Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja, ratapihojen ja rajoitetun alueen liikenteenohjausohje

Transkriptio

1 Ohje 1 (40) Liikennekeskus Atte Kanerva Vastaanottaja Rautatieliikenteenohjaus Säädösperusta Rautatielaki, OPE-YTE, TAF- ja TAP-YTE Korvaa/muuttaa Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Dnro 5888/1000/2014 liitteineen, Kuopion ratapihan liikenteenohjausohje LIVI/5892/ /2015. Kohdistuvuus RTJJ Voimassa alkaen Asiasanat Rautatieliikenne, liikenteenohjaus, ohje Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja, ratapihojen ja rajoitetun alueen liikenteenohjausohje Liikennevirasto julkaisee noudatettavaksi ratapihojen ja rajoitetun alueen liikenteenohjaustoimintaa koskevan ohjeet jossa julkaistaan rautatieliikenteenohjauksen käsikirjasta kootut ratapihoja koskevat ohjeet. Ohje tulee voimaan alkaen. Ohje kumoaa seuraavat Liikenneviraston ohjeet: Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Dnro 5888/1000/2014 liitteineen Kuopion ratapihan liikenteenohjausohje LIVI/5892/ /2015 liitteineen Ylijohtaja Mirja Noukka Johtaja Markku Nummelin Yksikön päällikkö Atte Kanerva Lisätietoja Atte Kanerva Liikennevirasto, Rautatieliikenteenohjaus Liikennevirasto PL 33, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi Opastinsilta 12 A, Helsinki Faksi kirjaamo@liikennevirasto.fi

2 Ohje 2 (40) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT RAUTATIELIIKENTEEN KESKEISET TOIMIJAT Liikennevirasto (LiVi) Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena Ratakapasiteetin hakeminen Liikenneviraston Rataliikennekeskus Rataliikennekeskuksen tehtävät Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat Liikenteenohjaus ratapihoilla Liikenteenohjauksen tehtävät ratapihoilla ja rajoitetun alueen liikenteenohjauksissa Alueohjaustoiminta Liikenteenohjauksen piirissä olevat alueet Liikennesuunnittelu Rautatieliikenteen harjoittajat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi RAUTATIELIIKENTEENOHJAUKSEN JÄRJESTELMÄT Liikenteenohjausjärjestelmät JETI LOKI YKÄ (Yhtenäinen KÄyttöliittymä) Viestintäjärjestelmät RAILI - verkko / Dicora Varayhteydet LIIKENTEENOHJAUKSESSA TOIMIMISEN YLEISOHJEET Liikenteenohjauksen aloittaminen ja lopettaminen Vuoronvaihto ja tauotus Häiriötilanteista tiedottaminen Kriisitilanteet ja työvuoron keskeyttäminen JUNALIIKENNE Liikenteestä sopiminen Junan lähtövalmius Junan kulkutien turvaaminen Rajoitetun alueen liikenteenohjaus kulkutien turvaamisessa Junakulkutien päätekohta... 23

3 Ohje 3 (40) 7 VAIHTOTYÖ YLEISTÄ RATATYÖ Ratatyön turvaaminen Lumen auraaminen ja kiskojen puhdistus Tulityö TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Liikenteen rajoite -ilmoitus Häiriöt turvalaitteissa Akselinlaskentaosuuksien vapauttaminen häiriötilanteissa Häiriöt vaihteissa Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin Liikennehäiriöt Hetkellinen jännitekatko Tilapäiset nopeusrajoitukset Radassa tai radan laitteessa havaitut viat tai poikkeamat Luvattomat liikkujat radalla Ennakoimaton rullaus Yksikössä ilmenneen häiriön tarkastaminen Onnettomuustilanne Viranomaisen suorittama työ rautatiealueella RATAPIHOJEN LIIKENTEENOHJAUKSEN DOKUMENTAATIO Junapäiväkirja Käytössä olevat junapäiväkirjatyypit Ratatyö Esitäytetyn junapäiväkirjan sisältö ja merkinnät Lupapäiväkirja Tilannekuva ja vuoronvaihto-lomake Dokumenttien säilyttäminen LIITE 1 ALUEELLISET ERITYISOHJEET... 39

4 Ohje 4 (40) 1 Yleistä Tämän käsikirjan tarkoituksena on tukea ratapihojen liikenteenohjauksen operatiivista työtä antamalla ohjeita oikeista työtavoista ja menettelyistä eri tilanteissa. Jokaisen rautatieliikenteenohjaukseen osallistuvan henkilön tulee olla tietoinen tämän ohjeen sisällöstä ja tuntea ohjeistus oman toimintansa osalta. Tämä ohjeistus koskee ensisijaisesti ratapihoilla tehtävää asetinlaitteiden käyttämistä ja vaihteiden paikallista kääntämistä ja näihin tehtäviin liittyvää työskentelyä, mikäli käytetään valtion rataverkkoa tai Liikenneviraston hallinnoimia tiloja tai laitteita. Junaliikenteen ohjauskeskusten ja varsinaiseen junaliikenteen liikenteenohjaustoimintaan on julkaistu erillinen rautatieliikenteenohjauksen käsikirja josta on tähän ohjeeseen koottu ratapihojen liikenteenohjauksessa tarvittavat osat. Ratapihojen liikenteenohjaus osallistuu junaliikenteen turvaamiseen turvaamiensa kulkuteiden osalta. Nämä kulkutiet turvataan junaliikenteestä vastaavan liikenteenohjaajan määräysten mukaisesti. Rautatieliikenteen liikenteenohjauksesta valtion rataverkolla vastaa Rautatielain mukaisesti Liikennevirasto. Liikenteenohjaus on työtä, jolla varmistetaan rataverkon turvallinen liikennöinti ja radan kapasiteetin käyttö eri tarkoituksiin. Radan kapasiteetin myöntää Liikennevirasto. Liikenteenohjauksen tärkeimpiä periaatteita ovat toiminnan turvallisuus sekä liikennöinnin ja ratatyön turvallisuutta tukevat menettelytavat. Tasapuolisuus eri liikennöitsijöiden sekä muiden liikenteen osapuolien välillä on rautatielainsäädännön mukaan keskeinen vaatimus. Tämä koskee erityisesti etusijajärjestyksiä ja raiteiston käyttöä liikennöinnissä sekä liikenteenohjauksen ja eri urakoitsijoiden välisiä toimia. Liikenteenohjauksen ohjeistuksesta ja toimintaperiaatteista vastaa Liikennevirasto. Liikenteenohjauksen palveluntuottajan työnjohto-oikeuteen perustuva ohjeistus ei saa olla ristiriidassa Liikenneviraston ohjeistuksen kanssa. Liikennevirastolle on toimitettava tieto liikenteenohjauksen palveluntuottajan omista ohjeista niiltä osin kun ne koskevat liikenteenohjausta. Liikenteenohjaushenkilöstöön sovelletaan rautatielain mukaisesti virkavastuuta koskevia säädöksiä. Erityisesti tulee huomioida asiakirjojen ja järjestelmien salassa pidettävien ja luottamuksellisten asiakirjojen ja tietojen tietoturvallisuus ja käyttö. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen. Erityisesti tämä koskee Liikenneviraston ja muun valtiohallinnon asiakirjoja mikäli niissä on jakelua rajoittavia merkintöjä. Rautatieliikenteenohjaukseen sovelletaan lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta. Puolustusvoimien kuljetuksiin käytettävien yksiköiden kulku- ja aikataulutiedot sekä kuljetuksiin liittyvät lisätiedot ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 10). Samoin kaikki rautatieliikenteenohjauksen kiinteistöturvallisuutta, varautumista ja valmiustoimintaa koskevat tiedot ja menettelytavat ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 7 ja 8). Liikenteenohjauksen on tunnettava käytössään olevien turvalaitteiden käyttöohjeet ja ymmärrettävä laitteiden turvallinen käyttö. Turvalaitteiden käyttöohjeet ovat laitteiden pitkistä elinkaarista johtuen osin vanhentuneita ja ne sisältävät historiallisista syistä vanhentuneita määräyksiä ja ohjeita. Turvalaitteiden käyttöohjeita noudatetaan teknisten ja turvalaitteen käyttämiseen liittyvien ohjeiden osalta.

5 Ohje 5 (40) Liikenteenohjaukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ohjeistetaan muutoin tässä käsikirjassa tai muissa viranomaismääräyksissä ja ohjeissa. Mikäli tämä käsikirja ja muut Liikenneviraston antamat ohjeet ovat ristiriidassa turvalaitteen käyttöohjeiden kanssa, noudatetaan rautatieliikenteenohjauksen käsikirjan ohjeita ja menettelyitä. Turvalaitteiden-, kameravalvonnan-, liikenteenohjaus- ja muiden Liikenneviraston järjestelmien tiedot ja tallenteet ovat luottamuksellisia ja niiden välittäminen kolmansille osapuolille on kielletty. Tietojen omistaja on Liikennevirasto ja niiden käyttämiseen tarvitaan aina Liikenneviraston lupa ja kiireellisissä tapauksissa luvan myöntää Rataliikennekeskus. Turvalaitteiden kunnossapitäjillä on oikeus käyttää lokitietoja laitteiden toiminnan analysoinnissa. Tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille tutkintakäyttöön määrätään erikseen. Liikenneviraston laitteiden ja välineiden, sekä toimitilojen käyttäminen palveluntuottajan muuhun liiketoimintaan on kielletty, ellei siitä ole erikseen sovittu Liikenneviraston kanssa. Liikenteenohjauksen tiloista ja niiden käyttämisestä vastaa Liikennevirasto. Liikenteenohjaus- ja laitetilat ovat turvaluokiteltuja tiloja joissa kulkeminen edellyttää Liikenneviraston hyväksyntää. Liikenneviraston tilojen kulunvalvonnassa, erityisesti ohjaus- ja turvalaitetilojen osalta noudatetaan käytäntöä, jossa vain liikenteenohjaukseen liittyvä liikenteenohjaushenkilöstö sekä ohjauspalvelun esimiehet saavat kulkea tiloissa. Liikenneviraston laitteiden kunnossapitäjillä on oikeus työhön liittyvissä tehtävissään liikkua turvalaite- ja liikenteenohjaustiloissa. Liikennevirasto ohjeistaa tarkemmin kulunvalvonnasta liikenteenohjaus- ja turvalaitetilojen osalta. Liikenteenohjaus- ja turvalaitetiloissa valo- ja videokuvaaminen on kielletty ilman Liikenneviraston antamaa kirjallista lupaa.

6 Ohje 6 (40) 2 Määritelmät Baliisi on rautatien kiskojen väliin sijoitettu passiivinen elektroninen lähetin. Baliisit aktivoituvat veturin alle sijoitetun radioantennin lähettämästä signaalista ja lähettävät veturin JKV-laitteelle informaatiota opastimista, nopeusrajoituksista ja radan geometriasta. Baliisiryhmä on kahden baliisin muodostama kokonaisuus. Baliisit sijoitetaan tyypillisesti pareittain, jotta veturin ajotietokone pystyy erottamaan oikeaa kulkusuuntaa koskevat baliisit ja jättämään väärän kulkusuunnan baliisit huomiotta. Baliisisanoma on viesti, joka välitetään baliisista JKV - veturilaitteelle ja joka sisältää JKV:n kannalta tärkeää tietoa muun muassa suurimmasta sallitusta nopeudesta. Ennakkoilmoitus on yksikölle annettava etukäteistieto liikennöintiin vaikuttavista tiedoista tai huomioitavista asioista. Ilmoitus voi olla sähköinen, tulostemuotoinen tai RAILI - tai VIRVE puhelulla annettava tieto. Kiireellinen ratatyö on ratatyö jota ei ole voitu suunnitella ennalta. Näitä ovat esimerkiksi vikojen korjaamiseen ja lumen poistoon liittyvät työt. Kuljettaja-aikataulu on JETI - ennakkoilmoitusjärjestelmän mukainen kuljettajan aikataulu, johon tulostuvat sekä yksikön aikataulu että ennakkoilmoitustiedot. Kuljettajan varatuloste on järjestelmän automaattisesti päivittäin muodostama kuljettajatuloste, jonka tietosisältö ei välity LOKI - järjestelmälle. Kulkutien turvaamisvirhe tarkoittaa, että junalle ei ole muodostettu kulkutietä ennen lupaa liikennöintiin tai muodostettu kulkutie ei täytä kohdan Junan kulkutien turvaaminen kriteerejä Kunnossapitäjä (radan kunnossapitoa harjoittava yritys) tekee rataverkolla radan rakennus- ja kunnossapitotöitä ja harjoittaa siihen liittyvää liikennöintiä rataverkolla. Liikenteenohjauksien rajapinta on alue jonne viereiset liikenteenohjaukset voivat muodostaa kulkuteitä. Myötävaihde on vaihde katsottuna kielien kannasta kielien kärkeen päin. Raide on vaihteiden välinen osuus tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus, johon kuuluvat ratakiskot, kiskokiinnitykset, rata- tai vaihdepölkyt ja niihin liittyvät laitteet. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Rautatieliikennepaikat on lueteltu rautatieliikennepaikkarekisterissä

7 Ohje 7 (40) Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset, rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole päätoimista, ovat rautatieliikenteen harjoittajia. Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Ratakapasiteetti on junalle, vaihtotyöyksikölle tai ratatyölle varattu ajallinen hetki jona aikana rata, raide tai kulkutiet ovat varattu junan tai yksikön kululle tai ratatyölle. Radan kapasiteetin käyttämiseen tarvitaan ratakapasiteettipäätös rataverkon haltijalta. Suojastamaton osuus on rataosuus, jonka raiteiden ja raideosuuksien vapaana oloa ei valvota tai raiteiden ja raideosuuksien liikennettä ei ohjata näkyvillä opasteilla (esim. radio-ohjatut rataosat, joilla ei ole lähtösuunnan pääopastimia) Urakoitsija on rataverkon haltijan toimeksiannon saanut urakointiyritys. Sama yritys voi olla sekä urakoitsijan että kunnossapitäjän tehtävissä. Vastavaihde on vaihde katsottuna kielien kärjestä kielien kantaan päin. Virheellinen reititys tarkoittaa, että juna- tai vaihtotyöyksikkö ohjataan ilman ennakkotietoa eri raiteelle, kuin oli tarkoitettu tai, että siitä aiheutuu myönnetylle kapasiteetille tai matkustajille häiriötä.

8 Ohje 8 (40) LIVI/1093/ / Rautatieliikenteen keskeiset toimijat Kuva 1 Liikenteenohjauksen toimintaan t liittyy läheistä yhteistyötä esim. e operaattoreiden kalustonohjauk- seen liittyen. Liikennevirasto sopii menettelytavoista kunkinn operaattorinn tai yhteistyötahon kanssa ja menettelyiden on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. 3.1 Liikennevirasto (LiVi) Liikennevirasto vastaaa valtion rataverkon hallinnasta, ylläpidosta jaa rakentamisesta, sekä rautatielii- kenteenohjauksesta. Liikennevirasto laatii ja määrittäää liikennöintiin ja radan käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet valtion ra- taverkolla. Liikennevirasto toimii ratalaissa mainittuna radanpitäjäv viranomaisena. Liikennevirastolla on alueelliset sopimukset radan ja turvalaitteiden kunnossapidosta eri kunnossa- etuja ja omaisuutta alueellisesti. Ratatöinä suoritetaan kunnossapito- ja investointitöitä. Ratatyöt sovi- tetaan yhteen liikennöintitarpeiden kanssa ennakkoilmoitusmenettelyssä. pitoyritysten kanssa. Liikennevirastolla on ostopalveluna rataisännöintiä, jokaa valvoo Liikenneviraston

9 Ohje 9 (40) Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena Liikennevirasto ostaa liikenteenohjauspalvelun palveluntuottajalta ja omistaa liikenteenohjauksessa käytettävät järjestelmät sekä omistaa ja hallinnoi liikenteenohjaustiloja. Liikennevirasto vastaa liikenteenohjaukseen liittyvästä ohjeistuksesta ja toimintaperiaatteista. Liikenneviraston rataliikennekeskus valvoo viranomaistoimijana rautatieliikenteen sujumista ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus vastaa liikenteenohjausta koskevien viranomaispäätösten tekemisestä, sekä niiden täytäntöönpanosta. Liikennevirasto myöntää säännöllisen ja kiireellisen ratakapasiteetin sekä vastaa raiteiston käytön suunnittelusta, viranomaisyhteistyön kehittämisestä, sekä valmius- ja varautumisasioista. Liikennevirastolla on myös monia valmiuslakiin liittyviä tehtäviä jotka osaltaan liittyvät myös rautatieliikenteenohjaukseen Ratakapasiteetin hakeminen Liikenteen harjoittajat hakevat Liikennevirastolta sekä säännöllistä että kiireellistä kapasiteettia junaja vaihtotyöliikenteelleen. Ratakapasiteetti haetaan ja myönnetään LIIKE -järjestelmällä. 3.2 Liikenneviraston Rataliikennekeskus Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ja rataverkon tilaa ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus toimii liikenteenohjausta ohjaavana ja valvovana viranomaisena sekä koordinoi poikkeus- ja onnettomuustilanteissa liikennettä sekä valvoo liikenteenohjaustoiminnan tasapuolisuutta. Olemassa olevien ohjeiden lisäksi rataliikennekeskus voi, Liikenneviraston rautaliikenteen ohjausyksikön päällikön valtuuttamana, äkillisissä tilanteissa antaa liikenteenohjaukselle myös turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Nämä ohjeet rataliikennekeskus toimittaa kirjallisena asian omaisiin alueohjauksiin. Alueohjaaja huolehtii ohjeen tarvittavasta jakelusta liikenteenohjausorganisaatiossa. Ohjeistuksen yhteydessä on ilmoitettava, jos se poikkeaa jostakin olemassa olevasta ohjeesta tai määräyksestä. Lisäksi ohjeessa tulee mainita alue, jota se koskee sekä voimassaoloaika. Rataliikennekeskuksen tulee puhelimitse varmistaa alueohjaukselta, että ohje tullut perille. Tässä yhteydessä tulee huolellisesti käydä läpi ohjeen sisältö, jotta varmistutaan, että se on ymmärretty oikein. Rataliikennekeskus ja alueohjaukset huolehtivat ohjeen käytöstä ja kumoamisesta. Yhteydenpito rautatieliikenteen harjoittajiin tapahtuu pääsääntöisesti rataliikennekeskuksen kautta. Tästä poikkeuksena on esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuuteen liittyvä yhteistyö kaluston käytönohjauksen kanssa. Tämänkaltaisten menettelyiden on oltava Liikenneviraston hyväksymiä.

10 Ohje 10 (40) Kuva 2 Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista valtakunnallisella tasolla Rataliikennekeskuksen tehtävät Ylläpitää tilannekuvaa liikenteestä liikenteenohjausjärjestelmien avulla Vastaa liikenteenohjaukseen liittyvien viranomaispäätösten tekemisestä ympärivuorokautisesti Edustaa Liikennevirastoa virka-ajan ulkopuolella Valvoo myönnetyn ratakapasiteetin tasapuolista lainsäädännön sekä ohjeiden mukaista käyttöä Toimeenpanee ja tarvittaessa määrää valmius- ja varautumistilanteissa, sekä niitä vastaavissa tilanteissa muiden viranomaisten vaatimia toimenpiteitä ja tiedottaa niistä rautatieliikenteenohjauksen organisaatioon (Sotatilalaki ja valmiuslaki) Jakaa kiireellistä ratakapasiteettia Liikenneviraston ohjeiden ja Liikenteen turvallisuusviraston ja EU -määräysten mukaisesti Tiedottaa tarvittaessa julkisuuteen ja viranomaisille rataverkon ja liikenteen yleisestä tilasta sekä onnettomuus- ja vauriotapauksista Päättää häiriötilanteissa ratatöiden (sekä kiireellinen että ennalta suunniteltu ratatyö) ja liikenteen yhteensovittamisesta, sekä hyväksyy poikkeukselliset liikennejärjestelyt Nimeää onnettomuus- ja poikkeustilanteissa rautatietoimintojen yleisjohtajan Päättää siirtymisestä varatulosteiden käyttöön LIIKE / JETI / LOKI - poikkeustilanteissa, sekä tiedottaa menettelystä liikenteenohjausta ja rautatieliikenteen harjoittajia Peruuttaa ratatöitä liikenteellisissä häiriötilanteissa ja informoi päätöksestä tarvittavia osapuolia Päättää muutoksista tilanteissa, joissa ratatyön aloitus- tai päättymisaika siirtyy

11 Ohje 11 (40) Määrää tarvittaessa junajärjestyksistä häiriötilanteissa Toimii yhteyshenkilönä tutkintaa suorittaviin viranomaisiin (Trafi, OTKES) sekä välittää viranomaisten antaman raivausluvan raivausorganisaatiolle Määrää tallennetietojen purkamisesta ja talteen ottamisesta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa sekä huolehtii tarvittaessa tallennetietojen toimittamisesta muiden viranomaisten käyttöön Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat Onnettomuudet ja vaaratilanteet (törmäys, suistuminen, kaatuminen, liikenteeseen vaikuttava viranomaistyö) Poikkeamat, joissa on VAK -aineita mukana Tasoristeysonnettomuudet Alle jäännit (ihmisten ja eläinten) Henkilövahingot (loukkaantumiset) Väärä, puutteellinen tai ohjeiden ja säännöstön vastainen toiminta Kulkutien turvaamisvirhe Virheellinen reititys juna- tai vaihtotyöliikenteessä Luvattomat seis -opasteen ohitukset (ml. turvalaitevikojen aiheuttamat) Luvaton ratatyö ja ratatyöalueen ylitykset Ratatyön suojaamisvirhe Vaihteiden aukiajot Vialliset kuumakäynti-ilmaisimet Ennakoimattomat nopeusrajoitukset (routarajoitukset yms.) Ratavauriot Turvalaitosviat, joista aiheutuu myöhästymisiä Viat ja vauriot sähköratalaitteissa Viat ja häiriöt Liikenneviraston tietojärjestelmissä Ongelmat kalustotietojen saamisessa liikenteenohjausjärjestelmiin Kaluston kuumakäynnit (todelliset), lovipyörät, yliraskaat vaunut yms. Junan katkeaminen JKV - viat ja tarve ajaa ilman toimivaa JKV - laitetta Ilkivalta (ratainfra ja rautatiekalusto) Pommiuhkaukset ja muut uhkatekijät Junien myöhästymiset, jotka vaikuttavat ratakapasiteetin käyttöön Avustamistilanteet Jokainen käyttämättä jäänyt, keskeytetty, peruttu tai enemmän kuin 15 min siirtynyt ennakkoilmoitusjärjestelmässä ilmoitettu työrako joka vaatii liikenteen keskeyttämisen Muut asiat, jotka saattavat kiinnostaa esim. tiedotusvälineitä.

12 Ohje 12 (40) 3.3 Liikenteenohjaus ratapihoilla Liikenteenohjauksen tehtävänä on toteuttaa myönnetty ratakapasiteetti Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti sekä vaihtotöiden luvananto ja onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden hallintaan liittyvät tehtävät Liikenteenohjauksen tehtävät ratapihoilla ja rajoitetun alueen liikenteenohjauksissa Liikenteenohjauksen tehtäviin kuuluu muun muassa: muodostaa junalle kulkutien liikenteenohjauksen määräyksestä Junien kulun kirjaaminen seurantajärjestelmiin Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti antaa luvan vaihtotyöhön vastuualueellaan muodostaa vaihtotyölle kulkutien vastuualueellaan antaa luvan toiselle luvanantoalueelle ulottuvalle vaihtotyölle sovittuaan siitä ao. liikenteenohjauksen kanssa Ratatyöhön ja jännitekatkoalueen suojaaminen liikenteenohjauksen määräyksestä Ratainfrastruktuurin vikojen, häiriöiden ja poikkeamien ilmoittaminen ohjeistuksen mukaisesti Häiriö- ja erityistilanteiden hallinta Onnettomuus- ja vauriotilanteiden hoitaminen erillisen ohjeen mukaan Liikenteen ja annettujen lupien dokumentointi Turvallisen ja sujuvan liikenteenohjaustyön kannalta on olennaista oman alueen rautatieliikennepaikkojen, turvalaitoksien, opastinvarustelun, merkkien ja rajojen sijainnin tunteminen Alueohjaustoiminta Alueohjaus on liikenteen suunnittelua, valvontaa, tulevien tilanteiden ennakointia, toteutumisen seurantaa ja raportointia sekä häiriötilanteiden hoitamista. Alueohjauksen toiminnasta vastaa vuorossa oleva vuoroesimies. Alueohjaus valvoo ja opastaa myös ratapihojen liikenteenohjaustoimintaa alueellaan.

13 Ohje 13 (40) Kuva 3 Alueohjaaja toimii liikenteenohjauksen operatiivisena esimiehenä Alueohjauksen tehtävät Toimii liikenteenohjauksen operatiivisena esimiehenä Yhteydenpito rataliikennekeskukseen ja infokeskukseen Valvoo, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti ja liikenteen kokonaisuutta silmälläpitäen tarkoituksenmukaisesti, Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti Määrittelee liikenteen häiriötilanteissa junien ajojärjestyksen alueellaan yhteistyössä rataliikennekeskuksen kanssa Sopii yhdessä rataliikennekeskuksen kanssa liikenteeseen vaikuttavien ratatöiden suorittamisesta häiriötilanteiden yhteydessä Määrittelee häiriötilanteissa liikenteenohjauksen miehitystarpeen sekä tehtäväjaon Toimii liikenteenohjauksen yhteyshenkilönä sähkö-, viesti-, ja turvalaitosten vikatilanteissa määriteltäessä vikojen korjaamisen kiireysjärjestystä. Tarvittaessa rataliikennekeskus päättää järjestyksen. Valvoo, että seurantajärjestelmien tiedot ovat reaaliaikaisesti ajan tasalla ja ennakkoaikoja tai ennustetoimintoja käytetään myöhästymistapauksissa Ryhtyy onnettomuus- ja vauriotapauksen tai muun liikennehäiriön sattuessa tarvittaviin toimenpiteisiin avun toimittamiseksi sekä liikenteen käyntiin saattamiseksi ja sen häiriöttömän kulun jatkamiseksi huomioiden viranomaisten asettamat vaatimukset Hälyttää ja tekee ilmoitukset OVRO:n hälytyskaavioiden mukaisesti

14 Ohje 14 (40) Toteuttaa rataliikennekeskuksen kanssa sovitut liikennejärjestelyt Valvoo matkustajainformaation toteutumista Puuttuu havaitsemiinsa virheellisiin toimintatapoihin ohjaamalla ja opastamalla Liikenteenohjauksen piirissä olevat alueet Liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen määrittelee Liikennevirasto. Liikennevirasto voi solmia muiden rataverkon haltijoiden kanssa sopimuksia liikenteenohjauksen ulottamisesta myös toisen rataverkon haltijan alueelle. Liikenteenohjauksien tunnukset, alueet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot ovat RAILI - puhelinluettelossa Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueen valtion rataverkolla määrittelee Liikennevirasto. Siihen kuuluvat liikennepaikat ja liikennepaikkojen välisten raiteiden muodostama alue siltä osin, kun aluetta ei ole osoitettu toisen luokan liikenteenohjauksen alueeksi. Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella junaliikenteeseen, vaihtotyöhön ja ratatyöhön on oltava liikenteenohjauksesta vastaavan tahon lupa. Liikenteenohjauksien tunnukset, alueet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot ovat liikenteenohjauksen yhteystiedoissa Toisen luokan liikenteenohjaus Liikennevirastolla vastuulla on myös toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevia raiteita ja turvalaitteita. Näiden osalta liikenteenohjaus vastaa vikailmoitusten tekemisestä sekä onnettomuustilanteiden hoitamisesta OVROn mukaisesti. Liikenteenohjaus ei vastaa eikä osallistu toisen luokan liikenteenohjauksen alueen liikennöintiin tai ratatyöhön.

15 Ohje 15 (40) Kuva 4 Suomen liikenteenohjauskeskukset ja niiden ohjaamat alueet

16 Ohje 16 (40) Liikennesuunnittelu Liikennesuunnittelu on ratatyön ja liikenteen yhteensovittamista varten annettava palvelu, jota Liikennevirasto ostaa liikenteenohjauspalvelua tuottavalta yhtiöltä. Liikennesuunnittelun keskeisimpiä tehtäviä ovat: liikenteeseen vaikuttavien töiden vuosisuunnitelmien laadintaan osallistuminen ja vuosisuunnitelman päivittäminen saatujen tietojen perusteella rakentamis- ja kunnossapitotöiden ajoittaminen ja yhteensovittaminen liikennerajoituksista ja -järjestelyistä sopiminen rautatieliikenteen eri osapuolien kanssa, huomioiden ratatyön määrä. kunnossapidon ja rakentamisen aiheuttamien nopeusrajoituksien vaiheistaminen ja kontrolloiminen siten, että ratatyön aiheuttama haitta junaliikenteelle on mahdollisimman vähäinen Liikennesuunnittelun tärkeimpänä työkaluna toimii JETI-ennakkoilmoitusjärjestelmä. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista Käyttökeskustoiminta Käyttökeskukset toimivat ympärivuorokautisesti varmistaen rautatieliikenteen teknistä häiriöttömyyttä. Käyttökeskukset ovat yksi liikenteenohjauksen tärkeimmistä sidosryhmistä. Käyttökeskuksessa toimii Käyttöpäivystäjä. Käyttöpäivystäjän keskeisimpiä tehtäviä ovat: sähkörata-, vahvavirta-, vaihde-, ja ratatoimialojen vikojen vastaanottaminen, kirjaaminen ja raportointi vikatietojen välittäminen kunnossapitäjälle vian korjauksen kiireellisyyden määrittäminen yhdessä liikenteenohjauksen kanssa sähköteknisten järjestelmien käytön valvonta sähköverkon kuormitustilan valvonta ja yhteistyö verkkoyhtiöiden kanssa kytkentämääräysten toteuttaminen ja varmistaminen sekä ilmoittaminen toiminta-alueella (jännitekatkot) onnettomuus- ja vauriotilanteissa kytkentämääräysten suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa järjestelmätietojen ja arvojen taltiointi ja raportointi Käyttöpäivystäjä pitää tehtävien hoitamiseksi aktiivisesti yhteyttä liikenteenohjaukseen sekä alueella toimiviin urakoitsijoihin ja kunnossapitäjiin.

17 Ohje 17 (40) 3.4 Rautatieliikenteen harjoittajat Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat kalustosta ja kaluston ohjaukseen liittyvästä toiminnasta, sekä henkilöstön käytöstä. Lisäksi rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat korvaavien kuljetusten hankkimisesta asiakkailleen kaikissa tapauksissa. Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat myös toimintaansa liittyvien vaihtotöiden suunnittelusta ja toteutuksesta. 3.5 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi TraFin keskeisenä tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä ylläpitää erilaisia rekistereitä. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoille turvallisuusluvat, ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita.

18 Ohje 18 (40) 4 Rautatieliikenteenohjauksen järjestelmät 4.1 Liikenteenohjausjärjestelmät Liikenteenohjaukseen käytettävillä turvalaitoksilla, asetinlaitteilla ja kauko-ohjausjärjestelmillä ohjataan liikennettä ja tuotetaan tietoa myös muille järjestelmille, kuten esim. matkustajainformaatiojärjestelmiin. Liikenteenohjausjärjestelmä voi myös vastaanottaa tietoa muista järjestelmistä. Liikenteenohjauksen on tiedettävä missä raiteiden ja muiden osuuksien vapaana olon valvonta on toteutettu akselinlaskennalla ja missä se on toteutettu raidevirtapiirein JETI JETI - Ennakkoilmoitusjärjestelmä on tietojärjestelmä jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävät ratatyöt ja ennakkosuunnitelmat. JETIllä ylläpidetään yksiköiden kuljettajille ilmoitettavia liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. Ratapihojen liikenteenohjaustoiminnassa on oltava käytössä vähintään omaa aluetta koskevat JETItulosteet LOKI LOKI (LiikenteenOhjaajien KIrjaukset) on liikenteenohjauksen käyttämä LIIKE-järjestelmän sovellus, jonka avulla liikenteenohjaajat tekevät heiltä vaadittuja kirjauksia ja ilmoituksia työvuorojen aikaisista tapahtumista ja suoritetuista toimenpiteistä. LOKI integroituu JETI-järjestelmään ja esim. ratatöiden, jännitekatkojen ja muiden liikenteen keskeytysten kirjaaminen pohjautuu yhteistyöhön JETI-järjestelmän kanssa YKÄ (Yhtenäinen KÄyttöliittymä) YKÄ on graafinen karttanäkymä valtion rataverkosta. YKÄ:ssä näkyvät kaikki rataverkon raiteet sekä rataverkolla olevat elementit, mm. paikantamismerkit, vaihteet ja opastimet ratakilometritietoineen. Liikenteenohjauksessa YKÄ:ää voidaan käyttää apuna paikantamisessa. YKÄ:ssä voidaan julkaista myös toimintakortteja ja ohjeita jotka koskevat liikenteenohjaustoimintaa.

19 Ohje 19 (40) 4.2 Viestintäjärjestelmät RAILI - verkko / Dicora RAILI - verkko on Liikenneviraston omistama rautateiden integroitu liikenneviestintäverkko, joka muodostuu GSM-R verkosta ja liikenteenohjaajien viestintäverkosta (LOV). Liikenteenohjaajien viestintäverkko muodostuu puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä päätelaitteista. RAILI - verkko kattaa koko Suomen rataverkon alueen muutamia erillisiä rataosuuksia lukuun ottamatta. Näillä rataosuuksilla viestintään on käytettävä yleisen GSM-verkon puhelinta. RAILI - verkon viestintä tallennetaan viranomaisten valvontaa ja tutkintaa varten. Toiminta RAILI - verkossa on kuvattu Liikenneviraston Rautatiejärjestelmän viestintäohjeessa Varayhteydet Liikenteenohjauksessa käytetään varayhteytenä Liikenneviraston yleisen GSM-verkon puhelimia. Jos jollakin viestintään osallistuvalla on käytössään RAILI-verkon päätelaite, puhelut tallentuvat. Mikäli yksiköllä ei ole toimivaa Raili-yhteyttä, on liikenteenohjauksen ilmoitettava käytettävä varayhteys sille liikenteenohjaukselle, jonka alueelle kyseinen yksikkö on siirtymässä VIRVE Viranomaisradioverkko VIRVE on viranomaisten viestijärjestelmä. Rautatieympäristössä VIRVE:n käytön tavoitteena on saada rautatieliikenteeseen olennaisesti vaikuttavista tapahtumista tietoa yhdellä yhteydenotolla kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Rautatieliikenteenohjauksen käyttöön liittyviä VIRVE:n toiminta- ja puheryhmiä on kuunneltava ja vastattava kutsuihin 24/7-periaatteella kaikissa VIRVE käyttöön määritellyissä liikenteenohjauspisteissä. VIRVE - verkon käytöstä viranomais- ja onnettomuusviestintään on erilliset ohjeet. VIRVE - verkolla voidaan myös pitää yhteyttä esim. raivaushenkilöstöön. Liikennevirasto vastaa liikenteenohjaustoiminnan VIRVE - päätelaitteista ja laitteet ovat Liikenneviraston omaisuutta.

20 Ohje 20 (40) 5 Liikenteenohjauksessa toimimisen yleisohjeet 5.1 Liikenteenohjauksen aloittaminen ja lopettaminen Ennen liikenteenohjauksen aloittamista on ilmoittauduttava viereisille liikenteenohjauksille, selvitettävä liikennetilanne, tutustuttava ratatyöilmoituksiin, ennakkoilmoituksiin, jännitekatkoilmoituksiin sekä tietoihin junien kulusta tai mahdollisista peruutuksista. Ennen liikenteenohjauksen lopettamista on ilmoitettava viereisille liikenteenohjauksille liikenteeseen vaikuttavista seikoista ja tarvittavista ilmoituksista, sekä selvitettävä liikennetilanne. 5.2 Vuoronvaihto ja tauotus Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa on tullut ilmi, että varsinkin ratatyöhön liittyvät väärinkäsitykset ja tiedonkulun katkot ovat aiheuttaneet vaaratilanteita vuoronvaihtoa seuranneiden kahden tunnin aikana. Vuoronvaihtotilanteen rauhoittamiseksi on vältettävä lupien antamista sekä työn päättymisilmoitusten vastaanottamista vuoronvaihdon aikana. Vuoronvaihdon tueksi on kirjattava vuoron aikana esille tulleita asioita erilliselle muistilistalle tai LOKIn huomiot -työkalun listaukseen. Vuoroaan päättävä liikenteenohjaaja on avainasemassa vuoronvaihdon onnistumisesta. Näitä ohjeita sovelletaan myös tauotukseen liittyvässä työtehtävien siirrossa. Vuoronvaihdon yhteydessä on selvitettävä vähintään seuraavat asiat: Liikennetilanne (junat, vaihtotyöyksiköt, ratatyöt) Voimassa olevat ilmoitukset Kauko-ohjausjärjestelmän ja turvalaitoksen tila (ajonestot, huomautustekstit ja kulkutieautomatiikat) Voimassa olevat ja pyydetyt luvat ratatyöhön Toteutetut ratatöiden suojaustoimenpiteet Käytössä olevat ratatyön yksilöivät tunnukset Voimassa olevat ja pyydetyt luvat vaihtotyöhön Viat ja ongelmat liikenteenohjuksen tietojärjestelmissä Voimassa olevat jännitekatkot ja jännitteettömien alueiden vaikutus liikennöimiseen Erityisen tarkkaa huomiota vaativat vaihdekujista ja opastimien väliltä alkavat katkot Muut erityistä huomiota vaativat asiat kuten erikoiskuljetukset, ylipitkät junat, ilman toimivaa kulunvalvontaa kulkevat yksiköt, turvalaitosten viat ja häiriöt

21 Ohje 21 (40) Asiakasinformaatioon liittyvät asiat (annetut kuulutukset ja muut ilmoitukset, poikkeukselliset raiteet, informaatiojärjestelmien päivitykset). Lisäksi vuoronvaihdossa on syytä käydä läpi LOKI-järjestelmän yhteenveto työpisteen toimialueilta - osion sisältö, sekä sähköpostilla, faksilla tms. tullut materiaali. 5.3 Häiriötilanteista tiedottaminen Häiriötilanteissa on erityisen tärkeää pitää liikenneinformaatio ajan tasalla. Liikenteenohjaus huolehtii yleisinformaation antamisesta junan henkilökunnalle yksilö- tai tiedotusryhmäpuhelulla. Liikenteenohjauksen on tiedotettava häiriötilanteista alueohjaajalle ja viereisille liikenteenohjauksille. Rataliikennekeskus vastaa häiriöiden tiedottamisesta operaattoreille, sidosryhmille ja tiedotusvälineille. 5.4 Kriisitilanteet ja työvuoron keskeyttäminen Työvuorossa voi sattua vakavia kriisitilanteita. Tällaisen tilanteen kokeminen voi vaikuttaa toimintakykyyn niin, että liikenneturvallisuustehtävän hoitaminen on tilapäisesti syytä keskeyttää. Työkyvyn arviointi on suoritettava välittömästi kriisitilanteen jälkeen. Pääsääntöisesti liikenteenohjaaja itse arvioi työkuntonsa keskustelussa työtovereiden tai esimiehen kanssa. Jos tilanne arvioidaan sellaiseksi, ettei työvuoroa voi jatkaa liikenneturvallisuutta vaarantamatta, työvuoro keskeytetään ja sijainen hankitaan mahdollisimman nopeasti.

22 Ohje 22 (40) 6 Junaliikenne 6.1 Liikenteestä sopiminen Liikenteestä sopiminen on kaikissa näissä tilanteissa tehtävä ennen kulkutien turvaamista. Ratapihojen liikenteenohjaus osallistuu junien kulkuteiden turvaamiseen liikenteenohjauksen ohjeiden mukaisesti. Junaliikenteeseen kohdistuvat ilmoituksen antaa aina junaliikenteestä vastaava liikenteenohjaaja. Mikäli ratapihoilla on junan mahdolliseen kulkuun vaikuttavia esteitä tai rajoitteita tulee ratapihaa ohjaavan liikenteenohjaajan ilmoittaa niistä junaliikenteestä vastaavalle liikenteenohjaajalle. Liikenteenohjausjärjestelmien rajapinnoissa on huomioitava turvalaitejärjestelmien ja automatiikan käyttämiseen liittyvät yhteensopimattomuustekijät. 6.2 Junan lähtövalmius Kaikkien junien on tehtävä joko lähtöpoikkeusilmoitus tai lähtövalmiusilmoitus heti, kun mahdollista. Junat tekevät lähtövalmiuden ilmoittamisen RAILI-järjestelmän tai Kupla-sovelluksen avulla siten että liikenteenohjaaja havaitsee lähtövalmiuden tietojärjestelmissä. 6.3 Junan kulkutien turvaaminen Rajoitetun alueen liikenteenohjaus kulkutien turvaamisessa Menettely otetaan käyttöön vaiheittain Liikenneviraston määrittämillä rautatieliikennepaikoilla. Kulkutien varmistaminen junalle Liikenteenohjaus voi sopia rajoitetun alueen liikenteenohjauksen kanssa junajärjestyksestä ennen kulkutien varmistamismääräysten antamista. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus voi näin ollen valmistella varmistettavat kulkutiet ja varmistaa kulkutien lopullisesti saatuaan määräyksen liikenteenohjaukselta. Kulkutie on lopullisesti varmistettu, kun siihen kuuluvat vaihteet sekä sivusuojina toimivat vaihteet ovat lukittuina kulkutien vaatimiin asentoihin, kulkutie on lukittu ja kulkutien aloittava opastin sekä kulkutiellä olevat opastimet näyttävät ajon sallivaa opastetta. Rajoitetun alueen liikenteenohjaus ei saa ilman liikenteenohjauksen määräystä varmistaa kulkutietä lopullisesti niiltä raiteilta, joilla on kulkutien aloittava opastin.

23 Ohje 23 (40) Kulkutien varmistamiseen liittyvä viestintä Määräys kulkutien varmistamisesta 1. junan tunniste 2. tieto siitä, mikä kulkutie varmistetaan 3. toistamisen kuittaaminen (oikein/virhe) Ilmoitus kulkutien varmistamisesta 1. junan tunniste 2. tieto siitä, mikä kulkutien on varmistettu 3. toistamisen kuittaaminen (oikein/virhe) Rajoitetun alueen liikenteenohjaus myös käyttää tarvittaessa ohjaamansa alueen turvalaitetta. Junaliikenteessä käytetään ensisijaisesti turvalaitoksen junakulkuteitä. Käytettäessä turvalaitoksen vaihtokulkutietä, tai jos kulkutietä ei voida turvalaitoksella varmistaa, on huomioitava mahdollinen: esiopastintiedon puuttuminen ennakkotiedon puuttuminen junakulkutien päätekohdasta tievaroituslaitoksen toiminta turvalaitoksen ohiajovara-, sivusuoja-, turvavaihde- tai muut ominaisuudet. vaihtokulkutien muodostamisen / peruuttamisen kulkutie-ehdot. Liikenteenohjauksen on varmistettava että kulkutien turvaamisen kannalta kriittinen komento annetaan oikeaan kohteeseen ja että komennon antaminen on harkittua ja turvallista. Kiire tai liikennetilanteen aiheuttama paine eivät saa vaikuttaa kriittisen komennon antamiseen Junakulkutien päätekohta Kuljettajalla on oltava ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta. Ennakkotieto junakulkutien päätekohdasta voidaan antaa: esi-, suojastus- tai yhdistelmäopastimella tietona lupapaikasta antamalla liikenteenohjauksen ilmoitus junakulkutien päätekohdasta määräpaikkatietona. Liikenteenohjauksen on tiedettävä junakulkutien päätekohta- merkkien sijainnit ohjaamallaan alueella, sillä ne vaikuttavat junakulkutien turvaamiseen ja lähtöluvan antamiseen.

24 Ohje 24 (40) 7 Vaihtotyö yleistä Rajoitetun alueen liikenteenohjaus antaa itsenäisesti luvat vaihtotyölle ohjaamallaan alueella. Liikenteenohjaus voi määrätä vaihtotyönjohtajan ilmoittamaan vaihtotyön päättymisestä. Tilanteissa joissa ei voida noudattaa junaliikenteestä annettuja määräyksiä, liikenteenohjaus voi muuttaa yksikön liikennöimään noudattaen vaihtotyöstä annettuja määräyksiä. Luvan rajaukset on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti, ottaen huomioon tehtävän vaihtotyön vaikutukset muuhun liikennöintiin ja myönnettyyn ratakapasiteettiin. Annettaessa lupaa vaihtotyöhön tulee ottaa huomioon että junakulkutien päätekohta -merkit eivät koske vaihtotyötä. Vaihtotyön rajaaminen on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti, ottaen huomioon tehtävän vaihtotyön vaikutukset muuhun liikennöintiin ja ratatyöhön. Annettaessa lupaa vaihtotyöhön, on huomioitava että: ei anneta ajallisesti liian pitkiä lupia niin, että ne vaikuttaisivat myönnetyn ratakapasiteetin ja junaliikenteen toteutumiseen varmistetaan raiteiston riittävyys suunnitellulle liikenteelle vältetään kaluston turhaa säilyttämistä pääraiteilla liikennepaikkojen välisessä vaihtotyössä on noudatettava siihen myönnettyä kapasiteettiä

25 Ohje 25 (40) 8 Ratatyö Ratatyölle voidaan myöntää kahdenlaista kapasiteettia; Suljettu junaliikenteeltä ja Liikenteen ehdoilla. Suljettu junaliikenteeltä -statuksella myönnetyn kapasiteetin aikarajojen muuttaminen yli 15 minuutilla vaatii rataliikennekeskuksen luvan. Liikenteen ehdoilla -statuksella oleva työ keskeytetään liikennetilanteen niin vaatiessa. Rautatiealueella voidaan työskennellä seuraavien periaatteiden mukaan: 1) Ratatyössä työtä tehdään liikenteenohjauksen antamalla luvalla ratatyöhön. 2) Turvamiesmenettelyssä turvamies määrätään turvaamaan niitä liikennöidyn raiteen RSU:ssa jalkaisin tehtäviä töitä, jotka eivät ole ratatyötä. 3) Rautatiealueella tehtävä muu työ on työtä, joka tehdään kokonaisuudessaan raiteen RSU:n ulkopuolella, eikä työllä ole vaikutusta rautatieliikenteeseen, raiteen vakavuuteen, turvalaitteisiin tai sähkörataan. Muu rautatiealueella tehtävä työ ei tarvitse liikenteenohjauksen antamaa lupaa ratatyöhön eikä se edellytä turvamiesmenettelyä. Liikenteenohjaus noudattaa Liikenneviraston Radanpidon turvallisuusohjeen luvun 5 Ratatyö sekä liitteiden 3 ja 4 mukaisia menettelyjä. Liikenteenohjauksien rajapinnoissa tehtävästä ratatyöstä ja liikenteen keskeytyksistä on sovittava asianomaisten liikenteenohjauksien kesken. Ratatyössä jota tehdään kahden eri liikenteenohjauksen alueella samanaikaisesti, tulee RT-ilmoitus ja siihen liittyvät dokumentit olla molemmilla liikenteenohjauksilla. Liikenteenohjaukset sopivat kumpi toimii luvan antajana ja tieto ilmoitetaan myös ratatyöstä vastaavalle. Molempien liikenteenohjauksien tulee suojata ratatyö ja dokumentaation on oltava molempien liikenteenohjauksien nähtävissä ennen luvan antamista. Jos ratatyö vaatii liikennöinnin keskeyttämisen, liikenteenohjaus suojaa ratatyön omalta osaltaan ennen kuin antaa luvan ratatyöhön. Lupaa ratatyöhön ei saa antaa ennen kuin liikenteenohjaus on varmistanut ratatyötä varten suojattavan osuuden vapaana olon (yksikkö on ilmaisujen mukaan poistunut opastin- tai liikennepaikkaväliltä) tai varmistanut yksikön kuljettajalta yksikön sijainnin suhteessa ratatyöalueeseen. Lupaa ratatyöhön ei saa antaa ennen kuin liikenteenohjaus on tehnyt kirjauksen ratatyöstä. Ratatyöhön annettavien lupien määrää rajattaessa tulee ottaa huomioon liikennetilanne, vaihtotyöt, turvalaitoshäiriöt ja muut kuormitustekijät siten, että lupia annetaan vain niin monta kuin voidaan turvallisesti hallita. Liikenneviraston rataliikennekeskus voi poikkeustilanteessa peruuttaa tai keskeyttää suunnitellun ratatyön. Rataliikennekeskus ilmoittaa peruutuksesta liikenteenohjaukselle, joka ilmoittaa edelleen peruutetun ratatyön ratatyöstä vastaavalle.

26 Ohje 26 (40) 8.1 Ratatyön turvaaminen Rajoitetulla alueella luvan ratatyöhön antaa liikenteenohjaus. Rajoitetun alueen liikenteenohjauksella tulee olla käytettävissään ratatyöstä annettu ratatyöilmoitus liitteineen. Jos ratatyön turvaamiseksi tehdään liikenteenohjauksen suojaustoimenpiteitä, rajoitetun alueen liikenteenohjaus tekee ne liikenteenohjauksen määräyksestä. Liikenteenohjauksen ja rajoitetun alueen liikenteenohjauksen tulee käydä riittävä keskustelu suojattavasta ja turvattavasta alueesta siten että osapuolilla on yhteneväinen näkemys suojattavasta alueesta tai raiteista. Ratatyön turvaamiseen liittyvä viestintä Määräys ratatyön turvaamisesta 1. ratatyön tunniste 2. tieto siitä, mikä alue turvataan 3. toistamisen kuittaaminen (oikein/virhe) Ilmoitus ratatyön turvaamisesta 1. ratatyön tunniste 2. tieto siitä, mikä alue on turvattu 3. toistamisen kuittaaminen (oikein/virhe) Liikenteenohjaus voi vaatia ratatyöalueella tehtäväksi suojaustoimenpiteitä ennen luvan myöntämistä. Oikosulkujohtimien käyttö raidevirtapiiriosuuksilla on yksi tällainen suojaustoimenpide. Ratatyön suojaamisen yhteydessä on varmistuttava, että kulkuteitä muodostava automatiikka tai muu järjestelmä ei toteuta kulkutietä ratatyöalueelle. On otettava huomioon myös mahdolliset tiedonsiirron viiveet manuaalisten ja automatiikan suorittamien kulkutiekomentojen toteutumisessa. Kulkutien muodostavan automatiikan poisto ei ole ratatyön suojaamistoimenpide. Liikenteenohjauksen tulee pyrkiä suojaamaan ratatyö aina kun mahdollista siten, että ilman erillistä liikenteenohjauksen tekemää suojauksen poistamista kulkutietä ei voi turvalaitoksella muodostaa suojatulle alueelle. Mikäli käytössä oleva turvalaitostekniikka mahdollistaa ajoestojen käytön, on niitä käytettävä. Käytettävien ajoestojen sijoitus ja määrä tulee sovittaa yksittäiseen ratatyöhön tai useampien ratatyökohteiden muodostamaan kokonaisuuteen. Jos turvalaitteella ei ole mahdollisuutta suojata ratatyötä estotoimilla, voidaan käyttää paikallislupia ja lisänä mahdollisuuksien mukaan oikosulkujohtimia. Jos ratatyö suojataan pelkästään liikennepaikoille laitettavilla paikallisluvilla, tulee liikenteenohjauksen ilmoittaa ratatyöstä vastaavalle että paikallislupia ei saa palauttaa maastosta käsin ennen kuin ratatyöstä vastaava on antanut ilmoituksen ratatyön päättymisestä.

27 Ohje 27 (40) Liikenteenohjauksen suorittaessa suojaustoimenpiteitä, niistä on kerrottava ratatyöstä vastaavalle. Ratatyön suojaamistapoja: Ajonestot Yksittäisten opastimien lukitseminen Ohiajovarojen käyttäminen Ratatyöalueelle kulkutien estävän kulkutien muodostaminen Yksittäisten vaihteiden lukitseminen Ratatyöalueelle kulkutien estävän paikallisluvan asettaminen 8.2 Lumen auraaminen ja kiskojen puhdistus Lumen auraaminen ja kiskojen puhdistus kiskoilla liikkuvalla kalustolla voidaan tehdä liikennepaikkojen välillä siten, että auraava yksikkö noudattaa junan kulusta annettuja määräyksiä. Junan aikataulussa tulee olla maininta lumen auraamisesta. Liikennepaikoilla lumen auraaminen ja vaihteiden puhdistus voidaan tehdä myös vaihtotyöstä annettuja määräyksiä noudattaen. Näistä töistä on aina kuitenkin oltava RT - ilmoitus. 8.3 Tulityö Rautatiealueella tulityön vaara-alue on seitsemän (7) metriä mitattuna työstettävästä kohteesta. Työ edellyttää tällöin liikenteenohjauksen antaman luvan ratatyöhön. Raiteen katsotaan olevan vaaraalueen ulkopuolella, jos sen lähin kisko on yli seitsemän metrin etäisyydellä työstettävästä kohteesta. Vaara-alue pitää määrittää laajemmaksi, mikäli tulityö voi aiheuttaa vaaraa edellä mainittua vaaraaluetta laajemmalla alueella. Tulityöstä on mainittava siihen liittyvän ratatyön RT - ilmoituksessa. Tulitöistä on aina annettava RTilmoitus (myös RSU:n ulkopuolella tehtävästä tulityöstä, jos vaara-alue ulottuu liikennöidyn raiteen RSU:aan), jossa on vähintään merkinnät tulityö ja LR - ilmoitus. RT - ilmoituksen liitteenä on oltavakaavio (poislukien kiireellinen ratatyö), johon on merkitty ratatyöalue sekä tulityön vaara-alueet. Tulityöstä on laadittava LR- ilmoitus silloin, kun vaara-alueella on liikennöityjä raiteita. LR - ilmoituksen sijainti - kohtaan on merkittävä alue, jota ilmoitus koskee ja rasti kohtaan Tulityön vaara-alue. Tulityön aikana vaara-alueella ei saa olla eikä sen läpi saa kuljettaa VAK - kalustoa eikä muuta kalustoa, jossa on helposti syttyvää tai räjähdysvaarallista materiaalia. Tulityöstä ja sen vaara-alueesta pitää mainita ratatyöstä tehtävässä ennakkosuunnitelmassa.

28 Ohje 28 (40) 9 Toiminta häiriötilanteissa Kauko-ohjaus- ja asetinlaitteiden / turvalaitosten häiriötilanteissa on kiinnitettävä huomiota automaattisen kulkutien varmistuksen toimintaan. Liikenteenohjaajan tulee olla tietoinen järjestelmien välisistä vaikutuksista ohjaamallaan alueella. Ohjausjärjestelmä- ja tietoliikenneviat vaikuttavat myös muiden oheisjärjestelmien toimintaan. Näitä ovat mm. infojärjestelmät, seurantajärjestelmät yms. jotka lakkaavat saamasta ohjaus- ja kulkutietoja liikenteenohjausjärjestelmistä. Kaikista turvalaitosvioista ja -häiriöstä on tehtävä vikailmoitus käyttökeskukseen. Liikenteenohjaus määrittelee yhdessä käyttökeskuksen kanssa vian kiireellisyyden. Kiireelliseksi viaksi luokitellaan liikennettä hidastava häiriö- tai vikatilanne. Muihin järjestelmiin tehdyt poikkeamailmoitukset eivät korvaa varsinaista vikailmoitusta. Liikenteenohjausorganisaatio on avainasemassa nopean tiedon saamisessa huolto- ja kunnossapitoorganisaatiolle, jotta korjaavat toimenpiteet käynnistyvät nopeasti. Viestintä- ja valvontalaitevioista on ilmoitettava niistä vastaavalle kunnossapitäjälle. Liikenneviraston ATK-laite- ja ohjelmistovioista on ilmoitettava Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. 9.1 Liikenteen rajoite -ilmoitus Liikenteen rajoite -ilmoitus (LR - ilmoitus) on ratatyöstä vastaavan, kunnossapitäjän tai viranomaisen liikenteenohjaukselle antama ilmoitus radan normaalista poikkeavasta tilasta ja siitä johtuvasta rajoitteesta radan liikennöinnille. Rajoite voi syntyä esimerkiksi: Luonnonilmiöiden seurauksena (routavauriot, penkan sortuminen, salamavauriot jne.) Ratatyön aikana tai seurauksena (tulityö, ajolangan väärä asema jne.). Onnettomuus- tai vauriotilanteissa (viranomaisen pyynnöstä) Voidaan tehdä myös muista syistä kun rajoitteen antaminen on tarpeellista. LR- ilmoitus lähetetään liikenteenohjaukseen kun liikenteen rajoite havaitaan. Liikenteenohjaus voi myös täyttää LR - ilmoituksen ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Sanellustakin LR - ilmoituksesta on käytävä ilmi rajoitteen antajan yhteystiedot. Liikenteenohjauksen on tiedotettava rajoitetun alueen liikenteenohjausta aluetta koskevista rajoitteista. LR- ilmoituksen voimassaolo päättyy joko erillisellä liikenteenohjaajalle annettavalla ilmoituksella tai kunnes rajoite ilmoitetaan ennakkoilmoituksella.

29 Ohje 29 (40) 9.2 Häiriöt turvalaitteissa Jos raide- tai vaihdeosuus jää liikennöinnin jälkeen varatuksi, tulee liikenteenohjauksen tiedustella kuljettajalta mahdollisista poikkeamista kalustossa tai radassa, riippumatta siitä millaisella tekniikalla raiteen vapaanaolon valvonta on toteutettu Akselinlaskentaosuuksien vapauttaminen häiriötilanteissa Liikenteenohjaus ei saa vapauttaa akselinlaskentaosuutta vika- ja häiriötilanteissa ennen kuin on varmistanut, että osuus on vapaa ja esteetön yksikön kululle. Varmistus voidaan saada esimerkiksi yksikön kuljettajalta, ratatyöstä vastaavalta tai liikenteenohjauksen omista dokumenteista tai järjestelmistä. Ennen tämän varmistuksen tekemistä on kiellettyä antaa lähtölupia yksiköille tai lupia rata- tai vaihtotyöhön. Vian esiintymishetkellä voimassa olleita lupia ratatyöhön tai vaihtotyöhön ei kuitenkaan tarvitse perua, ellei se ole turvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä. Raiteiden ja raideosuuksien ylimääräisestä varautumisesta johtuva hätävarainen vapauttaminen tulee tehdä vasta harkinnan jälkeen. Vapauttaminen voidaan mahdollisesti tehdä vasta kun akselinlaskentatietokoneet on resetoitu. Ennen resetointia asetetaan ajonesto niille raiteille, joiden tiedetään olevan varautuneita. Mikäli ajonesto ei ole käytettävissä, tulee raiteiden suojaus toteuttaa käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi ennen resetointia tulee raiteisto- ja liikennetilanne dokumentoida siten, että ohjaajalle jää riittävä käsitys raiteistolla olevan kaluston sijainnista. Raiteita ja niiden välisiä raide- ja vaihdeosuuksia vapautettaessa jätetään ajoestolla varustetut raiteet vapauttamatta. Jos tietoa raiteen vapaana olosta ei ole, jätetään raide varatuksi ja toimitaan niin kuin varatun raiteen käyttämisestä on määrätty Häiriöt vaihteissa Vaihteen aukiajo Vaihteen aukiajolla tarkoitetaan liikennöintiä myötävaihteeseen siten, että raiteella liikkuva kalusto avaa kiinni olevan kielen tai kääntyväkärkisen risteyksen. Vaihteen aukiajo on aina kielletty. Jos vaihteessa on tapahtunut aukiajo, liikennöinti vaihteessa on keskeytettävä, kunnes vaihde on tarkastettu ja tarvittaessa säädetty tai korjattu kunnossapitäjän toimesta Vaihteen aukiajoilmaisu Vaihteen aukiajoilmaisulla tarkoitetaan tilannetta, missä lukittuna valvonnassa oleva vaihde ilmaisee aukiajoa ilman että vaihdetta on ajettu auki. Tämä voi johtua sähköisistä kytkentähäiriöistä, vaihteen säätöjen virheestä tai muista vastaavista syistä.