi, J. (toim.) Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä ja muutoksessa huomisen haasteita. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. FM Juho Norrenan tietotekniikan väitöskirja: Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä: Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse Oppilaiden osaaminen (osaamistason lasku ja koko väestön koulutustason kasvun pysähdys): Ilkka Turunen, OKM: Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet (Esitys Sitran Uusi koulutus -foorumi)

5 SAFARIN PROSESSI RATKAISUN JAKAMINEN KEHITTÄMISTÄ KOKEILEMALLA ONGELMAN TUNTEMINEN TIETOA KOKEMALLA LUOVA IDEOINTI Vuoden 2014 Safarileiri järjestettiin Helsingissä ja mukana oli nelisenkymmentä lukiolaista. Leiriläiset jaettiin viikon ajaksi ryhmiin, jotka työstivät yhdessä kumppaninsa kanssa yhteiskunnallista ongelmaa konkreettisessa projektissa. Safari-prosessi lähtee liikkeelle ongelmasta, joka vaikuttaa niin nuorten, projektikumppanin kuin yhteiskunnankin tulevaisuuteen. Prosessin aluksi sukelletaan ongelmaan ja kerätään tietoa kohtaamalla mitä erilaisempien ihmisten kanssa. Sen jälkeen siirrytään konkreettisten ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun. Lopuksi jaetaan kehitetty konkreettinen ratkaisu eteenpäin yhteiskunnan käyttöön. Safari on matka, jonka varrella reflektoidaan jatkuvasti saatua tietoa ja kokeiltuja ratkaisuja. Suurimmat ahaa-elämykset syntyvät, kun opiskelijoita kannustetaan palaamaan takaisin kummastelemaan jo tehtyä matkaa. Tutustu Safari-prosessiin kesän 2014 projektien kautta!

6 Korkeasaareen karttaan oli helppo tehdä muistiinpanoja tutustumiskierroksella. ONGELMAN TUNTEMINEN / MUN TALOUS -VERKOSTO Safarilla oppiminen alkaa aina ongelmasta. Ongelmaan sukelletaan kahdella tasolla. Tietotasolla perehdytään ongelmaa ympäröiviin rakenteisiin ja ilmiöihin. Tunnetasolla löydetään ryhmän oma ainutlaatuinen ja koskettava suhde käsiteltävään ongelmaan. Oivallus on, että suuret ja monimutkaiset ilmiöt näkyvät kaikkien arkipäivässä ja kaikilla on ratkaisuun annettavaa. Safarin teemat ovat suuria ja monimutkaisia, mutta se käännetään mahdollisuudeksi: aihetta voi lähestyä monesta suunnasta. Koska teemat liittyvät oikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, lukioikäisillä on aina aiheesta jo tietoa, joko koulusta, omasta kokemuksesta tai mediasta. Tämä tieto täytyy vain kaivaa esiin. Kesän 2014 leirin Mun talous -verkoston kanssa töitä tekevä ryhmän aiheena oli nuorten velkaantuminen. Ensimmäisen päivän aikana Safarilla käytetään aikaa ja post it -lappuja oman olemassa olevan tiedon jäsentelemiseen. Aluksi leiriläiset pohtivat taloutta oman arkensa näkökulmasta ja miettivät, miten se liittyy tuttuihin makrotalouden käsitteisiin. Tässä vaiheessa ryhmä myös tiivistyy, sillä kaikilla on yhteiseen teemaan annettavaa. Fasilitaattori kannustaa jatkuvasti hankkimaan eri lähteistä lisää tietoa. Kilauta kaverille tai katso Googlesta! Ryhmän tiedon perusteella ongelmasta pystytään luomaan kartta, jolle viikon työ perustuu. Sekä koulusta että muualta opittu saavat sekoittua teeman ympärille iloisesti. Oman kokemuksen kautta hankittu tieto saa myös innostumaan ongelman ratkaisusta. Oivallus on, että suuret ja monimutkaiset ilmiöt näkyvät kaikkien arkipäivässä ja kaikilla on ratkaisuun annettavaa. Tiedon keräämistä jatketaan keskustelemalla alan asiantuntijoiden kanssa. Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten talousaiheiden parissa työskentelevät yrityksiä, järjestöjä ja viranomaistahoja ja heidän asiantuntijansa. Safari-viikon alussa verkoston asiantuntijoiden kanssa käytiin keskusteluja muun muassa rahoitusinstrumenttien monimuotoisuudesta, velkaantumisesta sekä luottoluokituksen menettämisen vakavuudesta. Samalla asiantuntijatkin oppivat. Nuoret tuovat ryhmänä jokaiseen projektiin myös oman ainutlaatuisen tietonsa. Heillä on syvä- ja kokemustietoa juuri 2010-luvun nuorten kokemuksesta käsiteltävästä ilmiöstä, jota kenelläkään muulla ei voi olla, ja tämän tiedon yhdistäminen asintuntijatietoon on pohja ratkaisun keksimiselle. Lue kumppanistamme lisää: muntalous.fi Safarilla opitaan ihmettelemällä ja kokeilemalla.

7 Leirin aikana ryhmät työskentelevät kumppanien tiloissa ja levittäytyvät näin ympäri kaupunkia.

8 Safarilla ongelmia ratkotaan kohtaamalla ihmisiä ja luomalla yhteyksiä. TIETOA KOKEMALLA / SATO Safarilla mennään aina sinne missä tapahtuu ja tavataan erilaisia ihmisiä. Kysymykset, tarkkailu ja kuuntelu ovat kokemuksellisia oppimisen välineitä. Yksi vuoden 2014 leirin kumppaneista oli asuntosijoitusyhtiö SATO Oyj, jonka kanssa safarilaiset pohtivat miten uusi nuorten asumiskonsepti Junior- Koti voisi sekä sujuvoittaa nuorten asukkaiden arkea että helpottaa yhteisöllisellä asumisella Helsingin asuntopulaa. Saadakseen kokemuksia tämän päivän nuorten aikuisten yhteisöllisestä asumisesta safarilaiset haastattelivat kansalaisjärjestö Oranssi ry:n omistamissa asunnoissa asuvia nuoria aikuisia ja pääsivät heidän koteihinsa. Haastattelua suunniteltiin niin, mukana oli kysymyksiä esimerkiksi asukkaiden arvoista ja niiden näkemisestä elämässä laajemminkin, ei suoraan asumisarjesta. Safarilaiset saivat evääksi ohjeita kuten kysy aina miksi ja ole tyhmä. Etnografin tai toimittajan otteella lähestymisen tarkoitus oli kannustaa oppimaan kysymyksillä, tarkkailemalla ja yhdistämään tunteita ja kokemuksia sisällään pitävää käyttäjätietoa asiantuntijatietoon. Kohtaamiset ja kokemuksellisuus avarsivat leiriläisten näkemyksiä siitä, mitä asuminen voi olla ja miten eri tavoilla ihmiset voivat haluta asua. Seuraavaksi näkemystä asumisesta syvennettiin tapaamalla SATOn nyt jo olemassa olevan asumiskonseptin, SenioriKodin, asukkaita. Vanhempia ihmisiä tapaamalla haettiin näkemyksiä asumisen historiasta ja esimerkkejä siitä, miten asumiskonsepti pitää suunnitella asukkaiden tarpeita kuunnellen. Elävien kohtaamisten tarkoitus on kerätä lisää tietoa ongelmasta, vahvistaa oppijoiden empatiataitoja sekä pohjustaa ongelmien ratkaisuja, jotka nyt huomioivat paremmin niiden tarpeet, joita ratkaisut koskevat. Lue lisää kumppanistamme: Kokemus avarsi leiriläisten näkemyksiä siitä, mitä asuminen voi olla ja miten eri tavoilla ihmiset voivat haluta asua. Prosessin aikana tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö, helppous ja hauskuus.

9 Ideoinnin sääntöjä ovat muiden ajatusten päälle rakentaminen ja hullujen ideoiden juhliminen. Välipaloille pitää olla aikaa. LUOVA IDEOINTI / EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY Tähän vaiheeseen asti safarilaiset ovat joutuneet jättämään kaikki ratkaisuehdotukset muhimaan päähänsä yhdessä uuden tiedon kanssa. Seuraavaksi päästetään ideat vapaiksi ja opetellaan tietojen yhdistämistä ratkaisuihin luovilla tavoilla. Kuluttaminen on tämän päivän nuorten elämässä keskeisimpiä asioita. Se ei kuitenkaan tarkoita kerskakulutuksen ihannointia, vaan meille on kasvamassa sukupolvi, joka on aina ollut tietoinen kulutusvalintojensa merkityksestä ympäristölle ja työntekijöille. Vaihtoehdot ja keinot vaikuttaa vain ovat vähissä. Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa tehtävässä projektissa tähän haasteeseen pyrittiin vaikuttamaan luovilla ideoilla, jotka toimisivat nimenomaan nuorten elämässä. Ideointipajoissa syntyi ideoita bloggariyhteistyöstä, muotinäytöksestä ja eettisistä abihuppareista. Ideoinnin sääntöjä ovat muiden ajatusten päälle rakentaminen ja hullujen ideoiden juhliminen. Safarilla ideointia tehdään yhdistämällä oma pohdinta muiden ideoihin. Leiriläisiä kannustetaan esimerkiksi kolme mahdollisimman huonoa ideaa ja yhdistämään ne. Ehkä vahingossa keksitäänkin jotain hienoa? Tässä projektissa ideoita ja tietoa yhdistelemällä syntyi nuorten kehittämä ELE-ajattelu. Tavoitteena oli näyttää, että eettinen vaate on aivan normaali vaate. ELE-vaate on eettinen, laadukas ja ekologinen vaatebrändi. Brändi yhdistää monimutkaisen ajattelun vaatteen taustoista ja pyrkii opastamaan nuoria tekemään ELE-valintoja kulutuksessaan. Ideologian ympärille nuoret suunnittelivat vaikutuskampanjan, jossa juuri nuorille kuluttajille suunnatulla tiedolla pyritään luomaan ymmärrystä siitä, miten hekin kuluttajina voivat vaikuttaa. Ideaa jalostettiin eteenpäin ja ryhmä ryhtyi kehittelemään ekologiseen vaatetuotantoon panostavan suomalaisen yrityksen kanssa konseptia, jossa Suomen lukioita kannustetaan tekemään abi-vaatteidensa valinnat ELE-ideologiaa mielessä pitäen. Lue lisää kumppanistamme: Viikon aikana kului kiitettävä määrä Post it -lappuja.

10 Jos Safari-prosessin alussa tavoitteena on saada nuoret ongelman omistajiksi, loppua kohden nuoret opettelevat miten saada muutkin mukaan ideansa toteutukseen. Ideoiden esittely on Safari-tiimeille osa ratkaisun kehitystä. KEHITTÄMISTÄ KOKEILEMALLA / HELSINGIN ENERGIA Safarin ainutlaatuisuus oppimisen näkökulmasta on siinä että yhteistyökumppanit mahdollistavat idean toteuttamisen oikeassa maailmassa. Siksi ideoita pitää testata esittelemällä ne kumppanille ja kehittämällä niitä yhdessä kumppanin kanssa eteenpäin. Energiayhtiö Helsingin Energian kanssa toimineen ryhmän tavoitteena oli energiafiksujen elämäntapojen levittäminen Helsinkiin ja osallistuminen näin ilmastonmuutoksen hillintään. Ryhmäläiset yhdistivät asiantuntijoilta energiankulutuksesta saamansa tiedon kaupunkitilasta löytämiinsä ongelmakohtiin, kuvasivat mahdollisia muutoksen paikkoja ja ideoivat paikallisia ratkaisuja. Kuvat sijoitettiin Helsingin kartalle, joka sitten esiteltiin heleniläisille. Organisaatiossa jatkokehittämiseen tartuttiin innostuneesti. Yksi ryhmän ajatuksista oli vahvistaa ruokakulttuurin näkyvyyttä Helsingin Energian toiminnassa järjestämällä ruokatapahtuma, jossa kokki laittaa ilmastoystävällistä ruokaa ja jakaa reseptejään. Tämä tapahtuma järjestettiin syksyllä 2014 osana Helsingin Energian asiakas- ohjelmaa. Jos Safari-prosessin alussa tavoitteena on saada nuoret ongelman omistajiksi, loppua kohden nuoret opettelevat miten saada muutkin mukaan ideansa toteutukseen. Se on tapa testata, onko idea toteuttamiskelpoinen. Kumppanin kanssa yhteiskehittämiseen lähdetään palaamalla yhteisiin tavoitteisiin, joista lähdettiin viikon alussa liikkeelle. Helsingin Energian kanssa se oli ilmastonmuutokseen vaikuttaminen helsinkiläisten elämäntapojen kautta ja kaikki ideat arvioitiin tästä lähtökohdasta. Kokeilu tarkoitti tässä yhteydessä siis idea-aihioiden sovittamista yhteen kumppanin tavoitteisiin ja toimintoihin. Näin kumppani sitoutetaan ideoiden toteutumiseen ja kehitetään niistä mahdollisimman realistisia ja oikeisiin tarpeisiin linkittyviä. Lue lisää kumppanistamme: Valokuvakartta oli hyvä tapa havainnollistaa energiatyhmiä paikkoja Helsingissä

11 Jännitystä voi purkaa ja ajatuksia tuulettaa esimerkiksi hölmöllä Youtube-videolla. RATKAISUN JAKAMINEN / KORKEASAARI Prosessin lopuksi kaikki ryhmät esittelevät viikon työn tulokset maailmalle. Esittelyssä käytetään yritysmaailman oppeja ja pitchataan eli myydään idea yleisölle viikon päättävässä loppujuhlassa. Juhlaan kutsutaan mukaan kumppani, viikon aikana tavattuja asiantuntijoita, ystäviä, perhettä ja mediaa. Tiivistäminen on yllättävän vaikeaa. Se on kuitenkin tehokas tapa työstää oppimaansa ja löytää siitä olennainen että yhteys muihin ilmiöihin. Tiivistäminen on Safarin loppujuhlan tärkein oppi. Koko viikon työn tulokset täytyy pystyä selittämään muutamalla kalvolla, kahdeksassa minuutissa. Esiintyjän täytyy eläytyä kuuntelijan rooliin: mikä tässä on oikeasti kiinnostavaa ja mikä kannustaisi minua toimimaan tämän asian puolesta? Tavoitteena on saada yleisö oman idean puolelle ja nauttia siitä. Ihan kylmään veteen safarilaisia ei heitetä. Leirin aikana pohditaan esiintymisoppeja ja muotoilija auttaa kalvojen tekemisessä. Lavalla ei tarvitse nousta yksin. Sitä paitsi aikataulu on niin tiivis, että kovin paljon esitystä ei ehdi edes jännäilemään. Kaikki esitykset saavat olla ryhmän näköisiä. Korkeasaaren eläintarhan kanssa työskennellyt ryhmä päätti kesän 2014 leirillä tehdä tarinallisen, visuaalisen esityksen. Ryhmäläiset kertoivat Korkeasaaren missiosta, eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, muun muassa kauhutalo- ja treffipaikkatarinoiden kautta. Loppujuhlassa safarilaiset oppivat, että omaa työtä on hetkittäin hyvä pysähtyä tarkastelemaan ja juhlimaankin. Jotta tekeminen ja oppiminen olisivat mielekkäitä, Safarilla ratkotaan aina todellisia ongelmia, oikein kumppaneiden kanssa. Siksi työ ei koskaan lopu loppujuhlaan, vaan ideoita yritetään aina viedä kumppanin kanssa toteutukseen asti ja jatko seurataan Safari-verkostossa. Viikon prosessista ja tuloksista toimitetaan kumppanin käyttöön materiaalia, jonka pohjalta omaan toimintaan on mahdollisimman helppo tehdä muutoksia. Lue lisää kumppanistamme: Tavoitteena on saada yleisö oman idean puolelle ja nauttia siitä. Safarilla pääosassa ja äänessä ovat nuoret.

12 OPPIMISEN CHEKLIST SAFARILLA 1. Tunnetteko ongelman? Yhdistä yhteiskunnallinen ongelma ja oppijan omat kokemukset heti oppimisprosessin alussa. 2. Voiko tästä oppia kokemalla? Ihmisten ja organisaatioiden parissa hankittu tieto lisää empatiakykyjä ja auttaa ymmärtämään yhteisökunnallisten ongelmia erilaisissa konteksteissa. 3. Ovatko kaikki mukana? Ideoiden kehittäminen ryhmässä on paras tapa lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja tehdä tiedosta toiminnallista. SAFARIN TAVOITTEENA on ollut kehittää vaikuttavan oppimisen malli, joka voidaan viedä olemassa olevien oppimisrakenteiden sisään. Kolme vuotta oppimiskehittämistä luokkahuoneen ulkopuolella on auttanut löytämään keinoja lisätä oppijoiden motivaatiota ja kykyjä vastata tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. On tullut aika yhdistää luokkahuoneen sisä- ja ulkopuoli. 4. Miten tätä testataan? Etsikää rinnakkaisia pienimpiä mahdollisia toimivia ratkaisuja isoihin monimutkaisiin ongelmiin. Kokeilkaa ratkaisua käytännössä! 5. Kelle tästä pitää kertoa? Esitelkää tähän hetkiset ratkaisut ja kootkaa laaja tekijäyhteisö ratkaisun ympärille. Yhteisö auttaa kehittämään ratkaisua eteenpäin. 6. Miten palataan alkuun? Vaikuttava oppiminen on syklinen prosessi, jossa matka ongelman tuntemisesta aina ratkaisun jakamiseen kannattaa toistaa. Oppiminen ei lopu koskaan. Kutsumme laajaa yhteisöä mukaan kehittämään kanssamme vaikuttavan oppimisen mallia, joka lisää hyvinvointia niin luokkahuoneen sisällä kuin ulkopuolellakin. Koko Safari-tiimin ja vaikuttavan oppimisen puolesta, Antti Tarvainen MITÄ SAFARILAISET KERTOIVAT OPPINEENSA? Usko vaikuttamisen mahdollisuuteen, uudet työskentelytavat, ryhmätyöskentely, suullinen vuorovaikutus, oma ääni kuuluviin, vaikuttaminen, vaikuttaminen hauskaa, vahvat persoonat, itseluottamus, ryhmätyö, esiintymistaidot, palautteen antaminen, kriittisyys, ryhmätyötaidot, sosiaalisuus, stressinsieto, luottamus, uutta ja tärkeää tietoa taloudesta, hullusta ideasta voi kehittyä se paras, itseluottamus, paljon tietoa ilmastonmuutoksesta, ryhmässä on voimaa, työympäristössä toimiminen, yhteistyötaidot, ison projektin tekeminen, toivoa on, muitakin nuoria kiinnostaa kun ne löytää, ryhmä on vahvempi kuin yksilö, ryhmätyö, ideoiminen voi olla helppo, ihmistä ei tarvitse pelätä, ryhmätyötaidot, omien ajatusten ilmaisu, ryhmätyöskentely, eri järjestöistä oppiminen, velkakierteen ehkäisy, ryhmän tärkeys, yhteistyö, ideoiden selväntäminen ja dokumentointi, tuotantoprosessi, eettisyys ja ekologisuus ei ole hankalaa, porrastamaan ideoita post-iteille, asumistottumukset muiden perspektiviistä, oman vaikuttamisen mahdollisuudet, tuntemaan muita ihmisiä, rohkeus tuoda omia ideoita esiin, toiveikkuus, vähemmän pessimismiä, ryhmätyö, yhdessä on kiva tehdä, nuorikin voi vaikuttaa, hyvien yöunien tärkeys, vaikuttaminen on mahdollista, vaikuttaminen, kehittely, ideointi, hauskaa, merkitykset, pienet asiat, ideointi, yliopisto, vaikuttamismahdollisuudet, ryhmätyö, oppimismuodot, vaikuttaminen, yhteistyö, kaikki, talouden hahmottaminen, nuorten vaikuttaminen, velkaantumisen syyt, nukkumaan aikaisin, oppiminen, erilaisten ihmisten kanssa, kaikki voivat vaikuttaa ja keinoja on erilaisia, opin tuntemaan itseni paremmin, haarukkaa ei saa laittaa jääkaappiin, dokumentointi, budjetointi, nuoret voivat vaikuttaa, uudet työtavat, hullu idea on paras idea, yhteiskuntaan voi vaikuttaa monin tavoin, tyhmiä kysymyksiä ei ole, ideatkaan eivät ole tyhmiä, yhteiskunnallinen taide ja sosiaalinen media, ympäristön havainnointi, palvelumuotoilu, pitchaus, yhteistyön monimuotoisuus, sanavarasto laajeni, muiden mielipiteet ovat kultaakin arvokkaampia.

13 Safari on lukioikäisille suunnattu yhteiskunnallisen vaikuttamisen hanke, jonka sydämessä ovat kesän leirit. Safarilla nuoret oppivat ratkomalla kumppanien yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa maailman suuria ongelmia konkreettisilla projekteilla. Käytännössä Safarilla opitaan viestimään, kehittämään ja esittelemään. Ja ennen kaikkea kysymään kysymyksiä ja perustelemaan omia kantoja. Tässä julkaisussa on keskitytty erityisesti Safarilla tapahtuvaan vaikuttavaan oppimiseen. Safari matka yhteiskunnalliseen tekemiseen

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa! Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot