Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Transkriptio

1 Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä Kajsa Rosqvist Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut KEHTO-foorumi , Kotka

2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä viherkerroin on? Mihin sitä tarvitaan? Helsingin viherkerroin Viherkerrointyökalu (excel) Perustermit: rajaukset, elementit, tavoite ja tulokset Esimerkki excel-työkalun käytöstä tontilla Viherkertoimen käyttökokemukset Helsingissä iwater-hanke Käynnissä oleva kehitystyö

3 Mikä viherkerroin on? Työkalu tonttien vihertehokkuuden lisäämiseen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa Maankäytön suunnittelun tueksi -> kaavoittajien, maisema-arkkitehtien ja pihasuunnittelijoiden käyttöön Käytetty maailmalla 1980-luvulta, Berliinillä, Malmöllä, Seattlella, Torontolla oma Viherkerroin = Pisteytetty (painotettu) viherpinta-ala Kokonaispinta-ala

4 Miksi ekosysteemipalveluiden tuominen kaupunkiympäiristöön Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kasvillisuus - vähentää tulvariskiä - sitoo hiilidioksidia - viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita - lisää kaupunkitilan viihtyisyyttä - Lisää terveysvaikutuksia Tuotanto Säätely- ja ylläpito Kulttuuri ja virkistys

5 Ekosysteemipalvelut Marin kuva?

6 Helsingin viherkerroin Kehitetty lmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA)-hankkeessa (2014) Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva, Helsingin ominaispiirteet, identiteetti ja maisema-arvot huomioiva Helsinki: käytetty ainoastaan tonteilla/kortteleissa ja ainoastaan asuinalueilla! Materiaalit Helsingin viherkerroinmenetelmän kehittäminen (raportti) Helsingin excelpohjainen viherkerrointyökalu

7 Viherkerrointyökalu (excel)

8 Perustermit Rajaukset 1. Rajaussivu - Rakennusten peittopinta-ala - Tontin maankäyttö: asuinalueet, palvelujen alueet, liikerakentaminen, teollisuus - Pihatyyppi: umpikortteli ja kansipihan osuus - Muita taustatietoja mm. maaperään, erillisviemäröintimahdollisuuteen ja ympäröiviin alueisiin liittyen Maankäyttö ja pihatyyppi määrittävät tontille viherkertoimen tavoitetason jota viherelementtejä lisäämällä yritetään saavuttaa

9 Perustermit Viherelementit 2. Elementtisivu 43 erilaista viherelementtiä, esim. istutettavaa ja säilytettävää kasvillisuutta, viherkattoja ja läpäisevä pintoja, erilaisia hulevesiratkaisuja Elementtien painotuksessa/ pisteytyksessä huomioitu ekologisuus, maisema-arvo, toiminnallisuus ja ylläpito

10 Perustermit Tulokset 3. Tulossivu Saavutettu viherkerroin Tulokset näytetään erilaisina kaavoina ja grafiikalla tuloskortilla

11 Esimerkkitontti Rajaukset Rakennusten peittopinta-ala 1252 m2 Tontin pinta-ala 3752 m2 Kuva Mari Ariluoma

12 Esimerkkitontti Rajaukset - Uudisrakentaminen - Asuinalue Kansipiha (> 50 %) Kallio Maaperän paksuus Tavoitetaso 0,8 Kuva Mari Ariluoma

13 Esimerkkitontti Rajaukset

14 Esimerkkitontti Viherelementit Pienet puut 6 Perennat 60 m2 Läpäisemätön pinta Isot puut 12 Pensaat 405 m2 400 m2 puoliläpäisevää pintaa Kuva Mari Ariluoma

15 Esimerkkitontti Viherelementit excelissä

16 Esimerkkitontti Viherelementtien painotukset Elementit Painotus Istutettu iso puu 12 2,7 Istutettu pieni puu 6 2,2 Nurmikko 341 m2 1,1 Pensaat 405 m2 1,5 Perennat 60 m2 1,6 Elementtien painotuksessa huomioitu ekologisuus, maisema-arvo, toiminnallisuus ja ylläpito Puoli-läpäisevät pinnoitteet 400 m2 1,0

17 Esimerkkitontti Tuloskortti Viherkerroin 0,7

18 Esimerkkitontti Tavoitetason nostaminen Viherkatto 567 m2 Pienet puut 6 Viherseinä 256 m2 Perennat 60 m2 Läpäisemätön pinta 400 m2 puoliläpäisevää pintaa Isot puut 12 Pensaat 405 m2 Viherkerroin 0,9 Kuva Mari Ariluoma

19 Käyttökokemukset Helsingissä

20 1) Kuninkaantammen korttelissa rakennuttaja sitoutunut viherkertoimen noudattamiseen - Asemakaava jo voimassa kun viherkerrointa kehitettiin - Kortteli varattu ATT:lle, joka sitoutunut noudattamaan viherkerroinmenetelmän tavoitetasoa sen rakentamisessa

21 2) Kuninkaantammentien asemakaavan liitteeksi viherkertoimen tuloskortti - Kaavaa laadittaessa tontit tutkittiin viherkerrointyökalulla ja tuloskortti liitettiin asemakaavaselostuksen liitteeksi - Asemakaavamääräykset laadittiin niin että niiden toteuttaminen johtaa tavoitetason saavuttamiseen (esim. autotallien viherkattomerkinnät ja istutettavat puut) - Kaava on hyväksytty kaupungin valtuustossa

22 3) Kuninkaantammen Lammenrannan asemakaavamääräyksessä tavoitetason vaatimus - Asemakaavamääräys viherkertoimen tavoitetason noudattamisesta asuntotonteille - Kaavassa edellytetään viherkattoja piharakennuksiin, istutettavia puita ja hulevesien viivytystä sadepuutarhoissa.

23 4) Vartiosaaren osayleiskavassa ksl edellyttänyt viherkerroinmenetelmän noudattamista - Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttänyt viherkerroinmenetelmän käyttämistä kompensoimaan rakentamisen aiheuttamia (monimuotoisuus ja vihertehokkuus) - Osayleiskaavan määräys viherkertoimen käyttämisestä

24 Kehitystyö: iwater-hanke

25 iwater Tavoite Päätavoitteena on parantaa kaupunkisuunnittelua kehittämällä integroituja ja moniarvoisia hulevesien hallinnan menetelmiä ja ratkaisuja, joilla luodaan laadukasta ja kestävää kaupunkiympäristöä Itämeren kaupungeissa.

26 iwater-hankeen perustiedot Budjetti 2,3 milj., Helsingin osuus ~ Rahoitus ja kesto Helsinki: Central Baltic Interreg 75 %, valtion vastinrahaa 10 %, kaupungin omaa rahoitusta Hankekesto (2,5 v.) EUn Itämeren alueen strategian lippulaivahanke

27 iwaterin työosat 1) Integroitu hulevesien hallinta hulevesiohjelman päivitys 2) Viherkertoimen kehittäminen, käytön tukeminen, optimointi hulevesiin 3) Pilotointi ja osaamisen vahvistaminen

28 Viherkertoimen kehittäminen Viherkerroinkoulutustyöpaja järjestetty kaupungin asemakaavoittajille helmikuussa 2017 Viherkertoimen kehittäminen käynnissä yhdessä FCGn kanssa maalis-lokakuu 2017 Käyttökokemusten ja työpajojen perusteella päivitetään epäkohtia, mm. tavoitetason kiristäminen Hulevesipainotteisuuden kehittäminen Elementtien painotusten muokkaaminen Valuntakertoimen käyttö imeyttämis- ja viivytystilavuuden määrittämiselle elementeille

29 Kiitos!