Kansainvälinen henkilöstövaihto 2015 MERVI VALLINKOSKI. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakenteen toimiala Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Transkriptio

1 Kansainvälinen henkilöstövaihto 2015 MERVI VALLINKOSKI Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakenteen toimiala Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

2 1. Henkilötiedot Nimi: Mervi Vallinkoski Nimike: maisema-arkkitehti Työolosuhteet: Työpaikkani sijaitsi uuden uutukaisessa Surreyn kaupungintalossa, joka oli monella tavoin yksi kaupungin kestävän kehityksen mallirakennuksista viherkattoineen ja seinineen, energiansäästöratkaisuineen ym. Toimisto oli iso avokonttori, muutoin työolosuhteet olivat varsin samankaltaiset kuin Suomessa. Tietoteknisesti olosuhteet olivat myös samantasoisia kuin Suomessa, ohjelmistot olivat samoja kuin Suomessa käyttämäni (esim. paikkatieto-ohjelma ArcGis) sekä suunnittelu- ja pohjatietoaineistot olivat kattavia. Työskentelykieli: Englanti Vaihtokohde: Surreyn kaupunki, Kanada Vierailin vaihdon aikana myös Seattlen ja Portlandin kaupungeissa USA:ssa. Tapasin kyseisissä kaupungeissa hulevesien hallinnan ja vihreän infrastruktuurin parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja tutustuin lukuisiin mielenkiintoisiin kohteisiin maastossa. Surreyn kaupungin organisaatio, jossa työskentelin: Tekninen toimiala (Department of Engineering), hulevesi- ja ympäristöosasto (Drainage and Environment) Kaupungin organisaatio ei merkittävästi poikennut Suomesta, toki esim. maankäytön suunnittelujärjestelmä on jossain määrin erilainen. Varsinaista suomalaisen kaltaista ympäristöosastoa ei kaupungissa ole, vaan monet ympäristölupa-asiat ovat seudullisen organisaation alaisia. Surreyn kaupungintalo Tulin kielen puolesta toimeen hyvin. Ammattitermistön osalta oli paljon uusia sanoja, ja kyseinen sanastoni karttui vaihdon aikana huikeasti. Pääasiallisesti pysyin hyvin kärryillä esim. kokouksissa, vaikka toki oli myös tilanteita, joissa olin niin sanotusti aivan pihalla. 2. Ammatillinen kokemus Työskentelin vaihdon aikana kaupungin teknistä toimialaa vastaavalla osastolla, yksikössä, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin hulevesi- ja ympäristöasioista. Verrattuna tehtäviini Jyväskylän kaupungilla, olin siis enemmän toteutustason organisaatiossa kuin täällä. Varsinaisiin maankäytön suunnittelutehtäviin tutustuin pintapuolisesti osallistuen joihinkin kokouksiin sekä tutustuen mm. valmiisiin tai vireillä oleviin kaava-asiakirjoihin. Pystyin käyttämään vaihtoni aikana melko paljon aikaa vain yksikköni toimintaan perehtymiseen. Se tapahtui osallistumalla eri projektien kokouksiin sekä tutustumalla niihin liittyviin aineistoihin. Koska sielläpäin maailmaa mm. hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan tai kaupunkijokien ja purojen ennallistamiseen liittyvissä tehtävissä ollaan Suomea pidemmällä, löytyi Surreystä ja ylipäätään tuoltapäin maailmaa paljon mielenkiintoisia toteutuneita ja suunnittelun asteella olevia esimerkkejä. Erityisesti perehdyin mm. hulevesien hallinnan suunnittelumenetelmiin ja malleihin. Vancouverin alueen metropoli-

3 hallinto (MetroVancouver) on luonut alueen kaupungeille suunnitelmamallin, jota Surreykin on soveltanut. Lisäksi Surreyn kaupungissa on kehitetty keskusta-alueelle oma mielenkiintoinen hulevesistrategia ja määrällisen viivyttämisen työkalu suunnittelijoiden avuksi (ns. Mitigation Calculator). Ohjeistuksia on myös mm. puronvarsihabitaattien ja jokien ennallistamisesta. Sain myös keskustella mm. puisto-osaston suunnittelijoiden kanssa kaupungin puistojen ja viheralueverkoston kehittämisestä. Olennainen osa vaihtokokemustani oli myös kohteisiin tutustuminen maastossa. Surreyssä pääsin useaan otteeseen sikäläisten työtoverien kanssa tutustumaan toteutuneisiin hulevesien hallintaratkaisuihin, purojen ennallistamiskohteisiin, eroosiontorjuntaratkaisuihin sekä tulvasuojelurakenteisiin. Lisäksi erityisesti Seattlessa ja Portlandissä käytin vierailuni nimenomaan toteutuneisiin hulevesien hallintakohteisiin maastossa tutustuen. Varsinaisina työtehtävinäni oli kahden olemassa olevan hulevesien viivytysaltaan konseptisuunnittelu. Tavoitteena kaupungilla on kehittää niistä esteettisesti, toiminnallisesti ja ekologisesti nykyistä monimuotoisempia ja korkeatasoisimpia alueita. Alueet ovat nykyään pusikoituneita ja vähällä käytöllä olevia. Konseptisuunnitelmassa tarkoituksena oli kuvata tavoitetila, jollaisiksi ko. alueet maisemallisesti ja virkistyksellisesti kehitettäisiin. Suunnitelmissa esitin mm. uusia reittejä, oleskelupaikkoja, kasvillisuuden kehittämistä sekä maaston muotoilua. Olennaista erityisesti toisessa kohteessa on myös sen vaiheittaisen toteuttamisen mahdollistaminen. Jouduin suunnittelutyössäni perehtymään mm. paikallisiin kasvilajeihin, jotka poikkeavat suomalaisista. Tehtäväni vaativat monenlaisiin lähtötietoihin perehtymistä sekä neuvotteluja työtovereideni kanssa. Laatimani konseptisuunnitelman havainnekuva

4 Ammatillisesti hyödynsin myös vapaaaikaani tutustumalla lukuisiin puistokohteisiin, viheralueisiin, leikkipuistoihin, kaupunkiympäristön elävöittämishankkeisiin, julkiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin niin Vancouverin alueella Kanadassa, että Seattlessa ja Portlandissä USA:ssa. Työtoverini David Hislop esittelemässä läpäisevää pinnoitetta. Erityisesti paikallinen esimieheni Carrie oli kiinnostunut mahdollisuuksista havainnollistaa näiden kehitettävien alueiden tulevaa ilmettä. Käytin suunnittelussa SketchUpnimistä kevyttä visualisointiohjelmaa (jonka käytön opin samalla itsekin paremmin), ja esimieheni oli hyvin tyytyväinen aikaansaannoksiini. Hän totesi, että visualisointiin heidän tulisi tulevaisuudessa panostaa entistä enemmän. Opastin myös yhtä paikallista työtoveriani SketchUp:in käyttöön. Paikallinen leikkipuisto City Garden Park Richmondissa.

5 3. Kulttuuri Työkulttuuri oli hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Neuvottelut, työpajat ym. tilanteet vaikuttivat varsin tutuilta. Suurin yksittäinen ero työpäivään verrattuna Suomessa on yhteisten lounastuntien ja kahvituntien vietto niitä ei Kanadassa oikein vietetä. Kahvi siepataan mukaan työpisteelle, myös lounas nautittiin yleensä lennossa työpisteellä tai jopa autossa matkalla johonkin. Työpaikan sisäinen viestintä vaikutti myös samankaltaiselta kuin Suomessa, lähinnä siis sähköistä viestintää sähköpostein ja intran kautta, lisäksi pari kertaa kuussa osastokokoukset. Kuulumiset työtoverien ja esimiehen kanssa vaihtuivat avokonttorissa ohimennen. Vancouver on hyvin monikulttuurinen kaupunki, mm. aasialaisia maahanmuuttajia on kaupunkiin tullut ensi kerran jo yli sata vuotta sitten. Surreyssä on suuri intialaistaustainen väestön osa, muualla Vancouverin alueella oli erityisesti kiinalaistaustaisia. Työtoverieni taustat olivat myös moninaisia, osuipa kaupungintalon hississä kerran juttusille myös suomalainen Niina, joka on asunut Kanadassa jo 5-vuotiaasta saakka. Monikulttuurisuus ja sen jokapäiväisyys oli todella ilahduttava huomio, ja mm. aasialaisvaikutteisuudesta saattoi nauttia niin visuaalisena tarjontana kaupunkikuvassa, erilaisten kuultujen kielien määränä kuin lähikaupan tai ravintoloiden ruokatarjonnassa. Kuitenkin kulttuuri oli yleisesti varsin länsimaalainen eikä varsinaisia kulttuurishokkeja päässyt kokemaan. Vancouverin vanhaa kaupunkia, Gastownia.

6 4. Soveltaminen omaan työhön Vaihdolle asettamani tavoitteet ja odotukset toteutuivat mielestäni sataprosenttisesti. Sain hyvin monipuolisen ja kattavan kuvan osastoni toiminnasta. Tavoitteenani oli erityisesti saada kokemusta luonnonmukaisen hulevesien hallinnan suunnittelumetodeista ja käytännön kohteista ja se toteutui. Maankäytön suunnitteluprosesseihin olisin voinut toki osallistua syvällisemmin, mutta se olisi ehkä vaatinut pidemmän oleskeluajan ja jopa osaston vaihtamisen kesken vaihdon. Myös Seattlen ja Portlandin vierailut olivat hyvin antoisia, koska onnistuin järjestämään kummassakin kaupungissa tapaamisen paikallisten kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Nostaisin erityisesti seuraavat menetelmät/ hankkeet esille, kun listaisin asioita, joista tulee varmasti olemaan hyötyä myös työssäni täällä Jyväskylässä: 1. Hulevesien hallinnan yleissuunnittelu Kuten jo aiemmin totesin, MetroVancouverin alueella on kehitetty oma suunnitelmamalli hulevesien hallinnan yleissuunnitteluun (ns. ISMP eli Integrated Stormwater Management Plan). Suunnitelmista voi ottaa oppia mm. yleiskaavatason hulevesiselvityksissä ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa päivitettävässä Jyväskylän hulevesiohjelmassa. MetroVancouverin aluehallinto on laatinut myös lukuisia, hyvin tarkkojakin hulevesien hallinnan ratkaisujen ohjeistuksia, joita voi jossain määrin soveltaa myös Suomessa. 2. Surreyn keskustan hulevesien hallinnan strategia ja laskentatyökalu Kyseessä on jo aiemmin mainitsemani metodi, joka on erityisen kiinnostava tiiviin kaupunkikeskustan suunnittelun apuväline. Olen ajatellut sitä kokeiltavan jo käynnistyneessä Jyväskylän keskustan maankäytön strategisessa suunnittelussa, mahdollisesti Jyväskylään kehitetyn vihertehokkuustyökalun jatkokehittelyssä. Surreyssä, kuten yleensä tuolla päin maailmaa, hulevesien hallintaratkaisut painottavat jo tonteilla tapahtuvaa hulevesien imeytystä ja viivytystä vihrein keinoin, ja tähän suuntaan myös Suomessa lainsäädäntö on ohjaamassa ajattelua. Keinoja ja esimerkkejä ei Suomessa vielä liiemmin ole, joten uskon kokemuksistani olevan paljon hyötyä käytännön työssäni Jyväskylässä. Myös kollegat muualta ovat jo nyt osoittaneet kiinnostusta kokemaani kohtaan. 3. Jokien ja purojen ennallistaminen Tutustuin ja perehdyin kaupunkijokien ja purojen toteutuneisiin kunnostuskohteisiin, suunnitteluohjeistuksiin sekä lukuisiin suunnitelmiin ja selvityksiin koskien aihetta. Uskon näistä kokemuksistani olevan erityisesti hyötyä tulevassa Tourujoen kunnostussuunnittelussa, ja toki myös muissa virtavesikysymyksissä osana kaavoitusta. 4. Green Streets ohjelma (Portland) Portlandin kaupungissa erityinen kehittämisprojekti nimeltään Green Streets herätti jo ennen vaihtoani kiinnostukseni. Jyväskylässä onkin käynnistynyt jo viime keväänä aiheeseen liittyen mm. opinnäytetyö. Tutustuin Portlandissä projektin hedelmiin, jotka ovat lukuisia. Portlandin keskusta (hulevesipainanne etualalla) 5. RainWise (Seattle), Clean Rivers (Portland) Molemmissa kaupungeissa on käynnissä saman kaltaisia ohjelmia, joilla pyritään saamaan yksityisiä kiinteistöjä sitoutumaan hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen syntypaikallaan. Ohjelmissa voisi olla suoraan mallia Suomeenkin, mutta ainakin niiden vakuuttavat tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että meidänkin tulisi täällä Jyväskylässä ja Suomessa yhä enenevässä määrin tavoitella hulevesien käsittelyä syntypaikallaan.

7 6. SHaRP (Surrey) Surreyn kaupunki on jo n. 20 vuotta pitänyt yllä ohjelmaa, jossa sitoutetaan joka vuosi satakunta lukioikäistä opiskelijaa ympäristönhoitotöihin. Keskeinen tavoite on ympäristökasvatuksellinen, mutta koululaiset ovat toteuttaneet merkittäviäkin ympäristönkunnostusprojekteja (kuten eroosiontorjuntatoimenpiteitä, vieraslajien torjuntaa, puiden istutusta jne). Vastaavaa mallia voisi ainakin pienemmässä mittakaavassa kokeilla myös meillä. SHaRP-projektin infotilaisuus. 7. Väliaikaiset PopUp-puistot ja kaupunkikuvan kaunistus Sekä Surreyn kaupungissa että Vancouverissa on käynnissä lukuisia projekteja ja ohjelmia, joilla pyritään kaupunkikuvan kohentamiseen sekä väliaikaisin että pysyvin ratkaisuin. Surreyssä oli käynnissä vaihtoni aikana mm. ParkIT suunnittelukilpailu, jossa etsittiin väliaikaista ratkaisua Surreyn keskustan juna-aseman ympäristöön. Vastaavaa konseptia voisi soveltaa mielestäni hyvin myös meillä vaikkapa Kauppakadun pihakadun väliaikaisratkaisuissa. ParkIT-suunnittelukilpailun näyttely Surreyn kirjastossa. Olen esitellyt vaihtoni kokemuksia jo useassa tilaisuudessa työtovereilleni; koko kaupunkirakenteen toimialapäivässä, maankäytön vastuualueen kehittämisseminaarissa sekä erityisesti kaavoittajille erikseen järjestämässäni syventävässä esittelytilaisuudessa. Olen käynyt kertomassa kokemuksistani myös jo mm. Vaasassa ammattiseminaarissa, ja pääsen puhumaan myös mm. helmikuussa 2016 valtakunnallisilla Viherpäivillä Jyväskylässä. Minua on pyydetty myös kirjoittamaan kokemuksistani Arkkitehtiuutisiin sekä Viherympäristölehteen. Itse vaihdon aikana kirjoitin blogia, josta löytyy 20 erillistä blogikirjoitusta vaihtokesän ajalta. Viimeisimmät tuli kirjoitettua vielä kesälomareissun aikana. Blogit löytyvät osoitteesta:

8 8. Muuta Ulkomailla asuminen ja eläminen oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja mukava kokemus. Kovin paljoa ei arki eroa suomalaisesta, toki kun muu mukana oleva perhe oli koko vapaalla, oli fiilikset kyllä arjesta poikkeavat. Tietenkin myös suurkaupungissa asuminen varsinkin toukokuussa, jolloin asuimme Vancouverin keskikaupungilla pilvenpiirtäjässä on hyvin erilaista kuin kotona omakotitalossa Muuramessa. Luontoa ja luonnonrauhaa kyllä ehti kaipaamaan jo useaan otteeseen, mutta toisaalta kuitenkin nautti täysin siemauksin vilinästä, kulttuurien ja tapahtumien kirjosta sekä uusien paikkojen näkemisestä. Näköalani kyllä avartuivat suuresti, ja jossain määrin on jäänyt päälle mm. oman alan ajankohtaisten asioiden seuraaminen erityisesti Pohjois-Amerikan suunnalta. Aktivoiduin mm. somessa (kuten twitterissä), ja niiltä ajoilta on jäänyt seurantaan esim. lukuisia oman alan osoitteita. Kielitaidon karttuminen on myös helpottanut mm. informaation etsintää myös ulkomaisista lähteistä, joihin aiempaa useammin edelleen tulee turvauduttua. Uskon olevani myös aiempaa kykenevämpi esiintymään englannin kielellä esim. ulkomaisten vierailujen varalta. Kaiken kaikkiaan kokemus oli mielettömän antoisa kuten totesin kysyjille jo Kanadassa: it was once-in-a-lifetime-experience! Työtovereilleni Kanadassa totesin myös, että ihan kuin olisin ammatillisessa karkkikaupassa. Kaikille vaihtoa pohtiville korostaisin kyllä sitä ajatusta, että pohtisi vaihtoa erityisesti oman ammatillisen kehittymisen kannalta. Missä olisi mahdollista oppia uusia ajatuksia ja ideoita oman työn kannalta? Omista kokemuksistani uskon saavani potkua, innostusta ja uusia ajatuksia hyvin pitkäksi aikaa. Mielestäni kaupungin työntekijöilleen tarjoama mahdollisuus lähteä ulkomaille tällaisen työvaihtoon on todella huikeaa. Olen saanut myös vaihtojärjestelyihin todella hyvät ohjeistukset ja avun kaupungin kansainvälisten suhteiden porukalta, kiitos siitä! Näkymä kohden Vancouverin keskustaa Queen Elisabeth puistosta.